Vapaus, September 6, 1929

              No. 210 —ia29 Perjantaina, ^ y s k r ^ iitmä^
utta
lärjaSkeaunrpaaasvtaat:, uudet mainiot te'o kset ovat nykyään saatavana Vapauden
JEESUS TARU
Jeesus taru on George Brandes'in kirjottama ja A. B. Mäkelän suo­mentama
tieteellinen, mutta silti Jielppotajuinen tutkielma siitä tarusta,
jota on, Jeesuksen olemassaolon ja vaikutuksen selostuksena, ihmiskun^
naUe jo lahes^^panntuhannen vuoden ajan esitetty. Tämä kirja on ko.
konaan tosiseikkoAm perustava, selvittävä ja yksinkertainen, olematta
niUlään tavalla pilkkaava taikka edes purevalla tavalla Idrjotettu. Tämän
puolestaan täytyy v ^ t t a a ^ siten, että kuka taliansa ja miten tahansa
harras kristitty, saattaa farjan lukea. A. B. Mäkelän nimi. kirjn suo.
mentajana. tekaa^ senj_ etta aUcuperainen ajatas ei ole kärsmyt, jonka
muuten hyvästi, kuka tahansa lukija huomaa, niin selvätajuinen on kirja.
Viime yuosma_ei ole meidän taholtamme kiinnitetty minkäänlaista
huomiota uakonnoVisim kysymyksiin. Tuloksena tästä onkin sitten ^oUut
papiston yhati kasvava röyhkeys, josta \'iimeisenä todistuksena on mm
viime talvmenVapautta_ vastaan suunnattu hyökkäys kaikkine inhottavine
ra
dän ensimamen^vastauksemme taota alhaista menettelyä vastaan on tä­män
puhtaasti tieteelhsen kirjan suomenkieleUä julkaiseminen. Toivotta­vasti
koko Vapauden asianaieskoneisto ottaa tarmokkaasti osaa tämän
kirjan levittanaiseen. Me takaamme, että kukaan, olkoonpa kristitty taik.
ka jumalankieltaja, ei tule katumaan sitä, että on tämän kirjan lukenut,
sitä parempi mitä suurimmalla tarkkuudella.
Kirjan hinnaksi on asetetta ainoastaan 45 senttiä, niin että mah­dollisimman
monet ovat tilaisuudessa sen ostamaan.
IMPERIALISMI
Impenalismi ön N . Leninin puhtaasti tieteellinen tatkielma tästä ka­pitalismin
uusimmasta ja viimeisimmästä kehitysvaiheesta. Imperialismi
on aikakautemme suuri kysymys. Tähän maailman ja etenkin sen mark­kinoitten
ja raaka-aineitten valtausyritykseen ovat kaikki nykyaikaiset
kapitalistiset, maat vajonneet. Eivätkä ne muuten Voikkaan menetellä,
sillä kajätalismin nykyisessä vaiheessa on imperialismi sen tärkein elämi­sen
ehto ja viimeinen mihin se voi turvautaa. Kaikki nykyaikaiset sodat
esnn. ovat ei ainoastaan pelkkiä rySstösotiä vaan ovat ne imperialistisia
sotia ja ainoastaan siinä valossa voidaan niitä käsitellä.
Kun äis imperialismi on aikakautemme yksi suurimmista ja tärkeim­mistä
ky?ymyteistä, nim täytyyhän taistelevan ja valistaneen työväestön,
jos kenenkään, siihen tatustua* Tämän voi tehdä hyvästi lukemalla otsi­kossa
mainitan imperialismia käsittelevän teoksen. Kirjan esitystapa on
yksmkertamen ja sujuva sekä,/aineen tarkasti tieteellisestä esittämisestä
huolimatta, helppotajuinen. Myöskin tämä kirja on melkeinpä jokaisen
työssäkäyvän työläisen saatavissa, sillä hinnaksi on asetettu ainoastaan
45 senttiä.
Sekä Jeesus tarua, että Imperialismia voidaan tilata Vapaudesta ja
lukuisilta Vapauden asiamiehiltä. Lähettäkää tnauksia runsaastL
Toveruudella
VAPAUS, Box €9, SmOmry, Ont
Työväen iat esteb
A. F. of Tttn toimeenpaneva neu­vosto
kokUfoksessaan Atlantic Cityssä,
miljoneeriBn elosteluseuduHa, on
Sinnmltenut uuden salaliiton työväen­luokkaa
vastaan ,estetaomi(äta kos­kevan
lakieätyksen muodossa, mikä
tullaan esittämään seuraavalle - kong--
res^ Istmmone. Iätä lakiesi^tä,
mikä sisältää joks^sessa sunteesa* vo^;
maanpanturiua A. f. of L m virka­kunnan
hyväksymisen, kuvaillaan
seuraavalla tavalla:
"Estetuomioite myönnettäisiin
uuden lain mukaan vain sen jäl­keen
kun oikeuskuulustelussa olisi
bsotetta, että laittomia tekoja on
suoritettu ja niitä jatkuisi; että
huomattavia korvaamat tornia va­hinkoja
on seuramiut; että ei ole
olemassa mitään muuta riittävää
keinoa laissa; että julkiset virano­maiset,
joitten vielvollisuutena on
suojella omaisuutta, eivät kykene
tei eivät ole halukkaita varaa­maan
riittävää suojelusta
Kuka tahansa työläinen, joka hlu-kankhi
tuntee kapitalistista oikeuslai­tosta,
tulee vakuutetaksi, että edel-lämalnitat
menettelyt ja seuraukset
voidaan osottea tudnan kertaa päi­vässä
yhtä monessa oikeudessa, käyt­tämällä
tunnettuja kaidtallstien me­nettelyjä,
vääränvalantekijöitä, ym.
ja niin ollen oikeuttaa estetaomion
julistamisen.
A. P. of L:n virkakunta el esitä- es-tetuomioitten
lakiesitystä sen takia,
että se mielii auttaa työväei^uokkaa,
vaan siitä syystä, että he suorittavat
tointaan kapitalistiluokan asiamie­hinä.
Tämä on törkeä yritys palaut­taa
uudelleen esfetubmiojärjestelmä a-seeksi
työväestöä vastaan siitä yksin­kertaisesta
syystä, että viime vuosina
on ollut niin monia tukuttain tapah­tuneita
estetuomloltten rikkomisia
työtaisteluissa että useimmat niistä
evät muuttuneet vain pelkiksi pape­rilla
oleviksi asioiksi.
. Atlatntic Cityssä tehty esitys on
laskettu pettämään joukkoja ja koet­tamaan
houkutella niitä kuimioit-tamaan
niitä vastaan sutmnattaja
liyökkäys-aseite. Kaikista estetuomi-citten
lakiesityksistä huoUmatta jat­kuu
taistelumielisten työläisten tais­telu
edelleenkin. Työläisten voiton
takeena on vain niiden joukkovoi­ma.
— Toveri.
Tulipa mikä tahansa käytännfiUi-nen
taistäulQrsymys esille joutavat
opportunistiset ja sosialiEefanhlstis^
ainekset paljastamaan its^isä. Vii­meksi
on tämä mitä kamu^niheisem-min
tullut esille Bafvajsn ja Indus-trialistin
suhtautumisessa Palestiinan
taisteluihin.
Elokuun 27 p:n numerossaan nä­kee
IndustriaUstd tässä arabialaisten
sorrettujen talonpoikain nousussa
Englannin imperialisnUa ja sen lakei­joina
toimivia juutalaisten rahamies­ten
harjoittamaa ryöstöä vastaan ai­noastaan
"rota- !ja us^mtosodan".
Uutisensa alkaa näet IhdustrlaUsti sa­noilla
"rotu- ja 'uskontosota jatkuu
täällä". Toimitus puolestaan sanoo
perään aamenensa vaikenemalla kuin
muuri taosta riistettyjen noususta
riistäjien vastaan.
Mutta Raivaaja puolestaan ei tyy­dy
täMn. Se tuntee vaistomaisesti,
etta veriheUnolaisensa, MacDonaldin
haliitos, suorittaa tässä luokkien vä­lisessä
yhteentörmäyksessä roskaista
imperialismin metsästyskoiran osaa Ja
siksi tantee velvollisuudekseen käydä
sitä "seUttämään" ja puohistamaan.
Kas näin se tapahtau Raivaajan e-lok.
28:nnen päivän Udmituskirjoitak-sessa:
"Palestiinan mellakat. Jotka o-vat
johtaneet nopeaan sotilaitten
lähettämiseen ^ijestystä palaut­tamaan
Ja yPäitftäinä&n, ovat äk­kiä
kiinnitteet maailman huo­miota
äihen riitaan, mikä on val­linnut
juutalaisten ja muhametti­laisten
välillä ^tä saakka kun
Englanti otti suojeluksensa alai­seksi
Palestiinaa Kansainliiton
mandaattiol^eukälla. Arabialai­set
enemmän taikka vähemmän
arabialaisia oli. Palestiinan joutaessa
FngiftTi«<ti j}Hrf«nifuite?d seitsenian jo­kaista
Juutalaista kobdei. mutta nyt
on Englannin—- käyttäessään <Impe-
Yelmän hinta Yhdys­valloissa
ja Cä-nadassa
Pnhjfti«afnirnf^it^ti^i»7i kongressimies
o. B. Burtness kiinnitti Joku päivä
sitten Yhdysvaltain hallitaksen lar-zlalistlsten
tarkoitusperiensä hyväksi milautakunnan puheenjohtaja Alezan-
Juutalaisten rahamiesten kannusta- der Leggen huomiota siihen seikkaan,
maa kansalltevaistoa — onnisti^t että vehnän hinta Yhdysvalloissa on
taffii suhteen muuttamaan nelja!^ taasen viljankorjuun alkaessa suh-taikka
vUdeksi araUalalseksi kuta-.
kra Juutalaista kohden.
Ja arabialaisten talonpoikain alis­tamista.
nj^Taikaiseen palkkabrjuu-teen
Tgnginnntn imperialismin hyväk­si
puolustelee Raivaaja seuraavaan
tapaan;
"Se seikka, että Juutalahien y-ritt^
äisyys cm <dlut suurena a-puna
Palestiinan hedelmättömien
seutujen viljelyksdle palauttami­sessa
kuin myöskin tehdasteolli-teellisen
alhainen, esittäen tatkimuk-sen
toimittamista syista mitkä sen ai­heuttaa.
BSxi ilmoittaa, että Canadan
rajalla asuvat farmarit voivat kulet-taa
vehnänsä Pohjois-Dakotasta Ca-nadaan.
maksaa tulli ja siltikin saa­vat
siitä enemmän kuin mitä heille
tarjotaan kotivaltiossaan.
Uutiset kertovat. ,että vehnäsato
mitä tähän mennessä on puitu Mani-toban
maakunnassa, on ylittänyt
kaikki toiveet Vaikka olki onkin lyh-
SimS
^ _x . «.»1 käistä, on sato ja viljanlaatu kohta­us
^f?^f!fS SSS. »»y^^ ^ " ^ ^ ^ pelloista on
, ^f^flf^Sf^^Jsaata 30 busheUa eekkeriltä, vaikka
ten hyödyksi, ei ^ « ; V & s t i ^ ole j ^u^^ arvioiden mukaan niis-saanut
ylelsiV -hyväksyvää tun- odotettita paljon pienempää sa­nustuste
arabialaisilta" toa. Nämä tiedonaxmot osattavat, että
lassä tulee esille sofilalidemokra- Canadassa on odotettavissa suhteel-tian
nykyinen teoria, minkä mukaan; hsestl parempi vehnäsato kuin Yh-kapitallsmi
ei vielä ole historiallista dysvalloissa.
cxsaansa täyttänyt takapajulla ole- Voisi nähiollen olettaa, että veh-vien
maitten kajätalisUsIksi teoUi- nän kysyntä YhdysvaUolssa takaisi
suusvaltloiksi kohottamisensa, nita Jo- korkeamman hinnan kuin Canadassa.
kahiKi Ihkehtimhien. joka ehkäisee Niin ei kuitenkaan ole asian laita,
taikka hidastattaa taota kapitalismin
historiallisen roolinsa väkivalloin täyt-kuten
kongresisimies Bumstein se­lostus
Ja markkinahintojen vertailu
tämistä. on taomittava. Ja tieten- osottaa.
Lukijoilta
VAINAJAN PUOLESTA
Hyvät toverittaret ja toverit!
Pyydän lausua lämpöiset kiitokset
kaikesta avustuksesta ja osanotosta
miesvaihajatani'kohtaan. Lienee mie-'
lenkiintoista tietää jotakin hänen vii­meisistä
valheistaah.' Hän itse samoin
kuin mekin täällä emme uskoneet
hänen kestävän miatkati vaivoja, vaan
vasta viime tingassa ta|»si uupumus.
Helsingistä ei h ^ Uskonut voivansa
jatkaa . matkaansa, vaan levättyänsä
ensin Heldn^ssä ja sitten Vihdissä
avoimesti ovat' alusta saakka vas­tustaneet
Balfourln Julistusta
jonka mukaan Englannin hallitus
on sitoutunut avustamaan maan
kehittämistä Juutalaisten koti­maako.
.(Tummenukset mei-däh.
SKT.)
Siis en£dksiMn on tämä törkeätä
riistoa Ja sortoa vastaan noussut ta-lohpolkäisväestCn
kapinaliike " m e l l a ­koimista^,
jota asettamaani soslalire-formistlnen
MaclTonald on ollut
Englannin Imperialismin valta M.^
sis^iän pitävänä velvollinen sota­joukkoja
mhettämään "järjestystä pa­lauttamaan
ja ynäpltamSän"! Toisek­si,
koäca Kansainliitto — jonka ta­kana
Raivaaja on Joka suhteessa—
arablalaiälta mitään kysymättä an­toi
Englannille mandaatin alistaa Pa­lestiina
siirtomaakseen ja kosika Eng­lannin
^Imperialismi t tätä '-'Raivaajan
tunnustamaa mandaattia hyväksen
käyttäen Bälfoutin julistaksella lähti
mobilisoimaan Juutalaisen sionlsti-liikkeeh
takana olevia raha.mlehiä to­teuttamaan
Englannin impeiialistista
riistopolitiikkaa Palestiinassa takien
näitten rahamiesten toimeenpanemia
aluevaltauksdia Ja koska Palestiinan
arabialaiset alusta pitaen ovat tätä
rosyousta vastaan ilmaisseejt vasta­hakoisuutta,
niin nyt, kun tao vas­tahakoisuus
on kehlttsoiyt ilmlkapi-naksi,
on sosialidemokraatti Mac-
Donaldhi käytettävä riittävässä mää­rässä
Englannin imperialismin väki­vallan
välineitä kukistaakseen tämä
mellakoiBiinen" ja "palautettava ja
ylläpidettävä järjestystä", s.o. impe­rialistisen
rosvouksen järjestystä.
Antaakseen tälle politiikalle oikeu­den
leiman selittää Raivaaja, että
kic kun nousee, kumouksellisia tais­teluita
Imjperialistista kapitalismin
riistoa — sen "histortelllsen roolin
täyttämistä" — vastaan, niin sillohi
ovat Toisen Ihtemationalen sankarit
enslmäidnä vaatimassa Imperialis­min
aseellisten voimien käyttämista
"mellakoitsijoita" vastaan. , Ovatpa ne
valmiita itsekin tarttumaan aseisiin
tätä "mellakofajiUsta" vastaan, )^ten
maailmansodan JälkelsUl kumouksel­lisia
työväenluokan nousuja, siirto-maakansojen
nousuja. Berliinin työ­läisten
vappiunielehosotusta, Jne., Ja
viimeksi. Arabian talonpoikain val­lankumouksellista
nousua vastaan so­sialidemokraatti
jyfocDonaldln vallan­käytön
muodossa. TällShi "näyttää
Englannin sotilaallinen sekaantumi­nen
farpedUsdta",. Raivaajan omia
sanoja käyttääksemme — koska
**m»Hffirinktti vaHcutQ?^' 6lo/iiStien pun-hlin
el voi oUs mnnta Imin tuhoisa''
— niitten yrittäessä palvella Imperia­listini
tazkptitsperiä; 'sllrtomaltten
ImpeHalistiselle xiistolle alistaessa.
Tjopjikä. näyttää kuin Raivaaja ta-liä
kokonaan ymmälle siltä, että im-periaustlset
risUriidät imperialistisen
kapitalismin nykiessä' kehitysvai­heessa
kärjistjrvät luonteiltaan kumo-uksiellislksi
yhteentörmäyksiksi. Se
näet vaUtta^ tätä snnmällä olosian
seuraavasti:' : ..T
"Ne yaikeudgt_jo^:.,.tal?.vat
sUIe; takapajtäsen maan taloudelli­sessa
kehittämisesi .... olivat
vähitellen talemassa voitetuiksJ
.... Nykyisten vpimakkaiden ro­dullisten
ja uskonnollisten pur­kausten
ei välttämättömästi tar­vitse
merkitä sovittamatonta ris-
5 tinttaa, mutta merkit eivät sit­tenkään
ole rohkaisevia," Tum-niennus
meidän — SKT.)
Tämä on Raivaajan puolelta ja
tyyptiilinen anteeksipyyntö imperialis­min
puolesta, jonka vakiintuminen,
Kuten tiedetään, "suojeUaan" yh­dysvaltalaisia
vehnävUJeUJÖlta suoje-lustuimia.
On olemassa 42 sentin
suojelustulli canadalaista vehnää vas­taan,
mutta sillä ei ole mitään suo­jelevaa
vaikutusta; kun kerta Ca­nadassa
on vehnän hinta korkeam­pi
kuta mita se on Mhineapollssa Ja
Chicagossa. Aivan oikein Burtness
viittaa, että hintatason alhaisuuteen
on syynä Järjestynyt vlljakelnottelu,
sitävastoin kuin Canadassa vlljaren-gas
kalkista puutteellisuuksistaan
huoUmatta kykenee sentään Jossain
määrin tinrvaamaan farmarien etuja
äHitoälseltä ketaottelulta Jo se että
farmarit saavat viedä viljansa vilja-renkaan
elevaattorelhin Ja saavat sil­tä
ensimäisen maksun kipelmpään
tarpeeseensa, estää sellaista keinotte­lua
kuin käydään Yhdysvalloissa Joka
syksy kun satoa ryhdytään korjaa^
maan Ja viljaa aletaan kaataa sum­massa
markkinoille
Koh^resslmles Burtnessin vaatimus
tatkbnuksen toimeenpanosta Järjesty­neen
keinottelun vaikutuksesta hinta­tason
alhaisuuteen el tulisi merkitse­mään'Isahottavla,
sillä tutkijat aina
ovat j^sottaheet olevansa erikoisetu­jen
^veluksessa. Ainoa todellista
hyötyä taottava tohninta on järjes­tyminen.—
U. K. . -
PliENIÄ trimSPOlMINTOJÄ
jota Raivaaja on kaiken aikaa koet­tanut
vakuuttaa, n. yhtäkkiä uhkaa
mennä höpinäksi siirtomaajoukkojen
noustessa riistäjiään vastaan.
SKT.
seitsemästäkymmenestä ikävuodestaan
huolimatta, porvaristan sUmittömän
koston uhriksi. Yhdessä muiden luok­kansa
jäsenten kanssa hänet raastet-
ELAPINA SUOSIALAISiELLA
HÖYRYLAIVALLA
sukulaisten luona, saapui hän koUa
suureksi riemuksemme toukokuim II
p:nä. Ilmaston vaihde ja tahdon
lujuus lienee vaikuttanut sen, että
hän oli i>arlsen viikkoa aika pirteä ja
toivoi däVSnsä ^ k s 3 ^ ästl. Sairau­tensa
teki tahoisaa työtään ja aivan
muutamassa leivässä kadotti hän kai­ken
toivon elää ja sitä mukaa hä­visi
rumnilnkin vrfmat. Kaikki muu
katosi Ja lamaantui, vaan usko köy­hälistön
/roittoph, se säilyi aivan vU-nie
/hetkeen. JTunituu aivan kuin
Suomalaisella Smut-nimisellä hösrry-laivalla,
jonka omistaa Hansenin lai­vanvarustamo
Helsingissä puhkesi ka­pina
laivan oOessa matkalla Uuraasta
Readhamlln, kun sen piti kulkea. Kie­lin
kanavan kautta Lämmlttäjävan-din
kieltäytyessä suorittamasta teh­täviään
ei matkaa kanavan lävitse
voita suorittaa. Elapteenta asiaan
nytkta kuiskisi kcnrvilni niin moneen
kertaan latusumansa sanat: "toverit-'
taret ja toverit, kaukana lännessä,
taistelkaa ja voittakaa alkava työa-ne!"
Samoin: muistan viimeisenä i l ­tana
lansumansa toivomuksen lap­silleen.
"Tulkaa luokkatietolseksi tais­telijoiksi,
is&ine muisto velvoittaa"
Vieläkin kerta' fclitpkset viiden lap­seni
ja itseni puolesta..
Toivossa tulevaisuuden voittoon,
tervehtien
Eeva Jääskeläinen.
UODISTÄEAA
mAUKSENli!
puuttuminen ärsytti osaa vahtivuoron
miehistä, jotka hyökkäsivät kcnnen-tosUlalle
kapteenin ja perämiehen
kimppuun. Kapteeni sai valkean puu-konhaavan
rintaansa ja sglkäänsft ja
perämies puubmlskun toiseen käsivar­teensa.
Kanavaluotsta toimesta laiva
pysäytettiin Rendsburgta luona ja lää­käri
kutsuttiin laivaan. Kanavapolilä
saapui Holtenausta nopeakulkuisella
veneellä ja pidätti kapinan alkmm-panijan.
j c ^ vietiin Kieliin. Bänet
tohnitetaan myöhemmin Helsinkiin
Höyrylaiva saatt<rt n^yöhemmin jatkaa
kesk^rtynyttä matkaansa.
Koirunainen kohtehi l a kurja ra­vinto
on monasti synnyttänyt kapi<
noita suonalaisllla laivoilla. Yllä el
mainita mitään kapinan syistä
"Smufilla, mutta ne tuiattavat ollr
juuri kohtelussa ja ravn-ossa.
ANNA SOFTA A B O ? ^ KUOLLUl
VJ:. 12 p. kuoli kotonaaä Porin
Koivistolla äkilliseen aivohalvankseeo
vanha taistelutoveri Amia S<rfia Aro­nen
81 vuodenaikaisena.' '
Vainaja oli yksi. niiitä harvoja van­han
kansan työläisiä, j ( ^ sydämen
lämmöllä seurasi työväenihkettä sekä
tiin vankilaan ja paikkakunnan val­koiset
kirjoittivat hänestä lukuisia
syytekirjelmiä, joissa Jokaisessa häntä
vaadittiin tapettavaksL Yhdessä lau­sunnossa
sanottiin m.m.. etta "häntä
pitää tappaa monta jälvää."
Valtlorlkosolkeus taomltsl hänet 5
v. kuritushuonerangaistukseen sentah-den,
"että här oli synnyttänyt Ja kas­vattanut
sellaisia l a p ^ jotka ovat
villinneet koko maailman^ kuten j ä ­töksen
perusteluissa sanotaan. Van­hus
oli ylpeä tästä hänen osakseen
tulleesta "kunnianosoituksesta" sa-molnkuta
siitäkin, etta hänen koko su­kunsa
— miehensä, poikansa, vävyn­sä,
miniänsä ja 15 vuotta tayttädeet
lapsen lapsensa olivat nyt vankilel-lillä.
Ja vaikka kuolema niitti run­saan
sad(m hänen läheisimmlstään, m.
m. hänen miehensä kuoli vankilaan
ja hän itse sai kärsiä suunnattomasti,
kesti hän uljuudella kaiken t&män.
Hän toivoi paremman ajan vielä koit­tavan
ja säilytti vakaana uskonsa työ
väenluokan lopulliseen voittoon.
Vainajan valistunelsuutta todistaa
ehkä parhaiten se, että hän oli paik­kakunnallaan
ensimälnen, joka uskon­nonvapauslain
voiman tultua erosi kir­kosta,
sekä. että häh kuoltuaan on
pyytänyt sazda polttohautauksen.
Toveri Anna Aronen on ollut arvoK-kaana
esimerkkinä nuoremmalle pol­velle.
Hän on ^ E s i iyövSenliikkeen
Kunnia hänen muistolleen.
PIENIX UUTISPOIMINTOJA
yleensä työväen henkisiä harrastuksia,
l^män johdosta joutui hän v. 018,
Nuori tyolltunainen bnldcnnnt
V.k, 10 priä klo n ajoissa olivat
sisarukset Anna ja Tyyne Miettinen
menneet uimaan Suojärven Kaipaas-sa.
Tällöin oli Anna Miettinen vä­hällä
hukkua, mutta toinen sisar
ohnistai hänet pelastamaan, jääden
kuitenkih itse veden valtaan ja
hukkui?—-Hukkunut .oli 24 v.' ja
viime aikoina työskiennellyt Kaipaan
sahalla.
Moottori paloi ja mies hukkui
Kurkijoella
V.k. 13 p. vastaisena yönä 8 mie­hen
ollessa moottoriveneellä mat­kalla
Kurkijoen Kauppalasta Kauppa­kylän
rantaan, yritti pari heistä tuli­tikun
valossa lisäta moottoriin voi
teluöljyä. Moottori syttyi tuleen ja
4 miestä hyppäsi' veteen. Toiset
käänsivät veneen rantaan, jossa se
p^oL Veneessä olijoista pelas­tuivat
muut, paitsi Ismael Soik-keli
Rahojan kylästä, joka hukkui.
Tampereen Trikootehdasta
laajennetaan '
Tampereella sijaitsevan Suomen
Trikootehtaan tehdasrakennuksia laa­jenneitaan
korottamalla niitä 2 ker­roksella.
Täten on valmistunut 8
uutta työsalla. Joiden yhtehien tila­vuus
on 18,000 kuutiometriä. Jos teh­das
pannaan käyntiin uudesga laa­juudessaan,
tarvitaan llsätyövohnaa
n. 150—200. spioin kohoaisi tao-tanto
kaksinkertaiseksi eli 1,000 tu­sinaan.
Suomem matkustajat, miksi ette
käytä niitä etuisuuksia kuin
teillä on tarjolla?
Ostaessahne pilettinne meiltä tai jostain muusta Vapauden
liikkeestä, voitte käyttää hyväksenne niitä neuvoja mitä Joulu-huvimatkan
johtajan kokemuksella voin teille antaa. Olemme ase­malla
vastassa jos ilmoitatte tulostanne ja avustamihe'teitä mat­kan'järjestämiseitsävapaastL
CANADIAN PACIFIC, CUNARDIAN ja WHITE STAR U N -
JAN laivat lähtevät Montrealista joka perjantai ja lauantaina ke-säaikataulun
mukaan.
RUOTSIN AMERICAN, BALTIC AMERICAN ja SCANDINA­VIAN
AMERICAN LINJAN laivat lähtevät New Yorkista, Kysy­kää
lähtöpäivää lähemmin. , *
JOHN STAHLBER6
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St Antoine St Montreal, Que.
Sininen hiljiumns
Kiri Nikolai Fillpov, Arkangel.
"Malygta". Jäämeren retkikuntaan
osaaottanut Neuvostoliiton Jäänmur­taja,
lepjisi raivoisan arktisen myrskyn
Jälkeen llikkumatonna loppumaUoman
jäätikköerämaan keskellä. Vahva Jää
pusersi voimakkaasti jäänmurtajan
xautakylkiä, ikäähkulh pilkaten ylp^U-len
vaaleasta slnlvalpastaan. —
Tyynenä yönä sUrryIn tukahduttaa'
\a6ta kajuutastani ylös rautakannel-le.
Hiljaisuus valUtsI kaikkialla lai­vaa
kahlehtivalla jääkentällä. Tun­tui
kuin raivoisan myrskyn ulvonnas­ta,
jältten myllerryksestä puhkuvan
laivan ymi^rillä^ tuulen viuhunasta
mastossa Ja kOyslst&ssä, olisi kulunut
jo pitkän pitkä aika —- että kaikki
AH AA
S U O M E E N
tue ei olisikaan oUut Juuri ellen...
KauEis, silmänkantamattomiin jat­kui
jäinen erämaa, hiljainen ja sala
peräinen, päättyen
juovaan, joka sai heijastukBensa etäi­sestä
taivaan slnestä. Jäälohkareet,
joihin tuo valo heljastai^heltUvät jää­peitteeseen
lyhyitä varjojaan.
Läheua, Jäänsärkijän edessä olevassa
sulassa, sinisessä vedessä uiskenteli
valtava JäävuorL Se oli melkein kuu­tion
muotoinen. Auringonsäteet bei-jastulvat
sen aivankuin kvartsinhoh-toisesta
pinnasta Koko Jäävuori sä­dehti,
kuin majesteetilllnen, vaalea
smaragdi.
"Nadeshda", synkkä Ja musta kal­liosaari
lumisina perustukslneen si­nisen
Jääkeptän keskellä näytti har­soon,
kääriytyneeltä.'
Nojasin laivan sivuporiaitten kiin­nikkeeseen
Ja seisohi tämän ihmemaan
kauneuden hurmaamana, kun äkkiä
Canadan Dollarista
Lahetyshäui:
10c lihetirkBiBtil alle |20.Öd, 60e II-faetykslBtä
$20.00^40.99, 80e UU
hetyksifitä $6O.O0~|79.99 Ja |1.00
tfthetyksista $80.00—f100.00 sekil
50c Jokaiselta seuraavalta alkavalta
aadalta dollarilta.
Sglik5Mmonal£li«tykd*t& ovat lä­hetyskulut
$8.50 llhetykseltL
Snonaa raluui ostetaan. Kand
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkaa lähetykset osotteella: _
VAPAUS,
Boa 69, SUDBURY. Oat.
LaivapUettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiarioUa,
Vapaudelle oUavat rahavftUtyksUK
rastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
Miten seurakantalaista "Inipataan".
Aikoinaan otti rakennusmestari
Verner Laaksonen^ Vuokselan kir­kon
rakennusyrityksen 660,000 mar­kasta.
Voimatta saada rakennusta
Valmaksi määräaikaan mennessä,
pyysi' jia sai hän seurakunnalta lisä­korvausta
100 tuhatta markkaa.
Sitten jonkun ajan kuluttua pyysi
hän jälleen 100,000 nik., mutta sitä
ei hänelle enää myönnettyi Raken­nustyöt
pysähtyivät melkein koko­naan.
Juttu meni sovinto-oikeuden
ratkaistavaksi. . Antamallaan pää­töksellä
on se velvoittanut Laak­sosen
mal^maan korvauksia viivy­tyksestä
16,000 mk. ja sovintolauta­kunnan
kuluja 8,500 mk. Samalla
oikeutettiin rakennuslautakunta lo­pettamaan
rakennustyöt urakoitsijan
kustannuksella.
Kainun Iiarhnt taas veritöissä
Kainuussa on taas paljon karhuja
liikkeellä. Pelkosenniemellä ovat ne
tappaneet lehmiä ja 10 lammasta.
Myös Joutsijärvellä ja Savukoskella
ovat mesikämmenet tappaneet leh­miä.
Oulangallakin ovat karhut raa­delleet
lehmiä Ja aivan äsken
Alakitkalla 2 •lehmää. Kuusamossa
on nallen saaliiksi joutunut useita
lampaita.
VAPAUS MONTREAL BRANCO
1196 St. Antoine St..
Montreal, Que.
AARO KIVINEN,
Eirkiand Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont
Hi
Naantalista kadonnut poika
Naantalista pn kadonnut eräs 7-
vuotias poika Börje Andersson, Jota
etsiskelyistä huolimatta ei ole löy­detty.
havaitein Jääkentällä valkoisen kar­hun.
Valkoisessa turkissaan tämä jää-merleh
valtias melkein silmin eroltta-mattomanä
samanväristä lumltaustaa
vas;teh ryömi varovaisena hitaasti e-teenpäin.
Tarkkasin sen liikkeitä pit­kän
aikaa uteliaana, kunnes äkkiä ka­dotin
eläimen näky^tänL
Otin nopeasti kiikarin, jatkaaksenl
tarkastelua. Havaitslhkin karhun koh-
Ux jälleen epätasaisella jäätiköllä, jolle
se oli levittäytynyt pitkin pituuttaan.
Sankarin tavoin se siinä makasi vat­sallaan,
verkalleen päätään käännel­len.
Kohta se Jälleen lähti hiipien
ryömimään, päätään pitäen aivan lä­helle
Jään pintaa painettuna.
Mtone se hUpii? Aloin tutkia, löy­tääkseni
syyn karhun liikehtimiselle,
ja havaltsinkin: tuolla jonktm mat­kan
päässä makasi hylje jäällä. Nuk­kuva
hylje oli kuin jokin musta, liik­kumaton
kokkare. Läheisyydessä nä­kyi
reikä jäässä — pakopaikka. Pyy­dystäjä
lähestyi vericaUeen. Hetkeksi
se keskeytti etenemisensä, tarkasta­en
varovaisena ympärilleen, hieman
kohottaen päätään» heti jaileen jati I^olco Canadaa varten suorittaa kaUc-kaakseen
varovaista kulkuaan pitkin I^la maan viralliselle ednstDksflUe
jäänphitea. f kuuluvia t^täviä, antaa passeja
se oU jo melko läheim ntikkuvaa H^^??^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ -^
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont
JOHN WJRTA, \
^57 Broadvlew Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
Suomen
Pääkonsiilivirasto
Pmul^rasta käiäjflle Pielavedellä
lacdc .1 p:nä oli Jylhän työväenta­lon
katolla punalippu. Sen kävivät
takftvari|m<mjU«aL virminmaliyt. j}^ nyt
on haastetta työm. B^olehmainen
Pielaveden käräjille vastaamaan pu­nalipun
käytöstä. Lippu an luovu-tetta
takaisin. .
Saarii^nreh pdäta amvauat b&mä
V.k.iltaha ampui Saarijärven lisu-lan
talossa tiloh poika Eino Kuore-
Hyvinkään porvarit punaisen päivän
bnrmlossa. — Pelänneet punaisten
hautojakin.
Hyyinkäälläfcln olivat poliisit ja
suojeluskunta elokuun 1 p:nä taiste-luvalmilna.
Jo 31—1 päivän välisen
yön vartioivat 1918 murhattujen vel-jeshautaa,
luultavasti _^j)eläten, että
työläiset kokoontavat sinne yöllä sa­laa
juhlimaan, kun he hajoittlvat
sinne aljotun päiväjuhlan, tai pelkä-slväfikö,
että murhatut tekevät val-lankxuxiouksen
Vielä nummessakin. 1
p:nä oli komennetta koko polilrfvoi-ma
ja suojeluskunta liikekannalle,
kierrellen ympäri kauppalaa vieläpä
uIkopuolellakta.< Ulalla klo 11 aikaan
meni työväen talolle nimismies 2 po­liisimiehen
kanssa, vfUkka talo oli
pimeä eikä siellä ollut kuin kaksi
naista talonhoitajia, nukkumassa.
Nhnlanies sanoi heille soitetuksi, et­tä
talolla on salainen kokous, mut­ta
pettymys oli suuri, kun eivät mi­tään
löytäneet.
lahti isäänsä vasemmalle puolelle kas­voihin
ja kaulaan. >än tila on hen-genvaaralhneh.
SUehet olivat riitaan­tuneet
plrtuasioista.
Ponkkotappdna Poäsdnäjodlakin
Peräsetoäjoella Kihniänkylässä pi­detyissä
tanssiaisissa on eräs Kan-gasluoma
hurjastellut puukkoineen. Jo*
hon on vasteilta ampumallakin
Puukkomies ön rhaavoittunut vaäral«
lisesU. Samaan aKaan imuukottelivat
Juupakylässä mton veljekset toisiaan.
hyljettä, kun takana äkkiä alkoi kuu­lua
kumeata jyskettä. Käännyin, näh­däkseni
sinne päin.
Kalliosaaren juurelle t^öryi alas-pähi
suuria Jäälohkareita. Ylhäältä
jäätlkkörinteeltä oli htautunut valtava
jääkolossi, joka pudotessaan alas saa­ren
rannalle särkyi tuhansikä ikenem-mlksl
kappaleiksi l ^ t ä aiheutunut
melu herätti nukkuneen hylkeen, joka
kohta kohotti päätään. Karhu pysähtyi
odottaen. Hylje vielä hieman «liikah­ti,
mutta koW tyyntyi jälleen;
Vasta hetken kuluttua karhu uudel­leen
jatkoi hliphnlstään. Niinkuin äs­kenkin
— varovaisesti, miltei Jalkojaan
pitkin jäätä perässään vetäen se hii­pi
eteenpäin.—
Hylje oli enää yhden askeleen pääs-
Fä. Karhu kohottautui varovaisesti
äkkinäinen voimakas hyppäys, ja se
oh heittäytynyt uhrinsa pääUe, puris­taen
tämän painavain käpäläinsä alle.
Käännyin pois. Uinuvan, sinertävän
kauniin luonnon keskellä oU epämiel­lyttävää
nähdä kuolinkamppailua, ver­ta,
taistelua olemajssaolasta iiälkäisra
vatsan täytteeksL Se raa-^i< särki si­nertävän
hOjsdraudc^ koko kattneiiden
Sydäntäsärkevänä kiiri ei&isyyteen
kuolemahtuskissaan olevan : hylkeen
valitushuuto. ^
Kun uudelleen käännyin, sille stmn-nalle,
missä oli näytelty pienen hyl-
; keeri verinen murhenäytelmä, oli kar-
' hu poissa. Se oli poistunut tuonne,
sinertävään etäisyyteen, ja voi pUa;
että se jossain siellä niidelleen hiipii
kohti jotain muuta uhria.
Ym^rHlä oli' vain aurinko, Jlä ja
eininen hiljaisuus, ja jäaviaoil' myOs
muualle, vahvistaa asiakirjoja, klftn-nöksiä
y.m.^ selvittää perfntS. ia
muita Suomen kansalaisiin kohdu.
tuvia asioita.
Osoite:
Conralata Geaerai of FiBlaad,
Boom 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer S t Catharine and Stanley)
A K S E L I R A U A N H E I M O,
pääkonsulL
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Ehrick J . Eiott»,
Port Alrthur, Ont — Adlel Saari­mäki,,
319 "Bay S t , Torcnto, Ont
H. P. Albert Hermanson, 479 Hain
St. Winnlpeg, Man. Tbomaa
Franssi, Box L., Copper Cliff, Ont
Charles E. Ma/^usson 64 Dock 8 t,
Saint John, N . B., G. W. Törnroos,
551 Hovy^ Street, Vancouver, B. C
läheiss^dessä heitti smaragdlnhohtoi-sia
säteitään.
Olin juuri allekirjoittamassa kirjoi­tustani,
kun saapui posti, tuoden mu­assaan
sanomalehden, jossa säin
mieltäkiinMtf|ivän otsakkeen:
Zajfpl mnrhannnt Malmgrenln
VUli.peto.... Ja Ihndnen, Joka on
jättänyt taakseen tuhansien vuosien
sivistyksen ja kulttuurin.... MoHem^
mat Ide vuodattivat verta jäätikkOe-:
rämasui staiertävässä hUjalsoudessa..
CEsperandosta).