Vapaus, June 7, 1930

              Sivu 2
V A P A U S ^
VAPAUS iUijtxtj) _
,a A» ram Otrtet.DtftnmtBt, Otumt, —
rmmT — n t e « , fS« eoi. iach. i r a i a a s «IMII» for rfaito »—no » . T<«. tfe«
to Aa IMMI » 4 » « f t j « « « M d i M » « M tk« » i » « « k p«>pte i « O — ^ ^
MS«>tai^ kartu»!. UtitkMVpa }• v« iM
1 VI B M S.<tW>T. U M .
s Kautcä 1032. — Tciuutu — Xi/ja«»i>i« 2287W.
4 0 BiLU le U ^dxcMuJ: Vtpmat. PJO. BOX 6». StuIbBnr. Omt.
ILUOTUSiiLNNAT VAPAUDESSA» —
gfal«T«a>t«.n«e««lM«t flM lert». | 2 J » U U i k«/u». — A»WIiluo«« umaasSa» •nmtutotfotaktm
it$ luUlitygm» — Ais>^UMi«n«<W(ia«el SOe k«T««, ( I M > k«»U» Sygtyiaailny^iik»»» tlM
«arta, «SjeQ s k c U a . — AM«orr«IIa>Malu«t » 2 ^ k«iU, SXOO k a U Urta*. — KiiUMUnotakMi
4 J W fcctU. — KMlauaUiSolsltet $2JW kiirU, 50 l>iii»k«i kiiU.dM» « l t » U i ««iataTiirtrM. -
: «ItftMa ttoctot i a ««.uiittotafcaet SOe k«m. «10» Ju>la« fcuua. — TtUpiimtmmtjlm Ja ilaot*»
•M«U«ari«» 9B, r«a4ittac«t. 'ik«tcta>i iJaotiubiaU cIi>Ut«cs.
TiLAUSHtNNATi
V-tiMM, « kk. 9 tt. 11.75 i » 1 kt. noi. — JUjmUefUa fa B—a>aaa mU maa
t tOiumMiOa; 1 «k. »CM. 6 kk. $3jai Ja 1 kk. tl-OO.
tärkeimmällä hetkellä, silloin lom
oiisi tullut käydä taistelaun, jät­täen
^ateisteille mahdöllisintden
iioasta valtaan. Sama tilaime val­litsee
myöskin kaikissa' Eurbpan
maissa.
Myöskään talla mantereella ei­vät
taantumukselliset "työväen
johtajat" ja heidän liepeilleen pe­siytyneet
luopiot ole jääneet vas­tausta
vaille työläisiltä. Varsinkin
Ylidysvalloissa virtaa tuhansittain
työläisiä vasemmistolaisiin joukkp-järjestÖihin
ja koiiimuiiistiptiolä-eeseen.
Vieläpä sellaisetkin työläi­set,
jotka ovat mirataihlen viina­si
kuluneiden kuukausien alkaiia
taa Mia ailluja taluBM Ma tuUota ciMiiB«i«««n kirjeoecasa, kirjattakaa
aaCsatta pcnoouIliaaUa aioMUäi I. W. Aki^Tial. liikkacnbuitaja.
Kommumstipttotueen vaäUtaistelu nikkeli-alueella
on taistelua Incon
riistoa vastaan
' Kommunistisen puolueen aset­taessa
omalla vallankumoukselli­sella
ohjelmallaan työläisien ja
pienviljelijäin parlamenttiehdok-kaiin,
avautuu Sudburyn ja ympä­ristön,
Nipissingin vaalipiirin, työ­läisille
mahdollisuus kohottaa rau­tainen
proletaarinen nyrkkinsä
International Nickel-ylitiön ja
yleensä kapitalistisen luokan iiar-joitlamaa
riistoa vastaan.
' Kdmmunistipuolueen vaalitaiste­lu
ei voi muodostua muuksi kuin
taisteluksi riislojärjestelmää vas­taan,
kurjistuvien työsuhteitten,
alenevien palkkojen ja laajenevan
työttömyyden poistamiseksi, ja kos­ka
se on tällaisissa puitteissa käy-titvää
taistelua, tiilee se muodostu­maan
suoranaiseksi kaivosproletaa-rien
hyökkäykseksi Incoa, nikkeli-alueeri
verenimijää vastaan.
Nikkelikaivantojen työläiset tie­tävät
liiankin hyvin miten komrnu-nislinen
vaaliohjelma on ainoa oh­jelma
minkä ra^javäestö voi
omaksuu omakseen. He ovat op­pineet
tuntemaan tiiman ohjelman
ainoana työtätekevän luokan oh-jelthana
niiden hirvittävien olo- ja
työsuhteitten vaikutuksesta, jonka
alaisina lie joutuvat hankkimaan
niukan elantonsa päiviistä toiseen.
Jokapäiväiset kaivostapalurmat,
joika suurimmalta - osaltaan ovat
suoranaisia seui^auksia työn hies­ty
Itämisestä niMcelikaivannoissa, ja
joissa yhä luliuisenin^at työläiset
c^atinenettamässä henkensä ja raa­jansa,
ovat koul uuttamassa näistä
raaiajidta työväenluokan taisteli­joita.
Yhä lisääntyvät "silicosis"-
eli kaivosmiehen keuhkotautitapa­ukset
ovat osottamassa työläisille,
että voiton janoisen Incon veriset
^rmet eivät ylety yksinomaan suo­ranaisiin
tyomaatapaturmiin. kai-vaiinoissa,
vaan on ulottumassa yhä
Suiireiieviiii kaivösmiesjoukkoihin,
joitten elumu joutuu murrettavaksi
uhrina suurempien voitto-osinkojen
saavuttamiseln eteen.
Inco on laajassa hyökkäyksessä
kaivostyöläisiä ja heidän elinehto-
}ii!äa vaistaah. Suuria niäi&iä työ­läisiä
on passitettu kävelemään kai­vannoista
Sudburyn ympäristöllä,
niiiden työläisten joutuessa paisut­tamaan
jo ennestään suurta työt-lomien
armeijaa, ilman toiineen-lulomolidollisuuksien
takeita edes­sään.
Ne työläiset, jotka edelleen ten suurriistoa ja niiden kontrol-jäavät
nikkelikaivantojen surman- loiiuaa terrorivaltua vastaan!
loukkuihin raatamaan, joutuvat
entistä tiukemman riiston alle, jo­ka
on nikkelinkaivajille liiankin
hyvin tunnettu tosiasia. Tämä on
se osuus, joka raatajille lankeaa
siitä suurenmoisesta hyvinvoinnis­ta
josta on huutaa' hoilattu maa­ilmalle
porvarillisten lehtien ja
polilikkojen taholta ja joka todel­lakin
on tullut suuryhtiöiden osuu­deksi.
Nikkelinkaivajat tulevat osallis­tumaan
liittoparlamenttivaaleihin
antamalla äänensä ja kannatuk­sensa
kommunistisen puolueen lis­talle,
joka eroaa porvarifiuolueit-len
vaalitaistelusta, että se perustuu
juuri niihin kysymyksiin, jotka
todellisuudessa ovat ' kireimpinä
työväenluokan edessä tänä päivänä.
Koiiimunistinen puolue pyrkii to­teamaan
työläisjoukoille asioiden
todellisen tilan, osoltaen samalla
mitä on tehtävä näiden sietämättö­mien
tilanteiden korjaamiseksi ja
työväenluokan nostamiseksi silta
kurjasta olotilasta, johon se
on tallattu kapitalismin vallitessa.
Kommunistinen puolue ei lainkaan
väitä, että kaikki nämä epäkohdat,
joita vastaan se vallankumouksel­lisen
työväenluokan johtavana
puolueena on taistelemassa, ovat
korjattavissa parlattiienttaariseD
menettelyn, avulla kapitalisiniii si­sällä,
vaan se pyrkii näihinkin
mahdollisiin pienempiin myönny­tyksiin
pitäen kaiken aikaa silmällä
sen' lopullista, alati lähenevää
tehtävää, työläisten ja vähävarais­ten
farmareiden hallituksen luo­mista,
raatajaluokan etujen puoles­ta.
Nikkelinkaivajat Sudburyn - alu­eella
tulevat vastaamaan Incon
riistoon militantlisella toiminnal­laan
kommunistisen puolueen tais­televan
vaaliohjelman mukaisesti,
kannattamalla omaa proletaarista
ehdokastaan riistäjäluokan hyvin-palkatuita
kiiltonahkaisia kamari­palvelijoita
vastaan, jotka ovat ka­lastelemassa
proletaarien kannatus­ta
omien yksilöllisten ja luokka-ctujensa
perille-ajamiseksi Yhte­näiseen
työskentelyyn työväenluo­kan
vallankumouksellisten tunnus­ten
alaisena kommunistipuolueen
ehdokkaan kannattamiseksi tule­vissa
liittoparlamenttivaaleissa, ko-hottaaksemnie
todellakin valtavana
nyrkkimme iskuun Incon ja muit-menneet
luopioiden miikana' hyvä­uskoisina
siitä, että Uämä tbdelia
ovat rehellisiä työväenitiolääi' tais-teiijoila,
ovat jättäheet' jöhtkjäiiia
ja palanneet korarhtitiiäiptiölii^
riveihin, huomittttiaiäni dltS' naidiai
j oilta j ien hdudattäiiia' pöl itiiidu
oh sopusoihiitissa' . kapitiiiitiäa,
mutta ei työläisten etiijäi katikäa.
Canadan kothiiiunisti^Ila^ piidlu-eella
on parhaillaan käytani^'li^l-me
kuukautta kestävä'jä^«lrptSys,
jossa määräksi' ori' asetetta' k o l n i^
tuhanne/i uuden jäsenen saajninen
puolueen taisteluriveihin.' Nölisen
viikkoa ryntäyksen alkamisesta' on
jo kulunut, rotitta on ryntäys on­nistunut
huonosti, sillä liuiia jäse­niä
puolueeseen on' tulitit vasla
vähän yli kymmenen prosiehttiä kch
ko määrästä, vaikka suhteellisuutta
noudttaen olisi pitänyt miäärän
Lauantaina, feesafc-7 p.nä — Sat, June 7
nou:^ jo yli kolmenkynuneiiai
prosoiliii kokon^vaälti&uksesta.
Saana on s u h ^ mySsläii puolg.
een ianenkan natfajdl<^ "Worke-riiU",
uusien uiäaji«. H^idnnas-i Työväen yhtcnäisyys.
liiton toiminta
Ontariossa
I Tjöväen yhtenäisyysUiton (Worl:-
;ers' Unity League) Etelä-Ontarion
alue on alfcariut tarmoJdtaasti toteut-
Missä ori siis' vika? R^bnnis-tien
petturipolitiikka on päivä;
päivältä tullut yhä enemmän pai-'
jastehikfii työläiälle, kapitalistinen;
talouspula toiselta puolen heitä
ajaa vaseimnalle ja kuitenkaäii' ei
puoliieeM&e jBfiMSm\oiä^x^ tamaan niitä päätöksiä, joita alueen
sut siinä merkityksesi Jftiirr esilö. yhtenäisyyskonferenssissa Torontossa
muisssT kapitaliatiinaissa; vaikka tehcilii viime knun 24' Ja 25 päivinä.
taldfcsjiiJla^saraoih'lätin'rrfdrifi^ Kaksi järjestäjää ovat alkaneet
en pÄiinpölitiildyäh ori taalla 1 ^ ^ ° ^ " ^ ^ viifcolla. George
„ l , t s ^ i ^ ; j r » « t r . . : » ™ . . . , o i i „ t - . > IWanc[enin järjestämismatka tulee
yhta Ilmainen kuia _ muuallakin, l^^^^^^,^^^^ axxtoteomsnuskesku}..
' ' ^ järjestääkseen paikallisosasto-eäsmnie
jäsenet' ole tenUedt velvol- ja Canadan autotyöläisten teollisuus-lisuuttaan
siinä määrin kuin olisi liittoon työpajapohjalla. Harvey Jack
pitänyt. Toisilla paikkakunnilla ei Ison, Joka vapautui äskettäin vanki-kongressi.
tqtesi, että reformistit pyr­kivät
i^tSmään ammattiybdistysten
johdon käst.'«ään, estääkseoi prole­taarisen
jouldkoliikkeen j a lakkojen
kehittymistä polimsiin taisteluihin
ol^ pähfti tikkua ristiiii' puöliieen
jäsedryritayläen' hyväl»i, vaikka
edell^jfkset utisien jäsenien sa­moin
kuin tiläiisten hankinnassa
puolueemme äänenkannattajalle
olisivat mitä parhaimmat.
Toverit! Tilanne ei saa tällai­sena'
jatkua: lÄeidari tiilee kyetä
ötlämaati' vastaan taisteluriveifaim-ne
tiihahri^t työläiset, joita re-kutuisen
alaisuudesta-lasta
kärsittyään kahden kuukauden
tuomion toimintansa vu(fei työttö.
mien keskuudessa Torontossa, mat­kustaa
järjestämistyöhön Etelä-On­tarioon,
organisoimaan työläisiä en­si
heinäkuim 19 ja 20 päivinä pidet- p Sosialifasdstisoituneiden
tävää maakimnalllsta työttömien
konferenssia varten.
Wanden tulee pitämään kokouksia
kalkissa Etelä-Ontariön autokeskuk­sissa.
Ja yhtenäisyysliiton Etelä-On­tarion
piiirin toimeenpaneva komitea
sää, että reformististen ammattiyh­distysten
alistaminen palvelemaan
työnantajien Järjestöjä ja kapita­listista
valtiota on eittämätön tosia­sia.
Kokouksissa on todettu, että Pro-fintemin
neljännen kongressin a-nalyysit
ovat osoittautuneet täysin
paikkansapitävikä Saksassa. Samal­la
on i»ätetty. että ryhdytään en­tistä
tarmokkaimpiin toimeniöteisiin
vp Panit iimr»iVgeH?'yT> aimmatUyhdls.
tysliikkeen voimistuttamiseksi kaqpi-talistlen
ja reformististen johtajien
Kirje Torontosta >
Tänään maanftntaina oli täällä
Torontossa IWW ilmoittama väitte­lytilaisuus,
johon tämänkirjoittaja
lukuisien muiden työläisten mokana
meni. toivossa kuulla väittelyä jär­jestäjien
taholta puhujaksi ilmoite­tun
Kiviniemen, ja mahdollisesti i l ­maantuvien
hänen vastustajien vä­lillä.
Mr. Kivinienii saapui kokouk­seen
noin ktlo 7.30 jolloin hän i l ­moitti,
että hän voi puhua vain
vähän aikaa, sillä k:Io puoli 10 tulee
häaliin joku toinen seura, kokouk­sen
puolesta ehdotettiin silloin^ v a ­littavaksi
kokoukselle puheenjohtaja,
sillä tilaisuus, ollakseen väittelyti.
juurlr -niiHa o^akiBen
tahdomme nyt täliahcriaa »
sDamalnitun talon t i l a ^
muuttuu ja me a . u n ^ ^
on myös asianlaita täajäT»^-
n n poikatalon s-aht^^L
ollut hyvä aikanansa
vieläkin, vaan vaatu nn ^^.^
ta ajan mukaisia muutoksi,
sacsx paikka missa ^^lo^
v a m sijaitsee ei L-yilin t y y S .
vastaa tarkoitustaan s^Jl
malamen ^uv^s on
ympäristöltä vaavaksi ^
telfc kaupnnkia. niin^anotuDe -
••aou-n kaaralainislueUe. jiKta ^
Iäisten mukavampi kulke X -
töissä. Toinen, ja mikä l i e l.
,^ ^„ ^ lalsuus, W v i t ^ " öidottomasti: 1^^^^ kysviays-Uikkeri--
häikäUemättöinä^ työinaaterrortsta jheenjfoTitalMi.-: j pitää'..sen j ä r - ^ n se eUä olisi muutettava V'
huolimta • jjestyksessä. mutta puheenjohtajaa ef ^""o^^^^- SUIä tämä nyky»^-^
Mr. Kiviniemi saUinut kokoukselle. ° " laillistutettu i:orporatsi<^
ä l lä hänellä oU aikoniuksena pu- »akamme ajan tasolla oiisi
No. 134
Erikoisesti on päätetty ryhtyä tair-mökkaaseen
valistustyöhön työpai- ^ua klo 9.30 ja lähteä sitten luik- l^^^i^^ muutos ja järjestetiäTä
koilla, jotta sosdem työläiseit saä-; j^imaan, jättämättä keUekään t i l a i - c o - o p e r a t i i v i s e k s i ja
daan irti ammattiyhdistysliikkeen s o - ! s u u ^ ^ vastata- tekemiinsä välttei-sialifasclstisoitune^
sta refoniilstisesta Lj^, suioin toveri Hill ehdotti ko-johdosta
Ja työpaikat saadaan eriste- j koukselle pbnsilauselmaa hyväksyt-tyksi
reformististen johtajien vai.;tayäksi, jossa annettiin Mr. Kivi-
' I niemelle paheksumis lausunto. Ko-sosdem
! ^ ° " ^ . kahdeksaa osanottajaa lu-johtajien
ed^ttamlset' ammattiyh-', ^ " « o t t a m a t t a hyväksyi ponnen, jo-distysliikkeen
alalla ovat tunnettuja!ten jää tosiasiaksi, etta suuressa IW
muuallakin Joiln saksassa; Reförtnis-iW kokoustilaisuudessa oU ainoas- 0^*^^^^ mi
sanotuUe kulutuspohjaUe.
'Pääasiassa näiden syiden
onkin paikallinen jäsenistö
suunnittelemaan tämän
muuttamista pois tältä
paikalta sellaiseen ymjäristöön
sa sillä olisi laajempi
samalla
nyk
formisfieri petokset jä kapitalisti-j toivoo, että hän voi antaa arvokas,
sen j ä r j ^ i m ä n syiinyttämä tilan-{ta apuaari autotehteissa oleville teol-ne
ajaa' historiallisella välttämät- "
toiriyydellä liiokkalaisleluri pyortei-siiri:
fyoböiijökalÄelia paikkakunnal
.Ia puoliieemihe todelliseksi taiste-lupuolueeksi
kohottamiseksi!
''KultamitalH GreH
Mioidenjärf .f»
Yhdysvaltain kapitalistien yksi'
ärhäkämmistä kartanovahdeista» A.
F. L :n presidentti Green, on saahlil
kultamitaliin tunnustukseksi niistä
palveluksista, joita hän: on kapi­talisteille
uskollisesti suorittanut
Niin se kapitialisnii palkitsäe
a])urinsa, joka on pyhittänyt, ela^
mänsä työläisten harhaiahjohtbmi-seksi
ja heidän pysyttämisekseen
kapitalistisen järjestelmän nöyrinä
orjiria. Työväenluokan eturivin
taistelijoille kapitalistiiieri järjies-lelmä
setisijaaii Yhdysvalloissa,
kuten muissakin maissa, heittää
hirttonuoran kaulaan taikka käi-venluä
heidät sähkötuoleissa, sa­malla
kun miljöohat työläiset vael­tavat
työpaikkojen porteilta toisille,
hakien turhaan työtä.
Kapitalismi vaalii pälv^hjoil-tuan
paljon, enn&nkuin antaa
sellaisenkaan tunnustuksen tehdys­tä
hyvästä kuin mitä Green on nyt
saanut. Yhdysvalloissa, niinkuin
iniönessä itiiitissakiH' kapitälbtiVa)-
tiossa, ön suuri liuta samanlaisia
greeiiejä kärkkymässä kultamital-leja
palkkioksi niistä juudasteois-
:taVjöUla ovat onnistuneet työläisiä
flettätnääni Mutta' kaikille ei an-i
^ a : Heille vain vilkuietäari kiil-
,tavää' mitälHä kuiil Icoiralle soke-
'rilial^staj että k d l i , kelli vielä.-Ja
hö "kellivät'', tekevät entistä juu-dasmaiseiUpia
tekoja,^ saadakseen
kirkkaan' korun rintapidiään koris-tainaaiil
(jfeen. öti saanut palkintonsa
jjitkäbikäisesta kapitalismin palve­lemisesta
ja voi hymyillä voitonrie­muisesti
toisille työläisten päUä-jöaisessa'kUpaileVille
^'työväen jöK-lajilie.''
Töivoihme, ettei heidän­kään
laivi^ieisr tovin pitkää ai­kaa
jotiottiaa koruaah, sillä tällai­set'
**työväen jolitajille'' osoitetut
*'taHtwtittet*' vaiti ovat osaltaan
8öIVi^^jfil£»a'työiäisi^^ kenen asi-öill^
a hÄVat fiikkuVäi.
Reformistien aatteellinen vararikko ajaa
työläisiä vasemmalle
Reformistien aatteellinen vara­rikko
kaikkialla kapitalistimaissa
on kä>-nyt työläisille yhä ilmei­semmäksi
Sitä mukaa kun kapita­listinen
maailmanpula syvenee ja
siitä johtuva työläisten taloudelli­sen
aseman kärjistyminen saattau*
heidät nälkäkuoleman rajoille, sitä
mukaa tulevat he huomaamaan sen
stiunnaltoman valheellisuuden, jol­la
reformistit ovat heidät kerta
toisensa jälkeen pettäneet. Silloin
kun kapitalistinen järjestelmä joku
vuosi sitten näytti päässeen jaloil­leen
maailmansodan aiheuttamista
vaurioista, erehtyivät työläiset mo­nissa
maissa antamaan kannatuk­sensa
reformisteille siinä luulossa,
että raskaat taloudelliset ajat, jot­ka
maailmansodan aikana elettiin,
ovat muistojen joukossa, takaisin-
^laomattomina. Melkoinen osa
työläisistä ei uskonut kommunisli-en
marxilaiseen todisteluun, että
kapitalismin nousu on vain näen-näbtä,
jota seuraa entistä suurem­pi
alaspäin meno. He uskoivat
Viiii» reformistien sireenilauluiliin
maailman taloudellisesta nousustai
jonka seurauksena palaavat takai­sin
entiset palriarkaalliset *'luok-kataisiehiujat",
jolloin kapitalisti­nen
järjestelmä muka kukistetaan
rauiiallisiila keinoilla, parlament-tarismiila
j a muilla sosialidemok­ratian
patenltilääkkeillä.
Juuri parhaillaan svvenlyvä ka­pitalistinen
kriisi kuitenkin osoitti
suurille työläisjoukoille, että refor­mistit
ovat heidät vielä kerran
pettäneet, antamalla kapitalismin
kehityksestä kokonaan väärän ana­lyysin.
Eri maissa liikehtivät työ­läiset
eutistä suuremmissa joukois­sa
vasemmalle, vakuutettuna, että
kommunistinen kansainvälinen on
ainoa työläisten todellinen johta­ja,
joka tulee heitä taistelujen tiel­lä
tukemaan. .Äskeiset tiedot m.m
Itävallasta, sosialidemokratian
"vasemmistoliikkeen" kotimaasta
kertovat, että työläiset siellä liit­tyvät
joukottain kommunistipuolu­eeseen,
huomattuaan sosialidemok­raattien
petokset työväenluokkaa
kohtaan, heidän perääntyessään
Usein väitetään, että kun puo­lueella
on edessään useampiia. ryn­täyksiä
yhtä' aikaa; niin ei ole mah­dollisuutta
millekään kiinhittiiä
riittävää huomiota. Tällä hetkellä"
on puolueella edess^ään jäsenryiifa-ys
ja "VVorkerin levitys, tyoläist^en
yhtenäisyysliiton järjestämisrynta-ys
ja edustajain lähettamiiten Pu­naisen
Taloudellisen Inieniatjöna-
Ien kongressiin, työttömäin järjes­täminen,
puolustustaistelut y. m. ja
voitaisiin kylläkin nyt yäittäs;
kun vaalikamppailu luVde, nila sii­loin
ovat äikaiseihmin alkaneet
valitaistelun tiellä.
Tosiasiallisesti ne kaikki täyden^
tävät toisiaan, kunhan vai» toimi­taan.
Esim. jäsenvärväya ja WoJ-keriii
levitys voi olla pohjana kai­kille
kamppailuille. Ryntäykseen tu­lisi
mobilisoida kaikki puolueen jä­senet
aktiivisesti työhön, haasta»
maan toinen toisiaan, solut toisia
soluja, kaupunkijärjestöt toisia pai­kallisjärjestöjä,
piirit toisia' piirejä.
Kamppailun päämääränä ollen kul­lakin
määritellyn osuuden ylittä­minen
jäsenten värväyksessä ja
\Vorkerille tilaajien ja lukijain
hankinnassa. Jäsenryntäyksen tär­keimpänä
pyrkimyksenä on työmaa^
solujen perustaminen, mikä siis
edellyttää erikoisesti työn kohdis­tamista
työpajoihin, työmaalehtien
julkaisemisella ja talosta taidon
agitatsionilla, tarkoituksella saa­da
militanttisimmat työläiset mää­rätyssä
työmaassa järjestäytymään
ja toimintaan mukaan^
Työläisten yhtenäisyysliiton jär­jestäminen
asettaa pääasiallisim-maksi
ja keskeisimmäksi tehtä­väksi
järjestymättömien järjestSffii-sen
ja tässä -tulee ensitilassa työ-pajaneuvostojen,
toiminnan komtte-ain
ja työttömäin neuvostojen
muodostaminen, sekä niiden kehifi-tärainen
teollisuusliitoiksi ja uni-oiksi.
Jäsenvärväys siis pohjistaa
järjestymättömien järjestämisen
työttömäin ja työssäolevien työ­läisten
keskuudessa.
Työväen pnolustustaistefat qn
samoin siaatetttiviEt työläisjoukkoihin
ja jäi^estojeh' ri\Hjäisehet saatava
liäiiA^^uiAtiati ja öaallistumaan nii-hniV
l^utev^ä liittöiMrliEbnentitl vaäli-käEfinipi^
ilikiä kaäitielee puolue täi*-
keänä poliittääehä' kamppailuna
l i i i ^ ^ölue liSyttää työläisten
väliil&äi! VäatimUkäa ja yhdistää
riä' faiktelttUd' p'ÖH3ltteemme vallan-kiunoukseUSsen'
ohjelman puolesta.
Tulevissa' vaaleissa puolueemme
tulee liheisetaimin. pitää mielessään
jäsentVn värvajrs ja muut ryntäyk­set
jä (^plk antanen järjestöni.
\ sen ilmaisun työläisjoukkojen kes­kuudessa
savahtlämalleen poliitti­sella
vaikutukselte". Äeidän on voit'
tettifvtf se* äoavaisuUs mikä ilme-
Aee pttolneemitke poliittisen vaiku-töfisein'
ja' jä^i^oÖisten voimien
vafiila.'Vaali^tistelän tuloksena on
läeidän'hti^skinr vedettävä uusia
I^letaai^ia aineksia ja pidettävä
yllä jatkuvaa jäsenten värväystä.
Työläisten saamiseksi unioistia,
joUkko]atj«sföistS ja työpajoista
«SS^lI^iäaaifi vaalitaisteluun, hy-väksyiÄaätt
järjestöissään, työpaja-neUvö^
issaaik' toimittnankömiteois-siaif
ja työttomäint neuvostoissaan
kömnMmisttseik ehdokkaan vaati^
muksieitSK |a taistehijensa edusta­jaksi,
edellyttää se sitä, että työläi-stllS
oft näitS ^jeäCelmiä olemassa
kommunistien johdolla järjestetty­nä,
sillä muut eivät niihin kiinnitä
huomiota. Tämiän lisäksi on tie­tenkin
välttättätöatä että työläis­ten
keskuudessa tehdään agitatsio-^
nkyötä.
Siis kaikkien toisten tehtävien
tarmoksi eteenpäin vieminen muo­dostuu
osaisi vaalitaistelutoimin-nastamme,
tai oikeammin tekee
sen tehokkaaksi. Vaalitaistelua
on- vain käytävä työläisten vaati->
muksieh j a pyrkimyksien esille tuo­miseksi
ja siten porvarillisten puo­lueitten
paljastamiseksi työväenluo­kan
lookka.vihoIIiseksi, sekä työ­läisten
kokoamiseksi yhä määrä­tietoisemmin
järjestäytymiseen ja
taiäteluun omien luokkaetujensa
lisuusliiton ryhmille heidän tehtä­vässään
rakentaa aiitotyöläisten teol­lisuusliitosta
voimakas ase itämään
riistoa Ja päivittäto yhä kiihtyvää
hiestytysjärjestelmää.
Harvey Jackson tulee antamaan
selostuksen Ebmiltonin, Brantfordln,
Toronton, East Yorkin Ja Rajakau­punkien
työttömien yhdistyksille äs­keisen
Etelä-Ontarion piirin yhte­näisyysliiton
kokouksesta, samoin
selvittämään heinäkuussa pidettävän
maakunnallisen työttömien yhdistyK-sien
konferenssin tehtäviä.
Hän tulee antamaan ohjauksia
työttömien neuvostojen Ja yhdistyksien
järjestämisessä kitchenerissä, • L o n ­donissa,
Guelphissa, Sudburyssa,
W611andissa, Woodstockissa, Samias-sa,
Peterborossa, Kingstonissa, Osha-wassa,
Timminsissä, St. Catherines-sa,
Niagara Fallsilla Ja Stratfordissa.
Suunnitellun heinäkuussa pidettä­vän
Ontarion maakunnallisen työt­tömien
konferenssin tarkoituksena,
johon pitäisi saada osanottajia joka
puolelta .maakuntaa, on järjestää
työttömät työläiset sataprosenttises­ti
lähimpänä taisteluvaatimuksena
ollen: työtä taikka vapaa ylöspito.
Toveri Jackson myöskin haluaa p i ­tää
puhetilaisuuksia kaikissa työ-väenjärejstöissä
niissä kaiipimgeissa,
joissa hän tulee matkallaan poikke­amaan
ja toivoo sydämestään näille
tilätsunksiHe-työläisten kaimatustai
Samanaikaisesti yllämainitun jär-
Jestämlsryntäyksen kanssa, vastava­littu
yhtenäisyysliiton toimeenpane­va
komitea ihnoittaa järjestämis-kamppallun,
neuloma- Ja terästeolli­suuksissa
onnistuneen hyvin Ja ulot­taa
pian voimakkaan ryntäyksen
kntomateollisuustyöläisten järjestä­miseksi.
Kalkkia vasemmistojärjestöjä ja
yhtenäisyysliiton ryhmiä kullakin
paikkakunnalla velvotetaan tekemään
voitavansa toverien Jacksonin Ja
Wandenln järjestämistyön tukemi­seksi.
tien hallussa olerva ahlttiattiyhdis-liikkeen
koneisto on talkissa JÖpHä-listimaissa
alistettu palvelemaan ka-taan
S Kiviniemen kannattajaa,
mutta kommunisteja oli legio. •
Tarkoitukseni ei ole puhua eri.
pitalistisen viholUslUökan etuja: N i in koisemmln kokoiiksen menosta, silla
on tapahtunut Amerikassa, jossa siitä joku tekee tarkemman se-keltainen
"Federation of Labor". i lostuksen. Haluan vaan kiinmttaa
tunnetun kommunistisyöjän Greenin tuplajuulaisten huomiota muuta-.
johdolla käy vimmattua taistelua maan seikkaan, joista he ovat nä-ammatillisesti
järjestyneitä vallan- köään saaneet kokonaan vaaran ka-kumouksellisia
työläisiä vastaan, e-lsityksen. Kun kokouksessa erasta
roittaen sekä yksityisiä jäseniä e t t ä , I WW johtoiikkaa (eihän siellä kyllä
kokonaisia perusjärjestöjä. muita tuplajuulaisia oUutkaan kuin
"johtajia") kehoitettiln tulemaan
Englannin aimnattlllittökonelsto Don-haallUe, jossa pidetään koko­on
niinikään haikailematta ajanut j ^jj^g}, puheenjohtajan johdolla, niin
kapitalistien etuja, fee näkyi kaivos-itämä iikka sanoi, että "eihän se
työlästen suurtiaistelussa ja näkyy ,£,on,haali ole kuulema Torontossa-nyt
seitsemän viikkoa ' kestäneessäkään". Tuo lause on niin loputto-kutomatyölälsten
taistelussa elhieh-tojensa
puolseta. Reformistien hal­lussa
oleva kutomaliitto on kieltänyt
lakkolaisilta heille kuuluvan avus-tuksrai,
antaen "työväenhallituksen"
poliislhurttlen vartioida liiton huo-neustoa
lakkolasten sieltä karkoitta-mlseksi.
Liiton soslallfascistinen idh.
man tuhma, ettei sitä kannattaisi
siteerata lainkaan, ellei se paljas­taisi
erästä heidän nykyisten touhu-jensa
mothvesta. He ovat nähtä­västi
seuranneet viimeaikoina Don-haaUlla
käytyä kiistaa uuden haalin
rakentamisesta, j a ovat huomanneet,
että puolet meikäläisistä ovat sitä
to on häia^Uemättömyydessään men-! mieltä, että nykyhaen haaU on l i i -
nyt niin pitkälle, että se on antanut kaukana, ja arvelleet, että kun
julistuksen, jossa se kieltää ketään tuovat verkkonsa vesille, niin
Taistelu reformisteja
vastaan ammatilli­sessa
liikkeessä
Berliinissä, Saksassa, on pidetty
ammattiyhdistysliikkeen vallankumo­uksellisen
opposition järjestämänä
lukuisia kokouksia, joissa on käsitel­ty
Punaisen ammattiyhdlstysinter-nationalin
viidennessä kongressissa
esille tulevia kysymyksiä.
Erittäin perusteellisesti on harklt.
tu Profintemin neljännen kongres­sin
analyysiä reformistisen ammatti-
Uittobi^rokratian luonteesta nykyi­sen
kärjistyneen luokkataistelutilan-teen
vallitessa. Profintemin 4:s
antamasta avustusta lakossa oleville
kutomatyölälsille.
Tilanne toisissa kapitalistimaissa
on tässä suhteesa — Ranskan val-lanl^
umoukselllsla ammattiliittoja
lukuunottamatta -— samanlamen.
Tyypillisenä esimerkkinä reformisti­sesta
ammattiyhdistyspolitiikasta
mänittakoon myös, että Saksassa äs­kettäin
todettlta sikäläisten tehdas-työväen
Uiton reformistisen johdon
arrtaneen useita miljoonia saksalai­sen
väritrustln käytettäväksi, osta­malla
trustista suuret määrät osak­keita.
K u n ammattiyhdistysten yksi­tyiset
jäsenet, tahi kokonaiset perus­järjestöt
lausuvat vastalauseensa
tällaisen politiikan johdosta, eroite-taan
ne: Tällainen häikäilemätön
Ijolitiikika on mahdollinen siten, että
reformistinen johto ori kokonaan lo­pettanut
johtavien elimien valitsemi­sen.
Reformististen ammatillisten Jär­jestöjen
rikkuriluonne ^on tunnettu
tosi-asia. Paitsi sitä. että reformis­tiset
ammattillittojohtajat toimivat
rikkurien hankkijoina kapialisteille.
tukevat reformistit kapitalistisen
valtion polilslhurttien • väkivältapoll-tilkkaa
lakkolaisia vastaan, kuten e-sim.
satamatyöläisten lakkotaistelun
aikana Ha:mpin1ssa, kaivostyöläisten
taistelussa Puolassa ja kutomatyö-lälsten
taistelussa Bombayssa viime
vuotma.
Jo nämä esimerkit osoittavat va­kuuttavalla
tavalla, että kapitalisti
maiden reformististen johtajien ko­mennettavissa
oleva ammattiyhdis­tysliike
palvelee kapitalisteja, Jonka
vuoksi työläisten on taisteluissaan e-linehtojöisa
puolesta kapitalisteja
vastaan käytävä tätä taistelua sosia­lifasdstisoituneiden
reformististen
vetävät hyvänapajan, mutta ereh­dys
hyvät ystävät, suuri erehdys.
Me kyllä siellä omassa keskuudes­samme
sanomme "raskaastikin" toi­sillemme,
ja tämän lehdenkin pals­toilla
on arvosteltu haallamme ja
toimintaamme aivan siekailematta,
mutta älkää hyvät rakkaat tupla-juut
tuudittako itseänne siihen us­koon,
että niiden seikkojen takia
saatte täällä senssiä pistää nenään­ne
Toronton työläisten yhtenäisyy­den
sisään.' Taalla öii ollut inoriesti
ennenkin ija nyt viimeksi viime
maanantaina tilaisuus nähdä, että
työläiset ovat niitä vastaan, joiden
asiana on mmm muassa nälviä Neu­vosto-
Venäjää. Jos me. kokouksis-samme
pengommekin omia epäkoh­tiamme,
niin se on vaan sitä sisäis­tä
demokratiaa, josta lienette jos­kus
kuulleet puhuttavan, eikä se ole
sen merkki, että teillä täällä olisi
mitään mahdollisuuksia. Vaikka me
itsekin jösku sanoisimme, että Don-haali
on liian kaukana, n i in ne ky­symykset
me kyllä selvittelemme a-
Jan oloon omin päimme Ja vaikka
teidän kokoukset pidettäisi City
I^aalln rapuilla, niin el Toronton
suomalaiset työläiset tule sinne
muussa tapauksessa, kuin hyväk­symään
paheksumislaiiseen : sellais­ten
"työväenmiesten" hommia vas­taan
jotka eivät hai^kahdakaan työ-väenmlehille,
kuten tapahtui viime
maanantaina. — Junnu.
Kirje Detroitista
Wtnder St. poikatalon mtisia
Tämä talo on hjrvln tuttu, detrolt-tilalsllle,.
nykyään täällä asuville ja
ehkä vielä niillekin jotka ovat tääl-johtajlen
iSitten yU. *rähän kokolta muille paikkakunnille muutta-työväenluokan
yhtenäiseen taisteluun
on saatava mukaan kalkki työläiset.
tartestelua
mu
Luokkatietoinen työläinenkin tulee Ja "suurenmoisesta palokunnasta",
aina joskus vilkaisseeksi jotain por. Mutta makkaralla on kaksi pää-varillistakin
lehteä, vaikka se mah- tä Ja asioilla kaksi puolta ja niinpä
dollisesti ei olisikaan aivan oikein, tässäkin. Katsotaanpa hieman asioi-
Itsepuolestanl pidän sitä eräänlai- den toista puolta niiltä kohden, jot-sena
tiedusteluretkenä "rajan tolsel-ka ovat tärkeitä työläiselle,
le puolelle". Aivan kuten sodassakin Ensimäisenä sellaisena on työn-tehdään
tiedusteluja vihollisen alu-saantimahdoHisuudel. Niitähän por­eelle.
Näitä tiedusteluja tehdessä onvarilehdet kehuvat loistavik^ Ja
tullut pantua merkille, että sekä pai-näkSyyMn niitäi asuinrakennuksia
kallisessa porvarirakissa, että suu-Joitakin olevan nousemassa. Mutta
remmissäkin äänitorvissa on tätä kun menee hallituksen työnvälitys-hikkelikylää
puustattu kaikin mah. toimiston, tai muidenkin työnväli-dollisin
keinoin. Kaupimgin pikku-tjrstoimistojen lähelle, nim näkee
porvaristo on kuin tuulen pullistama suuret joukot työttömiä ja rahatto-
^mmakko, puhallettu täyteen nurk-mia miehiä odottamassa työtä —
kapatriotismia. Kauempana olevalle mutta turhaan, ^Olä suurempia työ-lukijalle
tulee väkistenkin mieleen maita ei ole aukeamassa. E i siis kan.
ajatus, että minkälainen paikka se nata kiinnittää humniota porvarileh
mahtaa olla, kun sitä noin äärettö-tien tiedotuksiin Sudburyn "hyväs-mästi
ylistetään. tä ajasta".
Sattui tässä eräänä päivänä kätee- Sudburyn liikemiesten laatimassa
n i täkäläisten liikemiesten värkkää-paustauskirjasessa myöskin maini-mä
Surfburjm ylistysvihkonen. Siinä taan kaupungin iKihtaudesta ja sen
kaiten mahdollisen ja mahdottoman terveälisistä oloista. Kaapro Joku
muun hyvän lisäksi mainittiin kau-aika takaperin ma&amuistelmissaan
pungin —kykenevästä poliisivmmasta" mainitsi Jotain W i n n i p ^ i n likaisuu-neet,
ainakin niille Jotka ovat tä­män
talon osakkeen omistajia. Ja
desta —. J&itta allekirjoittanut us­kaltaa
väittää, että Sudburyssa on
paikkoja. Jotka likaisuudessa Ja epä­terveellisyydessä
vetävät vertoja min­kä
paikkakimnan kanssa tahansa.
Miten "lumoava" tuoksu nouseekin
tästä kaupungin läpi juoksevasta pu­rosta.
Johon • kaupungin lika virtaa.
Ilmankos herrat "hikoilevat" sen
miljoonan dollarin viemärilaitoksen
kanssa, josta kaikesta päättäen tu­lee
"susi" Jo alkuunsa.
Entä se kaupungin sydän, tämän
"kyvykkään" poliisin hallitsema po-liisiputka,
johon viime vappunakin
joukottain sullottiin ^ I ä i s i ä vain
siksi, että uskalsivat kävellä kulku­eessa.
Monella tämän ' ympäristön
farmarilla on puhtaampi sikolätti.
Kolmas maiiiittava paikka kau­pungin
keskuksessa, vain yhden ka­dun
välin päässä poliisiasemalta, on
kautta Keski-Ontarion tunnettu
"Käärmerumna", jtmka vakituisista
ktmdeista useampia on tänä kevää­nä
passitettu Muskokasi keuhkotau.
tisten parantolaan. Eikös olekin puh­taat
ja terveelliset paikat ja ihan
kun mi-paikkaamin
olisi hyvä myöskin*
dä muutos liikkeen laillisuusmn
sakin.
Kuitenkin tämä muutos oa
anlainen, siksi että tämän
osakkeen omistajia on ymiäri
ilman ja toisia makaa jo ma
vessakin, ja laki määrää että
olla kaksi kolmatta osaa
omistajia päättämässä tämän
keen muutosta. Siksi tahdomme
verillisesti huomauttaa niille
keen omistajille jotka ovat
Detroitista ja myös DetroiUssa
ville, että jos tekisitte sen
hyvän palveluksen ja läheti
osoitteenne ensi tilassa liikkea;
tokimnalle.
Tulemme kutsumaan yleisen 1
keen omistajain kokouksen
pian ja siis ian^itsemme os
osotteet voidaksemme lähettää
takirjakaavakkeet kaikille nliDe
ka eivät voi itse persoonallisesti:
pua kokoukseen.
Kokousajasta tulemme my
min ilmottamaän kaikissa
sissa työväen sanomalehtissi
toverit ottakaa tämä pyynW
mioon ja tehkää parhaanne
hyväksi. Sillä nyt tämän
on muutettava tämän kesän
jos aijomme^vielä Jotakin perii
tä omaisuudesta mitä joukolla;
ine tähän koorineet. Uudelleen
jestämällä ja uudessa paikssa
meidän ruokailuliikkeemme
suus.
Lähempiä tietoja saa kysyi
tokunnalta.
Toverillisesti Co-operatlye
Co. johtokunta,
291, Winder St. Detroit.' MA-Greighton
Mine,
Kesäk. 1 p. pidetyissä mtdr;
kilpaillussa
saavutettiin seur?.avat tulotoetrci
100 m. juoksu: 1) E. Mäki,
ton Yrity.s, aika 11.6; 2) 1
felt, Sudburyn Kisa, aika 11^,.,
V. Kangas, Sudburyn Kisa,
12.3.
Kuulan työntö: 1) I. . ^
11.34; 2) M. Passi, 10.77; 3) V.:
gas, 10.71. Kaikki Sudbmjn
sasta.
Korkeushyppy: 1) I. JäitM
Kisa 157; 2i M. Passi, S. Bft
I Kallio, C. Yritys 151; 3) P.
kinen, S. Kisa. V. Kangas, a
I. Salo. S.; Kisa ja I. Krf*.
Yritys 141.
Kiekonheitto: 1) I- ^.
34.26; 2) M. Pa.^si, 33.93; 3) tt
29.94. Kaikki Sudburyn E a *
Kolmiloikka: Kotaa. C,
tys, 12.33; 2i P. Häkkinen, &
II. 89; 3) L Kallio, C. Yritjs.
Ikämiehistä korkeimman;
rän saavutti O. Lind, Sud"
sasta. 321.85; 2) O. Niemi,
ton Yritys, 303.61: 3) A.
Sudburyn Kisa. 293.25; 4) l •
Sudburyn Kisa. 285.77.
Urheilun jälkeen oli 1
fcistä ohjelmaa, jossa
kaupungin keskidcsessa!
Kyllähän kaupungin virkailijat o-
Kvat valmiit lähettämään isen "ky-vykkäiäa
pcdiisivoimansa" ja "stni-renmoisen
paJokuntansa" hySatää-mään
rauhaliisten f^öläisten vaK>u-knlkueeseen,
hajoittamaan sitä ja
xuiskuttamaan vettä ^öläisten pää!<
le, jotka uskalsivat vaata
ta tovereiuan vapaaksL MD»
rat kaupungin virkaiUJat
paljon paremman työn jos 1
nc palokuntaan kuuluvat?
kit aikansa kuluksi peseiM*
siputkan ja mitoei m y ^
me luolan", sillä ne ktffl^
näkyvät nykyisen j ä r j e^
kana olevan työläistöi oU
Tämän lisäiisi P " ^ ^
nen mätä ulos joka nurtof..
torppien j a '^kukkafarmen r
sa, joita on sekä ^esto-kaupungilla
ja i^^^^,^'
rauhassa rehottaa t y o l ^.
n., ja vastuk.^=n3. mp^^
ten työläisten V^^^f^
luUlaan. Mutia polusiseta,^...
ei tiedä, että tällaisia
sinkään onkaan olem^^
ki. Nehän ovat n j * ^
kumian pönkkiä ' ^ ^ ^ ^
liisikin, eikä ole bT^
kiä, sillä voi jaadä
alle. .--s
Kas tällainen se 00 »»•
toiselta puolen kateot«n«-
myyttä, likaisuutta ja
kaupmigin k e s k - a k g ^ ^.
puhumattakaan. K a ^ * * - :^
jestelmän
paheet versoavat J ^ f ^ ^
te silloin voi SudlKrt^'
työläisille kunnoiliBeo.
kun työläiset itse