Vapaus, January 7, 1927

              Periantaina, tammik. 7 prnä—Friday, No. 2 —1027 No. 2
VAPAUS
Canadan «aomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
ffanestanr Sndbtoryssa, Ont, maanantaina, keskiviiJckona
ja pcijantBina.
T o i m i t t a j a t :
S . G . N a L . ARVO VAARA..
Eegistered at the Fort Office Department, Otta^
as eeeond class roatter. •
VAPAUS (Liberty) ^
The only organ of Knnish Worker8 in Canada- Pub-lished
in Sndbury, Ont., every Monday, Wiedne8day
arfd Friday. _
A ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotokset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotökset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäflmotnkBet $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotakset $2.00 kertaa, $3.00 kakai kertaa.
Knolemanflmotnkset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Uito8laasee'lta tai muistovärsyltä. ^ «
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kofane kertaa.
Tilapäisilmottaji^n ja ilmotusakenttuunen on, vaa-dittaesaa^
lähetettävä ilmotUBhinta^gtnkäteen.
• Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
fcontlori£äa' lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain Ijhteen^ torstaina^kello 12 päiväHä.
''iJoB ette milloin tahansa saa «vastausta ensimaiseen
kirjeeMenne, kirJQtWcaa nudeUe*» liikkeenhoitajan per-
•oonanlsella nimellä. . .
.1. V. KANNASTO, Mikkeenboitaja.
Pankkiirit ja ilyölsiiset
Dawessuunnitelma — Ranskan, ja Europan muiden
maiden lainojen rahastaminen yhdysvalloissa — avasi
suuren riifilokauden yhdysvaltalaisille panfclciireillc ja
tahamiehille. Miljoonia dollareita tullaan vuo^ttain
puristamaan Saksan, Englannin, Belgian, Ranskan, Ita­lian,
Puolan ja muiden maiden työläisistä amerikalai-sille
rahamiehille uudelleen Europaan sijotettavaksi.
Kun Yhdysvaltain hallitus saa rahansa Europasta, tu-lec
se antamaan sen aiherikalaisille kapitalisteille lu­nastaakseen
sillä heiltä liberty-boiidinsa. Nämä mak­sut
tulevat synnyttämään päaomanpuutteen Europassa,
koska nc tullaan tekemään eiiropal^isen työväestön
tuottamista ylijäämistä, jotka normaalioloissa tulisivat'
täyttämään uuden pääomantarvelta^kotimaissa. Ameri-kalaista
pääomaa tullaan edelleen tarvitsemaan Euro­pan
teollisuuden käyimissäpitämiseksi.. Se tulee uudel­leen
sijottamaan Europaan Europasta saamansa rahat.
Tät& tulee jatkumaan kuusikymnientäkaksi vuotta, joi­den'
kuluessa Europan kymmeneen biljoonaan dollariin
nousevat velat tulevat muuttumaan yksityisiksi sijotuk-siksi,
jotka edustavat Ainerikan rahakuninke^ita Euro-passa.'.
••
Morganin Guaranty Triist Co. analysoi lainojen ra-ha^
taröi^problccmin näin: / «Ulkomaisten lainojen suo­ritukset-
läytyy välttämättä suurimmalta osialta tehdä
velallisista maista viedyillä tavaroilla. Tämä tup velko-jamaiden
kotimaisille tnarkkjuipille. ulkomaisen kilfFä']-:
lun. Ljsäksi amenkälaisen rahan laaja lainaaminen toi­siin
mäihinjnaiden talpudeltiseh elämän ja tuotannon
kohottapi^^eksi merkitsee; ;lisäa .kilpailua amerikalaisille
tqvaroillie sekä ulkomaisilla että kplimaisilla markki­noi
Ua;'»' • On: selvää, elta yksityiset tepliisuudet tulevat
käifäijiiäänr'Iässä velkojehmäksiin ja uudeileenjärjeste-lyh':''
flr^^essissa.» Selvempää kieltä puhuen tulee takk-k{^^;
sa]^jmään palkkatyöläis^ kannettavaksi työttömyy­den
Jaj^lhaisenunan elintason muodossa. Tulokset vel­kojen
perimisestä tulevat menemään, rikkaiden kirstui-hin.
Yhdysvallat tulee nimellisesti käyttämään saata­vansa
Jcotimaisten velkojensa suorituksiin; ja verojen
alentamiseen. -Mutta vain rikkaitten veroja tullaan
alentaman. Suurin osa kotimaisten velkojen suorituk­sista
tulee menemään samoille kapitalisteille. Tämän
ryhmän sijotuskyky tulee lisääntymäSn ja työläisten
ostokyky vähenemään. '
'Mitä osotlaa analyysi YhdysvaHoissa sodan jälkeen
tapahtuneesta n.k. «uudesta suuntauturhisesta» osakkei­den
omistuksessa? Poliittisen tiedeakatemian-kedessä
on Ripley lausunut: «]%kyinen muiitos koskee vain
kontrollia. Suuret pankkilaitokset ostavat kaikenlaisia
yksityisiä liikkeitä ja uusia yhtymiä perusletaan näiden
^tilalle, jotta näiden liikkeitten ostohinta ja enemmän­kin
voidaan saada takaisin myymällä uusien yfctymien
osakkeita y^leisölle. Mutta merkityksellisin muutos on
se^ että näiltä uusilta osakkeilta on riistetty äänivalta
kaikissa, paitsi vararikkotapauksissa.» ' Hän ryhmittää
osakkeiden jakaAiisen työläisille ja kuluttajille ja näi­den
yhtymille, trustien perustamisen ^eläville tai kuol­leille
» ja sijotuslruslit ja henkivakuutusyhtiöt sellaisiksi
keinoiksi, joiden seurauksena omistaja erottautuu kon-troUiista
ja kontrolli joutuu pankkiirien ja rahamiesten
käsiin. Tärkein seikka, sanoo hän, on ^e, että mitä
useammissa käsissä jonkun yhtymän oinisViis on. sitä
pikemmin joutuu sen tehokas hallinta pankkiireille tai
Hikkeenhoitoyhtiöille (joita viimeksi mainittuja,,esim.
moni osakkeiUen osioon innostunut työläinen ei ole
tiennyt olevan, olemassakaan). Nyt kysymme, miten
on laita , «teollisen kansanvallan» laajenemisen .sen
seurauksena, eitä työläisetkin omistavat osakkeita? ky­syy
puolueemme pää-äänehkannattaja sangen sattuvasti.
della ruokär-äterialla päivässä ja joka tapauksessa sai­vat
tarpeellisen määrän ensiluokkaista fävintoa.
Tässä ei kuitenkaan ollut vielä kaikkimitä tehtiin.
Kummalldcin rudcalalla oli huomattavan suuri vara­rahasto,
joten, kun ruokalat lupautuivat antamaan täs­tä
halvastakin ruoka-aterian hinnasta toisen puolen ve­laksi
lakon loppuun saakka, niin lakon jatkuminen va­rojen
puolesta-oli taattua. -Laldiolaiset olisivat näin­ollen
kyenneet-jatkamaan lakkoaan huomattavan pTl^
källe, eilei muita pakottavia syitä lakon lopeltamiseeir-olisi
ilmestynyt. Tosi kylla^ ainoastaan Tarmo-ruoka­lassa
oli tämä velaksanto-päälös tehty. HoilOrruoka-lassa
maksettiin lakkolaisten ruokavelat viikollaisesti.
Mutta jokaisessa tapauksessa ruokaloiden taholta jär­jestelty
ruoka-annoksien jako saattoi lakkolaisten ase­man
tältä puolelta erikoisen edulliseksi, etenkin kun
Tarmo-ravintolassa syömässä käyvien lakkolaisten ei
tarvinnut kuluttaa union lakkokassaa muuta kuin kym­menen
senttiä jokaista ateriaa kohden. Kahdellakym
menellä sentillä päivässä kykeni sib L.W.I,U. of C.
huolehtimaan lakossa olevista jäsenistään Tarmo-osuus-ruokalan
suosiollisella avulla. Sellaisella mitättömällä
sunimalla, mitä kukaan ^ i olisi uskonut todeksi lakon
^a^ussa. .Ajatelkaapa... Yhdellä dollarilla ja neljänä­kymmenellä
sentillä viikossa. Voidaan aivan vakavasti
sanoa, että ellei olisi ollut osuusruokaloita, niin lakkoa
ei olisi voitu jatkaa seitsemää viikkoa järjestymättö­mien
työläisten keskuudessa .ja uniöiden taholta, joilla
ei ollut minkäänlaista lakkokassaa.
l w. w:läisen itsebitt
Kirj. Väinö Pelto (Kortti n:o 235,723)
(Indnstrlallsti kieltSytyayt jnlkauemasU)
muistutukset j a vastaväitteet ovat
enempi kuin tervetulleita- Kapita­listit
eiväi meitä palkkatyöläisiä
opeta luokkakysymyksissä muuta
kuin omaksi edukseen. -Työläisten
on opetettava toinen toisiaan.
(Jatkoa)
Vei I. W. WjItE kannatak«en
Venäjä-kysymyksessäkin me ase­timme
palkkaytöläisten valittavaksi
Venäjän tai L W. Wm. J a tuhan­net
ovat valinneet Vjnäjän. Otta-neet_
sen sellaisena kuin se on ja
ymmärtäneet, että Venäjän on mo-^
nessa kysymyksessä tehtävä myön­nytyksiä
kapitalisteille, mutta että
nämä myönnytykset ovat sitenkin
vain keinoja, jotka päämäärä pyhi^
tää.
Köihmunistien toiminta Yhdysval­loissa
j a Canadassa suuressa mää
rin perustuu Venäjän vallankumo­uksien
tuottamaan innostukseen j a
kokemuksiin. ' Kommumstit OMU»-
•at kSjrttai. Venäjin TalUnkapoiu
ta hyväkseen, mutta me käytimme
ja edelleen käytämme aita haviok-
•emme. Ja moitimme kommuniste­j
a siitä, että he "aina ovat Venä­jällä",
käyttävät hyväkseen maail
Osuusliikkeiden arvo työväen
luokkaliikkeessä
Port Artliuriii metsäiyöläisten lakon aikana , tultiin
•perusteellisesti tuntemaan osuusliikkeiden arvo luoSca-taisteluäsqina,
kirjottaa tov, Ä. H. «Metsätyöläinen»-
julkaisup. viidennessä numerossa. Jo paljpn ennen lak­koa
olivBt nämä osuusruokalat kyenneet alentamaan
ruoka-aterioiden hinnat kahteenkymiheneeiiviiteen Sent­tiin,
joka ^on'halpa hinta, kun ottaa,lukuun, että elin-kustannukset
täällä eivät ole sen halvemmat kuin mis­sään
muuäjllakaan. Mutta lakon alkaessa k}iettiin me­nemään
vieläkin pitemmälle. Alennettiin lakossa ole-v
i l l e työläisille ruoka-aterian hinta 20 senttiin. Kun
ottaa lukuun, että näissä ravintoloissa tarjotaan niin
sanottu poytäruoka, joka edellyttää, että mies saa jo­kaisella
-fUeriallä syödä seii minkä jaksaa, niin ei ole
ensinkään iiune; että lakkolaiset ttilivat toimeen kah-^
Ei mikään seikka niin selvästi totea niiden yksipuolis­ten
tuplavieeläisten oppien onttoutta, jotka oyat huuta­neet
ääneiisä käheäksi puhtaasta työmaataistelusta, voi­matta
kuitenkaan entisillä esimerkeilläänkään näyttää,
niitä tämä Keidän kannattamansa oikeaoppinen työmaa-taistelu
oikeastaan on. Tällä Port Arthurin perukoilla
on tästä kaikkivoittavasta ja puhtaasta työmaatoimin-nasta>
saarnattu niin kauan, että palkat putosivat aivan
nälkäpälkoiksi ja yhä edelleenkin koetetaan selittää, et­tä
kaikki muut toimintamuodot ovat vääräuskolaisten
hommaa, ja että jos niitä seurataan, niin menetetään
Se «tevollisen yhteiskunnan» taivasosuuskin. Nyt kui­tenkin
täytynee heidän itsensäkin tosiasioiden edessä
myöntää, että ainakin tällä kertaa osuusruokalat mer­kitsivät
suunnattoman paljon metsämiesten aseman pa­rantamisessa,
jos heidän mielestään tosiasioilla on
yleensä mitään tekemistä työväenliikkeessä.
Port Arthurin metsämiesten kokemus osuusruokaloi-den
suuresta hyödystä puhuu selvää ja lahjomatonta
kieltä sen puolesta, että näitä laitoksia olisi kiireen
kaupalla, ja''kaikella tarmolla lähdettävä perustamaan
jokaiseelri, mahdolliseen paikkaan ja jokaisessa, tapauk­sessa
' niiljö; on aimettava jakamaton kannatus kaildci-alla.
Ne tulevat olemaan arvaamattomasta merkityksestä
tuleyiäh työtaisteli^iden sattuessa. Olisi kuitenkin pidet­tävä
silmällä, että nämä ruokalat olisivat samoille pe­rusteille,
rakennetut kuin täällä Port Arthurissa. Että
niissä pidettäisiin vakituinen ateria- eli kuukausi-, tahi
viikkota;ksa, tuottivatpa ruokalat enemmän tahi vähem­män,
ja sillä tavalla koöÄaisiin niille vararäl^tojä,
sillä puhtaasti kulutusruokalpina niillä ei täkäläisten
kokfimustcn mukaan tule olemaan suurtakaan hyötyä;
Antaakseen asialle vieläkin yakayammon ja suiiri-merkityksellisemmän
muodon, täytyy mainita se kaunis
teko Tarmo-osuusruokalan taholta. Tämä ruokala ni­mittäin
antoi L.W.I.U. of C:lle anteeksi kaikki he ve­lat,
mitä koitui tästä kymmenen sentin velkajärjeistel-mästä,
joten uniolle säästyi tällä tavalla useampia sa­toja
dollareita rahaa järjestämistyötä varten. Sanokaa-,
pa pojat voisiko tätä odottaa kellään yksityiseltä ruo­katalon
pitäjältä.
Ottakaapa siis asia vakavalta kannalta joka paikassa
ja tehkää osuusruokaloista itsellenne vaikuttavat tais­teluvälineet
tapellessanne asemanne parantamisen puo­lesta,
lausuu mainitsemamme ylläolevan kirjottaja
lopuksi. '
Sherwood Eddy Saccon ja Vanzettin
V jutusta
Mr. Sherwood Eddy,'mies, joka viime aikoina on
tullut huomatuksi sen johdosta, että on laususkellut
porvareille har\ihaisia totuuksia Neuvostoliitosta, oli
äskettäin puhumassa samoista asioista Clevelandissa
liikemiesten kokouksessa.
Puheen loputtua kysäsi joku kuulija mitä. Neuvosto­liitossa
ajatellaan Saccon jä Vanzettin jutusta.
Eddy vastasi: j •
«Ei vain Venäjällä, vaan kaikkialla Europassa minne
menetkin, seuraa jokainen näitten kaliden työväen jär-jesläjän
oikeusjuttua amerikalaisen oikeuden kokeena.»
Ja sitten hän selilti kuinka tämä juttu oh herättänyt,
laajaa huomiota-kaikkialla. Eivät' vain järjestyneet
työläiset, mutta liberaalit, intellektuaalit, jopa porvaril­liset
'ppliitliset johtajatkin ovat siihen kiintyneet ja ovat
lähettäneet protestejaan asian johdosta. Ov'athan esille
tulleet todistukset, sanoi Eddy, ösottarieet selyästi näit­ten
miesten syyttömyyden. - • .
«Anarkisteiksi nimitetään niitä, jotka kieltävät
valtiovallan välttämättömyyden, multa me sanomme,
että se^oh ebdottpinan välttämättön ei ainoastaan Venä­jällä
nykyään,^ mutta jokaisessa valtiossa,^aikkapi^^se
suoraan siirtyisi sosialismiin. Mitä lujin yalta on eh­dottomasti
välttämätön. Me vain odotamme, että tämän
vallan tulee kokphaan ja poikkeuksetta pila työläisten,
sotilaitten jaj talonpoikain edustajain enemmistön kä­sissä.
T^sä, me .eroamme kaikista muista puolueista.
Me emme millään tavalla, kiellä lujan Taltiovallan
välitämättörn)7ltä; me vain" sanomme, että kaiken lilah-lierrojen
maan tulee itkäksutfomästi sn
käsiin, .talonpoikain paikall^t^n komiteain päätöksen
mukaisesti, jonka cnemmbtö on hyväksynyt ehdolla, et­tei,
minkäänlaista omaisuuden^tunnelem^ta ole tapah­tunut.
» -r- Lenin puhuessaan yleisvienälSisdie taionpoi
kain edustajakokoukselle toukok. 22 p: 1917.
man työväenliikkeen sittenkin yhtä
valtavinta tapausta. Osottavat, m i ­hinkä
proletariaatti pystyy, kun se
ryhtyy toimeen.
Meidän julkaisumme yleensä ei­vät
julkaise palstoillaan tiedonanto­j
a , jotEä kääntäisivät lukijan sym­patian
Venäjän puolelle. Mutta sit­tenkin
niiden lukijat tietävät, että
Venäjällä, on vuosisatoja " julmuu­della
hallinnut feodaalinen aatelis­to
kukistettu Venäjän proletariaa­tin
toimesta. Tämä seikka muistuu
mieliin joka kerta, kun kerrotaan
tsaarinaikaisen Venäjän aatelisher-rain
ja vallasnaikkosten köyhyydes­tä
ulkomailla. Aina jotenkin saa­vat
meikäläisetkin tietää yhdestä
j a toisesta tapauksesta Venäjäilä,
joka osottaa, että Venäjällä työ­läiset
toimivat j a asiat siellä ovat
aivan toisin kuin kapitalistisissa
maissa. Tämä kaikki väkisinkin vie
yleisen myötätunnon Venäjän puo-
«lelie. Esim. se, että Venäjän työ­läiset'
ovat / lähettäneet JBnglannin
hiiUlakkolaisillp avustusta . enempi
kuin kapitalististen maiden työläi­set
yhteensä, tekee jokaiseen ajat­televaan
työläiseen Venäjää puolta­van
yaikutuksem
Ke pyrimme selittämään, että
meillä ei ole mitään Venäjän työ­läisiä:
vastaan, mutta ^ me: vastus-tainme
Venäjän nykyistä hallitus­koneistoa,
politjkoitsijoita. MUtta
miksi meidän täytyy tapella Venä­jän
hallituskohebtoä ja: poliittisia
toimitsijoita " vastaan, jos Venäjän
työläiset jä talonpojat — yleensä
työtätekevä aines — on heihin tyy­tyväinen
ja heille ahtavat vältuu'
det, amakaari ei nouse kapinaan
virkakoneistoaan vastaan? Eikö olisi
selvempi, että antaisimme Venäjän
työläisten pestä oman pyykkinsä ja
me tekisimme täällä samoin?
Venäjän vallankumousten jälkei­nen
hallitus ei olisi säilynyt yhdek­sää,
vuotta, ellei sen takana olisi
suurin osa Venäjän' palkkatyöväes­töstäkin.
Loppulause
Lopetan tämän pitkänlaiseksi ve­nähtäneen
itsekritiikkini sillä toivo­muksella,
että muutkin järjestömme
jäsenet alkaisivat kursailematta
penkomaan syitä, jotka jäytävät
1. W. W:n kehitystä. Vain puhuen
j a kirjottaen' asiat. selvenevät. Olen
tässä kosketellut airkoja kohtia, sa­nonut
suorrasahaisesJ;i kaikki sen,
mikä mieltäni on painanut pitem­män
aikaa, "Industrialistin'-' toimi­tuksessa
työskennellessäni.;
Olen joku viikko sitten eronnut
"Industrialistin" toimituksesta, toi-nuttaja-
mli^äaikahi päättyessä.
Mielipiteeni on, että "kapinoiminen"
omaa järjestöään vastaan ei kuulu
,palkkalistalla oleville toimitsijoille
Ja siksi olen tähän asti vaiennut.
"Kapihoimisella'V on silloin vasta
merkitystä kun se tulee ulkopuolel­la
toimitsijain piirin, joukkojen kes­kuudesta.
Tosin en vielä ole ehti­nyt
ryhtyä teollisuuksien palveluk­seen,
mutta enää eri ole I . W. W : n
orgaanin palkkalistallakaan.
Arvosteluni olen , kohdistanut yk­sinomaan
omaan järjestöömme, L
ProtesAokous
nut teot
Älköön asiaa otettako siltä kan­nalta,
että tämän kirjaltaja ei enää
luottaisi teollisuusunionismiim Hor-jumatoin
aja,tukseni on, että Y h ­dysvalloissakin
työläiset nouseva^
valtaan vain järjestymällä teoUi-suuksittain
ja käyttämällä teollista
voimaansa. Ja juuri tämän vakau­mukseni
perusteella olen tässä ky-häyksessäni
tuonut esille järjestös­sämme
vallitsevia epäkohtia, jotka
poistamalla palkkatyöläiset pikem­min
saataisi järjestettyä teoUisuuk-sittain
I. W. W:hen, joka kaikesta
huolimatta edustaa teollisuusunionis-mia.
-^rjestömme säännöt eivät
kaipaa n^^ään suuria muutoksia,
mutta jäsenistön suhtautumisessa
toiaiBajatteleviin työläisiin j a ulko­puolella
l. W. •W:n oleviin työläis­ten
laitoksiin j a orgaaneihin on teh
tävä i)ikainen muutos. Ja näitä
seikkoja olen tässä yrittänyt selos­taa
niin hyvin kuin se minun vaa­timattomille
kyvyilleni on olfut mah­dollista.
Teollisen vapauden puolesta
Väinö Pello.
Port Arthurin ympä­ristön
alueen jrk-siköille
Toveri Carlsonin matkassa ollaan
pakotettu tekemään joitakin -muu­toksia
Port Arthurin, ympäristössä,
joten otettakoon seuraava taulu
huomioon:
Tammikuulla:
Wolf Siding 7 p.
. Nolalu 8 p.
H i l l Siding 9 p.
Lappi l i p. :
Intola 12 p ..
^forth Branch 13 p.
Conmee 14 j a 1 5 . p . .
Port Arthur 16 j a 17 p.
FMt Frances 19^ j a 20. p.
Finland 21 j a 22 p. - "
QuibeU 24
Sioux LookcrOt .25 j a 26 p. '
Nakina 27 j a 28 pl
Piirikomitea
K i t t a A. Beck; .
KAUPUNKI- JA KYIiXKOMITE-OILLE
VIIDENNESSÄ
PIIRISSÄ ' .
Kansainvälisessäi protestikokouk-sessa,
joka pidettiin tämän kuun
toisena päivänä klo •2_Jp., öU> run^s^
määrä osanottajia lausumassa voi­makkaan
vastalauseensa Puolan val­koisille
pyöveleille ja vaatimassa
vangittujen ja kuolemaantuomittu­jen
toverien vapauttamista.
Tilaisuudessa_puhui J . Petelko ve-näjähkielellä,
. rouva How2rd eng.
l^anninkielellä, W. Pemnick ukrai-nankielellä,
T. Carlson suomen- ja
englanninkielellä, j a Geo. Elendink
ukrainan- ja englanninkielellä.
Kaikki puhujat saivat innostuneen
kannatuksen esityksilleen, ollen
Usein pakotettu keskeyttämään, voi»
makkaiden aploodieh jyristessä.
Kokouksessa ^hyväksyttiip^ yksimie­lisesti
peuraava päätöslauselma, lä­hetettäväksi
työväelle y l i koko maa-ilman
ja erinäisille diplomaattisille
edustajille: /
"PROTESTIPXÄTÖSLAUSELMA
Me For^ "VVilliamin, Ont., j a sen
ympäristön työläiset, jotka tammi­kuun
2 p:nä 1927 kokoonnuimme
300-lukuisena joukkokokoukseen,
lausumme ehdottoman vastalauseen
niitä piina- ja vajnotoimia vastaan.
J o i t a Puolan aatelisto harjöttaa itä-
Galitsiassa sen ukrainalaisia asuk­kaita
jä muita hallussaan olevia"
länsi-Ukrainan, alueita vastaan.
Senjälkeen kuin liittolaisvaltain lä.
hettiläiden neuvosto luovutti itä-
Galitsian Puolan aateliston rosvot-tavfilcsi
j a tuhottavaksi, on sieltä
yhtämittaisesti " kuulunut hjrveitä
uutisia siitä, miten ukrainalaiset
asukkaat oyat joutuneet hirveän
sorron alaiseksi omassa syntymä­maassaan,
miten heiltä (fn otettu
pois kaikki ihmisoikeudet, miten hei­tä
ön fyysillisesti vainottu j a miten
heidän kulturellfsia saavutuksiaan
on ryhdytty hävittämään. Näitten
seikkain takia on koko sivistynyt
maailma jo- muutaman kerrjin ko^
hottanut protesti.' jä varptusäänen-sä
lyhytmuistisille aatelisille. Mutta
nÄistä protesteista huolimatta jatku­vat
kamalat petomaisuudet itä-Ga-litbiassa
siinä määrin, e^tä kaikkein
yäiiinifitämäfttömimmänkin piitäid
kuulla niiden uhrien huudon j a liit-'
tyä meihin joukkoprotestin esittä-misessä.
; • ' - :[•[,^ • ; . \ '
Puolan aateliston julma j a peto­mainen
terrori on ylittäifyt kaikki
rajat. Tuhtiessaan väkivaltaan jä,
soriioon perustuvan/hallituksensa
kukistumisen' nopeaan lähestyvän,
purkaa ' Puolan' aatelisto sappeaan
viattomiin ja puo|ustukseen: kyvyt-,
tömiin ukrainalaisiin talbnpoikiin jä
työläisiin. Tuhansittain viruu, heitä
— j a myös huomattava määrä: uk­rainalaisia
intellektualeja — vanki­loissa
vuosikausia ilman alustavaa
kuulustelua tai tutkimusta- j a t u.
hansia on tuomittu moniksi vuosiksi
Muutamia päivä takaperin lähetet­tiin
kaikille puolueyksiköille laskut
vuoden 1926^ viimeisen neljännek­sen
5 sentin kuukaiusiverosta. " T o ­verien
jokaisella paikkakunnalla on
pidettävä huolta, että nämä laskut
tulevat mahdoUftimman pian mak­setuiksi.
Sillä piirin neuvotteluko­kouksen
-päätöksien toteuttaminen
on sellainen seikka,- joka vaatii pii­ritoimikunnalta
kaikki käytettävis­sä
olevat varat. Sfksi toivomme
että toverit ottavat asiaan kiinni
tarmolla, silloin piiritoimikuntakin
on kykenevä viemään eteenpäin
neuvottelukokouksen päätöksiä.
Knnteämmän yhteistoidaionan ai­kaansaaminen
piiritoimikuonan ja
kaupunki- ja kylakomiteoi-den
vaiaiä
Piirin neuvottelukokous .Tkatsoi
välttSHiättömäksi kiinteämmän yh­teistoiminnan
aikaansaamisen \ eri
puolueorgaanien kesken. Tällaisen
kiinteän yhteistoiminnan , ensimSi-senä
toimenpiteenä on, että kau­punki-
ja kyläkomiteat lähettävät
piiritoimikunnalle kopion .kokouk-siensa
pöytäkirjoista. Täten on pii­ritoimikunta
aina tilaisÄliidessa seu.
raaniaan jokaisen paikkakunnan
puolue-elimien toimintaa; - samalla
^V. W:hen^Tänaä ei merkitse sitä, se myös^ on kykenevämpi autta-ettenkö
muissa järjestöissä löytäisi maan ja neuvomaan missä tavä-epäkohtia,
mu£tä tämä kyhäyksen! taan jokin heikompi kohta. Täten
toimien, voidaan koko piirin alueil­la
saada entistä paremmin järjes­tetty,
keskitetty toiminta aikaan ja
onkin tarkotettu'i. w. w:Iaisen itse-kritiikilui,
jossa /kirjottaja'^y^^
esittää 'omassa' järjestössään hänen
mielestään löytyirät epäkohdat^ ku-J luoda kimteä" yhdysside kaikkien
t e n itselmtKku.5 . ! V puolueyksikköjen ja piiritoimikun-
MäHdollisesti olen -möneäsa''--^fcyöy-^.
iayksessä osnhuf harhaan, - matta' si- \
tä en voi uskoa; ennenknin- 59:, imi-culUb
selvitetään. .Annaa- iävian
asettaa tämän kyhäykseni jälkeen
peräkaneetteja vaikka ktiinka..-. pit*
kasti, .^nutta -^takaa -minnfikin-^ vas-i
tata niihin.\ Teollisnalcsieii. p^velak-sessakin
olevien työläistovereiden
vuodet ^äiussä
. mahdollisimmait
han" välille.
Näin
ön: sekin .^^X^^ikka
helppo paima "käytäntöön ja täten
tiivistää toitniptanmme. ^.
Toverillisesti v.
C. kp.-S^mnen:piirin, piiritDimikonnan
- puolesta u - •
• H. Elimen, siht
kuritushuoneisiin. Raportista, jonka
työläisten ja maanviljelijäin edus­tajat
esittivät PuOlan parlamentille,
käy ilmi että viiden, kuun aikana
— touko-, kesär, heinä-, elo- ja
sj^skuuUa — 1926 ei vähempää
kuin 1,781 henkilöä vangittiin Puo­lassa
poliittisten vakaumustensa ta­kia.
Mainitun ajan kuluessa tuo­mittiin
424 henkilöä yhteensä, 964
veriin Puolan parlamentin työläisten
j a talonpoikain edustajat, kun nä­mä
koettavat pitää kokonlaäa. As­sociated
Presän tiedoton v i . l o
päivältä _näet kertoo, miten kaksi
edustajaa Puolan parlamentissa
heittivät varapresidenttiä (virkaa­tekevää
pääministeriä) Bartelia
komilla verentahraamilla paidoillaaQ,
mitkä heillä oli o l l u t päällään, kun
poliisi oli hyökännyt beSdän kimp­puunsa.
'-.
Mutta puolalainen . aatelisto el
tyydy siihen, että se fyysillisesti
hävittää tuon viattoman kansah,
jonka ainoa syyllisyys on dinä, et­tä
se kuuluu ukrainan työväestöön;
Puolan aatelisto tahtoo hSrdttää su­kupuuttoon
koko ukrainan kansan,
hävittämällä ensimäiseksi sep kult­tuurini
/
• • •
Vv. 1911—1912, joHoih Qalit-sia
kuului Itävallalle, oK tuossa on­nettomassa
maassa kaikkiaan 2,612
ukrainalaista koulua. N i i s ^ on ny.
kyään jälellä vain 867; j a nekin
ovat ukrainalaisia vain nimellisesti.
Niissä kaiirissa on näet puolalaiset,
'ukrainaa osaamattomat opettajat
opettamassa ukrainalaisten lai^sia;
ukrainalaiset opettajat pn ajettu
pois!
Puolalaisten hallussa, jotka muo­dostavat
vain 12 prosenttia itä-Ga-litsian
asukkaista^ pn..kaikkiaan
2,347 selvästi puolalaisia ikonina ja
niin sanottuja kaksikieliaS kouluja
on 1,355, mutta nämäkin koulut
ovat tarkotusperiltääa j a myös itse
asiassa : puolalaisia. Vastakohtana
tälle mainittakoon, että nkrainälai.
silla, jotka muodostavat- 74 prosent­tia
itä-Galitsian asukas^nvusta, ei
ole ainuttakaan koulua! Tämä seik­ka
jo sinänsä osottaa, miten hirveää
sortoa j a ennenkuulumatonta kif.
lellisten j a valistuksellisten \ oikeuk­sien
rosvoamista Puolan; aatelisto
hariottaa ukrainalaista -kansaa koh­taan
alueella, mikä kansatietieelli-sesti
on puhtaasti ukrainalainen!
Aivan äskettäin julkaisi diktaat­tori
Pilsudsld säädöksen, jonka pe­rusteella
jokainen piiripä^likkö tai
kuka hyvään Puolan hallitsevan luo­kan
saappaiden huoli j a voi pidättää
jokaisen' >sanomalehtimielien,- sano-ihalehden
t a i -muun "iulkaisiftl RcB-tantajan
ja tuomita. sakkooni tai
vankilaan ilman minkäänlaista oi-keuskuulustelna.
, •
Kaikkien näitten vaino- j a sorto­toimien-
"jc^dpsta tahdomme ;me jul-kilausua
voimakkaan vastalauseen
kaiken maailmäh: kuultavaksi.
: Me vaadimme, että Mychailo S i -
l y j , jolle langetettiin kuolemantuo­mio'
Tarnopolissa, on vapautettava.
Me vaadimme, että työväenjouk-koihln
kohdistetut^ hävitystoimet,
kuten ukrainalaisten koulujen ja
ukrainankielen sorto karisatiöteelli-sesti
puhtailla ukrainalaisilla: alueil­la,
on lopetettava.
Me vetoamme kaikkiin Canadan
järkeviin kansalaisiin ja kehotam­me
heidän yhtymään tähän varsin
oikeutettuun protestiiifime.•., '
^ Me tahdomme huoma.iittaa Otta-vuadeksi
vankilaan pelkästään po-' .jäässä sijaitsevalle Canadan halli-liittisista
syistä. Poliittisten van-';^^ij3^ug^ että-s^ ottaisi tämäin var-kien
pieksemiset ja kidutukset ovat gjj^ tärkeän -asian huomioonsa ja
Puolassa tulleet jokapäiväisiksi ta-I , htyisi diplomaattista tietä: vaati-pahtumiksi
joiden alaism?^ u W i ! ^^^^ Puolan viranomaisilta, että
varsm viattomza henkilöitä > d u t e - jtä-Galitsiassa asuviin ukrainalaisiin
taan vankiloissa aito keskiaikaiseen . .. , 1 ••• • i ' x.j:,-+flHii
_ , „ . . . . - .... työtätekeviin joukkoihin kohdistettu
Tasta -esimerkkina maihit- ' ^ \: ..^ -^A-^mmp
.sorto on lopetettava; tata vaadimme
muuan mielenknntoinen ,.^.„.-..:,.,_'^„„„^ , . .0 o<=n.
''Viime lokakuun 18
malliin,
takoon
seikka. p:na
oli Lomzassa kuulusteltavana eräs
- me, sortoa kärsiväin Canadassa asu
vat sukulaiset, jotka olemme Cana
ukrainalainen, nimeltään^ ' Vladimir dan kansalaisia.
Baran, jota oli pidetty vankilassa • Ne myös tahdomme rhhom^uttaa
15 kuukautta j a jota oli useat kef. Neuvostotasavaltojen liiton haHi^^''''
rat kidutettu että hänet olisi saatu selle siitä tosiseikasta, että Puolai"
tunnustamaan; kuulusteluissa kui- aatelisto pn rikkonut Riiassa tehdyn
tenkin kävi ilmi, ettei hän Ollut sopimiricsen seitsemännen - Inyun ja
lainkaan sama henkilö, joksi kruu-j pyydämme että neuvpstphallitus vie-nunsyyttäjä
j a poliisi olivat hänet! lä ketran ryhtyy neuvottelemaan
"tästä asiastaJPUolan kanssa m-eidän
vainottujen ' ja sorrettujen ' veljiem­me
ja^^^ siskojemme puolesta", ' jotka
asuvat länsi-Ukräihan: alueilla-'
Mutta ennen kaikkea me vaadim­me:
Vapanttafcan viaton Mydta»'»
BUyj, jolle lansetettUn kuoleman-tnomio
Tarnopolis»a! Antakaa täy­dellinen
a n ^ ^ t i a i a i k U i ^ . poliilt»*
•iUe vmngeaie!" v
. Hyväksyttiin yksiniielisgsti valta­villa
:aplo6deillä. -.-.'i::-,
luulleet.
Viime m a r r a s k u u n P ' : n ä oii
Lembergissä kuulusteltavana 11 uk-rainalaistJä
Hutsul-heimoon kuulu­vaa
talonpoikaa, joita oli pitkän ai-'
kaa piinattu Kolomeah j a Lember­gin
vankiloissa;-ja jälleehkävi ilmi,
että, heiltä khusi oli -ehdottomasti
viatonta,' eivät Icuuluneet edes min-,
käänlaiseen poliittiseen järjestöön;
Mutta kaiken tämän sorron huip-.
punä-Toh äskeinen sattuma Tarno­polissa,
itä-Gaiitsiassa, jossa Säime
marraskuun 8 p:na Puolan b ^ t s e -
van luokan oikeuslaitos tuöimitsi hiz-tettäväksi
ukrainalaisen t^onpiojan
Mychailo Bilyjin. Hänen ainoa ri- , , Vit
koksensä oUen set eÖ» Jiäneh tflal-, ^
taan oli löydetty' kafca' kothmuhis-^ | Annoimme kirjee^^^^
tista idrjaa! " . ' - ^^^^ ; ' i ^ " o b ^ ? viidennen piirin ^ t e e -
Ja j n ^ r i ^kun tätä kiijotetaäm, riUe^ toy. ElhnehM Jäsenpikenk-puolalaisen
''Oikeuden: kunlosteltaval
na Valdimir VoKnsldssa 151 nkrair
nalaiäta -^talonpoikaa- ja' int«IIek-
-..•'li:
Can
40e lähet:
het yksistä
4: he^j^ksistä
läbptykais
25e jokai
sadalta dc
SShk5»i
betyskttlni
KaiMd
snoraan !
mana pSi
panden k<
Sndbnrs
roivat kä;
ttedostami
LAIVAPII
HEDUST.
Tehkäj
Box (
. Vapand
'vastaan n
VAPA1
«ripaikkal
^yr^ Toronto, <
^^€r sin 9BZ B]
Boom 304
Ra
Seitsemf
rajakaupui
e d u l l a ;
tunnetaan
-Tärkeimmi
vat Qkauj^u
keryiiie jä
män kaupi
toisiaan, e
tietää mfe
\\ Ainoastaan
""^ijr?- tujen -num-
C^.^ sen kaupu]
Ui f numerot v
Detiroit c
min kasva
johtiiu, eti
esikaupung
teeasa. Vfi
kin Cana(
t kanpankej!
"M
i * s
vat asukas!
Tärkeim
teoljisäu^
väkijuomie
: jetus "Yhd:
teollisnude
aikaan j or
^ din tehtaa
"f "^^ viikossa. 1
^ ^ vät vähem
, maila. Chr:
^^ iv' njrt käymE
luvataan s
» ottaa vielä
' t u u siltä, I
nnt tääflä
.IJ, Bodyn tehl
' i ' ' ^ valmistama rv
toalis» r jotka-^ ovat- - öUeet - vankilassa
pitkin aikaa:. Paolassit'<Jn päästy jo
niin piticalle, että pöliiät inäckaavat
sien selosteina koskevat:asiat. ku'^*
luvat iäet puolueemme. jian^ää»-
töjen- mukaan ensi kädessä-^nntoi*,
«Mkunnan^käriteltöviksii^ei^k^^f
sään muodos^ pnötnelefti^ 3^^*?*'
tnksen tatkaistaviksL — Toimitus-auton
osat
tehty. Ytid:
^ i Saomalai
'fe naUa on_ vi
me vuotta
l^sen järj
j ^ t r ^ . ^ nistipuoluej
V ^ 1» perustet
tamia suo
ajalla ermm
S - koamaan 1
arvoja, ettj
haalia.
Tämän ,
7^ kuitenkin £
',"^^5* haalia vart
s- * ^ pankkiinkin
i Kestäisi ku
l taa omaa I
. odottaisinijr
hrh tamista sii
rpankkiin ta
jrat. Sentähf
Idetty osast(
jestöiltä tai
yät i-ahaäj
rakennusral
taiiöj S.lprbs
doista -. voi
Jtenni^'B$i5g
TS^ndso^') • O
Suomalaij
noin papli
ibO kuulut
j a snpmalai:
ta on veiria
si se" olla
«Jisi haali;
vuokrallavoi
pieni; vj^*-^ s
vain'-'af- Otaj
aan ÖH^ S«
ipica kykene
maan ^sdbon