Vapaus, July 26, 1930

              I
O M ^ fc«iUri««, putK «—n«Bt«t. BäuiUriai isU(»ii>iM
VAPAUS (Ui>«tr>
« i ri«aiA WMfcOT> i> Cmaai». rMiAed daily at SUtmzf, Orazl*.
at Aa . t e * <Mf ica DftttoM, OtUara. aa ace«a<i claja auttar.
C i i l l i l l AjyqtUia» mea. 7Se ^ coj. iscb. Uiauaoa ekaa* («r « X l * taaartoa. TU. n*
M V r l r i k » beat adretiiaiof acdiaai aaoac tba rianitk paojila ta Caaa4a.
uantaina, heinäk. 26 p:nä -— Sat, July 26
fhn lan-iunto vie kokonaan pohjan i-nf.nimlitiV.iii kuin. avnllomia. He kunnilla suljettu työväentalot, jo- hän. käyttäytynyt
kaatted. fcitiataaypa ia paia* taigaa Eiai StxcctilU.
Vapaaa, Bez 6», Sailban'. Oat.
. i a A d ^ d i a M : Kuauxtri 10». — Toioutoa iiiV. — KiriaUnpp* ZXSl^B.
»S. O U i M w<wk. a<)>eniaeaeau, ««c.) 103»-£dii»r S36W^B<K>kJt«a tmw.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA»
• gjrt—aihtoiliactataaf tlU» kerta, $2.00 lakai kerua. — Atioliittooa ««uieiUa oaaanloiTotokv
fablalaaaa. — MuBesaiaatioilBiotukfet Me kerU. tl.00 3 kertaa. — Sralrmiilax/tckMt
Ifhl. fSJO } kenaa. — A»aDluetoitim>t«kKt t2JXI kedj, t3M) kakai kertaa. — Kiitoiiimotukar
J i j l f « p t t . — KsotemaailsvliikMl IJ.OU kcru. SO li^ijnk»» kj>t»«Uo«««Ua Ui BJu;«t»»«rt7)U. -
'-iftsx-m^ la Mnit;iW>lBk>-t ^itie keiu. ll.tiO kulaie kerUa. — Tilapäi{iUMtUjieQ ia Uiaut»'
•Wil.<<i^» »aaif :(a<«M. 'ibrtttJiTi iinclaiiiiat» eiakllon.
^ •• 'I ' • •
TILAi;SH!iVNATs
f A4t-Sft, 6 aa. » J i ^ , » kk. | l . 7 i ja 1 kk — TMT*<aUaiUa )a SaamMa aafct u t
«a» •Ikaau.lU- J »k. fc. oo. <> kk. t 3 J » i< I kk. $1.00.
työläisurheilu»
rikostaan
kokouksessa,
oinan seu-painikilpailujen
.•nuuksijn". SamaJIa .'•e loloaa, »t-i hinil jva! iiirUodiomioitaan kom-1 pitkällä sitä Suomessa oiiaan ur-: aikana törkeästi, provoseeraamalla
\f\ fa=ciSl«rilfa olc ollutkaan lar s rnuni-lrillr. ijuulaval .so.sdem kcl-• "puoluesttomuudessa". Xos-: niiden epäcrniistumisen puolesta, jo-lokkaat
;::.Hiaa. vaikkakin hieman j " t y ö v ä e n " seuroilla sensi-; ka yksistään jo on kaikkea muuta
,, ... . .. , T - , , . ! J-'^" kuuluu olevan toiminiaoiieu. : k um typlaisurheilun periaatteen mu-laniarivallan
tunaanii-ek.si, mutta .(.•v.ni.ft%-,i iinK;clo..-a. 1 a l l a i s c n : c>,^. 'TasapuolLsuutta" siis nouda- kaista. Liittotoimikunta päätti (tk.
koitu.sta edes porvari II j-ciikaaiT
c-rtakaikkiaan faircislirrrn dikta-j a ( ij!<' n oiuinniicn IiHkellä, jol-^ « t a a n!
; uurin \oimaan.-aattarni.-^ok.ri. loin kaikkicii fyuiäi.-^trn — niin ;
k o m i i i i i i i i - t i - t c i i kuin vielä iio.^rkc- j
Krikoi.-en huouialtava on edt-lia-j laj-lcnkin vanavedei^ii kulkevien}
nainitun J»'liden lausunto e d i - t y - — aiki-cUi-emuialkin kansalaisoi- I
.nieli.-istä ja no.Tkclai.si.»ta. j o i d i n ' kendct o\ at niiatut, f)soiltaa sos- i
Eroitettu Canadan
TUL:n suom.
17 pnä) asiaa harkittuaan, että kos-
^ ka Kataja on (tai ainakin pitäisi
I clla) poliittisesti valveutunut hen-
1 kilö j a ' n i i n ollen täysin, tietoinen
• liitcn säännöistä ja periaatteesta ja
I koska liän on juuri rangaistustaan
; .raofittamatta entisestä rikoksestaan
Piinais»! ann^jaii
vieraana
.^hticina.^ä i. V. AliloTlat.
tStaagtt: J. V. Ahkfim,
_^ OUjea, Bookatora aa4 ftiuibupt Vapmo» BaiUiac Elia Straat.
4a »ali to »a aitdreaaedt Vtpaiu. P.O. Box 69. SadLarr, Ont.
'^li*^' a i t U i a tahaaia aaa raalanata endmiiaeea kirjaeafeaoa, kirjatukaa •stftUaaa Ulkkam
ate«I«'»etaiK»aani»aUa a i i ^ l U ; J. V. Abl^iat. Uikkeenboiuja.
Canadan liittqpqrlamentin vaalit
einkielisc^sä toverilchdcs.^ä *'jVy on nn'ljonääri 15<'nnelt. .\Fulta e.')
falido pulma i-neMijn näi-tii po
liiltisten lihapalojr-ji jakajista
Sen«ijaan ki5i?iltelerl ''Canadian
Labor 1'artya" ja "Indejx-ndcnl
Lahor l'ärly'a". Kun lyömme nii
mä kaksi yhteen, .>^aainine porvari
luokan kolmanni;n puolueen, Kur
jia refornii.steja, .so.sialifasci.-^teja
.sanan täydes.sä inerkilykse.^.sä, i l ­man
minkäänlaista Jnokkatai^leiu-
Jeoriaa. Ife ovat kyllin liäikäile-niällömiä
juli.--ta<'s:^aan . ylitei.stoi-mintaa
porvarien kans-1, eivätkä
kailida nliuiisimpiakaan ni'-loodi
ja laiötelns^an työläisien todelli­sia
johtajia, koniinunisteja vas
taan. "Independent Laltor Par
lyMIa" on kfjnie niie-lä liitto|)ar-lamenlissä,
nimittäin W<iodswortii
ja Heap.« Winnij)egi.'-tä .«ekä Ads-liead
Calf.'ary.«la. IVäiden putdiiei-d(
rn porvarij)uolueille osoittama
»uosio ja lukeminen näkyy j)arhai-leii
.siitä, eitä porvarit eivät näi­tä
vaaleja varten a-setlaneet vasota-ehdokkaitaan
heidän vaaliahieil-een
Winnipegissä.
Canadan kominunistiptiohic on,
a.sellanut kymmenen ehdokasta
näihin vaaleihin. Vaalirynnäk-kuä
viedään eteenpäin taidolla ja
antaumuksella. Puolueella on oi­kea
laistcluohjelma, joka riisuu
porvaripolitiikot ja näyttää työläi­sille
oikean suunnan. Ja massat
alkavat heräämään. Työttömyys
ja kurjuus opettaa heitä näke­mään,
että mitään ci ole odotelta­vissa
porvarihallitukselta. Täällä
British C«Umd)iaesa on W. IJen'
nett Vancouverissa aijetettu Jipui^
kantajaksi. Tämä toveri on tääl­lä
hyvin tunnettu lakonjohtajana
ja ensimälsenä taistelijana sen luo­kan
hyväksi, joilla vain on kah­leensa
menetettävänä, mutta koko
maailma voiteltavana. Ja ehkäpä
hän tulee olemaan Britisli Colum­bian
työläisten edustajana parla­mentissa
sen ensi kerralla kokoon­tuessa-
TitT'-kirjoittaa nimimerkki A. E
yllublcvalia otsikolla seuraavaa
Heinäkuun 28 p : n ä tullaan loi
mittamaan Canadan liittoparla
menltivaalit. Molemmilla peirvari
puolueilla, konservatiiveilla ja li
' Lcraalcillu on parhaillaan kiiri:
levittäc.ssään poliittista propagan
(taansa, toivossa saada mahdolli
sihiman paljon ääniä. Työttömyys
CanaJassa on cnncnkjiuJumatto
iTian suuri. Varmuudella voidaan
^anoa sen nousevan 2.5(),()0—300,-
000. Se merkitsee, että kolmasosa
Canadan työläisistä on työttöminä
ja bvät vailla vältlumätlömimpiä
elämisen ehtoja. Kapitalistisen
maailman kriisi järisyltelec Cana-dassakin
kapitalismin perustoja.
Tärkeimmissä teollisuuksissa on
tuotanto mennyt huimasti alaspäin
vemnttuna edellisiin vuosiin. Ka­pitalistisien
tuotannon päämääränä
on voitto eikä tarve. Siitä seu-rauksetia
tuotetaan cnpmmän kuin
maailmanmarkkinat Voivat kulut­taa
ja niin syntyy kriisit. Tuo­tantolaitokset
joutuvat seisomaan
ja työläiset, joilla-ci ole muuta
myytävää kuin työvoimansa, saa­vat
nääntyä. Ne jotka saavat
vielä olla työssä, joutuvat raata­maan
alhaisilla palkoilla. Lihe-raalihaliitus
on ollut vallassa, sit­ten
Vaoden 1921, lukuunottatnatta
parin kuukauden aikaa vuonna
1926. tiberaalihcn 'pääministeri
King tietää kuinka joukkoja pfete-täjin
jnrjcstelmallisesti. Vaalien
aikana koettaa hän esiintyä työ-
Iäi$ten ystävänä; hän osoittaa sitä
aikaa, jolloin hän oli "Deputy Mi-iiistcr
-of Labor" (työministerin
apulaisena) ja toimittajana ehdot­tomasti
arvottomalla "Labor Ga-
{tettella". Tämä tarkqittaa vuosia
1900—11?08. Hän toimitti suuria
paiveluksia kapitalisteille mutta
turhaan etsimme hänen niilluän ta­valla
hyödylldncen työväcnluok-
Jibnservatiivipuoluecn johtajana
jaostosta
;(-hli .-anoo olevan aivan avutlo-j dc-ni jolilajir-n t ä v d r l l i s e n fasci.?lii Kooka Sault Ste. Marion vcsar ' ' ^-^^^ • samanlalseB rf-
•nia nvkvi-e.sä tilantr-c.a. Kun v.lävvvd.n ' h.son Urho K a t a j a ' c n jäileon k i l - ! ^^^csen täysin ^^^^
unice tapailiumicn kulun -Suonie.—
a, vaikka oj-ajiuillcenkaan, niin
.oi aivan hyvällä oiiiallatufuiolla
<irjoJttaa tuon lau.'-unnon ali»-.
Var.-inkin no.->kelai?-f;l, jotka rc-
•icntfhvät vielä nykyj.-inkin .-clvii-
.jäi-yyde.Ttään kan.sanvallan piio-
!u;-tajina, ovat todellisuude.-.sa
Dick Gerback, joka oli äskettäin
Keuvostoliitosta palanneessa Yhdys,
valtain työläisten lähetystössä, kir.
jolttaa "Daily Workerissa" vaiknteL
mistään punaisesta armeliasta seu-ravaan
tapa^r
fiuhtikuan '-28' päivänä tapahtui
tavallisuudesta poikkeava taahtuma
minim matkallani — me saavuimme
Selostusta
Kp. piirik(
j'oka pidettiin C
5 ja
kit.-fc. ellä .Suomen työväenluok- ka hänelle aikoinaan * annettu j ^^^^eella. <
ka. *illi>Ia !aiu tilinteon hetket ^'-i'P2ilukelvottomuu.'n-angaistus sa-i C.T.U.Lm S. J : n liittotoimikunta:
koillavr.t. ci tule unlioltamaan ^••^'^'^'^sesta. rikoksesta ei ollut vie. j Jack Ssppälä, ^ ' U. Ronni,
tä. vaan tul<- lausumaan mistä
ia'r:ä;<.n loppuun kulunut. Lisäksi oii puhtenj. sihteeri
j v r k ä n ja JiilijoitiatUiinari tuomion-'
.';a. , • I Port Arthurin piirifl työläisilli
Intian talonpojat tuleva
Verovastainen taistelu Intia.s.sa
alkaa antamaan poh'ittipei'!e taiste­lulle
tiutta väriä. Se johtaa työ-läi.
siä uf-ci.ssa eri maakunnissa ke­hittymään
nopeasti luokkatietoi-jik.
fi. Käsittäen tiiman, on kon-c?
ro.sKi , (Gandhin johtama Intian
kansallisten kongressi) nyt jo al­kanut
jarruttamaan tätä liikuhti-mi.
stä. Konirre.ssi ei ole ainoa.s-^
taan lakannut painosLaniasta ve-'
rojen maksamatta j ä t t ä m i s t ä , vzÄn
sen viimeinen työkomitean kokous
hyväksyi päätöslauselman, mis.sä
sanotaan, että tulcvaisuu(ics.sa ei
tulla edistämään verojen maksa­matta
j ä t t ä m i s t ä sellaisilla alueilla,
nri.'<.sä "zamindari" maanvuokraus-
.systeemi on voinias.sa (Britan­nian
asettama maanomistajien ve-rojenkantosysteemi).
Tämä pää­tös
koskee erikoi.scsti Bengalia.
Yhdi.styneitä maakuntia, Biharia
ja Orissaa sekä muitakin sellai.^^ia
I Iticntäkää kadnilie demon.streeraa. ; rialististsn valtain kanuunat ovat
I »taan perjantaina, clcliuan 1 p:nii, ; kohdistet*;uina Neuvostoliittoa, maa-i
Kansainvälisenä Punalsrna i iiman työväen linnaketta vastaan.
1 päivänä ! Ivlaailman imperialistit käsittävät,
I ; e t t ä jo.^ he kykenevät hävittämään
' .Mielcno.sotukselle uutta imperialis-j Neuvostoliiton, niin sitten heidän on
tbta sotaa vastaan. Työttömr/ttä, helppo veriin tukahuttaa ja hävit-kurjuutta,
nälkää, palkkain alen- : t ä ä itsekunkin kapitalistisen maan
nuksia vastaan! ! työväenliike. Kafsokaa muutama
Työläistoverit! . ! viikko sitten Suomessa tapahtunut.
Kapitalistisen maailman orgaani- i fa.scistista vallankaappausta ja
ncn Icriisi, pula. on pahempi tällä : Sucmc5.':a vallitsevaa veristä terro-
Jviavaa kuin milloinkaan ennen. K a . I " a ; Carclin palauttamista Ruma-pitalistisLssa
maissa on 30 miljoo- : ^-^^''^ valtaj.stuimelle; veristä • terrori,
naa työtöntä, eläen hirveässä kur-; ^^f^'»^<^i^toa Puolassa, y.m. K a i k k i n a -
komitea) eivät näytä käsittävän,
ett:i voimat, jotka lie nyt päästä-niaakuntia,
joitsa talonpoikaislii- maUillisten kan.-^alli.-^ten mielipi-jäi-
jo;:Lön toimintaan pohjois-In-tia.
ssa. tulisi vakuuttaa suurim­mallekin
r p i i i l i j i i i l c , että todellinen
vaara uhkaa Intian tulevaisuutta.
I4akasti;ttavat, joiikin liieman nar-rinia;;>
et lierrasjniehot, jotka ovat
juuri kokoontuneet .\llahabadiassa,
( I r l i a n kansallisen-konH:res.sin työ- juudessa ja nälässä; niitä on 250.000 I fascistisct «clesottamiset^ ovat
Canada&sa. Työssä olevain palk-; ^"^P^rialistien .suunnittelemia,' hei
koja alennetaan, työpäivää piten. ! c'"n vasallimaittensa j ^ lakeijeinsa
viit. kä:si;«tuän, tulevat piaii lipu-i nctään, olosuhteita huononnstaan. ! ^^»^'^'i"^^"^- valmisteluita Neuvostoa
niann pob; heidiin kcmtrollistaan ' Ja pula käy pahemmaksi päivä p ä i - i vastaan.
Ja johdetaan ylitii hyvin heitä it-1 väitä. Se saattaa maailman uuden) Imperialistinen 'Canada ei ole
f:e;i;in va.staan kuin nykyistä h a l l i - ''
tui^taidn vastaan. ' - '
,,N'älkäi;:et, tyytymättömät In­tian
aisukkaat", jatkaa leiiti, oppi­vat
pian kieltäytymä.än „näkemäs-t
ä eroavaisuuk.sia Motilal Nehrun
rikkauk.sieh ja aseman sekä vasten­mielisen
„zamindariri" rikkauksien
j a a^cinan viilillä. Kaikkein mer-kitykr^
ollisin Intian toLtelemutto-r:
niu:;tai.-tolun ilmöi edellä olevien,
Mit^ sqnopat ulkomaitten porvarilehdet
Suomen tilanteesta
s sd
•ii]
itZUcontaitten kapitalistiset sano-f
r maj^hdet ovat suhtautuneet Suo-
| | f F niBj* vasta valtaan» nousseeseen fas-
>'^^' dsmlin monelle eri tavalla. Toi-
Mfflpvat ryhtjTiect suorastaan kiil-tärqjän
"'Lapuan miesten" sanka-irUIfetiutta
kommunismia vastaan
. liaUleUessa, mutta toiset, vapaa-
- . mietisemmät, ovat arvostelleet fas-
*'*cis^en vukivaTlantöitä melkoisen
dpkbrastikin. Tämä viinicksiinai-nittujen
kanta ei suinkaan joKdu
siitä, että he olisivat konununis-
^ ii?il|e sen suosiollisempia kuin fas-
, cistjlehdetkään, mutta se johtuu
siit^ että he tahtovat näytellä
omH^ maansa työläisille "kansan­valtaisen"
osaa loppuun saakka.
'^T- Vapaamielisyydellä • loiston mait-
Ien1tkysymyksis^ä koetetaan peittää
1 omip' könnantöitä. osoittaen, että
Isesita muka ovat sankareita kan­sanvallan
puolesta tapellessa.
cOlkomaalaistcn vapaamieli.4en
iellitUin lausunnot kuitenkin taval-
Uai^ ovat hv-vänä apuna .Suonien
£^(i|stien tarkoituspcViä tarkastcl-
' ' Kuten aikaisemmin olem-
JOfi
ja satoja vuosia vankilatuomioita,
täydellisesti romukoppaan ja pc-rustjia
tilalle täydellinen fascisti-diktatuuri.
Kommunistisella työväestöllä on
aina siitä saakka, kun "Lapuan
miehet" alkoivat viime vuonna lii­kehtiä,
ollut selvä käsitys liikkeeit
faseistisesta luonteita. Tätä kä­sitystä
tukee taviillaau inyö-^^kin
heinäkuun 11 päivänä englantilai­sessa
"The Manchester _Ci'ardiai:
sa sanotaan "Lapuan miesten"
Helsinkiin-marssin johdosta ni.in.
seuraavaa:
•'Suomen uusi hallitus on jo
puolittain anlaulunul näitten mie-lenosoitusten
painostuksen alle
Cerman Telegraphic l^nion sähkö
sanoman mukaan on »e julkaissu!
manifestin, jossa julistetaan: "poik-keukselHnen.
aika vaatii poikkeuk­sellisia
toimtHipiteitii ; ja että se
tahtoo "tehdä' kaikkensa kukistaak­seen
kornmunismiti". Josko 'La­puan
miehet' ovat julistukseen tyy­tyväisiä-
on vielä epävarmaa. Suo-maininneet,
väittävät "Lapuan nialai-^.-l liln-raalit ja sofialistit
'^*'*^^oidcn taakse todellisuu- " •-• •
jkcytyy Suomen kokoo-
„ , _ , _ j musiin taantumus ja
-^Italian ihailijat, että he ei-
^|al3u{Q'kansanValta-raukaIle teh-kehtiminen
on erikoisen voima­kasta.
.
Intian kapitalistinen lehdistö
osoittaa, että ei veroja"-tunnus,
minkä konsressi hyväksyi alhaalta
tulleesta painostuk.sesta ja saa­dakseen
talonpoikain kannatuk-en,
on nyt jo kehittänyt sellai­sen
tilanteen, mikä vaatii konr
gressilta voimakkaampia toimenpi­t
e i t ä ja. vakavampaa politiikkaa
verovastaipta taistelua vastaan, jos
maanomistajien ja omistavan luo­kan
etuffluuksia uhkaavaa vaaraa
y r i t e t ä ä n välttää. '. Kongressia
muistutetaan, e t t ä se ei voi enään
kauemmin leikitellä talonpoikien
kanssa ja pysyä samalla varmana
kykeneväisyydestään puolustamaan
maanomistajien etuisuuksia.
I 'Bombayn kansallis-liberaalien
. ä ä n e n k a n n a t t a j a „The Indian Dai­ly
M a i l " k i i n n i t t ä ä kaksi palstai-sessa
toimituskirjoituksessaan tou­kokuun
17 pnä kongressin huomio­ta
siihen vakavaan vaaraan, mikä
taistelevien talonpoikien odotta­mattoman
luokkaliikehtimi-cjcn
kautta uhkaa nykyistä taloudellis­ta
järjsetelmää, minkä se uskoo
kongres.sin haluavan nähdä säily­vän
muuttumattomana, ju vaatii,
e t t ä kongressi sekaantuu siihen ja
kiiyttää vaikutusvaltaansa saadak­seen
liikehtimisen pysähtymään
..ennenkuin se on liian myöhäis­t
ä " . .
Lehti, antaessaan paikalleen sat­tuvan
arvostelun kongressin joh­toasemasta,
kirjoittaa: „0n epäi­l
y t t ä v ä ä , josko kunnianarvoisa ke.s-kiluokka
ju kongressin aristo­kraattiset
johtajat ovat täydel­leen
k ä s i t t ä n e e t mitä he ovat teh­neet
edi.stäo-ssään taistelua, mikä
vaikutteiltaan ja seurauksiltaan
on »omistamattomien" j ä r j e s t ä y t y ­minen
-'omistavia" vastaan. So-lostettuaan,
että nyt jo on saaUi
teestä tiiy.sin selvillä olevan leh­den
arvostelujen mukaan, on se
Imi^crlalistisen sodan kynnyk-sc^lle, \ pfcjkksus toisista kapitalistisista
.'^imaten kuin 1914 talouspula joliti I niai.sta. Oikeuksiensa puolesta tais.
.1D14—18 veriseen Ihmlstcurastuk-; televain työläisten ja heidän järjes-
.secn. jossa tapc*ciin. ruhjottiin ja i.töjensä armoton vainoaminen ja tu-f:
ih'0ttiin kymmeniämiljoonia työvä- kahuttamlnen on päiväjärjestykses-cnluokan
ja farmarijoukkojen par- <jä. Vancouverin, Calgaryn, Edmon-haita
poikia. ! trnin,^ Reginan, ••'VVinnipegin, Fort
Nykyään on käynnissä kaksi suur. lWilIiamin, Sudburyn, Toronton, Ha.
ta. kapitalistista maailmaa horjut- J miltonin ja Montrealin työttömäin
tavaa vallankumousta, vallankumous I y m . työläisten pieksämiset poliisin
Kiinassa, vallankumous In tiassa. i kapulalla ja vankiloihin raahaami-
Ktunpikln niistä on siirtymässä kor- j set ovat tämän maan työläisillä 'tuo-kcampaan
kehitysvaiheeseen. K l i n a s . reessä muistissa. Äskettäin vangit,
sa on käynnissä työläisten ja talon, tiin toveri Dupois Canadan ranska-ant::
nut luokka;-;oda!le maassa.
Verovastaiscn taistelun leviämi­nen
ma:is;a aiheuttaa manaomista--
j i en kautta Intian hylkäämään
passiivisen suhtautuinisensa Intian
poliittiseen taisteluun ja kiiruhta­maan
hallituksen puolelle uusin
iiskollisuusvakuutuksin ja" lupauk­sin
antaa kannatuksen.sa kaikille
toinienr-iteille, jotka hallitus saat­taa
havaita tarpeellisiksi perustus­laillisen
auktoriteetin säilyttämi­seksi
maas.sa. Sellaisia vakuutuk-kiihoitin
eli sy.säys, minkä se on P^^ikain neuvostojen järjestäminen ; laisten työläisten kommunistinen
laajalla alueella; Intian työläisjoukot I johtaja ja odottaa "häntä, maasta
alkavat liikehtimään itsenäisesti, | karkotus. Toveri "Keefe ön syyt-pyrkienvallankumouk.
sen johtoon ja i te^.ssä kapinalhsuudesta, kun hän
porvariston petosta vastaan. Näissä ! Tskalsi huutaa "Eläköön Intian val-mais.
sa asuu miltei puolet koko maa- j lankumcus". Kaikki nämä Canadan,
ilman asukasluvusta. Niitten vaLj porvariston edesottamiset mitä r,el-
Jankumoiikset tärisyttävät Impcria-j vimmin osottavat luokkavastaJcoh.
Jistjsen ^^maallman hallinnon - perus-! tain terävöitymistä; kaikki nämä
tuksia. j fascistiset teot kohdistuvat' Cana­Vain
Neuvostoliitossa, entisessä da.n , työväenluokan ^e linehtoja ja toi.
tsaarin valtakunnassa, j^ka käsittää : "".^tavapautta vastaan; kaikki nä.
yhden kuudesosan maapallon pinta. ^I^^"'^^'^^ erottamat-alasta,
ovat pula, työttömyys, kur. i
. . . . juus j a puute sekä muut kapitalis-!
sia ja lupauksia, jotka Bengalin ja tisissa maissa vallitsevat ristiriitrii.
Madrasin maanomistajat antoivat
c-„„rj«f
i tomana oSana Canadn imperlalis-ö
m i s t a j a t ä s k e t t ä i n hallitukselle, seuraa
„-\.ssociated Press of Intian" (puo­l
i v i r a l l i n en uutistoimisto) tiedon­anto
toukokuun 11 pävältä, niiifsä
.sanotaan, että Oudhin maänoniis-lajat
ovat selostaneet Intian vara­kuninkaalle,
että hallitus saattaa
luottaa sekä Oudhin, e t t ä muiden­kin
Intian alueiden maata-oniistä­vän
väestön täydelliseen kanna­tukseen
perustuslaki vastaisen kii-hoituk-
sen nujertamisessa maa.ssa.
Tämän lisäksi ehdotetaan vielä
e r i maakuntien manoniistajien ko­kouksen
kut.sumista koolle, keksi-niiiän
parhaita keinoja, joiden
kautta siirtokunta voi yhtenäisesti
auttaa hallitusta „'.ain ja järjes-tyksen''
säilyttämiseksi maas.sa.
TYÖVÄEN URHEILU
i^a muutJ^n .saavutettiin muutamia c.
rinomaisia tuloksia.
n ä v t t ä \ ä t olo\an aivan a\utloini3
nykyisessä tilanteessa. Suomalai­set
ov:it. luiiniKilHsesli. critläin
taii)uvaisia koininuni.-niiin. kn-ka
he ovat \'enäjän
Uutispoimintoja
Suomi sai IJnkarilta, "veljeskan­salta",
rokkiinsa maatJltelussa' Un.
,. karissa. Suomalaiset menivät sin.
paljon vahinkoa aikaan, tämä nc voittamaan, mutta saivatkin pa-ol.
en ainoastaan toinen kuvaus et- Iata Inivinnoinä takalsui. Kilpailuls.
tä sorretut talonpojat eivät olo
olleet hitaita kehittymään luokka-tietoisiksi
ja 'oVat varustautuneet
vapauttamaan it.sensä porvjirillises-ta
johtovallan alaisuudesta ja ko­rostaen,
että kan«illiset saattava^
pian joutua maksamaan kalliin
hinnan vc!jeilystään köyhien ta­lonpoikien
kanssa, lehti jatkaa
edelleen luoden vertauk.~en siitä,
mitä tapahtui "^'•enäjällä v. 1!)17 ja
mitä tapahtuu Intiassa nvkyhet-kcllä.
Lehti selostaa kyllin selvästi,
e t t ä Intian kansalliset eivät saata
loppujen lopuksi löytääkään
...suunnatonta kansan enemmistöä"
valmistautuneena vastaanotta­maan
sitä hallitusta, minkä he ai­kovat
asettaa b r i t t i l ä i s e n hallihik-scn
tilalle. Kommunistisen pro-pnsandan
laajuutta ja vaikutu.sta
I;it;a.<sa. selostaa lehti, ei saa ala-arvioida
sen t ä l l ä k ä ä n a .•=-
t o c i l a ollessa. Täni.än suh­teen
lehti kirjoittaa: ..Maassa on-epäileniiittä,
jos ei yleistä bolshe-vl-
ti-ta vaikutelmaa, ainakin joita-suudet
tuntemattomia. Työläisten
diktatuurin kautta, kommunistisen
puolueen .'johtaman neuvostovallan
avulla, rakentaa Neuvastoliiton työ­väenluokka
menestyksellisesti sosia­listista
yhteiskuntajärjestelmää. Neu­vostoteollisuuden
palveluksessa o-levain
työläisten lukmnäärä ko­hoaa
säännöllisesti •Viimeis3ri
kolmen vuoden kuluessa on
kchonta vuotta kohden ollut 5-7-7
'prosenttiin. 'Viidelläkymmenellä pro­sentilla
Neuvostoliiton työläisistä on
nyt jo - 7-tuntinen työpäivä. Neuvos,
tcliiton työläisten elintaso kohoaa
säännöliisestl He marssivat eteen­päin
suurella innostuksella., saavut­taen
ihmeellisiä tuloksia teollisuuten­sa
rakentamisessa, maanviljelyksen­sä
kollektivisoinnissa sekä laajain
työläis- ja talonpoikaisjoukkojen
kulturellisen tason kohottamisessa.
Imperialististen rosvovaltain meri-,
maa- ja ilmavarustelut kasvavat
päivä päivältä suuremmiksi,- enempi
mekanisoiduiksi ja viimeisinlpiä kek­sintöjä
vastaaviksi. Imperialististen
rosvovaltain sotalaivat ovat parhail­laan
Kiinan ja Intian vesillä vai.
miina hyökkäämään. K i i n a n ja In­tian
vallankumouksellisten työläis­ten
J a talonpoikain kimppuun. Im- |
perialistiset rosvomaat valmcntautu. i
vat niinikään hyökkääniään toinen \
Kuulaa tvönv-' .
unkarilainen Daranvi 15,23. 800 ]uok: * ^?'"f?.
si Barsi 1.55.0. pituutta hyppäsi nastaan, jne. Mutta kaik.^ien impo-
Blaoght 731 ja' keihästä Järvinen
heitti CS.25.
tisen porvariston sodan valmisle-l
u k t a Neuvostoliittoa vastaan; ja
kaikkia näitä fascistisia tekoja lii­ke
vat sosialif aseistit kaikella voi­mallaan,
Simpsonista Pattisonlin
saakka. . ' ' •
Työssä olevat ja työttömät työ:.
Iäiset! Demonstreeratkaa uutta, lä.
henevää imperialistista sotaa vas.
taan Punaisena päivänä, perjantaina
1 . p : n ä elokuuta! Demonstreerat­kaa
työttömyyttä, kurjuutta, näl­kiintymistä,
palkkain alennuksia,
työvauhdin kiihdyttämistä, poliisi,
terroria vastaan! Osottakaa luok-kasolidaarisuuttanne
Kiinan ja In­tian
vallankumouksille! Turvatkaa
Neuvostoliittoa! Rientäkää kaduille
perjantaina, elokuun 1 p:nä. Kan­sainvälisenä
Punaisena päivänä, joL
loin miljoonat maailman työläiset
demonstreeraavat!
Luokkasota imperialistista sotaa
vastaan!
Eläköön Kiinan vallankumous!
Eläköön Intian vallankumous!
Eläköön Neuvostoliitto!
Alas kapitalistinen järjestelmä!
Alas sen lakeijat, sosialif aseistit!
Canadan kommunistisen
puolueen kuudeimen pii­rin
toimeenpaneva komi­tea,
316, Bay St., Port
Arthur, Ont.
(Hucm. Eort Arthurissa kokoon-toistaan
vastaan; .Yhdy.svallafc ja ! nutaan Cumberland-kadun varrella.
Britannia toinen toistaan vastaan. liäkcllä CNR hotellia sijaitsevalle
maahan, jota kutsutaan sosialistis­ten
neuvostotasavaltojen liitoksi.
Ensimäinen seikka, jonka meidän
silmämme huomasivat, oli pimaineh
tähti ja sen alapuolella sirppi ja
vasara ja hulmuava punainen lippu.
Seuraavana me näimme punaisen
armeijan sotilaita, jotka ovat var­tioimassa
rajamaita, ja jotka ter­vehtivät
meitä rattoisasti. Minä ih­mettelin
kapitalistisotilaiden ja pu.
naisen 'armeijan sotilaiden »erilai­suutta,
jotka viimeksimainitut hur­rasivat
meille Amerikan työläisille
tullitarkastuksen asemasta. Heti voi
nähdä, että punainen armeija oa
työläisten armeija, tukien heitä ja
heidän etujaan, silloin kun Ameri­kan
ja toisten kapitaiistimaitten
kontroleeraamat armeijat käytetään
tukemaan miljonäärejä, niinkuin
Morganeita, Rockefellereitä ja hei.
dän agenttejaan, taistellen työläisiä
vastaan, jos uskaltavat avata hei.
dän suunsa vaatiakseen parempia
olosuhteita. Heitä käytetään myös­kin
tukemaan kapitallstieii etuja
siirtomaissa, missä työläisten riistä,
minen on sanoinkuvaamatonta.
Huhtikuun 29 päiväriä meillä pii
tilaisuus vierailla pimaisen armeijan
divisioonassa ^Moskovassa. Siellä me
huomasimmer että upseerit saivat
saman rutian ja asunnon samoissa
asemapaikoissa kuin muutkin so.
tilaat, ollen kaikki toverillisia kes.
kenään. Käynti punaisessa armei­jassa
muistuttaa käyntiä yUopIstos.
sa. Poliittista taloustiedettä opete.
taan ja talonpojat ovat siellä oppi­neet
käsittelemään traktoreita ja
käyttämään kaikkia nykyaikaisia me-toodeja
maanviljelyksessä. Mitä e-roa
on upseerin' ja tavallisen soti.
laan välillä? kysyimme. Ei mitään,
vastattiin, huomioonottamatta sitä,
että kun sotilaat ovat tehtävissään,
vallitsee ankara kurinalaisuus. O-taksutteko
upseerienne voivan käs­keä
teitä ampumaan työläisiä ja
talonpoikia, jotka ovat lakossa pa­rempien
olosuhteiden saamiseksi?
kyselimme edelleen. Meidän, maas.
samme ei ole mitään lakkoja. Eikä
ole mitään vaaraa tulla komenne.
tuksikaan ampumaan, sillä upsee-rimme
ovat myöskin työläisiä. Mei-dän
komentajamme esim. on metal.
lityöläinen. Meidän areijaihme on
tiukasti työläisten iarmeija ja ai­noastaan
työläiset ja talonpojat voi­vat
olla punaisia sotilaita, salmmö
vastaukseksi kysymykseemme:
Ajatteletteko,, eitä on sodan vaa­ra
Neuvostoliiton ja kapitalististen
maitten välillä",' kysyiirime. Kyllä,
vastattiin, meillä on alituinen so.
danvaara. Mandshurian juttu oli
provokatlo Neuvostoliittoa vastaan,
samoin pommin asettaminen lähe­tystöömme
Varsovassa, Puolassa.
._.^'eljänneri päi-,
pethin, Hespercn
tajat lähtivät ,
edustajan au:olJa
ryyn on 'l20 mai
vuttua- oli cn.simni
ukrainalaisten Lal
ei paljoa aikaa h
lä saimme tovor"e
illalla edustajat k
la kuulemaan koi
järjestyksen. Tä.s
vallitsi hyvä tover
2unut montakaan
saapuvillaolevat toi
viä. Erittäinkin (
ottivat edustajat
ymmärtäen st;n ty
n i i t ä edustajat k(
tulevat tekemään.
5 p. aamulla ke!
sän alkoi kokous,
saapunut ralgary.stj
Colemanista, Ledbr
helleristä, Edmonti
Deerin alueelta. L
tettuna Y.C.L. koin
la. Puheenjohiajak
verit Anna .-^pponen
Edustajain merki;
tuomaamaan, että
h i i l i n edustajista ei
äänestysoikeutta, air
oikeus. • Syy iinienei
P i i r i n sihteerin rapo
organiseerausta käsi)
t ä Albertan maakun
m. toimiin nähde
menttivaäleihin edu.
taan, mainarien ji
köyhien maanviljolijii
Iäisten, nuorison, pioi
tämisestä y.m.s. teki
phy selostuk.-cn, jon
sä tu!i esille oikeistos
tajain vehkeilyt,
edustaja Nekon Fc
evättiin ääne.sty.soikeu
ei ollut täyttänyt mä
t ä v i ä puoluetyössä ja
käy taistelua piirin yi
Ja vastaan, saaden
toveri Klipen Aunskil
toiselta. Klibon Aum
olevan oikeutettu
Edellämainittujen sei
n i i s t ä johtuvien kysy
parilla kuluikin ensim
l i päivää.
Me tiedämme hyvin, että kaiken
tämän takana ovat imperialistiset
vallat. Neuvostoliitto haluaa rau- .korjata, niin edustajat
Calgaryn toverit oli
neet Ukrainan Labo
ruokailuosaston. Sie
hyvin ravitseva ateria
.Kun olimfne pistelleot
kelpo aterian ja tup
päälle, niin silloin jo 1
rj Anna Apposen komi
tykseen.
Luettiin lokakuun .3
jonka perusteella teh
tutkimus organien t
Arvostelun ja tutkimus
dessä selveni, että virhe
t_y yhdessä ja loisessa
vaan kun ne rchcllise;
raan kykynsä' mukaa
haa. Me tiedämme minkälaista kur­juutta
ja .vtfrenvuodatusta sota voi.
si aiheuttaa työläisille. Mutta Jos
joku Imperlalistlvalta hyökkää mei­dän
klmppnumme, olemme aina val­miit
puolustamaan Neuvostoliittoam­me.
Keholtamme kalkkien maitten
työläisiä puolustamaan Neuvostoval.
taamme, työläisten isänmaata, sillä
Neuvostoliiton työläisten voitto on
voitto kaikille työläisille yli maail­man.
Tällaisen vastauksen saimme, kä5'.
dessämme punaisessa armeijassa.
tentille klo 7 lp., Fort 'W'illiamissa
Minnesota-puistoon klo 7 ip.)
Kyllähän ovat neppuia Quebecis.sa juostaan parhaillaa:;
eräänlaista ammattilaisten kiinsp;.!
viestiä. Matka on 5W maiiia kah-don
miehen joukkueille: Osanotta,jL.| jaa. ketkä niin? ^ kys>-nee var-i Lukija varmaankin julmistelee
na on u.^eua Am.nkan mantererr. | maankin'lukija. . j n-.eni. hengessään, että olemme al-
!::%s:ryi'j^£^':^\Si^ K^käs muut kum kommunistit. 1^--,^:^^^^;^^:^ hetkellä Gavu.zi ja Ne^on. j . k . 1 Kiitä'ei sitten pitele "lanil.en'- y h - | ^ ^ ^ ^ ^
' - • jalia silattua porvarillista j ä r j e s t e l - i - ' r " - ' ° ^ ^ ' ^ ^^
Tupiajuulnlsel • ovat' nm-isni ! mää vastaan: niin häU^emättö. \ ^''^^IJ^^^!!'^
komiteakin, johon Soon ja Sudbu-' "'ialattöinuutta.
ryn "urheilijat Nyt kuuluvat Yhdysvaltain suo-'. : ti on tunnetusti varmin totuuden
^naa|)urcina. i j';^nmniäison voimakkaita kes-
^^"*' pahaa, he tahtovat vain vaikka suoinalai,-<t koiiiinuni.-til . - i - ' ; ' ^ ' " ' ^ f o p p e j a
9 -inaasta kommunismin. Ju
tao : lausunto paljastaa
lodellisen tarfcoiluksen.^a
heittää porvariilinpnkin kansanval-
'irfs^d on vnme yuosiea aikana
iei|cintiyjt Suomen paljon kärsi-
*" työläisille ohranakidutuksia
puhuja koko mantereella, mutta yksi
vika sillä kai­staa
aina vää.
Sitäpaitsi, täytyy-vuoksikin
us-mltä
pappien leh-tuplajuulaiset.
sitä sellaiseksi ttni-i suomalaisia opetettavan ampunzaan; ^ ^ ^^
uulemak -ukvouunl uutYekttsui jJa ouo^doo taJaO ^: ,^a.;^,u^ ntaan. vaan joudumme ^ e
komentamista matkaUe. ; ^.^^^t^^^^
suuntautuu ensin Moskovaan, j
I vcuiuiif-Il .--.jaiKi. porvarien tnhclt.' i .'o-.-a kuuliltaan annettavan näille; Murra ei "Yhdysvaltain suoma-
P:n pitäjässä kysyi pappi eräältä
sanankuulijaltaan: "No, Heikki Veik,
konen. hauska on nähdä sinun käy­vän
kirkossa; stnä näytät olevan
parannuksen tiellä. Et -suinkaan täi.
lä viikolla ole varastanut yhtään ka.
n ä a ? "
— "En, hyvä kirkkoherra."
Pappi Ihnoltti hänelle mlelihyvän-sä
Ja Iäksi pois.
"No, Jumalan kiitos", arveli Heik­ki
kumppanilleen,' "että kirkkoherra
ei ruvenniit kysymään sorsista, sil-lolnhän
minä olisin ollut hukassa."
Jos tyytyisivät vain Itse harjoitt^-
len^aan porvarin ampumista. Lapsi,
aankin kuuluvat vietävät opettavan
hjnrm epäisänmaallisille tavoille.
Van Ettenin 2000 asukasta käsittä-vä
kyläkjmta New Yorkin valtios­sa
kuuluu olevan Ihan kuohuksis­saan
Txiiden 75 m suomalaisen lap
sen takia, joille kuulutaan siellä
opetettavan kommunismia. Ja mikä
kauheinta, heitä kuuluu > johtavan
siellä pieni, ^dlkas .tyttö — nimapu-kusiilajan!
Jumalauta, pkss&r tai­taa
allekirjoifetannikiit, ,.,julmistua.
Mennä, nyjt opettamaan, kommunis­mia
lapsille. .omapulÄisillaan! Se
on siveetöntä, totta jumalauta hoh­timet!
-Ja kim^sitä vielä tekee pie.
ni, vilkas tyttö; Ei ne kommunis.
tit osaa edes hävetäkään, kun tuoL
laisia järjestelevät. Ottaisivat op­pia
porvareista. Sfcnisivät tirkis.
telemaan johonkin Igrlpiypalkkaan
porvarien elämäntapoja ja järjeste-lisivät
sitten niiden mukaan las­tensa
opetuksen. JJiissä porvarien
kylpypaikoissa vietetään vahvasti si­veellistä
elämää. Siellä ei niin vain
saa&aan uimapukaisillaan esiintyä
mutiana kuin tanssefcsa. Jäähytte-lyllä
Syntiin nähden on - jo eri
säännöt;^ Yksityisissä - "paarteissa*'
Vilkunoiden "kumria- erittäin tur.
valliseksl yhdellä taikka kahdella
sylilapsen kämmenen kokoisella
raportin. Toverit Neke
Klipen Aunski eivät hj
vaan-vetosivat puolueen
rastoon. Yleinen ymn
e t t ä kiin. työ, joka yleis
seeraajan on suoritettav
r e t t ö m ä n laajalla alalk;
voimia vaativaa, että o
fon t ä y t t ä ä kaikkia teht;
se kanta oli kaikilla, et
helpotuksia rintamateht
sallita. Tämänkin edell
kysymyksen yhtcydessii
kuin puoli aikaa saatiin
oikeisto- jä kansalliihen
taan,, jotka kumpäinenkii
yhtä vaaralliseksi vihollii
k a kavalilla kciimillaan
mässä joukkoja syrjääi
kansaifivälisen viit ttamal;
t ä . Esiin tuli, Lttä uk
ten piirissä kan.=aiH-henki
männyt hy%-iä tovereita p
sa ja sitä tietä taisiclur
internin määräämi;i tehtä
taan.- Samaten nähtiin a
van suomalaisessa järjestö
Josi kohta körjauk.-iakin o
n i i n kumminkin on tarkasti
viuhkalla. Se on semmoine
keino, että se pitäii siveetti
loitolla. Ei minkäänlaiset pa
gen vritykset pysty sella^^
lisyydP.-Mtuojamuuria lapau
J o # ' " * t a i s i v a t kommuni
• P i a & ' ^ e i l t a . Eivät _sit«;
kaa?bre.,>nt siliä asiassa
si X>ri«»ni5teUle jeesust^
e t t e i v ä t ^ m ä osaa isänmaau
poja Järjestää edrs virkistys
ollessa. ..x-
• Mutta* kun komm;:ni^^
tusti h&rkäpälnen kaikille P
HsUIe opetuksille, niin ei Ee
nytkään' Arvaamme sen
kokemuksen peru=ieclla: Kom
tit tanssittavat lap.^iaan
kuumaa paikkaa. oP^^^^m^
luokkataistelua, samaan a i ^
porvarit tanssittavat .apsiaar
den taivaallisia iloja, antama^
den oppia "tosisiveeili^ia
taas olla lopussa. Nu.>t8_»-
oista puhuminen i^^Jft^
kertaan. Mutta ^^aapaban^
dakin. saamme sila tjm.^
remman '"syntitaakan ^
niiden lukijoiden nis-aan. J»^
vät ole Vielä t ä y t u ^ ; ^ - ^
taan Vai^udelie i^us»^
• Lopporura»-!