Vapaus, February 2, 1927

              en a
25 vuoden
i i i i i latiUinen liike
Suuntaviivoja ja yhteenvetoja
jQoktussa tali knianeekd. 25
~ vuotta eätör- kun ensimäincn am-jnattiyhdistysflconferenssi
laski poh­jaa
amiBAttijixdistysten kansainväli-seDe
fiihteeristöne, mistä ^««mrnin,
1913 tali Ammatillinen internatio-nde.
Tämä kinf€renssi pidettiin
useidea epäonnistuneiden yritysten
jälkeea 1880-lovulta lähtien, yritys­ten,
joiden tarkotuksena oli ainakin
Europan eri ammattijärjestöjen yh-distamiaeo.
Ensimäisiin kansainvälisiin suh-teihia
teolIisuuksittÄin ryhtyivät
iaivosty5Iäi«et 1890, mutta vasta
viime vuosisadan lopulla ilmeni sm-
• matOliseflsa liikkeessä sinänsä pyr­kimys
organisationien yhdistämiseen
^ j a rtnnakkaistoirointaan sosialistisen
liikkeen kanssa. Mollien pitkällisten
neuvottujen jälkeen, jotka aluksi
olivat tuloksettomia, onnistuttiin
lopnkBl Ia<nnaan kansainvälinen am-
. mattiTlidistyBkeskus, minkä muo­dollinen
perustamispäivä oli elok.
21 p ma 1961.
AaiuBsttiyhdistysliikkeeUe oli en­nen
sotaa eminaista kansallinen r a -
, Jottuneteias, joka verhoutui sosia­lististen
korulauseiden ja osin myös
oaxarxilaiseen vaippa^m^ Reformismi
piti vsUassaan ammattiyhdistysby-rokratiaa.
-Reformistit edustivat
Ikuitenkin sangen varovaisesti kat­santokantaansa;
he pyrkivät ainakin
sanoissa pjrBymään luokkataistelun
maaperänä. Ammättiyhdist. verra­ton
enemmistö «li kuitenkin tähän
aikaan sosialidemokratian vaikutuk­sen
alaisena, ja siinä vallitsi tosiasi­assa
revisionismi. Lukuunottamatta
angloeakBJlaiflten maiden järjestöjä,
joiden johtajat olivat puhtaalla
tradennionJBtifiella katsantokannal­la,
tjs. olirat porvarillisen ideolo­gian
Inmoisna, j a romanialaisia mai­ta
(Ranska, Espanja), joissa oli v a l -
Sitaemassa snarkosyndikalistinen
tepria, oU ammattiyhdistysliike Vä­riltään
marxilainen. Sosialidemok­ratian
vaUankumbuksellinen siipi
' tiesi kuitenkin jo ennen sotaa, mis­sä
refomiamilla oli vahva . linnansa
ja mitä oäaai maltilliset, "viisaat, v o -
Tovaiaet ja "kunnioitettavat" am-onattiyiiidiatysjohtajat
olivat ^uorit-
••. taneet ja edelleen suorittivat l u o k -
kataisteliuBa. . -
* Köpeahaminan konferenssissa v.
1901 «tt vain 10 eui'opalai9ta maa­ta
edoBtetttina. 'Vuosien '1903^. ja
1913 välisen ajan- konferensseissa
•oU kansainräliseh ammatillisen liik-
]been oiganisatoriset muodot tosin
kehitetty Toimakkaammiksi, mutta
' «zi Bsaldev ammattijärjestöjen väli-neh
kodoetus jäi silti heikoksi. P o h - :
ja, mille kansainvälinen ammatilli­nen
sihteeristö oli' laskettu, oli eri
ammattijSrjestÖjen riippumattomuus
ja Itsenäisyys. Sihteeristön tehtu-vänä
oU fceekinäinen tietojen yaihto,
tiiastoa la muun ainehistpn k o k o a -
niinen» toijsin sanoen neuvottelu -ja
puhtaasti liäytännöllisten kysymys­ten
keEddtys. Se oli sii? pikemmin-ikin.
" kanäöinvälinen -tiedonantotoi-t
m i s ^ knui intematidnale, mikä vas­aasi
aaunatillisen liikkeen silloista
tasoa ja olosuhteita Jcansainyäiiscn
ammatiUid&n liikkeen y h d i s t y ^ a u -
den behitysaikana.
Kansainvälisen ammatillisen liik-vkeen
tunnusomaiset, merkit erin-cn
sotaa olivat r l ) saksalaisten «m-mattiyhdistysten
ideologian y l i v a l ta
• a m m ot(löyhdistysinte^natibnalessa;
2) kansaitovälineh sihteeristö ei ota
pohtiakseea yleisiä luokkapoliittisia
kysymyksiä; 3) Ammattiyhdistysin-temalea
tehtävät ovat t a r k o t u k s e l l i -
sesti Taiotetut sen kautta, että a l i ­tuisesti
ir&tataan siihen, että sosia-.
listiaea internationalen on ratk9is-tava
koBsakin tapauksessa kosketel­tu
ylei«ea kysymys; 4) kansallisten
virtausten keskinäinen kamppailu
a m tn a t tiyhdistysinternationaless^
mikä ilvenee erikoisen seivästi k a h ­den
tärkeän teollisuusmaan, Saksan
ja. Englannin, välisessä kilpailussa;
5) so^aliBtisteii kc^rulauseiden taak­se
kättceytyvä reformismi; Vasem-snan
BJiven muodosti € G T . (Yleinen
työn Uitto), joka jopa 1905 «roi^ i n -
tematienalesta j a palasi siihen ta-iäisin
vasta 1909. Ajatuseroayai-saudet
anaikosyndikalistisen C C Tm
i 4 kansainvälisen ,<ähteeiistön sosia-lideracAraattasen
enemmistön välil'»
: lä otivat pääasiassa seuraavat: .
1. Anaxkosyndikalistit vaativat
Icai^sainväUsen ämmattiyhdis^
Jkongreesin kutsumista jff-itsenäisen,
ziippamattoman ammattiyhdistydn*
tematftmalen luomist^ kun taas
SQsialideiaokraatit Ideltäytyivät kufr-snmasta
kongressia j a rnjottuivat
ammattijirjestöjen edustajien kon-ferensseilän.
Anarkosyndikali^
tekivät vaatimuksen ammattiyhdls-
^ s t e n ' ziippuniattomuudesta poliit­tisten
paolneiden suhteen j a tah­toivat
saada aikauor, ^teivät ammat-tV^
xdiBivfcset ottaisi osaa kansainvä­lisiin
sosialJBtikongresseihin.
2. CGT. v a a t i , että ammattiyh-distysinternationale
harjottaisi a n t i ­m
i l i t a r i s t i s t a propagandaa, mihin
vaatimukseen sosialidemokraatit vas­tasivat
väittämällä, ettei ^ se ollut
heidän määräysvallassaan,
3. Anarkosyndikalistit pyrkivät
saamaan päiväjärjestykseen kysy­myksen
yleislakosta, mutta saivat
aina saman vastauksen: yleislakko
k u u l u i poliittisena ilmiönä sosialis­tisen
intemationalen johdon r a t k a i ­suvaltaan.
Näissä vaatimuksissa ilmeni, l u ­kuunottamatta
riippumattomnusteo-riaa,
terve luokkavirtaus, mikä v e l -
votti ammattiyhdistykset harjotta-maan
politiikkaa, joka ottaa lukuun
yleiset luokkaedut, mutta sen kaut­ta,
että tämä esiintyi anarkismin
riekaleisessa puvussa, kävi sosiali­demokraateille
mahdolliseksi torjua
j u u r i sen, mitä asia k o s k i : luokka-l
i n j a n , luokkataistelun.
Kuten sanottu, oli ammatillisen
l i i k k e e n eri osien keskinäinen y h ­teys
ennen sotaa suorastaan kelvo­ton.
Ranskalainen ammattiyhdistys­mies
Merrheim selitti palatessaan
j u u r i ennen sotaa kansainvälisestä
metallityöläiskongressista: " S a i n Sen
vaikutuksen* että kongressissa käy­t
i i n kamppailua Englannin j a Sak­san
rautateollisuuden välillä." V a i ­kutus
o l i aivan oikea. Ammattiyh­distysliikkeessä
kuvastui siihen a i ­kaan,
j o s k i n hämärästi, kansallisim-perialistiset
vastakohtaisuudet, jot­ka
s i i r r e t t i i n ammatilliseen j a j o pa
marxilaiseenkin sanastoon. Vallan­kumouksellisella
marxilaisella siivel­lä
oli ammattiyhdistysliikkeessä vä­häpätöinen
vaikutus ennen botaa;
se s u o r i t t i määrättyä osaa puolueen
poliittisessa elämässä, eritotenkin
Saksassa, mutta ratkaiseva merki­tys
oli^ sillä vain Venäjän työväen­liikkeessä
-— kansainvälisessä ara-
'matillisessa liikkeessä ei se esiinty­nyt
ylipäänsä lainkaan.
Ammaittiyhdistysliike oli ienneii
sotaa suuren enemmistön osalta r e ­formistisen
hengen läpikotaisin syö­vyttämä.
Siinä oli v a r s i n suuressa
määrin kansallista rajottuneisuutta.
H a p u i l i e n j a k a i k k i a teoreettisia ja
p o l i i t t i s i a loppupäätelmiä tekemättä
p y r k i , se luokkain väliseen yhteistoi­mintaan
pattyöväenjärjestöjen m
taniiseen porvarillisen . v a l t i on e l i -
nuiksi. Työväenjärjestöjen organi-satoörinen
rakenne" j a . i d e o l o g i a poh­j
a s i kapitalismin , kehityksen j a leve­nemiseen.
Kapitalismin nopea kas­vu,
eritotenkin Saksassa, ja isku,
minkil Saksan kapitalismi oli suun-jiannut-
e n g l a n t i l a i s e l l e . k a p i t a a l i l l e,
loivat sotahetigön edellytyksen, j o ka
monien vuosien aikoina oli' lähsi-europalaisten
. -^ammattiyhdistysten
uskonsymboolina, samoin k u i n , s o s i a ­lidemokraattisen
liikkeen huomatta-vimpain:
j o h t a j a i n k i n . Työväenimpe-rialismi,
joka sai sodan aikana sy­vät
juurensa, oli pohjattu sotaolo-s
u h t e i h i n ; se levisi kansainvälisen
reförmismin käytännön ja teorian
välityksellä kaikkialle, mihin se o li
luikerrellut,' mutta eritotenkin am­mattiyhdistyksiin.
Sota puhkaisi kaikki^ kansainväli­sen
ammatillisen liikkeen myrkky-paiseet.
Liike ruhjoutui sotilaallis­ten
j a diplomaattisten rajojen puit­t
e i s i i n . Samoin kuin ei sosjnlistihen
internationale elänjrt" y l i elok. 4 p m
L O l ^ , samoin särkyi ammatillinen
internationale sotaliikkeiden alet­tua.
Se oli tosin muodollisesti edel­leenkin
olemassa, koska tämän i n -
ternationalen portinvartijana oli
edelleenkin Legien, samoin k u i n so­sialistinen
interijationalekin oli vain
muodollisesti olemassa, Vandervelde
puh.-johtajanaan j a Huysman sih­teerinään.
Legrien, joka tuki l O O -
prosenttise^ti Wilhelm Ilcsen ja
Hindenburgin politiikkaa, koetti so­dan
aikana pitää yllä ammattiyhdis­tysten
välisiä suhteita ententemais-sa,
mutta "sai' vastaansa näiden mai­den
, patrioottisten ammattiyhdistys-miesten
itsepintaisen vastarinnan.
A n a r k i s t i t , tradeunionistit j a e i -
lispäi\'än sdsdemit loivat sodan a i ­k
a n a oman ententeliittymänsä ja
koettivat 1916 j o p a luoda oman i n -
temationalensa. K u n L e g i e n pyrki
samaan aikaan pitämään yllä koske­t
u s t a puolueettomien m^aiden kan:»-
'sa;: hajaantui ammatillinen l i i k e so­dan
aikana~samoja l i n j o j a myöten
k u i n ' koko muukin maaibna: enten-tesT'puolesta
t a i k k a vaataan.
Eräässä muistokirjotuksessaan
"Kaksifcymmeiitäviisi vuotta kan­sainvälistä'
ammatiliista liikettä"
ihannoi Amsterdamin * inteirhationa-len
sihteeri Sassialiibarfi tätä;_ieri m a i ­den
ammattiyhdistysten veijessodan
kaufRa, tätä amilnattiyhdistyshyrok-r
a t i a n patrioottista hajaantumis-k
a u t t a , jolloin ammattiyhdistykset
palvelivat porvariston etnja tySIäis-ten
tappioksi Sassenbach asettaa
kiihotuksensa sen l u v u n otsikoksi.
mikä käsittelee ammattiyhdistysin-ternationalea
sodan a i k a n a : " L u o k -
kasolidarisuirtta kaikesta huolimat­t
a ! " Kaunista luokkasolidarisuut-ta!
Tarkotuksena ei ole tässä syven­tyä
lähemmin europalaisen ammat­t
i y h d i s t y s l i i k k e e n sotahistoriaan.
Rohkeinkaan mielikuvitus ei olisi
voinut aavistaa silloin suoritettuja
petoksia. "Luokkasolidarisuus kai­kesta
huolimatta" o l i siinä, että
työväenjärjestöistä tuli militaris-imperialististen
hallitusten perus j a
pohja, j a että johtajat häärivät
joukkojen henkisessä, n i i n j o p a wek-nillisessä
mobilisoinnbsa, pitivät
vaikutusvallassaan olevia työläisiä
mitä ankarimmassa kurissa j a kii­hottivat
niitä muiden maiden työ­läisiä
vastaan.
Jo ennenkuin sota o l i loppunut,
v. 1917, koetettiin kutsua koolle
uusi ammattiyhdistyskonferenssi,
minkä, k u i t e n k i n teki pääasiassa e n -
tentemaiden ammattiyhdjstysbyrok-r
a t i a tyhjäksi. | P i t k i e n neuvottelu­jen
jälkeen p i d e t t i i n vihdoin-V. 1919
helmikuussa konferenssi, minkä teh­tävänä
oli herättää henkiin sala­murhattu
amma|;tiyhdistysintema-tionale.
Työ oli varsin vaikea, sillä
ententemaiden valtuutetut saapui­vat
konferenssiin kuin voittajat
ikään. He vaativat saksalaisilta k a ­tumusta
ja kieltäytyivät kaikesta
yhteistoiminnasta näiden kanssa, e n ­nenkuin
olivat : myöntäneet- s y y l l i ­syytensä.
Pitkällisten neuvottelu­jen
jälkeen kulissien takana, missä
puolueettomat maat s u o r i t t i v a t huo­mattavaa
osaa, päästiin lopuksi y k ­simieliseksi
kanlsainvälisen ammatil­lisen
kongressin kutsumisesta Ams­terdamiin
heinäkuussa 1919, missä
l a s k e t t i i n uuden Amsterdamin i n -
ternatsionalen peruskivi, j a missä
Sassenbach pakotettiin saksalaisten
nimissä tekemään synnintunnustuk­sen.
S a k s a l ^ e t edustajat t o s in pe­sivät
myöhemmin kätensä Sassen-bachin
tunnustuksesta, j a " l i i t t o u ­tuneet"
oliyat tyydytettyjä. A m -
mattiyhdistysinternätionale oli pe­rustettu.
Liittoutuneiden voitto
kongressissa ilinenihe pääasiassa s i i ­nä,
että saksalaiset työnnettiin syr­jään
johdosta. Sen vuoksi, että nä­mä
o l i v a t ~ saköalaisiä. Uudella
internatiönalella oli siis" silläkin t a ­v
a l l a a n ammatillinen Versailles-rau-hansä.
Saksalaisten o l i taivuttava
s i i h e n , ettei heillä enää ollut samaa
määräysvaltaa k u i n ennen sotaa. '
Vuosi tämän jälkeen l u o t i i n P u ­nainen
ammattiyhdistysinternatio^
naie. Ennen sotaa muodollisesti y h ­tenäinen,
mutta sodan kautta r i k k i -
•^hjottu ammattiyhdistysliike muo^
d^Stui siis sodan jälkeen kahdeksi
internatiohaleksi. Kaikki sotaan ja
sotamuistoihin sekaantuneet; refor-^
mismiin lukeutuvat j a työväenimper
r i a l i s m i n täyttämät suunnat vetäy­tyivät
Amsterdamiin. Ne suunnat
työväeriliikkieessä, jotka pyi-kivät
Nostattamaan luokat toisiaan vas­taan
ja. käyttämään sota yhteen tör­mäyksiä
oman luokan hyväksi, y h ­tyivät
Punaisessa ammatti-interna-tionalessa.
•
Amsterdam on muodollisesti so­dan
eclellisajan intemationalen vä­litön
perillinen, mutta vain muodol­lisesti.
P A I . ei tee vaatimusta ko­ko
sodan edellisajan iaternationa-leen.
Tämän vallankumouksellinen,
m a r x i l a i n e n aines', anarkosyndikalis-tisten
järjestöjen epäselvä pi-ote.sti,
ja ne sodan edellisajan ilmiöt; j o i s ­ta
kuvastui työväenluokan vallan-kumoukselliset
tehtävät — kaikki
näniä j o h t a v a t suoraa linjaa Punai
seen ammatilliseen.
Tarkotuksemme ei ole kuvatr
Amsterdamin internätsionalen T-vuotista
historiaa. Edellisen toimin­ta
» sen suhde Kansainliittoon jr
kansainväliseen, työtoimistoon, sen
k a i k k i e n tärkeimpäip luokkataiste­l
u j e n jarrutus riime vliosina, ser
vihamielisyys YaHankumousta koh­taan
ylipäänsä, mutta eritotenkin
marraskuun vallankumousta koh­taan
lienee yleisesti tunnettu. K u ­va
täydentyy hajotuspolitiikan,
kommunistien erottamisten j a tä­män
intemationalen kannäri kautt.*^
E n g l a n n i n yleislakon < suhteen, k un
se • ntyönsi lakkolaisille kansainväli­sen
Isiinan,. vakautettaaan itselleen
ensin 4 % pros. koron. Amsterdam
sainvälisen sihteeristön kanssa, mut­t
a yritys epäonnistui, kun p o l i i s it
pakottivat ammattiyhdistykset lak­kaamaan
toiminnasta. Bdntta nyt
esittää Neuvostoliitto, j o k a käsittää
kuudennen osan koko maapallosta,
sellaista osaa kansainvälisessä poli­t
i i k a s s a j a työväenliikkeessä, että
vanha valtasuhde on j o sen kautta
muuttuntit. . Ennen sotaa ei tiedet­ty
mitään Idän työväenliikkeestä.
N y t saadaan todeta työväenliikkeen
ilmestyminen Kiinassa, liikkeen, j o ­k
a järkyttää tätä tuhatvuotista v a l ­t
a k u n t a a ; Intiassa, Japanissa, Indo­nesiassa,
• Egyptissä j.n.e. Työväen­l
i i k e e i rajötu" enää Europaan. Sen
vuoksi vaikuttavat Amsterdamin
kuumeenomaiset ponnistukset todel­lisen
intemationr.Ien osan esittämi-.
seksi vain naurettavilta, kun se on
tosiasiassa vain puolieuropalainen
yhteenlirttymä. Amsterdamin inter­nationale
ei ole ainoastaan sen
vuoksi mikään internationale, ettei
se h a r j o t a mitään kansainvälistä po­l
i t i i k k a a ; se on kokoonpanoltaan
europalaisen mannermaan i n t e r n a ­tionale,
eikä,edes sitäkään. Pnnai-^
nen ammatti-intemationale on o i ­keutetumpi
kutsumaan itseään am-mattiyhdistysintemationaleksi,
kun
se, paitsi osia europalaisista am­mattiyhdistyksistä,
edustaa K i i n an
työväenliikettä, samoin kirin muita
s i i r t o - j a p u o l i s i i r t o m a i t a , j o t k a vas­ta
viime vuosina on vedetty kan­sainväliseen
työväenliikkeeseen.
.\msterdam j u h l i i " o m a a " 25-vuo-tisjnhlaansa-
Emme aio häiritä sen
juhlatunnelmaa. Mutta meiUä on
oikeus kysyä riemujuhlan toimeen­p
a n i j o i l t a : "Mitä olette tehneet
luodaksenne todellisen intemationa­len,
.tukeaksenne jättiyhteentörmä-yksiä
e r i maissa, vapauttaaksenne-siirtomaakansat,
taistellaksenne i m ­perialismia
j a u u t t a sotavaaraa vas­taan.
Miksi propageeraatte yhteis­toimintaa
luokkien kesken? Missä
olitte Marokon j a S y y r i a n sodan a i ­koihin?
Miksi ette kohottaneet
protestia aseellisen sekaantumisen
johdosta K i i n a s s a ? " -— Losovski.
Yhllysvaltain suomalaisten tyMen-
Osastojen ja Järjestö-
Kolmannen kokouspäivän aaunu»
° istunto
Chicago, Hl. Puheenjohtaja
propageeraa nyt avoimesti sitä, mi­tä
eivät edes äärimäiset reformistit
ennen sotaa uskaltaneet edes unek­sia.
Amsterdam ön • kansainvälisen
imperialismin ase, se osottaä meille
ammattiyhdistysbyro^krati^ . yhteeh-kasva;
mi5en • fJorvarilliseen.; Yaitioon..
se TOamiiiliBtnttaa europalaisen työr
väenaristokriatian kunnianhimon ja
alhaisen kannan nJc. filempia^ rotti-ja
kohtaan. > ' - ^
Sodan edellisajatf. intemationales-sa
ei Venäjä oUut^nstetlnna. V e ­näjin
ammattiyhdistykset koettivat
toän^ 1907 Tyhtyä suhteisiin kan-
Mäntylä kutsui kokouksen järjes­tykseen
lyönnilleen klo 9 aamulla.
T o i m i t e t t i i n edustajien nimihuuto ja
sitten käytiin käsittelemään työjär­jestyksestä
kohtaa;
Luennoitsijat
Kysymyksestä käytti Wilson, N ew
Y o r k i s t a , ensimäisen puheenvuoron.
Hänen katsomuksensa mukaan ei
ole 'mitään hyötyä siitä, jos t a v a l l i ­set
rivimiehet, joitten tietotaso on
j o t e n k i n sama, toisilleen luennoivat.
Luentojen pitämiseen täytyy saada
k u n n o l l i s e t ^ o i m a t . J a j o t t a työ t u ­l
i s i -järjestelmällistä j a hyvää, on
välttämätöntä, että^ keskustoimisto
järjestää luentoaindet j a luennoit­s
i j a t j a sopii aluetoimikuntain kans­sa
m i l l o i n k a ' j a missä järjestykses­sä
niitä käytetään. Entiseen t a ­paan
kulkeminen ei tuota tuloksia.
On totta, että tähän samalla pujot­tautuu
valtakysymys, mutta yhtenä
aluesihteereistä esitän, että tämä
suosittamani menettelytapa otettaisi
käytäntÖÖnv
Kiiskilä, Hahcockista, kannatti
lämpimästi Wilsonin esittämää a j a -
^usta.. Häueii; jmielestään olisi Ame-^
rikan suomalaisen työväenlilkkeert
historia 'ja siinä saadut kokemukset
koottava'.talteen.. Myöskin olisi; hä­nen
mielestään taloustiedettä läh­dettävä
. opettamaan käytänriölliseri
elämän pohjalta. Esimerkin vuoksi
näytti kädessään olevaa kynää ja
osotti, mitenkä siitäkin pääsee mie'
;tä kiinnittävällä tavalla käsiksi t a ­loustieteen
e r i p u o l i in n i i n , että esi­tys
vetää puoreensa j a opetus on
saatu. Myöskin painosti, hän enem­män
Amerikan yhteiskunnalliseen
elämään tutustuneista j a emigrantti-suudesta
i r t i - pyrkimistä j a juonto­jen
valmista j a pitämistä konkreet­tisen
elämän pohjalla. _ ,
Pui*o huomautti, että joukossam­me
on taipumusta väittää^ että t a ­v
a l l i n en työläinen voi ilman mijuta
valmistelua toimia, luennoitsijana.
M u t t a eri puolilta luennoitsijoista
annetut arvostelut osottavat, että
?ijnä ei ole perää. Luentojen pitä­miseen
tarvitaan laajaa kokemusta,
tietoja j a tottumusta. Mutta mihin
rieidän täji;yy pyrkiä, on kasvatta­maan
i'ivimiehistä myöskin luennoit­sijoita.
Täytyy poimia -riviniieiiistä
sellaiset, joissa tämän tehtävän suo­rittamiseen
on raaka-ainetta ja j a ­l
o s t a a ne. Se ei ole mikään käden
käänteessä suoritettu työ, mutta se
äytyy suorittaa järjestelmällisesti,
• illä- tällä kertaa on meillä luennoi­daan
kunnolla kykeneviä voihr.ia
l i i n vähän, että ne voi luetella y h - -
;len käden sormilla. Tätä pulmaa
me emme voi yhtäkkiä ratkaista.
J a sitien: vaatimukset tällä a l a l la
7hä vain kasvavat. Hill ei l i i e n n o i t -
'>ijana tyydytä joukkoja, samaten e i
-nyöskään Tuominen. Heino ilmei-
'v9sti piti liiaksi pitkiä luentoja, j o -
^ n hänkään ei ole vsaanut suurem­paa
kannatusta. Y r i t t i kerrallaan
antaa enemmän^ k u i n • k u u l i j a t j a k -
sioiviat ottaa vastaan. Ja kaiken l i ­säksi
ne, jotkja tälle alalle itsensä
ovat kehittäneet, ovat tällä kertaa
l u j a s t i muissa ;tehtävissä.
H i l l puhui luentojen opintojärjes­telmän
pohjalle kehittämisestä, mis­sä
"yksi henkilö toimii luennoitsi­j
a n a , " Luentojen hänen katsomuk­sensa
mukaan tulisi olla tunnin pi­tuisia
j a sen jälkeen olisi järjestetr
tävä keskustelu. •
Maissi' Heikkinen? xaikSän;
niin riimeinen. kriisitilanne psotti,
mitenyi aUiaiseU^ tietotasolla jäse­nistön
sunri 'cnemndstö todeffi
dessa vielä on.<- Sen kdhottuniseen
täytyy meidän ;tpyrkiä ksdkilla mali-dolliBOla
keinoilla. Luennoiminen
on ammatti, johon täytyy valmistua,
vieläpä kovan työn ja ponhistelan
kautta.
"VVoimala puhui luennoitsijoitten
kehittämisestä siitä materiasta mitä
meillä ön. Orasmaan mielestä me
tarvitsemme ei ainoastaan luennoit­sijoita,
mutta k u n n o l l i s i a luennoitsi­j
o i t a . E i kannattanut sitä, että y h ­delle
henkilölle sullottaisi aineita
l i i k a a j a että tämä sitten niitten
käsittelyssä j o u t u i s i hosumaan. T y y ­dytään
vähiempään, mutta parem­paan
j a tehdään perusteellista työtä.
Puro oli maininnut, että meillä
olisi mahdollisuus lähettää Lenin­g
r a d i i n pari kolme nuorta toveria
kehitettäväksi. Orasmaa kannatti
tätä j a e s i t t i , että perustettaisi e r i ­koinen
rahasto tätä tarketusta var­ten,
jotta voitaisi lupaaville aluille
antaa apua. Oli k u i t e n k i n sitä
mieltä, että vanhoja konkareita ei
kannata sinne lähettää, vaan nuoria
voimia, jotka osaavat vähintään
engl, j a suomenkieltä,
Tenhunen painosti luennoitten
kansantajuistuttamista ja arvosteli
sitä, että ennen o n luennoissa hyvin
usein käj^etty^ v a i k e a t a j u i s t a kieltä,
j o t en hänenkin biisi pitänyt istua
sanakirja kourassa voidakseen luen­t
o j en sisältöä käsittää. Tässä suh­teessa
on pyrittävä pääsemään jou­kon
käsittämistaso!le j a vältettävä
ampumista^ y l i maalin. Luennot oni
saatava; sellaisiksi, että teoria ,haf-väinnollistutetaan
käytännöllisten ja
tosielämästä \.s>tettujen. esimerkkien
k a u t t a ,
"Samaan suuntaan kulki _ A h o l an
ajatus, Pennsylvaniasta. 'Hänen mie­lestään
ön luennoitsijan - spesialisoi­duttava
täydelleen käsittelemään
.'vissejä aloja. Kaikkia ei kukaan
koskaan voi" täydelleen oppia icäsit-
' telemaan. Tässä suhteessa o l i s i sy­vennyttävä
eri valtioitten taloudel­liseen
j a poliittiseen elämään.. K e ­hitettävä
k u l l a k i n alueella luennoit­s
i j o i t a j jotka tuota elämää spesia­listeina
pystyvät käsittelemään pe­rin
pohjin.
Sulkanen osötti, mitenkä luento­jen
valmistelussa ja kaikkien tois­t
e n k i n t o i m i t s i j o i t t e n työssä o n t u l ­tu
hikipajajärjestelmään. Mihinkään
tehtävään ryhtyessä ei eriää anneta
t a r p e e l l i s t a valmistautumisaikaa.
Siinä suhteessa on saatava korjaus
aikaan, jos kunnollista luentojen­kaan
alalla halutaan saada aikaan.
Ja ei ole tarpeeksi, että vain lue:«
noitsijat valmistautuvat. Työväen­yhdistysten
on myöskin valmistau­duttava
järjestämällä osanotto luen­t
o i h i n " kunnollisesti, sillä luennoimi-nen
on joukkotyötä, jossa onnistu­t
a a n , vain silloin, kun ennakkoval­misteluja
tehdään k y l l i k s i huolelli­sesti.
Ja sitten on luennot radi-kaalisesti
muutettava.-. Ne oii ha-vainnollistutettava.
Mutta siilien
taihdtaan varoja. On hankittava
taulukkoja, graafillisia karttoja,
m u i s t i t a u l u j a , lyhyesti: välineitä,
j o i t t e n kautta luennot yoidaan h a -
vainnollistuSttaa. . Tässä suhteessa
on - keskustoimistolle annettava val­tuudet
varojen käyttöön.
Samaan suuntaan puhui Toivonen,.
Hän sen lisäksi vaati • erikoisesti
nuorisopuhujien. kehittämistä, johon
t a r v i t a a n myöskin ~ e r i k o i s t a valmis­teina.
Mäki New Yorkista oli vakuutet­tu
siitä, että luennoitsijoita, yhä.
edelleenkin tarvitaan. Mutta tällä
kertaa o^n meidän niitä kasvatettava
ja kehitettävä ottaen entiset koke­mukset
huomioon.:. Luennoissa on
pyrittävä maan tasalle. Enää ei saa
lennellä yläilmoissa. On väärä kä­sitys,
jos otaksutaah, että meillä ei
olisi . tähän . tarkotnkseen materiaa
ja '^ttä mitään ei olisi saata aikaan.
Vakuutti, että ^meillä on satoja to­vereita,
joistii ivoMäaxL-Slaada hyviä
toimitsijoita mille alallei tahansa,
toimittajia, pnhnjia ja: luennoitsijoi­ta,
kun me ne vain pystymme kisko­maan
esaSe loukoistaan ja käymme
niitä jilöstsanaan.
jen ösoteOmotukset
sihteerin osote.
Kommnnistipaolaeelle lähetettävä
kirjevaihto oir nsotettava a l l a o l e ^^
la osotteella: Mr. J . MaeDonald,
Room. 304. 95 King St.,. E . , T o ­ronto
2, Ontario.
Bowie'n S. S. o:ton kokoukset pi«
detään Imen ja 3:ma8 snnnnntai
fchussa. Kirjevaihto-osote on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C
Beaver Laken 8. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai kello 1
. päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, Worthington, Ont.
Voimkteluseura Jehun osote on
sama. ,
Canadan Suomalaisen Järjestön,
laillistetun, sihteerin osote on:
A. T. Hill, 957 Broadview Ave-,
Toronto, Ont.
Canadan Suomalaisten ' Tyoläuten
Ucheiinliitto. Liitto toimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os:
Box 69, Sudbury,. Ont.
Canadan Kommanutipaolueen piiri
n:o 5:nnen (K.-0:n) toimeenpa­nevan
piirikomitean ja Jcp:n Sud-bnryn
kaupunkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.—
Kotnmunistipuolueen Sudburyn
järjestön sihteezirahaston£oitaja,
S. G. Neil, on tavattavissa V a ­pauden
toimituksesisa, Liberty-
Lombei' .Wodket« Xadnstrial Uute
of • Canadaa Itamea p i i r L ^5
vaihto-osote on: Alf. Hauta»!^
223 SecoKi S t , Port Ax^moS;
Rahalähetykset on tehtävä*
olevalla osottieella.
rakennuksessa, Lorne-kadulla.^
Cobaltin a.s, osaston A, 08ot4 on-. Box
81Ö Cobalt, Ont.
K. P. S. J . Colcau HUlin osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäfnen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päiväUä. Kirje-vaäito-
osote on: J. E . Koski,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
S. J . Creighton osaston kokous on
joka kuukauden 4 :"jäs . sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. Box 92.
Colemanin s.p. osaston kokoukset p i ­detään
joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih-to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
C. Kpr Connuaght Sta. ja MeUä-miesten
un£o-oaaston OSOte: Bpx
35, Connaught Sta., Ont. Ko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai. •
C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14.
Porcupine, Ont.
Suomalaisen järjestön Fiidandin
osaston kokoukset pidetään ker­ran
«vuodessa.' Ospte on: S.Ipsas^i
to/ "Finland, I via -' Barvyicki; Ont,
Fort W»Iliamin S. J . Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen kuuii en­simäinen
j a kolmas sunnunt;ai
kello 8 illalla. Johtokunnan ko-
' koukset ^ edellisenä tiistaina, omal­la
huoneustolla 211 Robertson St,.
Fort • William> Ont.
I^rt Frances Kommunistipuolueen
suomalaisen kieli järjestön osaston
kirjeenvaihtajan osote on: Henry
Mäki, Box 681, Fort Frances,
Ont, Canada.
INTOLAN S.8. osaston työkokoukset
pidetään joka kuuh ensimäinen sun
muntai, klo i2 j.p.p. Osdte S.S. ö-sastö,
Intola, Ont.
North Branchin S. J . Ö. osoite on
Sanna Kannasto, Box 430, 'Pprt
Arthur, pnt. i
Canadan Suomalaisen jarjest5n~ L a ­ke
Coteau osaston no. 41 kokouk-
/ set pidetään osaston haalilla joka
kuun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladyemithin suomalaisien osaston
. kokoukset pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kello 7
. i l l a l l a . — Kirjevaihto-osote on:
Eox 153, Ladysmith, B. C. "
-Long Laken K, P., S- osaston k i r -
j e e n y a i h t a j a n osote on: Victor
Hänninen, Rheault, via Sudbury,
: Ont. Kokoukset on jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2 i p .
Larder Lake C, K. P. Suomalaisen
ostiston Osote o n : Box 20, Larder
L a k e , Ont
Soomalaisea jarjectSn Lerackia «.
sastoB No. 33 kokoukset p i ^
tään joka kuukauden toinen saa.
nuntaL Sihteerin osote: Box te
Levacl^ Ont
S . J . NOIBIBB osaston kokoukset oa
' jokaisen kuukauden 2aien sna.
nuntai kello 2 j . pp. Kirjevaihto.
osote: :'Fi«nk Nurmi, Nolalo, p
A. D., O n t
Montrealin- k. osaston kokoako»
pidetään Menard Hall, 57 Htm
St, jokaisen kuukaiiden ensunSj.
nen ja kolmas torstai-ilta kello s.
Kirjeenvaihto-osote: 795 Gih
Ave., Verdun, P. Q. ^
Kirldand Laken. S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont
K. P. S. J . Nnmmolan osaston osoti .
on Box 29, Shaunavan, Sask.-
Nipifon S.8. osaston työkokoukset pi.
detään joka kuun 2 ja 4 sunnunUi
ja kirjeenvaihto-osote on: S A O.
sasto. Box 11, Nipigon, Ont
Port Arthurin Osaston kokoukset o-vat
joka toinen sunnuntai kello
8 illalla, omalla talolla 316 B&j
St, .'sekä naisjaoston kokooktet-joka
toinen torstai. Kirjeenvafii.
to-osote: SlS^jBay S t , Port A^
t h u r / O n t .
Piiri kuuden t. p. komitean osoite
ön 347 .Cornwall Ave., Port Ar­thur,
Owt., .
Rose G ^ v e a suom. järjest&i osas­ton
kokoukset pidetään j ^ kdc.
kauden tomen sunnuntai klo 2
J.pp. Kirjeenvaihto-osote:. Bm
Hela, Rose Grove P. O., Ont
Sault Ste. Marien S. J . o. n:o 5 t^5.
kokoukset vjtidetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokonkset
toisina, alkaen kello 8 i.p. Osdte:
126 Thompson St, Sault Ste.
Marie, O n t
South Porcaplnen K. P. S. ossttoi
työkokoukset pidetään joka kon-kauden
kolmantena sunnuntma,
kello 2 iltapäivällä^ Osot^: Boi
628.
Sointulan OsAato (Canadan Saospa*
laisen Järjestän Osasto 56) ko-.
koontuu omalla Haalillaan joka
kuukauden ensimäisenä Suonoii-taina
kello 1 päivällä. Osote:
Sointula, B. C.
C. K. P, Soilktnlan Keskuskomitei'i
kokoontuu yllämainitussa pailäs-j
aa joka . k u u k a u d e n kolmentena
Sununtajna kello i päivällä. OJBO-te:
Sointula,. B. C. •
rimminsin G. T. JP. Suom. osastoa
kökoul&sert/ pidetään joka tofnea
sunnuntai. Osaston kirje7J9uii.to-i
osote: S.jDsasto, B o x 1090, Ti»
miiä, • Öht :Pa^ on
edistymässä järjestäytyminen
vanto- ia metSätyoläisten järjef
töör • ; .
K. S.: J : n Toronton Osaston tyBko-
" koukset pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoheusto|Ia,
957 Broadview Ave:,^ jokaisa
' kuukauden'ensimäinen ja kollia
sunnuntai-iltn, alkaen kello 8.00,
Ohjelma- ja - keskustelukokpnkset
pidetään jokaisen kuukauden tov
nen ja-neljäs/sunnpntai-ilfe, al­kaen
kello 8.00. Osote: K &
Osasto, 957 Broadviev? Ave..
C. K. P.WebBters Cornerin ossatoi]
kokous pidetään jokaisena ena
maisena sunnuntaina kuussa, joi
kolmas sunnuntai kuussa pidetaai
suom. järjestön paikallisen osa.'
ton kokous. Kummatkin koijo
ukset alkavat täsmälleen keli
,7.30 illalla. Kirjeenvaihto-osote
^ O. Salmi, Websters Corners, B.C
K. P. S. J . W a n u p i n osaston km
kausikokoukset pidetään jos
kuukauden '3 :maä sunnuntai P
- 2 j . p p . Postiosote: Quartz, On:
V a n c o u v e r i n The Finnish Soclct;
kokoukset pidetään joka töin£|
k e s k i v i i k k o - 7.30 j.pp., 2G05.1'^
der St.i E . , .Vancouver, B. C.
Amerikan- Workerspuolueen Suon
laisen - Toimiston, SuomalaislEJ
: Työväenyhdistysteri Keskuksen
Näyttämöliiton osotteet OT
F i n n i s h , Federation, 1113
Washington St,^ Chicago, iM
K a i k k i kirjeenvaihto j a rahalS
tykset oa tehtävä yllämainiti
osotteella.
K A .
; , TH
Värjäys
t230 Simpsoi
hzSi Arthur
|Me olemme
henkilöit
SAUNA avoinna miehille ja naisille
Keskmikkona, Torstaina ja' Perjantaina 4~>^11 j-pP'.
Lauantaina 1 j.pp.—2 yöllä. Snnnantain^.fj9, .ap.—4 «p.
TORONTOSSA Peter ja Richmond = Sts. kuhnassa. . Naisten sisään­käynti
Richmond' St./ Miesten sisäänkäynti Peter St
PAtLOHirONE samassa takennuksessa. Väloinen, puhdas jai
ilmava. ~ , U u d e t pöydät ' *^ '
Ipideitään avo:
Ilo 1 päivälli
fello 3-^7 su
M A
Tom EdfaM
Heiniä, Pority janhoja, 3 tähden
jaohojai^ Wheat janhoja*
Grahami jauhoja, Pastry jauhoja,.
Boiajaohoja^', Kananmokaa, Kanojen
mg*?lri8, Eäokan < nisua, faalottna,
Maissia, täyttä:Maissia, sySttÖComj
(Jat&oa 3:ina sivnlla)
MiUiS, ' Oiä;(nrin ka<^a; /^Sänrazyy-nejS,
Snolaaiihiettoa--Sokeria;, pala­sokeria.
No. 1 GySttokanraa, Bloes
Ko. 10 knuxaa j a snrvottojä. kaa-
'^imtiamine nuteen varastohoonee-seeaune
Elm kadolla tämän fcaun
loppupuolella.
Timminsin
Suomalainen Poika­talo
:valmistaa ruokaa a^irioittata j^J
vittäin. " Jorjetyjaeet ' voivat
nyyteen liittyä. ^
k Bo» 520
59 Balcam S t .. Tunrains,
V.
|PARTURILII1
TUP^
7« L A N C " 1
.Samitssa p
iTOna aterioitl
^Huoneita vno
,ToveriIönei
W I L L A M E X T E BLVD. ^ ,
•Iktontainen ^'tetoreydeaboito»!
U o n ^ o U n e a hoito i a n3*^?f
vSlineet sekä X-sSde tarkasR»;]
J>r. Polar Kotto l>» f-
467 Wil!amette Blvd, PonUanA*
Pah. WaIsQt 6747
P. A
S U