Vapaus, February 14, 1930

              P^T^^jiMnä.%dmik;iU pmä — Fri., J ^ b . 14
Meille on tiedotettu v t i m d u i South Pchrcnpinestii. j a Kirkland L a -
että siellä on liikkeellä huLu, puolueen lähellä olevan henkilön
timinä, että "Vapaus" olisi syypää" puoläeen saantojen ilmeily-
Seuraava «elo«tu« voi ehkä valaista jutun levittajine, j a "asiab
natuiille" a»«an todellisuuden.
Joulok. 27 pnä saimme puolueen virkaatekevältä sihteeriltä k i r -
^ »asUukseksi kirjeeseemme jouluk. 14 p:ltä, jossa kirjeessäägt sih-pyytää
lähettämään uuden korehtuurivedoksen sääntöjen englan-
L^Jdelisesla latomtiksesta, koska meidän aikaisemmin, antama vedos o l i
hävinnyt. Samassa kirjeessään hän iidiottaa, että he tnlevi
aaan sääntöjen suomenkieleHe kääntäjän. Olimme nimittäin a i -
ijinin ilmoittanut, että suotnenktelistä käännöstä ei ollut vielä
" Puolueen englanninkieliset säännöt on valmiit j a lähetetty viime
olla Torontoon. Suomenkielineb teksti ei ole vietä meille saapunut
luettavaksi. Jos viivytyksiä on tapahtunut, voidaan siis hakea syyt
loiselta taholta, eikä meiltä. Ehkä tästäkin jututta voidaan lopettaa
Eyt jo fnielipiteiden myrkyttäminen.
LII K K E E N H O I T A J A .
Itusivun toimittaja
lalutaan Vapauteen
Sanomalehtityöhön kykeneviä henki­löitä
kehoitetaan hakemaan etusivun toi­mittajan
paikkaa Vapauteen.
Toimittajaksi valitun tulee omata riit­tävä
englanninkielen taito, voidakseen
valita ja kääntää uutiset Vapauteen.
Kuulua Canadan suomalaiseen tai johon­kin
muuhurk vallankumoukselliseen jär­jestöön.
Palkkavaatimukset j a mahdolliset' suo­situkset
pitää olla lähetetty järjestön
sihteerille 1 p. maalisk. 1930.
Osote: 957 Broadview Ave., Toronto 6,
Ontario, Canada.
C. S. J . Toimeenp. Komitea.
HistoriSdda Mattan-joldiaäkson^
{ J a t t o a edelliseen numeroon)
Hajoittajat tnrraiituvat yhä Ukai»
sempltn keincrfh^
K u n I.W.W:n johtajat näkivät, et­tä
lakko kaikista heiääh harjoitta­mistaan
provokaattorimaisista teois­taan
nuolitnatta osoittaa yhä voimis
tyytyväinen juhlakuplettien e-äjään,
joka niitä olikin varannut
liksi illoiksi ja: e s i t t i k in ne o i .
laulamalla. Ilon pojat varmaan-olivat
hiilidosta niin uupunei-etteivät
kumpanakaan iltana
eet tulla osallistumaan näiiiin
euran juhliin, eikä J i u o m a i i -
lähettää edes edus,tajaa p a l k ^.
hakemaan,.^.silliä, ,4J§^^ti,.Jhe
tämärj tjj^reriiii^en' < yhteeno-
•jälkeen ,olisivat ^saapuneet yhteir
myöskin' juhiimaan.
Tehtäväksi saanut.
kovassa tarpeessa ollen voivat he a n ­taa
ainakin asuiinon j a ruokaa.
Toveri Martin Hendrickson oli
myös paikkakunnallamme puhumas­sa
j a antamassa meille tietojaan. On
se mukavaa j a opettavaa joskus kuul­la
kokeneen puoluetoverin selostuk-sla,
j o i k a ovat jo mpnen tuulen lä^i- isjSSr
Mvomns; «ITövemttareile".-:: Me
uinsini f.ityoiäfisnaialiiton ii jäsenet
Qine-27 p:: tammikuuta: pitäiuB&.
ne kokouksessa. lähettää ^ toivo*
en Toverittarelle,: ettei' Töveri-ekaantuisi
tähän nykyiseen k r iL
[ vaan pysyisi edelleenkin työläis­en
äänenkannattajana kuten tä-asti.
t
kouksen puolesta
Viitasaari,
etijohtaja
Sylvia Tariher,
k i r j u r i
i paikkakun^
Burritt, Ont.
vi täällä on kylmä ja paljon
vaan silti on säät olleet suo­lat
kuin, moneen talveen. P a .
uun ajajille on o l l u t hyvä ^keli,
[ ole joutuneet joka aamu auka-an
tietä.. "
pttömyyttä on täälläkin vaikka
näin erämaan keskellä, että
olevan edes metsätöitä. Näin
Ha ei ole paljon niitäkään, Tän.
tullut muutamia nuoria mie-
[oimiansa kaupallö köyhille far-
^e. jotka eivät voi maksaa
paljoa palkkaa, vaan toisten
käyneet sekä Cähiääassa että Yhclys-valioissa,
'
Y(ksi,asi_a olisi täällä väitfämätön,
saada juoppous vähettimäksi. Se on
täällä n i i n suurena ihäaräissä että ei
edes kaikki osaston jäsenet voi saa:,
pua iltamiin eikä puhetilaisuuksiin
ilman väkijuoma^liikutusta. OH oi­kein
häpeällistä että muutamat juo­puneet
sekaantuivat toveri Hendrick.
sonin puheeseen. Se o l i tehty hs^vin
I huonosti, sillä ei hän ölFut tullut
I tänne juopuneitten kanssa väittele­mään
vaan seloätamaähmäailhian a -
sioita, jotka ovat jmeUle' tUhtematto-mia,
Olisi meille kaikille eduksi seu­rat^;,
PVihujaa tarkalleen, emme ole
tarpeeksi kehittyneitä.
Osastomme toiminta on vähän-hil^
jaista. Jäsenet kyllä on kovassa tou­hussa,
ei innostus puutu, vaan tai­taa
mennä aika puheissa. Täällä o li
myös kommunistipuolue, vaan se
näyttää kekonaMi kuolevan. E i tove­r
i t , älkää antako sen n i i n käydä.
Nostakaa se uudetsaan pystyyn. Suo­malainen
järjestö on» kyllä elossa ja
sen toiminta näyttää lupaavalta. V i i ­me
kokouksessa, joka pidettin toinen
päivä helmikuuta oli yksitoista jä-senhakeumuskorttia
täytetty, jotka
hyväksyttiin jäseniksi j a lausuttiin
tervetulleeksi luokkätalstelulinjalle.
Y k s i yleisöstä.
tumisen merkkejä, josta kaikkein sel­vimpänä
esimerkkinä esiintyi Nelso­n
i n j a C l a r k i n kämpillä työskenneN
leiden useiden satojen miesten yhty­minen
lakkoon. Koska he myöskin o.
livat tietoisia, että järjestyneet työ­läiset
ovat heidän lietsomastaan epä
luulosta huolimatta ryhtyneet voima­peräisesti
tukemaan lakkoa avustuk-siUöan,
joten nälkään näärmyttämises
täkään el enää ollut toivoa, ryyhtyi-vät
he parantamaan parjaustulvaa
entisestäänkin.
Parjaustulva suunnattiin nyt pää­asiassa
union sihteeriä Hautamäkeä
vastaan. Marraskutm puolivälin seu-duissa
ryhdyttiin suuriäänisesti le­vittämään
juttua, kuinka Hautamäki
on porsastelliit, sikahumalassa ollen
Nelsonin ja hallitukisen työnvälitys
toimiston hoitajan Woodsin kanssa
j a porsastellessaan myynyt lakon
Nelsonille $5.00. Että Hautamäki on
heti sopimuksen tehtyään lähetellyt
Woodsin kirjoittamia lakonlopetta-missähkösanomia,
muunmuassa W i h -
nipegiin, Torontoon, Ottawaan. ynnä
muualle. Lisäksi kerrottin kuinka
Hautamäki seuraavana aamuna kä-väsl
pyytämässä Nelsonilta lisää r a ­haa,
mutta kieltäytyi Nelson enää-antamasta.
Tämän, samoinkuin mo­nien
muidenkin samantapaisten jut­tujen
levittäjinä erikoisesti kminos-tautuivat
.I.W.W:n "silmäntekevät",
H. Salmen, J . H i l l , E. Routärien, H j .
Salmi, NIpk Viita, Mäki, ynnä monet
muut. '
Kuultuaan asiasta, valitsi lakkolais­ten
kokous komitean tutkimaan sitä,
minkä vernm siinä mahdollisesti on
perää. Komiteaan v a l i t t i in sekä I.W.
W : n että L. W. union jäseniä. Tut­kittuaan
asiaa täytyi komitean tun­nustaa,
että juttu on v a in ilkeämie­lisessä
tarkoituksessa nostettu mus-tatakseen
lakon Johdossa olevia hen­kilöitä
j a sillä l a i l l a heikontaakseen
lakkolaisten luottoa asiansa onnis-tumiseen^
Komitea sanoo lausunnos­saan:
Hautamäkje^le tehnyt m i -
tään joka loukgJisi^TakKoiaisien ^ a -
l i i d u s t r l a l i s t i ' julkä^^^ kuiterikm ä-slaijsta
sähkösanoman,' jossa'' kerrpl
taan, kuinka L. w; union. jäsenet
vät olleet pakoltettuja tutkimaan
sihteerinsä tekemiä rötöksiä, sekä
annetaan ymmärtää,-että «autamäki
ön ssrylUnen kaikkeen ' mLstä edellä
kertrotaan häniä, syytetyn.
K u n lakkolaisten kokous, marras^
k u im 19 Päivänä kuuli tutkimuksia
snörittaneen komitean raportin, päät-tr
kokous julkaista asiasta lausun:-
tonsa, jossa se^ tuomitsee käyrinissty
Olevan lakon pettureiksi i a kayalta--
P A K K O H U U D A T T A J l i EN
R A I N P A U K E K i l H T YY
,. SINGISSÄ
VASA-H
E L -
Uiosottoasiain lukumäärä Helsin­gissä
on nopeasti lisääntynyt. Viime
vuoden kevään j a k e i ^ n aikana o l i
niitä suunnilleen 50 prosenttia enem­män
kuin vastaavina ajanjaksoina
vuonna 1928, m u t t a viime marras- j a
joulukuussa sekä kuluvan kuun a i ­kana
on ulosottoasioita ollut 100
pros. eneittmän fcOin vastaavina k u u .
kausina edellisenä talvikautena.
Mitä on vapaps?
tuostakin johtuu ajattele-myöskin
tuota kysymystä,
allisen kansanmiehen j a -nai-lielestä
on tuo kysymys aivan
[ tehtäväksL Sillä onhan muka
selvää, mitä ön vapaus,
vapautta. Vapautta jostakin,
siteissä ei haluta ollia.
kun ottaa- huomioon sen,
ien koskaan voi. o l la v a -
aikesta. j a että hän siinäkin;
on vapaa, voi; ruveta huo-i
n itsensä kahlituksi^ niin
symys mutkikkaammaksi,
^udesta on sepitetty paljon
runoja. Ne ovat kuvastel-ojen
vapaudenkaipuita. M u t -
äen olosuhteitten vapauden-jotka
ovat oUeet kansojen
rkimysten päämäärinä, ei
ole tutkivasti puhuttu- M u t -
nmouden tehtävä olekaan
vaan tunteitten esineife.
vaaminen j a tunteitten herät-
RunoiUja Schiller nmoiUr
elle uhraan henkenikin.
uhraan lempenikin."
vapautta Schiller mah-t
e l la vapautta, jolle pitäisi ubfata
lempensä. Yleinen sääntö on, että
ihminen uhraa mielellään vapau­tensa
lemmelleen. Sillä "16mmen-kahleethan"
ovat sulolsenkiatkerat
kahleet. Niiden suloisuus viekoitte­lee
enemmän k u i n niiden, katkeruiis
pelottaa. SiUöin taa*} kun ihminen
haluaa vapauteen "lemmenkahleis-taän",
ei siinä, ole enää lempeä u h -
rättavaksi. Lempi on lentänsrt sil­l
o in tiehensä, k u n tuo vapaudenkai­puu
tulee.
Ihminen ei kösKaaii:'ifiSfee v^fÄak-si
kaikesta. Samalla ^ i h olemme v a .
paat jostakin, olenune sidotut johon­kin,
mutta jostakin, pahasta vapaa-*
n a olemisen antama vapaudentunto
voi tehdä utöet öifjiköissuhteet huö-maamättomOcsL
Ifiin pian kummin-
0 n kun Ihminen ne huomaa, havait­see
hän taas olövaios^ orja.
Näyttää, siltä, cfta , fejTSSmiykseen
vapaudesta on I ^ i h h e l ^ antaa
yleisf^toisen viaistauks^:.. V^äutta
voi tuntea siUä elfiioila, ettei huomaa
niitä Jkableitaaä, joissa paloaikaa <tt;
t o ^ i n saiooen: vapaus o n sitä ettei
tunne kahleitaan.
Ihminen e i t u h n s niitä kahleitaan.
jTk&i'näitä iuorup levittäneet hen-
S l o t .sekä vaatii "Industrlalistia'^|^-
fffltCämaan asiaa koskevat vajheelli-setjjeaaaaatöasa.,
-
Minkä verran l.W.W. j a "Indus-t
t i a l i s t i n " taholta annettiin huomiota
laklcolaisten päätöksille, näkyy siitii
nliten tähänkin päätökseen suhtau­duttiin,
päin vastoin, että olisi pe­ruutettu
nuo t o d i ^ t t a v a s t i valheelli­set
tiedonannot, joiden valheellisuu­desta
niiden lähettäjät olivat tietoi­s
i a jo lähettäessään, julkaistiin yhä
uusia parjauksia.
Lakon johto ja lakkolaiset kahden
tulen välissä -
Samaan aikaan kun I.W.W:n joh­don
toimesta järjestettiin toinen tois­taan
kavalampia hyökkäyksiä lakon
johtoa vastaan, kiristivät Japparit
hyökkäystään toiselta taholta. R i k -
kuifeita hankittiin suurella kiiree^^
aina Winnipegistä asti. J a k u n osot-täutui,
että rikkurölmaan narratuis­t
a työläisistä ainoastaan pieni osa
(suomalaiset I.W.W:n kannattajat)
jäivät työhön tavattuaan lakkovah-tejä,
palkattiin alueelle hallituksen
poliiisvoimia, muka jät;jestystä v a l -
vbitaaan. Ampumisen uhalla kiellet­t
i i n lakkolaisia lähestymästä kämp­piä
inlssä oli rUckurivotmaa. Union
järjestäjä E. Tuomaala Vang;ittiin o L
lessaan lakkovahtien mukana r i k -
kureita vastaan ottamassa. Union
järjestäjät V . RosvaU j a Voutilainen
hävisivät jäljettömun salaperäisellä
tavalla.
Kaikesta huolimatta säilyttivät se-kä
lakkolaiset että lakon. johto rau­hallisuutensa,
samoin ^kuifl päättä-väisyytensäfcln
taistella lakko voit­toisaan
loppuun asti.
OU uskottavaa,' että i.W.W. olisi
omannut sen verran kunnioitusta
vanhoja taisteluperlaatteitaan koh­taan,
ettei ainakaan tämmöisenä
kriitillisenä aikana olisi lähtenyt h a -
joitustyöhön, rylitynyt iskemään työ.
Iäisten selkään. Tässä kuitenkin pe­tyttiin.
Mitä kireämmäksi kpristivät
"japparit" tilannetta, sen kiivaam­min
hyökkäsi myöskin I.W.W:n joh­to
lakkolaisten selkäpuolta vastaan.
Että I.W.W:n tahdita ei enää oUut
mikään -muu kyseessä kuin lakon
johdon ja lakkolaisten lyöminen,
että mistään ' johdonmukaisuudesta
tässä ei välitetty, kunhan vaan voi­daan
mustata lakon johdossa olevia
henkilöitä, siitä, antaa selvän kuvan
i.w.v/: Iäisten kutsuman joukkokoko­uksen
pöx|äkirja hiarraskuun 20 p.
K u n kokouksessa on ensin todettu
Hautamäkeä vastaan nostettuja syyt­teitä
tutkineen komitean lausunnon
perusteella, että syS^tteet ovat perät­tömiä
j a että "Hautamäkf ei ole teh­nyt
mitään lakkolaisten asiaa louk­kaavaa,
antaa sama kokous seuraa,
vassa pykälässään muistutuksen Hau­tamäelle
"virheellisestä menettelystä
lakkolaisia kohtan". Ollen tämä pää»-
tös tehty samojen syytöksien pevus-teellä,
jotka edellisessä kohdassa t o.
dettiin perättömiksi.«Myöskin vaatii
tämä kokous puhdistettavaksi ne I.
W.W:n jäsenet, jotka lakkolaisten
kokous päätti julistaa lakkolaisten
vihollisiksi, vaikka kokous, mikäli
pöytäkirja osoittaa oli todennut hei­dät
valheellisten "lakkoa mitä vaka­vammassa
määrässä valunkoittavien
juorujen levittäjiksi.
Minkälaista kansainvälisyyttä I.Wi
W. edustaa, käy selville saman päi­vän
pöytäkirjasta, siinä kohdassa,
nissä vaaditaan lakkolaisten koko­usta
peruuttamaan päätöstään. Pää­tös
vaaditan peruuttamaan, koska
sitä oli hyväksySmässä muitakin kan
sallisuuksia, kuin suoraalalsi2, vaik­kakin,
nämä. lukeutuivat lakkolaisiin.
I Maf^askuun 21 • pidetty släkkolals-ten
.kqkous kuitenkin suurella, ään-terj.
Venemmistöllä tehdyllä päätöksel.^
,lää.n. päätti pitää 'tekemänsä pää­tökset
voimassa.;- l.WjW:n ottama,
kanta slaavilaisiin, ynnä muihin:kan­sallisuuksiin
katsottiin työväestön
kansainvälisten periaatteiden pettä­miseksi.
LW.W. muuttaa taktiikkaa
Koko erisiniälsen lakkpkuukauden
ajan olivat I.W-'97:n johtoherrut pU
dättäytyneet tunnustamasta lakkoa,
•joka käy lieidän ^ tiedöituksistaa se}-,
\-ille, joihiji on 'jo';V^enimin yiita^^
koi-fcfelntiaan ' tunriukivat ' h f " c^^
jonkurimolsfen köMmubistisleh poli-tikoitsijairi
aikaan saaman rettelön,
mutta el oikealla tavalla alkanutta
lakkoa. K u n lakko rintama el kui­tenkaan
tämän tähden osoittanut
horjumisen merkkejä, kun osoittau­tui
että sitä ei voida murtaa enem­pää
L W . W : n harjoittamalla lakon
johdon parjauksilla, kufti työnanta­j
a in terrorillakaan, näkivät i.w.w: Iäi­set
herrasmiehet parhaaksi muuttaa
menetteljrts^aa.
Marräsjkuun 20 päl^änJtcjkouksessa
eniJlUlfin^ tunnustivat h i k i s e s t i la"-
kon olevan olemassa; sekä myöskin
n, "että lakkolaisin^ on hyviä mah-loUisuufcsla
voittaa taistelu". Myös-
J , i T Golden, joka 11 päivää a l -
kalsenimin o l i tiedolttanut lakon'lop­puneeksi,
kirjoitti samaan aikaan
"Industrial WorkerUle", "hyvVä mah­dollisuuksia
'lakon voittamiselle ^ on
olemassa, jos v a an avustusta saadaan
riittävästi". Myöskin Industrialisti
julkaisi avustusvetoomuksia. Samassa
kokouksessa, joka qji I.W.W:n kutsu­ma
joukkokokous, päättivät he lähet­tää
"lakkovahteja" lakkoalueelle.
Että kysymyksessä tälläkin kertaa
oli joku muu päämäärä, kuin lakon
voittoon saattaminen, todistaa näi.
den "lakkovahtien" toiminta lakkoa-lueella.
: Joissa hänen on hyvä/olla.
oittaa? On vaikeata k n v i - | Mutta voipa olla tuntematta tie­toisesti
kahleitaan siltä syystä, et­tei
tiedä niiden olemassaolosta. Niis­sä
voi Ihminen olla onnetonkin, mut­t
a ei tiedä, mistä onnettomuutensa
johtuu. Näin o n tietämättömien y h ­teiskuntataloudellisten
orjien laita.
He eivät ole kokeneet vapautta, e i ­vätkä
filosoofistakaan tietä ole imäs.
seet tietoisiksi asemastean. Niin he
eivät tiedä kahleistaan, vailcka kyllä
tuntavet niltfen vaikutuksen. Tuon
tuntemuksensa perusteella he ovat
orjia, vaikka eivät tiedä sitä. N i in
että ylläannettu määritelmä vapau­desta
pitää paikkansa. .
Mutta o n toisenlaisiakin määritel­miä,
vapaudesta. Niinpä esim. erään
meidän suuren soäalistisen oppi.
isämme, Engelsin. Tajuten omalla t a -
raUaan sosialistisen opin tarpeen
vapaudenmääritelisääri, nähden, mää­ritteli
hän vapauden seuraavasti:
"Vapaus on tietoisuutta välttämättö.
myydestä."
Olen nähnsrt meikäläisissä Iriidissä
ylistettävän tätä määritelmää tyhjen­tävästi
Ja ratkaisevasti. Se. on kyllä-idn,
tuo määritelmä, hirvin tarkoituk­senmukaisesti
ajateltu, mutta lähem-min
ajatellessa sitä, luiomaa sen j o h ­tavan
suuriin vaikeuksin. V o i i i an to­s
i n ajatella, että sosialistisessa y h -
t<'i.«itim"a>«a, jossa, kuten Engelskin
k a i ymmärsi, tulee yksilön ^ vapaus
\xsyfxi rajoitetuksi, yhteisön ediin
vaoksi, yksilöt alistuvat vapaaehtoi­sesti
vapaudenrajoituksiin - tietäes­sään,
että ne ovat välttämättömiä
yhteisön edun jä sen kautta hänen­k
i n etunsa vuoksi. Mutta tuo tietoi­nen
alistuminen ei sinään ollen­kaan
edellytä vapaudentunnetta.
Tuo tietoinen alistuja voi samalla
tuntea nuo vapaiidenrajoltukset. Voi
myöskin ajatella, että sosiaUstisen
yhteiskunnan jäsenet voidaan kas­vattaa
ei ainoastarj tietämään va-päudentajoltustön
välttämättömyys.
pistä pykälää katsotaan .siinä joh­donmukaisuuden
vaatimiksi, joiden
poissa oleminen ei kumminkaan olLsl
asialle pienmmäksikään vahingoksi,
ellei "eduksi.
Käsitämme siis, että vapaus on s i ­tä,
ettei tunne kahleitaan, joissa on
liyvä olla. Mutta tehdä.kseni tämän
vielä selvemmäksi lukijalle, e-sitan
havainnollisen esimerkin.
Minä olen farmari, joten olen tai­vaan
myöksin omaksumaan se aat- puvalnen ottamaan esimerkkejä far-
Jos nämä "lakkovahdit" olLsi o l ­leet
rehellisessä tarkoltukse<isa. edis­tää
j a tukea lakkovartiolntia, olisi
tiPtenkin ollut välitiimäibintä toimia
yhteissTOmärrj-ksessä lakkolinjalla
Jo loisia kuukautta seisoneiden lak.
kovahtien kanssa. Näin ei kuiten­kaan
tapalitunut. lukuunottamatta
ensimäistä päiviä heidän saavuttu-a
i in lakkoalueelle.'
Heti kun nämä "lakkgvahdiL" oli­vat
saaneet. vahvistettua joukkoaan
muutamilla hengenheimolaisillaan,
jotka tälliin saakka olivat työsken­nelleet
rikkureina, ryhtyivät he toi­meenpanemaan
I.W,W:n johdolta
scamlan tehtäviii. Lakkovahtien ko­koukselle
toivat nämä, rikkureilla it­seään
vahvi-staneet "lakkovahdit" e-sityksen
uuden lakkokomiteaii välit-esmLsesta.
Heidän antamansa selos­tuksen
mukaan tilanne lakkoalueella
on edullinen työläisille, muutta jos
L \V. unio saa edelleen olla lakon
johdossa, lopettaa se sen viikon s i ­sällä.
Samalla he ilmoittivat, mikä
käy selväksi pöytäkirjoista, että o-vat
valinneet lakkokomitean, joten
ei muuta puutu, kuh että lakkovah­tien
kokous nyt Vain siunaa sen ja
L. W. union jäsenet voivat valita sii­hen
miehen lisää.
Tuo esity.s, joka tuotiin marras­kuun
2G p. pidetylle lakkovahtien
kokoukselle, tuli hyljätyksi, lakko­vahtien
selittäessä, että eivät katso'
lakkovahtien kokouksella olevan oi­keutta
päättää mistään muutoksista
lakkokomiteassa, vaan kuuluu sem­moisten
asioiden päättäminen ylei-selle
lakkolaisten kokoukselle. J a että
he pitävät lakkorintaman hajoitusy-rityksinä
tuommoisten esitysten esil-le
tuomisen, jolla haluttaisiin siu-tää
lakon jolito I.W.W:n käsiin, joka
koko ajan on taistellut lakkoa vas.
taan. J a että paheksuvat i.w.w:läis.
ien menettelyä heidän tui-vautue."}-
saan rikkureiden apuun, saadaksen.
sa. esityksensä hyväksytyksi.
Kun osoittautui turhaksi tätiikään
tietä saada I.W.\V. lakon johtoon,
esittivät I.W.W:n "lakkovahdit" la­kon
lojjottamista, muuttamalla .so
boikotti taisteluksi. K u n sekään eh-dotus
ei .saanut kaiki-sta kaunlsteluis.
t a huolimatta lakkolaisia kannalleen,
ka.sa.sivafc nämä "lakkovahdit" t a.
varansa, ilmoittaen Jjolstuvanas lak-kovalidLsta,
selittäen samalla, ettii
lakko on nyt para.^ lopettaa, mitään
mahdollisuuk.sia .sen jatkonii-seen ei
ole oienias.sa. -
Että näitä I.W;W:n "lakkovahteja"
ei ollut koskaan lähetettykään siinä
tarkoituksessa, että ne auttaisivat
lakkoa v9ittoon, , on varma. . ..
Jos tee olisi ollut tarkoituksena ei­vät
he • muutamana päivänä, jolloin
tilannfe läkkoalUeelia el vählmnifea-käan
määrässä pahennut, olisi hiin
perinpohjin voineet muuttaa käsitys,
tään siitä. Tosi asia on se, että niin
kauan kun I.W.W:n "lakkovahdit"
toivoivat voivansa keljuilla lakon joh
don, vaikkapa nimellisesti I.W.W :lle,
he tunnustivat työläisillä olevan
mahdollisuudet, mutta heti tultuaan
vakuutetuiksi lakkolaisten luotta,
nitiksesta L. W. union johtoon julis­tivat
he, ettei mitään mahdollisuuk­sia
voittoon ole olemassa. ' •
Näläeh."lakkovahtien" kaupunkiin
palattiiä alkpl voimalcas agitatslonl
lakon'lopettamisen puolesta, sekä en-tistäarifcin
rivoiripl haukkuma tulva
lakon johtoa vastaan. '
K u n I.W.W. taas jälleen oli a.set.
tunut avoimeen taisteluun lakkoa
vastaan j a k un heidän toimestaan y-r
i t e t t i ln jokaisesta lakkolaisten ko­kouksesta
provosoida rähinä tilai­suuksia,
päätti lakkokomltea jouluk.
5 p. kokouksessaan kieltää i.w.w:läis-ten,
ei-lakko]aisten läsnäolo-oikeuden
lakkolaisten kokouksissa.
Keksustelmi jälkeen hyväksyi lä­hes
sata henkilöä käsittävä kokous
yksimielisesti lakkokom. päätöksen,
jonka anukaan ainoastaan lakkolai­s
i l la j a lakon johdossa olevan union
jäsenillä on oikeus olla lakkolaisten
kokouksissa. ,
I.W-W. turvautuu, vimmassaan mur.
taa lakon, avoimeen lakon lo.
pettämiseen
Joulukuun C päivänä pldety-ssä
lakkolaisten kokouksessa asetettiin
lakkotilanne tarkan harkinnan alai­seksi,
Muun muassa esitettiin koko­ukselle
kaksi eri tilastoa lakkoalu­eella
työskentelevistä rikkureista.
Toinen tilasto ollen kummankin uni­on
jäsenten allekirjoittama, toisen o l ­lessa
puhtaasti I.W.W:n jäsenten ke­räämä
j a allekirjoittama. Tilastot,
vaikka olivatkin samoihin aikoihin
kerättyjä, sotivat huomattavasti t o t
f^iaan va.sfaan, r.W.W:n tilastossa o i
.soitettiin tilanne huomattavastr pal­jon
huonommaksi, mitä se o l i yhteU
sen tilaston mukaan. Erikoista-ihmet-lelj-
a herätti se seikka, että kuminan­k
in tlListon oli nlmlllään vahvista­neet
samat i.w.\v:läiset iienkllöt.
Kokouksen osanottajat, Jotka jo
ennemmin olivat tottuneet l.w,w:
laisten menetteljihln, asetti luotton­sa
varsinaisten lakkovahtien vahvlsi
tamalle tilastolle, varsinkin, koska jo
kokouksessa selveni, että I.W.W:n
tilastoa oli huononnettu suoranaisil­l
a laskuopillisilla tempuilla. Koska
vielä lisitksi Clarkin kämpiltä saa­pui
tietoja, että suuri joukko rikku­reina
työskennelleltä miehiä on yhty­nyt
lakkoon, päätti kokous y l i m i e ­lisesti
jatkaa lakkoa. On huomatta­vaa,
että myöskin lakossa kokoajan
mukana olleet I.W.W:n jäsenetkin
asettuivat saman yksimielisen pää­töksen
kannalle. • >
K u n lakkolaiset olivat näin yksi-miellsellä
päätöksellään inttäneet
jatkaa taistelua, niin el suinkaan ke­nelläkään
muulla kuin työnantajain
kätyreillä luulisi olevan mitään asiaa
lähteä vaatimaan tehdyn päätöksen
muuttamista ja arvostelemaan sitä
virheelliseksi.
Ei .suinkaan kaupungissa olevat
I.W.W:n virkailijat voinftet missään
suhteessa väittää, että , lakkolaiset
eivät tunteneet tilannetta, koska nä­mä
lakon alusta asti olivat itse lak-koalueella
seuranneet kaikkia tapa.
uksia aina yksilöselkkoja myöten ja
näin ollen tunsivat tilanteet, niin
tarkkaan kuin se suinkin voi olla
^nahdolllsta.
I.W.W:n ha j o i l ta ja joukko kutsui
kuitenkin oman "työläisten kokouk­sensa"
saman päivän Illaksi, jossa he
antaen palttua kalkille lakkolaisten
päätök-sHIe, päättivät lopettaa lakon.
Onko julkeampaa menettelyä vielä
ennen työväenliikkeen historiassa
ko.skaan tavattu? Joukko kokoukses­sa,
missä c l pitäisi olla mitään sano­mista,
enempää lakon jatkamiseen,
kuin lopettamiseenkaan, päätetään
julistaa, taistelu päättyneeksi, Jonka
jatkamisen puolesta ovat taistelua
käyvät joukot tehneet yksinilelisen
päätöksen. Vieläkö selvemmin voi m i ­kään
työväenjärjestön nimellä ole­va
järjestö o-soittaa petturuutensa,
kuin viemällä sekalaisen, kämplä-rcistä
aina pikkulllkemlehlin saakka
kokoonpannun kokouksen päätettä­väksi
lakon lopettamisen, Jortkti, jat­kamisella
lakkolaiset ovat nähneet
mahdollisuuksia voittaa oloihinsa pa-rafiiitlksla.
* Tättiiin • avonaifiert rlkkuripäätöksen
tekemlselläj -Ja rikkureina työskente­levien
työläisten pettureldeij slunao-mlselal
paljasti I.W.W. täydeUlsestl
olemuksensa. Puhe, että he antavat
joukkojen piiättää kaikesta, paljas­tuu
tässä mitä katallmmaksl petok.
seksi. V a i eikö lakkolaiset' ole se
joukko joka lakon lopettamisesta
päättää, samoin kuin sen alfcamlses-takln?
E l sulnkan itse Jouppikaan
pystyisi välttämään, että lakkolal-
, silla el ole oikeutta päättää talstO-lustaan,
vaan päätösvalta kuuluu
lakkoa vastaan taistelleelle I.W.W:-
lle, j a sen, vanavedessä kulkevalle
"jäiipärl*' ijä pikkiiporvarljoukolle?
(Jatketaan)
«i^ikoisestl suoätteiemia matkakortte-
] i käyttäen Ruotsiin. .Osallistuminen
näihin heiiVotibeluilUn ttuotstsso- ou
tapahtunut sälaniihUlä. Osanottajat
ovat rajantakaisille käskijöilleen a n ­taneet
selostuksia sälälSen puolueen
salaisen nuorlsbliiibn. asemasta Ja
toiminnasta Suomessa sekä ennen
multa niiden vaikutuksesta työväen­liikkeet
eri aloilla. PuölestQ&n he
saivat kokouksessa ohjeita J a määrä­yksiä
eduskuntatyössä, ammatillista-,
työttömsrys-, nuoriso-, urheilu- Ja
naisliikettä varten täällä.
Saamiaan ohjeita ovat neuvotte,
luissa mukana olleet Suomeen palat-tuaan
osittain Jo noudattaneet jä
on heillä kullakin sitäpaitsi taka­naan
huoifaatlavä bsuiis komiftunis.
tien muuhunkin rikolliseen toimin­taan.
YHDEKSÄN tÖVERlA VASTAA.
MASSA TUEtJN HOVISSA
Suomesta
" S E L I T Y S " A N N E T T I I N A I K A.
N A A N
S.T.T. tiedottaa:
Viimeaikaisten lukuisten sanoma­lehdistössä
e r i ' tavoin pohdittujen
kommunlstij. johd. on S.T.T. käänty­nyt
etsivän keskuspoliisin päällikön
puoleen, joka huomautti, että mel-kairt
kalkki" pidätykset siiuntautuvat
Pietarsaaren etappljiitusta sekä Ville
Honkaselta tavatuista asiakirjoista.'
Tutkimukset osoittavat ,että useat
pidätetyistä, aina kansanedustaja M .
Rosenbergistä alkaen, ovat osallistu­neet
Tukholmas.sa vHme kesän lo-^
pulla Kullervo Mannerin johdolla p l - :
dettyihin Suomen kommunlstlisen
puolueen neuvotteluihin.
Salaisen Suomen kommunistisen
nuorisoliiton ensimaiseen varslnal-
.seen liittokokoukseen matkustivat he
csittaln salaisia etapplteltä sekä heU
ixisti saatavia Kullervo Mannerin
V k . 23 p. alkoi Turun hovioikeu­den
kuudes osasto käsitellä Vilho
Honkasta, Betty Peltosta, M i i n a K y L
mästä, Lempi Väärää, A«)ert Ahte-laa,
Kalle Lindholmia, Onni Harju­laa,
Toivo Karvosta j a Eliina Ruot­salaista
vastaan nostettua valtlope.,
tosjuttua. Oikeuden puheenjohtajana
toimi hovioikeudenneuvos Llndebäck,
j a jäseninä- Laina Kerppola Ja vls-kaali
Tauerin. Kannevi&kaallvirastoa
edusti Otto Ville Helge. Viskaalina
toimi Hugo kunell, notärlona E. Ro.
sehberg.
Syytetyt tuotiin kalkki sisälle Ja
olivat miehet vangin puVUissa, naiset
kaikki sitävastoin slvilllpuvulssa.
Syytekirjelmä oli yleensä samansuun­tainen,
kuin edellisissäkin jutuissa,
kulkien runkona suomalaisten pako
Venäjälle, S K P : n perustaminen ja
puolueen organlsatsionlmubdot. Eri­koisuutena
voidaan tällä kertaa p i ­tää,
että kJrjelmässä kUnnltettiin t a ­vallista
enempi huomiota nalsdelega-tion
toimintaan jd myöskin n.s. ko-mlteatyöhön.
Useimpien syytettyjen
väitettiin osallistuneen, viime kesänä
syyttäjän välttämän mukaan . S K P :n
järjestämiin Ja Tukholmassa pidet-t
y l h ln neuvotteluihin.
Juttua käifiteltlln parina iräivänä
j a siirrettiin sitten eteenpäin, joten
syytetyjen kohtalon ratkaisu c l vle-lii
ole tullut tietoon.
kbko Canada» v a r t ^ tm^M ,
kaikkia maan inridfisbn» etfiist^-v'^^
selle kuuluvia Uhtavlä. taB^'vA»^'7^
seja maUrU^sts -^Tten liffGmäiir <
hän v&V maujäle. vahvistaa -«9iai3l:$r
jöja.^käSniioksiä y ^ . , CEfelviCtäS,*]»!^ * '
rintk- j a muita Suonien Vvcaas&dä/
siin kohdistuviii asioita.
Osoite:
-1410 Sfeanley-Sö^etj-M^ntPftaL
(iCötne^ St^' Ckthtfi^e and Stftnll^) ^1
' AKSELI iRAUÄNHEIMO»
puukonsuli. • ; :
Lisäksi on Suomella edostajöia
Canadassa: Konsuli Erick J . Kor­te,
Port Arthur, Ont. Aäiel
Saarimäki, 319 Bay S L , Toronto»
Ont — H . P. Albert Hermanson.
479 Main St, Winnipeff, Man. —
Thomas Franssi^ Box L , Coppet
Cliff, Ont — Charles E . Mä^ns-
3on, 54 Dock St,* Saint John, N.B.
— G. W. Toniroös; 551 Howe St.,
S U O J C L I J S K U N T A I I U L I G A N I S I V I I
V.k. 21 p:nä .syytettUn Vahvlalan
liitäjlen käräjillä suojelUskuntalolsta
Einari Ryysyläistä siltä, että hän
vUöie joulukuun,ptnäiOll.U^kelailj
nuorlspseMran talolla, vl^tpty)ssäi5|5)t-,
tasvääi-dlen puurojuhlassa synivnees.
sä tapljeiussä eri^Jii'l'yliHH'itt
anipunut talollisenpoika Jooiito'Rft'-
poa hengenvaarallisesti. Olkeudes-sa
esiintyi todistajana m.m. Väinö Ola-'
vi Koho-nlmlnen henkilö, joka sa­noi
sammuttaneensa Juhlahuoneus.
ton valot, että toisten olisi parempi
tajiella. Tämän ]ausunton.sa perus­teella
hänet jäävättiin todistamasta.
Jutun käsittely siirtyi Ja verityönte-kljä
passitettiin takaisin lääninvan­kilaan.
' • :
I^AVA-LSi'' • R A l i Ö i A ' ' T>/ii^^'AA^l^'
SteEN^ y E L k O J A A N , TEltr KG*Ji^' '
' KURSSIN
RINNAN
ALI
Lappeen piirin nimismies Y. Vuo­rinen
on jättänyt Lappeenrannan
raastuvanoikeudelle konkursslano.
mUksen, jossa hän ilmoittaa itsellään
olevan velkoja 480.000 markkaa.
Kuten on kerrottu, teki nlmlBmies ,
ma nousee 166,163:51 mk. Kavalluk-hyiklluiden olla, Soppitautl, Keiutauu,
set hän lienee tehnyt mafcsaaksppn Kova* va»sa Ja yJeensaiielltko ruoansulatus
velkofaan "'^"»y'' moKsaaKseen ^^^j j^^^^jj vatMkatarrIn tuniomerkkejft.
rnimtt tanU OB h j ^ n »lelnta: ta
- •- —• .. Jcuu(l(«Ha ia. Bcn oireet ohit:'«lin Monet ja vaUit».
Jt/NA RUHJOI 'evttt. etta monikin lotifee-Itsiittltt TAIraaran «y-lian-.
|M.uliko- t. ta. taodpi, 'taikka .se jobtau iit-
DOdKtoan lielkosta fnoanrtlatnksestfl. — laikeka»
K u n juna n:o 1733 j ä t t i vaunu j a an »"'t^ t^ma mic» sanoo liukkecata: .
Vuohljärven py.säkille Jäi h a l k o m l t ^ r . p. A. UgneiL '
tojen täyttäjä Nestor Vikström vau '^•^nta tiiaanmni laakkecn Ko. 250 olen kay^
nujen alle siliä K P n r a n V c o i i o „-^atnD/t obJMdi-n njotaaa Ja olen t a s terva nil«^
Hujen ane sma seurauksella. ettäKutos teiiic byviuta ifiakkee«tfl.
häh kuoU. Vikströmin valriio meni Kunniou., Daniel KaiUomato.
auttamaan miestään, mutta m mvac TaydellUocn toltoon kanina sourl polio laaket*
ifqp v n . i « i i l o « «11^ / " . ^"^ta, pulTPrlÄ Ja piiteriä »UailUestl nautittavia,
it.se vaunujen alle j a meni hänen va- tay«i kuun boJto, -riiatkaa lauve Ko. 230. läue-sen
jalkansa nllkap kohdalta poikki tema ixntum postikulut »uoritettuna $2,&Q»
- H ä n k i n kuoli Kouvolan salrashuo: ^ Z ^ ' ! , * ^ ^ ^ ^ ' ^ *
P , Ä. / . I G N E L L CO- Superlor.
teellisesti siten, että hän myöskin
tunteillaan suhtautuu täysin myö-mitouhulssani
kokemistani j a näke-imistänL
Siis olkoon esimerkkini täs-täisesti
noihin rajoituksiin, ollen siis sä asiassa lehmästä.
tuntematta noita rajoituksia. Tilutta
silloinpa ollaankin Jt> taas edeMan-tämani
. vapausmääriteimän perus­talla.
Syvästi yliteisöaatteeliinen
myötätunto tekee väpaudenrajoiluk-set
timtumattomiksi, j a yksilö tun­tee
olevansa vapaa.
Jos vapaus olisi "tietoisuutta vält­tämättömyydestä",
t.s, "välttämättö-myydentietolsuutta",
niin sittenhän
ihminen olisi vapaa minkälaisissa o r -
Jaoloissa tahansa, missä hän vain
Farmari joutuu joskus «panemaan
lehmän köyteen ruohokentälle. Nyt
jos lehmä on nälkäisenä, n i i n .se al­kaa
heti_järslä ruohoa, huomaamat­ta
köyttänsä ollenkaan, tai välittä­mättä
siltä. Onnellisen näköisenä se
purasee heinää köytensä ylettyviltä.
•Jos köysi joskus nykäsee sitä takai-
;-:in, sen pyrkiessä liian laajalle, niin
perääntyy se kunsailematta. Näkee
.selvästi, ettei se ollenkaan tunne ole.
vansa orjuutettu l:öydestään. Mutta
tietäisi pakkomääräyksiin alistuml- lannas olla. jos ruoka loppuu kes-sen
itselleen välttämättömäksi. Van-1 ken, t a i jos .se vatsansa täyteen saa-kilassakin
olisi vapaa. | tuaan Iialuaa lähteä huinastelemaan.
Tuo vapausmääritcbnä näyttää Keti s i l l o in se huomaa köytensä mer.
siis hyvin kelnotekofeelta. Eikä tuol­lainen
määritelmä ole välttämätön
sosialismille. M u t t a sen sosialistiseen
OM>iin "tarpeellfeeöa" sl^llyttämlnen
ei ihmetytä, k u n huomaa, että niin
^ n t a muutakin sellaista oilteaop-
Jrityksen, J a koettäapa se silloin l u s -
ijiiaepa/ vapautua köydestään. Se
tuntee nyt olevansa köytensä orja.
Mutta mitä ovat siis ilunlsten va­pauspyrkimykset,
kun vapaus on, ei
sitä, että o n jostain vapaa, vaan sitä.
ettei tunne niitä kahleitaan, joissa
par'aikaa on?
Se on vastenmielisistä olosuhteis­t
a miellyttäviin oloihin pyrkimistä. 1
Ihmiset kyllä tavallisesti eivät ole i
tietoisia tästä. He yksinkertaisesti \
vain pyrkivät vapaiksi niistä suh- \
teista joista eivät tykkää, ottaen kuin '
itsestään selvänä asiana .sen, että
niissä toisissa olosuhteissa he ovat
vapaita, koskapa niissä cl ole niitä
kiusallisia seikkoja, Jolta lie haltiavat
paeta. He eivät ajattele sitä seikkaa,
että heidän vapautensa nil.ssä parenu !
missäkin cdolssa riippuu vain siitä,
miellyttävätkö ne olot heitä vai e i ­vätkö.
Vapauteen pyrkimistä ovat ihmiset
harrastaneet kautta aikojen. Enim-mäkseen
he eivät ole päässeet siihen,,
mihin ovat pjo-kineet sillä on aina
ollut toisia ihmisiä j a toisia ihmsryh-mä,
joilla myös on ollut pyrkimyk­siä
ja joiden vapauden j a onnea e h ­dot
ovat olleet lieidän vapaudeneh-doilleen
vastakkaiset. Mutta milloin
ovat pääs.seet pjnrkimystensä pää-määirln,
n i i n silloinkaan eivät ne u u ­det
onnenehdot ole heitä kauan miel­lyttäneet
Ne ovat kääntäneet heille
rumat puolönsa, j a he ovat huoman,
neet olevansa uudelleen orjia.
Mutta ihminen on onneksi Opti­misti.
Hän luottaa yhä tulevaisuu-teen,
uusiin pyri£imy6|^nläärilnöä,
j a pyrkii. — Pilippo.
1840-1930
VANHIN lÄIVAUNJA
lM53Jaqwr Ar«.
EDMdNtON
IM n f i ^ Block
SAiSKAYOON
M l Uuica*ter BUft.
CALCARY
Cunard-linjan Canadan-reitti ylläpi­tää
erinomaista yhteyttä Suomen,
Kuotsin ja Tanskan välillä Montrea­lin
ja Quebecin kautta.
Tämän reitin erikoisuuksista mai-nitt^
oon Gunard-1 injan järjestämä
kiertomatka Lontoossa, maaiilman
suurimmassa kaupungissa.
Cunard-linjalla on erikpinen Skan-dmavialainen
Siirtolaisten asutustoi­misto
Winnipeg:is$ä.,; Tätä- toiini$toa
hoitaa Mr. Carl JaeoBson, joka toi­mittaa
maanviljelijöille skandinäviä-lai.
sia farniiapulaÄ. joko mieHia täi
naisia tai kokonaisia.perheitä,.'-Suku­laisenne
i a tuttavBine'"'tijodädn Cä-nadaan
turvallrsesti Ctrttärd^linjän"'
johtamissa matkaseurueissa.
Kirjoittakaa omalla kielellänne -jol-lekm
allaolevista o.sotteista, saadak-senne
tietoja, joita annetaan no-pea.
sli ja maksutta.
tosuomoixm.
mm^^BM^M MONtREAt.Qt»<>.
1
'M