Vapaus, February 14, 1930

              Perjantaina, helmik. 14 p :nä — Fii., Fefo. 14 No. 3 8
VAPAUS Oou kaiUdsa, puui — i t M « « U Ja « B l i t i ö T * » » j a l i U p i i T u a,
: iC«m«ori 1038 Toimltu» — JUriiOciippa 23«7W.
t Offiea (job »otk, »iitttittauotM. «e.) 103S-E4itar S36V/-«ook««wV387W.
(MOca, B«ofa*«ra asd Ptistibopt Vaptu BBlId&ii. Bia Sttegt,.
m toO lo fc» uMtttUt Vapana. P3p. Boa 69. Sadbary. On»-
• TILAOiS^BIfNAT:
t -AMJSk, 6 >Uc I2J0. S kk. 11.75 Ja 1 kk. — lUyataUoSkla Ia
d a mrknmathsl tk. tMO, * kk. f l J » ja 1 kk. W.a>.
DLMOTUSHINNAT VAPAUDESSA»
Hyökkäykset Neuvostoliittoa vasiäm
Työläisten ja talonpoikain neuvostovaltiolle vihamielinefl iäipe- j
rialistinen maailma on koko Netrvostoliiton olemassaoion ajan fatonut
hampaitaan Neuvostoliittoa vastaan. Jos osa kapitalistisista valtioista
olikin pakoilettu tunnustamaan Neuvostoliiton hallituksen j a aloit­tamaan
diplomaattiset suhteet etupäässä kaupallisten .tekijäin painos­tuksesta
sen jälkeen, kun Puna-armeijä oli torjunut valkoisten armei-jain
maahan livökkäyksel, ei se suinkaan merkinnyt sitä että'nuo ros-vovaltiot
olisivat kääntyneet ystäväUisemmiksi työläisvaltiot^ kohtaan.
Neuvostoliitto pakoitti kapitalistisen maailman lopettamaan t a ­loudellisen
saartonsa, multa kaikenlaiset juonittelut ovat sen jälkeen
jatkuneet. Impertälisliset vallat ovat monella tavalla koettaneet r a ­kentaa
h/ökkäysliitkija jNeuvosloliittba vastaan. NeovostolShettiläitä
i^SSS&.T^lSiSSalS^toÄ marhatlH näiden vehkeilyjen ajamisessa, kuten lähettiläsnnirhät
««rta, » 2 « 3 telaa. — A»B»to««^i«iotukMt »ajoo t t ^ Puolassa ja Sveitsissä. Xeuvostolähietystöjen oikeuksia oÄ loukattu.
iMIamu, — JCDolcatsaizfotBkaet kerta. SO Uataakn kiiöUaaaeelu O* iaai.toTlr.jrlu. - \ ,, i - i i i - i
' aiataaa tiedoc Ja Mou^isoMUet soe kettä. fiM kohoa ketika. — TQapzitiiiaetujieo Ja iiiaoto» Hyokkayksia tehty ulkomailla olevien kauppavaltuuskuntien j a konsu-
. ' ' Ä d tor ^ fauaxtioa. 75.. T h . laattien huoneusloihin Lontoossa, Kiinassa y.m. ja asiakirjaväärennyk-vayaaa
ia the hett adtertiung me<iiam amonj tiia PimiiA peopU in Caaada. • ' , sillä on kärjistetty Neuvostoliiton ja ulkomaiden suhteita.
Mutta uhkaavimpina on pidettävä suoranaisten hyökkäysliittojen
punominen, jollaisia on järjestetty n.k. reunavaltioiden. Puolan, R u -
manian, Tshekkoslovakian y.m. välillä Ranskan toimesta. Vasta muu­tama
päivä sitten kerrottiin Tukliolmassa pidetystä Itämeren maiden
Jaa eH« mUIoia tabania aaavaMaadft etuinSlMea kiifeemasa. ki>j««akaa aadallaaa U^kksea-beitsiaii
'peoeooalQaelU nimeU»» S. VT. AÖfpUiU Hikk««JK>mja. . . -
Sotako mahdottomuus?
afialj^sia
Nykyistä tilaimetta sanotaan kär­jistyneen
luokkataistelun kaudeksi ja
täydellä syyllä. "
KtHnintemln maailmankongresseis­sa
ja -plenumelssa on jatkuvaJsti a-nälyseerattu
tilarmetta ja tämän pe­rusteella
on jaettu sodan jälkeinen
kausi eri jaksoihin. Maailman sotaa,
välittömästi seurasi hyrskylsä kumo-uskaiisi.
Sitä seurasi kapitalismin o-sittainen
vakautuminen, jolloin kapi­talistinen
tuotanto saavutti joltisen­kin
tason, monissa maissa ennen
maailman sotaa olleen asteen.
Viime kongressissaan Komintern
arvioi alkaneen kolmannen sodan
den, joilla tilannetta määritellään,
luonnollisesti voidaan asettaa hiukan
erilaisia painostuksia. Ei ole siis pa­hitteeksi
että vieläkin tehdään tilan-heanaljT^
siä.
Kapitalismin yleinen pula ja k r i i ­si
yhtenään kärjistyy. Työttömyys
neuvotteluista, joiden tarkoituksena o l i yhteisrintaman aikaansaaminen
sieltä päin Neuvostoliittoa vastaan.
Porvariston taholta on viime aikoina tullut tavaksi alleviivata,; Suoranainen aseellinen hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan järjestet-että
uuden maailraänsodah puhkeaminen on' muka talänykyä vähem- j^j^ imperialisiivaltain toimesta Manchuria.ssa. Työläisten valtio on
män ajateltavissa, koska kansaihvälisfllä neuvotteluilla j a sopimuk-, jjyjtgj,jjj„ torjunut kaikki hyökkäykset. Aseelli.set sekiiantumiget Neu-silla
on valtioiden välisiä rauhallisia Buhleita lujitettu. vosto-Venäjän asioihin on lyöty takaisin.
Montrealin "Star'Mehti keskiviikkona jälleen painostaa tätä Mutta vehkeilyt silti jatkuvat ja viime aikojen tapahtumisia voi-seikkaa,
kajotessaan Englannin enl. ilmailuministeri Sir Samuel Hoa- Jaan entisiä selvemmin nähdä, että ne tähtäävät koko kapitalistisen
ien esille vetäniään kysymykseen lentokoneiden kuljetuslaivojen mer- maailman voimien .kokoamiseen epätoivoiseen yritykseen Neuvostoliiton
kityfaestä. Hoare öli kuulemma esittänyt niiden poistamista kansain murskaamiseksi.
välisellä sophnuksella, pitäen niid«i olemassaoloa todistuksena val-| Sitten kun Meksiko katkaisi suhteensa Neuvostoliiton kanssa on
tojen välisestä kilpailusta ilmiailu-aseistuksessa, joka on ulotettu me- • Ranskassa häikäilemättömästi toimittu suhteiden kärjistämiseksi j a kat-rillekin.
j kaisiemiseksi. Mutta tämän ohessa ansaitsee huomiota kansainvälinen!
Ldhti myöntää, että suurvallat eivät todennäköisesti tule hävittä- kirkollinen ristiretki Neuvostoliittoa vastaan, sillä tästä kuvastuu neu-mään
tätä asettaan^ joka suunnattomasti laajentaa tuhoisain pommi- vostovihollisten kansainvälinen keskittyminen.
tuslentokonelden toimialuetta sodan aikana, jirtä Vähän kuin imperia-j Sopii kysyä, että miksi juuri tällä hetkellä on paavin toimesta nos-listivaUat
tulevat tekemään muitakaan rajoituksia, niin kuin Mac-Do-; tettu sotahuuto Neuvostoliitossa "sorrettujen .kristittyjen" puolesta ja
naldin paiiBsairileivojön säilyttämistä koskevasta lausunnosta selviää,! miksi on siihen niihin hanakasti tartuttu kiinni kautta koko "sivisty-mutta
lehti naivisti lisää, että varustduilla ei ole niin suuri merkitys | neen" maailman? Miksi koko kapitalistinen lokalehdistö on nostanut vaikicapäesim^^
sen "ylivoimaisien tosiasian'" rinttalla, että sota Yhdysvaltain ja B r i - j v i l l i n ulinan uskonnon puolesta? Onhan Neuvostoliallitus johdon-iiisesti työttömien lukumäärä on suu.
tannian välillä tulevaisuudessa on tödiellakin tehty jokseenkin mahdot-1 mukaisesti seurannut samaa politiikkiaa uskontoon suhtautumis«;saan rempi, riippuen sesonkltyön laadusta,
tomaka. Kun sodan vaara on vähennetty minimiin, kärsii lentoko- alusta saakka, eikä tässä suhteessa ole niinollen tapahtunut mitään!^» talvena on yleisesti suu-neiden
kuljetuslaivojen tuottama vaara vastaavan vähennyksen", sa- muuto.sia tilanteessa. . Sil^f^S^
noo lehti. * Bolshevikisesta vallankumouksesta lähtien on käyty taistelua uu-
Tällaisia typeriä johtopäätöksiä esitetään kapitalistilehdissä l u - den järjestelmän rakentamista jarruttavan kirkon j a uskonnon vaiku
kiiain harha(iaätiuä6icsi. Jokafaien, ken öeiiraa pintapuolisestikaan a-j kutusvallan hävittämiseksi. Jo vallankumouksen yhteydessä takavari- se yleinen, vaiko ainoastaan jossain
hien, että nykyinen kapitalismi täytyy
o21a alituisessa levottomuuden ja
kriisin Ulanteessa. ,
Tämä erikäisteldjä, ratkaiseva te.
kijä, ou NeaTOstolliton saräalistinen
jarjnteliBä ja Nenvost^Zton työ-väeiundta,
köyhätmöa dlktataari.
Neuvostoliitossa sosialistisen raken­nustyön
voittoisa kulku omalla ole­muksellaan
vaarantaa ja järkyttää
kapitalistista talousjärjestelmää. K u ­ta
pitemmälle Neuvostoliitossa sosia­listinen
järjestelmä kehittyy, sitä
suurempi vaara siitä luonnollisesti on
köpitalistiseUe talousjärjestelmälle.
Varsinkin nyt Neuvostoliitossa ta­pahtuva
maailmanhistoriallinemnaa-talouden
. kollektivisoiminen tulee
ratkaisevasti vaikuttamaan kapita­listiseen
maatalouteen ja koko kapi­talistiseen
talousjärjestelmään.
Tämän Ösäksi Netrvostoliiton. köy­hälistön
diktatuuri, suuren ja vä-jälkeisen
kauden, mille on ominaista kirikkaan . maan työväen keskitetty
kärjistynyt luokkataistelu ja vallan- valta, uhkaa ja vaarantaa kapitalis-kiunouksellisuuden
jatkuva lisään- i tisen maailman mahtia. NeuvostoUi-tyminen.
jton punainen armeija, vaikkapa se
Kaikki kommunistit ovat tästä yh.ivai:sinaisesU ei olekaan tuotantoar-tä
mieltä. Mutta kun ryhdytään lä- imeija. on tekijänä mikä pitää kapita-hemmin
analyseeraamaan tilannetta, j listista maailmaa järkkymistilassa.
niin eräihin Ihniöihin ja nuden mer. Nykyinen maailman tilanne on sel­kitykseen
nähden voinep ilmetä hiu­lainen,
että kapitalistimaiden valis-kan
erilaisia katsomuksia. NUden sa- 'ten etujen ristirlitoTen ja sen aiheut-nojen
ja termien merkitykseen näh- taman maihnan sodan vaaran lisäili
on toinen tekijä, se että koko kapi­talistinen
maailma on vastakkain so.
sialistlsta Neuvostoliittoa ja sen työ­väen
valtaa vastaan. Vaikkapa onkin
ennakolta mahdotonta tarkalleen sa.
noa, että alkaako syttyvä maailman­palo,
kapitalistivaltojen välisistä, etu-taisteluista
vaikö kapitalistisen maa.
j Tuotantoa nopeasti ratsionalisoidään,
koneistoa parannetaan j a työvoiman
riistoa tehostetaan. Jo yksistään tä­mä
johtaa kroonillisen työttömyyden
alituiseen ja nopeasti lisääntymiseen.
Toiselta puolen kapitalistinen tuotan­to
halvaantuu, rappeutuu ja sitä tie.
tä myös työttöinien määrä lisääntyy
maailman sodan.
Kapitalistisen tuotannon rappeutu.
misessa tulee ottaa huomioon, onko
paslÄ, merien hettjuudestä jatkua yhla kiihkeänä kuin ennenkin. Nä- palvelustaan. Valtio on kuitenkin jälkeen pain joutunut ankaralla
mä tosiasiat selliaisfenaan ktuäöavat; uskbttelut tulevien sotien mahdot­tomuudesta.
Tästä-sj^s^j^il^t^i^ johda
mihinkään kaytänli^Ulipiä^^^ rauhaa tahi mUrhaVarustusten su­pistamina,
efdiötäviinHul^foiin: Päinvastoin maailma nykyhetkellä on
lähempänä iöjp^iall&tlsta sötaö kuin koskaan ennen.
m-
Työttömien jbukkoliikehtiminen feri paikoissa Gahadaa on syn­nyttänyt'
sik^i paljon hermostunieisuutta vallassaölijain keskuudessa,
että asia on yleisenä puheen aiheena bhdissa. Mutta vaikka hallituk­sen
tilastoj*^ kylmät numerotkin osoittavat, että työttömyyttä on tä­nä
talVfena lUul paljon ettemman kuin muina vuosit(ii^ |a^ et^^' teollj;
suus ja>maatai'M^,ovat Viakävassa.^kriisisBa, km^ee,vihiäkin äjiniä, jois­sa
vfidtsytaäri tilanlfcen^^^TO
SäskättiöniBsä ilm«f8tyvä liberaalien lehti **Saskaloon Slar-Phoe-nix"
siattöo Äun.: "Jotkut uskovat että työttömyys kaupungeissa on
todikus «ilta, että siirtolaisuus viime kesänä oli liiallinen, mutta työt-vostoliittoa
vastaan, niin todennä­köisempi
on viimeinen mahdollisuus.
Vaikkapa ei voidakaan cilcsuteJ^isti
sanoa, että jo njrt oltaisiin vallan­kumouksen
puhkeamistilanteessa s l .
tä tietä että kapitalistisen ;maailman
tuotanto olisi äärimmälsesti romah­tanut,
ja työläisten valtavat osat oli­sivat
olleet pitkäaikaisessa työttö­myydessä
ja sitä tietä tulleet vallan­kumouksellisiksi,
niin silti tilanne on
kärjistynyt ja lakkaamatta ja estä-mättömästi
kärjistyy, koska kapita­lismin
levenemismahdollisuus on ra­joitettu,
työttömyys jatkuvasti l i .
sääntyy jo edellä mainituista ratsio-nalisoimisen
syistä ja/ yleisestä tuo­tannon
halvaantumisesta, ja se luon-tapahtuva.
Esim. Englannissa nollisesti johtaa vallankumoukseen,
maailman sodan tuotanto Mutta tilanne on tulenarka, kumouk.
jatkuvasti laskemassa. Tämä o- gellinen sUnä merkityksessä, että ka.
enemmän ominaista emä. pj^^jig^i koskaan ennen ei ole oUut
maassa Ja aiheutui suureksi osaksi lähellä räjähtämispistettä, kuin
kädellä käymään käsiksi kirkkoihin, jotka ovat muodostuneet vasta- siitä, että tuotanto siirtyi emämaasta nyt ja että kapitalismin täytyy-yiit-vallankuriibuksellisen
vehkeilyn tyyssijoiksi. Uuden kasvatuksen saanut j Ja siirtomaihin. Koko Englan- jnjjtistaa Neuvostolntori so^ i s ."
nen seuraus, on ollut yha laajempien, kansanjoukkojen vapautummen ma tuotannon yleissumma ei ole kb- Imailmänpalo ydl syttyä j a ' s e " v^^^
iiskonnon kahleista. Valveutuneet kansanjoukot ovatkin muuttaneet ko tänä aikana jatkuvasti laskenut j j ^ g t i syttyy ei kaukagse^
satoja kirkkoja työläisklubeiksi, lukusaleiksi, sairaaloiksi j a muihin samoissa suhteissa kuin se on Eng-:j,T,ndiBSBakiian. '
tarkoituksiin.
Kirkollisen ristiretken kiihoiltaniinen Neuvostoliittoa vastaan täy­tyy
siis perustua muihin, kuin atdsmivastaiseen "pyhään sotaan".
Emmekä'erehdy, jos sanomme, että iältä pohjalta koetetaan nyt muo­dostaa
maaperää imperialistivaltioiden kansainväliselle Neuvostovastai­selle
hyökkäykselle;.
Paavin, ampuman ensi laukauksen jälkeen oVat Canterburyn ja
Yorkin arkkipiispat Englannissa virittäneet sotahuudon "uskovaisten
jolloin menisimme lasten kansaa
sakilla suksimäkeen; siellä aikam­me
oltua tulisimme työväen t a ­lolle,
johon olisi jo joitakin hen­kilöitä
ennen tullut, vaikkapa Itah-vin
keittoon; ja lapsille voitai­siin
myös tarjota voileipiä. Jos
ei lapset olisi liian väsyneitä, niin
voisivat vielä suorittaa ohjelmaa
ennen kotia menoa. Saraan voisi
tehdä kesällä — mennä eväiden
kanssa jonnekin kauniill^e paikalle,
mieluimmin veden rannalle. Siel­lä
voisi harjoitella urheilua j a teh­dä
lasten olo niin hauskaksi kuin
sainkin olisi mahdollista- Näistä
retkistä sitte voisi lapset kirjoittaa
aineita pioneerikouluissa. Par-haammat
voisi myös julkaista las­ten
omassa lehdesä. (Jos saamme
sen säännöllisesti ilmestymään.).
Tämän itapaisia retkiä kun me
vaan joskus rupeaisimme teke­mään,
niin olen melkein varma,
että saamme lapset paljon parem­min
mukaan vedetyksi. Toivon,
että kenellä on lasten kämppäys-asioista
tietoja, niin kirjoittaisi leh­dessä.
— — a .
tdiaohjdi
Gto- Suom. Järjeströi
ganiseeraajan, tov. Martin
«min matkaohjelma jatki
vasti.
Osastojen ja tovereiden
la paikkakunnilla pyydeti
kimaän tilaisuus hajeaeiUj
kittytoä päivinä ja Uh
niistä hyvhi.
15 p. helmik.
16, 17 p. helmik.
South
<Aluekx)mltea voi järje;
minsin, So. Porcupinen js
Ien tilaisuudet näiden 6 pj
la, miten parhaiten sopii,
esitetty järjestys ole käytä
lännissä tehnyt,
syystä. Mutta nyt
edellämainitusta
etenkin tämän
Mutta syttyköönpä tUo niaailmari-
! palo kuukautta tai vuottakin ennem-on
vajonnut alemmas kuin Afrikan barbaareilla".
Lukuisat porvarilliset tytkijat ovat antaneet Neuvostoliitosta lau­suntoja,
joissa todetaan, että Neuvostovalta on kohottanut yleistä s i -
. töminä btevien miesten lukumäärä on merkityksetön verrattuna uu-iT^y*^? ja nuorison moraalia, että Tikollisuus on siellä jatkuvasti vähe-
- - - - - - " nemassä sekä että perhe-elämä on siellä puhtaampaa, kuin kapitalisti­sissa
maissa. Kaikki tämä} on tapahtunut ilinän uskonnon "apua",
sien tulokkaiden lukuun.'* /
Tämä on ilmeistä valehtelemista. Vaikka onkin Vaikea saada
tarkkaa tilastoa työttömien luvasta, niin pätevältä taholta tehtyjen ^«'^«"soittaaetta uskonto j a moraali ovat^k^^^^^
laskelmien mokaan köhoaÄ se lätänj^yä pitkän matkaa, toisellesadalle- , lyolaisilla on syytä olla^ varuillaan, sillä nyt käynnissä olevan »^.^..u. «.^ucx-tuhannelle,
mikä suuresti ylittää viime vuonna maahan saapuneiden i " f ristiretken takana ovat imperialistien sota- lisesti tai hyvin suuressa määrässä.
' - • vehkeilyt. —^">-i-i^
talven aikana on Englannissa tuo-' ^ i n tai myöhemmin, se ei muuta sitä
tjntp laBkenut, silti nousematta vas- gttä sen varalta työläisten täytyy sa.
Metsätyiiiäisten asioita
P Ö Y T Ä K I R J A
tehty metsätyöläisten koko­uksessa
Kearneyn halko-kämpällä
helmik. 10 p. 1930.
1. Puheenjohtajaksi valittiin U .
Kataja ja kirjuriksi allekirjottanut.
2. Tehtiin katsomus, montako
tällä kämpällä on union jäseniä.
Huomattiin niitä olevan seitsemän.
3. Ke.skusteltiin- edustajan va­linnasta
aluekokouks(jen Sudbu-fyyn
» joka on ensi niaalisk. 20 p.
Valiitiin edustajaksi U. Kataja eh­dollisena.
4. Ke.skusteltiin lakkovero.sta.
Päätettiin pitää keräys edelleen
voimassa.
5. Kt«tkusteltiin sihteeriehdok-kaasta.
Annettiin Hautamäelle
kannatus.
6. Keskusteltiin palkkataksasta,
joka päätettiin pitää ennallaan.
7. Katsoittiin tarpeelliseksi, että
uniomme koettaa järjestää Nor£h
Bayhin miehen, koska North Bay
on suurimpia metsätyöläisten kes-kulcsia.
'
8. Keskusteltiin ja päätettiin va­lita
5-henkinen kämppäkomitea.
18 p. helmik.
liS p. -
20 p, helmik.
(Sisula)..
22 p. helmik.
23, 24 p. hehnik.
25 p. helmik.
83. 37 p. helmik.
South
Pyne
P(
Toverit! Ylläolevat huc
asemille vastaantulosta eri
fcakahniila ei ole siksi, etl
talsimme sillä julakin ku
tuksen' tapaista, vna ns
Martti on jo vanha mies
tarponut säälimättä itsee
koissa ja kinoksissa, joten
paikallaan, että' vapautan
ksryditsljän etsimisestä ja
selemisestä, milloin se s
mahdollista.
Gan. Suom. Järjestön T. i
John Wli
täavassa määrässä alus. ja siirto­maissa.
Siis Englannin kuningaskun­nankin
tuotanto on nyt kokonaisuu­dessaan
rappeutumassa, kuten se bn
koko mailmassa. Ja juuri se seikka
että. kapitalistinen tuotanto on ylei.
s ^ t l laskexnassa merkitsee kapitalis..
.kriisin nopeaa kärjisymisiä.
. . K^ipitalismin nykyisen kriisin ym­märtämiseksi
on edullista selostaa
hiukan entisen kapitalismin Musejä.
Ennen maailman sotaa, kapltajis.
min ''nonnaalikautena", jolloin sillä
oli vielä voliäistumisen mahdollisuut.
ta, suloiseen kapitalismiin kuuluiva,t
osana n.s. panikit, ^ pulat. Nuo pulat
saattoivat olla hyvinkin kärjistyneitä
ja syviä. Esim. 1907 syksyllä pula
kieltämättä oli syvä. Kokonaisia suu-ria
tuotantoaloja halvaantui täydel-siittölailten
hxvtm. Lisäksi huomaa, että työnvälitystoimistoista työtä
hakevista on suurin osa äskettäin maahan tulleita.
Sisätmni^ri Stewart dn kertonut Torontossa^ että Peace Kiverin
viljely^eljpöinen jokilaakso voiäi anteia töimteentulon miljoonille ih­raisilta
ja OttaW^n**Jöui^ tähän lisää,.että Canada siitä huolimatta
tuskin jaicsaa ytiäpitää väkiin luonnollisen väestölisäyksen ra­joissa/-;;/;,
"
Typläisetv J!<>t|ta joutuvat kuljieksimaan ympäri j
•työttöiniha^ y t t ^ He eivät tahdo;
Työttömyys, irälka, poihsi ja laki
On käytävä yhteiseen taisteluun
kotoimintaan. Eteenpäin helmik. 26 päivah mielenosoituksiin.
mys yliherruudesta eikä tasa-väkisyydestä
Boyd ja J . Hall, kaksi siu-tolaista,
^ S ^ m S ^ ^ f ^ ^ koi,Jc. ™onJa ™ i l i o o - | S L ' ^ S ? e , Ä o ^ n f a , ' ' ' ^!
naa ihmistä, vain mahdollisuudet olisivat suotuisat. Mutta he-Jdistamassa metsää. Tämä työmaa oU
delmällinen maa ei yksin takaa toimefetttttloa, kUn ihmisiU' riistetään | yksi niitä Iniululsia "hätäapiityömaL
mahdolUsdos käyttää tuota maata yhtdseksi hyödyksi. Kapitalistinen i ta", joita Albertan maakuntahalli-
Nama seikat on t^täva sfelvaksi; työttömät on järjestettävä jouk-1{kämppään, toiseen 32 j a toiseen 16.
r?^ f? o/r ^ ^ « . . - r . .... i •• [Kahdeksan tunnih työstä heille mak.
! settiin palkkaa $1.75, josta summasta
: heidän täytyi maksaa ruoasta $1 päL
vältä. Kun he olivat ostaneet itsel­leen
tarpeelliset sukat, käsineet jä
tupakin, ei heille jäänyt senttiäkään.
Ruoka, mitä heille tarjottiin näillä
• kämpillä oli niin huonoa, että van-ikilan
ruokaakin voisi pitää parem-
Joku viikko takaperin kirjoitimme tällä palstalla iniperialislival-^ Panf • Tammikuun _ 31 päivä miehet
tain laivastosuumiitelmista jä julkaisimme pätevältä taholta .sitetyn ^ f ^ ^ ' ^ ^ ^ ^^
tilaston eri valtojen laivastojen voimakkuudesta. Siitä päättäen ei t;»t^iin päivälliseksi. Miehet kieltäy.
voi olla kysymystäkään mistään varustelujen vähentämisestä ja laivas- tyivät menemästä iltapäivällä työ.
tokonferenssin tähänastinen kulku Lontoossa on tästä hy\'änä todis-i^ön; täten he osottivat vastustavan,
i n t v m s jsa tällaisia sietämättömiä olosuhtel-
. . . . . . ... .. ^ta. Neljä miestä meni rikkuriksi työ.
/Ukaisenmun vataltun suhen, elta euroopalaiset impenahstise! ^^alle j a lakkolaiset asettivat lakko-vallat
eivät heikompien taloudellisten voimiensa vuoksi jaksa kilpailla vahteja estämään rikkuteiden pää
Yhdysvaltoja vastaan laivastovarusteluissa, että militarismin taakka syä työmaaUe. Työnjohtajat rupesi-useissalun
maisia o l i j o saavuttanut rajan, jonka y l i voidaan päästä ^} kumneiseUa kinjellä toimintaan.
. ,. . . i t -M M l " . V » Kämpälle saapui heU maakuntapo-amoaslaan
vaivaloisilla ponhi^tuksilla, s i l l a suunnattomat varustelukus- yjsi salapoliiseja ja yleisten töiden
taimdcset saattavat kapitalistiset valtiot vararikon partaalle. i{j oh- d-ossa olevia virkailijoita van.
Tältä kannalta on helppo ymmärtää brittiläisen imperialismin ma- gitslvat Boyd^. HaU'in ja Caseyn
nooveria eräiden risteilijäin rakennustöiden keskeyttämiseksi Tällai- ^»pinaan kiihoittamisen johdosta.
i . • u i f i i » -in-j^- 1.. • • 1 •• Kun asia tuh esille oikeudessa,
nen shrfdasiirto er kmienkaan liikuta Yhdysvaltoja, jonka paamaarana tuomittiin Boyd ja HaU kahdeksi
on yliherruiKasemansa vakiinnuttaminen maalla sekä merellä. Ja niin kuukaudeksi pakkotyöhön ja palveU
ilmcMtetami Yhdysvaltain* lähöltä konferenssille, eUä "tasaväkisyvden" tuaan raneaistuksensa. heidät tuo-saavuttaminen
Britannian rinnalla edellyttää ainakin yhden raskainta mittim karkotettavaksi. Boyd. katko-ja
.ausMa mälliä olevan p«issariristeiUj&^ rakentamista, puhumatta 1SlS^S."uSJ^
10,000 tonnin ristedijain - nuRnnussuunniteilmien toteuttamisesta. ,; laneetti, julisti, että "Canada ei kär.
Hooverin puheet, että Yhdysvallat on valmis tekemään yhtä suu- s l kommunisteja."
ria supistuksia biin muut vallat, o» hölynpölyä ja pasifistista sai- Tämä tapaus on hyvänä esimerkki-
Vartelua nä Canadan työläisille. Virkailijat ei. Täis i m E « i - I i ^ = k ö e » 1 a B ^ johUvan aseriian s a a v u t - ^ { ^ ' ' ^ ^ ^ • ^ ^ S L ' »^
tanusesta seuraa uudfen sodan vaaran suunnaton lisääntyminen. Kun nmä vastustavat tällaista ko­mentoa,
heitä ruoskitaan j a kapuloL
daan. Kun näitä työttömiä työläisiä
lähetetään kurjiin "hätäaputöihin"
ja nämä kieltäytyvät tyytymästä sie­tämättömiin
olosuhteisiin ja lakkou-tllvat,
niin siltä annetaan vastauk­seksi
liimaa j a karkotetaan.
Canadan työläisten puolustusliitto
kutsuu kalkkia Canadan työläisiä,
työttömiä ja ty^ssäolevia, järjesty­mättömiä
ja järjestyneitä^^ nousemaan
vastustamaan tällaista hävyttömyyt­tä.
Nämä työläiset täytyy vapauttaa.
Näitä Icahta työlä&tä ei saa sallia
karkottaa. Jos työnantajaluokkaa
vastaan el voida tehokkaasti taistella
tässä kysyihyksessä, siitä on - seurauk­sena,
että työttömät työläiset, erit­täinkin
. ulkomaalaiset, joutuvat täy.
dellisesti työnantajien ja heidän palk
kalaistensa täydellisen näännytyksen
ja orjuuttamisen alaisiksi.
C. Työläisten puolustusUitto ja
Edmontonin työttömät työläiset j!Lr-jestävät
suuria kokouksia. Yhtykää
heihin! Herättäkää työläistovertnne
näkemään viimepäivien t^>3htumat.
Työttömien työläisteft vainoamisen
täytyy loppua! Auttakaa- Vancouve­rin,'
Edmontonin ja» Hamiltonin työt­tömiä-
työläisiä ja "hätäaputyö" lak­kolaisia,
järjestämällä suuria Joukko,
kokouksia!
Canadan työläisten puolustusliiton
toimeenp. komitea.
LUONNONRIKKAUK8I£N PAI<A.
UTTAMINEN MAAKUNNALLE
Winnlpeg._ Man., helmik. 13. —
Lalnlatijakunnassa oli eilen illalla
.olmannen kerran esillä luonnonirk.
ici^nksipp maakunnalle pfduttamlsta
koskeva lakiehdotus, mikä hsnräksyt-yksimieli^
tl. Komitean esittä­mään
luonnokset ei teht^ lainlaa^
MUjoonia työläisiä äkkiä viskattiin
kadulle, nopeammastl kuin mitä nyi
tapahtuu. Jatkuvasta työttömyydestä
o]i seurauksena työläisten radlkalis-tuminen,
vissiin rajaan saakka.
Mutta tuon ajan nousu- ja lasku,
kaudet, kuuluivat sen aikaisen kapi-talisihin
"normaaliseen" olemukseen,
olivat sen konjunktuurejä. Ne' eivät
merkinneet kapitalismin vallankumo­uksellista
tilannetta.
Joskin nuo kapitalismin varhaisem­mat
pulat saattoivat olla ulkonaisesti
tuntuvia,, niin ne siltikään eivät ol­leet
kapitalismille selUdsIa kuoletta­via
tekijöitä, kuin maailman sodan
jälkeisen kapitalismin jatkava työt­tömyyden
nopea lisääntyminen ja
jatkava tuotannon rappeatumiu^.
. Kapitalismi on nyt saavuttanut as.
teen, missä sillä el ole enää lisä ]e-venemis-
ja voimisumismahdollisuut-ta.
Useimmissa kapitalistisissa mais­sa
tuotanto kohosi, puhumattakaan
Neuvostoliitossa tapahtuvasta jätti­läismäisestä
tuotannon kohoamises­ta.
Käpialistiselle tuotannolle ei ole
enää rajattomia markkinoita.
Missään tapauksessa ei saa rin­nastaa
nykjistä kapitalismin kriisiä
ennen maailman sotaa vallinneihin
kapita&inin pullin. Nyt ollaan val-ijlankuniöukselllsessä
tilanteessa, y-leisestl
katsoen. Maailman sota. Ve­näjän
vallankumous ja sitä seuran­neet
vallankumoukselliset liikehtimi­set
alottlvat maailmanhistoriassa uu­den
kauden, yhteisknntavallanknmo-
Qksdl&en kaaden. Vaikkapa tässä y-ieisessa
vallankumouksellisessa tilan.
malla tavalla varustautua. Se var­masti
syttyy.
Oikeistolaiset ja sosialidemokraa­tit
eivät "usko" läheisen vallankumo­uksen
mahdollisuuteen, eipä edes ko­ko
vallankumoukseen. He olettavat
että fcapitolianiila vielä voi ollä pit­kään
elori kausi ja' etiä kapitalismis­t
a , soslalisiniirt siirrytään hiyaUeeri;
rauhaiiisesti, mikä on vastoin kaik^ar
tosiasioita. — K . A.
MAISTEN (Myro
Utapakinaa
Koska meillä pohjois-Ontarion
naisosastoilla on naisliiton neljäs
neuvottelukokous jo maalisk. 2 p.,
n i i n . e i kai ole pahitteeksi vaikka
siitä p^see sanomalehden pals­toilla
näin etukjmteen. Tämän kir­joittaja
on sitä mieltä, että mitä
enempi kokoukseen aijotuista asi­oista
lehdessä kirjoitetttaisiin, niin
sitä parempi se olisi kokouksen on-nirtumiselle.
Siksi ehdottaisin, et­tä
tulevaisuudessa ottaisimme käy­täntöön
tavan, että samalla- kun
sa kifjeeiiyailiitajaksi, ,Paul Laakso.
10. ' ' päätettiin , pitää sääntöjen-niääräämiäi
kämppäkokouksia joka
lauairitai-iita.
11. ,Pöytäkirja päätettiin jul­kaista
Vapaudessa, r— Pöytäkirjan
tarkastajaksi valittiin Paul Laak.
so j a Arvo:Kai'en.
.Pöytäkirjan puolesta
' . ;. Nick Rarijta, kirjuri.
Ppytäkirj^n itaykasjtaripet:
;, Paöl; L^aJksp.,, j ^ , , A r v o Karen.
URHEILU
South Porcupinen v.-
ja u.-seura "Viestin"
kilpailuista
jotica pidl^tfiin-helmikunn S ja 9 p.
Näihin, ehkä Pohjois-Ontarion
mielenkiintoisimpiin kilpailuihin, sil­lä
ratkastiinhan taas vuodeksi, m i ­kä
seura saa pitää hallussaan Poh­jois-
Ontarion seurojen komean "hiih-topokaaUn",
jonka tätä ennen on
Tunmhisln . "Ho" kahdesti • voittanut,
«kallistui tällä kerralla vain kaksi
seuraa, nhnittäin tolmenpaneva ja
Timminsln "Ho".
Kilpailujen ensimälsenä päivänä
valUtsi kirkas pakkasilma, kun taas
toisen lÄivän. kilpailut saatiin suo­rittaa
kohtalaisessa lumipyryssä.
Kilpailujen ensimälsenä päivänä
^ ^ ..^ , ^ , 4. Mihdetttim tuo paljon puheenaihee-
>osastot lähettävät alustukset sih-jna ollut Pohjois-Ontarion seurojen
teeristölle, lähettaisiväit ne myös;välhien 4x5 km. viesti, jossa mää-lehdessä
julkaistavaksi. Tästä olisi räysten mukaart hUhti yksi alle 18
^ . ^ r . o.-^ yksi ikämies Ja kaksi ylei­sen
sarjan miestä. Jo viikkoja en­nen
kilpailuja oU yksi ja tohien pe-taillut,
joko Timminsln. tai South
Porcupinen joukkueen puolesta. KUr
ka uhkasi antaa, partansa kasvaa
jalkaia pitkäksi, kuka kävellä paljain
jaloin Timmmslstä So. Porcuptoeen,
jos ei hääen arvioimansa joukkue
teeäsa kieltämättä sodan jälkeisenä
n.s. toisena kautena Ilmenikin vai.
mentumista, nim silti yleisesti val­litsi
silloinkin aivan toinen tilanne
kuin ennen maaliman sotaa.
. Koko kapitalismi on nyt aivan
toista kuin ennen maailman sotaa.
Kapitalismi on erilaista, imperialis­min,
fnanssipääoman asteelle kehit-tsuyttä,
mUle on ominaista äärim-mäinm
tuotannon ratsionalisointä.
tijakunnassa yhtään muutosta.
tuotannon koelston huima kehittä-minoi
j a työtehon äärimmilleen kehi­tetty
riisto. Nyt ovat siirto- ja puol.
sirtomaat avoimessa kapinassa isän-tävaltoja
vastaan.
Mutta kaiken tuon yhteiskunnalli­sen
muutoksen lisäksi on eräs te­kijä,
mikä ratkaisevasti vaikuttaa sii^
se hyöty, että osastot jb voisi kes-
Icustella paljon laajakantoisemmas-fti
toisten osastojen alustuksista;
silloin olisi edustajallekin helpompi,
kun hän tietäisi osastonsa kannan.
Ja toinenkin hyjä^y olisi se, että
alustukset tulisi aikaisempaan osas­tojen
keskusteltavaksi, kun niitä
ei tarvitseisi sihteeristön kautta
kiertää. Niin ei myöskään tarvit­seisi
kiireen kanssa hosua. -
{Sitte pioneeri- j a nuorisokysy-mys,
se olisi oikein tarpeen ollut
lehden palstoilla valaista, sillä
näistä asioista niin vähän kirjoite­taan,
niin. tarpeen kuin se olisikin.
Siinä on meillä työmaa, jossa r i i t -
.tää kirjoittamista, puhetta j a myös
käytännöllistä työtä- Onhan nais­osastot
ottaneet tämän nuorisoky-symyksen
oikein toiminnan' kan­nalta,
sii^ä on todisteena se, että
täällä Pohjois-Ontariossa on ollut
jo kahtena kesänä nuorisokurssit
liassa pioneerien fcesäkamppäys.
Mutta ikäväksemme täytyy tun*
nustaa, että nämä nuorisoyrityksest
ei vielä ole oikein hsrvin onnistu­neet,
sillä alku on aina valkeaa,
kun ei ole entisiä kokemuksia. Sik­si
olisikin tarpeen että näistä kos­kevista
asioista enempi kirjoitet-ifäisiin,
olisihan siitä aina oppi­mista.
Ehdottaisin että ottaisim­me
pioneereille enempi ulkoilma-opetusta,
sillä meidän on saatava
lapset, enempi luontoon.
Esimerkiksi me voisimme tal­vista
aikaa ottaa jonkun päivän.
tuen lopussa kirimään n
puoleksi sekunniksi; ajat, 1
Tanner 24,59,5. Nyt läht
kaan "Viesthv" Kyrölä
Mäkelä. Heti alussa kiris
raon kiinni, painuen alvi
Iän kannoilla, metsään. B
•miehet alkoivat näkyä, o!
ohjdofeos ja Kyrölä aivan
kanaan. Viimeisen parin a
rin matkalla otti Kyrölä !i
pukirin, sivuuttaen Mäke
hankkieh vielä viimeisenä
Tuuttilalle saman etumat
Siihen valituksi tulivat: PauL Laalj- ftselläldn lähtiessä. M
SO, Arvo ttaren, Nick--Ranta, , t r j $ ' : ^ ? ~ ? , ^ : ^^fjlK"^"^^ ' A l i e n ja Läiiri Aho. ' " ' «ä xniehena himti I^^^^^
{K-«VaUtt,iin.,union. sihteerin k^^^^ Tuuttilakm ottivj
v.rr-"..-:i;.l"t'l'.:>j kovan vauhdin, sil
nyt ratkaisu kysymyksessä
vät pojat sen hyvin muist
Jännitykellä seurasi yi
seillaan mäkeä, mistä kilpi
sltmä saapuivat näkyville,
alkoi Mkya" edellä lähtenj
tilaa ja noin minuutin
painui Leppäkin aukealle
saapui Tuuttila käytettyä
2'lJp2, Lepän kuluttaissa 2;
man äärimmäisen kireän
Jälkkeen/ sai "Viesti" poka
tuunsa, käyttäien aikaa yh
32,0dj . Iloii"^ ajan ollessa
"Viöstiri" toisen joukkueen
dellisten lisäksi hiihtivät
E. Vesa, -1,46,51,2.
9 päivän hiihdot aloitetti
päivällä. Hiihdettävät mat
miehillä 20 km., alle 21 vu
IkämlöhlUä 10 km., alle 16
Lumisateen osaksi tukkim
aukaisemaan .määräsi arpa
hänen jälkeensä painui ladi
tila, sitten Mäkelä, Leppä
nen "Ilosta". Näiden jälkee
tiin alle 21 v. Järjejstykses
nen, V. Vesa ja E. Vesa. £
mifehet, Vistl, Tanner, Va
Mäenpää. Enslmäiseltä 5 1
tä palatessa johti Tuuttila
seuratessa muutaman metr
kolmantena' saapui neljänt
XX3% Leppä,~~ollen saavuttai
lää muutamilla sekunteillä,
keskeytti.
Alle 21 V. saapui ensimäi
tinen. minuutti jälkeen läh
Vesan ollessa kannoilla, sei
taessa Nättisen lähtöpaika!
E. Vesa ja kaikki ikämiehe
järjestyksiessä kuin olivat
toisten kuitenkin ollessa
Mäenpäälle jonkun venan i
Toiselta kierrokselta saap
ma järjestys, jmilfei että ikä
tl oU sivuuttanut, alle 21 v.
ja Kyrölän vuorostaan te
palle muutaman sekuntin
Kolmannelta kierrokselta
aan yleisen sarjan miehillä
sama. Tuuttaan ollessa
delleen välimatkaa toisista,
Iän hankkiessa Lepästä c
toista minuuttia.
Viimeiseltä kierrokselti
Tuuttila edelleenkin ensimä
väliä etumatkalla ja Kyröl
Nyt oll kuitenkin Leppä vet
rölän tekemän kaulan ki
tehnytkin sitä omaksi edul
hon oli i mahdollisesti vaiku
saitaan KyrSätä kohdannt
veto jaloissa.
Ajat: Yleinen sarja 20 k
TuUtölki Viesti, aika 1.33.2
Leppä Bo, aika 1 J8.02. 3) I
Viestii L38.46. 4) M . Mäkel
50..W.5. ,
A U B 21 V. 10 km. 1) V. Ve
aika 48.Ö8. 2) ' E . Vesa Vi
voita. Sähköä tuntui olevan hyyän-laisesti
molemmissa kylissä.
TäsmäUeen kello 4 lp. asettui kol­me
alle 18 vuotiasta lähtöviivalle,
näistä kaksi toimeenpanevasta seu­rasta
ja yksi Timmlnsin "Ilosta^
Arvan pedossa sai "Ilon" Nätthien
oikean puoleisen radan, "Viestin"
Vesa keskL ja Hevosaho vasemman
puoleisen radan.
Heti lähtömerkin saatuaan pai­nalsivat
pojat vuvana matkaan, Ve-san
ottaessa johdon ja Nättisen' pai­nuessa
kannoille. Kun aikaa o U ^ ^ ^
„ ^^^^ lähelle 20 minuuttia palnalsl-ja
viime kesänä oli kahdessa pai- J.f POJat metsästä näkyvlUe, Vesan
*~ ollessa edeUeen johdossa ja Nätti­sen
seuratessa aivan kannoilla. A u -
keaUa tehtävän pienen kierroksen
älk^n painalsivat poj^t viestin
vaihto paikaUe. vesan ajaksi saatiin
22.52, Nättisen 22,52,5. Nyt lähtivät
matkaan ikämiehet, M. Visti "Vies­tistä"
ja Tanner "Hosta". Vistin
saadessa johdon. Jonkun ajan k u ­luttua
saapui "Viestin" toisen j o ^
kueen mies vaihtopaikalle, ajalla
30.08. Valleniuksen lähtiessä viemään
viestiä edelleen. Sa^uessaan ylei­sön
nähtäville, olivat Visti ja Tan­ner
aivan toistensa kannoilla, Vistin
ollessa edeUeen johdossa, ja onnls-
51.Ö.6 3) H . Nätttoen, Ho. a
Ikämiehet 10 km. 1) M- '
ti, aika 49.08. 2) L. Tanner.
49.11. 3) K . Vallenius, Vii
4954. 4) L . Mäaipää, Ho, s
Alle 16 V. 2 km. 1) T. Pat
ti, aika 10.40. 2) R l / C h i o . V
l l M 3) T. Tanner, Ho, aiS
Kummaksikhi kilpailupäii
si olivat "viestiläiset" varan
Iille runsaasti ohjelmaa, joi
maan paikalimen väestö o
nut kohtalaisen kiitettävä
tyytyväisiä moniin hauskoi
tyksiin. ErikoisesU tuntui :