1948-02-28-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iAK n aänenkannattajsss» Palk '.«Uise-si on julkaistu kirjaili^ • Viliio HokJcas<n kat«aas tuime-söomalaiset- n \-asexnJiustoryh- =in kuuluvan kirjailijan PentU lepään tuounnosta. Lnkonnot-uaatu muutamien Pentti Haan-teoksien kautta kirjaiUja on « h ä n tunnettu tällä puolei- , ^tlannin. joten tähän katsauk-ftn bn rannaanJiin mielenkiintoi-ta tutustua: gntti rldänpdd - aku-oimdinen kdnsänkuvääjä ria::!ja.<5! '.oi tulla kahta tietä, ' pelkäs-äan . sisäisestä luomisen >' «ai ;aiiirinä toisten esimerkin täJiäitä kunnianhimosta. EI e oila • epäilvstä Silta, kumpaan n Pen:i: Haanpää kuuluu, ppoialaisen maanviljelijän poika •j" kyllä Tierääksemihe pyrkinyt astelemaan sisintään ja selittele.- 1, mikä hänet sai kynaan, tarttu-ja juttujen, .jopa romaanien aloittamaan. Hänessä on siksi •n iiseensä- suriceutunutta, erakkö-teista korpiisuomalaista, ettemnie hänen sisimmista aivoituksistaan, .muuta tieda kuin sen, mikä h ä - tuotannosiaan välillisesti .jlme- Hanen ulkonaisia elamanvaihei- ;oki tunnemme paremmin. T i e - .Tie. ctta hänen opillinen sivistyk-, rajoittuu : kansakouluun, , ettei nuoniudessaan ollut edes mikään •moinen itseopiskelijatyyppi ja kirjoittamisen halut: ovat llmei-, heränncet hänen -raataessaän iillista työtä niiden jätkien ja rien parissa, joiden elämää h än «oksissaan niin etevästi kuvaillut, iän kirjallisia esikuvia hänellä ei kaan ole ollut, eivätkä epäluuloi-natkaan kirjallisuusarvostelijam-ole pystyneet vainuamaan hänen, leeh mistään erityisiä ''valkuttei- Hän tuli kirjallisuuteemme o-, a itsenään ja. on pysynyt sellaise-ähan palvaan asti; : oliuMhme, ctta Pentti Haanpään julkisuuteen v. 1925 herätti suuTr rintö itumain keskitti, amoin myos esi- ?n loitsurunoilli isanlaulajämes. an yhdi.sti aivi ta l a i pam tä.rt-lodostamansa si. toja ja oikemhr. nukaistutti. !«• änen pyrkimyk. teen kokonaiset ääs.';a kirjelmäs. rjallisuuden SeUi i : 1834). hän rJ. i, etta -.han ta 2valasta teokseB,»ohua jä huomiota. Niin vankat ista. Eddaa. jj.ggf Ijum kansankuvauksella k l r - uitenkinvahen- suudessamme olikin, oli hänellä ijen .tieteellisen» t tuskin yhtaan edeltäjää, joka o l i - ijaan olisi ent- lut kuvauksen voimassa, luonnon- , kuinka palios isuudessa ja sanonnan värikkyy-ä. nen. .Kalevalaa a.baneen. verrattavissa. Hän ei o l at vaikuttaliefi kuten moni muu' kansankuvaa-iskomiolliset M- me. vahaakaan asenteellinen,- h än isa. • Vain man rrtonyt romantisoimaan, ei tavoit-sillä on kaytet- naaii tiettyä naiiviutta, ei katse-yt. aineistot,.va lankuvattaviaan y l h ä a l t ä a l a s kä-lopullisen : vas- hän; vain: kertoi • koruttomasti, •voimme lausm :ean ytimekkäästi, sanontaansa ä nallia vaiku!- ankielen mehevillä ilmauksilla ä ollut osansa ttaen. Han kertoi m i i n kuin sel-i .Lönnrotia in- en, joka itse t i e t ä ä - j a tuntee jä .stus-.kansamii- hokenut,, miten kovaa ja. k a n ia aa laulut; msh- »en ihmisten. elamantaistelu on. dellisessa, muo- m hänen tuotannossaan on aina tta hän oll.t:^ johtolankana, nnakkoluulojeu rkatakkisen ja .saapasjalkaisen ä .pyrkimystä npaan saapuessa parikymmentä Hänen työnä :ika ehdollinet nouden ja tai- Da on .KalevS' .n . useimmi: >a. ivalan sankan' ;uvina on oi 1 kuuluisimpJ! ta. sitten, syksyllä 1927, Helsin-hänta, juhlittiin innastuneesti. essontbn olivat h u o m a n n e e t ' h ä - puhomattakaan nuoremmasta Uisesta polvesta, j o k a - n ä k i " h ä - sankann. ja • esikuvan. .Miitta: M M I N S; Ö N T . IIS,.; HOOKER & p i C K E R i NG suutuksia ja kiinteimistöjä: • D o - . -J!'^^,^^"'^ Building. Timmins. hinkaän mäi-H^;;..'^''•ketteja. lainoja, bondeja tapauksiin ei Karjalan yt na kuin ne c- Djen kulues» jjarjestelmäii i vuosisadaSi STOALAINEN LAKIMaES > . Erick Lammmäii BARRISTER, SOticITOB.^ NOTARY PUBUC t t ä v ä sekäe:-ft*«.?. Marshall-Ecclestone Pldgi, i- siN-uIla)^ ^ ' n i n s PuheUn 1585 Ontario uvostotasav2!-| ',n'>kiihnitett}] Suomela. Ki' ytetty-yiältK-l ti sotapro Siina on.o; ;tä, etta Sf 3le vielä: kyet- •öyäenlukisSj oko kanssS !na. Ealevs-i puolella, 03 ennnoksi. imalaiseti^] ien ja mansJ-ahvat innoS itayavtuE?' jrmetuksi vokas. a ko>:o mteen.per^'^ ntelC-oria-jot:< a...oTS Netiycötol^ [:o.\L! ORKERS' HUOfiL! C O - O P EUAURANT South Porcuplne Limlled P^TH PORCUPINE. ONTARIO Su(»itteiee suomalalsiUe hyväk- •"TJiettua roukaansa ruokallual-i . Ravintola auki klo 11 yöllä »S^^tettuja huoneita tätä yleistä innostusta ei kestänyt kauan. Haanpää osoittautui omape-räisemmäksi kuin herrat kirjallisuu-dentuntijat olivat uskoneetkaan. Hänen kolmas teoksensa, vKenttä ja k a sarmi", koristelematon kertomus t a savallan armeijasta, t>Tmää.por\-attl-. liset arvostelijat kerrassaan. Nuori korpikirjailija on rohjennut käydä pyh ä n ä pidetyn p u o 1 u s tuslaitokseti. kimppuun, kirjoittaa siitä paljasta-vasti ja häpeämattomästi. Epäisänmaallinen koko mies- Haukkukaamme h ä n e t ensin ja vaietkaamme sitten kuoLaaksi! : N i i n alkoi Haanpään kirjailijantyössä pitkähkö vaihe, jonka kuluesr sa hänet yritettiin, tappaa vaikenemalla. Han-itse ei kuitenkaan antanut myöten, vaan julkaisi, työväen kustannushikkeiden kautta, teoksen silloin tällöin. Porvarilhnenkaan arvostelu ei voinut nhtä kokonaan s i - vuuttaa.: mutta väheksyi n i i t ä - p a r haansa mukaan, vaikka niissä oli n i i n k i n täysipainoisia teoksia kuin Vc-revä novelhkokoelma "Karavaani" ja yhteiskunnallisesti merkittävä pulä-miesromaani " I s ä n n ä t ja isäntien varjot". Tällä v ä l i ä oli M i k a Waltarikin korjannut pyhään puolustuslaitokseen kohdistuneen "häväistyksen" kirjoittamalla esikuvallisesti isänmaallisen kasarmikirjansa "Siellä missä miehiä tehdään.". Tuotantonsa tasaisena jatkuessa, ja kun hän yksilöllisenä luonteena ei s i t t e n k ä ä n näyttänyt kehittyvän mik-• sikään erityiseksi "repijäksi" ja ku-mousmieheksl, Haanpää alkoi kuitenk i n vähitellen saavuttaa takaisin suosiotaan. Hänen lahjojaanhan ei voinut kieltää. Ja kun sitten Pohjolan j ä t k ä t k i n kohosivat talvisotaan jouduttuamme arvoonsa j a h e i d ä n lahja:^ kas kuvaajansa kirjoitti "Korpisotäa"- nlmisen , sotakuvauksenkin, jota voit i i n pitää kansallisessa mielessä myönteisenä — jos kohta se karttoi-k i n kaikkea intoilua ja aatteellista kaunistelua — kohosi Haanpää jälleen "kerto jiemme kärkijoukkoon", johon porvarillisenkin lukijakunnan sor pi kohdistaa "ennakkoluulottomat o-dotuksensa". . Mainitsemamme episodi, niin vär häisiksi kuin sen suoranaiset seurauk- .set-jäivätkin, on merkittävä, ei vain meillä kulttuuri-asioissakin vallin-- nutta henkeä, vaan myöskin Haan-p ä ä t ä itseään kuvaavana. Se osoittaa Haanpään itsenäisyyttä, mutta myöskin hänen individualisuuttaan, haluaan kulkea omia teitään, vieroksuen aatteita j a standardisoituja k ä sityksiä. Hänen myötätuntonsa y h teiskunnan :Vähäosaisia kohtaan on kieltämätön, j a hänellä on yhteiskunnallisista asioista selvät, työväenliikkeen edustamien kanssa melko lailla yksiin käyvät käsityksensä, mutta ak-tiiviseksr taistelijaksi, asiain tilan muuttamiseen pyrkiväksi, ei hänestä ole. Se ei ole h ä n e n kirjailijanluon-teensa mukaista. Han pysyy näissä asioissa syrjäisenä tarkastelijana, pal-^ jastajana, kuvaajana^ Työväestölle Pentti Haanpää on joka tapauksessa kirjailijoistamme lä-heisimpiä. Tämä ei johdu vain siitä, e t t ä hänen juttujensa ja romaanien-r sa henkilöt j a heidän elämänkulkunsa ovat meille tuttujai asioita, vaan myös sutä. e t t ä h ä n kuvaa mitä väär e n t ä m ä t t ä , ilman sivutarkoituksia, i k ä ä n kuin yhtenä joukosta; Han suhtautuu heihin, olipa heidän elämänsä millaista vahtaamista tai junnaamista tahaasa, perimmältään vakavasti, han antaa irtonaisimmallefcin jätkälle.- ja omalaatulsimmallekin mummolle tai äijänkuvalle täyden ihmisarvon.: :Pentti Haanpää on suppeasanainen mies, eikä hän ole vaivaimut lukijoitaan liiallisella teosten runsaudella. Uskomme» e t t ä tällä parhaassa iässään olevalla kirjaiUjalla on vielä paljon sanottavaa. Omaperäisyyden puutetta potevassa .tyylillisesti värittömässä kirjallisuudessamme h ä n on n h t ä harvinaisia sanankäyttäjiä, joiden teoksia suorastaan kaipaa lukeakseen. Tunnettu amfrikkalajlitfin <distytoel> hscn lehden People^s C t a l ^ Wcrldin ias Angelesin^psinoksetta on äsket" t ä i n nimetty parbainunat vuonna 1947 tuotetut elokuvat. Elokurien an'os-telussa lehti on taiieellisten ansioiden ohessa kiinnittänyt suurta' huomiota niiden yhteiskunnalliseen tendenssUn. Tassa suhteessa lehden arvostelu on ohjenuorakseen ottanut taistehm yhteiskunnallisia ennakkoluuloja Jä kansan vihollisia vajstaan. Lehden mukaan parhaimmat vuoden elokuvat ovat- Monsieur Verdouz - Gentlenien's Acreement (Herraa-miesten sopimus) . Crossflre (RisUtnU) - Sboe Shlne (KenfänkUUoke) Boomeranif (Bumerangi) <: Muihm erittäin merkittäviin vuonna 19*7 tuotettuihin elokuviin lehden mukaan kuuluu vielä mm. venäläinen Iivana Julma. Lehden mukaan C h a p l i n in "Monsieur Verdoilx". jos ei lainkaan oteta huomioon sen traglkoomlllista hyökkäystä kapitalistista taloutta ja moraalia vastaan, on puhtaasti t a i - teelhsessa suhteessa parhain vuoden 1947 elokuvista j a samalla eräs kaikkien aikojen parhaimpia elokuvia. Elokuvan on laskenut liikkeelle U n i ted Artists. Elokuvan avustajakaartia mainitaan poikkeuksellisen kyvykkääksi. "Gentlemen's Agrcement", jonka on tuottanut Zanuck ja ohjannut Elia Kazen. kuvailee sanomalchtlmicslä, joka hitaasti herää ympäristönsä ennakkoluuloista ja ryhtyy taistelemaan n i i t ä vastaan. Elokuva on kuitenkin ennen kaikkea voimakas j a vaikuttava vastalause Yhdysvalloissa esiintyvää, rotusortoa ja nimenomaan antisemitismiä vastaan. "Grossfiren" on tuottanut Adrian Scott j a ohjaimut Edward Dymtryck. Se on t ä h d ä t t y . Thomas-Ranklnin e-päamerikkalaista 'toimintaa' tutkivaa komiteaa vastaan j a samalla siinä esit e t ä ä n , minkälaisiin mittasuhteisiin antisemiti.smi on paisunut sodanjälkeisessä Amerikassa. "Shoe Shlne'? on italialainen mestariteos, jonka on tuottanut;sama elokuvastudio,' joka on valmistanut "Avoimen kaupungin". Filmissä k u vataan "katkeruudella ja hellyydellä^ Rooman lapsia, j a lehti mainitsee sen vuoden parhaimmaksi ulkomaiseksi elokuvaksi. Yhdysvaltalaisia ihanteita säilyttävä elokuvateollisuuden liitto nimdtti "Boomerangia" kumoukselliseksi. Elokuvan on ohjannut E l i a Kazen, j a s i tä mainitaan taiteellisuudeltaan, ohjaukseltaan Ja sisällöltään huomattavaksi. Elokuvassa hyökätään Yhdysvaltain poliittista korruptiota vastaan. Ronald Gregori: loukkaantui pahoin kun juna ajoi hänen autonsa päälle ylikäytävillä - VVinnipefissä. Jean Sibelius saanut kutsun Edinburghin musiikkijuhliin . Helsinki. — Suomalainen .säveltäjä Jean Sibelius on saanut kutsun saapua kurmiavieraaksi Edinburghiin juhlayhdistykscn järjestämiin toisiin kansainvälisiin musiikki- ja draama-juhliin. Kutsun on l ä h e t t ä n y t mainitun seuran puolesta lordi Prowost. Samoille juhlille on kutsuttu kunniavieraaksi tunnettu englantilainen sävelt ä j ä Waughan Williams. "Timesin" musiikkitoimittaja huomauttaa artikkelissaan, että Sibelius, joka nyt on 83-vuotias, e t t ä ' h ä n en maineensa syntymäpaikka on ollut Englanti ja ctta h ä n on .syvästi k i i tollinen Englannin kansalle Ja cng-lantilatsille orkesterinjohtajille siitä mielenkiinnosta, jota nämä ovat ö - soittancet h ä n t ä kohtaan aina siitä lähtien, kun hänet kutsuttiin Lontooseen johtamaan joitakin hänen teoksiaan V. 1905. Timesin musiikkitoimittaja korostaa edelleen, miten siinä tapauksessa, että Sibelius hyväksyisi kutsun saapua Edinburghiin, myös h ä n e n puolisonsa pitäisi saapua hänen mukanaan. Tuskin eimakolta .voi kuvitella; m i l laisen myrskyisän vastaanoton Sibelius maassa saisi, jos h ä n todella sinne menisi. Johtavat säveltäjät protestoivat filmiä vastaan Toronto. —r V i i s i ' Canadan johtavaa säveltäjää on l ä h e t t ä n y t "20th Ccntury Pox''-yhtiölle j a pääministerille protestin "The Iron Curtain"ni-misen filmin näyttämistä vastaan. He ovat John Weinzweig, Barbara Pentland, Harry Somers, Murray Adaskin j a Godfrey Ridout. Kysymyksessä olevan filmin aihe perustuu Igor Gousenkon ''p;iljasluk-slin". Säveltäjät sanovat protestikir-jeessä seuraavaa: ' "Sen Johdosta, e t t ä "The Iron Cur-tainia" filmataan nyt Ottawassa mc allekirjoittaneet Toronton säveltäjät haluamme ilmaista vastustavamme täydellfsesti t ä t ä Hollywoodin neuvos-tovihanxielisyyden lietsomista, ja Car nadan käyttämistä t ä h ä n propagandan tarkoitukseen. ..- "Mc luovat taiteilijat olemme yrit-^ tanect musiikin vahtyk.scllä tarjota ystävällistä kättä m a a i l m a n toisille kansoille ja kulttuurivaihdon kautta h e r ä t t ä ä myötätuntoa .maatamme kohtaan. Koska Twentieth Ccntury- Fox voi vaikuttaa suurempaan määr r ä ä n ihmisiä kuin mitä me. voimme saavuttaa musiikillamme, niin , meidän yrityksemme el onnistu jos t ä tä fihniä näytetään; " S i i t ä syy.stä mc lisäämme äänemme jatkuvasti kasvavaan protestiin." Venäjän taidemaalarit arvojstelevat vallitsevaa taidesuuntaa Moskova. — .Neuvostoliiton taidemaalarit ovat arvo.stellect nykyista vallitsevaa .."rappeutunutta" suuntaa, joka on havaittavissa nykyLscssä taidesuuntauksessa heidän kcskuudcs- .saan, - ilmoittaa BoLshevik-aikakau.s-lehti: Lehden mukaan 25 Neuvostoliiton johtavaa taidemaalaria on kaksi-paiväises- sa . kokouk.scssa arvostellut "rappeutuvaa: porvarillista esteettisyyttä", joka on ollut havalltavis.sa taidemaalarien tuotannossa. Taide ci ole vain vicroutunut pois Venäjän klassilli.sta tj-atioista;, vaan kriitikot ovat myös .seuranneet .samanlaista porvarillista polkua "sokeina y-listellen joittenkin ; taiteilijoiden; arvottomia töitä". Puolustuksesta hyökkäykseen Kirj. Veikko Vainikainen — Kurkkumätään kuolevaisuus Ca-nadassa on laskenut viimeisen 20 vuoden ajalla 900:sta 270 « e n -vuosittain. — .Rooman keisari Jeruriilemin v.: 70. ; Tiitus hävitti * CANADAN SUOMALAISEN JÄJESTÖN • Timminsin osaston kuukausikokous pidetään joka kuukauden ensimmäisenä simnun-taina kello 7 illalla omalla haalilla. iUornälaisej^B^r;.;,,,:,:. äSJ^:llra^ iSl ' ' ' " " ^ " ^ <>"o Korkola, 101 AIronquIn Blrd. West, Timmins, OnU jarjestÄ^" laisten Ss^' sasersa ^ \ iehtitaffiSfl lanktil^r itä 7SS.7^' palvelevsEi ^ S A N L I I K E T T Ä . . .. ni $150,000 MAKSETTU OS-T OPALAUTUKSINA OSTAJILLE. - . THE S90BKEB3' CO-OPEHATIVE^I Säveltäjä prof. Selim Palmgren JO-vuotfas Helsinki. — Helmikuun 16 päivänä t ä y t t i Suomen säveltaiteen merkkimiehiä professori Selim Palmgren 70 vuotta; Säveltäjä Palmgren on tunnettu j a timnustettu säveltäjä maamme rajojen iilicopuolellakin. Hän ozf käynyt m.m; Amerikassa. Sibelius-Akatemiassa paljastettiin h ä n e n rintakuvansa ja syntymäpäiv ä n ä ä n oli Konservatoriossa : Palm-, gren-juhlakonsertti,.jonka säveltäjä-professori itse johti. Huomattu slovenilainen runoilija 70-vuotias Belgrad. -T-Tammikun 23 pnä vietettiin; kaikkialla Jugoslaviassa suuren slovenilaisen, runoilijan Otto Zu-pancicin 70 "vuotispaivää. .Viimeinen kokelma h ä n e n runojaan, jotka h ä n oli kirjoittamat sodan . a i kana ,julkaistiin 1945: H ä n itse osallistui i patrioottiseen sotaan miehittäj i ä vastaan vanhasta iästään huolimatta. Zupancic käänsi vieraista kielistä paljon runoja ja 15 Sh^cespearen näytelmää. Tunnettu piirtäjä kuollut 80-vuotiaana .: Tukholma;^— Ä.skettäin kuoli täällä maailmankuulu saksalainen kirjailija ja p i i r t ä j ä Thomas Theodor Heine 80-vuotiaana. ; Heine on, tullut kuuluksi erikoisesti piirtäjänä: Hänen plirrokscasa J u l kaistiin aluksi " F l i e g c n d e Blättcr'-- nimise&sä lehdessä Ja sittemmin "Sim^ piclssimukscssa". Piirroksissaan h ä n loi-stavalla tavalla ivasi, saksalaista pikkuporvarilllsuutta,, m 11 i tarismia, poliisilaitosta,: pappeja ^a opettajia. Luonnehtijana j a tj-yppien luojana: on ollut aikansa piirtäjien ensimmäisiä. Hancn älynsä kilpaili h ä n e n ilkeytenr sä kanssa. Hitlerin noustessa valtaan Heine vuonna 1933 muutti kotimaastaan Ruotsiin. Monta hancn piirustusko-koelmaaasa on. julkaistu. • Venäläinen baletti — vierailulle Osloon Oslo.—^Moskovalainen balktiscuruc tulee todennäköisesti vierailemaan toukokuussa Oslossa: Balettiseurue tulee • mm; esiintymään Nasjonalteatte-rlssa, ilmoittaa Verdens Gang. Uusi hiilenlouhintakone käytännössä Venäjällä Mosko)-a. — Tass tiedoittaa, että Venäjän hiilikaivoksissa on: otettu käytäntöön hiilenlouhimiskone,:' joka on > varustettu. 60 kilowatin moottorilla; Tämä kone louhii h i i l t ä kolme kertaa nopeammin kuin aikaisemmin käytetyt: koneet. •: M a i n i t t u kone: k u l jettaa, myöskin louhittm hiilen pois tieltä: säästäen: siten huomattavassa mittakaavassa työvoimaa. IIcLsinki. --^ Aika on t ä ä l l ä Suomessakin tehnyt pilaa kommunismin kukistajicn kustannuksella. Helsingin saksalainen propagandakoulu. joka kantoi ylpeästi saksalaisen sotapäal- Ukön Hindenburgin nimeä, on nyt saanut suojiinsa uudet kasvot. Talo on sen kaiLsanosan käytässä.- jonka orjuuttajien valmentamiseen .se oli alunperin rakennettu. Se on nimittäin demokraattisten järjestöjen hallussa. ' Helmikuun alkupuolella kokoontui t ä m ä n talon juhlasaliin demokraattisen riiuaman parlamentti. Nimitys lienee sopiva S K D L : n - liittoneuvoston kokoukselle.' Tilaisuuden kunniaksi sali. oli somistettu lipuin j a tunnusr lausein; Pitkillä pöydillä oli valkoiset liinat ja liiton pienoisliput.. Näky oli todella juhlava. Paikalla 'oli alun kolmattasataa henkeä. Arvovaltaisia, cdu-^tajia ymr päri maata, kutsuvieraita, kansanedustajia., sanomalehtimlchiä ja toimitsijoita; Vakavaa, sanavalmista ja valveutunutta väkeä, joka tietää ja tuntee vastuunsa. Jamcrad kylmän Pohjolan kansaa, johon ankara luonto on painanut oman leimansa. • , Kokouksen avasi liiton varapuheenjohtaja Paavo Kiviko.ski, joka muutamalla .sanalla luonnehti edessä olevia tehtäviä.: Taman jälkeen valittiin puheenjohtajat, joi.sta ensimmäisena otti kokouksen ohjat kä.siinsa tanakka- Ickomen uusmaalainen pienviljelijä Konsta Talvio. Han - selitti käsittävänsä joutumisensa ^ t ä n n e puheenjohtajan pöydän taak.se huomiono.sol-tukbek- sl maan työtätekevälle talon-poikaistollc; Mutta' sivulli.sen lark-kailjjan mielestä: vaali: oU myaskin hcJikilokohtaincii luottamukseno.soItu.s toveri Talviolle, joka on tunnetun Salinkaan maataloudellisen konca.scman pcni.staja ja on tehnyt pienviljelijäin hyvakr.i suorastaan uraa-uurtavaa työt a ViPla joitakin ilmoilu.sa.siolta Ja vaaleja.. Sitten a.stuu liiton lipuin koristetulle puhujakorokkeelle aistikkaan .vkKinkcrtai.so.sti puettu, miellyt^ tava. tummatukkainen naistoveri. Han helttaa katseen arvovaltaiKccn kuulijakuntaansa ja aloittaa selvällä Ja kuuluvalla aaiiella. • ; Han »on Hertta Kuusinen, demokraattisen rintaman puhujista ehdottomasti: suo.situin; Pulmja selostaa yleista poliitUsta tilannella. aluksi kan.salnvalista taus-i.: tah. ja sitten maamme oloja; Tata; suurta asiantuntemusta osoittavg[a esitystä .seurataan tarkkaavaisesti. Eloi.sal kuvaukset ja nokkelat sanakäänteet saattavat houkutella hyr mynkin -hartaan, kuulijakunnan huulille. Puhe julkaistaan seuraavana päivänä kokonaisuudessaan dcmok-; raattisessa lehdisto.5sa. Sanomattakin on r.clväa, etta pur-h( 5ftn johdosta syntyi vilkas keskustelu. Varsinkin sellaiset; Jotka maa- .seudun hiljalsuudcsfia eläen ovat saa-, neet tyytyä pelkkiin sanomalehtitic-toihin,;. seuraslvat;mielenkiinnolla kes-kastelua. Jonkinlainen taisteluasenteen tiukkeneminen; Siirtyminen, demokratian puoluslamisesta hyökkayk.secn; Näfriä antoivat sävyn tälle asialliselle kcs-^ kusteiulle. Tunnuttiin oltavan yk.sl-: micMsla: eikä. mitään väittelyä syntynyt. Seuraavana aamuna puheenjohtaj a n nuija oli: eduskunnan'varapuhemiehen, kotkalaisen .sähkomekanikon Toivo Kujalan tottuneissa kasissa. Olemukseltaan h ä n on ystävällinen ja vaatimaton, mutta määrätietoinen Ja selväsanainen hän on. Toisen • kokouspäivän; cnslmmäiner» puhuja on ;6osialistisen Yhtenäisyys-puolueen puheenjohtaja Kustaa K u - loy Joka samana päivänä valittiin S K DL: n p'3heen johtajaksi. Hän on: lyhyehkö, varmakäytoksinen ja vakava-sävyinen: Puhujakorokkeelle noustu r aan hän sipaisee kevyesti hopeanharmaata tukkaansa Ja: aloittaa tottuneen puhujan ottein esityksensä nykyhetken taloudellisesta: tilanteesta. Puliujann hankin on suorastaan erinomainen. *• Tätäkin c.sitystH seuraa vilkas kc^. kustclu. Tiukemmat otteet. Enemmän aktiivisuutta. Puolustuksesta hyökkäykseen. Syvä huolestuncLsuus Ja vastuuntuntoisuus ilmenee kalkista puheenvuoroista. Erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron käytti Suo-ml- Neuvostollltto-Scuran pääsihteeri Toivo Karvonen; Joka hämmästytti kuulijakuntaansa luettelemalla ulkomuististaan tavattoman määrän asia-, tietoja., numerolta, .prosentteja, n i mikkeitä j a tllastoIlLslfl tietoja. Mutta niinpä hän onkin hyvin huomattava taloudellinen asiantuntija. • Kolmantena nou.sl puhujakorok*^ kcclle S K D L : n vaalityön pääorganisaattori Paavo Kaskinen^ Joka asinl-lisen vakuuttavalla tyylillään selosti edessä olevaa vaalikamppailua. Keskustelu tästä kysymyksestä jäi vähäisemmäksi, etupäässä vain tosiasioita toteavaksi, sillä näitä asioita on Jo pohdittu lukuisissa eri tilaisuuksissa. Tämän jälkeen suoritettiin S K D L -n puheenjohtajien vaalit. Tulosta on p i d e t t ä v ä onnistuneena, sillä uusi puheenjohtaja Kustaa Kulo edustaa niin vanhan työväenliikkeen kuin nykyisen S K D L : n keskeisintä pyrkimystä: työtätekevien edistyksellistä yhtenäisyyttä; Varapuhcenjohtajat Sylvl-Kylllk-ki K i l p i Ja Paavo Kivikoski edustavat kumpikin hyvin laajoja kansalaispiirejä, aina demokraattisista naisista ja nuorl80.sla alkaen. Oma merkityksensä on myöskin sillä, e t t ä kokouksen ensimmäln'kn puheenjohtaja Konsta Talvio valittiin liittoneuvoston puheenjohtajaksi. • . .- Kokous antoi julkilausuman, Josea saatetaan tietoon, että koko maailmassa on kehityksessä tapahtumassa kaanne demokratian hyväksi. Tämä sama ilmiö on liavaittayissa myöskin meidän maa.ssammc. S K D L siirtyy nyt puolustuksesta- hyökkäykseen Ja kutsuu kaikkia kansanvaltaiseen Ja kan-sallLsecn taisteluun. Näin .sanotaan julkilausumassa; Ja Jos r>e toteutuu, on liittoneuvoston kokous ollut todella historiallinen. Lopuksi: ruotsinmaalaiset Ja Jotkut takalaL-jetkln. taantumuslehdct ovat ennustelleet suuria ristiriitoja B K - D L : n sisällä. Mutta jokainen kokouksessa lasnaollut voi nauraa tuollaisille ennusteluille. On kokonaan toinen asla. ctta kapitalistit Ja heidän taantumukselliset sotapolkansa eivät toivo mitään niin hartaasti kuin S K D L :n hajoamista, mutta tuollaisilla toiveunilla cl ole mitään tekemistä: todellisuuden kanssa, SKDL: on eheä niin Blsäiscstl kuin ulkonaisestikin Ja silloin se on tais-telukclpolnen; .Siitä antoi entisessä nat.<illinnoltukscsfia pidetty kokous vakuuttavan näytteen. Tämä tyttö ei kaipaa karkausvuotta... New VVestminster, B;C. — Harry T : Jonesin tyttöystävä sai Harryn peukalonsa alle täällä viime maanantaina. Jos Harry nähdään toisten- tyttö-'. Jen seurassaion. hänen tyttöystävällään oikeus kutsua poliisi ja vangituttaa Harry 18-vuotIas Jones oli täkäläiscs.Tä po-liisioi kcudcssa syytettynä $300 arvoi -, sen kellon varastamisesta. Hänen 17- vuotias morsiamensa pyysi tuomaria osoittamaan armeliaisuutta. "Harry el ole todella mikään paha poika"/sanoi nuori nainen. : Poliisi tuomari H. G . Johnston antoi seuraavan tuomion: : "Sinut asetcUan. ehdonalaisuuteen 18 kuukauden ajaksi edellyttäen, etta tottelet tyttöäii tai h ä n e n äitiään . S i nä et saa olla kadulla kello 5 jälkeen illalla ellet ole morslamesl seurassa. Kaiken Iisaksi et saa : olla missään huvittelupa ikassa* ellei se- ole hänen valitsemansa." Laiiatitauia« Jielmikuun 28 p. ~ Sai., gteli. 28 S. Porcupiiiefsa oimlsHihraf hflin — Canadan suurin kaupimkl Montr real perustettiin v. 1642. tUri. SVtJO KOisiUXA Sooth Porcuplne. - ^ T ä ä l l ä tk. 21- 22 pnä suoritetut S C A U L : n hiihtomestaruuskilpailut onnistuivat kohtalaisen hyvin. Ainoa vika oli Siina, e t t ä ei.ollut suurta osaanottaja määrää. Klrkland Lake o l r hyvin edustettuna. Sielä oli 10 henkeä käsittävä joukko j a vielä se crlkQUUutcna. e t tä naispuoliset hiihtäjät olivat .sieltä, Bcaver Lakelta oli matkassa kaksi nuorta hiihtäjää. lUnari Manninen j a Paul Tikkanen; Paul olikin ensikertaa täällä' pohjol.scs.sa. Ilmari oli jo cdcllLsenä talvena. Sudbury cl lär h e t t ä n y t k e t a a n . Taltan olla sama vika kun meilläkin, e t t ä r l tahdo olla hiihtäjiä. Tlmmlnslstä cl myöskään ollUt ketään hiihtämässä. Kilpailut .sujuivat kaikin puolla moitteettomasti. Har\'lnaLsen kaunis sää oli molempina päivinä j a keli oli hyvä. Lauantaina.aloitetun k l l p a l l u t ^ ä s - mäUecn klo 3 lp. jolloin suoritettiin 10 km. hiihto ylese.isä. alle 21-v., Ikämiesten Ja yll-ikämiestcn sarjoista, alle 15-v. polkien 3 km. Ja naisten 4x1 km. viesti. ' YleliicsttäsarJasHa cl ollut kuin kaksi osaanottajaa, Ilmari Manninen Ja B i l l Mäki. Ilmarikin olLsl päässyt alle 21-v .sarjaan Jos olisi halunnut, vaan kaiketi ajatteli ,cttä saahan sitä koet-laa jo micstciv sarjassa. Ikän^ntsarjasjut oli vain meidän Helkki Tuutillamme samoin yll-iki-mlehL< u(ä K . Niemelä. Kuulin sivusta-päin sanottavan, ctta pojat hiihtivät kuten ennen vanhaan, Ja kyllä täytyy sanoa, e t t ä H . Tuuttllalla oli yhtä vilkas Ja sama tyyli kuten 15 vuotia takaperin. Eiköhän Heikki olekin s l i - hen luokkaan kuuluva hllhtourhclja, Joka cl ole ottanut lomaa ollenkaan. Aina kun on kilpailut on Helkki myös osallisena: Jos vaan siihen on mahdollisuuksia. Hattua täytyy meidän kaikkien no.staa tällaiselle kilpailijalle. Alle 21.V. »arjaan öll Jo llmolltau-tunut neljä mestarlarvon tavoittelijaa. Alle 17-v. sarjaan l ä h e t e t t y P. T i k kanen myös ensi kertaa elämässään lähti tälle matkalle v,oHtaen. Näytt ä ä siltä; että pojat jotka Boaver L a kella tulevat ovat kunnossa koska 3 mestaruutta meni kahden miehen mukana ja yksi toinen palkinto; Lähtö sijoitusta arvottaessa oli Bcaver Laken pojilla huono onni kun Paulsal ykkö-senJa Ilmari seuraavani Paul kyllä tuumi, c(tä mitä sillä ori väillä milloin sitä lähtee, H . Tuuttllaa suosi tällä kertaa onni kaskOj sai viimeisen numeron. Miesten ollessa matkalla lähetettiin alle 15-y. pojat taipaleelle. Voittajana suoriutui viestin Roy.Ran.ta, .seuraavana Raymond Huhta ja: Kalo-vl Mahohcn. Miesten saavuttua 10 km. taipaleen seurasi natsien viestinhiihto, Klrkland Laken naiset salvat yksikseen hiihtää Ja näin ollen ollklri voitto varma. Joukkueen nuorin hiiht ä j ä Nancy Brahny oli alle 12-v. ja silti hiihti parhaan ajan. Muuten kokonaisuudessaan naiset hiihtivät hyvin. MJetiten Joukkuefalibdon .txlO km. voltti' ilman va.stusta Klrkland Lake koska muilta seuroilta el ollut täyt-; t ä Joukkuetta. Yleinen »arja, 10 km: mestari I l mari Manninen, Jehu, 43 min. 4,'> jick; B i l l Mäki. Jymy, 45 min. I sek.; Ikä-mles H . Tuutilla sai ajaksecn Ja mestaruuden tuloksella 43 min. 46 sek.; Joka Oli ainoastaan yhden sek. huonompi yleisen sarjan v o l l l a j a n I l marin alkaa. Yll-lkäihlcs K. Niemelä Jymystä voltti mestaruuden ajalla 53 min. 8 f,ck. Hyvin Ichly Cyi-vMo-tlaalta .Nostamme haltual . Alle 21-v. 10 km.: mestari Paul Tikkanen. Jehu. 46 min; 30 .fickä; Kalevi Non)pa* Jymy; 47 min: 46 sek.; P. Mäntyläi Jymy, 49 min. 39 sek; .A, Laine, Vlcsll 56 min. 25 sek. Alle 15-v: pojat -3 kra.: (Ei mestaruudesta) Röy Ranta. Viesti, 12 mln> 5 .sek.; Raymond Huhla. yics.tl, 13 min. 5 sek.; Kalevi Mähönen,,Jymy, 16 min 47 «ck. NaJsten 4x1 km. viestinhiihto: Klrkland Laken , Jymyn Joukkue, 22 min. 55 -sek. Hiihtäjät olivat Helmi Heino, Emma Tuomi, Marie Inbcrg Ja Nancy Branny. 2x10 km. hiihto: Kirkland Laken Jymy. 2 i . 22 min. 26 sek. Hiihtäjät B i l l Makl. K . Norppa Ja P. Mäntylä. SUNNUNTAIPÄIVÄN K I L P A I L UT Ilma oli tyyni Ja mlta kaunein talvipäivä Yöllä oli ftatanut sen verran lunta, etlä sen näki. Keli oli Blltl J o k s c e n k i n y h t ä h y v ä . k u l n edellisenä päivänä. Kilpailut aloltettin klo 2 lp. Matkalle lähtijöitä oli kaikkiaan 9 Jasta vltei o l i ; 20 km. ja 4, alle 17 vuoden. 5 km. ladulic lahti enslmmal>X'nä Jymyn J . Branny j a seuraavana Vies- Iin R. Ranta. Sltten_bcurasl 20 km. mies I. Manninen, H. Tuuttilan saadessa taasen viinietsen lähtöpaikan. Njt odotetun kovinta kamppailua Vicstui Tuuttilan. Jehun Mannisen Ja Jymyn Mäen kesken. Ensi kertaa h i i h t i v ä t t ä t ä matkaa Manninen Ja X . Norppa. Matkalle lähti myös yll-ikft. mies K . Niemelä^Ja hiihti matkan loppuun ollen hyvissä voimissa. Ensim* maisella kierroksella oli T u u t t iU saavuttanut Mannista Jo vähän y l i 3 minuuttia. Tuuttilan aika 5 km. kohdalla oU 21 min. 8 sek:, kova vauhti Heikillä alussa. Mäki myös oU ajassa edellä Mannista.: 10 km. kohdalla:: Tuutilla oli ajanut Ilmarin ohi Joskin heti kohnannella kierrokselle lähtlcsr sä antoi johdon Jälleen Ilmarille. Näin he h i i h t i v ä t aivan lopuun saakka. Mäki oli vielä 15 km. kohdaUa myös. edellä Ilmaria mutta :vllmeisel-. lä kierroksella Mäki Jo Jäi. K a l k k i 20 km: lähteneet hiihtivät loppuun .saakka. Tulokset Ja sijoitukset sunnuntain kilpailuista ovat .seuraavat: Yleinen 20 km,: mestari Helkki Tuuttlla. I t.. 27 min. 23 sek.: Ilmari Manninen 1 t. 33 min. 16 sek.; B i l l Mäkr 1 t: 36 min. 12 sek; Kalevi Norppa 11. 51 min. 25 sek; K. Niemelä 1 t. 58 min. 34 sek. Alle 17 -v 5 km.: mestari Paul Tikkanen. Jehu, 22 min. 27 sek. Jorma Branny Jymy. 23 min 17 sek. P, Mäntylä. 24 mfn. 35 sek; R o y Ranta 24 min. 57 sek: Roy Ranta on Juuri t ä y t t ä n y t 13 v. jä h ä n t ä valvaal pistos Joten h ä n e n saavuttamansa alkaa voidaan pitää hyvänä. Hänestä vielä kehittyy hyvä lylyn lykkääjä kun Ikää Ja voimia karttuu. Naisten 3 k m . : Mestari Helmi Heino 18 mln^B .sek; Emma Tuomi 18 min. 27 sek; Marie inberg 24 min. K a l k ki J y m y s t ä i l k ä v ä ä vain kun c l muista seuroista ollut naisia mukana. ^Tähän loppuivatkin kilpailut. I l lalla oli C S J : n osaston haalilla ohjelma ilta. jossa tilaisuudessa suoritetu i n palkintojen Jako; Ikävää taasen oU kun emme olleet saaneet mesta-; ruusmllaleja Joten ne täytyy postissa l ä h e t t ä ä voittajille Möhl ulkopaikkakuntalainen ajattelee, e t t ä missä oU Viestin M . PorscU kiiri el ollut kilpailuissa. Hän loukkasi jalkansa helmlk. alussa ollessaan hllhtoharjöltukslssa: Jalasta ,; murtui luu Joten hän oli kilpailupaikalla Jalka klp.sattuna. • Toivotaan pikaista parantumista. Maunolla olisikin^ollut paljon sanottavaa kilpailuissa. Haluan kiittää kaikkia toimitsijoita Ja myös vieraspaikkakuntalaisia kllr pallJolta Viestin puolesta. Samoin lo* pettajaislllan ohjelman esittäjiä Ja n i i t ä henkilöltä; Jotka varasivat huoneita kilpailijoille, mrs. KUinusellc; |a Evert Ojaselle hyvistä saunan löy- •lylstä kilpailijoille. Klitas kalkille yhteisesti. TURKISPYYDYSTÄJÄT HUOMATKAA! • Ostan kaikenlaisia metsäeläln-tcn nahkoja. Lähettäkää tai tuokaa saadaksenne: korkeimmat h i n nat. Lähetyskulut maksetaan. L. VIHONEN Oba Ontario Teslan kuoleman muistojuhlaa vietct-. ty Jugoslaviassa Belgrad. ^ Nikola Teslan; kuuluisan jugoslavialaisen keksijän kuoleman 5-vuotlsmulstoa vlctetUln tammikuun 7 p ä i v ä n ä koko maassa; Hän kuoli V. 1043 86 vuoden Ikäisenä, T ä män Johdo-staBorba klrJolttT: Nikölä Tcsla tunnetuin kaikkialla; maailmassa hänen ihmeellisten kck-slntöjeasä Johdosta. Mc vietämme suuren maanmiehemme muistot el • vain sltail, että hän teki suuren palr:- vclukseri ihmiskunnalle Ueteelllsessä' työssä, vaan myös siksi, että Nikola Tcsla oli aina edistysmielisten voimien puolella ja kuolemaansa .asti hän kannätU fiuurla kansallista v a - pauslalstcluä. Hän. el ehUnyt nähdä ,s'xlä n loppua, mutta h ä n oli yakuu-; lettu siltä, että meidän kansamme saa voiton: fasistisista: mlchMäJlstäi: Ja heidän apureistaan. : Tesla uskoi paremmin maailman «yiitymlficen, jossa — ifänen saiio- ; Jcnsa mukaan — " c l voimakas rils-: (ä heikompaa; jossa ajatuksen tuotteet, tiede Ja taide palvelevat yhteiskuntaa tekemällä elämän parcmmakr si Ja Ihanammaksi, eikä rikastuta, vain mutamla yksilöllä . . . " Teslan keksinnöt toivat miljoonia; Amerikan kapitalisteille, mutta itse hän kuoir köyhänä New Yorkin hor tclllssa. Nyt c l meidän luovien työläisten* tarvitse matkustaa tolsiUi maihin kuten Teslan täytyi. He voi- ; vat antaa; maalleen parhaansa. Nyt v oh meidän tiedemichlllä Ja teknillisillä työläisillä mitä laajimmat mahdollisuudet maamme; rakennustyössä Ja teknillisessä kehltykses.sä. OSCAR BAY Miesten ja Naisten Räätäli Kaikenlaista korjaustyötä Puhelin 2-1891 76 London St. E. Windsor, Oat Barnes Drug Co. ^ — 3 KAUPPAA — Sauli Ste. Marie Ontario RCA Victor Radioita Nyal-lääkkeitä Täydellinen varasto,lääkkeitä. Postitilaukset täytetään huolellisesti. ' • •,'> '•mä :i;i » h . MM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 28, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-02-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480228 |
Description
Title | 1948-02-28-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
iAK n aänenkannattajsss» Palk
'.«Uise-si on julkaistu kirjaili^
• Viliio HokJcas |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-02-28-03