1925-01-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS;
l i f 8adbaijMW Oat, joks tiistai, tontaS j » iMMstal
Toioiittftj^t:
A B. MiKEUL ABVOVAABA.
sa msilmffima sdci yfatdstohmnlasopuDiiaeD Vfliineren
rannäkoiraltojen kptluoL, En^annin dipIomaatisflJe
edustajille «m annettu ohjeet kaikkialla taistella polse-vismia
vastaan. Niidea oo onnitfimot saada polsevikit
ajetuksi pois Alhaniasta, yllyttamalli serlnalaismieli-
VAPAUS (lÄerty)
Tite ooly otsan of Finnish Workera in Canada. Pab«
iislied hl Sodbtay, Ont, every Toeaday, Tfannday and
Satoniay.
Begutered at the Post Office Department, Ottawa,
•a seeond claas matter. .
Advertibdnir rates 40e per eoL ineb. Uinimam chargre
for single insertion 75e. Disconnt on standing advertise-nent
The Vapa'>s is the best advertising mediom
«mong the FJnniyh Peoplc in Canada.
Dafly Workeriau Urjoittaa
Ihnoittishhita kerran joiidstuista ilmoituksista 4ec
Mlstataumalta. Suorista ilmoitoksisty sekä ilmoitok-sbta,
joiden t e k i ^ ei joka:; kerta nmoteta, annetaan
tentDva alennna. Kuolonilmoltukset ^2.00 kerta ja 60.
'lUä Jokaiselta moistovärssyltä. NimenmouttoHmpituk
•et 60e kerta, 11.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitaksei
12.00 kerta, |3.00 kaksi kertaa^ . Ssmtymäflmoitokset
ILOO kerta. Halutaantieto. ja osoteilmoitokset 50(
karta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitäi
raha seurata mukana. . -
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, pooli vk. |2.25, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 76e.
• Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, pnoli vk
18.00 ja kolme kk..$1.76. ^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
Paitsi asiamiesten joilla on takaukset »
Tiistain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kon^
vtorissalouantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantair
Iehte«n terfftaina kello 3.
ioft ette milloin tahansa saa vastausta ensimälseet
Urjsesecnne, Iprjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja
persoonallisella nimellä.
,3. V. XANNASTO. Liikkeenhoitaja. ,
Englanti taantumuksen selkärankana
m
Mi
•m
Yha hurjehnnaksi naytttia päivä päivältä yltyvän
vvastavallaidcunMuksellinen kiihotus Neuvosto-Venäjää
^vastaan^joka suunnalla. Valheet j a väärennykset käy
T viit yhä töikeämmiksi ja häikäilemättomännniksi.- Tä
tnä kiihkeä raivo nähtävästi on , yhteydessä Dawe8
suiinnitelman toteuttamisen kanssa; sen takana on
.Yhdysvaltain j a E^iglannin suur^^ ja sen iu'
; aokksimpana asianajajana Englannin vasja' valtaan
ipaassyt konservatiivinen hallitus.
V' Ensimäinen tekosyy saatiin (väärennetystä) Sinov
jevin kirjeestä^ Kun sen johdosta Öli nootteja vaifadet'
itu ulkoministeri Oiamberlainin, j a^ neuvostoIähettn&
fRakovskin välillä, tarjosi viimemainittu vapaan pääsyn
Neuvostovaltojen alueelta sille henkilölle, joka olisi
'TO;ISinovjevin kirjeen sieltä tuonut Englannin uiko*
ininisteriölle ja takasi .hänelle koskemattomuuden.
Gbamberlain ei ottanuti tarjousta huomioon. Silloin
lähetti R^covski viimeisen noottinsa tästä asiasta ja
.-/'lausui siinä; v .
«Siihen niäiden, että Englannin hallitus, kieltäydy'
/ m a l l i i hyySksymästa heuvostohallttuksen tehdt/ustä
^It^^puolueettoinan s(!yvinto^oikeuden^^^ i
Vs/maan vääreimetyp Sinovjevin kirjeen alkuperää, myon-
' - ' l a a kykenemättömyytensä todistamaan mainitun kirjfe-
'^•^ jutun yhteydessä tekemiään syytöksiä; katsoo neuvos»
^ii:,toihaIIitus'noottien vaihdon tästä kysymyksestä paatty<
Tämän johdosta jutteli Neuvostoliiton pJkoasiQin
komissaari Tshtein sanoviial^Htinuehille - pitamässäl^
^..^ p u h e i n , että tub Englannin hallituksen Icieltäytymi
nen puolueettoman sovinto-oikeuden asettamisesta to-l^^^
viuudi»! selvillesaamiseksi o n ^ r ^^
f4 Itä, aillä se todistaa, että Englannin hallitus e i halua
-¥J ^totuuden ilmitulemista, ja että se tietää olevansa vää>
.jrässa. Parlamentissa Chamberlain «todisti» kirjeo)
oikeapcräisyyttä sillä, että se o l i saahi kolmesta tai
neljästä eri lähteestä. «Me kyllä uskomme», sanoi
.T8hilserin,i«elt$ Scotland Yardin käytettävissä on cl
^am' kolme tai neljä, vaan satoja provokaattpteita;
"l^^v vaikka CSiamherlain selittäisf saaneensa tuon kirjeoi
/^Ä^jieljastäsadasta eri liäiteestä, e l siitä olbi pienintäkään^
H :i?a^ se kumoa sitä tosi''
l^siaa^ "että Chamberlaip pelkää asian joutumista soviU'
^ tOroikeuden tutkittavaksi». /
Tämänlainen Englannin hallituksen käyttäytymihen
''.ön täydelleen, sopusoinnussa hrittiläisen diplomatian
<^ nykyisen esiintymisen kanssa kaikJciaila mtulmassa.^
Englannin edustajat joka maassa^ niin lännessä kuin
fl idässä, lietsovat .vihollisuutta Neuvostoliittoa vastaan
ja levittävät valheellisia tietoja neuvostotasavalloista.
t
m
Kun Angorassa levitettiin huhua Neuvostoliiton j a
lianskän välien särkymisestä, j a taas Pariisissa huhuttiin
Neuvostoliiton j a Turkin riitaanlumisesta, käyi
selville, että molemmissa tapauksissa Jiuhut.oUvat petaisin^
englantUtäsuta lähteistä. Englannin sanoina
lehtien kieltänusestähiW>Iimatta on neirvostohallitidcsel*
via didottoman varmal tiedot siitä, että Englannin
edustajat lupasivat Fan-Nolin hallitukselle, apuaan Ah
med Zognn vallankumouksellisia vastaan, jos tuo hai-
;Iitus kaikottaa maasta NeuvostoValtsjn edulstajan, uhaten
muussa tapauksessa jättää FfOi-Nolin aseettoman
hallituksen Zogun käsiini
«Näihin epäystävällisen politiikan ilmauksiin», sa
noi Tshitserin,-«suhtautuu neuvostohallitus levollisesti,
se kun on tehtäväkseen ottanut rauhallisten välien kehittämisen
kailduen valtojen Icdnssa ja työskentelyn
yleisen rauhan- aikaansaamiseksi.» ,>
1 Nyt on Ranskan suurkapitalistien lehti Matin lap-
«ddcaan avomielisesti, paljastanut Englannin uIRcopoli-tiäatt
^csityi^ohdat siitä asti, kun konservatiivit ' ^ i -
vat hallitusdbjat käsiinsä. cChamberlainin kiertomat-
^'^^;ka»j sanoo Matin, «liittojen rakentamiseksi polsevis^
: niia vastaan .tuotti tuloksia.. . Pariisissa hänen onnistui
Asaattaa Herriot kovin^. levottomaksi ja epäluuloisdai
neuvostohallitusta kohtaan; Roomassa hän Italian'hy*'
'M
i
yäsi tekemillä^. i^yvnttytyksälä - voitti p u o i e l l ^'
MussoliniiC vieläpä vatikaannMdn^ sillä hänen vierai-!
;]unsapaavi|i Ilmona oli erinon^söi suucesta merkityk-
> sestä. , I^ntoo|eeQ I ; p ä a c p^ oli Chamher^
lain itse IBiasra^1aanm'^Ea£^^^ puolustussopi-''
Imidtsen neuvostöpropägattdaa vastaan- muhamettilai^- »een ne turvallisesti tungcdcsen ISpl
set kapinoitsijat nousemaan hallitusta vastaan. Jngo-jLoois Engdahl senraavaa: TSSO,
slaviassa ne ovat kiihottaneet hajlitukseo ryhtymäänjhetfcem'on kapitalistinen ^ l^idistS
väkivaltaisim sortotohniin kroatilaista taIonpoikaispuO'|'^^°°^ palstansa selkt selälleen
luetta vastaan. Niiden alotteesta myös johtuu bulga- ^, ^ ^ ^ ^ ^ ^ J'^'^
f ^tfir^^lk"*" .--^ irFÄheel^"^
ta varten Bulgarian ulkoministeri taannom kavi BeUj^^^ maailmait uutena ihmee-gradissa.
Ne tarmdckaasti työskentelevät etuvarustuk-nä.
sen iuomisdcsi polsevismia vastaan Bfustastamerestä | Kapitalisteja palveleva lehdistd
Itämereen, ja siinä asiassa käy Puola täHceäksi Eng-lPuhun hänestä < kuten yksi prostitu-lännille,
joka ei siitä tähän asti ole sanottavasti välit- «e"^*» toisestaan- Nurmi kääntyi
tänyt^iron ja Latvian hallitukset eivät mitenkään J"**^'»"", P ^ J ^ J'"'^,»^,.!'
olisi uskaltaneet ryhtyä ^Isevikkeja t e l o t t ^ ellei fcä" l^^yt "SL^^u JSSS
niilla olisi ollut tukenaan Englannm lupaukset ja eng- ylistäminen saa kansainvälisen laa-lantilaiset
laivasto-osastot. Moskovan täytyy sietää junden. Nurmi on myyfeyt itsensä
Räävelin teurastuksia yksinomaan siitä syystä, ettei | hopeapenninldin. Ja sekin hyväk-haluta
joutua selkkauksiin Itamerenmaiden voimakkaan »y*ään. Hän voi senvnoksi saada
etti hän ohka» Amezikas kajutalis-min
asemaa.
Mutta valkofaien Nurmi otetaan
avosylin igutaan. Häntä kunnioitetaan
sen vaoksi että hän on luokkansa
luopio, HäneHe annetaan
suojelijan. Brittiläisen valtakunnan kanssa. Lyhyesti T » * ^ ® » suuremmoisen vastaanoton
,anoen, brittiläisen politiikan pohjana on se ajatus, et- L ^ ^ ' ^ Jcapitalistisissa ^ i « « » J h -
.~ t M 1. • 1' ~. - ~ • tahyvin kmn Amenkassakin. Mutta
ta bnttilainen mailmanvalta jonakin paivana joutuu ^^j^ menemään Neuvosto-taistelemaan
olemassaolostaan muhamettilaisia ja k d - venäjän lähellekään. Siinä onkin
aisen rodun kansoja vastaan, jotka tulevat esiinty- eroitua.
nään Neuvosto-Venäjän liittolaisina. Siltä varalta on Normi on tySväenluokkalainen
Englannin tflrkotiiksena nostattaa Europa haarniskaan Suomesta, paperoitsija ammatil-idlsevismia
vastaan jtaan. Hän kuului jäsenenä Suo-
«Jos nyt Englami olisi vanna siitä, että Saksa vii. r?'» UrheUijain^mttoon,
. . . . T ^ » T joka liitto pn valmistanut useita
oittomasti asettuu toisten sivistysmaitten puolelle Neu- Laaman parhaimmista urheUijois-
/ostovaltaa j a aasialaisia vastaan, olisi sille yhdenteke- ta. Jos Nurmi olisi Suomen ty5-
va&i vaikka Saksa salaa vobnistaisikin 40,000 kuula- läisurheilijan liiton jäsen, niin hän
miskua Berliinissä. Englanti ei usko Saksan nj^äänj ei olisi niin tervetullut Amerikaan.
valmistautuvan kostosotaanj vaan se uskoo, että uuden j ^ ^ " * ^ nimitettäisiin bolshevikiksi
mailmanpalon sattuessa se käyttäisi tilaisuutta naapu-]^^^^^^'^^^ "^^^'^^^'^^^
'iensa nujertamisebi, jolloin se joutuisi yhteisrinta-'^^'**"*^''" perusteella,
naan venäläisten, ja aasialaisten kanssa anglosaksilai-sia
vastaan. Siitäpä syystä Englanti nyt viakavasti
harrastaa Saksan aseistariisumista ja Ranskan pitämis
ä voimakkaana,' sensijaan että hrittiläinen politiikka
Lloyd Georgen sitä ohjatessa tähtäsi miltei päinvas-aiseen
suuntaan. Ranskan ollessa mihinkään jkykene-mättömänä
saksalaisten kostohyökkäykseenpelorta, m e - t s a a r i n aikana oli ol-nettäisi
Britamiia, vaikka se saisikin Yhdysvallat avuk-P^S ^^l^^l" .^'^^
^ 1 , .. . j ,,. 1 neelle j a näännytetylle työläis- ja
seen, kukaties voiton mahdollisuuden ratkaisevassa ot- taionpoikaisjoukoUle tilaisuus ra-lelussa
venäläisiä ja aasialaisia vastaan.» kcntaraaan ja luoinäan sellaista elä-
• mää, jossa ei enään ole riistäjiä e i
Edelläolevi^ta paljastuksista näl^y, kuinka todelli-kä riistettäviä Mutta jokaisen as-nen
ja uhkaava on kapitalismin yhteisrintaman' vaara r f ^ * " eteenpäin menossa huomat-
N « . » « < ^ v a N » liitto. ..«.an. SUä fe.» ^SnS^^S! tta
taen c i työväen yhteisnntanaan rakentammen kapitalis- seurasi tsaarilta taskaana perintönä
min hyi^äyssuunnitelmia vastaan suinkaan ole turhaa ja haittana ntttta eläanää luodessa.
hyvä-hnotoja aeh vuoksi että liittyi
valkokaartilaiseen nrheilijajookkn
eeseen, joka meni olympian Id-soihin.
Hänelle luetaan konnialffii
se että on eroitettn työläisnrheOi-jain
liitosta. Täten riistäjälookka
kukittaa niitä, jotka luopuvat luokastaan
ja antaantuvat heidän armoilleen.
Mutta kaikki tämä kunnia haihtuu,
kuten Nurmi tietää, senvnoksi.
että aniharvat suomalaiset työläiset
ottavat osaa niihin kilpailuiiiin,
joihin Nurmi ottaa osaa. Suomalaisten
työläisten suuret joukot tässä
maassa ovat kommunistisen' liikkeen
mukana. Heillä on-syytä vaikuttavasti
, boikoteerata Nurmea.
Nämät' työläiset ovat liittyneet, ei
ainoastaan Suomessa, vaan tässäkin
maassa. Punaiseen Urheilu In-temationaleen.
Yhteiskunnallisen
vallankumouksen laajenemis^ kanssa
Punaisen U. Intemationalen toimeenpanevat
kilpailut tulevat as-teettain
sivuuttamaan kapitalistiset
Olympian ottelut.
Täten työläismaailman nouseva
punainen taistelun aalto: on kosketteleva
urheilua, yhteiskunnallisen
elämämme yhtä muotoa.
flas&ss oje enSSn.saaststetto haa-dantakaisilla
valbrrezicoilla.
kiBa on terve aaterialHrtinen tie-tdnos
«naaihnan kaikkendesta,
Inonnosta ja j^hteiakannasta. Lapsetkin
ovat oppineet tekemään ^ d -
tS ja ennenkaOckea kunnioittamaan
työtä. Helle on selviönä, että ainoastaan
työväenkKdcaUe kunhivat
kaikki yhteiskunnalliset taotantolai-tdcset,
joita työröcniuokka kykenee
johtamaan ja hillitsemään kaikkien
yhteisesi hyvinvoinniksL • Neuvosto-
Venäjän tarköitaksena -on saada
kaikjd koulut aina pienten lasten
konlusta yliopistoon saakkar sik-
«i välineiksi, joidenka avulla voidaan
tuleva «ukupojvi vakauttaa
KokonaJDen kansabnta koulussa
Kun vallankumous särki kaiken
eikä ennenaikaista tohinaa.'
(jfandhi vakuuttaa vaarattoinuut-taan
\ jTäniä perintö o U k ^
miljoonaisen Icansakunnah Icädet ja
jalat, sielun j a ruumiin tietaniät-tomyyden
veihobn,; jonka verhon
pois reinirniseen ; om-jätt«
, , . - i. i .kuun suuren vallapjcpraouksenalet-
Itsestään ymmärrettävää on, kuinka penn vaaratto^ tu oikein jättiläismäiselle voimalla
mia sortajille ovat sellaiset arkamaisec; faampaatto-j ja innostuksella; -^^Työläis- Sa tjalon-mat
«vallankumousmTehet» kuin intialainen pyhä Po^a»»Joakot. olivat io heti alusta
Gandhi, joka .ei muuta pyy^ä kuin vastustaa «afara/- ««*»°»"^^^^^': ^ haluisivat saada
1" . •• ' \ »oppia — oppia, ymmärtämään jni-m
nimittam väkivallan kay^oa sorte;«i vastaan. LJ^ ^^^^^ ^j^^^ ,3kenne.
bprtajat ^Jaavat heidän puolestaan käyttää niin paljo taan — elämä sellainen/ jossa ei
y^altaa kuin, haluavat kuiviin-itnettyjä joukkoja yas- ole enään orjia ja orjuuttajia.
aan. -.' |-.Lokakuun suureen vallankumouk-.
Joku joutava huhu o l i kertonut, että Gandhi muka Venäjällä aivan sa-i.
. \ 1 ^11 v/r S ....... . molla tavalla kuin muuallakin por-olisi
saanut kutsun tulla M^^^ tapahtunut kaikki
ehdosta han-«Nuon Intia» nimisessa Ididessäan jul- yhteiskunnallinen kasvatus luokka-
Lasee seuraavan sapiskan:/ pohjalla se oli ollut luekkakasva-
«Polsevismi, mikäli se perustuu vahaltaan {tusta-määrättyjen muotojen ja puit-ja
jumalankieltämiseen, on'minulle kauhistus, »«den sisällä. Tähän astinen ih^
Minä en iisko, että väkivaltaisin keinoin voidaanrS^"""*" ^f^ y ' , ' , . ^ ^ ' ' ' " .,V
j . . t ^- t - L ^ - - rti 1 ' vistys on ollut edullista vaan sille
edistyksen Hela, lyhentää. Olen leppymatonIi„okalIe, joka kunakin aikakautena
väkivaltdcemojen vastustaja, ja vastustan niitä on ollut hallitsevana, määräävänä
sittenkin, vaikka niillä yritettäisiin saavuttaa luokkana. Ei ole tullut kysymyk-kuinkakin
Rieviä tafkotusperiä.» seenkään onko kasvatus ollut yh-
' Huhhuh! Kuinka voisikaan pyhimys alentua koh.h^«J?°"^"!tf K ^T''^ ^IIT
. i : . ' .. V. . z^' , _ - mistoon nähden taantumuksellista
taamaan mm hirveitä ihmisia kum pols^ikkeja? Mut-L . ^jistykseUistä. — Pääasia on
ta tiskinpä kukaan lienee todella ajatellutkaan, että ollut, että siitä oh oUut etua ja
lolsevikeilla, jotka ovat sorrettujen ainoa asestettu ^hyötyä porvariston luokkaeduille,
siis lodeZ/inen—r torva, olisi ollut mitään aihetta kut-| Mutta lokakuun vallankumous an-sua
luokseen tuollaista jänishousua. Olkoon vaan {toi ensi kerran äimt^kunnan histo-siellä,
missä on: Englannin veristen imperialistien sa- ^^ssa tUaisuuden tälle suureUe Ve-onkisaamaajana.
näjän kansalle alkaa opettamaan ja
' 'kasvattamaan laajoja joukkoja työväenluokan
maailmankatsoniaksen
sa
—' Krupsfcajaih Laiinin lesken, lausunto Trotskin mukaan.. Tämä oli suuri ja vaikea
riidasta Sinovjevin, Stalinin ja Kamenjevin kanssa on tehtöva, sillä kaikki mikä oli van-kuvaavan
rauhallinen: «En tiedä vielä, onko' tov. P^'» P?"^^"!^^^
T .Il • -1 »~ k i M i " " f » 1 \ murska^tnn vallankumouksessa.
Trotski vikapaa kaikkiin niihm kuolemansyntedun, U^^^^^ ^^^^^^ j^^^j^. yenäjan sioista
häntä syyttftaan. Jtittu on vaha kynäkiistanUstyneeseen ja oppineeseen .luok-uontoinen.
Mutta tov. Trotskilla el ole mitään oikeut-Lkaan ainoastaan aateBstoa, papistoa
ta valittaa kohtaloaan. Hän ei ole äian eilisen teeren Ja ijouldco kirjailijoita,, sekä
poa«i, jp häne» piU lietää, että sellaisessa äänilajissa "^»P» kauppaporvarisloa. Kan-kirjotettu
sapiska-kuin hänen Lokakuun Opetuksensa ^ J , " - ^ ^ ^ ^ ^
on, tulee VawnaSti nostattamaan vastaansa samanlaises- ju,,^ mitään opetusta osakseen,
äänilajissa käydyn Icynffiiistan:» | Varsinkin :talonpojat • olivat niin
työstä n^rityneitä, 'eftä lie eivät
- Tammikmm enstamisellä ija toisella viikolla onl » ajatteJtemaaÄaan
^ 1 . 1 - . •• T . omilla aivoillaan saatikka sitten
taas ollut sakehnpia ^Umuja, mita LoMöo^a, tuössak^^^^^^^^^ äestystä ^a valistus-sumujen
kaupungissa tavataan. Toht. J . S. Owens, jon- ta. Ja sitäpaitsi ei tsaarin hällitus-ca
t^tävätiä on punnita näytteet jokaisesta 'LOhtoonlohjelmaan kuulunutkaan talonpoi-sumusta,
laskee sUmun mukana Lontoon k(^dalla ilma- kain sivistäminen, sillä silloinhari
kehässä ItelluilMi 250-300 lonniiB nokea. "Jika kau-h oliri nhMmat länen iMhävat.
U . — ii™, oli ha,_l«k«.« ollee. i S 6 ^ . . t e » - ^^"rt^m^^lTt:
kihiukkasla, ja joka neliötuumalle Lontoon kaduilla hohpojdn puolesta huolen äiÄ mitä
oli sumun -laskeutuessa satanut 515,000 nokihiukkastaj tarvitsi ajatella. — Jnm^a ja kei-minuutiSsa.
sari siinä talonpojan tieto**, muuta
Siitä jo voi arvata, miten pidcältä Suurhrit^ian « ^ ^ ^ " » J ^ ^ . ^ ^ ^ i n kulunut
aakaupungissa voi nahda eteensä. Monta paivaa öli j^^j3]j„Qn suuresta -v^knkamouk-katuliikenne
pys^dyksissa, sumun aAeuttamat tapa- Uesta., Se tfvistys.jä valistustyö,
tiinbat olivat tavattoman lukuisat, junat myöhästyi-1 joka näiden*-vuosien aikana on Ve-j
caliivaunuyhtio 60- mies& vaarallisunpiin >katu-|,„^j„ii^ i u n muistkmme, että
kulmauksiin kävelemään vaunuja edellä,'ops^scb suurin osa ^'Veääjän kansasta ei
osannut lukea eikä kiisotttaa, saa
tikka sitten muuta. Jos missään,
niin juuri lukutaidottomuuden poistamisessa
on Venäjällä tehtyj kaikista
sodan , ja imperialistisen saarron
aiheuttamista vaurioista huolimatta
suuremmoista työtä. Viime
vuoden, tilastot, osoittavat, että
enään on vaan jälellä 18 niiljoo-naa
lukutaidotonta ja nämäkin uskotaan
uutteralla työllä ja uhraa-vaisuudella
saatavan vallankumouksen
10-vuotiajuhlapäivänä v. 1927
likvisolduksi. Suurin osa lukutaidottomia
on talonpoikaisnaisia. Näi
den naisten y.m. lukutaidottomien
keskuudessa tehdään voimaperäistä
herätystyötäi samalla kiin opetetaan
heitä lukemaan ja kirjottamaan. Miljoonia
kultaruplia on j"ö käytetty
lukutaidottomuuden : poistamiseksi ja
lisää käytetään. On olemassa oikein
erityinen järjestö, jonka nimi
on "Alas. lukutaidottomuus", tänään
järjestön palveluksessa on -ttthan-sia
miehiä ja naisia, joita lähetetään
kaukaisempiinkin maalaiskyliin-''opet
tamaan kansaa lukemaan ja kirjoittamaan.
Tuskin löytyy enään sellaista
kolkkaa koko Neuvosto-Venäjän
Liitto-Alueilla, iossa ei olisi yksi
tai useampia lukurenkaita. Yksin
Leningradin läänissäkin on
avattu . 1,000 , koulua lukutaidottomille.
Yhden ihmisen Jukntaitoi-seksi
opettaminen maksaa keskiar-voisesti
1 rupla 75 kopeekkaa.
Ei yksin ole tehty kasvatustyötä
lukutaidottomuuden poistamiseksij
vaan ennenkaikkea täytyi koko va
listus ja sivistys saada uuden ruumiin
ja sielun ennenkuin se vastaisi
proletariaatin maailmankatsomusta.
Heti vallankumouksen'' jälkeen
tuli vakava kysymys siitä mistä saada
uusi proletaarisen maa^mankat-somuksen
omaava opettajisto . tälle
miljoonaiselle kansalle. Mitäs muuta
kuin talisella kiireellä kasvattaa
maan "punaisia opettajia ja punaisia
insinöörejä", jotk^ kykenevät
kaikissa oppilaitoksissa opettamaan
kaikkia niitä aineita mitä kouluissa
ja oppilaitoksissa opetetaan marxilaisen
maailmankatsomuksen mukaan;
.Uskonnon opetus poistettiin
heti Vallankämoitksen jälkeen opetusohjelmasta
ja opp&aidei^ ruu-miininen
rangaistus, jotka molemmat
olivat olleet melkeimpä "pää-opinkappaleita^'
tsaarin aikana kansakouluissa.
Oppilaat olivat opettajiston
mielivallan aidsina. Toinen
strari mullistus, mikä kansakoulu-opetukseen
nähden tehtiin, oli; koulut
muutettavat työkouluiksi, joissa
kaiktä lopetas tapahtuar..nyt toisella
tavafla. kuin ,<ennen porvarialkaan.;
iKaikki koulut ovat työkouluja, jois-
-sa opetcltaan oppilaille jotain hyödyllistä
':tyotä. Erityisiä agcanomT-kouluja
on vperustettu yU : koko
maan, joissa kasvatetaan specialisti
agranoomeja, joita sitten lähetetään
maaseudtzille opettamaan talonpojilla
uudenaikaista tieteellistä maan
viljelystä.
kokonaan porvarälis^ta ideologiasta
kuin niyöskiil siksi välineeksi,
joka nyt elämässä ja kasvamassa
olevan ihmispolvea^ mielet hedelmöitti
työväenluokan maailman-katsosauksella.
Tämä lähes ISO miljoonaa käsittävä
kansakunta samalla kun se rar
kentaa uutta kommunistista- yhteiskuntaa
tulisella Sdireellä, niin se
on, kuvannoUbesti^ puhuen, myöskin
alkanut käymään koulua aina
lapsesta vanhukseen , asti. - Ei ple
enään' Neuvosto-valtojen alueella
kaupunkia, kylää, tai kaukaisempaakaan
talonpojan mökkiä, jossa
ei harrastettaisi ja opittaisi-jotakin
fayödylUstä tietoa. Tietoa sellaista
josta on persoonallista^ hyötyä itse
harrastajille,. mutta ennenkaikkea
koko työläis- ja talonpoikain task-vallalle
ja kanisainväliselle työ>{äen-liikkeeUe.
Oiga Lauldd.
Tänä y l i 7 vuoden ajalla on^Ve-näjällä
päästy niin pitkälle, että: ai
kaVfttv jo katkld koulut ja oppilai-tdoset
^vra£ite^ sitä tarkoitusta, minkä
lokakuun suuri vallanknmous
antoi ti^Ie suurelle kansalle. Kuten
jo edellä .mainitsin tapahtuu
kalkki «petos ja kasvatus nyt mar^
xiiais-leniniläisessä : hen^ssä, se. oh
proletaarisen, ^materialistisen maa-
Arnold Sominerlin^
Viron vallankumouksellinen -'työ^
väenliike on monien kapitalistisille
vainoille menettämiensä ohrien 'joukossa
kadottanut myös Viron, kommunistisen
nuorisoliiton 'johtajan,
toveri Arnold Sommerlingin.
: Salainen poliisi .sai jinuskituksi
hänen pakopaikkansa eräässä mökis-
(Bä hoin 10 kilometrin päässä. Rqä-velistä,
jonne hänen viime, taiste-luitten
jälestä oli täytynyt piiloutua
kahden toverinsa, AUiksonin jä
i^ruglikomin, kanssiau Eymnieneh
tunnin, ajan näinä kolme toverusta
tekivät katkeraa vastarintaa 50-
miehiselle poliisijoukolle, joka' ifm-päröi
mökin ja lopuksi sen < yäki-
>ynnäköllä vallotti; KeUo 9 :stä i l lasta
kello 7 :ään aamuun nämä. urheat
toverukset sankariUisesti taistelivat,
'kunnes vihdoin- kaikki .lUo-tieia
läristäJbiinä ka!atnivat. f:
• /Tov^ Öomiierl^
loiipoikalsyanheinpien'^ p o ^ - koulusta
.hänet ka*
mopioselliseh Mihotuksehsa ^ \ t ^ a .
Sitte hän työskenteli Käävelin satamassa,
järjestäen sanmlla työläisnuorisoa.
V. 1920 hän perusti " V i ron
nuorten proletaarien liitoii."
Kuri hallitus tämän järjestön hajotti,-
rupesi hän järjestämään nuOri'!
soa ammattiyhdistyksiin. - . • ^";>
V:n 1920 lopulla SommerUng jätettiin
sotaoikeuden tuomittavaksi
kommunistipuolueen jäsenyydestä jä
kiihotuksen harjottamisestar Viron
'kansanvaltaista" ttoavaltaa vastaan.
Vanhain tsaarinaikafsen feiri
mukaan tuomittiin hänet 10 vuoden
kurituBhuorierangaistukseen. Vuoden
kuluttua sai Neuvostohallitus
hänet vaihdetuksi virolaisiin valkoi
kaartilaisiin^ ; '
Senjälkeen hän ,työa|centefi riubri-
SQJärjestöissä LeningradisS|a 'jk ra»
jakaupungissa. Kingsiseppissä. Mutta
kiin äskeiset Viron taistelut puhkesivat;
palasi hän kotimaahansa,
bttil osaa .^taisteluihin jä on > nyt,f
vasta 24 yubderi ikäisenä, kaatunut
vartiopaikallaan. Viime 'sanoikseen
hän kaatuessaan tuossa yöllisessä
taistelussa kehotti tovereitaan kuolemaan
rohkealla mielellä.
Virolainen ja kansainvaUnen vai
lankumbuksellinen ^coyhälistö ,1nin
nioittaa nuoren urhokkaan esit^sr
telijansa muistoa!
Kurssi
Siiik.39.00
Dollarista
LXHETYSKULUTc
40e lähetyksistä alle 130.00,
50e lähetyksistä $30-^59.99
asti, 75e lähetyksisät |60:00
_|99.99 ja $1.00 kaikflta
1100.00 taikka sitä suuremmilta
lähetyksiltä. Sähkösano-malähetyksille
on kulut f3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tyksiä'
vastaan. S. G. 1IE3L,
957 Broadviev Ave.
iSridbnryssa ja ympäristöllä
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa erikoiskurssia...
Laivapilett«jg myydain.
Tiedostakaa pilettiasloita.
VAPAUS
Box 69. — Sudbnry, Ont
Toronton nnfisia
Ohjelma kokonlusMa sunnuntai
illalla tammikuun 18 päiyäv puhui
tov. Martin Henrick^on. Tov. Hen-rickson
oli paluumatkalla kotiinsa
Sudburyssa, jossa tri Koljonen hä-hessä
oli tehnyt leikkanksen, ja een
johdosta lov. Henrickson oli päkoi-tettn
puhumaan istualtaan» Mutta
siitä huolimatta oli tov. Henridc-soriin
puhe yksi parhaista, joitä
huoneustossamme on kuultu pltksin
aikoihin. Puheen saheenaMnellä
oli sos.d^okratia ja sen toiminta,
ja sille -rinnastettuna kommnmsii-sen..
liikkeen. keskitetty toinunta,
jonka Martti niifi perin ' y ^ n k ^ r ^ -
siHa, ynmiarrettavUIit eränerkdBä
valaisi, sekä kyllin selvillä aäan
mukaisilla totuuksilla näyttä Kolmannen
Kansafatvalisen. liöijnmaitto-muuden
Ja miten se kulkee voitosta
toiseen en 'maissa, 3iBViCtäen kapi-tafistista
järjestelmää. Tilaisuudessa
oli lähes kaksisataa knti^jaa, jot-ihnankatsomuksen
mukaan. Joksi- ]ca puheen palkitsivat valtavilla
nen lapsatin,.joka^ I»5see nyt idoa'snosionosoitukäilla, >sdtä «hraavat
kansi&otthista ei 'hänen ajstasmaa-| roponsa "Ikolehl^"^ j o ^ " i&väiäyräustaja £bevi^
puutteen alaisen'tilan vuoksi, puhujalle
kannettiin ja joka tuotti yhdeksäntoista
dollaria^ , ,'. V
Saaren keskaslammitytlaitoluen
tulee rakentamaan Torontoon Ontarion
' Hydro-komissiöni, ^ jolla laitoksella'
etupäässä aiotaan lämmittää
suuria' liäcehuoneustoja -kaupun^n
keskuksessa. Lxitosta .varten on
ostettu kymmenen eekkeriä maata
läheltä Bay-katua alhaalta järven
rannasta. Laitoksen koko kustannusarvio
oh viisimiljoonaä -dollaria.
(Nijelmä-: ja tancM-ihaman toinm
osaston /naisjaosto lauantai-illalla
31 päivänä tammikuuta: mpnipnoli-sella,
arvokkaalla ohjelmalla. Saa>
puka^mme '^runsaslukuisina' karinat-tamaan
naisjostomme enshnäistä i l tamaa
tällä vuodella. • \\
Kalavan ;vaoden ajalla aikoo kau-
])^ngiilhallinto laajentaa ja korjata
kaupungissa olevia f kansakouluja
1575,000 dollarin edestä. Korjauksia
ja lisärakennuksia tehdään kah-deksaari
eri kouluun ja yksi kokonaan
uusi kansakoulu 'tullaan rakentaman
vuoden' kuluessa More
puistoon. Uudesta koulusta ei kuitenkaan
rielä ;jo,Ie. kasUnnnsarriota
laadllitu :> julaiste^ I •
Kanpansrin -. »fceima«loiinmto
kautta ilmoitetun tilaston mukaan
on Torontoa rakennettu Icyjnmenen
vuoden talueasf • ^^^^^^ yhdejcsän-kymmenen
yhden miljöoBän; edestä.
Tässä tilastossa ilmenee vaan. ne
rakennukset joista arkkitehdit ovat
valmistaneet : piirustukset ja Valvoneet
töiden kulkua^ Satoj*en tu-hänmen.
dpUarieh^l edestä
taad pieniä taloj'ä> joita ei ollenkaan.
ole valvomassa arkkitehdit, joten
ne, on. tilastosta pois kokonaan.
Uutta k a l j J B t i i M y a t e m i a yleisölle
aikqo kevään tullen j'ärj'estää kaupungin
katuvaunuliikkeestä kuoleh-tiva
komitea. Suunnittelevat eri-osiih
känpuiigia autoja, jotka kuljettaisivat,
yleisöä Icaupungin kes-
Jrakseen kjntnmenen : sentin ^ kyytimaksusta,
jolla ei saisi väihtolippua
kaupungin katuvauiiuin, .maksu oli-
.si vaan siUe linjalle, missä' auto .
kulkee. ' Autojen pitäisi tulla punaisen
värisiä, jonka -värisiä autoja
jo ' ennestään on li&että välittämässä
niihin osiin kaupungia, minne ei
kulje katuvaumi. : Nämä kuiten-,
3än ovat yhteydessä katuTOUnttlii-kenteen
kanssa, niin että annetaan
vaihtolippu niihin ja niistä mualle,
joten aiottu, systeemi tulisi aivan
uusimuotoinen. ^ i *
Eripaikkali
FORT FRANCES, ONT.
- Tammikaan 19 r p. 1925 pidettiin
Canadan' Kommunistipnolueen Suo-maL
Järjestön P. F. osaston varsinainen
kokous, jossa päätettiin o-saston
asioista senraavaa:
. " Entisille virkailijoille .annettiin
vapaus toimestaan ja valittiin t i lalle
uudet: . - . i
Organiseeraajaksi Aino Lehto,
jäsenkirJoriksi Henry Mäki, pöytä-
Idrjuriksi. Johan Laine, kirjeenvaihtajaksi.
Enul Soderhofan, kirjaUi-suos-
ja sanomalehtiasiamieheka
Henry Mäki Untisten kiijoittajak-tS
Annie Ruissalo. Siinähän ne "vi*
ran saaneet" henkilöt jo ovatkin.
Päätettiin laittaa osaston osoiteil-motus.
Vapauteen, joten asia on-ka-terr
intääkin.
Toiminta on hiljaista talven ai*
kana,' knn m!ehet~ ovat metstssäv
Semmoistahan se on, että leipähuo-let
ajavat armottomasti työläistii
paikasta toiseen. Eika työn tulosten
nanttimisesta voi olla puhetta*
kaan.
T i n i i i ItBoa alnasa olivat katt*
p n n ^ vaaKt Kakd 8norta'%^^
oHisnnspOhattaa,- idm.- aahnlaiiritefan
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 27, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-01-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus250127 |
Description
| Title | 1925-01-27-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
VAPAUS;
l i f 8adbaijMW Oat, joks tiistai, tontaS j » iMMstal
Toioiittftj^t:
A B. MiKEUL ABVOVAABA.
sa msilmffima sdci yfatdstohmnlasopuDiiaeD Vfliineren
rannäkoiraltojen kptluoL, En^annin dipIomaatisflJe
edustajille «m annettu ohjeet kaikkialla taistella polse-vismia
vastaan. Niidea oo onnitfimot saada polsevikit
ajetuksi pois Alhaniasta, yllyttamalli serlnalaismieli-
VAPAUS (lÄerty)
Tite ooly otsan of Finnish Workera in Canada. Pab«
iislied hl Sodbtay, Ont, every Toeaday, Tfannday and
Satoniay.
Begutered at the Post Office Department, Ottawa,
•a seeond claas matter. .
Advertibdnir rates 40e per eoL ineb. Uinimam chargre
for single insertion 75e. Disconnt on standing advertise-nent
The Vapa'>s is the best advertising mediom
«mong the FJnniyh Peoplc in Canada.
Dafly Workeriau Urjoittaa
Ihnoittishhita kerran joiidstuista ilmoituksista 4ec
Mlstataumalta. Suorista ilmoitoksisty sekä ilmoitok-sbta,
joiden t e k i ^ ei joka:; kerta nmoteta, annetaan
tentDva alennna. Kuolonilmoltukset ^2.00 kerta ja 60.
'lUä Jokaiselta moistovärssyltä. NimenmouttoHmpituk
•et 60e kerta, 11.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitaksei
12.00 kerta, |3.00 kaksi kertaa^ . Ssmtymäflmoitokset
ILOO kerta. Halutaantieto. ja osoteilmoitokset 50(
karta. $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitäi
raha seurata mukana. . -
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00, pooli vk. |2.25, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 76e.
• Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, pnoli vk
18.00 ja kolme kk..$1.76. ^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
Paitsi asiamiesten joilla on takaukset »
Tiistain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kon^
vtorissalouantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantair
Iehte«n terfftaina kello 3.
ioft ette milloin tahansa saa vastausta ensimälseet
Urjsesecnne, Iprjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja
persoonallisella nimellä.
,3. V. XANNASTO. Liikkeenhoitaja. ,
Englanti taantumuksen selkärankana
m
Mi
•m
Yha hurjehnnaksi naytttia päivä päivältä yltyvän
vvastavallaidcunMuksellinen kiihotus Neuvosto-Venäjää
^vastaan^joka suunnalla. Valheet j a väärennykset käy
T viit yhä töikeämmiksi ja häikäilemättomännniksi.- Tä
tnä kiihkeä raivo nähtävästi on , yhteydessä Dawe8
suiinnitelman toteuttamisen kanssa; sen takana on
.Yhdysvaltain j a E^iglannin suur^^ ja sen iu'
; aokksimpana asianajajana Englannin vasja' valtaan
ipaassyt konservatiivinen hallitus.
V' Ensimäinen tekosyy saatiin (väärennetystä) Sinov
jevin kirjeestä^ Kun sen johdosta Öli nootteja vaifadet'
itu ulkoministeri Oiamberlainin, j a^ neuvostoIähettn&
fRakovskin välillä, tarjosi viimemainittu vapaan pääsyn
Neuvostovaltojen alueelta sille henkilölle, joka olisi
'TO;ISinovjevin kirjeen sieltä tuonut Englannin uiko*
ininisteriölle ja takasi .hänelle koskemattomuuden.
Gbamberlain ei ottanuti tarjousta huomioon. Silloin
lähetti R^covski viimeisen noottinsa tästä asiasta ja
.-/'lausui siinä; v .
«Siihen niäiden, että Englannin hallitus, kieltäydy'
/ m a l l i i hyySksymästa heuvostohallttuksen tehdt/ustä
^It^^puolueettoinan s(!yvinto^oikeuden^^^ i
Vs/maan vääreimetyp Sinovjevin kirjeen alkuperää, myon-
' - ' l a a kykenemättömyytensä todistamaan mainitun kirjfe-
'^•^ jutun yhteydessä tekemiään syytöksiä; katsoo neuvos»
^ii:,toihaIIitus'noottien vaihdon tästä kysymyksestä paatty<
Tämän johdosta jutteli Neuvostoliiton pJkoasiQin
komissaari Tshtein sanoviial^Htinuehille - pitamässäl^
^..^ p u h e i n , että tub Englannin hallituksen Icieltäytymi
nen puolueettoman sovinto-oikeuden asettamisesta to-l^^^
viuudi»! selvillesaamiseksi o n ^ r ^^
f4 Itä, aillä se todistaa, että Englannin hallitus e i halua
-¥J ^totuuden ilmitulemista, ja että se tietää olevansa vää>
.jrässa. Parlamentissa Chamberlain «todisti» kirjeo)
oikeapcräisyyttä sillä, että se o l i saahi kolmesta tai
neljästä eri lähteestä. «Me kyllä uskomme», sanoi
.T8hilserin,i«elt$ Scotland Yardin käytettävissä on cl
^am' kolme tai neljä, vaan satoja provokaattpteita;
"l^^v vaikka CSiamherlain selittäisf saaneensa tuon kirjeoi
/^Ä^jieljastäsadasta eri liäiteestä, e l siitä olbi pienintäkään^
H :i?a^ se kumoa sitä tosi''
l^siaa^ "että Chamberlaip pelkää asian joutumista soviU'
^ tOroikeuden tutkittavaksi». /
Tämänlainen Englannin hallituksen käyttäytymihen
''.ön täydelleen, sopusoinnussa hrittiläisen diplomatian
<^ nykyisen esiintymisen kanssa kaikJciaila mtulmassa.^
Englannin edustajat joka maassa^ niin lännessä kuin
fl idässä, lietsovat .vihollisuutta Neuvostoliittoa vastaan
ja levittävät valheellisia tietoja neuvostotasavalloista.
t
m
Kun Angorassa levitettiin huhua Neuvostoliiton j a
lianskän välien särkymisestä, j a taas Pariisissa huhuttiin
Neuvostoliiton j a Turkin riitaanlumisesta, käyi
selville, että molemmissa tapauksissa Jiuhut.oUvat petaisin^
englantUtäsuta lähteistä. Englannin sanoina
lehtien kieltänusestähiW>Iimatta on neirvostohallitidcsel*
via didottoman varmal tiedot siitä, että Englannin
edustajat lupasivat Fan-Nolin hallitukselle, apuaan Ah
med Zognn vallankumouksellisia vastaan, jos tuo hai-
;Iitus kaikottaa maasta NeuvostoValtsjn edulstajan, uhaten
muussa tapauksessa jättää FfOi-Nolin aseettoman
hallituksen Zogun käsiini
«Näihin epäystävällisen politiikan ilmauksiin», sa
noi Tshitserin,-«suhtautuu neuvostohallitus levollisesti,
se kun on tehtäväkseen ottanut rauhallisten välien kehittämisen
kailduen valtojen Icdnssa ja työskentelyn
yleisen rauhan- aikaansaamiseksi.» ,>
1 Nyt on Ranskan suurkapitalistien lehti Matin lap-
«ddcaan avomielisesti, paljastanut Englannin uIRcopoli-tiäatt
^csityi^ohdat siitä asti, kun konservatiivit ' ^ i -
vat hallitusdbjat käsiinsä. cChamberlainin kiertomat-
^'^^;ka»j sanoo Matin, «liittojen rakentamiseksi polsevis^
: niia vastaan .tuotti tuloksia.. . Pariisissa hänen onnistui
Asaattaa Herriot kovin^. levottomaksi ja epäluuloisdai
neuvostohallitusta kohtaan; Roomassa hän Italian'hy*'
'M
i
yäsi tekemillä^. i^yvnttytyksälä - voitti p u o i e l l ^'
MussoliniiC vieläpä vatikaannMdn^ sillä hänen vierai-!
;]unsapaavi|i Ilmona oli erinon^söi suucesta merkityk-
> sestä. , I^ntoo|eeQ I ; p ä a c p^ oli Chamher^
lain itse IBiasra^1aanm'^Ea£^^^ puolustussopi-''
Imidtsen neuvostöpropägattdaa vastaan- muhamettilai^- »een ne turvallisesti tungcdcsen ISpl
set kapinoitsijat nousemaan hallitusta vastaan. Jngo-jLoois Engdahl senraavaa: TSSO,
slaviassa ne ovat kiihottaneet hajlitukseo ryhtymäänjhetfcem'on kapitalistinen ^ l^idistS
väkivaltaisim sortotohniin kroatilaista taIonpoikaispuO'|'^^°°^ palstansa selkt selälleen
luetta vastaan. Niiden alotteesta myös johtuu bulga- ^, ^ ^ ^ ^ ^ ^ J'^'^
f ^tfir^^lk"*" .--^ irFÄheel^"^
ta varten Bulgarian ulkoministeri taannom kavi BeUj^^^ maailmait uutena ihmee-gradissa.
Ne tarmdckaasti työskentelevät etuvarustuk-nä.
sen iuomisdcsi polsevismia vastaan Bfustastamerestä | Kapitalisteja palveleva lehdistd
Itämereen, ja siinä asiassa käy Puola täHceäksi Eng-lPuhun hänestä < kuten yksi prostitu-lännille,
joka ei siitä tähän asti ole sanottavasti välit- «e"^*» toisestaan- Nurmi kääntyi
tänyt^iron ja Latvian hallitukset eivät mitenkään J"**^'»"", P ^ J ^ J'"'^,»^,.!'
olisi uskaltaneet ryhtyä ^Isevikkeja t e l o t t ^ ellei fcä" l^^yt "SL^^u JSSS
niilla olisi ollut tukenaan Englannm lupaukset ja eng- ylistäminen saa kansainvälisen laa-lantilaiset
laivasto-osastot. Moskovan täytyy sietää junden. Nurmi on myyfeyt itsensä
Räävelin teurastuksia yksinomaan siitä syystä, ettei | hopeapenninldin. Ja sekin hyväk-haluta
joutua selkkauksiin Itamerenmaiden voimakkaan »y*ään. Hän voi senvnoksi saada
etti hän ohka» Amezikas kajutalis-min
asemaa.
Mutta valkofaien Nurmi otetaan
avosylin igutaan. Häntä kunnioitetaan
sen vaoksi että hän on luokkansa
luopio, HäneHe annetaan
suojelijan. Brittiläisen valtakunnan kanssa. Lyhyesti T » * ^ ® » suuremmoisen vastaanoton
,anoen, brittiläisen politiikan pohjana on se ajatus, et- L ^ ^ ' ^ Jcapitalistisissa ^ i « « » J h -
.~ t M 1. • 1' ~. - ~ • tahyvin kmn Amenkassakin. Mutta
ta bnttilainen mailmanvalta jonakin paivana joutuu ^^j^ menemään Neuvosto-taistelemaan
olemassaolostaan muhamettilaisia ja k d - venäjän lähellekään. Siinä onkin
aisen rodun kansoja vastaan, jotka tulevat esiinty- eroitua.
nään Neuvosto-Venäjän liittolaisina. Siltä varalta on Normi on tySväenluokkalainen
Englannin tflrkotiiksena nostattaa Europa haarniskaan Suomesta, paperoitsija ammatil-idlsevismia
vastaan jtaan. Hän kuului jäsenenä Suo-
«Jos nyt Englami olisi vanna siitä, että Saksa vii. r?'» UrheUijain^mttoon,
. . . . T ^ » T joka liitto pn valmistanut useita
oittomasti asettuu toisten sivistysmaitten puolelle Neu- Laaman parhaimmista urheUijois-
/ostovaltaa j a aasialaisia vastaan, olisi sille yhdenteke- ta. Jos Nurmi olisi Suomen ty5-
va&i vaikka Saksa salaa vobnistaisikin 40,000 kuula- läisurheilijan liiton jäsen, niin hän
miskua Berliinissä. Englanti ei usko Saksan nj^äänj ei olisi niin tervetullut Amerikaan.
valmistautuvan kostosotaanj vaan se uskoo, että uuden j ^ ^ " * ^ nimitettäisiin bolshevikiksi
mailmanpalon sattuessa se käyttäisi tilaisuutta naapu-]^^^^^^'^^^ "^^^'^^^'^^^
'iensa nujertamisebi, jolloin se joutuisi yhteisrinta-'^^'**"*^''" perusteella,
naan venäläisten, ja aasialaisten kanssa anglosaksilai-sia
vastaan. Siitäpä syystä Englanti nyt viakavasti
harrastaa Saksan aseistariisumista ja Ranskan pitämis
ä voimakkaana,' sensijaan että hrittiläinen politiikka
Lloyd Georgen sitä ohjatessa tähtäsi miltei päinvas-aiseen
suuntaan. Ranskan ollessa mihinkään jkykene-mättömänä
saksalaisten kostohyökkäykseenpelorta, m e - t s a a r i n aikana oli ol-nettäisi
Britamiia, vaikka se saisikin Yhdysvallat avuk-P^S ^^l^^l" .^'^^
^ 1 , .. . j ,,. 1 neelle j a näännytetylle työläis- ja
seen, kukaties voiton mahdollisuuden ratkaisevassa ot- taionpoikaisjoukoUle tilaisuus ra-lelussa
venäläisiä ja aasialaisia vastaan.» kcntaraaan ja luoinäan sellaista elä-
• mää, jossa ei enään ole riistäjiä e i
Edelläolevi^ta paljastuksista näl^y, kuinka todelli-kä riistettäviä Mutta jokaisen as-nen
ja uhkaava on kapitalismin yhteisrintaman' vaara r f ^ * " eteenpäin menossa huomat-
N « . » « < ^ v a N » liitto. ..«.an. SUä fe.» ^SnS^^S! tta
taen c i työväen yhteisnntanaan rakentammen kapitalis- seurasi tsaarilta taskaana perintönä
min hyi^äyssuunnitelmia vastaan suinkaan ole turhaa ja haittana ntttta eläanää luodessa.
hyvä-hnotoja aeh vuoksi että liittyi
valkokaartilaiseen nrheilijajookkn
eeseen, joka meni olympian Id-soihin.
Hänelle luetaan konnialffii
se että on eroitettn työläisnrheOi-jain
liitosta. Täten riistäjälookka
kukittaa niitä, jotka luopuvat luokastaan
ja antaantuvat heidän armoilleen.
Mutta kaikki tämä kunnia haihtuu,
kuten Nurmi tietää, senvnoksi.
että aniharvat suomalaiset työläiset
ottavat osaa niihin kilpailuiiiin,
joihin Nurmi ottaa osaa. Suomalaisten
työläisten suuret joukot tässä
maassa ovat kommunistisen' liikkeen
mukana. Heillä on-syytä vaikuttavasti
, boikoteerata Nurmea.
Nämät' työläiset ovat liittyneet, ei
ainoastaan Suomessa, vaan tässäkin
maassa. Punaiseen Urheilu In-temationaleen.
Yhteiskunnallisen
vallankumouksen laajenemis^ kanssa
Punaisen U. Intemationalen toimeenpanevat
kilpailut tulevat as-teettain
sivuuttamaan kapitalistiset
Olympian ottelut.
Täten työläismaailman nouseva
punainen taistelun aalto: on kosketteleva
urheilua, yhteiskunnallisen
elämämme yhtä muotoa.
flas&ss oje enSSn.saaststetto haa-dantakaisilla
valbrrezicoilla.
kiBa on terve aaterialHrtinen tie-tdnos
«naaihnan kaikkendesta,
Inonnosta ja j^hteiakannasta. Lapsetkin
ovat oppineet tekemään ^ d -
tS ja ennenkaOckea kunnioittamaan
työtä. Helle on selviönä, että ainoastaan
työväenkKdcaUe kunhivat
kaikki yhteiskunnalliset taotantolai-tdcset,
joita työröcniuokka kykenee
johtamaan ja hillitsemään kaikkien
yhteisesi hyvinvoinniksL • Neuvosto-
Venäjän tarköitaksena -on saada
kaikjd koulut aina pienten lasten
konlusta yliopistoon saakkar sik-
«i välineiksi, joidenka avulla voidaan
tuleva «ukupojvi vakauttaa
KokonaJDen kansabnta koulussa
Kun vallankumous särki kaiken
eikä ennenaikaista tohinaa.'
(jfandhi vakuuttaa vaarattoinuut-taan
\ jTäniä perintö o U k ^
miljoonaisen Icansakunnah Icädet ja
jalat, sielun j a ruumiin tietaniät-tomyyden
veihobn,; jonka verhon
pois reinirniseen ; om-jätt«
, , . - i. i .kuun suuren vallapjcpraouksenalet-
Itsestään ymmärrettävää on, kuinka penn vaaratto^ tu oikein jättiläismäiselle voimalla
mia sortajille ovat sellaiset arkamaisec; faampaatto-j ja innostuksella; -^^Työläis- Sa tjalon-mat
«vallankumousmTehet» kuin intialainen pyhä Po^a»»Joakot. olivat io heti alusta
Gandhi, joka .ei muuta pyy^ä kuin vastustaa «afara/- ««*»°»"^^^^^': ^ haluisivat saada
1" . •• ' \ »oppia — oppia, ymmärtämään jni-m
nimittam väkivallan kay^oa sorte;«i vastaan. LJ^ ^^^^^ ^j^^^ ,3kenne.
bprtajat ^Jaavat heidän puolestaan käyttää niin paljo taan — elämä sellainen/ jossa ei
y^altaa kuin, haluavat kuiviin-itnettyjä joukkoja yas- ole enään orjia ja orjuuttajia.
aan. -.' |-.Lokakuun suureen vallankumouk-.
Joku joutava huhu o l i kertonut, että Gandhi muka Venäjällä aivan sa-i.
. \ 1 ^11 v/r S ....... . molla tavalla kuin muuallakin por-olisi
saanut kutsun tulla M^^^ tapahtunut kaikki
ehdosta han-«Nuon Intia» nimisessa Ididessäan jul- yhteiskunnallinen kasvatus luokka-
Lasee seuraavan sapiskan:/ pohjalla se oli ollut luekkakasva-
«Polsevismi, mikäli se perustuu vahaltaan {tusta-määrättyjen muotojen ja puit-ja
jumalankieltämiseen, on'minulle kauhistus, »«den sisällä. Tähän astinen ih^
Minä en iisko, että väkivaltaisin keinoin voidaanrS^"""*" ^f^ y ' , ' , . ^ ^ ' ' ' " .,V
j . . t ^- t - L ^ - - rti 1 ' vistys on ollut edullista vaan sille
edistyksen Hela, lyhentää. Olen leppymatonIi„okalIe, joka kunakin aikakautena
väkivaltdcemojen vastustaja, ja vastustan niitä on ollut hallitsevana, määräävänä
sittenkin, vaikka niillä yritettäisiin saavuttaa luokkana. Ei ole tullut kysymyk-kuinkakin
Rieviä tafkotusperiä.» seenkään onko kasvatus ollut yh-
' Huhhuh! Kuinka voisikaan pyhimys alentua koh.h^«J?°"^"!tf K ^T''^ ^IIT
. i : . ' .. V. . z^' , _ - mistoon nähden taantumuksellista
taamaan mm hirveitä ihmisia kum pols^ikkeja? Mut-L . ^jistykseUistä. — Pääasia on
ta tiskinpä kukaan lienee todella ajatellutkaan, että ollut, että siitä oh oUut etua ja
lolsevikeilla, jotka ovat sorrettujen ainoa asestettu ^hyötyä porvariston luokkaeduille,
siis lodeZ/inen—r torva, olisi ollut mitään aihetta kut-| Mutta lokakuun vallankumous an-sua
luokseen tuollaista jänishousua. Olkoon vaan {toi ensi kerran äimt^kunnan histo-siellä,
missä on: Englannin veristen imperialistien sa- ^^ssa tUaisuuden tälle suureUe Ve-onkisaamaajana.
näjän kansalle alkaa opettamaan ja
' 'kasvattamaan laajoja joukkoja työväenluokan
maailmankatsoniaksen
sa
—' Krupsfcajaih Laiinin lesken, lausunto Trotskin mukaan.. Tämä oli suuri ja vaikea
riidasta Sinovjevin, Stalinin ja Kamenjevin kanssa on tehtöva, sillä kaikki mikä oli van-kuvaavan
rauhallinen: «En tiedä vielä, onko' tov. P^'» P?"^^"!^^^
T .Il • -1 »~ k i M i " " f » 1 \ murska^tnn vallankumouksessa.
Trotski vikapaa kaikkiin niihm kuolemansyntedun, U^^^^^ ^^^^^^ j^^^j^. yenäjan sioista
häntä syyttftaan. Jtittu on vaha kynäkiistanUstyneeseen ja oppineeseen .luok-uontoinen.
Mutta tov. Trotskilla el ole mitään oikeut-Lkaan ainoastaan aateBstoa, papistoa
ta valittaa kohtaloaan. Hän ei ole äian eilisen teeren Ja ijouldco kirjailijoita,, sekä
poa«i, jp häne» piU lietää, että sellaisessa äänilajissa "^»P» kauppaporvarisloa. Kan-kirjotettu
sapiska-kuin hänen Lokakuun Opetuksensa ^ J , " - ^ ^ ^ ^ ^
on, tulee VawnaSti nostattamaan vastaansa samanlaises- ju,,^ mitään opetusta osakseen,
äänilajissa käydyn Icynffiiistan:» | Varsinkin :talonpojat • olivat niin
työstä n^rityneitä, 'eftä lie eivät
- Tammikmm enstamisellä ija toisella viikolla onl » ajatteJtemaaÄaan
^ 1 . 1 - . •• T . omilla aivoillaan saatikka sitten
taas ollut sakehnpia ^Umuja, mita LoMöo^a, tuössak^^^^^^^^^ äestystä ^a valistus-sumujen
kaupungissa tavataan. Toht. J . S. Owens, jon- ta. Ja sitäpaitsi ei tsaarin hällitus-ca
t^tävätiä on punnita näytteet jokaisesta 'LOhtoonlohjelmaan kuulunutkaan talonpoi-sumusta,
laskee sUmun mukana Lontoon k(^dalla ilma- kain sivistäminen, sillä silloinhari
kehässä ItelluilMi 250-300 lonniiB nokea. "Jika kau-h oliri nhMmat länen iMhävat.
U . — ii™, oli ha,_l«k«.« ollee. i S 6 ^ . . t e » - ^^"rt^m^^lTt:
kihiukkasla, ja joka neliötuumalle Lontoon kaduilla hohpojdn puolesta huolen äiÄ mitä
oli sumun -laskeutuessa satanut 515,000 nokihiukkastaj tarvitsi ajatella. — Jnm^a ja kei-minuutiSsa.
sari siinä talonpojan tieto**, muuta
Siitä jo voi arvata, miten pidcältä Suurhrit^ian « ^ ^ ^ " » J ^ ^ . ^ ^ ^ i n kulunut
aakaupungissa voi nahda eteensä. Monta paivaa öli j^^j3]j„Qn suuresta -v^knkamouk-katuliikenne
pys^dyksissa, sumun aAeuttamat tapa- Uesta., Se tfvistys.jä valistustyö,
tiinbat olivat tavattoman lukuisat, junat myöhästyi-1 joka näiden*-vuosien aikana on Ve-j
caliivaunuyhtio 60- mies& vaarallisunpiin >katu-|,„^j„ii^ i u n muistkmme, että
kulmauksiin kävelemään vaunuja edellä,'ops^scb suurin osa ^'Veääjän kansasta ei
osannut lukea eikä kiisotttaa, saa
tikka sitten muuta. Jos missään,
niin juuri lukutaidottomuuden poistamisessa
on Venäjällä tehtyj kaikista
sodan , ja imperialistisen saarron
aiheuttamista vaurioista huolimatta
suuremmoista työtä. Viime
vuoden, tilastot, osoittavat, että
enään on vaan jälellä 18 niiljoo-naa
lukutaidotonta ja nämäkin uskotaan
uutteralla työllä ja uhraa-vaisuudella
saatavan vallankumouksen
10-vuotiajuhlapäivänä v. 1927
likvisolduksi. Suurin osa lukutaidottomia
on talonpoikaisnaisia. Näi
den naisten y.m. lukutaidottomien
keskuudessa tehdään voimaperäistä
herätystyötäi samalla kiin opetetaan
heitä lukemaan ja kirjottamaan. Miljoonia
kultaruplia on j"ö käytetty
lukutaidottomuuden : poistamiseksi ja
lisää käytetään. On olemassa oikein
erityinen järjestö, jonka nimi
on "Alas. lukutaidottomuus", tänään
järjestön palveluksessa on -ttthan-sia
miehiä ja naisia, joita lähetetään
kaukaisempiinkin maalaiskyliin-''opet
tamaan kansaa lukemaan ja kirjoittamaan.
Tuskin löytyy enään sellaista
kolkkaa koko Neuvosto-Venäjän
Liitto-Alueilla, iossa ei olisi yksi
tai useampia lukurenkaita. Yksin
Leningradin läänissäkin on
avattu . 1,000 , koulua lukutaidottomille.
Yhden ihmisen Jukntaitoi-seksi
opettaminen maksaa keskiar-voisesti
1 rupla 75 kopeekkaa.
Ei yksin ole tehty kasvatustyötä
lukutaidottomuuden poistamiseksij
vaan ennenkaikkea täytyi koko va
listus ja sivistys saada uuden ruumiin
ja sielun ennenkuin se vastaisi
proletariaatin maailmankatsomusta.
Heti vallankumouksen'' jälkeen
tuli vakava kysymys siitä mistä saada
uusi proletaarisen maa^mankat-somuksen
omaava opettajisto . tälle
miljoonaiselle kansalle. Mitäs muuta
kuin talisella kiireellä kasvattaa
maan "punaisia opettajia ja punaisia
insinöörejä", jotk^ kykenevät
kaikissa oppilaitoksissa opettamaan
kaikkia niitä aineita mitä kouluissa
ja oppilaitoksissa opetetaan marxilaisen
maailmankatsomuksen mukaan;
.Uskonnon opetus poistettiin
heti Vallankämoitksen jälkeen opetusohjelmasta
ja opp&aidei^ ruu-miininen
rangaistus, jotka molemmat
olivat olleet melkeimpä "pää-opinkappaleita^'
tsaarin aikana kansakouluissa.
Oppilaat olivat opettajiston
mielivallan aidsina. Toinen
strari mullistus, mikä kansakoulu-opetukseen
nähden tehtiin, oli; koulut
muutettavat työkouluiksi, joissa
kaiktä lopetas tapahtuar..nyt toisella
tavafla. kuin , |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-01-27-02
