Vapaus, March 6, 1926

              Lauantaina, maalisk. 6 p:nä—Sat, Mareh 6,1926
VAPAUS
Ww Saälnaymmi Ont, joka tiistei, tontai J4 laaaataL
T o i m i t t a l a t :
& G. N E O * H. A . ROUVINEN.
I Kysymys o n nyt jokaisen smerikalaiseri unionistin
VAPAVS (Liberty)
^ V&e <ml7 ozgan of Finnish Worken in Canada. Piil|-
Odted i n Sndbnxy, OnW evcry Thorsday «nd
flitfint^^y- ••••
:y; Besi^ered Iit tte Post Offlee Depsrtmentf Ottawa,
M a^cond elasB matter.
> Jos ette n>3Nin taliansa saa vastausta ensimäiseea
kixjolttakaa uudelleen liiklceenboitaja.i
IM^^ nittiem.
, J. V . KANfg\STO. LUMteenhoItaja.
l^oväehunioitten kansainvälinen
^ eheys
> vTyöväenunioitten kansainvälisen eheyden luomisesta
dli NeuVo^oliiton -Kommunistipuolueen XIV:«3ä kon-gr^
issa myöskin kysymys. Siitä esitettiin kaksi käsi-tyBkantaa.
Punaisen Työväenunioilten Intemationalen"
iptifieenjohtaja Losovski oli sitä mieltä, että Neuvosto­liiton
iinioitien ei tulisi liittyä Amsterdamin Inlerna-
Uöhaleh voimiin, sen sijaan tulisi pääasiassa kiinnittää
hiibmiö Vain i a l ^ siirtomaakansain työväenjär-toihin
ja niiden kanssa vam yhteys luoda.
-.Ili^^ostö^ puheenjohtaja Tomski taas
olVsita mieltä^ että maailman^^öyhäJ.i49^.taJ5telulle on
iirälttän^Öntä j jo laajoissa unionistisissa
Kj^^^ ja pyikimys to­delliseen
kiinteään muotoon, joka on yhtenäinen kaik-
Ideh' niiaitteri uniöjarjestol. myöskin siirtoraaitt^n, käsit-
:itävä kansainvälinen.
Näitten katsantokantain välillä väittelyä oli kongres­sissa.
, Sosialidemokraattiset lehdet (m.m. Raivaaja täs-ksä
inaiassa) riciisivätkin jo tämän takia itselleen poliit­tista-
mynttiä- lyömään, niinkuin ne riensivät saman
.kongressin muistakin väittelykysymyksistä sitä teke-edessä,
lopettaa Minor kirjotuksensa. Jokaisen unionis­tin
on jatkuvasti, väsymättä, työskenneltäviä saattaak­seen
amerikalaiset tyoväenuniot tähän yhtenaisyysliik-keeseen.
<niaaik
'Haly ja rieräii oli kuitenkin ennenaikainen j a koko-naaÄpohja|
i vailla tässäkin kysjinyksessä. Neuybstolii-
Von KönununistipuolueenXIV:s ^kongressi niimttaink^
kastelun jälkeen hyväksyi yksimielisesti päätöslausel
mansa pohj aksi Tomskin esittämain teesien ytimen,
Kongressin hyvälcsymä päätöslauselma kuuluu
V3lla tavalla:
V «Neuvostoliiton 'taloudellinen kasvu on saattanut
mahdolliseksi sen^ että' sen ammattiuniot ovat voineet
•ryhtyä muodostamaan veljellisiä suhteitÄ muitten mait;
ten työläisten kanssa, ja on sillä epäilemättä ollut t;at-ka&
eva vaikutus näihin muitten maitten työläisiin nii­den
suhteessa Neuvostoliiton työläisiin ja' ammattiuni-dihin;
Tämä taas on antanut Neuvostoliiton ammatti-unioillel^
ahdollisuuden, kohottaa täyteen merkitykseen,
sa Ji^symykseu^^ / qmmaUiuTäoUien ehey-
'V muodostamisesta yhtenäisen, köyhälistön ammiuti-fcfc\
t;j ^'"-^^oijttgfyuftiofujien muodostamisen kautta.'
\ «Se^i/mostuksen kaiku, minkä herätti venäläisten am-mattinnioitten
vetoomus kansainvälisen yhteyden puo­lesta
eti maitten työläisten keskuudessa, varsinkin Eng-t
; lännin työläisten keskuudessa, ja Neuvosto-Venäjällä^
* kajrneitten, eri maitten työläislähetystöjen jäsenten kes-
-kuädpssa, huolimatta kaikista erilaisista poliittisista ja
/ ' - paoluenäkokannoista, osottiaa koko kansainvälisen köy-
' X ' ^ haliston keskuudessa vallitsevan kansainvälisen yhtey-
" rtden^lmuodostamisen kiertämättömän, tarpeen ja ääret­tömän
merkityksen.
' «Puoluekonferenssi hyväksyy * tämän kansainvälisen
typp suunnan Neuvostoliiton Ammattiuhioitten; Keskus-neuvoston
taholta, samoin kuin senkm tarmokkaan työn,
: mitä, t ^ on tehnyt kaikkien yhteyttä kannat-
^vain kokoamiseksi, j a ilmaisee vakaumuksensa siit^^^^
' että 'ee veljellinen; taistelnliitto, mikä on muodostettu
Englannin ja Neuvostoliiton ammattiunioitten välillä»
:pcn]8tucn j^teiselle taistelulle kansainvälisen ämmatti-
; unioitten yhtenäisyysliikkeen puolesta, englantilais-ve-näläiseu
koinitean muodossa, sekä myöskin täll^ komi­tealle
muitten maitten työläisten ja unioitten osottama
; litomin myötätimto, ovat ensimäisiä käytännöllisiä
askeleita kansainvälisen yhtenäisyyden puolesta ja ta-
6kdta sen menestymiselle-»
^ • Sillä'tavalla lausuu Neuvostoliiton Kommunistipuo­lueen
kokous. '
• Sama kysymys on edessä työläisten vapaustaistelua
vilpittömästi edustavilla aineksilla kaikkialla, jokaisessa
maassa* Niin ö n m y ö ^ n Amerikassa.
Robert Minor kir^ottaakin siitä Daily Workerissa
seuraavaa: •
. «Maailman kaikkien järjestyneitten työläisten yh-
'tey^ysymys on amerikalaisen ammattiunionistisen liik-
" keen edessä. •
«Amerikalaisen anynattiunioliikkeen edessä on kriisi
sellainenj jommoista ei ole koskaan ennen ollut. Kai­kissa
maissa on työväenliikkeen edessä sama kriisi, niin
myöskin amerikalaisen. Se on'kriisi, minkä dn eteen
viskannut maailmanlaajuinen. yritys särkeä ja hävittää
ammattiuniot, polkea alas maailman kaikkien työläisten
elintaso, maailmankapitalismin yhdistämispyrkimyksen
prosessissa.»
Minor viittaa sitte viimeisimpään amerikalaisten työ­läisten
elintason polkemiseen, hiilenkaivajain lakon
-petturimaiseen johtoon, mikä ilmeni äskeisessä päätök-r^
sessä.
«Avoimen työpajan jahti», sanoo Minor edelleen, «ei
ole e z ^ mikään «paikallinen kysymys»» eikä se liioin
ole'edes yksinomaan amerikalainen :kys\anys. Yht'ai-
' kainen jahti työväenliikkeen murskaamiseksi oh maa­ilmanlaajuinen
liike. ;>
«Ei enää yksikään ulkokullattu amerikalaisen kapi­talismin
puolustaja voi naamaansa värähyttämättä pu­hua
amerikalaisille työläisille välttämättömyydestä oUa
«puhtaasti amerikalainen.» Eipä enää edes Yhdysval-
..fainlialJituskaan: ole «puhtaasti amerikalaisA» afää­riä.
» " " .
wm
Kansainvälinen naistenpäivä -
Näinä päivinä viettävät melkein, kaikkien maiden
työläis- ja talonpoikaisluokkain naiset kansainvälistä
naistenpäivää kommunististen naisten johdolla. Kan­sainvälinen
naistenpäivä on, kutc^ tunnettua, maalis
kuun kahdeksas päivä. Toisessa paikassa lehtemme ta<
tä numeroa julkastaan Canadan Kommunistipuolueen
toimeenpanevat! keskuskomitean asianomaisen jaoston
kirj otus kansainvälisen naistenpäivän merkityksestä
Tuohon kirjotukseen kehotamme jokaista lukijaamme
tutustumaan. Siinä on paljo oppimista jokaiselle työ-väenluokkalaiselle,
ja se velvottaa jokaista työhön ja
toimintaan vapauden ja tasa-arvoisuuden saamiseksi sor
retulle sukupuolelle
Kysymykseen siitä, -miten voidaan toteuttaa tunnus-,
lause: «Vapaus jrftasa-arvoisuus sorretulle sukupuo
lelle», antaa selvän vastauksen seuraava kirjotus, jon
ka tov. Lenin Neuvostoliiton toisena vuosipäivänä kir-jotti
neuvostovallasta Ja naisen asemasta «Pravda»
lehteen:
Porvaristo ja sen kannattajat syyljtävät ,.meitä demör
kratian rikkomisesta. Me vakuutamme, että neuvosto
kumous kehitti maailmassa ennen näkemättömällä ta­valla
demokratiaa, sekä syventäen että laajentaen ni
menomaan demokratiaa työtätekeville ja kapitalismin
sortamille joukoille — siis demokratiaa suurelle väes
tön enemmistölle, siis sosialistista demokratiaa (työ­tätekeville)
erotukseksi porvariston demokratiasta (riis­täjille,
kapitalisteille» rikkaille)
Kuka on oikeassa?
Naisen asema selittää erittäin havainnollisesti eroa
vaisuudet porvarillisen ja sosialistisen demokratian vä­lillä
ja vastaa erittäin havainnollisesti asetettuun ky­symykseen.
Porvarillisessa tasavallassa (s.o. siellä, missä, on yk­sityisomistus
maahan, tehtaisiin, osakkeisiin y.m.), vaik­kapa
se olisi kaikkein demokraattisin tasavalta, ei nai­sen
asema missään maailmassa,' ei kaildcein etumaisimT
massakaan maassa, ole täysin tasa-arvoinen; Ja tämä
siitä huolimatta, että Ranskan suuresta vallankumouk­sesta
(porvarillis-demokraattisesta) on kulunut yli puo
lentoista vuosisadan.
Porvarillinen demokratia;lupaa sanoissa yhi^envettai
suuden ja vapauden. Itse asiassa ei yksikään kaikkein
etumaisimmista porvarillisista tasavalloista ole antanut
ihmissuvun naispuolelle laillisesti täydellistä tasa-arvoa
miehen rinnalla, ei vapautusta miehen holhouksesta ja
sorrosta.
Porvarillinen 'demokratia on tyhjien ja juhlallisten
fraasien,' juhlallisien sanojen, kaunopi&eisten lupaus-teU,
vapauden ja tasa-arvoisuuden suurien tunnuslau'
soitten demokratiaa» mutta itse asiassa se salaa naisteU
orjuutuksen ja vajavaltaisuuden, työtätckevieq ja riis­tettyjen
orjuutuksen ja vajavaltaisuuden.
Alas tämä inhottava valhe! Ei voi olla,' ei ole, eikä
tule olemaan «tasararvoisuutta» sorrettujen ja sortajien,
riistettyjen j a riistäjien kesken. Ei voi olla, ei ^le^
eikä tule olemaan todellista «vapautta» niin kaUan, kun
ei nainen ole vapautunut etuoikeuksista, joita' laki
myöntää miehelle, työväenluokka vapautunut kapitalis
min ikeestä, työtätekevät talonpojat vapautuneet kapita
listien, tilanherrojen ja kauppiaitten ikeestä. ' ' "y
Pelotelkoot kansaa porvariston j a h^idän''^kannatta
jainsa valehtelijat ja tekopyhät, hölmöt, ja sokeat» pu
humalia yleensä vapaudesta, yleensä tasa-arvoisuudesta
j a yleensä demokratiasta.
Mc sanomme työläisille ja talonpojille: paljastakaa
näitten valehtelijain naamarit, avatkaa näiden sokeain
silmät. Kysykää: ' , ,
Minkä sukupuolen tasa-arvoisuus, minkä sukupuo­len
kanssa? i
—• Minkä kansallisuuden, minkä kansallisuuden
kanssa? . \ , .
Minkä luok«n, minkä luokan kanssa?
• Mistä ikeestä vapautuminen tai mistä luokasta?
Vapaus mitä luokkaa varten?. Ken puhuu politiikasta,
demokratiasta, vapaudesta, tasa-arvoisuudesta, sosialis­mista,
asettamatta näitä kysymyksiä, eshtämättä näitä
etutilalle» taistelematta näitten kysymysten piilottamista,
vaimentamista vastaan, se on työtätekevien,pahin vihol­linen,
se on-lampaan nahkaan kätkeytynyt susi, se on
työläisten ja talonpoikain ilkeämielisin vastustaja, se
on tilanherrain, tsaarien ja kapitalistien palvelija.
Alas tämä valhe! Alas valehtelijat, jotka puhuvat
vapaudesta ja tasa-arvoisuudesta kaikille niin kauan,
kun on sorrettua sukupuolta, niin kauan, kun on sorta­jaluokkia,
niin kauap, kun on yksityisomistusta pää­uomiin
ja osakkeisiin, niin kauan» kun on nälkäisiä or­juuttavia
kylläisiä viljan ylijäämineen- Ei vapautta
kaikille, ei tasa-arvoisuutta kaikille, vaan taistelu sorta­jia
ja riistäjiä vastaan, häviö sorto- ja riistomahdolli-souksille.
Tunnuslauseemme olkoon: ^ , •
Vapaus ja tasa-arvoisuus sorretulle sukupuolelle!
Vapaus ja tasa-arvoisuus työläisille ja työtätekevälle
talonpojalle!
Taistelu sortajia, kapitalisteja ja spekulantti-kulakke­ja
vastaan!
Tässä meidän taistclutunnuslauseemme, meidän pro­letaarinen
totuutemme, taistelun totuus kapitalismia
vastaan; totuus, jonka'me^heitimmekapitalistimaailman
silmille, joka puhuu mairittelevia, tekopyhiä, pöyhkei-leviä
fraaseja vapaudesta ja tasa-arvoisuudesta yleensä,
ja tasa-arvoisuudesta ja vapaudesta karkille.
Ja juuri siksi, eitä nie olenune repineet naamarin täl­tä
tekopyhyydeltä, etlä me toteutamme vallankumouk­sellisella
tarmolla vapautta ja tasa-arvoisuutta sorre­tuille
ja työtäteke\-illc, sortajia, kapitalisteja j ^ kulak
Kansainvälinen nais-tenpäivä
."Ollakseen; vapaa,, naisen tulee
kaikkein ensimäiseksi olla vapaa ko-'
titalouden tyootjuudesta. Vain täy-sisulkasena
tuottajana j a taistelijana
työläisten armeijan riveissä, voivat
naiset voittaa vapautuksensa."
Nämä sanat ovat osa L. Kame*-
nevin viime 'vnoden kansainvälisen
naistenpäivän tervehdyksestä; Näi­hin
sanoihin: on tiivistetty naisten
vapautusta koskeva uusi katsanto,
kanta. . Naisten vapautus voi ta­pahtua
vasta sitten, kun työväen­luokka
on poistanut palkkaorjauden.
Sen tähden tulee naisten ja työ­läisten
vapautustaistelun käydä käsi­kädessä/'•
i.:'-"^^:-—'.
Kodin häviäminen
Jklenneiden-aikojen koti dh'hävin­nyt
ainiaaksi^ Kone on sen tuhon­nut.
' J^aisten työt ja toimet., ovat
siin'etyt tehtaisiin ja työpajoihin,
jonne . naiset ovat seuranneet Jiiitä.
Niissä he ovat koneen orjina, tuot­taakseen
voittoa koneiden omista­jille.
Kotiin jäänyt nainen on kotita-«
louden työorja. Hänen toimenaan
on alituinen toisten palveleminen!
Ja vaikka hän" työskentelee joka päi­vä,
niin elää hän kärsien niistä pal­koista,
jotka ovat ansainneet hänen
miehensä'ja lapsensa ja jotka an.
netaan hänelle kotitalouden hoita­mista
varten.
'i Naisten tyytymättömyys
Naisten tyytymättömyys heidän
elämänsä edellytyksiin on aika ajoin
löytänyt ilmaisumuotonsa» Naiset,"
jotka menneinä päivinä ilmaisivat
ttää -tyytymättömyyttä, olivat niitä,
joilla oli jqntflasta aikaa käytettä­vänään.
Taistelu äänioikeudesta oli
yksi sen** muodoista. Äänioikeusky-symys
ei ole enääi pääkysymyksenä
naisten ^ va^utust^isjeluss^. ^Monisr,
samaissa^ msröhnettiin sodan ^ aika-:
na naisille äänioikeus. Se oli jon-kdnlaatuisena,
korvauksena kärsitjris-tä
menetyksistä, poikainsa ja mies­tensä,
lastensa isien menettämisestä.
Äänioikeus ' ei ole 'tuottanut sitä
vapautusta, jota imaiset ovat toivo­neet.
Kapitälistilttokan omistusoi-
'keudesta j a palkkaorjuudesta aiheu­tuvat
kurjat olosuhtoet. ovat yhä
edelleen olemassa. Tosiasiassa ovat
ne tulleet entistään vaikeammiksi'.
Ainoa palvelus, minkä äänioikeus on
suorittanut, on se, että se on teh.;
nyt jotkut naiset hiukan vaativimr
miksi.
Kansainvälisen naistenpäivän alot-tajat-_
näyttävät aavistaneen ne vaa-,
rat, jotka saattavat johtua naisten
niin.*! sanotusta poliittisesta vapau-desiialV
Pääasiallisin vaara, mikä on
^tSmSn uuäeh- tilanteen - edessä, _ on
W, että .'sjtä vainvyUstettäisiin. ' Ja
tämä vaara on osottautunut \t08i-asiaksij'
Naisia j a äitejä riistetään
tänään tunteellisin 'keinoin vallas-saolevan
luokan poliittisiksi kannat­tajiksi,
vaikka tuo sama luokka sa­maan
aikaan riistää j a häpäisee nai­sellisuutta
ja äitiyttä rikkauden alt­tarin
edessä.
Tämän- seikan havaitseminen ai-leutti
kansainvälisen >naistenpäivän:
esitaistelijat, joiden joukossa oli
vanha ja kokenut taistelija 'Clara
Zetkin Saksasta, pohjaamaan toi­mintaohjelmansa
taisteluun sitä' kur-uutta
vastaan, joka aiheutuu indus­trialismista
ja elinedellytysten luok-caomistuksesta.
He "Vaativat, että
asten työ tulee poistaa käj^nnös-tä,
että' naisille pitää määrätä kah­deksan
tunnin työpäivä, että nais­ten
tulee saada yhtäläinen palkka
yhtäläisestä työstä, että äitien tulee
saada äitiysavustusta, ja' että naiset
eivät saisi työskennellä vaarallisissa
ammateissa.
Taistelu cotsa vastaan ja sen
tulokset
Kun sota syttyi, niin tämän kan­sainvälisen
najsten ryhmän toimin­ta
suuntautui sitä vastaan. Venä-ällä
' mielenosotusten järjestäjät
taisteteminen on muodostonnt kan­sainväliseksi
tefatäväksL Lasten
työssä pitäminen j a naisten 12 ja
14 tunnin pitui^t työpäivät, niin
idässä kuin lännessäkin, ovat niitä
keinoja, joilla suuret ja voimak­kaat
kknsat imevät rikkautta heL
kommista. : Se aiheuttaa työttömyyt­tä^
kurjuutta j a köyhyyttä laajoille
työläisjoukoille, jotka elä-vät omis­tavan
luokan rantakoron alaisina,
jonka tarkotuksena on iaattaa länsi­maiden
työlliset ^ saman alhaisen
elintason alaisiksi, jossa itämaiden
työläiset elävät.
Canadassa, jossa imperialismi .yrit­tää
nostaa päätään, riistetään nai-a
a ' j a ' lapsia nääntymiseen saakka.
Tehtaissa, työpajoissa j a myymälöis­sä
työskentelevät naiset ja tytöt,
tuskin uskaltavat nostaa silmiään
työstään työstaerottamiesn' pelon ta­kia,
Työn joutuisuus ja alhaiset
palkat ovat' työnantajien vaatimuk­sina.
Naiset kilpailevat . miesten
kanssa työstä,' samoin Vaimot nai­mattomien'
naisten ja lapset nais­ten
kera — sellainen on teollinen
tilanne tämänpäiväisessä Canadassa.
/Kodeissa työskentelevät naiset
ovat samoin järjestelmän uhreina.
Taloudenhoitajat ja äidit havaitse,
vat taloudenhoidossa : äitiydessä
suuremman . taakan kuin ennen.
Kaikki pohjautuu kaikkivoipaan dol­lariin.
Nousevat ^hinnat j a alenevat
palkat, samoin kuin työttömyyskin,
ovat- heidän alituisena kauhunaan.
Uudisviljelyksillä olevat naiset
ovat samassa kurjassa asemassa.
Maataloustyö, kotitaloustyöt ja äi-tfys
vaativat heidän rjoka-ainoan het­kensä.
Heillä ei ole hetkenkään
joutilaisuutta.' Heillä ei ole aikaa
lukemiseen, ajattelemiseen tai "^kir-jottamiseen.
Heidän lapsensa vi­haavat
maaseudun elämää ja jättä­vät
; sen. niin piai;>, kun heistä voi
tullay vpaHcan v, ansartsijoita kaupun­geissa.
Meidän pitää päästä näiden nais­ten
yhteyteen. .Siinä meidän tehtä
-vämme. Se tietää lujaa, alituista ja
uurasta työtä.' Sitä se merkitsee,
mutta s i i ^ huolimatta se 'on mei.;
dän tehtävämme. • Näille naisille t u ­lee
osottaa, mikä on pohjimaisena
sy3mä heidän vaiteaan elämäänsä.
Heille pitää osottaa, että on hyödy­töntä
pelkästään murehti;tia antau­tua
kohtaloonsa. , Heidät pitää opet­taa
taistelemaan niitä olosuhteita
vastaan, jotka heitä painavat —•
taistelemaan parempien eliiiehtojen
puolesta. Nämä naiset pitää saat­taa^
mukaan- laajaan työväenliikkee­seen
ja ottamaan osaa sen kaikkiin
rientoihin. . -
Hei
• Kokemus opettajana
:• Ottamalla"osaa elämän jokapäiväi­siin
taisteluihin» naiset voivat laa­jentaa
katsettaan laajempaan tais­teluun
— työväenluokan taisteluun
vapaudesta'. OttamaUa osaa näihin
jokapäiväisiin taisteluihin, tulevat
he vapautumaan kaikenlaatuisista
etuluuloista, köyhien laiskoiksi ja
tuhlaavaisiksi haukkumisen . etuluu
losta; .ulkomailla syntyiieiden heidpn
työpaikkansa ryöväämisen etuluu.
losta; ammattiyhdistysten työlakkoi­hin
syyllisiksi asettamisen etuluulos-t
a ; ja ennenkaikkea etuluulosta n i i ­tä
vasta'an, jotka paljastavat nyky-päi-
vien kurjuuden j a puutteen . ja
osottavat" tietä uuteen •vapauteen.
Kun nämä etuluulot murretaan, niin
siitä koituu suuri, palkkio.' •
Kansainvälisen naistenpäivän tule-
•aifuus- Canadassa r
Kansainvälinen naistenpäivä on
vasta ikäänkuin esitetty Canadaan.
Mutta siitä pitää tehdä suosittu ja
yleinen päivä. Sen pitää muodostua
Canadan, naisten tarkotukselliseksi'
päiväksL Miten se voidaan saada
aikaan? Se voidaan saada aikaan-väin
siten, että otamme suorittaak-semme
ne tehtävät, jotka ovat^edellä
yiitotetut. ^ J a näiden tehtävien suo­rittamiseen
: pyrkivien johtajäin t u -
Nyt, kun taas on käynnissä yritys
saada metsätyöiniehet. järjestettyä
metsätyölfiisten järjestöön., talisi
metsätyöläistfeti • '«ttaa järjestämis-asia
omaksi asiakseen. Metsätyöläi-siä
on järjestetty Keski-Ontariossa-kin
jo yhdeii miespolven ajan,- mil­loin
paremmalla, , mOlofn huonom-njalla
tuloksella, mutta koskaan;'ei
ole saatn mitään huomattavampaa
aikaan. >Syynä tähän on -yksmker-taisesti
aina ollut'se;.että ei. ole
saatu itse metsämiehiä .mukaan.He
eivät ole innostuneet iajamapn omaa.
asiaansal Ovat k a i i odottaneet; et­tä
jotkut sivulliset sen tekisivät hei­dän
edestään. Järjestäytymisen tar­peellisuuden
he„ kyllä ovat tajun­neet.
' Myöskin ovat he kanan olleet
tietoisia siitä, että heillä = on' työr
mailla ollessaan kurjat asunto-olot,
huono kohtelu; palkasta pnhuma.t^-
kaan: Viimeksi mainittua he' ovat
aina saaneet sen verran, että ovat
talven kämpällä pukattuaan justiin
kaupunkiin i päässeet. ^ r
Kaikesta tästä huolimatta ovat
metsämiehet olleet, sanoisinko r i.
koHisen välinpitämättömiä järjea-täytymi&
en, j a sen kautta olqjensa
parantamisen' suhteen. "Syyksi tä­hän
hitauteeA voidaan tuoda mo­nenlaisia
verukkeita, parempia Ja
huonompia, mutta todellisena syy­nä
on ollut päättäväisyyden j a kurs­sin
p u u t e . E i ole otettu asiaa sntä
kannalta, että nyt se pusketaan läpi
kerta kaikkiaan^ j a lakataan akka­maisesta
ruikuttamisesta huonoista
palkoista j a kurjista oloista. Nykyi­nenkin
järjestäytymishomma on tuo­mittu
epäonnistumaan, jos ei-vät
vain metsämiehet • ota siihen pihkai-.
sella kourallaan kiinni.
Asia ei tule sillä autetuksi, että
kaupun^ssa suutarit ja räätälit
tanssia nytkyttelevät piikatyttöjen
kqnssa rahaa metsätyöläisten jär­jestäytymisen
. a-vustamiseksi, jos
metsämiehet .sillä aikaa kämpillä pe
laavat, pokkaa tai rahan puutteessa
lappia. Onko todellakin totta met­sämiehet,
että te, jotka olette tai­puvaisia
kruunaamaan itsenne "kuu-
.sen k^kist^jan", "pihka ..pirun" ja
muilla fyysillistä voimaa j a ' sanka­ruutta
kuvaavilla nimillä, että te
olette samanlaisessa asemassa kuin
avuton vanhus, jota täytyy syöttää,
että henki .pysyisi ruumiissa. Minä
ainakin puolestani olisin';taipuvainen
uskomaan,' että te olette kyllin voi­makkaita
ja tietoisia ii itse huolehti^
maan itsestänne, jos kerran sen asi­aksenne
otatte. Sfis toimeen pojat.
Joukolla ottamaan osaa keväällä p i ­dettävään
metsämiesten kokoukseen,
j a laittakaa asiat/piile tolalle, että
"pettäjäkin" tulee tietämään, mistä
on kysymys. — L . . . a .
päivänä helmikmita,
seuraavat tulokset: •aavoteftääa,
1^
TYÖVÄEN URHEILU
v\Kan,Ug^i^t tnn j•a hie. itetton n va-=n k1•e •u t•*,te^ •e,„ n.'f'ei aJfiis*.e na sesttua,h•as i. j ao lvlaa rmu•sm•ta ao pitesitetian. js-a ä . ,k Ju-ion-
• . . .| . > 1" I edelleen meidän -edessämme, vain
keja v a s t a a n - j u u r i sifoi on n,mk^^^ vaikeampina ja ikajem-ilman
työläisille tullut ..Neuvostovalta-
Mutta maaliskuun .8 päivänä 1917
juhlivat naiset Pietarin kaduilla, jos.
sa he tuhatpäisin joukoin -vaativat
rauhaa ja leipää. Tämä mielenoso-tus
johti tsaarivallan kukistumiseen.
Tästä johtuu, miksikä kansainvä-inen
naistenpäivä' on tullut histori­alliseksi.
Tästä johtuu, miksi se on
saanut paikkansa niiden tärkeiden
päivien luettelossa, joina typväen-uokka
juhlii.
Tehtävämme
Ei se riitä, että.me juhlimme sen
muistolle, mitä sisaremme ovat men­neinä
päivinä tehneet Ne tehtä-
'vät, jotka olivat kansainvälijfen nais­tenpäivän
perustajien .edessä,..ovat
malle levinneinä.'
taistelijakin. . Meidän innostuneiden
j a asiaa harrastavien naisten ryh­mien
tulee kietoutua entistään lähei­semmin,
yhteen. Niiden pitää työs.
kenneliä - yhtenäisemmin. Meidän
tulee saattaa rivit kuntoon. Yhtei­nen
rintama tässä aiiassa laskee tie­tä
kaikkien työläisten yhteiselle rin­tamalle.
Meidän tulee ottaa oppia
leniniläisjryden opetuksista.
.\lituinen huomion. kiinnittäminen
tehtäviimme valmistaa tietä, ei a i ­noastaan
naisten vapautukseen, eikä
ainoastaan tämän' sukupolven työr
-väenluokan vapatitokseen, vaan se
edistää koko ihmiskunnan .vapautta­mista
.sodista, orjuudesta j a son^osr
ta. • '• :.
Eläköön kansainvälinen . naisten-
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia voimisr
teluseuroj*a ottamaan osaa Canadan
suomalaisten työläisten urheiluliitetn
painimestaranslulpailniliin
Karl Lehdon lahjottamasta-mesta-ruusvyöstä,
jotka kilpailut toimeen-panemi^
e asianomaisella luvalla. ;8
ja* 9 päivä, vhuhtikl 1926, .C. S. J :n
Sault Ste. Marien osaston haalilla,
alkaen kello 8 illalla. -
Kilpailumääräyksiä: Kilpailuihin
ovat oikeutettuja ottaäiaan osaa
kaikki voimisteluseurat^ jotka toimi,
vat jonkun työväenjälrjestön alaisi-,
na.^ - Kilpailut tapahtuvat neljässä
sarjassa, ollen painorajat alle 140,
155, 170 sekä- ylitse 170 paunaa,
noudattaen Suomen työväen urheilu­liiton
painieääntSjä. Kilpailuissa
jaetaan kolme palkintoa' kussakin
sarjassa sekä edelläm^ainittn mesta-ruusvyö,
joka on kiertopalkinto ja
jää vuodeksi sen-, seuran haltuun,'
jota voittaja edustaa. .Mestaruu­desta
kilpailee kunkin sarjan voit­taja
keskenään, -vyön mukana olevi­en
sääntöjen ja .määräysten mukaan.
Näissä kilpailuissa voittajana suo­riutunut
julistetaan n.s. yleismesta-riksi
ja saa hän vuodeksi, niidiinsä
mainitun vyön. , i
Osanottoilmotukset on tehtävä en­nen
28 päivää maalisk. osotfeella
Urho Kataja, 126 Thompson St.,
Sault Ste. Marie, Ont.'
Punnitus tapahtuu kaksi tuntia
ennen kilpailujen alkamista.
Vieraspaikkakuntalaisille vapaat
asunnot. Toivoen runsasta osanot­toa,
< ollen aina valmis vastapalve­lukseen,
piirrämme urheiluterveh.
dyksin) :^
Sault Ste. .Marien ;v.. ja urseura
Vesa.
. - K : t t a .
Urho-Kataja, ,, Katri Lehtinen,
puheenjohtaja. - , kirjuriJ
Jdiesten 10 km; matkalla:
1. Taavi Kumpula, aika 43 « 4
4 sek. ^
• 2. Väinö Heiti, aika 47
48 spk. .
3. Antero Salminen, ai&a 49
34 sek.
' Osanottajia oli seitsemän, joista'
viisi vhiihti-: matkan loppunn.
Naisten 3. km. matkalla:
1. Edith Isakson, aika. I6 aan.
13 sek-'
2. Alvaa, Ranta, aika 16 jtän,f
36 'sek.
Osanottajia vain kolme, joista
keskeytti.
Poikain kilpailu, 12—16 vuoteen
4 km. ^matkalla. r -
1; Viljo Vesa; aika -19 min. 44
sek. ' '
2. Eero Vesa, aika 20 miij. 45',
sek. . , ' - '
.3. : Veikko'Sillanpää, aika 22 a,
25 sek, •
Osanottajia seitsemän, joista viiä
hiihti- matk&nr :loppuun. -
fan.
5 min.
Poikairf alle 12 vuoden, 3
matkalla:
1. Torsti; Tannerj aika 5 min,
27 sek.
2. Eerrf Peterson, aik
47 sek.
; 3. . Taisto'Viitasaari, aika 5 min.
57 sek. ••"V-.- "
Tyttöjen, 12-T-16, vuot€€n, 1 fan.
matkalla: . '
1. Senja Kyllönen, aika 7 min. -
6 sek. ;
" ' 2 . Taimi Aarnio, aika 7
61» sek. •
Tyttöjen alle 12 vuoden. Ainoas-:
täah yksi osanottaja, 1 km. matka,
Raakel Viitasaari, aika 7 m. 17 sek:
^ .Keli oli huononpuoleinen. Hunt.
siä. oli paljo seuraamassa kilpailoja.
Illalla oli haalilla iltama, yleisöä
noin kolmesataa. Lasten voimiste-lykilpailuissa
voitti tyttöjen jonk-kue,
jossa oli osanottajia 21. Foi*.
kia oli 20. : /
: Toivomtaie- innostuksfen 'arheilami'*"
ja^uvan.
mu.
Pttoluejaseteten Jonkkoli[id(ons oa
kutsuttu keskiviikoksi, maalisik. 10
p:vä, alkaen kello ,8.00 ip. Kokona
pidetään Alhambra-haalilla, 450
Spadina Ave.; Kokouksessa käsitel­lään
- tärkeitä ' puolueasioita. Jokai-;
sen puoluejäsenen on oltava saapu­villa.
Kaupunkikomitea.
Kansainvälistä naistenpaivijnUas
vietetään, sunnuntaina* 7 p. maalis­kuuta
dddfellows haaKHa, 404
Fathurst St.M yläpuolella WeBtCTa
hospitaalia, 7.30 illalla.
Puhujina tulee olemaan Täisa ^-
nes MacPhail, Canadan parlamentin
ainoa naisjäsen j a toisena Mrs. Flo­rence
Custance. Toivottavaa olisi,
että kaikki saapuisivat tähän tilai­suuteen,
josta tulee ehkä- sunren-moisln
tänä vuonna.
E i ehtinyt torstain lehteen. —
Toim.
VancQoveriD aatisia
Niiden puolesta päivä! •
'Ilon" hiihtokilpailuista
Canadan;^^ Suomalaisen .Järjestön
Timminsin: osaston voimistelu- ja
.urheiluseura Ilpn järjestämissä 'hiih-tokilpailnlssa,
jotka,, pidettiin ~2B
Kp. suomalaisen : osaston kofconk-sessa
23 pmä helmiki velvotettiin
tov. Pr. Kiviharju pyytämään Fort
Erancesin. osastolta ; muuttokortin.
Kirje tullut >e. L. P:Itä, »koskien
, jäsenmaksuamme. ' Kokous päätti
maksaa sen, kUiQ myös valita yhden
edustajan lisää edustamaan osasto- ^
amme Canadian Labor Partyesa. Ko­kous
päätti viettää Pariisin Kom­muunin
vuosijuhlaa 28 p:nä maa­lisk.,
kun myös kehotti edustajansa
kaupunkikomiteassa huolehtimaan
kansainvälisen juhlan toimeenpane­misesta.
^Kaupunkikomitealta tnl-leessa
kirjeessä kehotettiin vappn-juhlafn
onnistumiseesi alkamaan toi­mimaan,
ja' päätti osasto oikein
omasta puolestaan, että tänä •vuote­na
ei osasto' tule ainakaan tyyty­mään
niin vähäisiin juhlallisuuksiin
kuin edellisinä vuosina. Mutta tä­nä
'vuotena Vancouverin osasto tn-lee
todellakin tälle työväen omalle
juhlapäivälle rantamaan sen arvon
j a osanoton, minä vallanknmosk-sellinen
työväestö tätä juhlaa viet-tää.
Kun nyt tiedämme, että tov. Msl-colm
Brac^ tdlee pnhnm«an täällä
ympäristöUäifame, niin myös tiedäm­me,
mikä meidän velvollisuutemme
on. Ei saa Olla esteenä sellaiset va­littelut
kuin usein kuulee meiltä, et­tä
kun sitä'ei ymmärrä oikein- M^^
-ta mftnnäänJiän; sitä tealtereihinknif s
enkä minä «unakaan ole sitä niin
ylelaeaU kuuUut väitettävän, ;
ymmärretä,-vaau-olenpar kuullat v>e-'