Vapaus, January 5, 1927

              NAISTEN OSASTO^
Työläisperheen emännät ja kansallinen alin-palkkasäädös
-The Woman Workerissa kirjot-taa
nimimerkki 'Trade Union Sup-porter"
seuraavaa:
Tyoläisperbeen' en&ntä, paljoko
42.35 dollarin viikkotulot. Ainoas­taan
ttioIla_ summalla voi työläis-perhe
elää terveellistä j a säädyllis­tä
elämää, kuten rautatietyöläisteD
kulutatte taloutenne ylläpitoon ny-[veljesliiton taholta on- komiteallen-kyään?
Jos teidän perheeseenne ne todettu.
kuuluu viisi jäsentä j a jos teidän
miehenne vuosipalkka nousee 1,-
-369.dZ^ doUariiOjL aiis 26.86 dolla-^rällä ja vedellä, asua kurjissa hök-rHn-
yiikossa, niin tietäkää että te
Tietysti me tiedämme, että me
voimme pysyä hengissä^ kuivalla^ l e i -
keleissä ja pukeutua riepuihin.: Me
kulutatte taloutenne ylläpitoon mää-'tiedämme myös sen seikan, että jos
- rän, jota nimitetään "kimmaksi
. tbuneentulorajaksi"; toisin sanoen:
~tei«!än perheenne jäsenet _ pysyvät
Jotenkuten hengissä.
Jos teidän puolisonne taasen on
siksi onnellisessa asemassa, että
han_ tienaa 1,719.23 dollaria vuo­dessa,
siis 33.06 dollaria viikossa,
^ j a edellyttäen että hän luovuttaa
kaiken tienistinsä talouden ylläpi­toon,
vastaavat teidän talousme­nonne
"alinta terveys- ja säädylli-syystasannetta."
Tahdon mainita näistä seikoista
siksi, koska ne ovat olleet liittohalli­tuksen
nimittämän erikoiskomitean
käsiteltävänä. Mainittu komitea on
tutkinut asiaa siksi^ että se olisi
päässyt selvyyteen 1jyqjläii(perheen
elinkustannuksista, v o i d ^ e e n sää­tää
kansallisen alinpalkan Canadan
työläisille.
Tässä yhteydessä voin mielihy-
- väliä mainita Canadan rautatietyo-läisten
veljeskunnasta, joka tutki­muksensa
perusteella on antanut
alinpalkkaa koskevan mielenkiintoi­sen
lausunnon. Lausunnossa sano­taan,
että alin määrä, millä työläis­perhe
voi elää terveydessä j a sää­dyllisyydessä,
edellyttää 2,202.37.
dollarin vuosituloja, siis 42^35 dol­larin
viikkotuloja.
Ja että mainitun erikoiskomitean
jäsenet tulisivat tietämään meidän
perheenemäntien näkökannan käsi­teltävänä
olevasta asiasta, tahdom­me
me Lluokkatietoiset perheen-emännät
osottaa heille seuraavan­laisen
kirjeen:
Herrat!
.'Talidomme sanoa muutaman sa­nan
perhetuloista, koska^ te olette
niitä käsitelleet.
Me perheencmännät en^iicsikin
tiedämme sen seikan, että nume­rot
i a tapahtumat ovat eri asioita.
Me sekatyöläisten, koneenkäyttäjäin
ja -rakentajain, kirvesmiesten, y.m.
vaimot tiedämme, useista esimer­keistä
varsin hyvin, etteijmiestem-
'me keskinkertainen viikkopalkk^
nouse edes 26.86 dplliariin; On siis
melko* selvää,- että suurempi osa
työläisperheistä elää kädestä suu-,
hun — on puutteen jä nälänhädän;
rajamailla. ^ ; ^ =- f .
Alinpalkkaa emme;tahdo miten­kään*,
mojttia^ "'emme. todellakaan.
Mutta me tahdomme saada sen joka
viikolle. Sillä teidän pitäisi ym­märtää
se seikka,: ettemme me voi
elää tyhjästä ilmasta, emmekä vo'
pitää talouttg yllä toivoilla emmekä
lupajiksilla ^illoin^ kun meidän kel­po
miehemme ovat työttöminä joko
huonojen, sääsuhteiden tai teolli-euuslamauksen
takia. Nämä ovat
kaikkein pahimpia >vhstuksiammo.
Sillä kUn miehemme eivät saa sään- ^
nöllistä palkkaa,-joudumme me joko
velkaan luottokauppoihin tai sittc
joudumme me itse menemään työ-
Mutta jos me tahdomme olla oi­keudenmukaisia
kotejamme ja per­heitämme
kohtaan, pitää mielemme
vapaana velkahuolista, varata lap­sillemme
korkeakoulusivistyksen ja
siten antaa heille alun toimeentu­loa
edellyttävään elämänuraan, täy­tyy
miehillumme ehdottomasti olla
Jierrat voiv^tj koota, lihavia liike­voittoja
thofsella tavalla eläviin
työläisten energiasta, niiii enempä?
emme tule elämältä koskaan saa­maan.
Meidän tietomme ovat ehkä hy­vinkin
rajotettuja. Mutta me tie­dämme
kuitenkin sen, että nykyi­nen
teollisuus vaatii työläiseltä mää­rättyä
energiatasoa. Sen ylläpitä­miseksi
täytyy työläisten saada sii­hen
riittävän palkan- Arvelemme
että tätä seikkaa kutsutaan palkko­jen
rantalaiksi.
Meidän näkökannaltamme katsot­tuna,
jotka tahdomme perheille kun-nollbeen
elämään riittäviä tuloja,
on varsin surkeaa se seikka, että
melko suun osa Canadan työläisiä
pitää isäntiään hyvinä, jalomielisinä
pomoina, jotka antavat työläisille
työtä pelkästä rakkaudesta. Nämä
työläiset menettelevät tällä tavoin
siksi, koska he omaavat orjan mie­len.
Me tiedämme, että työläisille
maksetaan palkkaa vain siksi, että
he sillä voivat' uudistaa työssä, k u ­luttamansa
energiamäärän; ja että
heille maksettu palkka edustaa vain
varsin pientä osaa siitä rikkaudes­ta,
minkä he ovat tuottaneet isän-niueen.
Edelleen me tiedämme, et­tä
pomot maksavat palkkaa vain
niin paljo. kuin he ovat pakotettuja
maksamaan. Tämän takfa hallituk­sen
on välttämätöntä — säädylli­syyden
ja terveyden takia -— ryh­tyä
säätämään alinpalkkalakia.
Myönnettäköön kernaasti, että te
koetatte parhaanne auttaaksenne
meitä, tietämättömän, onnettoman
luokan onnettomia raukkoja. Mutta
ellette ota pahaksenne tahdomme
osottaa teille, että vain ammatilli­sesti
järjestyneet työläiset ovat
järjestövoimansa ^ avulla kyenneet
kohottamaan- palkkojaan nälkätasos-ta
terveyttä ja säädyllisyyttä vas­taavaan
' tasoon; järjestövoimallaan
ovat työläiset niinikään taistelleet
niitä työnantajia vastaan, jotkr
ovat pyrkineet alentangiE^in - työläis­ten
^^s^kojä ter-veyätäsbn
alapuolelle. Tämän täji-den
vihaavat työnantajat ammatti­yhdistyksiä,,
koettavat murskata ja
tehdä ne merkityksettömiksi. Ja
juuri saman seikan "tähden meidän
tuleig' tukea ja;.rakentaa ammättyilV:
distyksiä.. - Hallituksenne ei ehkä
tykkää tämmöisistä asioista,; mutta
me todella tahdomme nähdä työläis­ten
ammatilliset järjestöt' ainakin
yhtä voimakkaina ellei voimakkaim­pina
kuin herrojen järjestetyt lai­tokset
ovat. Tämä saattaa olla kun­nianhimoa,
mutta se oh myös totta.
Sillä silloin ei meidän tarvitsisi huo­lehtia
perhetulojen alimmasta ra­jasta.
; -
Kunnioittaen
C A N A D A N LUOKKATIETOISET
PERHEENEMÄNNÄT.
Krtta^ ; ..;
Ammattiyhdistyksen kannattaja.
Se nyt tietysti johtaa monista eri
syistä. Mutta suurimpana syynä on
luultavani välinpitämättörosrys; ei
omata tarpeeisi v£lvoIIifi>uudeh tun­netta-
Ajatellaan vain, että ei sitä
mitään epkoista naistoimintaä tar^
vita, otetaanhan sitä osaa-puolue- ja
osastotoimiin yhdessä inies^cverien
kanssa.
Mutta näin ei kuitenkaan saa aja­tella.
Meidän velvollisuutemme on
perustaa naisosastoja kommunisti­puolueen
sisällä, täten voidaksem­me
tehdä tehoisaimpaa valistustyötä
ulompana olevain työläisnaisten
keskuudessa. Sellaisen' vetoomuk­sen
on meille antanut Kolmas kan-
8ainvälineii7~~ -
Nyt kun on olemassa Canadan
työläisnaisten liitto, on puolueen
naisjäsenten perustettava sen osas­toja
jokaiselle paikkakunnalle missä
to jokaiselle paikkakunnalle missä
Ja tarmöHa työhön! ~
Miksi eiYnt naiset kirjotm enempi?
Siitä aikain kun Vapaudessa on
toimitetta naisten osastoa, olen mie­lenkiinnolla
seurannut kuinka paljo
naiset siihen kirjottavat- Mutta kai­keksi
ikäväksi täytyy sanoa on se
supistunut kovin pieneen, voisipa
sanoa, ei ollenkaan. Ja ani harvoin
näemme Toverittaressakaan kirjo-tuksia
Ontariosta. En ainakaan
epäile sellaista, ,etteikö täällä^ löy­tyisi
naistovereita, jotka .voimvat
tuoda ajatuksiaan iulki sanomaleh­tien
palstoilla, jos vain todella ha­luaisivat.
Nyt kun Timminsin työläisnaisten
osasto uskalsi tehdä niin rohkean
yrityksen,, että pyytää Toverittares­sa
toimittamaan Ontarion aluenu­mero,
niin siihen myöskin velvote-taan
naistovereiden kirjottamaan
paikkakunniltaan, että saataisiin
tästä aluenumerosta monipuolinen,
ettei se jäisi vain joidenkin yksilöi­den
niskoille. Aiheita e i tule puut­tumaan,
niitä löydämme aivan joka­päiväisestä
-elämästä. Siis toimeen
vain! — E, B.
Naiset toimintaan
Ontariossa
Yleensä täällä Ontariossa on nais­ten
toiminta vasta alussa, sillä ani
harvalla paikkakunnalla on olemas-
2,202.37 dollarin vuositulot, siis; sa minkäänlaista naisten toimintaa.
j NUORISONDRKKA !
Tilinpäätöksen aikana
Vuosi 1926 on päättynyt. Vuosi
1927 pn alkanut. Olemme siis kul­keneet
eräänlaisen rajaviivan y l i,
jota tehdessä käytännön ihmiset elä­män
kaikilla eri aloilla tekevät " t i ­linpäätöksen",
. nähdäkseen mihin
Suuntaan heidän toimintansa kulr
kee. Sananmukaisesti tulkittuna voi­daan
termi tilinpäätös" rajottaa
yksinomaan finanssiasioita käsittä­väksi,
miitta kuvaannollisessa ^mie­lessä
voitanee se sovittaa, kaiklceen
muuhunkin toimintaan, .esim. . sien
tai tämän järjestön aatteellisen' toi­minnan
vaurastumiseen tai heikke-,
neraiseen. Tässä viimeksimainitus-sa
mielessä käytettäköön tätä ter*.
miä tääsä yhteydessä, sovelluttamal­la
se /Canadan kommunistisen" nuo-;
rispliitQn^ ja erikoisesti sen suo-'
malaisen 'jäsenistön —'toiminnan
punnitsemiseen' vasta päättyneen
vuoden aikana.
Mutta ennenkuin kommunistisen
nuorisoliittomme suomalaisen jäsenis­tön
viimevuotisen .aatteellisen toi»
minnan punnitsemiseen ryhd^ään,
niin lienee äsianmukiaisinta ;ky.syä,
kuka on kaikkein, pätevin tämmöi­sen
punnitsemisen toimittamaan si­ten,
että siitä koituisi mahdollisimr
man paljo käytännöllistä hyötyä?
Siinä on kysymys, joka sietää'vaka­vaa
harkintaa^ Mutta ^ttei tämä,
kysymys vakavuutensa takia jäisi
ratkaisematta, koetamme antaa sii­hen
eräänlaisen vastauksen, otta­malla
osviitaksemme sananlaskun:
"Työ tekijänsä neuvoo" - Toisin sa-iioen:
Kommunistisen nuorisoliiton
viimevuotista toimintaa koskevan
punnituksen eli itsekritiikin voivat
parhaiten suorittaa järjestön omat
elimet.-. - ••'•^
' PussitnstaToista voi itsekankin
paikkakunnan osasto luonnollisesti
käyttää sellaista tapaa, minkä par­haaksi
näkevät. Mutta alkamiisvai-keuksien
välttämiseksi voivat osas­tot-
vastata seuraaviin kysymyksiin:
Onko osastonne jäseslnka noos-sot
V A i l c i » ' I«skennt viime vaoden
ajalU? • t ^
Mitä os^tonne On . tehnyt jäsen­tensä
tietoistrastflson kohottamiseksi
ja porvarillisen järjestelmän aihent-tamain
palkeiden — kuten esim.
joopponden — vastnstamiseksi?
Onko, osastonne antt^nnt jarjestö-nnorten
toimintaa?
Mita osastonne'on tehnyt luokka-sotavankien
ja lakltotaistelnjen by
vaksi?
JMita^ mahdollisia, erehdyksiä •—
jos. mitaan — ;On toiminnassanne
ilmennyt? ' —
No niin. Siinä olisi ikäänkuin a l ­kajaisiksi
muutamia kysymyksiä,
joihin kommunistisen > nuorisoliiton
jokaisen osaston tulisi antaa vilnit-tömän,
harkitun vastauksen. Näihin
kysymyksiin annetut-'vastaukset tu­levat
epäilemättä olemaan nuoriso­liittomme
asianmukaisimpana tilin­päätöksenä.
J a ne tulevat olemaan
kollektiivisena opettajana tulevassa
tftTTTri"*"Tg"»Trmw* edellyttäen,, että i t ­sekukin
osasto lähettää vastauksen-tiivistetyssä
muodöÄa julkaista­vaksi
VaiÄuden nuorten osastoon-
Sranmoinen menetelmä- tulee var­maan
kantamaan ransaita hedelmiä.
Kommunistisen nuorisoliiton . j o ­kainen
osasto tilinpäätöksen tekoon
ylläbsotetuissa merkeissä!
PYHIÄ L E U K A L U r r j^
Tahdotteko saada-kotiinne jonkun
pyhimyksen-leukaluuff? Nyt on teil­lä
siihen tilaisuus. - Muutamat vä­symättömät
tutkijat ovat näet löy­täneet
apostolien ^luitten jätteitä,
joita . chi^golainen Historiallinen
seura on nyttemmin asettanut myy­täväksi.
Saatavissa olevain .asiakir-jain-^
ukäan . o l i Milanin piispa v.
1729 tilannut erikoisen kirstun
apostoleitten luita varten^-"ja^jättä-nyt
kirstun luineen päivineen erään
vieniläisen papin haltuun, että hän
saisi kirstua näyttämällä kunnioit­taa
uskovia. -—Pyhiä leukaluita!
Mitä seuraavaksi? .
AMMATTITAITOINEN RÄÄTÄLI
J. E. M 1 0 1
ottaa vastaan kaikkea räätälin a^ior^knuluvaä työtä. Liikkeeni on
lähellä soom^aista haalia 4th JS^fe. 58 Timmins, Ont., Box 1761.
I • HUOM.t^ Uudet näytteet/kankaista ovat saapunei^ ' ]
KIVELÄN LEBPURimKE
Tarjoaa teille ainoastaan ensiluokan aineista valmistettuja tuottei­ta.
Käyttäkää meidän tuotteita. Linjoille .lähetetään.
KIVELÄN LEIPURILIIKE
Puhelin 1618 N . 111 Secord St.^ ,— Port Arthur, Ont^
KIIREHTIKÄÄ
kylmien ilmojen varalta,
tavana halvalla.
Pnkelin 431 N .
Kaikenlaatuisia kolia ja puita saa-
P. WANSON, Port Arthur, Ont.
(MT)
ValnmtanPt nfaailman faralo firaBä"* ~
A/B S T R I D S B E R G & B l O | t CK
\ TROLLHÄrrENISSA,y
Raotsin vanhin Ja sunrin sahatehdas
Heidän tuotteensa ovat yli maailman tonnetuita "sentäii^en,
että ne* i ovat voittamattomia teräksen arvossa, joustavia^ J l ^ !^
karaistuja, olUen samalla teräviä j a erikoiisen ohuita 8elläpi0fte!tä.
Tekotapa on erittäin siro.. - - ._^>.
ALGOMA STEAM BATH
A]W WORKS
146 Älgonä St, iSoiitiu — Port Arthur/Ont
' Suositellaan •
HÖYRY-, SUIHKU-. AMME- J A HÖYRYKAAjPPIKYLPYJÄ
Auki joka arkipäivä keUo 1—12 yollä
Virvotusjuömatilaukset lahetetäiin kotiin tilattaessa
PUHELIN 2400N.
YHDEN BUEHEN SAHA "
Me voimme tarjota teille mitä lajia tahansa hal^atfe.
TÄTEB S A H O J A — C E O S S - C U T S A H O J A _ Y H D E N ^JfffiBHEN
S A H O J A y. m. Älkää hyväksykö muita tuotteita, vaatikffff oB^itä.
^^TltOIJjaÄTT^
KUULUISIA
RUOTSlK
VIILOJA
Kun ostatte viiloja, niin tarkastakaa tehtaan kadppämerSBä,
joka on joka^ viilassa. .
Välttäkää jäljennöksiä
SAHAN
FREIMEJÄ
•THE ORäAB0W"
Nykyaikaisin sahan freimi markkinoilla. BUÖTSIN SO
P U T K I PEEIMTT, kestäviä, sirösti valmistettujiu yoidöan
taa 26 t ' a i n i a 48-1. pitkille sahoille.
Nielsen ja Lilndbeckih Suomalainen 1
L
:y\\: Lähjetetään' vapaasti kaikille niille, "jotka 'lähettäjät meille
bsotteehsa. ^, Lähettäkää, meille 'inyöskin tuttayienne osoitteet.;
NIELSEN LUNDBEGIt
Vanhin ja T i u r i n "Suomalainen Pankkiiriliike Amerikassa
24,STATE STREET, NEW YORK U; S. A .
HULTS BRUK'IN Aäbyssa RnoUusa~ valmistamia.
Tämä tehdas, joka on lShe3.:300 vuotta vaiihm
valmistaa kirveitä, jotka ovat erikoisen stVfif^
k a i t a . ' . '^^ : ^ • ^
Katsokaa tätä MlJ T A K A A M M E nämä kirveet parhaiksi n d tS
kanppamerkkiä^ on saatavissa Canadan markkineilla'iayB:^Scn.
Myöskin Buotsin Tailtat j a Pihdit, kuuluisaa "Sharfi^. JBrnnd
tekoa. - — " M o r a ' ' Veitset, sisäänkäännettävät Puukot, ViÄ^ttSet,
Kuokat, Perunan kuorima veitset y,ni. .
AihoastaAB arvokkaimpia Ruotsin erikoistavaroita ~.
-TAATAAN TÄYDELLISESTI
Tehtyjä Ruotsin ti^äksestä ruotsalaisella^ taidolla.
Taataan rnotisalslsiella ylpeydellä - •
Kirjottakaa meille jos kauppiaanne ei voi myydä tntteitämnie f6me
V CORISTINE BUILDING, MONTREAI^<^
' P; a Box 850^
Sndbnry, Ont. * • ^ ;
PUHELIN IlO^ KIRKLAND LAKE; ONT.
Kirj. M. RUTANEN
\y:_rie!iaval mahtavat uhkasääL
on vaarassa liruunatut kuiiingaspääl,
ja valtojen perustus horjuu.
Ja ne. Jotka orjia osti ja möi, '
ja-säkittä sorti, riisti ja loi,
ne initen sen " vihan torjuit ?~ '
Uus^ meitä jo aika tervehtää^
on niiti kuin tuulisi leyhkeä sää,
se elämän kevotta luopi.
Luo toivoa rintaan se raatajien,^
saa elämän haluaiHminen;
-f-L/«a Olia nyt ihmeitä-suopi!
Tää nyt pn toivona maailman:
— P'aUa yksin olkoon raatajan,
'.' ne kaihen iyotlään tuottil
Jjg vapaus.^ oikeus kaikillen
Ja^jB^tanifSn^varm^ j^fkaisen,
i^—^^äaikga.mUjopiiat vuotti.
Siks' oih kijat, nääntyväf^' eespäinr\'aan,'
ja työhön, taistoon-ja.toimirUaän,
ien yhteisonnenwi6,tähden!
Työ uuras heelmiä kypsyttää!
Ja lähenee' kansojen keiKitsäa
ihan meidän Jauäteti ja nähden!
Pientä rautavaraa, rakennustarpeita, sähkötärpeita, putkitarpeita, as­tioita,
kyökkitairpeita,- kyökkikalustoa', keitto- j a lämmitysuuneja, sänkyjä,
sprinkejä ja,raatrasseja. Radiotarpeita. , ,
Käykää tutustumassa hintoihin ja palvelukseemme.
Gold Range Hardware
J . A. Quenneville, omistaja.
Uusi ajanmukainen pallohaali j a parturiliike^vattuiyljeisön
käytettäväksi Kirklandv Laken uuden poikatalon-^eressä.
Tupakkaa.ja'mak€iisia saatavana. Toivomme saavamme ylei­sön
kannatuksen. Toveruudella .. ^ '
Elma ja Toivo Kanerva,
^ ^ Box 190, Kirkland-Lake, Ont.
^•»•*»*aaaiäaa*a^»i>aaiaaaaaaaiaa»ar-*''--~^-----^^'-------''---'----^-----nai
! !
SUOMALAINEN LEIPURILIIKE
AVATTU KIRKLAND LAKELLA
yalmistamme useampaa lajia ruokaleipää sekä korppuja j a nisaa.^
jz-.^ A. Tamminen j a - M . Raitanen omistajat , -
§ o x 229, Kirklajid Lake, Ont. :
'9.mmw9mmmmmmmimmmmmmwmmmmmmmwmwmmmmmwmmmmwmmmmvmmmmw
: ItÄÄTÄtiNLIIKE
^4g«n^kaikkeazäBtiffinaliäzikiialavaa työtä Ilitdceessäni vaKakadan
Lr/^^^amUa.. iTiQSK^ .-^—7":- ' .
-•- ' " -O. K A S K I ,^
, V Box 311» KirUäbd Uikel Osb
V••^••'^;^,^:.• . . . (Göteborgin kautta) :
SWEDISH AMERIGAN LINE
° Nopeat, mukavat ja nykyaikaiset laivat.'Lähtevät Hälifaxista '
S:S. "DROTTNINGHOLM" PERJAINTAINA 31 It». JOULUKUUTA
S.S. "DROTTNINGHOLM" MAANANTAINA 7 P. HELMIKUUTA
S.S: "STOCKHOLM» MAANANTAINA 28 P. HELMIKUUTA
•Suoraan Göthengur^iin,: josta matka Suomeen ottaa vain
, noin. 24 tuntia. ' ' :^
'~Yli Atlannin ja Pohjanmeren sa^^sa laidassa ilman muutoksia. ''
Ei tulli eikä passi tarkastuksia eikä muita viivytyksiä Ruotsin S
läpi kulkiessa. - '
Suomeen matkustajat kuljetetaan vapaasti autoilla näkemässä
Stockholmaa ja , Göthengurgia. Linjan, oma-nykyaikainen laiva •
odottaa suomalaisia matkustajia Stockholmassa ja vie 'ne suoraan
Suomeen. " /'
Suomi on käiinis talvella-r^ menkää sinne lyhyen, käytännölli­sen
j a paljon pidetyn Ruotsin Amerikan Linjan kautta.
Ostakaa pilettinnelähcmmältä äsiamicheltSmme, C.N.R. t!ai
C.P.R. tikettiagentilta taikka suoraan meiltä-
SWEDISH AMERICAN UNE,
MONTREAL. QUE-, Canacla.
518 St. Catherine St, West
WINNIPEG, Man, Canada
470 Main Street.
J. V. KANNASTO.
Box 69, Sudbury, Ont.
HALIFAX, N. S.. Canada
71 Upper Water St.
DETROIT, M I C H . , U . S.
(6th Floor) 73!^onroe St.
E R I C K J. K O R T E ,
183 Lorne St. Port Arthur, Ont.
nelsnpi Työväen Saastoi I I
1 mm
Postiosote: Suomi, Helsinki. * Sähköosote: TyopankkL
Omat varat 5,500,000 mk. Hoitovarat 85,000,000 mlc
MAKSAA KORKOA: , .
SäästötiliUä 7 '/2 % Juoksevalla tiliM 6 %
Helsingin Työväen Säästöpankki on yleishyödyllinen 'rahalaitos.
Se on nuoresta Ijästään huolimatta maan kehity^ykyisin"ja. kool­taan
neljäs j^estyksessä maan kaikista säästöpankeista. Se on
työväestön omistama j a hallitsema, j a sen varat sijoitetaan l^otet-,
tavasti j a varovaisesti, riittävää .vakuutta^ vastaan tyoväenlaokkaa
hyödyttäviia tarkotuksiin. Mitään luottotappioita ei säästöpankld
koskaan «le kärsinyt;
Säästöpankki':on aina nauttinut'siirtolaistenkin ludtfcimnsäfe?#a
sen-hallussa-«n hytldn mUjooniin nousevat ^ summat nSfden-^talle-tuksia.
TaUetuksia voi sille lähettää paraiten postitse sisäänkirjo-tettissa
kirjeessä j a mieluimmin pankkishekin muodossa, tahi y l ^ .
ten rahanvälitysliikkeiden väUtylcsellä. ^Bafaat saatuaan lähiettSa
säästöpankki niistä tellettajalle koitin sekä vuosittain tiliotteen.
Säästöpankki lähettää pyynnöstä Icertomoksen tölminaa^aanv
vuonna 1925 jo-ka iselle ätä haluav:a:l le. : ...
T y i ^ j f i M S Olefl» jo tlaiiiiit Vi