Vapaus, April 24, 1930

              ^ .r3iTO2 Torstaina/ huhtik,^^2^^^ t):nä — Thur,, AprI! 24
A P A U S l i t i — . OBI- fcjitfcJD». paitai stti- ia a i i n n r i d iaUMtiiriA
»• VAPAUS (JUh«xt7>
««b «i: T I o i A W««u» ta Ccsada. Psbliiked daOy JM Saa>mfy, Ostaxto
Mtialmai M «k« IJMt CMIie« Ocvaraacat. Ottcm. «« accaod claa aauar.
TeiMitaa, koottari,' feiijakaa^ ja palaa
•I Va
-slMUactt Kcmttori U3t. Toisiu* S96V. — KixJOaappa 2387V.
•>JnB«iUiiä J . W. AUqrial.
OfCea, Bookatara «sd Frialibopi Vapaa* Bail<2i^ Elm Straat.
\U MaO, la ha ad^frcaKds Vapasa, VjOr.- Box 69. SaiUnuy. Oat.
TtLAliSHLMiAT:
i C kk ii:£<f.i9'Wc. ip:.75 ja 1 kk^ 1140. YkdraMltaiki... ja.
_r UaaoaUia: 1 rk. f f t i » , « kk.CSJO ja 1 kk. « Ä > . ;
-Mki a^a
- ; . : : ! ; ajfpTUSBl>t?rAT VAPAUDESSA! ' , . ,
SJt^tSbuu\imHnlMi* 1140 kuta, 12.00 kakai kertaa. w/:Artoliitt«to>..tämtfittlU .•amjaatayattfaia
H.C ^Uuimina. — NiaMaaaati<iitaoiBkset fSOe kerta. tt,£0 S kntaa-, - ~ ^ t j o S i l i B o t u k i f t SIUS
-rtU. JK» 5 kCLtaa. — AMUUuersilmotckKt KM» kertx, »3 j » kakai k^rla^' — %ii%imlMX9*alu»
-i-TO kata. — Kantemanlhnotnkaet $2M kettä. SO ll/^aäakn kUloaUaaaalU tai SMilalavixarttS. -?
ilataaa tielot oteieilmomfcact SOc kerta. tlM kolaa kertaa. — TUapäiaUoMttajiaa'ia Oausiv»
rmttaariaa om, »aadtttaeaaa, 'M>etmi»i ilmolarfiiaM etakataca.
GcBCEal <4*ertiih9t ratea. 73c per cal. inek. iriaimam cfcarga for fiaci* laaaatioa. IS*. Th<
• «V<tt*:t* tke t((t adiertiaJDf ineilivoJ tmone tto Fiunitli p«op!« Cu>a<Ia.
X;>. ette milloia tabaaaa aaa nutaosta eaaioiSiaecn "ktrieeMcaaa,' kbjottakaa aiUUOaaa lUkkaaa
uiiutiut peraooBaHJjella aiotfUä:. 1. V, AUvriat, lilkkeeakoitaja.
( 4
meitä työläisiä onniin paljor
....^ Kaikilta ilmansuunnilta saapuu
iiäl) yttäviä tietoja toinen toistaan
Iiirveämmista toimenpiteistä, millä
kapitalistien kähveltämän riisto-saaliin
palkatut vahtikoirat, po­liisit
y.m. ^ asehurtat valmistautu­vat
estämään kaikki työväen vappu-mielenosotukset,
taikka jos työväki
' "icaikista kielloista huolimatta kui­tenkin
lähtee liikkeelle, sellaiset
kulkueet verisellä väkivallalla ha­jottamaan.
Kapitalististen valtioit­ten
suuret pääkaupungit, sellaiset
kuin Berliini ja Pariisi, suorastaan
kilpailevat ketenään tässä varus­tautumisessa.
fv.v Osasta nämä niin kovaäänisesti
levitetyt ennakkotiedot voivat olla
vain pelottelua.
-J*"^ etta rauhaarakastava työväki, vält­tääkseen
rettelöltä ja inelskeitä,
erittäinkin "turhia" yhteentörmä-
'^^.^..Jksiä poliisin .kanssa, jättäisi tällä
^?^j'iertaa sikseen tuon sille;, niin rak-
^Vi'> kSUeMpatiRBrjmitäSh Brielienosö^ulc9J^
jMö!kuftft^'1ippiiiniÖi/4iiH\i[u^^^
I * > . v , . Ä k u t o ö U l ^ Oli vtällä
1-, "ilflä . i n n e n l ^ oj^Jyrjietty tuota; vaä-lefiHäkkJotöädöt^^
tli^^Häik^i-i
^^malfSÄiiaiS v^röpifn ^Mnittfe-kuinka
hiljaista ja vaatimatonta.
"Nitshevoo", hän vastasi, silmän­räpäystäkään
miettimättä elidotus-tani.
"Mitä vielä! Meitä venäläi­siä
oh niin paljo!"
Minua tuollainen "sydämellö-inyys"
ihan loukkasi.
Vasta mailmansodan ja Venä­jän
vallankumouksen jälkeen olen
alkanut heitä ymmärtää.
Kuulilla, nagaikoilla ja pisti­millä
sitä vallankumousta Venä­jällä
lietsottiin vaikultavammasti
ja paljoa helppotajuisemmasti
kuin konsaan kaikella maanalai­sella
tai -päällisellä kirjallisella ja
suullisella kiihotuslyÖllä. "Veri-sunnuntai"
— kun lapsellisella
luottamuksella tsaarin puheille
pyrkivää kansaa säälimättä teu-rdstettiijn
kuin karjaa Talvipalat­sin
edustalla, itse pääkaupungin
sydämessä — se oli Venäjän val­lankumouksen
kaamea alkusoitto.
Siitä sekä Lenan ja monista muis­ta;
^vfirilöyJyistä!,hHDlimatt3.j ^e-iä^<^
fet«ittimärf.'kuin kylliksi-riajijc
^^»s^/^jpuk^ kqlconai^et esi[cajipiihgit
vyöryvät JaifäuiUe,,- katsoo poliisi
viime hetkellä pe-
^ jg^Jl^ntyä ja pysyä irauhailUsena Vair-
X ^^lldsla on nähty
V ? > ^ ja saattaa ta-
;::>^!%^iBJituä nytkin. Suloin jäisivät nä-
, - .^;Ää Halyytykset vairi' keinoksi, jolla
_^>j^,^"ljoc*e^ kmhka korkealle työ-väestön
vallankiimouksellinen päät-j^^^
iäväisyys jo on kohonnut
l i i ^SJ^^ mielenosotuksista
^^pidättyminen öUsi siis a ainoaä-arkuutta,
vaan selvä
iröitto kapitalistille^ jota ee kiihot-v^^
J^fiiiä sorto- ja
4**w^aiflopolili»kka^.,^ -J^itä varmempi
, : vapunpcavan päättyminen rau-
I ^{7- halliassti, mitq monilukuisempina
S}^ic'^liihdemm^ Ui^^
- • .-•>• .• •
^ Mutta, jos siellä kuitenkin syn-
^-•^"lyy meteli? Jo* eäa kuhmun
kalloonsa poliisin käpiilasta?
..rTfliikka, vi^elä ..pahempi, jos saav
kuulan nahkaansa? — Eiköhän
olisi sittenkin viisaampaa pysyä
" '^'••kotona?
•"'l* .J E i ! Ei se ole viisaampaa koko
l-j::'Syoväehluokan vapautustaistelun
k-':': voittamisen kannalla katsoen.
v-»'?"'»^ Venäläiset toverit ovat siinäkin
Ktin näitä vallankumouksellisia
ii, pakolaisia ennenaikaan piileskeli
;*-"""f|Ielsingissä ja he olivat saaneet
4-:-•viestejä'* Pietarissa sattuneista ka-luixiellakoista,
niin he leimuavin
filmin jö — suureksi kummakr
ömi r-^'. eneminän, ilosta .,kuin vi-
^>^->ia8ta värisevin, äänin .fkertoiyat,
^'^^^^ihka iÄoiitä ylioppilastat j:a'kuin-
' ^ M monfe työiniest^ "
r^^^^hallitus taas oli ollut pakotettu
^.«f- V» ampumaan Pietarin kaduilla".
i^^v värettä silloin oi-i^
in jaksanut käsittää. Ajattelin
r^^^''^wbii ttiä tci^ rotua ovat kuin
Ja kun vihdoin tieto tuU Pieta-
'M^i'ijM:h':iUi. "»eiisijgQnuntaista'% en . voinut
«>.?:*K^la .eräältä heistä kysymättä,,, ei-
'^atko he nytkään aio panna toi-l
l l f gjj^öen^mitaäh^ s tuon kau-
: ä heaii tapäulKen ; joHdoste, vaikka
toimeltakaan puolelta ole %-ieIä hy­vin
paljon käytetty varsinaisia
tuliaseita, myilckykaasuja jne.,
vaikka paikoin on jo niilläkin ko^
keiltu. Muita $ita ahkerampia on
oltu polibin kynsiin joutaneiden
yksityisten työläistm kiduttamises­sa
ja rääkkäämisessä sekä luokka-tuomioiden
jakelussa raadin eteen
raahatuille.
.Mutta, uhreja tämä näinkin käy-
.ty ."kansalaissota" jo on vaatinut
tuhansittain, kaatuneita, haavottu-
'neila jä CTlimmän kaikista, vangi-fui^
a — tietenkin melkein yksin­omaan
kumouksellisen työväen ri­veistä.
'
Mutta mitäpä ^iitä!
Näillä uhrauksilla on kuitenkin
saatu eätetyksi kapftalismin hyök­käys
Neuvostoliiton kimppuun
näin monen vuoden ajan. Oh sa­malla
saatu imperialistiset veri­koirat
pidätetyksi karkaamasta
toistensa kurkkuun — toistabeksi.
Kiihkolla valmistetun uuden ma­ilmansodan
alkaminen on aina vii­västynyt
tuonnemmaksi, niin lä­hellä
kuin syt)rttävä kipuna jo on­kin
ollut tulenarkoja aineksia.
Belgialainen tov. Edo Finunen
kerran laiisui, että Euroopan so­sialistien
olisi kannattanut uhrata
satatuhatta miestä sötavastaiscQsa
tabtelussa ennen viime mailman­sodan
syttymistä. Hyvin olisi kan
nattanut uhrata miljoonankin mies­tä,
jos siten olisi saatu estetyksi
sota, jossa yksin kaatuneissa me­netettiin
kymmenen miljoonaa
miestä — haavotetut, kaasutetut ja
sotatauteihin kuolleet lukuunottaen
menetettiin vähintään 30 miljöö
naa miestä — milt*ei yksinomaan
työväenluokkaan kuuluvaa . miestä
ja nuorukaista parhaassa iässään.
Mutta sen sodan syttjrmistä vastaan
ei tosissaan taisteltukaan, eikä me­netetty
miehiä muita kuin tov.
Jean Jaures, joka raivattiin viime
hetkellä pois tieltä, kun sodanliet­sojat
pelkäsivät hänen todella ryh-.
tyvSn EOtavastaiseen iai$telauiu
Toverit Karl Liebknedit ja Rosa
Luxemburg tdbtiin muuten vaarat­tomiksi
sodan ajaksi ja murhattiin
vaäa sodan jälkeen, kun vallan^
kumous uhkasi. Muut **6tturet*' so­sialistijohtajat,
kaikista kauniista
puoluekokouksien päätoimista vä­littämättä,
liittyivät kukin maansa
kapitalisteitiin, ensin peittämällä
joukoilta sotavaaran välittömän lä­heisyyden
ja sitte mita inJDöUcaim-mis^
kiihottamalla niitä "isänmaan
puolustukseen" ja vihdoin "sodan
saattamiseksi voittoklrääseen lop-puim".
Aji^llessamme niitä monin ver­roin
hirvittavämpiä valniiisteluja
mitä jo vuosia on kiireinimän
kautta tehty edessaolevaa imp'eria-
!istista sotaa varten, ja mitä jälkeä
se sota tulisi mailman kansojen
keskuudessa tekemään -— mahdol­lisesti
tuhoamaan satoja miljoonia
nfiehia, Viaisia ja täpiia ininuna-miitikassa
-— täytyy^ kylmästi har­kiten
tulla siihen päatötäeieh, eUä
sen eMämiseksi kannattaa uhrata
miljoonia miehiä, jos niikseen tu­lee.
Onhtta meitä työläisiä silti
vielä jäämäänkin!
Joka tapauksessa on sotavastai-nen
taistelu helpompaa ja veret-tömämpää
ennen kuin sota on jo
täydessä liekissä jii ihmisten eläin-väistot
saatu kiSrat^ioksi hurjim-paan
vimmaansa.
Tosin me olen^iiäe nyt aseetto­mia,
aseellisten hurttien hyöldcäyk-siä
vastassa. Mutta sepä onkin
No. 97
MttodostAmmmyapm päwä tyaväenhokm
'- soliiaarisen tiustelm ndelenosotnksen
päiväksi!
(Jatkoa l:ltä sivulta)
dän täytyy lujittaa taisteluamme
pakoittaaksemme heidät peräänty­mään
hyökkäyksessään meidän elä­mäntasoamme
vastaan, ja meidän
täytyy siirtyä hyökkäystaisteluihin
parempien olosuhteitten puolesta,
työttömyysvakuutuksen puolesta,
joka tulee riistäjäin taskuista eikä
työläisten palkkojen alenni&sista.
Meidän tulee taistella seitsemäi
tunnin työpäivän puolesta, kShderi
viikon vuotuisella lomalla täydellä
palkalla. Työläistoi taistelun voi­mat
voivat saavuttaa nämä pyrki-inykseL
Voivatko työläiset vaatia
mitään vähempää, kun ribtäjät
kahmivat biljoonia dollareita voit-tO-
Osinkoja riistonsa tuloksena.
Voidakseen tehokkaasti taistella
näiden alkeellisten vaatimuksien
puolesta työläisten täytyy järjes­tää
voimansa. Työnantajain am-mattiuniovirkailijat
eivät avusta
työläisiä järjestäytymisessä, mutta
pyrkivät ehkäisemään heidän jär­jestäytymisensä.
Työläisten tulee
järjestää uusia militanttisia unioi-ta
WORKERS UNITY LIITON l i ­pun
alle, mikä tänäpäivänä seisoo
kaiken sen puolesta,' mikä on tär­keää
ammattiunioliikkeessä. Jär­jestymättömien
työläisten järjestä­misen
täytyy mennä käsikädessä
kclaklco
kSfls^p,,. J^on vastassa relo
Äskeisten lakkojen kokemus vab-
«ristaa sen seikan, että nykyiset • ta­loudelliset
selkkaukset ovat luonteet* •
taan syvästi poliittisia. Punaisen,
ammatillisen kannattajat unhotta-^
vat. t^msca seikan verraten usein. , . „ . . —
ja.:s?n .,takia käytetämi tykkänääii i l ^ f^^lr^I^l.^- ^
vallankumouksellisen tabtelun päi­vä-
Työväoiluokan solidaarisuu­den
historiallisena päivänä niaail-man
työläiset kohtaavat porvaris­ton
ja niiden lakeijain sosialircfor-nustien
veriset fascbtiset voimat
voittamattomilla työläisten joukko­voimilla.
. ,
Vapun päivän, suuren työväen­luokan,
vallankumouksellisen soli­daarisuuden
päivän, ovat kaval­taneet
h.s. "työväen johtajat". Tä­nään
Vapun päivä on työväenluo­kan
yhtenäbyyden päivä työväen­luokan-
puolueen — kommunisti­sen
puolueen johdon alaisena. Ka­pitalistiset
riistäjät käyttävät kaik­kia
keinoja herjatakseen, häväis-täkseen
ja murskatakseen kommu­nistipuolueen.
Kommunistipuolue kiihoittaa ka­pitalistit
vapisuttavaan pelkoon ja
hirvittävään vihaan. Kapitalistiset
briavotidit, imperialistiset sotaveh- Meidän tulee vain pataaa eteenpäin
•ceiHjä. ja sos-.aUretonhis.iBet pe.. S nStÄ—Ta
turit tunnustavat kommumstipuo-etenemisiBali&
lSsimdet
(JafJEoa eddliseen' numeroon)
3. Talouaelliteii tafatehijen poliittt-jäiseen, sekä suoraan noUkh. i
nen hzonne ja poliittinen JoÄ- formisUen- h s S ^ ^ ^ ^
seen lakkolaisten ja heidän'
ainsa kimppuun. Nykyfiga
iCT.i ammattiliittojen joDöaea
rikra^dstor.Me havaitsemme
tai^iluinnassa nopea xelta
eri aikoina tapahtuvissa l a l f b i K a ; f " ° ^ ' f " "™ hyökkäysten ^
saraoja tunnuksia, ikäänkuin tais- ^^^^^^^^^^^'«l*^
bDluiden koko ajanjaksona ei rlid vaenluckkaa vastaan, lakkoili
mitään muutosta tapabranuSaan. 1 ? ^ ? ' murstaaminen iiap^
Taloudelliset t ^ - l u t kuitenkin, oU- ,r^^"??^^^ ^^fo^stea avuB»
vatpa ne miten pieniä hyvään (e-l'^^''^^^^^' reformfsUsfc»
sim. Berlinin putkimiesten lakko). toimeeiqanäa
saattavat lakkolaiset yhteentörmä-j^^. ^ ^ f f ^ e ^ <Saksa),
ykseen porvarisvaltlon koko koneis- l t S « f o u t * ^ ° " ' ' ' ° ^
ton kanssa, ja tekevät täten v ä l t - i ^ ^ ^ .^^"^"^^ -
tämättömäksi uusien, uudesta ti- ! T ° " * ° S 3^°^ ^'^^^^
lanteesta johtuvain vaatimusten s i - i L t ^ o t .ampuminen
säUyttämisen käytävään taisteluun. «au.^
Tämä ei silti tarkoita sitä. että mei- prablemin, jc^
dän tulisi jokaLcessa lakossa esittää tf^niS^e»'^HVSSS'
koko ohjelmamme. Eipä tietenkään. Ipttä v^^**^'
»etta, reformistista ammataSa
kettä vastaan. On olemas^tT
aatteellis-poliittinen.
«5 A
meidän voimamme tällä hetkellä. ] työttömäin järjestämisen kanssa.
Nyt ei vedetäkään meitä nenästä,}Täten työssä olevat ja/ työttömät
niinkuin vedettiin viime sotaan. • työläiset, pohjajoukot, luovat yh-
Aika tul^t että-iueillä on aseita-
.kin: kapitalisti työntää ne väki­sin
kouraamme. Painakaamme
i^enlähdeh hifeleemnie ne opetuk­set,
mitä nyt saamme.polibin ka­pulasta,
niin syvälle että niiustam-me
vielä silloinkin kun meille
annetaan aseet sitä värien, että
iietäisimjne, MIHIN jä ketä-_ ivas­taan
niitä aseita käytämme!['
-. , f, j . . . . i -{h,!;.'." ••'r.^ir.lO! -:'.>'iJi'j(r; v. • - ^ - . . . - . • 1 . ' ; ^
nadassa jo on käynyt.PAyan jo^a
|»äiväsaeksi^poUisiurheilnk?i,,^ sa^^^^^
taa jonakin päivänä päättyä, yhtä
:ityi; s&attoii.ijtihtuaiäiiläjeetläi f
li^^räaintal ja eläimellisintä mitä
olla voi.
• *, • •
Valmistellessaan yleistä kapita­lismin
sotaa Neuvostoliittoa vas­taan
(jonka sodan viallankumouk.
sellisen työväenliikkeen johto on
uhannut muuttaa •— samaten kuin
tekeillä, olevan uuden imperialis­tisen
mailmansodankin — kansa-laisxdqksu
itsekussakin maassa)
tapahtuu tuontuöstakin sellaisia,
tavallaan,
joukkojen katselmuksia,
joissa vallanpitäjät saavat tilai­suuden
tunnustella, kuinka voima­kas
joukkojen tai9tel\itarmo kul­loinkin
on, ja kuinka valcava sen
päättäväisyys nousta puolustamaan
Neuvostoliittoa, jos sen kiriippuun
ulkopuolelta hyökätään. Poliisin
tehtäväksi on annettu koputtele­malla
— tosin lujemmasti kuin
lääkäri koputtelee tunnustellakseen
potilaansa tilaa — ottaa selville,
olisiko työläisten innostus ja mie­lenkiinto
Neuvostoliiton menestyk­seen
jo laimennut siihen mää­rään,
että kapitalistit uskaltaisivat
alottaa aseellisen hyökkäyksen sitä
vastaan, pakottaa toisten maitten
työläiset teurastamaan venäläisiä
veljiään, taikka lähtemään heidän
teurastettavikseen. Mutta poliisin
on täytynyt,4odeta, että tuo innos­tus
ohi-^yhä. Äousemassoi Niin on
kapitalismin aseeUmen ' hyökkäys
Ncuyöslbliitoiri. kittp^uuii Ij^liä^^^
tyhyt y^iä . tuftone^n^^^
kovin kauan , sitä ei .enää, käy vii­vytteleminen.
Kapitalisti .käsittää
yhtä hyvin kuift mekinj'-eite liiitä
pitemmälle Neuvostoliitto saa rau­hassa
jatkaa rakennustyötään, sitä
vaikeampi sitä on asevoimallakaan
saada nujerretuksi.
Imperialblisen sodan ^muuUfi
misesta" kansalaiHsodaksi on oi­keastaan
myöhä enää puhua, sillä
tuo^ kansalaissota on itse asiassa
ollut täydessä käynnissä jo monet
vuodet. Tosin kovin yfcsipuolise-na,
- kun työläisillä ei .ole, ei ole
ollut saatavissakaan aseita. Eikä
''•''Tämän päivän tärkeimpänä ija
esiinpistävimpänä kiansainvälisehä
%symyksenä on;.tuleyan im|teria*
lisiisen sodan uhkä« joka päivä
,(^^yältä on tulossa enemmM jfl
CTSbijnMfli:-, ilttieisekBJ, v.i.nm<^0!a.uep(
AetkäiPlifftylmaksi^ftödelKstmdeksi
MäfKarsemmsytä*^Vufev^öknude^^^^^^
r jphnh sikokdu :kapitalistitie«i• ^aail
^ a öti ryhtyliiäSÄä^ 454UÄa^^
taen peitellä tata yarusteiuaan
erinäisille fakiiritempöillei jobta
tällä kerralla huomattavin on Lon­toossa
kuukausikaupalla koossa ol­lut
laivastojen rajoiltamiskonfe-renssi.
Tämä konfesrenssi, jossäi
oli edustettuna viiden imperialie-lisen
vallan hallitukset, nim. Eng.
lännin. Yhdysvaltain *—Ranskan,
^»arsemmsytä*^ jfuföVSfeutiaejn^^^^^; vm
I ,eQtaYÄlr^s^el>l^
Japanin iö Italian halliliiksel, ei
ole voinut ontiistua muuna kuin
neuvostovastaisen sodan valmiste­lijana,
sekä yleensä työläisjönkko-jen
silmäin peitteenä, koettaen so­kaista
työväehltioldcaa halimasta
lo<iellbta sodan nhkaa, joka tallä
kertaa on. vallalla..
Laivastokonferenssi ei kyehhyt
rajoittamaan sotalaivastojeh ira-kentättiistä,
päinvastdlh se öJÄl suo­ranaisia
askeleita ehtbtä öuijtem-pien
laivastojen aikaahäääinisetei.
Kolmen vallan, Brilähniäh, Yhdys­valtain
jäjaj^ähin, sofkihiiis ipoää-rittelee
häiden valtojen laivibtö-jen
tonhislbl määrättyyn piislee-äeeri,
joka on äUpiiöieua sen ton­niston,
jonka läivastokonferenssif-
38 olevat eri maitten edustajat se­lostavat
edustamillaan .väUioiU|ik
olevan. Nämä nunierotiedot ny­kyisistä
laivastoista ovat mahdol­lisimman
vesitetyt, sisältyen nii
bin kaikki sellaisetkin dlukset, jot
ka ovat jp vuosia sitten osoittatt'
tuneet vanhettuneiksi ja uloskulu-
:.aeik5i nyjk}f«ikabta sodankäyntiä
vartena Näinollen voivat laivasto-
^fcnfertH^lssrf olevat porvarilliset
^^'^aftiomr^liet^^^ puhua loistavin sa-aom,.-:.
tyo]^joukoiIle siita nuten
he oVal iisujpistamassa laiva^ova-rnstelujaan.
*
Todellisuudessa' tilanne on ko­konaisuudessaan
. päinvastainen.
Esim. Britannian ja Amerikan lai-vastobsa
tällä kertaa on suuri osa
laivoista sellabia, etta ne eivät
vastaa nykyaikaisia vaatimuksia,
joten niistä on päästävä eroon.
Laivastokonferenssin yhteydessä
voidaan luvata näiden ttihoaminen,
sillä joka tapauks^sa konferenssin
asettamat toniustorajoitu^set ovat
niin^ korkeat, että nykyisiin sola-ffi'.
t)'r. :'f-3U1
..K.-iaiiqpn>i
,Iaiy^tO)lvi]) - .voidaan; ^ e l a I diuo-f
xnattaVasi:i rlfaÄ». nykyaikaisia ivii-nnieisihinalMsraf
ilttoia^^Stlti"^^^
matta sppiniusta^ ^ ,C
sna k o n ^ j i ^ p j l ^ , ja mm
votteloista aHinlimattai t^evat; i^täf*
itiivä^f ^Öfikan'-'^«S^''
vätratttdVat^xJiiallisiesta ^ainola^tb
lölöskultäie^^ inaaihinänsbdail
aikaisista aliiksista, ja saavat uu­sia
nykyaikabia murha-aluksia.
Samaan aikaan kuin Lontoon
konfereäsisi ei suinkaan voinut rat»
kaista niitä . imperialistbia risti­riitaisuuksia,
jotka ovat pakotta­massa
eri yaltoja asebtautumaan
toisiaan vastaan, kukin omien im­perialististen
riisloetujensa puo­lustamiseksi
ja niiden vaikutus­vallan
laajentaiiotuseläi, saavutti ise
kuitenkin täydeiUäesti onhidtliäei-ta
tuloksia neuvostovastaben yh­teisrintaman
rakentambessa. Lai-vastokonfeirOTSäi
ön bhhisiunut täy­sin
"sopimusten mukaisesti" ja
"rauhianaatetta loukkaamatta" an-tsdftiaau
siunauksensa suuremmille
niurhalaivastoille; se on onnistu­nut
luomaan yhteisrintaman käpi-talistbten
suurvaltojen kesken sii­nä
ainoassa kysymyksessä mbsä
tällainen "yhtebymmärrys"' on
mahdollinen^ sotavarustelun tehos­tamisia.
Ja mikä tärkeintä, lai­vastokonferenssi
on laatinut tämän
sotalaivastojien suurentambsopi»
tenäisyyden työväenluokan riveis­sä
. alhaalta käsin huolimatta pet­turien
taantumuksellisbta hajoitus-toimenpiteistä.
Murskatkaa poliisiterrori!
Canadan militanttisen työväen­liikkeen
uusi hyökyaalto tarkoit­taa^
sitä, että työnantajat terästä­vät
terroriaan vaUärikuniotiksellis-'
ta:liikettä; västä^ ^o^.
via ,: työyäenluqkan r.olöilil?jitKiaijP
taistelijoita on >: vangittu n viittiejsen^
vuoden' kuluessa; j a vieläkiift satoja
lueessa korkeimman ilmabun työ­väenluokan
valtaan pyrkimykses­tä;
ne näkevät kommunistipuolu­eessa
heidän valtansa kuolettavan
vihollisen.
Työläisten taistelun voittoon
viemiseksi työkiihkoa, palkan alen­nuksia
ja työttömyyttä vastaan,
uutta imperialistista sotaa vastaan
ja - Neuvostoliiton puolustamiseksij
siirtomaasortoa vastaan ja siirto-maitten
kansojen kapinan voiton
puolesta — näille taisteluille on
kommunistisen puolueen rivit yhä
lujemmaksi ja mahtavammaksi.
Jokaisen militanttisen työläisen tu­lee
nyt liittyä kommunistisen puo­lueen
riveihin ja tehdä Vappu­päivästä
työväenluokan puoluee­seen
jäsenien värväyspäivä.
yhdistää ns propagandassamme lo­pullisen
päämäärämme kanssa. Ny­kyisten
ankarain taistsluehtojen val­litessa
ei saata olla puhetta "puh­taasti
taloudellisista" lakoista. Juu­ri
tämän seikan takia tulee Pmiai-sen
ammatillisen kansainvälisen seu­raa
jaln olla äärimäisen valppaita.
vaan »)
orgranlsattHis-teknlllinen rik^s
jestelmä, jota ei toteuteta
reformistisen ammatillisen
harvalukuinen johtajisto, vaaji
melkoinen osa mainitun : _
ki- ja alempaln kerrostoj
joista, jotka kuuluvat a
tislln puolueihin ja jotka
malle tasolle. j^^^ työläisjoukkojen t
TaloudeUisen ja poliittisen lakon i tahto Ja -henki saavuttaa sen
yhdistäminen saattaa esihi poUitti- Valtavuuden, että soslalifasSti
sen Jonkkolaton probleemin, jonka- väfc kykene lakkoa heti attumai
laisen lakon laajuus ja luonne on kahduttamaan, ryhtyvät h e^
määriteltävä itsekussakin tapaxik- ••• '- _ «e;ai
k;
'Ah
noittain militantteja kohtaavat'syy-tpksiä,
mihin heidän täytyy vastata
Id^itaiistisissa oikeuslaitbksfesa.'
Meidän täyt3ry lujittaa taisteluam-itaraallanomift.
a8eitamme;:tai^t>^4jjj5^^gj^^^.^^^
-le;-''meidän; täytyy;!rakentaa! ITXOl. Y^^^Yi^f"^^'^-^ 'y,s:-Ta->ihh'-.n:. : . .-.;
muksen sellaiseksi, iettä se todel­lisuudessa
näyttää olevan jonkin­lainen
laivastojen supbtambhai^e.
Loppujen lopuksi laivastokbnfe-renssilla
on' ollut tärkeimpänä
tehtäväaään sokaista työväenluo­kan
silmiä näkemästä todellpia
sotavalmisteluita, saattamalla .vä­hemmän
valveutuneet työläbet» to­dellakin
luulemaan kapitalististen
hallitusten pyrkivän .välttämään
sotaa ja aikaansaamaan "m^^l-man
rauhan"^ josta porvarilliset
sanomalehdet y.m toitottavat. ^
— johtoon, murskatakseen sen'*
1 , . . 1 ^ Toisissa tananVd^; tarpeellista etta me rakennammel^^ protestilakot, solidaarfsuusla- jestävät sosiaSffcisS^Ä
" " ' " kot, lakot erikoisia poliittisia vaati­muksia
varten, y.m. saattaa koskea
koko piiriä, koko teollisuusalaa, t a ­hi
koko, maata (suurlakko) — sem­moisessa
lakossa ovat pääasiana sen
yleiset .luokkavaatimukset. Kokemus ammatillisen liikkeen täy^ ^
on osottanut, että Punaisen amma- taa nämä sosialifascistleji trt
tiilisen kansainvälisen seuraajat ei- iiemiset ja muuttaa semmoiset
yät kykene laajentamaan lakkoja lenosoltuslakot loukkot
(perJiihin' putkimiesteti lakko),^'•ei^i-^k^ .yaaftmiisten-liat
• kykeiie ' n^obilisölinäan- kalk3öa''-^^isjiliu^iJnfiäfen.i^föölalft]
mlelt_
lakkoja (esim. Ylä-Sleeslan^ ^
miesten yhden päivän lakko);5
katakseen niiden avulla
talstelmnislen. KummassakiTt
uksessa tulee valla
)o:iJ(auaikiiifMQÖn:i-V^^
•VtlMd^eumdukselliset, idraditsiojiUl
yhteisrintama täismuisä ffyö
koa, palkan alennuksia ja .näl':
Miiinyttamjstä''.vasfaan.!
Seitsemän ' tunnin työpäivä'^ jd
i j ^ ä tyiei^h^l^ ^^^LaMcöimmtiE=-panausM
taisteluidOT ^., puojyst^ini^^^^ ja
avUstamiiseksi; meidänitulecrakOT*
taa itsepuolustU8Joiiddcueitä''publus-?
tamaan työläisten kokouksiia ja
i i J L A«Au. a*9A«vC«* iirf-*.»K< '^r^^^-^X77 *^ \ ' ^vt T"""^ •
että juuri tHPri.on .fo^.ifeÄ;^»;Ke^öIn
Jkohtkr. Punaiset; vanwriMPli?«^ kaii^
sainvälisen seuraa jäin työssä. Nyfc
on näet selvästiv-ymmärrettävä' se
seikka, että mikäU toistelu käfjlis-
^ySi tulee p4:flli|ti^ejl^
olemaan ;t^rJ59&mpi.^.ja/^^^^
sansa.-JT^ipjljätas^en ^ affiee*:
kuin,;-niyös nlldei?;; kesf;än)in^ saäitäif^n-^tjä^'^^i&tÄ'?'
^yai^y^ideUa, mutia. xdiiUl. täytyy"
Ollfti SM^a: jJppt^äärä, n-., jskitn ; alilta-nJsJncqV;
,;;}»rvaris?-refo)qintetls-£^
' o . 7 7 * / ,i-;,^;,HseljU^ ^liailitul^^
. ^ f i t J S t e a » f e W p u g l u ^ a a n ^^:;Voim|ntavaRauden^^
Jf^uyosto,liittpa imperialistisia tyo-, • - --. -
väreitä vastaan!
Kauan eläköön Intian vallanku­mous!
Kauan eläköön maailman so­sialistisen
vallankumouksen pyrki­mys!
CANADAN KOMMUNISTI­PUOLUEEN
TOIMEENPA­NEVA
KESKUSKOMITEA.
iEiÄitsekäs työläinen on huono
luokkatalsteUjä. Mutta luokkataiste-
UJa joka el tarpeen vaatiessa Jaksa
lyödä itsekkyyttään kbrväUe. hänel­le
on koanmunlstinen tyÖskeiitÄly
tqiairyöinen^^ ,„„
L&MTÖ^ONNKCTOlinillDET P I S '
Becina, Sask. bubtik. 2ä. — Käesi
Canadan kuninkaallisen ilmailijbtt-kon
tVihnipdKin osaston lentäjää,: U -
mailu-uiise^ Carew jb kärss«ttt
Wright saivat aumansa sQmäniä-i^^
sessä, kun bieldän lentokone^-
sa kone pysähtyi äkk& Ja lentoko­ne
putosi maahan 40O jalan kor­keudesta.
Oimettomuus tajnditui
kaupungin läiisl*bsassa, kab(im
mailin läässä kaupungin keskukses­ta.,
lentäjät öUvat mMÄsä Regi­nasta
Saskatoonaan.
mielenosoituksia työnantajain aseis­tetuilta
hurtilta; meidän täytyy lu­jittaa
Canadan työväen puolustus­liittoa
luokkasotayankien puolus­tamisessa.
Kauan eläköön Intian vallan­kumous!
Intian maakamara nousee liek-^
keihin brittiläisten impetiälislien
jalkain alla. Miljoonat orjuutetut
ja köyhdytetyt talonpojat ja työ-
Iäiset, jotka ovat kärsineet nälkää
Amosikymmehiä taatakserai isatu-maisia
rikkauksia brittiläisille im-.
perialbteille, liikkuvat vallanku-mouksMslliseen
taisteluun.
Huolimatta Gandhin valheelli-
&Mta ulkokullaisuudesta ja petok-sellisbta
toimenpitebtä, Intian
kansajoukot kulkevat avoimeen
aseelliseen taisteluun brittiläistä
imperialbmia vastaan, mikä loppu­kädessä
ajaa brittiläiset imperialis­tiset
ryövärit Intian rannoilta.
Ramsay MacDonald, liljan valkoi­nen
pasifisti on jo tahriintunut
Intian työläisten viattomasta ve-riestä
ja valmistautuu vieläkin ve-risempään
Intian väestön teuras­tukseen,
mutta jokainen uiissi ver­ta,
mikä vuotaa Intian vallanku­mouksellisista,
hi^eimöittää ku­mouksen
maaperän mbtä kohoaa
Intian Neuvostotasavalta.
Kiinan iyöläistbu ja talonpoi­kain
punainen armeija ^edistyy.
Huolimatta Amerikan iuiperialis,-;
inin verisestä toiminnasta - etelä-r
Amerikassa, alislettujdi kansojen
joukot tulevat yhä eneuunän ja
enemmän levottomamm ik.4i. Niin­ikään
ei vmda Palestinaii arabia­laisia
joukkoja nujeitati Britan­nian
veristen aseittcn aihilla, tai
Britannian zionbtisten agenttejen
avulla. Etelä-Afrikan orjuutetut
altoasukkaat valmentavat lyS- ^35^ ,^„ata, kun taas hän itse
maan takäism bntulaiseh orjuu- sanoo tienaa^•msa 7 V2 «enitiä tun-tuksen
piiskan iskut. U^si v a l l a n - j n i ^ "Onko ihme, jos me farma-kumoulsellisen
tai^liin
vallankumouksellisille amniattiliiT
töille. Annettavan iskun-^rajuus, ja
siirtymismahdollisuus lakosta korke­ampaan
taistelumuotoon, riippuu l a -
kon laajuudesta ja objektiivisesta, ti­lanteesta.
Jcka tapauksessa on P u -
naisenN ammatillisen kansainvälisen
kannattajain muistettava, että po­liittinen
joukkolakko eli suurlakko
on yksi taistelan muodoista ja että
mitä suuremmat joukot saatetaan
taisteluun, sitä tehokkaampi tulee
se olemaan. . ^
3. Reformistisen ammatillisen. liSc-kaain
koheiiibiih fascistisohnihen
Refonöistisen ammatillisen liik­keen
virkavaltainen koneisto on
siirtynyt salaisesta lakkojen sähb-taashista;
julkJsMn^, r ^ ^ värvää-
Iflkkeen rikkurlncoriäsKSi^J^
lun, kärjistämiseisi
rJSkuritoimitsi joita
näitten rikkurjioimitsijaiiii,^
valta'Ät/tJ^fi^äen t-'-'^-'^^
rineeä-^^pKiftirksjr^S I 1
m
m
m
Iti
;.tlj
vUoalehlstä ''feMöIlfcläf' im
työiäöiä;'''--^^-
^,piunatcn,~", vä'"
Farmarit "avustetaan"
Erään yhdysvaltalaisen aika-rlytä semmoinen tilanne, joka te-kauslehden
maaliskuun n :ossa olijkee mahdolliseksi ventovierastenkin
jonkun veirian huomiota heratta- ihmisten j a heidän lastensa rikäs^
nyt New Torkin valtiossa asuvan
farmarin W. G. Stuartin kirjotus,
tua ja laiskotella minun vaimoni
lasteni j a minun itseni kustannuk
jossa hän- selostaa, minkälaiseen sella".
as^inaaji Yhdysvaltain farmarit, Käsiteltyään rahtimaksujen ja
kaikenlaisista viime vuosina yrite- maaomaisuusveron alentamiskysy^
tyistä "avustustoimenpiteistä" huo? symystä, hän jatkaa:
limatta — t a i k k a ehkä juuri n i i - Kuinka aikoo presidentti Hoover
den takia :—ovat joutuneet. Kos-1 joukkokuntineen avustaa maatavil
ka farmarien pulmat Canadassa j jelevää miestä?
ovat hyvin samanlaiset kuin rajan He ehdottavat kolmea eri toi-tuolla
puolellakin, suomennamme! menpidettä: ensitei„ korottaa tul­tahan
muutamia otteita hänen k i r - j l i a kaikille niille mäanviljelystuoV,
jotuksestaan.'"" • jteiilei' joita Yhdysvalloissa kasva-
Mies sanöqblevänsj^ Vain taval-|.tetaan; toiseksi, rakennuttaa suu--
'linen "turpeen , ^insldjäi", joka ; ria ; sisämaäiS vesii^eittejä,' monif
maasta ottaa elantonsa.'Iiruttahä-lsato^^ dollareita maksavia, ^"jot-nen
Völjetisä' oh insinöörinä raU- tä farmarit' saisivat tuötteih^a
tatiellä ?4;ÖÖ0" viiosipalkallä; • hä- myytäväksi kohtuullisilla kUljettf^
nen sisarenpoikansa oh maaseutu- kustannuksilla", käyttääksenime
postin kuljettajana j a ^saa noin presidentti Hooverin sanoja; kbl-
$2.60 joka tunnilta minkä on sii­nä
tehtävässään; hänen yeljentyt-tärensä
on konlunopettajana j a an­saitsee
$4.93 tunnilta. Näiden kol­men
sukulaisensa keskimäärä-pal­kan
hän on laskenut nousevan
aalto rit alamme villiintyä?" hän kysyy.
"Minidla ei ole mitään näiden
sukulabtehi menestymistä vas-nousee
alist^mssa eii^omaiasa.
Kaildunänä seikat antavat eri- ^ „ , - ..
n . « u ^ u ~. - „ > taan", sehttaä hän. "Olen siitä
koben tärkeyden Vapun panralle hyviUäni, mikäli se näitä henki-y.
1930. Vapun päivä on snnn^ löitä koskee. Mutta minua ei miel-manneksi,
kuluttaa 150 miljoonaa
dollaria presidentin asettaman
Farmilautakunnan kautta farma­rien
avustukseen. Minusta — ihari
tavallisesta turpeenpuskijasta —'•
ei järjettömämpää, tuhlaavaisem-paa
ja hassunknrisempaa lainsää­däntöä
ole milloinkaan esitetty.
Yhdysvaltoja ympäröi jo ennes­tään
niin. korkea tullimuuri, että
tuskin se lehmäkään, joka (sadus­sa)
hyppäsi kuun y l i , pääsisi siitä
kariniaUa loikkaamaad. Jos ha^nffB
syödä kaikista ateriobta yksinkerr
taisimnian, leipää j a juustoa, tulee
Itsekunkin lakon yleioea^
luonne sekä välttämätt8niyj8ii
la valtion, työntsettäjäln ji.
faspistisen ammatillisen
neiston yhteistä rintama»;
asettaa Punaisen
sainvälisen kannattajain
moisen probleemin, jok»
huolelliseien ja vakavaan
tumiseen jokaista lakko», j»;,
ta toimenpidettä varten.
Iäiset ryhtyvät. Kokemus (Oj
nut, että Punaisen »pi
kansainvälisen neljännesta
sista lähtien on juuri
meidän työssämme
ten: Huolimatta neljännen
sin ja Strassburgin konf(
toksista, on vanhoja erJ
, i^sltej
[ÄUsi
tietämään, että jauhoilla
$3.12 tynnyriltä (200
toilla 5—7 centtiä
tekee mieli voita juustoo
on tulli 12 centtiä paaaa
vaikka nykyisiä taksoja
täisiin puolella, mitä
Iisi farmareille? On
tä ehdotetut tullin-ylei
iisivat nostamaan
hintaa 12 2/3 centillä
!en kultakin henkilöit».
Icolme ateriaa päivässä '
.•onmaksaja avustamaan
il38.70 vuodessa, j»
naksajalla on vaimo j».
joutuu hän maksamaan
;554.80 vuodessa enen
snnen. .
Jos farmari olisi
maksusta vapautettu,
irie mitä suurimmalla
tuon ehdotuksen
me Jiian.yhtä itsekki»
käänimuut ts-öläisef --.
häksi onneksi farm»n^
yhtä hyvin kuin
tf^lial'korotetaan,:.ta^i
•eipemmäh, maidosta^
nista )a perunoista, »1
maksamaan enemmo
sokerista, riisi- ja » '
vaik^-'ostokseni eivÄ
nouse niin suuriksi kafl
, Entäs,. millä taraj»
kennusmies, pntkityo|'«
tietyöläinen, k£ _
äja,^cou!nnopett33ft
sen virkailija —
ammatinharjottajat, •
sain määrin voima»
kansa korotetuksi
evat suhtautnmaanj
tannustensa noos
vatko he sanomaifli^,
se farmari moI»« S
tuota äijäparkaa on
iJes
•tn
t-sii