1925-07-09-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• (
Iitein
Mr. '
4 '
Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla §108.50
varustetut lähtevät Quebecista. Tummilla ladotut kulkevat L i verpoolin
kautta. -
• c III It20&. piletti
LEhtopäiva Laiva Kantavuus HelcinMis
ii 14 Canadian Pacificin M A T A G A M A 12,450 tonnia $106.50
il 15 Canadian Pacificin M E L I T A . 14,000 tonnia 5106.50
« 17 Canadian Pacificin MONTROYAL 15,850 tonnia $103.50
« 17 Cunardin A T H E N U 13,500 tonnia $106.50
« 18 Cunardin A N T O N IA 14,000 tonnia $106.50
18 Wlute Star Pominion DORIC 16,500 tonnia - $106.50
« 22 Canadian Pacificin EMPRESS OF F R A N CE 18,400 tonnia $108.50
•« 24 Canadian Pacificin MONTCALM 16,400 toonia $106.S0'
«< 24 Cunardin AURÄNIA 14,009 tonnia $106.50
<« 25 WIute Star Dominion MEGANTIC 14,000 tonnia $106.50
« 29 Canadian Pacificin MINNEDOSA 14,000 tonnia $106.50
« 30 Canadian Pacificin MONTEITH ? tonnia $106.50
31 Canadian Pacificin MONTCLARE 16.400 tonnia $106.50
31 Cunardin L E T I T IA IS.SOO* t o n n i a, $106.50
Ylläoleviin hintoihin on sotavero, $5.00 lisättävä.
Alle 1-vuotiaat lapset pääsevät kolmannessa luokassa $5.50. Lasten 1—10 vuoteen on maksettava
puoli pilettiä, sekä sotavero $3,00.
Rautatiellä pääsevät alle 5-yuotiaat lapset hoitajansa seurassa vapaasti. 5—12 vuotiailta
menee rautatiellä puoli pilettiä.
Edestakaisen laivapiletin keskimääräinen hinta ori nykyään $180,00.
Edelläolevien laivalinjojen lisältBi myydään pilettejä Europasta Canadaan tuleville siirtolaisille
Scandinavian American, Sviredish American, Nonvegian American, United American,
Hamburg American, Royal Mail y.m. linjoille.' Nämä linjat eivät ota kesänaikarta matkustajia
Canadasta Eurppaan päin.
Vapauden pilettiliike on viimeisen kolmen vuoden ajalla myynyt y l i kuusisataa laivapilettiä
Suomeen ja Suomesta Canadaan. Tämän pitäisi olla todisteena liikkeemme ' luotettavaisuudesta.
Olemme suoraan akentteja, ilman välikäsiä, kaikille yllämainituille suurille laivalinjoille.'
Pilettien hinnat Suomen satamista Canadan satamiin ovat nykyään $115.00, $118.00, $120.00
j a skandinavialaisilla linjoilla $122.0Q.
Mitään Veroa ei Suomesta matkustaessa nykyään ole, eikä myöskään takauksia tai hallituksen
lupaa tarvita. , ' .
Toimittakaa pilettitilauksenne oman liikkeenne kautta.
TEHKÄÄ KAIKKI PILETTILIIKE NIMELLÄ
V , lasto.
Box 60, SUDBURY, ONT., CAN.
tekin. Niinpä olin tilaisuudeEsa silloin
tällöin tapaamaan heitä j a j a t -
tekiaaan heidän kanssaan. Yleensä
ihmiset, varsinkaan talokkaat, eivät
vaihtaneet "tuollaisten, paolik-ei
kerjäläisten" kanssa puhella, s i l .
lä se oli heidän mielestään jotain
alentavaa. Tuollainen epämukava
suhtautuminen köyhempiin, varsin-kin
tuollaisiin vanhuksiin, jotka eivät
voineet enää tuottaa eikä. täyttää
isäntiensä vaatimuksia, koski m i nuun
kipeästi Niin nuori kuin o-linkin,
katsoin heitä kovaosaisempia
säälivin silmin j a siksi aina tilaisuuden
sattuessa puhelin heidän
kanssaan. Taavetti ja Eeva M a riakin
näyttivät hjrvin käsittävän
suhtautumiseni heihin j a olivat iloisia
tavatessani heitä.
He asuivat Asikkalan pitäjässä
Uh''' &
Neuvosto-Venäjän Tukholmassa
oleva lähettiläs, Dovgolevski, on äskettäin
palannut käynnUtään kotimaastaan.
Koska Neuvosto-Venäjä
on työiäiskeskuBtelujen samoinkuin
kansainvälisen politiikan erikoisen
huomion kohteena, on tietysti tärkeätä
myöskin seurata sen kehitystä.
mahdollisimman tarkasti. Ruotsalainen
työväenlehti "Politiken"
onkin tästä syystä haastatellut l | i -
hettilästä sekä tiedustellut Neuvosto-
Venäjän nykyisiä olosuhteita, varsinkin
mikäli koskee mainitun maan
taloudellista tilaa.
Ymmärtääkseen oikein meidän
tuotantomme • kehity^endenssejä,
lausui lähettiläs Dovgolevski Politi-kenin
haastattelijalle, täytyy muistaa,
että meidän teollisuutemme o li
vaikeimpina vuosina sellaisessa kunnossa,
ettei voitu tuottaa kuin a i noastaan
18 pros. sodan edellisestä
tuotosta. Nyttemmin olemme tässä
suhteessa päässeet jo 70 ; prosentt
i i n , maanviljelyksen alalla vieläpä
72 prosenttiin. Vasta viime a i koina
olemme päässeet siihen, että
teollisuuden sekä maanviljelyksen
tuotanto ovat lyöneet, yksiin. Viime
vuosina varsinkin on teollisuus
kehittynyt paljon vapaammin kuin
maanviljelys, seikka, jolla on suuri
merkitys talonpoikiin nähden.
. Miten teollisuutemme kehittyy,
se nähdään erinäisistä numeroista.
Yksistään sellaisenaan Neuvostoliittoon
kuuluvassa raskaassa teollisuudessa
oli viime vuonna työssä
346,000 työläistä ja nyt 406,000,
Tekstiiliteollisuudessa ovat vastaavat
luvut 422,800 j a 500,000. Tämän
huomattavan kehityksen ohessa
on kuitenkin ollut huoniattavissa
myöskin laajaa työttömyyttä. Se
on kuitenkin viime aikoina ollut pienenemään
päin. Tammikuussa 1924
oli Neuvostoliitossa (luvut tällä kertaa
tarkoittavat koko liittoa) yli 1
miljoona työtöntä, näistä 300,000
teollisuustyöläistä. Tämän vuoden
huhtikuussa oli työttömäin määrä
900,000, näistä 260,000 teollisuus-työläistä.
Työttömäin teollisuustyö-
Iäisten luku vähenee siis yhä. Se,
että työttömyys vähenee hitaasti
huolimatta teollisuuden laajenemisesta,
riippuu siitä, että meillä virtaa
alituisesti maaseudulta työnhakijoita
kaupunkieihin. Nämä ovat
niitä, jotka vaikeina vuosina pakenivat
kyliin voidakseen elää, sekä
palaavat nyt, kun teolliset olot o-vat
elpymään päin. Sentakia tehdäänkin
neuvostohallituksen taholta
suuria ponnistuksia, jotta , maanviljelys
saataisiin yhä parempaan kuntoon
sekä käsityöläisten asema pa-rannetuisL
. »
Teollisuuden kehitys on siis selvä.
Kysymys on njrt siitä, onko
tämä kehitys vakaa tai ei. Tämän
seikan valaisemiseksi voidaan esittää,
että marraskuussa 1923 tuotti
Neuvostoliittoon kuuluva teollisuus
tavaroita 105 miljoonan ruplan e-dcstä,
sekä myi ainoastaan 80 miljoonalla
— siis ^lituotantokriisi.
Syyskuussa 1924 sitävastoin tuotettiin
142 milj. ruplan edestä, ostoja
tehtiin 177 miljoonalla — sUs ky-syntäkriisi.
Väestön ostokyky oli
lisääntynyt enemmän kuin teollisuuden
kyky. Teollisuudella on
kuitenkin mahdollisuuksia, kehittyä
j a tämä kehitys on asetettu varmoille
perusteille.
Tarvitaan kuitenkin, jatkoi lähettiläs
Dovgolevski, suuria kapitaaleja,
jotta voitaisiin uudistaa materiaalia
sekä' laajentaa teollisuutta,
parantaa liikennelaitosta j.n.e. J-ps
saamme ulkomaista luottoa käy tämä
päinsä nopeammin, jollemme
saa, tapahtuu se hitaammin, mutta
joka tapauksessa eteenpäin mennään.
Erikoisesti / on meidän nyt
kiinnitettävä huomiota Venäjän
maanviljelyksen kehitykseen.
Tässä suhteesäa tarvitaan kuitenkin
teknillisiä parannuksia itse
maanviljelysmetoodeihin iiähden sekä
on siis ryhdyttävä voimakkaaseen
valistustyöhön talpnpoikain
keskuudessa. Tähän asti harjoitettu
valistustyö on antanut hyviä
tuloksia. Maanviljelyskomissajiaa-tini
tekemien laskelmien mukaan on
uudenaikaisen maanviljelyksen pin-ta-
alaprosentti nyttemmin seuraava:
Pohjoisessa piirissä .......41 pros.
Eteläisessä piirissä 64
Volgan keskiseuduissa 66 "
Siperiassa 57 "
Tämä on kuitenkin vasta alkua.
Tällä alalla on meitä vastassa monia
suuria ongelmia: hyvä kylvösiemen,
vuoroviljelyssysteemi, kastelu,
varsinkin kuivuuden uhkaamilla seuduilla,
sähköistäminen, mekanisoi-minen
j.n.e. Me tiedämme kyllä,
että näin laajan ohjelman suorittamiseen
ei meidän oma teollisuutemme
kykene, vaan että meidän täytyy
ostaa ulkomailta. Meidän tehtävänämme
tulee olla kehittää teollisuuttamme
sekä hankkia ulkoapäin
tarpeellinen koneisto.
Tämän jälkeen esitti Dovgolevski
muutamia mielenkiintoisia numeroita
talonpoikain veroista. Budjettivuonna
1922—23 teki talonpoikain
verotus 17 ipros. kaikista tuloista,
vuonna 1924—25 ainoastaan 11
pros. Tämä prosenttimäärä' ttilee
edelleen alenemaan, sillä valtion
muut tulot ovat kasvamaan päin,
osaksi' on myöskin maanviljelyksen
verotusta alennettu huomattavasti.
Niinpä teki tämä verotus v. 1923
—24 470 miljoonaa ruplaa, v. 1924
—25 vain 280 miljoonaa. Muiiten
osoittaa budjetti jatkuvaa nousua,
miljoonissa, seuraavasti:
1922—23 1,300
1923—24 1,900 '
1924— 25 .. 2,500
Eräs toinen esimerkki eteenpäin
menosta on se, että kaikkien luottolaitosten
myöntämä yhteinen luotto,
joka v:n 1922 joulukuussa öli
vain 22 milj. ruplaa, nyt tekee 1,500
miljoonaa.
Mitä tulee sitten Venäjän työläisten
palkkoihin, huomautti Dovgolevski,
«ttä reat^ipalkat keskimäärin
ovat nyt sodan edellisen
ajan tasolla, muutamissa ammateissa
korkeammallakin.
Kaikkialla on huomattavissa, selitti
Dovgolevski lopuksi, työtarmoa
j a -innostusta. Muiden tietojen
ohessa mainittakoon, että Trotski
on palannut tervehtymismatkaltaan
sekä aloittanut työskentelyn korkeimmassa
kansantalousneuvostossa,
jossa hän tulee johtamaan sähköis-tämistoimia:
Sisäiset puoluetaiste-lut
ovat ohi. Trotski, Radek sekä
muut tilapäisen opposition miehet
ottavat osaa maan rakentamiseen
j a kehittämiseen, maan, jossa työläiset
ovat hallitsevana luokkana.
Millaiseksi muodostuu vuoden .sato
Venäjllä?
Talvella' arveltiin, että sato oli
muodostuva huonoksi lumenpuutteen
takia. Jo keväällä kuitenkin
voitiin havaita, että epäilyt olivat
olleet suuremmat kuin asiaintila todellisuudessa
oli. Viimeiset tiedot
osoittavat, että sato esim. Ukrainassa
on mugdöstuva sangen hyväksi.
Muualla Venäjällä odotetaan
keskinkertaista parempaa satoa.
Taavetti ja Eeva Maria
Nukke
oli kahden vaatimattomsin vanhuksen
nimi. iHe elivät,köyhää j a vaatimatonta,
mutta sopusointuista elämää.
Ja sopusointuinen avioelämä
on kaunista j a sellaista, j o k a , ansaitsee
kunnioitusta. Siksi on mielestäni
paikallaan sanoa JQ'nkun
koruttoman sanan heidän muistollensa.
, He joutuivat asumaan toisen
maalla, kuten köyhät yleensä. Heitä
kohtasi isännän taholta säälimätön
ja kokonaan odottamaton tapaus
vanhalla ijällänsä.
Isännän teko on omiaan osotta-maan,
kuinka uskollinen herran palvelija
hän oikeastaan on: lukee
raamattua, käy kirkossa ja heinään
ehtoollisella, mutta ulkopuolella kirkon
seremonian tekee mitä julmuuksia
tahansa.
Siitä on kulunut jo y l i 16 vuotta
kuin Taavettia j a Eeva Mariaa
viimeksi näin. Asuin silloin Suomessa
samalla paikkakunnalla kuin
Ruotsalaisjärven pohjoisella rannalla.
Siellä heillä oli pieni, vaatimaton,
aikoinaan hirsistä kyhätty mökki.
Mutta ajan hammas monien pitkien
vuosikymmenien kuluessa oli
ehtinyt jyrsiä sen siinä määrin rappiotilaan,
että minusta näytti vähemmän
turvalliselta siellä enää a-sua,
sillä siellä olisi voinut joutua
satimeen millä hetkellä hyvänsä.
Vaan siitä huolimatta o l i ' noiden
vanhusten siellä asuttava, koska parempaa
asuntoa ei ollut. Ja he
olivat iloisia, kun saivat siinäkään
asua, j a pitää senkään vähäisen" v a pauden
mikä heiltä pitäjän yaivais-hoitolassa,
jos sinne olisivat joutuneet,
olisi riistetty. Heidän mökkinsä
mukana kuului heille myöskin
pieni peltotilkku, joka oli a i dattu
mökin kanssa samaan aitaan.
Tästä paikasta tekivät he määrätjrt
veropäivät vuosittain niin kauan
kuin suinkin jaksoivat. He tekivätkin
sen nurkumatta vielä sittenkin,
vaikka jo kummallakin ikä lähenteli
kahta tai kolmea vuotta vaille sataa.
•
Tuosta pienestä peltotilkustaan
eivät he kuitenkaan voineet ^elää.
Oli hankittava lisää leivän apua
kotipahaisen ulkopuolelta. Ja sen
he tekivät kulkien naapurikylilläkin,
kaupaten kaikenlaista pikkutavaraa,
kuten koiruohoja, luutia, vispilöitä,
tuohivirsuja y.m. pikkutavaraa, joita
ihmiset ostivat j a maksoivat o-mantuntonsa
mukaan. Näin he e-lelivät.
Vaan sitten alkoivat jo
kummankin voimat heikontua siinä
määrin, että oli vaikea saada vero-päiviä
taloon tehdyksi ja huonoksi
alkoi käydä pikkutavarain valmistaminenkin,
joten oli turvauduttava
tuohon ainoaan jälellä olevaan
konstiin, — kerjäämiseen, voidakseen
elää j a asua viimeisetkin jälellä
olevat elinpäivänsä tuossa h e i l le
tutussa, vaikka lahonneessa pikkumökissään,
sillä se o l i heille kaikki
kaikessa. Kellekäs se koti ei olisi
rakas, koti, jossa on vuosikymmenet
ehkäpä koko ikänsä asunut, huolimatta
siitä minkälainen ja missä
se ori, vaikkapa toisenkin omistamalla
mkenrinteellä.
N i i n , he elivät siellä sopusuhtaista
ja vaatimatonta' j a mielestään
onnellista elämää. Ja he toivoivat
sitä jatkuvankin kunnes heidän elämänsä
ilta-aurinko lähenisi lopullista
laskuaan.
Mutta niin ei tapahtunut. Sen
sijaan tapahtui heille jotakin sellaista,
jota he ennemmin eivät tienneet,
eivätkä ymmärtäneet. Tässä
maailmassa voi joutua niinkin kylmän
ja kurjan kohtalon alaiseksi
kuin nuo vanhukset joutuivat, keskellä
kesäistä päivää. Siihen syypääksi
teki itsensä sen talon isäntä,
jonka maalla heidän mökkinsä ja
peltotilkkunsa sijaitsi. Hän, isäntä,
omaamatta pienintäkään säälin
tunnetta, meni ja repi aidan heidän
mökkinsä ja peltotilkkunsa ympäriltä
j a päästi karjansa hä.vittämään
kaiken sen, mitä siellä kasvoi. Sanoi
syyksi sen, että kun ette kerran
ole tehneet veropäiviänne, niin
ette saa enempi käyttää peltoani,
tarvitsen sen itsekin. — Ja meni
menojaan. Karja teki tehtävänsä.
Vanhukset itkivät ja vaikeroivat
tuon julman isännän säälimätöntä
menettelyä.
Teko koski minuunkin, kun sain
siitä kuulla. Olin vähällä itkeä.
Vähän jälkeen tuon tapahtuman,
siirryin Amerikaan, joten en tiedä
kuinka vanhusten sittemmin on käynyt.
Kuitenkin yksi kaikkein kaunein
muisto on minulla olemassa
noista kahdesta vanhuksesta. Se o l i
heidän sopusuhtainen ja kaunis a-vioelämänsä.
Se kiinnitti siinä
määrin huomiotani, että kysjrin
kerran heiltä, että onko teillä koskaan
elämässänne ollut riitaa? He
vastasivat molemmat kuin yhdestä
suusta, että ei. Sanoin vain, että
teillä varmaankin on parhain saavutus
sopusuhtaisessa avioelämässä,
koska olette y l i 70 vuotta saman
katon alla asuneet, ettekä vielä y h tään
kertaa ole riidelleet-.
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suomen
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan, sekä
K. G. K. NymanMn erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai-noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA Hoffmanin tippoja, sydän- / Hammaspulveria, 25c ia cr
* i oc aluskipnun 50c j a $1.00 Ihosalvaa, hinta ... ,5
^^^^^^^VSlf^^i.^J^^ tl^l Selkäplaastaria 35 Kamferttia, kuivaa '25c n.^*
$2.00, $3.00, $4.00 j a $5.00 Rintajlaastaria 50 Kamferttilinjamenttia ' ^f,
Kuumavesipussin letkuja, Munuaisplaastaria .50 Kummiplaastaria . ""
hinta ;..$1.00 i Eetteritärpättiä, yskään Kolmenlaisia tippoja
Ruiskuja naisille, hinta $3.50 ja hengenahdistukseen .50 Lunlinjamenttia .. '* *E«
Ruiskuja miehille, hinta $1.00 Halvausvettä, hinta «... .50 . Nervih tippoja Ä
Ruiskuja lapsille, hinta .35 Hiusöljyä, hinta . .50 Parranajosaippuoitä ' en
Korvamiskuja, hinta .... .35 Hammastippoja, hinta— .25 Päänkivistyspulveriasn
Nenäruiskuja, hinta 35 Hammaskittiä, hinta 10 Piläöyyä 'en
Varmuusesineitä naisille. Hammasharjoja, hinta ,i 25c, Puunoljj^
hinta $3.50 40c, 50c j a 75c. ' Puhdasta Norjan "ksian.
Varmuusesineitä miehille, Hemoroidesalvaa, hinta 75c maksaöljyä,
hinta $3.00 tus. Hajnpihkaa, hinta 25c^- unssi hinta ...k. 50c Ja S inn
y.m., y.m Intinlinjamenttiä, hinta * .50 Prinssintii^oja " KQ
Kääreitä, Plaastaria, Snellmafiin koliikkitippoja .50 PreserveeriaayTa tippoja"' *6o
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c, Kamferttiviinaa, hinta ,'.50 Riigapalsatäia i U . 'tn
$1.50. Kamferttiöljyä, hinta" .... .50 * SUmävettä' en
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c Emätippoja, koliikkiin j a ay- Silmäsalvaa gn
Exemasalvaa, hinta : 75c dänaluskipuun, hinta ' .50 Suu- j a hammasvettä *5Q
TILATKAA meiltä lääkelaettelö. Meillä on saatavana Irnilflrin äLomen, Canadan ja Amerikan
lääkkeitä, kummitaTaroita, maskeeraat maaleja y. m. Me maksamme postirahan kaikista $5.00 tsi
sitä uommista tilauksista. — Erifcoislääkelnettelot asiamiehille.
K. G. K; NYMAN, Omistaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
Mietteitä sanasta
"toveruus"
Mitä merkitsee käytännössä sana
toveruus? Se merkitsee sitä, että
tunnemme itsemme yhdenvertaisiksi
toisten raatajain kanssa. Se merkitsee
sitä, että olemme rehellisiä
toisiamme kohtaan. Se merkitsee
sitä, että käyttäydymme toverillisesti
toisiamme kohtaan. Jos huomaamme
jossain toverissa silmiinpistävän
vian, *osta hänet olisi oikas-tava,
niin on meidäri toverillisesti
huomautettava:, "korjaa hyvä toveri
tuo epäkohta", eikä muodostaa
iltamatilaisuuksia koköustUaisuuk-siksi
sortaakseen tuota toveria.
Tovereina ollaksemme meidän on
osastoriime kokouksissa rehellisesti
hyväksyttävä tai hyljättävä esitys,
eikä käjrttää kaksinaamaisuutta toverien
pettämiseen.
Tehtäviimme kuuluu myös sortuneen
henkilön nostaminen olipa r i kollisen
ammattina mikä hyvänsä.
Heidän likaista ammattiansa meidän
ei kuulu puoltaa, mutta meidän on
etsittävä syy mikä on tuon henkilön
harhapolulle johtanut. Ja sitj*
ojentaa toverin käsi j a sanoa: nouse,
tovereina tuemme sinua, j a heitä
menneisyyteen tuo likainen ammattisi,
eikä painaa sortunutta syvemmälle
lokaan ja heittää kivellä
kuormaan. ,
Toverillinen arvostelu on monasti
hyvin tarpeellinen ja meidän tulee
oppia sitä kestämään kun arvostelu
tehdään toverillisesti eikä loukkaavasti.
Yhteistoimintaan ei koskaan pitäisi
sekottaa^persoona vihaa, sillä
ne ovat kaksi eri asiaa.
Toveruutta toteuttamalla käytännössä
voimme saada suuria aikaan
kun taas eri mielisinä ollen hajo
tamme jo entisetkin saavutukset.
Sqrrettu.
SAULT STE. MARIEN JA YMPÄRISTÖN
suomalainen väestö tulkaa tekemään ostoksenne
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatte varmasti halvemmalla
kuin pienemmistä liikkeistä.
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ palvelee teitä tehdes-sänne
ostoksia.
Cocbrane Hardware Liiited
S A U L T STE. M A R I E . ONTARIO.
mnfflnftftc^^n<l»mmr>ftmfl>Anf^Ag>l^»«lrl>nll>wo«ll^^mAmn«^l«^^^•~^~»<^
S A U L T STE M A R I E N SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ÄMGILAN LEIPURILUKKEESTA
27 A L B E R T ST. E A S T . — - P H O N E 1230—J.
rUaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY
Todellakin kaunis toaasia, sellaisten
avioparien luettavaksi, jotka
eivät tule vuottakaan toimeen keskenään
ilman tappelematta..
Vesipbika.
T:ri H. Quackenbushl
Hammaslääkäri
107 Cuthbertson BIk.
ONTARIOi
I
I
»
IFORT WILLIAM,
t ,
I
>
I
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
-IMUUSI
FiDDish Bottling M s
/ Valmistaa
parhaat virvokejnomat Soossa
Omistaja V . Lähde.
326 Bloor St. — Puhelin 1123 W.
Leipää
j a leivoksia tarjoamme sommissa ja
vähittäin kovaa leipää j a korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON B A K E RY
Puhelin 739 J .
Matti . Ketola.
304 WelUnBton St. W. Soo, Ont.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE.'
TAAN SUOMALAISILLE
Drc A. B. WEST
< Selkarankatohtori
Tarkastetaan X-sähkSsädekoneella.
217*GIoucester St. Soo, OnL
— Phone 1306 —
Ksrmmenen vuoden kokemus vaa-malaisten
keskuudessa.
Pitkäaikainen' kokemus suutariliik-keessä
j a nahkan tuntemisessa on
takeena siitä, että osaamme ostaa
edullisesti. Varastossamme on aina
L U J I A MIESTEN
TYÖKE'NKIÄ
— i a —
POIKASTEN
KOULUKENKIÄ
Käykää vertailemassa hintojamme
Vanhoja kenkiä korjataan.
Postitilaukset täytetään nopeaan ja
erityisellä huolella.
E/HDÖULB^ ,
29 DurLaa St.. Sadbory, Ontario.
Pohelin 1892.—P.O. Box 778.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoimistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St., Soo, OnL, Can.
Huom.! 10 vuoden kokemus sairaala-
ja vksityishierojana.
Wm DRUG CO.
Suomalainen Ulkolihetyt apteoUci
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki, joka
ilmpttaa Vapaudesta.
icFadden&McMiiiao
Asianajajat, lakimiehet, notariot
y. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriafa McFadden. K. C
E. V. McMillan.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osiias-kauppa
välittää kaikenlaista ensilnokaD rao-ka^
avaraa sekä kaikenlaista eläinten
relhna. linjalla olijat tehkää ostoksenne
osUQs&aapasta.
369 WelImsbton St., Weat. Ont.,
Can Telefooni 1810 F .
J. A . Maclnnes, B . A . WJi. C . BnoD
MaelNNES Bt B m EH
Lakimiehoti Asianajajat, Notoriot,
, S63 (3[QGea S i r,
Sanlt Sto. Mario, Oatovit».
Sonttori vastapMtS Saalt Stessttia^
BaSma lafantaan linhrimmB(l]lq boTOllQ» SoO, Ont.
Charlie Häyrinen
A U T O N A J U k l L I I KE
Phone 1157
3S4 Albert St. W. Soo, Ont
HAMMASLÄÄKÄRI
Tri Wood
Banb of Nova Scotia Bidff.
Täyttö-, päälystys- ja kultatyöta
teftdSän sekä nlosvetämistä.
Konttori puhelin 190
Asunto puhelin 1139.
. ' • »
Sadbury Ontarf»
HAUTAPATSAITA
Kun haluatte hauta- eli mnisto^^
sasta, neuvotelkaa siitä kanssamoe.
MeiUä on parhain varasto koko kan-pungissa.
Labe Snperior Gramte Marble Wö
'W. J . MePhcraon Mffr.
Phone 624.
Suoranai
Kristii
LÄHTÖ K F
Tuottakaa
LINJALLA, joi
västä hoidosU
piletinhmnat ^
ka S155 Ja y i
luokka $110.50
valtoihin, perii
Lähempiä
N O K
22 Wbitehall S
New York, N .^
REIDAR GJÖL
919—2nd A
Seattle, Wai
Vanha,
130 Cumberlat
MIESTEN X
joka on hiljan
helpoimmilla h
Yt»i ja sama 1
C
K A H V I L
Ha
Linjoille lähete
laukset.
INI
o
292 Bay St. -
Äsial
Avoinna 4 keri
^ laui
. Spruce St.
Jr
a
Tyovaenjarj
jottan
OikeuBministeri <
meen läänin maah
kirjelmän:
Sittenkuin mini
p:ltä viime toukok
Teitä, Maaherra,
maan tarkempia ti
väenyhdistysten,
ja muiden järjest
jotka puolueosast(
neet Suomen ty-sekä
siitä, mitä T
asianministeriön k i
dosta olette tehn
•toiminnan estämis
järjestöjen puolelt
jelmän mukana s
p:ltä minulle lähe
sisäasiainministeriö
tetun luettelon siii
vityksineen Suome
puolueosastoista 1
myös laatimanne li
laisista puolueosas
taan Te ette ollut
piteeseen, mainiter
tapaitsi kirjelmäär
ty eräitä läänin p(
Teille saapuneita
mitä ne olivat ei
ten toiminnasta s
Puheenaolevia i
taessani olen hava
läänissänne toim
ammattiosastot ov
1921 tai 1922 pu
tyneet Suomen sos
Biin Suomen työ\
sellaisina puolueell
silta suorittaneet
jota vasto in muuta
»Jttujen puolueosi
ta toiminnasta ei «
^ kuitenkaan se
Taen si\Tstyksellis1
valtiollista kehitys
rustettu yhdistys
ffien työväenpuolue
loin viranomaiset
Eitä toiminnasta,
täni yksinään riitj
iauttamista tarko
sen perusteeksi, e
kollista toimintaa
tyksen puutteessa
^ 1 siaältöistä 1
^ Matta kun
; deunäköisesti on
i
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 9, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-07-09 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus250709 |
Description
| Title | 1925-07-09-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
• (
Iitein
Mr. '
4 '
Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla §108.50
varustetut lähtevät Quebecista. Tummilla ladotut kulkevat L i verpoolin
kautta. -
• c III It20&. piletti
LEhtopäiva Laiva Kantavuus HelcinMis
ii 14 Canadian Pacificin M A T A G A M A 12,450 tonnia $106.50
il 15 Canadian Pacificin M E L I T A . 14,000 tonnia 5106.50
« 17 Canadian Pacificin MONTROYAL 15,850 tonnia $103.50
« 17 Cunardin A T H E N U 13,500 tonnia $106.50
« 18 Cunardin A N T O N IA 14,000 tonnia $106.50
18 Wlute Star Pominion DORIC 16,500 tonnia - $106.50
« 22 Canadian Pacificin EMPRESS OF F R A N CE 18,400 tonnia $108.50
•« 24 Canadian Pacificin MONTCALM 16,400 toonia $106.S0'
«< 24 Cunardin AURÄNIA 14,009 tonnia $106.50
<« 25 WIute Star Dominion MEGANTIC 14,000 tonnia $106.50
« 29 Canadian Pacificin MINNEDOSA 14,000 tonnia $106.50
« 30 Canadian Pacificin MONTEITH ? tonnia $106.50
31 Canadian Pacificin MONTCLARE 16.400 tonnia $106.50
31 Cunardin L E T I T IA IS.SOO* t o n n i a, $106.50
Ylläoleviin hintoihin on sotavero, $5.00 lisättävä.
Alle 1-vuotiaat lapset pääsevät kolmannessa luokassa $5.50. Lasten 1—10 vuoteen on maksettava
puoli pilettiä, sekä sotavero $3,00.
Rautatiellä pääsevät alle 5-yuotiaat lapset hoitajansa seurassa vapaasti. 5—12 vuotiailta
menee rautatiellä puoli pilettiä.
Edestakaisen laivapiletin keskimääräinen hinta ori nykyään $180,00.
Edelläolevien laivalinjojen lisältBi myydään pilettejä Europasta Canadaan tuleville siirtolaisille
Scandinavian American, Sviredish American, Nonvegian American, United American,
Hamburg American, Royal Mail y.m. linjoille.' Nämä linjat eivät ota kesänaikarta matkustajia
Canadasta Eurppaan päin.
Vapauden pilettiliike on viimeisen kolmen vuoden ajalla myynyt y l i kuusisataa laivapilettiä
Suomeen ja Suomesta Canadaan. Tämän pitäisi olla todisteena liikkeemme ' luotettavaisuudesta.
Olemme suoraan akentteja, ilman välikäsiä, kaikille yllämainituille suurille laivalinjoille.'
Pilettien hinnat Suomen satamista Canadan satamiin ovat nykyään $115.00, $118.00, $120.00
j a skandinavialaisilla linjoilla $122.0Q.
Mitään Veroa ei Suomesta matkustaessa nykyään ole, eikä myöskään takauksia tai hallituksen
lupaa tarvita. , ' .
Toimittakaa pilettitilauksenne oman liikkeenne kautta.
TEHKÄÄ KAIKKI PILETTILIIKE NIMELLÄ
V , lasto.
Box 60, SUDBURY, ONT., CAN.
tekin. Niinpä olin tilaisuudeEsa silloin
tällöin tapaamaan heitä j a j a t -
tekiaaan heidän kanssaan. Yleensä
ihmiset, varsinkaan talokkaat, eivät
vaihtaneet "tuollaisten, paolik-ei
kerjäläisten" kanssa puhella, s i l .
lä se oli heidän mielestään jotain
alentavaa. Tuollainen epämukava
suhtautuminen köyhempiin, varsin-kin
tuollaisiin vanhuksiin, jotka eivät
voineet enää tuottaa eikä. täyttää
isäntiensä vaatimuksia, koski m i nuun
kipeästi Niin nuori kuin o-linkin,
katsoin heitä kovaosaisempia
säälivin silmin j a siksi aina tilaisuuden
sattuessa puhelin heidän
kanssaan. Taavetti ja Eeva M a riakin
näyttivät hjrvin käsittävän
suhtautumiseni heihin j a olivat iloisia
tavatessani heitä.
He asuivat Asikkalan pitäjässä
Uh''' &
Neuvosto-Venäjän Tukholmassa
oleva lähettiläs, Dovgolevski, on äskettäin
palannut käynnUtään kotimaastaan.
Koska Neuvosto-Venäjä
on työiäiskeskuBtelujen samoinkuin
kansainvälisen politiikan erikoisen
huomion kohteena, on tietysti tärkeätä
myöskin seurata sen kehitystä.
mahdollisimman tarkasti. Ruotsalainen
työväenlehti "Politiken"
onkin tästä syystä haastatellut l | i -
hettilästä sekä tiedustellut Neuvosto-
Venäjän nykyisiä olosuhteita, varsinkin
mikäli koskee mainitun maan
taloudellista tilaa.
Ymmärtääkseen oikein meidän
tuotantomme • kehity^endenssejä,
lausui lähettiläs Dovgolevski Politi-kenin
haastattelijalle, täytyy muistaa,
että meidän teollisuutemme o li
vaikeimpina vuosina sellaisessa kunnossa,
ettei voitu tuottaa kuin a i noastaan
18 pros. sodan edellisestä
tuotosta. Nyttemmin olemme tässä
suhteessa päässeet jo 70 ; prosentt
i i n , maanviljelyksen alalla vieläpä
72 prosenttiin. Vasta viime a i koina
olemme päässeet siihen, että
teollisuuden sekä maanviljelyksen
tuotanto ovat lyöneet, yksiin. Viime
vuosina varsinkin on teollisuus
kehittynyt paljon vapaammin kuin
maanviljelys, seikka, jolla on suuri
merkitys talonpoikiin nähden.
. Miten teollisuutemme kehittyy,
se nähdään erinäisistä numeroista.
Yksistään sellaisenaan Neuvostoliittoon
kuuluvassa raskaassa teollisuudessa
oli viime vuonna työssä
346,000 työläistä ja nyt 406,000,
Tekstiiliteollisuudessa ovat vastaavat
luvut 422,800 j a 500,000. Tämän
huomattavan kehityksen ohessa
on kuitenkin ollut huoniattavissa
myöskin laajaa työttömyyttä. Se
on kuitenkin viime aikoina ollut pienenemään
päin. Tammikuussa 1924
oli Neuvostoliitossa (luvut tällä kertaa
tarkoittavat koko liittoa) yli 1
miljoona työtöntä, näistä 300,000
teollisuustyöläistä. Tämän vuoden
huhtikuussa oli työttömäin määrä
900,000, näistä 260,000 teollisuus-työläistä.
Työttömäin teollisuustyö-
Iäisten luku vähenee siis yhä. Se,
että työttömyys vähenee hitaasti
huolimatta teollisuuden laajenemisesta,
riippuu siitä, että meillä virtaa
alituisesti maaseudulta työnhakijoita
kaupunkieihin. Nämä ovat
niitä, jotka vaikeina vuosina pakenivat
kyliin voidakseen elää, sekä
palaavat nyt, kun teolliset olot o-vat
elpymään päin. Sentakia tehdäänkin
neuvostohallituksen taholta
suuria ponnistuksia, jotta , maanviljelys
saataisiin yhä parempaan kuntoon
sekä käsityöläisten asema pa-rannetuisL
. »
Teollisuuden kehitys on siis selvä.
Kysymys on njrt siitä, onko
tämä kehitys vakaa tai ei. Tämän
seikan valaisemiseksi voidaan esittää,
että marraskuussa 1923 tuotti
Neuvostoliittoon kuuluva teollisuus
tavaroita 105 miljoonan ruplan e-dcstä,
sekä myi ainoastaan 80 miljoonalla
— siis ^lituotantokriisi.
Syyskuussa 1924 sitävastoin tuotettiin
142 milj. ruplan edestä, ostoja
tehtiin 177 miljoonalla — sUs ky-syntäkriisi.
Väestön ostokyky oli
lisääntynyt enemmän kuin teollisuuden
kyky. Teollisuudella on
kuitenkin mahdollisuuksia, kehittyä
j a tämä kehitys on asetettu varmoille
perusteille.
Tarvitaan kuitenkin, jatkoi lähettiläs
Dovgolevski, suuria kapitaaleja,
jotta voitaisiin uudistaa materiaalia
sekä' laajentaa teollisuutta,
parantaa liikennelaitosta j.n.e. J-ps
saamme ulkomaista luottoa käy tämä
päinsä nopeammin, jollemme
saa, tapahtuu se hitaammin, mutta
joka tapauksessa eteenpäin mennään.
Erikoisesti / on meidän nyt
kiinnitettävä huomiota Venäjän
maanviljelyksen kehitykseen.
Tässä suhteesäa tarvitaan kuitenkin
teknillisiä parannuksia itse
maanviljelysmetoodeihin iiähden sekä
on siis ryhdyttävä voimakkaaseen
valistustyöhön talpnpoikain
keskuudessa. Tähän asti harjoitettu
valistustyö on antanut hyviä
tuloksia. Maanviljelyskomissajiaa-tini
tekemien laskelmien mukaan on
uudenaikaisen maanviljelyksen pin-ta-
alaprosentti nyttemmin seuraava:
Pohjoisessa piirissä .......41 pros.
Eteläisessä piirissä 64
Volgan keskiseuduissa 66 "
Siperiassa 57 "
Tämä on kuitenkin vasta alkua.
Tällä alalla on meitä vastassa monia
suuria ongelmia: hyvä kylvösiemen,
vuoroviljelyssysteemi, kastelu,
varsinkin kuivuuden uhkaamilla seuduilla,
sähköistäminen, mekanisoi-minen
j.n.e. Me tiedämme kyllä,
että näin laajan ohjelman suorittamiseen
ei meidän oma teollisuutemme
kykene, vaan että meidän täytyy
ostaa ulkomailta. Meidän tehtävänämme
tulee olla kehittää teollisuuttamme
sekä hankkia ulkoapäin
tarpeellinen koneisto.
Tämän jälkeen esitti Dovgolevski
muutamia mielenkiintoisia numeroita
talonpoikain veroista. Budjettivuonna
1922—23 teki talonpoikain
verotus 17 ipros. kaikista tuloista,
vuonna 1924—25 ainoastaan 11
pros. Tämä prosenttimäärä' ttilee
edelleen alenemaan, sillä valtion
muut tulot ovat kasvamaan päin,
osaksi' on myöskin maanviljelyksen
verotusta alennettu huomattavasti.
Niinpä teki tämä verotus v. 1923
—24 470 miljoonaa ruplaa, v. 1924
—25 vain 280 miljoonaa. Muiiten
osoittaa budjetti jatkuvaa nousua,
miljoonissa, seuraavasti:
1922—23 1,300
1923—24 1,900 '
1924— 25 .. 2,500
Eräs toinen esimerkki eteenpäin
menosta on se, että kaikkien luottolaitosten
myöntämä yhteinen luotto,
joka v:n 1922 joulukuussa öli
vain 22 milj. ruplaa, nyt tekee 1,500
miljoonaa.
Mitä tulee sitten Venäjän työläisten
palkkoihin, huomautti Dovgolevski,
«ttä reat^ipalkat keskimäärin
ovat nyt sodan edellisen
ajan tasolla, muutamissa ammateissa
korkeammallakin.
Kaikkialla on huomattavissa, selitti
Dovgolevski lopuksi, työtarmoa
j a -innostusta. Muiden tietojen
ohessa mainittakoon, että Trotski
on palannut tervehtymismatkaltaan
sekä aloittanut työskentelyn korkeimmassa
kansantalousneuvostossa,
jossa hän tulee johtamaan sähköis-tämistoimia:
Sisäiset puoluetaiste-lut
ovat ohi. Trotski, Radek sekä
muut tilapäisen opposition miehet
ottavat osaa maan rakentamiseen
j a kehittämiseen, maan, jossa työläiset
ovat hallitsevana luokkana.
Millaiseksi muodostuu vuoden .sato
Venäjllä?
Talvella' arveltiin, että sato oli
muodostuva huonoksi lumenpuutteen
takia. Jo keväällä kuitenkin
voitiin havaita, että epäilyt olivat
olleet suuremmat kuin asiaintila todellisuudessa
oli. Viimeiset tiedot
osoittavat, että sato esim. Ukrainassa
on mugdöstuva sangen hyväksi.
Muualla Venäjällä odotetaan
keskinkertaista parempaa satoa.
Taavetti ja Eeva Maria
Nukke
oli kahden vaatimattomsin vanhuksen
nimi. iHe elivät,köyhää j a vaatimatonta,
mutta sopusointuista elämää.
Ja sopusointuinen avioelämä
on kaunista j a sellaista, j o k a , ansaitsee
kunnioitusta. Siksi on mielestäni
paikallaan sanoa JQ'nkun
koruttoman sanan heidän muistollensa.
, He joutuivat asumaan toisen
maalla, kuten köyhät yleensä. Heitä
kohtasi isännän taholta säälimätön
ja kokonaan odottamaton tapaus
vanhalla ijällänsä.
Isännän teko on omiaan osotta-maan,
kuinka uskollinen herran palvelija
hän oikeastaan on: lukee
raamattua, käy kirkossa ja heinään
ehtoollisella, mutta ulkopuolella kirkon
seremonian tekee mitä julmuuksia
tahansa.
Siitä on kulunut jo y l i 16 vuotta
kuin Taavettia j a Eeva Mariaa
viimeksi näin. Asuin silloin Suomessa
samalla paikkakunnalla kuin
Ruotsalaisjärven pohjoisella rannalla.
Siellä heillä oli pieni, vaatimaton,
aikoinaan hirsistä kyhätty mökki.
Mutta ajan hammas monien pitkien
vuosikymmenien kuluessa oli
ehtinyt jyrsiä sen siinä määrin rappiotilaan,
että minusta näytti vähemmän
turvalliselta siellä enää a-sua,
sillä siellä olisi voinut joutua
satimeen millä hetkellä hyvänsä.
Vaan siitä huolimatta o l i ' noiden
vanhusten siellä asuttava, koska parempaa
asuntoa ei ollut. Ja he
olivat iloisia, kun saivat siinäkään
asua, j a pitää senkään vähäisen" v a pauden
mikä heiltä pitäjän yaivais-hoitolassa,
jos sinne olisivat joutuneet,
olisi riistetty. Heidän mökkinsä
mukana kuului heille myöskin
pieni peltotilkku, joka oli a i dattu
mökin kanssa samaan aitaan.
Tästä paikasta tekivät he määrätjrt
veropäivät vuosittain niin kauan
kuin suinkin jaksoivat. He tekivätkin
sen nurkumatta vielä sittenkin,
vaikka jo kummallakin ikä lähenteli
kahta tai kolmea vuotta vaille sataa.
•
Tuosta pienestä peltotilkustaan
eivät he kuitenkaan voineet ^elää.
Oli hankittava lisää leivän apua
kotipahaisen ulkopuolelta. Ja sen
he tekivät kulkien naapurikylilläkin,
kaupaten kaikenlaista pikkutavaraa,
kuten koiruohoja, luutia, vispilöitä,
tuohivirsuja y.m. pikkutavaraa, joita
ihmiset ostivat j a maksoivat o-mantuntonsa
mukaan. Näin he e-lelivät.
Vaan sitten alkoivat jo
kummankin voimat heikontua siinä
määrin, että oli vaikea saada vero-päiviä
taloon tehdyksi ja huonoksi
alkoi käydä pikkutavarain valmistaminenkin,
joten oli turvauduttava
tuohon ainoaan jälellä olevaan
konstiin, — kerjäämiseen, voidakseen
elää j a asua viimeisetkin jälellä
olevat elinpäivänsä tuossa h e i l le
tutussa, vaikka lahonneessa pikkumökissään,
sillä se o l i heille kaikki
kaikessa. Kellekäs se koti ei olisi
rakas, koti, jossa on vuosikymmenet
ehkäpä koko ikänsä asunut, huolimatta
siitä minkälainen ja missä
se ori, vaikkapa toisenkin omistamalla
mkenrinteellä.
N i i n , he elivät siellä sopusuhtaista
ja vaatimatonta' j a mielestään
onnellista elämää. Ja he toivoivat
sitä jatkuvankin kunnes heidän elämänsä
ilta-aurinko lähenisi lopullista
laskuaan.
Mutta niin ei tapahtunut. Sen
sijaan tapahtui heille jotakin sellaista,
jota he ennemmin eivät tienneet,
eivätkä ymmärtäneet. Tässä
maailmassa voi joutua niinkin kylmän
ja kurjan kohtalon alaiseksi
kuin nuo vanhukset joutuivat, keskellä
kesäistä päivää. Siihen syypääksi
teki itsensä sen talon isäntä,
jonka maalla heidän mökkinsä ja
peltotilkkunsa sijaitsi. Hän, isäntä,
omaamatta pienintäkään säälin
tunnetta, meni ja repi aidan heidän
mökkinsä ja peltotilkkunsa ympäriltä
j a päästi karjansa hä.vittämään
kaiken sen, mitä siellä kasvoi. Sanoi
syyksi sen, että kun ette kerran
ole tehneet veropäiviänne, niin
ette saa enempi käyttää peltoani,
tarvitsen sen itsekin. — Ja meni
menojaan. Karja teki tehtävänsä.
Vanhukset itkivät ja vaikeroivat
tuon julman isännän säälimätöntä
menettelyä.
Teko koski minuunkin, kun sain
siitä kuulla. Olin vähällä itkeä.
Vähän jälkeen tuon tapahtuman,
siirryin Amerikaan, joten en tiedä
kuinka vanhusten sittemmin on käynyt.
Kuitenkin yksi kaikkein kaunein
muisto on minulla olemassa
noista kahdesta vanhuksesta. Se o l i
heidän sopusuhtainen ja kaunis a-vioelämänsä.
Se kiinnitti siinä
määrin huomiotani, että kysjrin
kerran heiltä, että onko teillä koskaan
elämässänne ollut riitaa? He
vastasivat molemmat kuin yhdestä
suusta, että ei. Sanoin vain, että
teillä varmaankin on parhain saavutus
sopusuhtaisessa avioelämässä,
koska olette y l i 70 vuotta saman
katon alla asuneet, ettekä vielä y h tään
kertaa ole riidelleet-.
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suomen
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan, sekä
K. G. K. NymanMn erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai-noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA Hoffmanin tippoja, sydän- / Hammaspulveria, 25c ia cr
* i oc aluskipnun 50c j a $1.00 Ihosalvaa, hinta ... ,5
^^^^^^^VSlf^^i.^J^^ tl^l Selkäplaastaria 35 Kamferttia, kuivaa '25c n.^*
$2.00, $3.00, $4.00 j a $5.00 Rintajlaastaria 50 Kamferttilinjamenttia ' ^f,
Kuumavesipussin letkuja, Munuaisplaastaria .50 Kummiplaastaria . ""
hinta ;..$1.00 i Eetteritärpättiä, yskään Kolmenlaisia tippoja
Ruiskuja naisille, hinta $3.50 ja hengenahdistukseen .50 Lunlinjamenttia .. '* *E«
Ruiskuja miehille, hinta $1.00 Halvausvettä, hinta «... .50 . Nervih tippoja Ä
Ruiskuja lapsille, hinta .35 Hiusöljyä, hinta . .50 Parranajosaippuoitä ' en
Korvamiskuja, hinta .... .35 Hammastippoja, hinta— .25 Päänkivistyspulveriasn
Nenäruiskuja, hinta 35 Hammaskittiä, hinta 10 Piläöyyä 'en
Varmuusesineitä naisille. Hammasharjoja, hinta ,i 25c, Puunoljj^
hinta $3.50 40c, 50c j a 75c. ' Puhdasta Norjan "ksian.
Varmuusesineitä miehille, Hemoroidesalvaa, hinta 75c maksaöljyä,
hinta $3.00 tus. Hajnpihkaa, hinta 25c^- unssi hinta ...k. 50c Ja S inn
y.m., y.m Intinlinjamenttiä, hinta * .50 Prinssintii^oja " KQ
Kääreitä, Plaastaria, Snellmafiin koliikkitippoja .50 PreserveeriaayTa tippoja"' *6o
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c, Kamferttiviinaa, hinta ,'.50 Riigapalsatäia i U . 'tn
$1.50. Kamferttiöljyä, hinta" .... .50 * SUmävettä' en
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c Emätippoja, koliikkiin j a ay- Silmäsalvaa gn
Exemasalvaa, hinta : 75c dänaluskipuun, hinta ' .50 Suu- j a hammasvettä *5Q
TILATKAA meiltä lääkelaettelö. Meillä on saatavana Irnilflrin äLomen, Canadan ja Amerikan
lääkkeitä, kummitaTaroita, maskeeraat maaleja y. m. Me maksamme postirahan kaikista $5.00 tsi
sitä uommista tilauksista. — Erifcoislääkelnettelot asiamiehille.
K. G. K; NYMAN, Omistaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
Mietteitä sanasta
"toveruus"
Mitä merkitsee käytännössä sana
toveruus? Se merkitsee sitä, että
tunnemme itsemme yhdenvertaisiksi
toisten raatajain kanssa. Se merkitsee
sitä, että olemme rehellisiä
toisiamme kohtaan. Se merkitsee
sitä, että käyttäydymme toverillisesti
toisiamme kohtaan. Jos huomaamme
jossain toverissa silmiinpistävän
vian, *osta hänet olisi oikas-tava,
niin on meidäri toverillisesti
huomautettava:, "korjaa hyvä toveri
tuo epäkohta", eikä muodostaa
iltamatilaisuuksia koköustUaisuuk-siksi
sortaakseen tuota toveria.
Tovereina ollaksemme meidän on
osastoriime kokouksissa rehellisesti
hyväksyttävä tai hyljättävä esitys,
eikä käjrttää kaksinaamaisuutta toverien
pettämiseen.
Tehtäviimme kuuluu myös sortuneen
henkilön nostaminen olipa r i kollisen
ammattina mikä hyvänsä.
Heidän likaista ammattiansa meidän
ei kuulu puoltaa, mutta meidän on
etsittävä syy mikä on tuon henkilön
harhapolulle johtanut. Ja sitj*
ojentaa toverin käsi j a sanoa: nouse,
tovereina tuemme sinua, j a heitä
menneisyyteen tuo likainen ammattisi,
eikä painaa sortunutta syvemmälle
lokaan ja heittää kivellä
kuormaan. ,
Toverillinen arvostelu on monasti
hyvin tarpeellinen ja meidän tulee
oppia sitä kestämään kun arvostelu
tehdään toverillisesti eikä loukkaavasti.
Yhteistoimintaan ei koskaan pitäisi
sekottaa^persoona vihaa, sillä
ne ovat kaksi eri asiaa.
Toveruutta toteuttamalla käytännössä
voimme saada suuria aikaan
kun taas eri mielisinä ollen hajo
tamme jo entisetkin saavutukset.
Sqrrettu.
SAULT STE. MARIEN JA YMPÄRISTÖN
suomalainen väestö tulkaa tekemään ostoksenne
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatte varmasti halvemmalla
kuin pienemmistä liikkeistä.
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ palvelee teitä tehdes-sänne
ostoksia.
Cocbrane Hardware Liiited
S A U L T STE. M A R I E . ONTARIO.
mnfflnftftc^^n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-09-06
