Vapaus, April 18, 1925

              lM9^smBhamL^WjK—Sat. AmB W^ VX&
TAPAUS
^ ijSvlMtSB iiacakaBBafteJN.
Opt, Joi» t&taS, tohtii > iMsataL
' j r « i n i t t s j « t :
ABYO VAARA.
TAFAUS (libcrty)
The 0B?r o W «f Himish W « t o In J ^ B » ^ POIK
M geeond ehu» matter.
BiiBtim charge for lingle in«eröoi/76c ^ 2>I«t»
ILHOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kab^mbtobet 11.00 kerta, |2.00 kaksi kertaa.
AvlomttoopmenoflmotukMt 50c pal«**JJ°"t^
NiraenmaatosOmotokvet 50e kerte. %IM 3 kertaa.
SyntymfiUmotukBet fiUOO kerta, f2.00 8 k^taa.
AVioboilmotakiet S2.00 kerta, 1300 kakai kertaa.
KaoIemahflmotokadL $2.00 kerta, |50e lisSmakao
ditoslaoseelta tai .moIiti)v»wsyIta.. '
' Balataantiedot ja o9otellmotakset 50e kerta, $1.00
kdlmekertaa.
Tllapiisflmittajien ja ilmotoaakenttoarien on, yaa^
dtttae««a. lähetettävä-Ihnotoahlnta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. f 2.26, kolme kk.
1160 j a ykri kk. 76e. <
Ylidysvaltolhfn Ja Suomeen, yksi ^k. |5.60, pnoU vk.
18.00 ja kolme kk. 11.76. »,
Tilauksia, joito el seuraa raha, el tu3a lähettämään.
paltri asiaraiesten joilla on takaukset
Saksan sosialidemokraattien terrori­järjestö
i^ljastettu
Tuonnottain IcerrötUin Modcovasea^ vangitun kolme
«dcsalaiata fascistiylioppilasta,' joiden oli onnistunut
konmiunisteilcsi tekeytymitllä luikerrella Neuvosto-Ve»
nljalle, ja jdlka öli JafaeteCty mariuuunaan Stslixtt Si*
novjev y. m. venäläisiä tydvaenjohtajia. Vaikka fae
ovat aiJbiensa tunnustaneet seka myöntäneet olevansa
salsalaisen fascutimuriiaajake^uksen «Konsulin» J8>
seniä ja maUcufitaneensa sen a^ fios.
demokraatit kaikesta huolimatta asettuneet heitä puo­lustamaan
Ja hurjosti rahisseet Neuvostohallitukäelle
silta, ettei tse ole laskenut noita kallispäita vapau'
teen. Samaten on Vorwärt», saksalusen 60s<demdcra*
tian nimessä ennemmin puolustanut Horthyn unkarilai'
sia muriiaaJB-upseereja ja venäläisiä vostaTallankumo-uksellisia
aalaniurhaajia. Eikä ihme: Saksan 8os.de-mokratia^
on jo kauan — sodasta aikain — ollut lii­tossa
vastavallankumouksen kanssa, sen palveluksessa,
y Ebertin ja Auerin oikeusjutut antoivat siitä enemmän
kuin kylliksi todistidcsia. ,
Mutta nyt on Berliinissä ilmestyvä toverilehti Rote
Fahne^ saanut käsiinsl^ vielä kaunopuheisempia todis;
tuskiippaileita. Ne ovat erään terroristijärjestön asia­papereita,
jonka järjestön Saksan 608.d(9n. puolue pe­rusti
V. 1018 Dbf^-Sbei^emann-Nosken hallittiksen ^^
lastamilebi vallankumoidcselta. "^Rote ftdme kirjottoa:
\ Aniianrat, tienMjY^ je»|fi^^ ' päölue, ae ^aJk-kein
ensimäiseluilpil^^^rbtijerroristisi^^
Tietenkään ne eivät palveilta vallaidcumousti?,., vaan
vastavalladkumousta. Siksipä ne säilyvätkin kaikelta
vvirantnnaisten 8^ niiden tunnolla
.on sarja ihitä pahimpia rikoksia*
'So8.deni.' terroriryhmä kuului alaosastona melkoisen
tiukasti .järjestettyyn sotilasjärjestoon, johon ainoa)»-
taon puoluejäsenet saivat kuulua. Tammikuun päivi­nä
v. 1919 sillä «Ii päämajansa'valtiopäivärakennuk'
" sessa ja sen nimenä oH: ^Sos.dem. puolueen apupal
* velus-osasto 14». Sen tehtävänä, oli «apuharvennus»
eli,^ kiiträ asiapapereissa sanotaan, «^altiollisesti epui
'täyätn henkilöitten vaarattomdcsi tekeminen». Osas-tooi^^
löiuloi noin '14 asiamiestä ja näiden l i s ^ i tar­peellinen
in^rä vartija- ja nuuskijaväkeä. Yhdeksällä
. terroriryhmän mi^ellä oli' «erikoisvaltuudet» min
, ka luontoiset, selviää siitä, että ryhmä tämäntästä tar
^ v ^ toimistolleen huoneustoa niin suojatus*
sa paikassa, ettei sinne «kuka tdiansa päässyt' kurkis­telemaan
», yaltiopäivärakennuksessa ei ollut kyllin
lurvallista. , Täydellinen vaitiolo oli välttämätön — ja
'Syystä.
Suoranaisia valtakirjoja viranomaisilta ei sos.dem
•^••••terroi
kivijalassa;*
fksesta-^l^tttiuirla^^^viii^itsemisia, laittomia^ kotietsintoJS
: ja nuelivaltaiisiii tdcavarikou^ Olihan kysymyk'
sessä kumouksellisten tyoläiste^ murskaaminen: niitä
oli yötä puvää jahdattava, fotta k a i l ^ säännöllinen
vallankumouksellinen järjestämistyo kävisi mahdo
maksi;
> Miten^terroriryhmä riahostettiin? — Berliinin suur
porvaristo oli sos.dem puoluehallinnolle antanut use­ampia
satojatuhansia markkoja vallaidEumouksen kii
kistamista varten, ja nuo rahat melkein yksinomaan
käytettiin sos.dem.terirortrykroän rahastamiseen.. Sen
asiamiesten oli nyt kaikin keinoin osoteltava olevansa
sen rahan arvoiset.
Ensiksi urkittiin tietoon, missä vallai^umouksellisr
ten.osotetueltelöita säilytettiin, \otettiin ne takavari
koon, ja sitte noiden osotteiden mukaan alettiin sparta
kusiaisten johtajien hurja ajometsästys. Nykyään 'Sos.-
.denu puolueeseen kuuluva Paui Levi iiämmästyiiec
kuullessaan, että hänen vangitsemisensa. tamSukuussa
,1919 vOl| sos.dem. ^terroriryhmän ensimäisiä tirostoitit.
Ehkäpä hän muistaa, kuinka likeltä piti, ettei iiäntä
silloin saliunurhattu. Ainoastaaia' sattuma pelasti hä­net'sika
/veriseltä kohtalolta, jonka uhreäcsi Karl
LieUcnecfat ja Rosa ^Cuxeihhurg muutamia päiviä myo-
; K joutufvaL
Viimemainittajen . kahden vallankumoijcsellisen
mjjiha<> tosin eivät soj&dem lerrorin asiamieSet omin
-käsin/iduieet, mutta Saksan 6os.deiiäokratian .«:apttpal<
^^.-cdus» »e Äuuäd^^^ ti^ heidän piiloptakkansd ja saat
toiifututii Eden^thUiin m^^
mBKNECam JA IVXEMBVäGll^ MVRUA SOS>
PEMPKRAATTIEIV TYÖTÄ " ,
Syviupana syyni «ioen, ~ ettei tntnliaajia saatettu
rjuigiu^tdneen^ > oU, sos^don. terröruyiunän osalUsuus
ijäan mSii bipdSUsimpaän rftdbmn. Pantiin im
toimttn cSkeumhPÖlj, jossa, nndiaajat Tapntfeftiin
edesvaacuösta. Yhdelle heistä, joka pakosia «lid joo-tuomittcvdE^
viSiäiseen rangaistnkseeB, lumkätiin
viralUfesUtS&'emtttjr passi ja arnirtliin'Jbinea paeta
ulkomaffle. / Mutta, m, Joiden alkaanpanasfa nuo mur­hat
tehtim j a joiden kMasa nyörit oltvdt, ne soojehiin
ilmitulemasta- - Sos.denL terrori^hmää c i sopinut t A -
dä joiddcojen silmissä .vastuunalaiseku teosta fäokses^
ta, sentähden että porvaristo juuri sinä aikana tärkeam'
min kuin koskaan fizrtnCfi sosJem. puotuem ajata. - -
Rote Fahnen hallussa on S09.dem. terroriryhmän
toimint^rtomus tammikuun päiviltä 1919 seka eräit
ten 8os.denL terroriagenttien muistiippanoja, joiden oi
keaperäisyys on kiistämätön. Niissä kerrotaan agentti
Kunhergin tammikuun 13 p., siis kaksi päivää ennen
muriiia, suomittaneen eroan tehtävän Liebknechiinsuh'
teen, Augshurginkadulla. Samoihin aikoihin ilmptet-
Ciin sos.dem. «apupalveluksoi» toimistoon puhelimella,
että e ^ «rouva Ernst» halusi Palast-hotellissa neuvo­tella
asiasta Steglitz, Bismarckin katu 75- Tämä ^neu­vottelu
ei voinut koskea ketään muuta koin Liebkiiiecfa-tiä,
jonka asunto silloin oli mainitulla osotteellatar-kotetussa
paikassa. Tuo neuvottelu on varmasti myös
tapahtunut, sillä terrorlrj^bmän toimintakertomiAseo
20:ss8 kohdassi nimenomaan mainitaan, että ryhmä
suoritti «tditävän Ernst, Palast-hotelli». Tuo «rouva
Ernst», (varmaankinvVain jonkun urkkijan salanimi) i l
motti Karl Liebknechtin ja Rosa Luxemburgin olinpai­kan.
so8.dem. terroriryhmälle. 'Sillä etäs merkintä
«apupalveluksen»^papereissa kuuluu: eEmst, Mannkei'
minkatu 53, vangitaan näön vuoksi kello Sl perheen
luoUamuksen saavuttamiseksi*.
Tuo tiedotus saapui tammikuun 15^ p; pidielimitse
sos-dem; terroriryhmälle valtiopäiväraloennukseen. Sa­mana
iltana- vangittiin MannheiminkadullaSS Karl
Liebknedtf ja Rosa Luxemburg, siirrettiin Eden-hotelliin
ja siellä sitte, murhattiin; Minkäänlaista vangitsemis-käskyä
ei ollut Sos.dem; terroriryhmä oli vapaaehtoi-s^
ti ja omin päinsä ryhtynyt täiän ^ajometsästykseen
ja sentähden- 5enJwmeftai;aA;5t lankeaa koko vastuun­alaisuus
vainotoimiensa verisestä tuloksesta: Liebknech­tin
ja Luxemburgin murhista, ,
Mieletikiintoista tietää, että samoina päivinä, kun
80S.dem. terroriryhmä sai ensimäisen ilmotuksen urkki­jaltaan
«rouva vEmstiltä», oli eräässä porvarillisessa
iltalehdesi(äluettavan4 että «nyt käydään.kaikella tar
molla käsiksi liiidceen johtajiin». Ja Vorvärts, sos.-
demokraattieii pää-äänenkannattaja; joka oli läheisessä
yfateyde^ä- puolueen terroriryhmään, oli hyvin varmo­jen
tietojensa perusteella vielä selväsanoisempi.' Se
kirjotti tammikuun 14 p. 1919: '
s «Pe//&<a't;j2{a TmykAMfOf »amfi raamatun sanat kai­kua
heidän (Liebknechtin ja Luxemburgin) korvissaan:
Kulkuri /a pakinevaineh pilaa siimn ^ oleman maan
paäUä!*- . , , . , .
^ Tanmukuun 15 p:n iltana oli teko jo suoritettu.
Vorwärt8 saattoi rienmita. Tammik. 16 pm aamulla se
yksin kaikista Berliinin lehdistä tiesi kertoa, että Karl
UeUoiecht-— Luxemburgin nimeä ei vielä mainittu ~
oli edellisenä iltana vangittu ja viety Eden-hotelliin.
LuonnoUisistt lehti tiesi, että molemmat jo oli murhat-tuki]^
mutta 'sitä se ei katsonut sojpivaksi ilmaista. Ri'
koksen korkeille aiheuttajille, oli annettava, aikaa lakais­ta
umpeen jälkensä; Soi9.dem. terroristit varsin hyvin
tiesivät^ mitä oU ^tapahtunut Puhelimitse saapui heille
seuraavat tiedottdcset: _
Weiss'Umottaa Edeiv-hotellistai Luxemburg tapettu
pyssynperällä». .
*Bing ilmottaa surmatun käsiptmmillä*.
xtLuxemburi^ ruumis heitetty Spree-jokeem,
ItSanomälehdille annetaan väärät tiedot*, y *
Ahkerimmin kaikista .levitti Vorwärt8 vääriä tietoja.
Sen täytyi suojella muihaajia, sen täytyi sotkea pois
rikos, peittääkseen 808.dan. terroriryhmän osallisuus
siihen.' —'tuon ryhmän, Jonka: loiminnaa ja menettelyr
tavat l^hti täydellisesti hyväksyi- Tosiasiana pysyy
kuit^n^in, että katalin rikos mitä koskaan on Sakeassa
aTUStaskondtea os^
^ lapsia varten" on idEefr-tätn*^
nitsimt joOdsooteen kovaok-sen
; valkoisto Unkarin nyk^ridstä
oJ<wah^a^; Tämä'.porvarien %Bta-msT.
foäSitns veriaen porvaridikta-
'tunnn alaisena ^vän Uixkarin
kSjfltällstSn kiirjonjesta» vahvistaa
niitä - tietoja, joita; työväenlehdet
erf maissa ovat s&tttaneet jnDd-santeen
Unkarin^ porvariston ra^ka-laishaBfnnosta
ja kyvyttömyydestä
hankkia'maan työväestölle edes vält-tämattihBänpiä
tarväkeita.
Mainitun komitean jäsen, tunnet­tu
porvarillinen "Hmusystävä" Kor.
nel Tahori' kirjoittaa köyfaälistölook.'
kaan knolnvien lasten kohtalosta m.
m. seuraavaa: \
'Hunan parlamentin jäsen -virldcoi
Sdcettäiji minaUe,. että nälänhätä
Budapestissa hänen käsityksensä
mnkaan 'on huomattavasti vähene­mässä
ja «ttä kun yksityiset edusta­jat
työläismaailmasta juOdiuodessa
väittävät, että kurjuus viimeksiku-
Inneiden- neljän vuoden aikana on
yUrvainT lisääntynyt, tekevät he
tämän väifteensä >9ssakln määrä­tyssä
tarkoituksessa. Tämän vuoksi
ja kun- lisäksi porvarit, joiden puo-leett;^
ftva8tW8ko!niteat keräystä var<
ten ovat kääntyneet, ovat osoittaa-tuneet:
aivan kylmiksi hätääkärsiviä
kohtaan^ niikä Tahorin käsityksen
mukaan 'johtuu siitä, etteivät he
pd^reläa tunne köyhälistön hädän­alaista'asemaa,
päätti Tahori kut«/aa
edellämainitun porvarillisen parla­mentin
jäsenen itse paikan päälle tu­tustumaan
kansan kurjuuteen. '
'He. saapuivat erääseen esikaupun­gin
vnokra^sannlin, jossa 600 ih­mistä
asui 75 huoneessa, j o s t a l l
oU Ihnan^ keittiötä. Paitsi talon
va&inaisia ''vuokraalisia, oli lisSkri
varattu makattpaikkoja 44 asukille.
.Kasarmin 62 vuokralaisesta oU vain
28 dia vakinaista työtä. MoiUa ei
ollut mitään työpaikkaa.; Kellari­kerroksessa
sijaitsevat asuinhuoneet
olivat kosteita ikattoa myöten, kol­me
näistä lisäksi ihnan ikkunoita.
Erään asunnon viisi asukasta olivat
kaiidd k^uhkotautin?.'*^^!!!^, jo­ka
oli 'Vamstetto kiahdellV hevoselle,
asui 8 täysikasvuista ihmistä ja 14
lasta. Siinä ei oHut mitään tulisi-jaa
ja lattiana oli poljettu maa.
Parin kuukauden aikana «Ii tässä
vuokrak^armfssa kaksi henkilöä
tehnyt itsemurhan ja viisi nuorta
tyttöä olf;kadonnixt jäljettöndin tun-temattonftilllll
'Uvalla;..'- Munan 8-
vuotias poika tuli kadulla yliajetuk­si
ja kttoir. Paitsi näitä, oli sano­tun
talon asukkaille saman ajan ku­luessa
sÄttonnt 82 muuta onnetto­muustapausta^
'Kuusi henkilöä oli
tullut vangituksi. 80 Iästä oU U-man
takkia ja 18 ilman paitaa.
Kymmenestä^ lapsesta vain koImeUa
oli jalkineet Ainoastaan; >2S, asunr
nossa joli valaistus. >&7 istuttiin illat
pimeässä, tai vietettiin nc^ kapakas-vaBaasaoleTaa
amriiakopia» yaataao.
Seakiid^sen ts^telnn tarve'sai i s ­kettiin
Hmaisonsa myös talonpoir
fadsBscHison koigrpmfaKa- Tonnnk-za.
Viu)depcitteitft näki harvana.
Lapset Jtärsivät äärimmäistä ravin­non
pontetta ja oljva^ liyvin strrTrnK-toneen
näköinä, niinpä 10-vnotiaat
olivat .kooltaan Jqnn S-vnotiaat £ei-dän
-^äänenaäkin oli muulhuutt kä­heäksi
Kysyttäessä ilmoittivat lap­set
saaneensa xavinnokseeu'' pitkän
ajan ainoastaan hirssivelliä j a sitä­kin
vain kerran jäivässä. — Lapset
sairastivatkin kaSäd riisitautia.
Tnddjat jatkoivat matkaansa;
Eräässä -toisessa vookrdcasannissa
asui huoneessa, joka oli ^ pienepipi
kuin rautatievannunosasto, 12 hen
keä. Lapset makariyat lattialla yh-
'teensuliottoina kuin siUit nälän
näännyttäminä .ja sellaisessa löyh-
IräsÄ että pyörrytti. Muuan 11-
^henkinen perhe, joukossa 7 lasta, ei
oUnt^ syönyt lihaa koko kesänä. Per'
heenäiti kertoi, ettei hän ollpt voi­nut
kuuteen päivään ;^antaa leipää
lapsilleen. Perheestä öli ansiotyössä
vain yka tyttö. Perheeni^ oli hu-knttantnnut
pienimmän lapsensa ke­ra.
. .
Keskellä kaupunkia tapasivat tut­kijat
asuntoja, joissa sadottain'oli
nälän näännytt&niä lapsia. Erääs­sä
vuokrakasarmissa otettiin tutki­jat
vastaan valitnshundoilla; munan
nuori nainen itki - ja vaUtti asun­nossaan.
Kysyttäessä,^ mitä on ta­pahtunut,
selitti hän. ettei heillä ole
valoa. Keskellä yötä oli hän he­rännyt
lapsensa itkuun. Kun hän
sitten sai naapuriltaan > kynttilän^
huomasi hän sen valossa, että rotai
olivat syöneet lapsen vasempaa kät-a
.
Kurjuudesta johtuu, että kuole­vaisuus
lasten keskuudessa on ää­rettömän
suuri. Useimmat kuole­mantapaukset
aiheutuvat - suolika-tarrista
ja synnynnäisestä hei^ou
desta.
Kurjuus aiheuttaa myöskin ta
paintumielusta lasten, ja nuorison
keskuudessa. V. 1919 käsiteltiin
poliisilaitoksessa. 4,696 lasten -teke­mää
rikkomusta, mutta -vuonna
1922 nousi luku 10,000.
. Lapset eivät voi käydä koulua
kun ei heillä; ole vaatteita ja jal­kineita.
Tutkijat totesivat, että Satamaa
rin keuhkotautisia asuu näissä täy-teensuUotuissa
asunnoissa levittsjaä
teensullotuissa asunnoissa levittäen
tartuntaa. Myöskin kaupuni^Ile kun
luvissa lastenkodein on tilanne hir
vittävä. Tuhkarokkoepidemlan* ^ka­na
kuoli 64 :stä sairaasta 60; Las­tenkotien
hoitajat valittivat, • että
sinne tuodut lapset ovat niin heik­koja,
että kuolevat heti sinne tuo­tua,
ennenkuin ' lääkäri ehtii heitä
käsitellä. Useimmat äidit ovat,niin
alaravittnja että^ eivät voi imettää
lapsiaan. Näistä Budapestin lapsis­ta
kuolee 70 a 80 pros.
!Luoteitavan selostuksen mukaan
syntyy Bndapestisva joka neijäs'^lap-si
kuolleena. ' /
set "Alas Zaokovin ministersst?^ jä
'Eläköön työläiden ja takngpolkain
hallitns?' saa -jiiä^rventpii vasta­kaikua
kantta maan. Työläuillä on
talonpo9cain' tuki suorittaessasn-Hbol^'
miätojaan ktSJäH» aikaa, työläis- ja
talonpoikaisjäzjestöjen knrtstaadsta
ja Balkanin taantumuksellista . liitr
toa -vastaan. - '
Bulgarian -^ölälsten ja talonpoir
^UktatBuia painajaiiicB. >. Hallitus
näkee varsin hyvin, .että maan
köyhtyminen ja terrori kaivaa hau­taa
itselleen hallitokselle. Aivan
äskettäin on haUitokseo mnxhakes-kns
surmauttanut kolme työi^n-johtajaa.
Joista k^valtioj^vä-miestä.
Parlamentti ^teeskentelee
suuttumusta, mutta äänestää tehos­tettujen
kommunistiWpen( puolesta
ja provosoi edelleen kuohunta^ lak­kauttamalla
työväen ja talonpoikain
lehtiä, jnlistamaDa sotatilan ja pys­tyttämällä
kenttäoifceuksia. Juuri
vallassaoleva pahantekijäkopla pro­vosoi
avoimesti uusia verisiä' yh-teentiSrmäyksiä
Bulgariassa. Se^ pe­laa
korkeata peliä, ja jouduttaa
vääryydenteoUa lopullista tilinte­koa.
'
«taa l^mmenet nyt teke^t S
eihän inkaan heihin voi faotta, -
luottamistakaan. S f l u i^
sen tä9l3T myöntää, että yboS^
Ji«lli«tä ^enäirtä k a u p p i ^
olemassakaan. Kaikilla heillä!:
sama vrustoperusta. ^
Tällä kysymyksellä olenme iSif
täneet; lähestyä Port ArO^
ympanston- työläistovepeit;^^
voisimmeko laottaa .itseeaae k
tornimme > senverran, että nAi»^
simme järjestää Port ArthTuäTS!
väen osnoskanniinf B-S O . - . J : -.
anässa
Kori Liebknechtja Rosa Luxemburg.
Myöhemmin jatkoi porvaristo sos.demokTatian aiot-tamaä
uraa perustamalla .jitusia murhajärjestojä: Ross-bach,
Konsul, Wiking ja tnuiit salaseurid astuivat sos.­dem.
^apupalveluksen» jälkiä ja jatkoivat murhien te­koa.
Mutta fiofi.demokratia teki alun. Se nimittäin
hyv^yy teitrorin ja kaikenlaiset «tsdcal»-^- jos ne
tygskentelevät : vastavdfankumouksen palveluksessa^
porvarien rahoUla, ja murhaavia vallankumouksellisia
johtohenkilöitä.
Ranskalais-pttolalainen sotapoli­tiikka
MmereUä
Puolan, valmistelut suuren sotalaivastoaseman pe­rustamiseksi:
Gdinaan sisältävät idun laajakantoiseen
kansainväliseen kysymykseen, joka suoranaisesti kos^
kee Nei^vostoliittoa. Ulkomaisten Iditien'selostuksen
mukaan tulee Gdinaan sijotettavan, aikaa myöten 70,-
000 tonnin vetoisdcsr aiotun, puolalaisen laivaston i d i '
tävanä olemaan vesitien turvaaminen Ranskasta Piio^
laansihä varalta, jossota syttyisi Puolan ja Neuvosto­liiton
välillä; Jos sota syttyykin Puolan ja Saksan Vä
Iillä, olisi tuon laivaston kadcaäava Sdcsan yhteys Itä-
I^tissin kanssa.' Jos taas sota syttyisi niölemmilla
näillä rintamilla yht*aikaa, olisi sen tdttävänä estää
Saksan laivaston yhteys neuvostolaivaston kanssa.»>
Puolan laivasto tulee rdcennettavaksi landudmsella
pääomaUa, j a Ranska vaatii Gdinan sotalaivastoaseman,
voidakseen Puolan laivaston avulla hokaa Itaneren-politiädutansa
r— vaatii sen korvadbdcsi. niistä.myoa-nytjksist%
niitä:se on tehnyt Englannin politiikan ]iy<
vibi Danagih ja Memelm kysymyksissä.
Ruct^alainen työväenlehti kertoo:
Zankovin hallitus, joka sosialidemo­kraattisten
vallantavoittelijain alte
tiill& tuella nousi valtaan kartta­matta
mitään konnantyötä; jonka
uhreina on 'sortunut 4 ministeriä,
1« valtiopäivämie^,? 12 pormesta­ria,
23 asianajajaa^ yli 140 intellek-tuellia
— kuten yksi hyvä, itse
Vandervelde : mieskohtaisesti totesi
ja ^yhteensä ^«,000 työläistä ja
talonpoikaa; >^oka-laati lain "valtin
ön suojeluksesta", jotta sen, heitu-kat
saivat vapaat kädet päivittäin
tapahtuviin :^ vallai^moukseHisten
murhiin, tämä samainen hallitus
provosoi makedonialaiset viime syki
synä taisteluun; missä kaatui satoja
talöhpoikaitckapinajlisia; 'ja lähetti
vihdoin ulkomaillekin salamurhaa­jansa,
joiden käden kautta kaatui­vat
Baiko, .-Daskalov ja Tshanlev,
Ja yhä edelleen kartuttaa tämä hal­litus.^
verisyyttään. Se mielii edelleen
provosoida Joukkoja ennenaikaiseen
nousuun voidakseen lyödä nämä en­tistäkin
hirVittävämmäUä julmuudel­la
ja siten: varmentaakseen kapita­lististen
hBijarien> vallan vieläkö
toistaiseksi. *.
Hallituksen riehunnan ohella hä­vittää
maata taloudellinen kriisi en-nentuntemattomassa
määrässä. Ve­rot
ovat niin radcaat —: sillä-tihu-miehet
on -hyvin palkatta — ettei
kan&t jaksa ^maksaa ^muuta k ^
mnfto-osan niisti.'- Hdlitdksen on
tar^nut neljä ^^irtaa lykätä veron-huijaus^
tietysti ^tuottaa keinotteli­joille
satumaisia tuloja.
Leivänhinnan ohella nousevat myös
muiden elintarpeiden' hinnat Ta
lonpoikain vähentyneen ostoky^fyn
johdosta ei enää ole olemassa mi
tään normaalista vaihto^ maaseudun
ja kaupunkien välillä. Kaupunkien
kes&iluokka, käsityöläiset, . pikku^
kauppiaat —r- kaikki' ovat tormion
omia. Mutta myös suuremmat liike^
j a -kanppaij^tykset ovat nienossa
alaspäin. / Vekseliprotestien luku
määräv oli v; 1922 noin 75,000;
mutta viime vuonna lOö tuhatta
Monet suuret pankit ovat romahta-neet
Vain yhtiöt, jotka oVat ul­komaalaisten
ikapitalistien taikka
joidfen käytössä on ulkomaista kapi­taalia
ja jotka tuottavat; vientiä-var-ten,
saattavat lyödä mjmttiä Bulga­rian
kansan kurjuudesta.
IVottömjrys on äär^ön. 95,000
työläistä) näihin laskettuna 'l5,000
intellektuellia, on kokonaan leivät­tömänä.'
Virkamiehetkin, joiden
palkka kohoo suunnilleen 1&~1
dollariin kuukaudessa, .näkevät>näl-kää.
15,000 vii-Samlestä on vai-miina
viettäväksi kadulle. Hal-litusmenot
' kasvavat joka vuosu
Budgetti on vuosista 1922-7-23, jol^
loin se oli 4,ö miljaardia levoa^ ko­honnut
vv. 1924—25, 9 miljaardiin.
Suurin osa siitä menee armeijii^;
poliisien ja u r ^ a l n hyväksi sekä
lahjuksiin nlkomusiUe lehdille. Äs­kettäin
myönnettiin varsin suuri
kantkin. Itse ludlituslehti; myönri Jnptto poluiälaitoksen' lujittamiseksi
tamhiikunn alussa,' eitä ^säädetyt ja "ryövärijoukkojen" nnjertami
verot nousivat ^ T^ojfi y l i . kansan seSaa.
maksnkyvy|^\;^^l^C^ Tämä suunnaton taloudellinen hor-väkivaltaisffi/.
keinoin \$e&.^ verot
Mitä-hävyttSmhnmällä keinolla, "tu­levan
hyväifvsadon" varjolla on ta-knpojäta
petkutettu vilja' pilaUn-n
a l l a ^ myy^ 8e';.nlkom^e. Mnt-^
ta nyt on Bulgariaa maanviljelys
nälkäatastn^ssa,!ja samat kdntft-telijat
tnotUvat nlkomailta takal-dn
viljaa, adsä Jämsän önnkkset-^
tavB moninkeitainen Idnta: Tiadi
jnntäon ää^änmäi^n^een asti Jdrjis-tyhanytlbokkavastakohtia;
Työraen-
Inokka, talonpojat; inteUektuellit ja
viime aikoina myös eräät kapitalisti­set
liikeyritykset «n vede^
kriisiin. Mutta eniten kohtaa kriisi
Wonppikia'ja työlisiä. Kuijista-minen^
ja vunotteästSvät. kuiten­kin'
heidän ' 'tahtoayn ' k^kinäiSen
Tsndaidcovan taisteinn ic^rnusdcä
Port ArdmriD notisia
Osntiskaappaa nkentamaMa olem'
me olleet Port Arthurissa - jo pi
temmon aikaa, vaikkakin se onol-lut
perin hidasta ja joskus näyttä­nyt
melkein kokonaan \ unohtuneel­takin.
Mutta nyt näyttää tämä ky-sjmiys
saavan taas terveemmän ja
.elinvoimtusemman luonteen, joka
näyttää tempaavan mukaansa sel­laisetkin
jotka eivät ole vielä tälhiän
asti koskaan suvainneet kuulla p<i-huttavankaan
koko osuustoiminnal­lisesta,
liikkeitä. Mistä tämä joh­tuu?
Önko^ syynä se", ettäVei Port
Arthurissa olisi kylliksi kauppiaita?.
E i . ' Painotöin. ^ Niitä on ja on-idn
, aivan porvoonmitalla, ja aina
vaan nousee kuin sieniä' sateella,
että ennenpitkää kai joka tpinen
mies toivoo olevansa itse "kauppi­as",
jota puhuteltaissa "roskatyöläl-setr
""ja farmari^kon*' onvnraisteltava
siepata hattu kouraansa ja taiotet­tava
selkänsä "yhdeksänkjrmmenen
asteen kumarrukseen ja totuttaa
korvansa kuulemaan kaildda niitä
solvauksia mitä tämä "yläluokka",
kauppiassääty suvaitsee antaa. .On­han
meillä niin : "kauniii" muistot
Suomen herrar kauppiaiden toiminr
nasta, joiden'. armoilla nyt ön koko
Suomen työtätekevä väestö, niin te-olli^
uustyöläiset kuin maanviljeli­jätkin.
Mistä j^a millä tavalla nämä
"herrat" on tämän kunnian ansain
neet?. Eikö se ole juuri "trokaus",
yksityiskauppa, jota , käydään mieli­valtaisesti,,
vain saaliinhlmossa, huo­limatta
edes mistään arvoteorioista
tai tuotantokustannuksista.
He ovatkin ehdottomasti oikeassa.
Jos kerta työtätekevä väestö ei ha­lua
hallita ja määrätä työnsä inlok-
^en arvoa ja jakoa, niin onkos i h ­me
jos vaikka toinen tämän huolet*
toman tavaran korjaa ja käyttää
hyväkseen? Meidän on turhaa käy­dä
syyttämään heitä. Syy on ipeis-sä
itsessämme. Miksi emme kos­kaan
edes hiukkasen kiinnitä- aja­tuksiamme
yhteiskunnallisen/ ajan­kulkuun
ja sen johdantoon.
Olemmeko todellakin niin saa­mattomia
että emme mitään voi toi­mia
itsepuolustukseksi nykyistä riis-tojärjestelraää
vastaan. Onko mei-oBdön
knAean tuhlaavaista
kidn t i H i tavaBa teytäanae
la tjSia ja vaivalla «aataj»'^
janme, jotavasttnn meaie in^iT^
täirf Port A r t h a r i ^ i^^S^^
fiäehnoneisto, josta voiä SS
TieB ympiristänkin .yleisöä ^3
aa«nkm vielä tyydyttäväaai' i ^ !
väen osuuskaupan? Käsitänmie ^
että meidän^ el enää tarvita ^
nanajkaisia ennaUcoluuloja etaffli.
le asettaa; Reillähän on itie£[
me kaikld toiminta ia p ä ä «^
koko alkavan liikkeen yli, joto,^
jokaisen rehellisen työläisen vehd.'
lisuus : toinda parhaan kykynä ta­kaan
yhteisen asiamme oanijta*L
seksL -—««8.
0»aiuk«ai>ui penuUv. kokonj n
P. Arthurin osaston haaljUagir
Bay .St sunnuntaina huhtiknna ie
^. alkaen klo 8 j.p.p.
Otnmtoimintaa <di»tiva
&i päJkkakoBi •Ii
dän yhä edelleenkin ryvettävä siinä
eripuraisuuden liejtksSaT johon <mei-
^ t -on - riist^äluokka - lä^reineen
sotkenut,'ja yhä syvemmälle'ainia
vaan tahtoo vajottaa. Emmekö ^ jo
nskalla vastata: Ei! Tuhat kertaa
ei l l^eidän on noustava, naisissa Ja.
miehissä, otettava ihmisarvomme ja
oikeutettu osamme, ilman toisilta
sjtä almuina pyytelemättä. Onhan
meillä vielä oikeudellisiakin keino­ja
jokuisia, jos vaan ne käytämme
yhteiskuntahyödyllisen 'työtät^evän
luokan hyväksi. Yksi näistä on
osuustoiminta jonka kantta voim­me
säilyttää työmme .tul<$ksia jou­tumasta
riistäjien saaliiksi. 'Ajatet
kaas: meidänkin suomalaisten tuh­laavaisuutta.
^ -
Esim. Por^ Arthurissa, ipeillä on
täällä ^ kymmenkunta '.suonialaista
ruokatavarakauppaa ja rapiat pääl­le.
He maksaa nytiörttelemme näi­den
vuokrat^ valot, verot, lämmöt ja
yleensä kaScki^ kulutukset, jotka
«räs asiiutuntcr^ sanoi 'tulevan te­kemään
^noin^tparisenkymmentä dol-aria
.päivää '.kohden itseknssakin
liisteessä. Sitten, vielä jos otettai
siinhuondoon puhdas liöKvoitto tai
palkat ja millä nimillä heitä sanot-taneekin.
Mutta ei sioinkaan niitä-
«äo sovi aivan hupi^oonottämatta
, ättää, ei' ne niin Möttömän piei
net ole, sillä ^noissa liikkeissä,.on
keddmäärin .lolme miestä-kuss^dm
Eikö heidän perheen», asuntonsa
a yleensä kalkki ylöspitonsa ykrin-pä
autonsakin, ole riippuvaiaa liike-voitosta,
^rustosta tai palkoista. /Käy-tetSköon
näistä oikea sananmuoto;;
l Uutta ; kaikessa tapanksessa talöt
äytyy johtua samasta, tarvikkeidän
käsittelystä. MHn eikö-tosiaan me
1 CBEIGHTON MINE, ONt
Osastomme tySkokoakHtutk, 12'
päivänä hyväksyttiin osastoonaaf
jäseniksi täysillä- jäsenoikenhili»
ölartta Poutiainen ja Bruno Pon--
tiainen. Täydet jäsenoikeudet myon.;^
nettiin Lauri Tileniukselle SnomJ
ta lähetetyn lausunnon perMteeDi. i
; Nova . Scotian lakkolaisten hj.
vaksi kerätyillä listoiUa saatiin sen-;
raavat tulokset: liata no. 1 |42J0,
no; 2 ?21.S6, yhteensä ?63.7S. fd^
tettiin lähettää tp. komitean Itantti
asianomaiselle avustuskomitealle.
Keskusteltiin keräyksen jatkaa},
sesta Nqva Scotian toverien ly.
vaksi j a päätettiin painaa
«berkkejä suomenr^ ja englannji^
lellä seuraavalla lauseella: "Alitta­kaa
' Nova Scotian mainareita''."
Merkkien : hinnaksi määrättiin 25
senttiä ja niitä myymään valittiin
Hilda Nyfors ja Äli Rauhala,
Luettiin. K-Q. piiritoimikannan
lähettämä kirjelmä jossa kehoHet-tiin
osastoamme ryhtymään. pikai­seen
j a tarmokkaaseen avnnkeriyl.
seen Nova' Scotian lakkolaisten,liy-s
vaksi ja samalla piiritoimikanta eb*;';
dottaa, ett$. jokaisen työssä olevan'
osastomme jäsenen olisi loomtetta- <
va päiväpalkkansa heidän aTii8ta<
,misekse<en. ^Kokous ei ainakaan til­iä
kertaa voinut ruveta toteutta­maan
piiritoimikunnan ehdotosta,;
nim* päiväpalkan luovuttamista mai­nittuun
tarkoitukseen, siitä syysti,;
kun osastomme on aikaisemnin;
koettanut parhaansa mukaan jär-^
jestää avunkeräystä tähän tarkoJ-|
tukseen j a eteenkinpäin ollaan
jestetty hyvinkin tehokasta keriiys-ij
tä.
Suomessa ilmestyvän toverilehteen]
Työväenjärjestöjen Tiedonantajan
ilmoitettiin kerätyksi 56 nimeä, 25-
senttiä nimi, yhteensä $14.00. lä­hetetty
asianomaiseen paikkaan.
Lehtiasiamiehen -raportti .maalis-kuulta
luettiin ja hyväksyttiin.
Tehnyt rUikettä $30.7^.
*pruliijoen«" esitetään, siis ho»-.:
mennä,'sunnuntana kello 7.30
la. - i;nemiÄä-."puffausta" ei töd-afiyielmä-
iaipaa siksi tunnelto
on • jbkaiselle, vaan on tärkeinS
iietäa "millöih se esitetään. Enss;
oli tarkoHus se esittää tänä fltani,;
mutta esteitä sattuu, että ci' so^
voikaan niin tehdä kuin ennen «a
päätetty. Niin kävi nytkin. _Si'_
ma syy on, saan sanoo, ^^'"^^
na esteenä suurempien kappöa^
ten" esittämisessä, että niitä a^j
da -lauantain^ esittää. Syy on «a^-
nä. kun useammat näyttelijSistaJ»',
me ts;Ö8kentelevät kaivannossa
iotyösteä^ ja samoin melkoinen J«*-
ko harrasta katsojajoukkoam*
työskentelee vuorotyöllä, etteiv»
ole ikuin harvom tilaisuudessa nä­kemään
suurempien näytelmien /
sityksiä: Nämä syyt V^o^^tZ^
kin siirtämään Tukkijoen e s i ^ ,
sunnuntai-iUaksL Toivottaa*
sitysiltama on haaKmme joto
pi- täysL Jo sfllä oaoitts^J",
palkitsemme näyttelijoitterian ^
lautuvaisuuden "bäyttämötyösÄ
^ seuraabme sitä työtä nuto»,
aikaan vielä raskaan P^^
työnsäkin jäBteen.
liput etukäteen 40c, o ^
Eetukäeen myy lipp«ia raU
Hj. IiSnri. - ^
inyNjjeä irsnaati\r fosovsatto msimise ena tont»^*
tik- 23 päivänä keUo 8-30J»*
Olen jo cimemmin TDsäaa^J^
töiti on hefflä valmiina, rUeaj^-
täV o n ; tarpeetonta enää
syyrtS; farn tätiväki ^,J^^^>
pi>aammmui>^nnee««ooiikkddnn nähtäväksi
na^ pShShi (keskiviiknn»/