Vapaus, September 25, 1930

              Sivu 2 Torstaina, ssprsk 25 p:nä — Thu., Sept. 25
V A P A U S , On,.. i..ki.;na; tiu.; .ur.nuntai. ja j^ i n i i ' ! " - ' O " kavlanHolUscH Kansainvälisen
toiminncin niukkuuteen".
Klepzigin esittämässä alustukses-
VArAUiJ (L-!-:r!».
Tke OTly orjin of Finolih Vorker» i:i fjai^U. 1'aLii.nrd .hily at SudLury. Ootario
HetUtercd «l the Post Offlcr: U>-pJrt.-:i-Dl, Oltiv.a, J i »CT..m; cia=» isjilcr.
Cciier«] adTcrtistn; nte;, 73c per C'4. iutb.
ytpsnt u the bctt a J i i T t i » i t g c:>Jiuiu ami::^' ilic ^'.^.:li^b yjii/ic iti Cjni*ia,
intertion, 75c. The
Toimltni, kaottori. kirjakauppa ji lijiuii oiiij» •J t:;Iu-.«a t.Ira Slrcliili.
PoftiuKte: Vjpjus, Box 69, SaJLurr, Ont.
- fc&elimel: Kontlori 1 0 i 2 , — Toiniitu» 3J6Vi.
tlKine: Office fjolj «ori, atiicrtijc:::':!!!. (:
• « - • 1 ._
— KirjjIus-.i-jjJ
•-.1 lijX — F.'i.ti,r 5iCpW. — Eook«tor» 23«rW.
miehet, että Wieni.ssä on osuus­toimintaliikkeen
yhtenä kaikkein
tärkeimpänä periaatteena jäsenten
ylidcnvertai-iuus. Tästä '"yhdenver-tai.-
uudesta"' antoi sattuvan kuvan
KirjeTiihloilmotukvrl $1.00 k.-rla. Uk^; k-,i.!j. - . \ v i .iiilt^n iDrnneil!e o.inrnto:votul.c; Jcon"re?.Sin puheCnjohtaja, SOSiall-
[»«ImtuuuS. — .Nici<-nri.uull..ilt;i:i!!.k-l ,VK J-rtj. 41.00 k.r!.ii. — Srnlyma.lmotukMt 11.00 ; . . . „ ' . . .
, t;.oo 3 kfriaj. — .\.i.n!...r.,:i,K..i;.iM-. i:mi k-ru 5-Oi inuj. — K;ii.-.iimotuk.-i }ai-cj.'^!!. rsuomen entinen paamims^
kert». — Kuo!rni2n;!r:i<,iuV=ct iJ.^.HI Ur^, l-^^l^i i;;t..-ljuvr!i:i lal ri.u.I.-var.ylta. — . _ T I»;-
II.MOTlr^HI.N.SAT \ A1'.«.LH1.:^>A:
KirjeTiihj^
<0e paltl
tIUM kertl. — KuoIrni2n;ir:i<,IuV.=ct kilUi, j.,.i..MJu-.r. ..j .... - . ,r -1 . * r ' ' '
Eil«lua «irdot ja uM^irilmotck.M TO- l . - i . i l . . ko::..c 1'rtaa. — Tilaiii.nmoltajiro ja »Imoiui- [efl l aillier. JOKa antOl relOrmiS-
: « ^ t . « i . „ on. v.aj.uac^. laäM.tt^.u .h.,..-.-!,:,..a ..uk.t-r.. _ keskeytläfiiäMä ^ h u a , : ä £ ia
rodr«v«!to]bio j * SuoaecD « k ä muo-J^cskpyltj^ Neiivo|fbli|&)n jokaisen
• - — i ; i . > , t ; . s i !
I \'<. o i t . -•-•.'yi. 1 i.k. «.ir: ;j 1 ik. fi-y).'
I«i'lnr.:i»ija'-J. VI'. A!:llvi.t,
31»j»«gtr: J. \V. AI:l'Hi.l.
Office, Bookslore »nd Prial«h(/i.: Vaj-auB l'.jll Hn?, V.\m Sircct.
Ali miil to he addrcucd: Vap*!, P.O. 15>i (/>, Sudliurr. Ont. .
Jo» ette fDilloin tahan«a ua lantamia r n « i m i : - c r n kirjir«rrntie, kirjoltoka» nudclleen liikkeen
tell«j«t> prr»<.onalli..rlla nim«l.'a: i. tt'. Aiil'[>M. liikkffnlmiuja.
Kirjotuksia ja tervehdyksiä hankkimaan
vallankumousnumeroon
^ >.,.;• .^dustaj^ ^|p3ieitika oli löpiis-t
»'Tja. Srfma'' puheenjohtaja Tanner
( (.'likaisi Tuva'n tasavallan edusta-
; jan, toveri Sedybolin, sodan vaa
- ; raa Ja siirtomaapolitiikkaa koske-
• van puheen kääntämisen. Vaikka
I kongressi käsitteli Ranskan edus-
I lajiston erään liian myöhään si
I sälle jätetyn alustuksen, jätti se I
käsittelemättä Neuvostoliiton edus
• _ lajiston alistamat, hyvissä ajoin
„ . , , .. I I . . • i sisälle jätetyt alustukset, jotka
Vastikään pidetvs.su Vapauden sflli^iUa larjf.-toiita hankittu tais- , , . ^ . • i - .• j
' ,' , ' .... , , • • I I koskivat imperialistisen sodan vaa
imilusneuvoston kokouksessa paa- klulervrlidyk.^^m tain muita luok- . . i •• i L I
' , , . . . . , . At t ran vastustamista seka lakossa ole-kaliioiitoi.-
ia ilinoluK.^ia. Ac on; . . . ...
, .... vain ja tyottomain jäsenten avus-vanhaan
tolulluiin tapaan jatetlv . . .
. , V ^ I •. 1 tamista.
jnulunuineron varaan. i\yt kuiten-1
kin päätolliin tehdä jioikkeus tässä
suhteessa. Marraskuun 1 p:nä il-nicstvvään
VallanJcunioitsnumeroon
toimitusneuvoston kokouksessa paa
lettiin, että Venäjän vallankumo­uksellisten
työläisten ja talonpoi­kain
voittoisan Bolshevikivallan-ikumouksen
kolmannentoista vuosi­päivän
juhlimiseksi ilmestyy Fa-paus
laajennettuna Vallankumous-numerona
1 p:nä marraskuuta.
Polsheviki vallankumouksen vuosi­päivä
on tosin va.«ta 7 p, marras­kuuta,
mutta ehtiäkseen kaikille ti­laajille
7 päivään mennessä, on
V.allankumousnumcro. paineltava
marraskuun l p .
Että tämä Vallanhumousnumero
jtulisi mahdollisimman monipuoli-olelaan
laisteliitervehdyksiä kaikil­ta
Kommunistisen Puolueen yksi­köiltä,
Suomalai.sen Järjestön yk-
.siköillä.ja alaosastoilta, vallanku­mouksellisien
arnnialtiliiltojen yk­siköiltä,
Työläisien Urheiluliiton
yksiköillä, Työläisnaisten Uiton yk­siköillä,
osuusloiminnalllsilta jär­jestöiltä;
sanalla sanottuna, kaikil-nen
ja tarkotustaaii vastaava, ke- j ta luokkataistelua kannattavilta
hottaa Vapauden toimitus kaikkia
vallankumouksellisia työläiskynäi-lijöitä
yli laajan Canadan kirjot­tamaan
yhden tai useamman ^kirjo-tiiksen
puheena olevaan numeroon.
Kirjoituksia ci ole tarvis rajottaa
yälitlömäsli Bolshevikivallankumo-tiköen
käsittelyyn. Kuvaukset Ca­nadan
työläisten ja köyhäin far­marien
nykyisistä ja menneistä
luokkataisteluista, bolshevistisessa
valossa esitettyinä, ovat tervetul­leita.
. E d e l l i s i n ä vuosina julkaistuihin
Bolshevikivallankumouksen erikois­numeroihin
ei ole vallankumouk-työläi-
sten ja työtätekevien farma­rien
järjestöiltä. '
Marraskuun 1 päivään on aikaa
noin viisi viikkoa. Mutta Vallan-kumousnumcronn
aiottujen kirjo-tusten
ja taistelutervehdyslen täy­tyy
saapua lehden toimitukseen ja
konttoriin paljoa aikaisemmin kuin
Vallankumousnuniero j ulkaistaan
— viimeistenkin ainakin viikkoa
aikaisemmin. Toimeen siis kynäi-lijätoverit
ilman viivyttelyä. Sa­maten
järjestöjen tervehdysten
hankkijat. Tervehdysmaksuista an­taa
Vapaudch konttori tiedon ensi
tilassa.
Kansainuitlisen Osuttstpimintalutpn kolmas­toista
kongressi
Kansainvälisen Osuustoimintalii-ton
kolmastoista kongressi pidet­tiin
Vi^ienissä viime kuun 23—28
p:nä. / Että tämä kongressi paljasti
sosialifascististen osuustoiminta-byrokraattien
luokkapetturuuden,
lankeaa siitä kiitos Neuvostoliiton
ö3uusliikkeiden edustajiston toi­minnalle-
Kansallisten osuustoi-iriintaliittojcn
edustajat muodostui­vat
yksinomaan reformisteista, sil­lä
kaikissa kapitalistisissa «laissa
oli oppositio ehkäisty edustuksen
läliettämisestä. Reformistit eivät
silti saaneet kongressissa isännöidä
inielin määrin, sill^ Neuvostoliiton
osuusliikkeiden 25 edustajaa olivat
myös saapuvilla kongressissa. Nä­mä
^25 ddustajaä; l^allitsivat täy­dellisesti
kongressih keskusteluita
ylipäänsä ja erikoisesti Liiton kes-kusneuvoston
toimintaa koskevan
selostuksen käsittelyitä.
Aikana, jolloin maailman ta­louspula
on mitä laajimmalle le­vinnyt,
aiheuttaen jiitöia kärsi­myksiä
työväenluokalle^ oli refor­mistien
päiväjärjestys "hyvin köy­hä.
Liiton toimintaa koskevan kes-kusneuvosfon
raportin - ohella si­sältyi
kongressin . päiväjärjestyk­seen
vain kaksi alustusta. Niist.i"
toinen käsitteli osuusliikkeitten
maatalomtuotteitten säilyttämistä,
rahastamisia ja myyntiä sekä toi­nen
Rochdalen osuus periaatteita ja
nykyistä luottojäricstclmää tava­rain
vaihdossa.
Neuvostoliiton osuusliikkeiden
edustajat käsitlelivät yhä pahem­maksi
käyvän maailman talous­pulan
syitä ja seurauksia sekä osot-tival,
että tulli- ja verotusrosvuosta
iarjottavat myös sosialidemokraat­tiset
kokoomushallilukset. Edel­leen
he osotlival. oltä kulutlajain
osuusliikkeiden aktiivinen solidaa­risuus
on välllämätöntä taloudel­listen
taisteluitten käymisessä, joi­den
lukumäärä li.säänlyy jatkuvas­ti.
Lakkoavustusten myöntäminen
työläisten taisteluille on mahdol­lista
vain siten, että miljoonat
osuusliikkeiden jä.senet saadaan
ipobilisoitua ja kiintymään työ­läisten
taisteluihin. Työtlöinäin
työläisien taistelua ja vaatimuksia
niiitlä luettava poliittisesti ja a i -
ncellisesli. Reformistien manöve-railiit
kartelleihin ja Irusleihin
nähden paljasteltiin sekä osoletliin,
miten reformistit sulautuvat yhä
enemjii ja enempi kapitalistisiin
monopolistisiin järjestöihin. Neu­vostoliiton
edustajisto niinikään
onnistui osotlaniaan imperialistis­ta
sodan vaaraa käytävän taistelun
suunnalloman suuren poliittisen
merkityksen ja paljastamaan re­formistien
ulkokultaisuuden tähän
asiaan nähden.
Rochdalen lienraivaajain osuus-periaatteita
käsiteltäessä kykeni
Neuvostoliiton edustajisto totea-niann.
etlä Neuvostoliiton osuus­liikkeet
toimivat 80 vuotta sitten
laadittujen Rochdalen periaattei­den
mukaan ja sopusoinnussa
muuttuneiden olosuhteiden kanssa.
Maanviljelys-osuusliikkeitä käsi­teltäessä
osolti Neuvostoliiton edus­tajisto,
etlä vasta kapitalistisen
luokkahallinnon kukistamisen jäl­keen
muodostuvat maanviljelys-osuuskunnat
ja kollektiiviset talou­det
maalaisraalajain laajojen jouk­kojen
todelliseksi avuksi.
Neuvostoliiton edustajain puhei­den
vaikutelmia yrittivät reformis­tit
laimentaa omilla keinoillaan.
He asettivat puhumaan valkokaar­tilaisen
Totomianzin. joka valit­teli
proletariaatin veristä oikeutta
ja yritli mustata Neuvostoliiton
osuusliikkeiden suunnattoman suu­ria
.saavutuksia väittäen, etlä juuri
L\euyosloliito.s5a, j o ^ o^uusliik
keiden jäsenet kaikliein akliivisirn-niin
ottavat osaa osuusjiik^ciclcn.
töiniriilaail. - •6suyiiikkciden*^'^jäse-:
net mliksi hvat \ äirtf j)blkkiä paperi-jäseniä.
.*^aksan osuusloimintalii-ton
oflustaja Lorenz myös hyök-käili
Ncuvo.-toliitloa vastaan, ke­hottaen
Neuvostoliiton riisumaan
asei<ta!
Kun kä,-:itelliin kysvnivsfä, ote­taanko
Ranskan edustajiston eräs
e.sitvs kä.«itcltäväksi vaiko ei. uh-
Kansainvälisen Osuustoimintalii-ton
Wienin kongressissa nähtiin
jälleen kahden eri maailmankatso­muksen
kilpailevan Osuustoiminta-liiton
56 miljoonasta jäsenestä.
Yhdellä puolella olivat reformis­tit,
jotka pettävät osuusliikkeiden
jäsenten proletaariset edut ja jot­ka
alistavat osuusliikkeet trustien
hallinnan alaisuuteen. Näitten re­formistien
käsityksen mukaan tu­levat
osuusliikkeet asteittain, vuo­sikymmenien
ja -satain kuluessa
syrjäyttämään kapitalistisen kau­pan
ja tuotannon ja kulkemaan
sosialismiin kehitysopillisin kei­noin.
Näillä reformisteilla oli vastas­saan
leppymättömän taistelun kan­nattajat,
l^euvostoliiton proletari­aatin,
ja samalla kaikkien mait­ten
luokkatieloisten työläisten
osuusliikkeitten, edustajat. He osot-tivat,
että rappeutumiskaudessaan
oleva kapitalikinen järjestelmä
voidaan poistaa vain proletaarisen
vallankumouksen kautta. Jo 1910
julisti Lenin kansainvälisessä so-sialistikongressissa
Kööpenhami
nassa,, että kuluttajain osuusliik­keiden
-tulee aktiivisesti ösalUstua
proletariaatm taloudellisiin ja po­liittisiin
taisteluihin jä antaa niil­le
aineellista avustusta.
Neuvostoliiton edustajiston pu­heet
Wienin kongressissa tarjoavat
meille mahdollisuuksia taistelum­me
voimisluttamiseen miljoonain
osuusliikkeiden jäsenten voittami­seksi,
jotka vielä tällä haavaa
ovat osittaisesli reformistien vai­kutusvallan
alaisina.
Otto Schröder.
PAINOVIRHE-PAHOLAINEN
Painovirhe-paholainen on itse­päinen
olio. Se temmeltää tässä­kin
lehdessä aina silloin ja tällöin.
Eilisessä lehdessä se esiintyi New
Yorkin pörssiromahduksen ai­heuttaman
arvopaperien alentumi­sen
omavaltaisena tulkkina.
Kirjotukse's"sa ' "Uusi pörssiro­mahdus
ja talouspula" ilme­nee
eilisessä lehdessä lause: "Uusi
pörssiromahdus tapahtui viimei
maanantaina, hävittäen kahden-miljoonan
dollarin edestä paperil­le
merkityltä arvoja."
Korehtuurinlukija korehtuurilu-kua
suorittaessaan ajatteli, että ei­hän
kahdenmilJoonan menetys ole
mikään romahdus New Yorkin
pörssissä. Hän katsoi käsikirjoi­tukseen.
Siinä mainittiinkin kah-destahiljoonasta
.dollarista. Kak-sibiljoonaa
dollaria on summa,
josta kannattaa mainita. Koreh­tuurinlukija
teki asianmukaisen
korjauksen korehluuriliuskaan jc
lähetti sen latomoon. Siellä kui­tenkin
edelleen temmelti painovir­he-
paholainen. Korehtuurinlukijan
tekemää korjausta ei otettu huo­mioon.
' Toivollavasli painovirhe-paholai-
^ Keri ori lähtenyt vieräihille toisiin
pajnpiliin , ja sallinee, edellä ple-van
oikaisun julkaisemisen.;
NEW YORK, sy5'3k. 24. — Tä­män
kaupuhgiri menoarvio vuodelle.
1931 tulee nousemaan ennen kuu­lumattoman
korkeaksi, vähintäin
$632,400,000 .iin. Tämä tulisi ole­maan
$67,630,272 korkeampi kuin
t ä m ä n kuluvan vuoden menoarvio.
Näiden numeroiden mukaan kau­kas!
Ran.-^kan rdiisfajisto heti pois- Punki verojttaa jokaista asukasta
lua kon?re.«ista. jos e.-itystä ei k ä - ^ ^ " - ^ ^ ^ ' ^ ^"^^"'^ kahdentoista kuu­kauden
aikana.
Canadan koko hallituskustannuk-set
olivat v. 1929 $281,400.000 v ä ­hemmän
New Yorkin kaupimgin
menoarviota tulevalle vuodelle. jo3
1 - . ,..ti . j ..t.... i <ix.r . . . . . r\ . • • . T - '^^ n i m i t t ä i n tulee olemaan noin
l u t t a j am osuusliikkeiden vallta-| Kans.ainvaliscn Osuusloiminlalii-j korkea.
sitellä. Ranskan ja Britannian por­variston
imperialistiset vastakohdai
ilmenivät sclviisti arvostelussa, jon-joukkotyöttörriryltä
vastaan on ku- j ka Ranskan edustajisto kohdisti
T^telu tjviaep Neiiypsto-Unj^ p u o ^ t
——No. 226
28 p. elokuuta Unkarin tjrölälsten xin
Ja talonpoikien pääpyöveli, Unkarai
proletariaatin diktatuurin verinen
tukahduttaja — amiraali Nikolai
Hcrthy äkkiarvaamatta kävi erääs-kuningaskunnalle
osoittautui -
vaaralliseksi vieläpä Bernhard
Shaw!) ja julkisesti poltti rovlolLi.
Unkarin hallitus k ä y Julmaa taiste-lua
työväenluokkaa ja talonpolkais-sä
Unkarin suurimmassa hillikai- toa vastaan. V i h a työläisiä kohtaan
voksessa Tatabaniassa. Asemalle,
paitsi paikallisten viranomaisten ,1a
kaivoksen johdon edustajiay:!^! ko­mennettu
diktaattotäa. .vast8:%nott<a-maan.
20 • "työläistä,". .Yksi.liniista
"proletaareista": tDxvehtl >. pyöveliä
puheella. .
Horthy vastasi tervehdyksiin^ n ä i n:
"Me kaikki t i e d ä m m e , - e t t ä • työläis­ten
asema on sangen, vaikea, ei a i ­noastaan
meillä Unkarissa, ^ vaan
myös kaikkialla. Hallitus tekee kaik­kensa
helpottaakseen t ä t ä asemaa.
Mutta helpoittaa voidaan ensi s i ­jassa
säilyttämällä järjc-atjä, sillä t^l-mä
järjestys on koko kansan etujen
mukainen. Tj-öttömyyskysymystä ei
missään tapauksessa saa ,ratkaista
kadulla. Me emme t ä t ä salli. Joka
rikkoo tämän hallituksen määräyk­sen,
se kohtaa ankaran vastarin<-
nan".
Horthy piti sanansa. Ensimäinen
päivä syyskuuta Budapestin bule­vardit
olivat työläisten verellä va­lellut.
5 henkeä murhattiin, 75 haa­voittui
vaikeasti j a lievästi haavoit- _
tuneiden luku nousee 400 henkeen. liiokkavastakblEidat suurenti kärjisty-
Budapestin kaikki yankilat
täynnä vangittuja työläisiä.
^pminunistipuolue
Puolueen keskus-orKantsatsioni-
Umenee joka askeleeUa kaikessa y h , ' jaosto on p ä ä t t ä n y t lehden tässä
telskunnalllsessa elämässä. Jokai-. ogggt^gsj^ sjuojn tällöin julkaista
neii upä?efi:;ja a M u ^ r l , p ö ^ i a - i » . puolueen o r ^ n i s a f ö o r i s i a kysyihyk-valtlbh
virkailija yöfvat vangita U-.K. . ,-f-Ä« . ^ . i - . , ^ , « ^ o . VJITJA.
on Uitntävä. Soi^p^
.Pahintaan kolme J ä ^
f _ _ . paikallisen toimee^
Jokaisen paolnejäsenen tulee olla agitaattori
komitean hyS^a^g^
• '-.y '^•'"'^P^ikoissa, joissa '
telee ainoastaan yksi tai]
' ' ^ i t t ä i i i ^ i m a k k ä a i i i 'hmtiiu^^f^ [ t o i t t a e « . kein:!)ja.;.?riiden Jtfirjaaml-cisiöcomehto'
m ^ e t f d u l l a , mlssa seksi voidaksemme., l u j i t t a a poolu-batrakit
j a köyhät talonpojat eivät ettamme järjestölliBesti.
ole valtion virkailijoiden silmissä
edes ihmisiä. R i i t t ä ä kun mainitse* Poistakaa toimettomuus j a kohot-c
t t ä Unkarissa on vielä laki r u u m i i l - : takaa j ä s e n i s t ö n teoreet*
llsesta rangaistuksesta (vieläpä nai- , tista tasoa
siakln varten). j . . , , , ,
Unkarin ulkopolitUkka on Impe. ' Pnri kuudennen ottama askel
sen tehoisuuden värväystyössämme, lueen jäsentä, on -
meidän puolueemme j ä s e n t e n tulee tava läheisimpään d"*"'*"
olla. paremmin varustettuna puo-|seudallaan taikka o
lueemttie' teoreettisiin perusoppei-'yhteinen työpaikk^"^
hin j a toiminhan hnjaan nähden, työpaikoi.^sa tySäk^ntX,
H e i d ä n t ä y t y y kyetä selittämään ten kanssa, kunnes
tyÖIälstoverejU^en yhteiskunnallisen reahdollista muodo'^
icfehftykäeni pe*ustekijat, varsinkin solu.
vallankumookselUsen toiminnan' .3 ^ n i , , „' -'^^"«U
t Oulu o n läripci"
pohjiniiiiaiset liikuntavoimat j a ka-jdistää pu(ihie&,i-#Sfei°.'
pitalismih kehityslait, sekä t ä r k e ä t j hiin maanvilielifn^^- "
Solujen velvollisuuteä^;|i
t e k i j ä t sen nykyisessä luhistumisen
kaudessa. Meidän tulee kyetä se-' ia^t'^' , r^,^
l i t t ä m ä ä n reformististen " t y ö v ä e n " SumaUomi''" ' ' ^ ^
ohjelmain taloudellinen mahdotto- työläis^
muus, samanaikaisesti kun: o s o t a m - n ^ t i ^ ' ' ! " . - - * -—
rialistista. suunnattu Neuvostoliittoa poistaakseen toimettomuuden, mikä me luokkamme nimessä esimtyvam 1^3^^, päiitök.iä hZlTl
vastaan. | on ilmennyt jäsenistössämme liit-
' Nykyään on käynnissä, armeijan tovaalikamppanjan, puolueen j ä s e n -
Uudestijörjestäminen. Sopimuksen v ä r v ä y s k a m p p a j a n j a W o r k e r i h le-Äiukoan
el Unkari saa p M ä aseissa ^ v i t y s r y n t ä y k s e n . y.m. yhteydessä,
enempää 35.000 m l e s t ä r ^ m u t t a tä- j ^ ^ ^ ^ suoraan hyvin vakavan puut-mä^
soplmus on jo aikoja .sitten 1^^^^.^^^^^^ juureen, mikä ehkäi-
* , Isee puoluettamme k a i k i l l a sen t o i -
Vuoden i930 alusta alkaen ovat minnan aloilla.
Kapitalistisen työnantajaluokan
ovat net Unkarissa maatalous- j a ylei­sen
talouskriisin yhteydessä. Työ- lueemme j ä s e n i s t ö n velvollisuuksia,
väenluokka herää Ja siirtyy vasta-1 Jokaisessa teollisuudessa on koh-
Unkarissa on n y k y ä ä n kapitalis- hjrökkäykseen. Komintemhi Tpk:n distettu hyökkäys työlSisten palk-petturien
työväenluokkavastaisen' suoritettavan iäri.
^T^S""-*- V V A- ... l ^ ° « ^ t i s e n k i i S \
T a r t e m U ka.ke.»,^ m_e.dan ja- tustyön avulla; l e « ;?
senistomme taytyjr kyetä sehtta- nnnlnnnn i.,>,-„i,:_ .. "
min historiassa vielä koskaan näke.
mätön kriisi. K r i i s i käsittää koko
kaupungin ja maaseudun talouden.
K a i k k i porvarilliset lehdet puhuvat
maan m.itä raskaimmasta taloudel:
lisesta asemasta. Kaupungeissa sul-r
Jetaan sadoittain kauppoja Ja teh­taita.
Työttömyys kasvaa nopealla
•/auhdilla ja vieläpä porvarillisten­kin
lehtien tietojen mukaan käsittää
450,000 työläistä. Tämä merkitsee, et
tä 8 miljoonasta asukkaasta 2 m i il
Joonalla ei leipä ole taattu. -
Mutta eivät ole paremmassa a.se-massa
nekään työläiset, jotka ovat
tehtaissa töissä. Ammattltyölälset
ansaitsevat keskimäärin kuukäudcs.
sa 40—60 rpl., ammattitaidottomat
ja maataloustyölälset voivat 12-ttin-tkesta
työpäivästä (välistä pitem-.
mistäkin) ansaita ainoastaan 15—30
rpl. kuukaudessa. Laajoissa työtäte­kevissä
joukoissa herää tunto, että
täytyy ase käsissä taistella proletari­aatin
diktatuurin puolesta fasclsmia
ia sosialifascimia vastaan.
Käsittääkseen, minkälainen mieli­ala
vallitsee Unkarin työtätekevien
keskuudessa, otamme yhden. keskus­telun
taantumuksellisen sanomaleh- vaikeaan asemaan — j a hajaantua
tlmlehen kirjoituksesta fascistisessä . i-aiihallisestL
m&an m i l a sel,v. imma-l„la- .k.ie, l„el.l.ä puo-" i'.Piru, oilaiiie.„e„n kirjall,is u,^u tta; *f
lueemme joHtava rool. luokkatais- turellista tvötä- VeskJ^
. . . » ^ f ' " ^ ^ " , oP^^ttaa ja valistaa p^Iu
kehitUen t y o l " - » ^ ."Hi kommunismin periaa
hyökkäys on suuresti l i s ä n n y t puo- t a vastahyokkSykseen luokknvAoI- j ^ Solujen iä=pr,f
--• • • Hstamme vastaan, j a culattaa työ- , ... . J en ten
.l.i.i.i set ,lu o,kk, ana yhtenäiseen »la i.s - voitta.m.a.a.n j-o""h"tLadijaa -aass -
te'l, u.r .in .t amaan l1o pulnlis-e sti k1 a p i t a1l-i s -M1"^'-,^,t.o.n, „j ärjestössä, tehta^^
ö i n Kukistamiseksi. i k 7 t l T ' - ^ ' "^
• Tehokas puolueen j ä s e n i s t ö n " . " f " ^ » ' ^ . " » ^aistel
opiskelutyö. mitä vaatii edessämme .if.^.^^J/^^-^^ eitettäviin vi^
olevat t ä r k e ä t j a jatkuvasti k a s v a - ^ o h t t a a nnta vallanb-
. . . . . . . . . . . . ilisen luokkataistelun näkö
(Baalgotarianissa y.m.). taistelu ka- ao.ssatunan^ssa. m m e u a aarxm- ^^/"^Jf^^^^^ k^krsen kuiu-l'^' ^^"^^ ^"•«amaan
pitäUstista ratsionallsointla vastaan,. mämen puute j a e p ä v a r m u u s ovat ^öty viimeisten KuuKausien Kum k,,ikkien taisteluiden j
menestys mielenosoituksessa 1 p. e-' normaalisena olotilana jokaisella e&sa ja tama täytyy korjata ilman 1^^^^^ ^^^^^ väsymättömä
lokuuta todistavat useita Unkarin t y ö l ä i s a l u e e l l a . viivytystä. Mutta puolueen t ä y t y y ^^^^^^^
poliittisen sihteeristön avoimen kir­jelmän
jälkeen on U n k a r i n kompuo-lueeh
sisällä tapahtunut voimien va­kaantuminen.
Monivuotinen fraksia- ^ ^ . ^ ^ . . . .
taistelu on Ukvidoltu. Useat lakot työttömyyteen tuhansissa j a sa-doissatuhansissa,
m m etta aarim-katason
alentamiseksi, työtuntien
pitentämiseksi ja , yleensä työolo­j
en kurjistamiseksi j työläiset ajet-kompuolueen
saavutuksista.
Sosialidemokraattisen
täytyi joukkojen
tää tunniislause
osoitusten järjestämisestä _ ^, ,ina„f
? f ^ i l » " . . " "u^ ^ f ^ l ! 'tämään työläisten järjestäytymistä
ne. Tällä petturit yrittivät hankkia . - . 11 n-I , „ ^ 'i„ « i , „„
s u o s i o t a ' t Ä s j ö u k k o j e n kesktiudesl .^^"'^M ^ ^ ]*
•> , . . . 1 hyökkäystä vastaan. Nuden toimin-
, , , X ,, + t a on erehtymättömästi työläisväs-
Jo elokuun alusta alkaen ottivat.'^ . . , , * x „ > „
Sosialidemokraattisen puolueen edus- taista. j a koska ne — toi«imtansa
t a j a t osaa neuvotteluihin poliisipääl- - k a u t t a — yhdistyvät mita häikai-llkön
fiiona. He pohtivat yhdessä lemättömimraän hallitsevan luokan
työläisten pyöveUeh kanssa siltä, rtil. ;taantumusvoiinien kanssa, n i i n ovat
ten' jär!jestäa ihlelenösötus, että pää. ne tulleet sosialifascisteiksi, kaik-slsl
rauhallisesti sivuuttamaan j o i i k - | k e i r i pirullisimmiksi luokkamme v i ­kojen
kärsimykset. Soslaltfascistle.n holHsiksil
tunnuslauseena oli — mennä ka­dulle
muutamaksi tunniksi, että hal­litus
kiinnittäisi huomiota työläisten
Näissä olosuhteissa ehkäisee työ- varata j a l ö y t ä ä muodot millä jo-käirieh
puolueert jäsen jatkuvasti j, Aluesolut harjottavat
lehdessä "Madjarhag" 23 p. .elokuuta
V. W30. Tekijä, kirjoitta^. (s^.j^h^
•riä *naisia bdbitl efäässä^p^lenessa
i&hkarih kaupungissa — myllyn liio-na
saadakseen jauhoja. Naisten jou­kossa
on paljon työttömien vaimoja,
^e seisovat paljain jaloin, repalel-shia
j ä rääsyisinä.
— Minulla tuleo; ensi syksynä var,
masti parempi olla, sillä venäläiset
punaiset tulevat j a kaikki mtiuttuu
heti. ' .
— Mistä te t e i d ä t t e , että he tule­vat?
• .
— Luuletteko, että ainoastaan
herrat tietävät kaiken, mutta' kansa
ei tiedä mitään? Me myöskin tie­dämme
kaikki.
Tämä keskustelu todistaa sitä, et­tä
vieläpä takapajuistenkin työtä­tekevien
keskuudessa kasvaa myö­t
ä t u n t o Neuvostoliittoa kohtaan.
Unkarissa on
"Mutta kompuolueen K K heti rea-geräsi
soslsaifascistlen demagogis­ta
"tolmihtaa",' mobilisoiden itsenäi­sesti
joukot Kommunistiseni Inter-natslonalen
lippujen alle, kompuolu­een
tunnuslauseiden alle.
Kokoontumispaikkoihin työläiset
k e r ä ä n t y i v ä t vallankumouksellisin
tais.telutunhuksin: "Työtä j a leipää!
Eläköön Unkarin Kommunistinen
puolue! Alas porvaristo j a fasclsmi!
Eläköön proletariaatin diktatuuri.
Eläköön Bela Kun!'*
Syyskuun 1 p : n barrikaadltalstelu-j
e i i jatkuminen toisena j a vieiäpii 3
päivänälJin Syyskuuta puhuvat siitä,
e t t ä joukkojen johtaminen Budapes­t
i n kaduilla oli kommunistisen puo.
lueen käsissä^'Puolue sanoi työläisil­le:
"Sosialidemokraattien johtajat,
puhuessaan joul^oihlelenbsoltuksis-ta,
pettlSvät työläisiä. Vai Akaa tals-telukomiteoita
tehtaissa, työpörssiSr
vastavallankumous sä ''hliölimatta poliisien kielloista ja
riehunut j o 11 vuotta. Kommunisti- . sosiallfasclstleh petturuudesta, mcn.
nen puolue on Itarkoitettu maanalair. k ä ä syyskuun 1 p : n ä kaduille",
»eksi. Proletariaatin diktatuurin ku-1 Työläiset vastasivat puolueen kut-kistumisen
jälkeen porvaristo yritti • suiih.
Näiden petturien toimintaan y h ­distyy
mitä häikäilemätön kapita­listisen
j a " t y ö v ä e n " ^imikilpeä
käyttäväin sosialifascistisen leh­distön
propaganda, mikä päivib-täin^
p y r k i i , kehittämään työläisiasä
^nnakköiuulpisuutta' kommunistista
Puoluetta vastaan, niin että työn­antajain
hyökkäykset voisivat on­nistua
tämän heidän luomansa val-hepilven
suojassa.
:^ämä seikat vaativat, että Kom­munistinen
Puolue tiivistää toi­mintaansa
viedessään eteenpäin
kommunismin sanomaa j ä meidän
vallankumouksellisen taistelun
suuntaamme jokapäiväisissä työ­väenluokan
taisteluissa.
Saavuttaaksemme sataprosentti^
h ä v i t t ä ä fyysillisesti kommunismin.
Monien vuosien aikana valkobandii­tit
Horthyn johdolla vangitsivat,
tappoivat, heittivät vankiloihin Ja
hautasivat elävältä tuhansia, työläi­siä,
käyttivät kaikki "kultuuri"-k€{-
not tukahduttaakseen kommunismin.
Horthysta tuli Gallifetin, Vrangelin
la Denikinin ansiokas seui-aaja.
Joukkomurhien lisäksi porvaristo tä.
kavarikoi kaiken sosialistisen Ja e-disfeysmielisen
kirjallisuuden (Unka-
"Syyskuun 1 p. antoi m i t ä voimak­kaimman
i ^ u n Unkarin sosialifäs.
cisiriiile. Työläiset näkivät omin sil­m
i n , " miten Unkarin Macdonaldit
Ija.ramit j a kumppanit puolustavat
porvaristoa ruumiillaan; he näkivät,
e t t ä SQSiälifascistlset .johtajat ovat
elimellisesti sulautuneet porvaris­tooni
iVölälsjoukkojen jatkuva radi-ikaiisoltumlnen
johtaa epäilemättä
siihen, että sosialidemokraattiset
^ ^ j ö l ä l ^ J O T k o ^ ^ e r o a v a ^ ^ o ^^
Miten pastori iierää ypoj^ kirkon rakeiuius'
m
T ä ä l l ä pohjois-Ontarion kulta-1 Näitä Lappalan verraten, ovelia
kämpiköillä ovat suomalaiset fas- ,(nim. papille) toimenpiteitä seiit-eistiset
lähetyspapit olleet ahke-Jteli minulle muutama päivä sit­rassa
kätyrihommassa muutamien: t e n eräs toverini, joka on jo pi-viimeksi
kuluneiden vuosien aik^-' temmän aikaa maassa ollut j a n i in
l a . He ovat koettaneet sytyttää | o l l en osaa tyydyttävästi puhua j a
lapualaishenkeä suomalaisten siir-Hönkunverran lukeakin englannin
tolaisten keskuudessa k a i k i l l a maii- kieltä. Hänellä oli kädessään tääl-dollisilla
keinoilla, mutta tulokset l ä pohjoisen kämpiköillä ilmestyvä
Dvat olleet kovin laihat'. -•-»-»*«•• . ^ . - t * .^
kraattlsesta puolueesta ja tulevat
taistelemaan Kommunistisen Inter-natsionalen
johdolla Ja lli)pnjen ä l ­lä.
Enslmäisellä päivällä • syyskuuta
on myös erikoinen merkitys Uttkatln
Kommunistisen puolueen Jatkbvalle
kehitykselle. Teollisuus- ja' i h a ä t ä -
louskriisi, työttömyyden kasvu,' iiiU-Joonien
joukkojen ' sankärillfiiea
hyökkäys poliisin kimpiäuuri,' iriiir-^
hatut, haavoitetut Ja" vangitut," —
kaikki tämä puhUu sitä, erta maana­lainen
kompuolue voi niitä liHiihi-mässä
ajassa muuttua joukkopuolti:
eeksi. Sen täytyy asettua laajojen
työläisjoukkojen ja työtätekevien
talonpoikien taistelun johtoon
Horthyn-Bethlenin diktatuuria Väs-taan,
sdsiailfäscismiä Vastaan, töf-sen"
Unkarin neuvostotasavallan pys­t
y t t ä m i s e n puolesta. ""^^
an
pysyvää ei ^Qle .syiity^yt.:;i;i}|t,,j>Ie
^des .omaa kokousiiuone ;Kp'iseet^
Airknttf^lehtV Tuon ' l e h d e n sanoi,
h ä n kerto^väHV-^ktifÄKä kommunis-
. „ , . ,;ro4'Ja^J^5K^"miF^i'na JSLJT^^
itselleen^ laittaa. ; ; N i p i n , n a p i n ; ; w 4 t ^ v ^ l ^ ,;^^,<?W«ii§?Pnt9rJ«fcjj ahieiJiff
papin • retkut; jtse hengissäjc.py?y-. SuQtta;^5itä';<£m.>i!Puolueen'»-keskuk-.
• i" jsesta^iehtimiseen. muistutettu iä'"öh'-
Tällä haavaa on t ä ä l l ä lähetys- jeita^^ annetta puöhiekönfeiston' t i i -
pappina muuan Lappala-niminen'-vistämisestä ja vahvistamisesta,
pappismies. Lappala tietää, e t t ä ' A a v a n c e j a pappi Lappala t i e t ä v ät
canadalainen porvari vihaa kom-- ttion asian paljoa paremmin. Seu-munismia
kuin härkä punaista vaa­tetta.
Hän on n ä h t ä v ä s t i päättänjrt
k ä y t t ä ä hyväkseen Canadan por­varin
kommunismivihaa. ' M i t ä pä
muuta kuin kertoa tuolle puna-kauhuiselle
porvarille runsaästi-v
ä r i t e l t y j ä juttuja kommunismin
valtavuudesta n ä i l l ä kultakämpiköil-lu
ja jo on ihme ellei porvarin
ta.^^kusta ala tinoja virtaamaan l^jr-kon
rakennusrahastoon*
raavanlaisia tietoja kertoi. toverini
Advancen levittävän kommunismis-
'•ta Porcupinen kulta-alueella:
"Canadan suomalaisten kes­kuudessa
on perin aktiivinen
j ä r j e s t ö , jonka t e h t ä v ä n ä on le-
. v i t t ä ä kommunismin j a jumalan-k
i e l l o n ' aatteita. Tämä j ä r j e s tö
ei toiini ainoastaan miesten j ä
naisten keskuudessa, mutta my;ös
lasten keskuudessa. 'Sunnuntai-
'kbuluja', opintoryhmiä, urheilu­j
a seurusteluyhdistyksiä pide­tään
yllä siinä nimenomaisessa
tarkoituksessa, «ttä päästäisiin
käsiksi lapsiin j ä nuorisoon se­kä
saataisiin heihin istutettua ja
heissä elvytettyä 'puöäisiä' op­peja,
jotka ovat täydelleen vas­takkaisia
Canadan hallituksen
aatteille j a k a i k i l l e uskonnoille'.
Tällä epäiltävällä järjestömuö-d
o l l a ' o n enempi vaikutusvaltaa
Timininsissä j a Porcupinen kam^
piköllä kuih niitä luköisät ihini-set
kuvittelevat tahi tähtoij^ät
myöntää: Moinen vähirigöltirien
toiminta on täällä ollut käyn­nissä
jo vuosikausia^^kuten ' A i i -
vance on k e r t a toisensa jfilk^eh
ospttanut." :^::-S.i!'i<y-.i^'f' '
Toveiii-'^ py^SyttT-^^'^ej^^^^^
Kiittäisin sydämenitpoliiasta Tistin-kiesusta,
p^p^i^I^a^palaa ..ja.j.Aa-vancea,
jos kommunistisella järje:^-
ftöZiä tcNdell^r o l i s i n i i n suuri vaiku­tusvalta
.Timminsissä j a Porcupi­nen
kämpiköillä kuin mitä Advance
uskottelee. E n ehtinyt kuitenkaan
vielä ilmaisemaan ajatuksiani io-v
e r i l l e n i , ennenkuin hän r y h t y i j'at-kamaan
selostustaan Adrancen kir­joituksesta
seuraavasti:
"Canadan kansa' ei ole y l i ­päänsä
kiinnittahyt huomiota
kommunistiseen liikkeeseen,'vaan
on sallinut sen kasvaa joniktip
laiseen voimakkuuteen.' K a i k e k si
liaimmat puolueemme voimat kuor-,
mitettuja virheellisten järjestöllis-l Sohin johtava elin-i-
eh menetelmien seurauksena, ja toimisto (bureau) — vali
jäsenistöh' suuren osan töimetto- jäsenistön kokoukäesss;
mniiden takia. Oikealla järjeste-, taen 3—5 jäsentä, riippua
l y l l ä j a vaatimalla "uuden l i n j a n " .Jäsenluvusta. On pidettäTi
toimintaa jokaiselta jäseneltä, par-!tönä, että solun toimisto, f
jon enemmän käytännöllistä työtä kuudeksi kuukaudeksi ja
voitaisiin saavuttaa kuin nyt on sinä aikana tehtävä täydell
tehty, j a t u l i s i näin olemaan riit->stus toimintansa onnisti
tävästi aikaa myöskin välttämät-^ia puutteellisuuksista,
tömälle puolueopiskeluUe. ! Edellämainitun toii
Viimeisten puolueemme ryntä-j muodostaa seuraavat t
yksien kuluessa ovat työläiset ter- järjestäjä-sihteeri, teollisD-vehtineet
kodeissaan vierailevia to-,täjä, agitproptyön ohjaij»
veroltamme,' 'puhujiamme, j.n.e.;jallisuus- ja sanomaler
Työläiset ovat myöntäneet meidän Jokaisessa puolueen
4iliiitiifiii»yyteiijnie työssä j a luök- so]us.sa on valittava tpjn^,
kataistelun ohjaamisessa. On siis sikön johtavista toverr
meidän sitova velvollisuutenime «ttä nämä toimitsijat otti'
Komniunistieelle Internationalelle, tuunalaisuuden yksikön lo^
tiivistää: j a lisätä työskentelymme ja työskentelyn johtoon
tehoisuutta; saattaen nämä työ- Heidän tulee valvoa, etti
läisjouköt vakuutetuiksi, että mei- kokouk.sia varten on
ään täistelumenetelmämme ovat oi- valmiina ja «ttä ainoastiu
keat; värvätä heidät. puolueeseen; | kein tärkeimmät kirjeet
rakentaen puolueemme' todelliseksi kokonaisuudessaan kokoi'
vallankumoukselliseksi poliittiseksi sensijaan kutakin alaa
joukkopuolueeksi, j o l l a on ymmär­rystä,
albtekykyisyyttä j a rohkeut­ta
johtaa työläisiä luokkataistelu­jen
kiihtyvien vaiheiden läpi kapi­talismin
täydelliseen hävittämiseen
— j a sitten kommunismiin.
A . T . H . ,
Kp. keskus-org. jaoston siht.
K a i k k i e n puolueen yksikköjen tu­lee
ka'r.itenä'seuraavat kohdat puo-lueen
«äiinnöisUi het! ensimäisessä | ^^^^ Osuu-sliikkeen vi
kiokouksessaan niin, että tulee j j^ojjoiis pitämään Don
toimitsijat raporteeraavät ji
vät esityksiä.
Kp. keikoi-orl..
Torooto
Niinkuin aikaisemmin on
moitettu tullan Tororitffli
myöskin korjatuksi yksikköjen (so­lujien)
toiminnaiä pääasiallisimmat
ii«Ikkoudet.
5 luku Puolueen solut
28 päivä alkaen klo 2 J.pP- ..
sessa käsitellään sääÄ
fvyskokousasiat. Toivomaa
liikkeen jäsenistön rutisäst»
ottoa. • •uui
Saman päivän illaksiHO^?.
1. ^uoluejärjestön perustana on gyygiii^^^cH puolesta j ä r j^
solu (tehtaissa, kaivannoissa, työ- \ illanvietto, myöskin
paikoilla, konttoreissa, kauppaliik-: jjjjg Yiyvi. ohjelma._ 1".,
keissä, valistuslaitoksissa j.n.e.),i r,n. kaikilla vapaa pääsy. .
niihin kaikkien häissä laitoksissa
t y ö s k e n t e l e v i e n Ruolueen jäsenten
olevain- suomalaisten todellisia
etuja puoltavista on- tärkein
Tiliiminftissä sijaitseva Canadan
~yh'diät^eert kirkon suomalainen
lähetystö. Sitä kannattaa kaik­k
i en uskollisten canadalaisten
tukea. Avunpyyntö onkin j u u ri
t ä l l ä haavaa lähetetty. Pastori
Lappala, Timminsissä sijaitsevan
suomalaisen lähetystön pappi,
erääsää t ä l l ä v i i k o l l a lähettämäs-fe$
än kirjeessä seikkaperäisesti
kertoo kommunistisen jätjestön
suunnitelmista j a vaurastumi­sesta
suomalaisten keskuudessa.
Hän osottaa, .että 'punainen' l i i - .
ke Timminsissä j a Porcupinen j-jjymään teipa
\. kämplköllä on hyvin organisoi- dessa, .ia m^;
1: tffäryä" sen myrkyllistä vaikutus- - .. ^ -
1^ deir ^ ^ ^ ? ^ ^ ^ , ^ ^ u t e n Ve-
' " n ä j ä l l ä on tapahtunut'."
kahvitarjoilua.
Tervetuloa! — J - ^
vaksi kuvaavat konimunu
man läiillä Porcupinen ka,
sanoi toverini ja luki vieb
kohdan pappi l^VV^^f .
räisestä kirjeestä", jog^
oli nähnyt hyväksi JnDö
tamia kohtia:
"Tarvitaan jonlnn
kannus rukous- jain-.,
,T sekä seuratoimintö,
i^vakcnnusrahastoö
alotettu ja toivot^.
.=itä autatte oo malta
ne.
Lähetystön ed
Taasen toverini keskeytti selos­tuksensa.
Kyllä kai niitä on sem­moisiakin
" v e l j i ä " , mietin minä,
j o t k a Lappalän j a Advancen moi­sen
keitoksen nielasevat semmoi­senaan.
Elleivät muut niin aina-k
i h kristilliset salaviinurit j a k u l ­takaivosten
johtoherrat. Heidän
vieriset riistokolikkonsa tulevat
epäilemättä kilisemään pappismies
iiappälan haavissa. Ne ainekset
, j ovat niitä .G^^ kapitalismin
onneksi on kuiten"kin o l e i n ä ^ pöniötiä.
uskollisia suomalaisia ihmisiä; «Koltassa sen n y t rftten vihdoin-j
o t k a ovat ryhtyiieet vastusta- , . ^ . , _ «onnicmJps
maan vastenmielisten pahoja t ^ - lati kuulet, mita varten pappismies
tä. Canadaa, j a Timminsissä Lappala j a Advance m m maftta-teen.
-
voisena. Itse lähde"
uusia tilauksia A ^ P * ^
nulla on näet kolme to J
sani. He ovat to .n ^
olleet hiukan symP^^
tehneet täydellisen
peiitä ja P^P^'^^^^ * '
•ä maksussa tilata
Terve vain!"
^HOLLINGERIN