Vapaus, May 24, 1930

              Sivu2 Lauantaina, toukok, 24 p:nä — Sat., May 24
V A P A U S tu
No. 122
«ti a
• 'TifmTrt .niT ^ jr>rWiiitft 23S7W.
Xlr}«ralbtoaaMt«kMt flJB.
$SJBO 1 ketM. Am «(•kM( « I M k « u . «34» «BM Uft««- — f«iuwii««««k««
•p^tH«r, JM»- hntm. — tatftuummupm t» IUMU»
. ^HVrnJb^f^-muiim;- 7w. n «
to ih« bcM ««veftMac M i i a i B mo»( « i * Tiinlife <•
«Hr. >fck. — i*
J M »tu ailloia tabnu* mm tuutu n«<«Ii««M UrJeMMSMy kfdotukM ••«•ttMa UUkMs-mil^*
m pmmomtm»riU nlmtUii S. V. AVlffJ^ttO^
Massa leviää ja
perialismin pääasiallisinipana tu­kena.
Inlian muhamettilatis-väheni
ml-töä taa* on muka "suojeltava^
fiindulaiskansallisfen hyölckäyksil-
I lä. Kaikki mainitut lehdet ovat
Jakannefil ilmeatymäslä. SäädÖk-
."•csrä sariofaan. että mitään look^
kavihan liet-^omisLa ei .sallita, jo­ien
Oli orlolettaviirsa. eitä kaikki
vaHankumouk»e}li*en työväen ää­nenkannattajat
ennenpitkää pako­tetaan
fopejiamaan luvallisen ilmes-tymiM-
nsä. Benjrali.«ga on myös
nrljä tärkeää kaa^^alJisten päiväleb-
Ifä — Liberty, \dvaace, Bangba-i
i ja Ananda Cazar Fatrika — saa-te
Cu/IViUI
^ Riaan heti lakon alettua huomatta­van
määrän rikkureita. Rikknreis-ta
saatiin alkuun kuitenkin csa
j ••oir, mutta taaskin kykenivät työn-an:
ajat hankkimaan lisää r i k k u r e i -
;ta, niin että loppukädessä oli r i k -
kurivoima niin suuri, että lakko­laisten
kokous, tämän knon 20 p
katsoi parhaaksi
ottamaan haltuunsa tnotanBon vä­lineet,
loöden ''vihdoin tännekin
'samallaiset olosuhteet k u i n feodaa/
l i v a l t a , joka painoi kirouksensa
^oropan srvistyneisfln maihin.
Jolttuen siitä että meidän luok
kamme alkaa selyeimnin tajna-inaan
syyt kniittnieensa, joutuu
lopettaa lakon suuret työläisjoukot usein ryhty-työläiHten
häviöllä. Lakon epäon- j^öän lakkoSmr, vaatiakseen pa-
Henkilöitä, jotka ovat aikoneet
lähteä Kanadasta j a Yhdysfalloistri
tämän kevätkesän aikana metsän-hakkaustyökunnan
mukana Karja
laaa, kchbitetan antamaan tiedon
lähdöstään tätä asiaa valvoväll'
ktrpnitealle. Lähtöpäivästä ei ole
vielä varmaa tietoa, mutta sen s i -
nistumiseen voidaan asiallisemmin
pitää syyllisenä tavattoman hnonoa
aikaa j a siitä johtuvaa suurta
t\ ötfömj-yttä, joka erittäinkin täl­lä
alueella on huutava. Tämä ei
kuitenkaan merki:se sitä, että vaik­ka
lakko hävittiinkin, niin se ei
, mi.-Hään tapauksessa saa murtaa
tvöläisten taisteltiimiostusta.'
rempia elinehtoja korvaukseksi a i ­naisesta
työstään. Me olemme a i
kaneet käsittämään että vain Uit
•tymällä yhteen j a taistelemallE
oikeuksien pooledia voimme voittaa.
Kapitalismin rajaton atinens ajaa
miehiä j a naisia taisteluun. On o l ­lut
j a tulee vastakin olemaan lak­koja
kaivoksissa, ^öpajoissa, met-
Vaikka Intian hallitus aTitui-
«Jten lahetfefee rothkfräeyia va^öu-
^u|sia jfeyvy^t^än ^.at)ita ^UlajfvieUa.
py^yy 9C ainoastaan* ,pojaaxpitua-
|eitt^o«H»na p r ^ j^9t»>9-
hmin rajalta asuvra >tiiär0t<^«iisja
^ätlariyi ^settoa '(*^
jk Halhta^ ylJapitMMAtä an-
Jtatas^ar sensburliia' huölnnana
todiistavat ji^pitel^i^
A j a s t i laajeneva» »yveniy-
Nyt myönnetään ^o yifan^ojmjiis-
^'niellakat" eiväiE rajtktme^ yk-,
iustään srvuliväeslö«>n IcciiiJtit^en
yaTjrart^kumouTc^etiiffitcn kä1ik\tam\'
fMcn Jiftliitukscn sqtayaeih |^an|^$a.:
I^aiikka ' Icapinoil8ijor6i''raiw
tfaan Jatb«ie.iy:t ryji^fttit olivat
)aan tässä. ^td^iii^^^^;^^ f' i "epätyydyijlavästtr' ; a ' Sn^Seh'
-Inrcha, j^ita ^li(hSA äst*'ön'|>i^«
ia sitä, «itä Hii^ a ^^
.Tsia y^li^foiinfii^^,^i J Ä
Itibäin. Muta aie « e U ^ , i^ta JQ'
jlialaiset sotilaat ki(4itli^^iyV«i^^
inasta imperialismia vastaan kapi­noivia
väestöluokkia, on epäsuora^
na todistukseiija talonpoikaiston
mielialana critotcfh ' Punjabin
maakunnassa. Sentah^en on luulta-yata,
että Peshawariii tapaukset
tulevat uusiutumaan mUj^ i i in
Siotilaskeskukflissä |H>lijOi9rajp|9,
missä sotaväki on vielä' läheiseni-missä
suhteissa |yytymärtJSniän ta-tönpbikaisvaeäföii
kans^ä^ *'*
• On. helposti selitettävissä/mi^-
|:ätähden v a l l m k u ! ^^
Bnltiläisien |J^äri^koi(?n8^ ^
afäisena 'toimiva "^erij^^ ^urinell^-
nut ja raaka intialainen jpoliisi on
imperialistisen sorron "liäkyvin ja
ärjyttävin ilmaus. Asevif^djt f^äs
oV^al nritä *palK^6ja• jofirtä |»ölus|
ja; sotaväki' säayillineensä millä
uupuvat työfäisiä, mutta joista
fjrpväkipuolestaan vof , saida
iai|^«tuvä}iricitä käyietJtäväi»6eij
sorlajiaan vastaan. ' Gfiitfagafrgjh
arsenaalin valtauksen jäfeita ' on
tehty monta hyökkäystä, aseyaras-tj
»fhin. etenkin ^oigalissa, fossa
oh CTikoisesti lälä iackotusta yar-leit
mttociosi^ttuja salaisia järjes­töjä.
Muuan ' seUafnen yllätys-hyökkäys
tehtiin yöllä yiimc Jiuti-ti^
uilin 29 päivää vasten Calcuttan
lähetlyvillä^aleyaa Possippren ty-kistjöVar^
uttictra' yartioivien brit-tiläisten^
Valrfisötiliriden kimppuuh.
Jeka-päivä toimitta*a poliisi ko-tietsintöjä,
"joiden yhteydessä ihmi­siä'
vangitaan tusinoittain. Par-
Kaana fodi^tuksena paläutassa yalr
^fs^vasta nii^fiala^^ on .käi1c|den
lyi^äistep erinomainen sofidaari-
»uu? jjijiirien Jcanss^. Äjurii <wat
rauhallis««f asettaneet kuorma-yankktirinsa
kätBsufuiksi, pannak­seen
västafauseeii ftalfifjlk^ uut­ta
määräystä y^astaaii, IpKä. kielt|[ä
heilan ajamaa kaduilla k e ^ p a i -
Täilä kello 12 ja 3 v ä i l lk Nämä
tunäit ovat Calciiltan vttkkalfita
liikeaikaa, joten ntntä 40,060 aju­ria
uhkasi työttömyys ja nälkä.
Ijfarlituksen tarkot«/kscna oir tuol­la
säädokscillä edistää kuornta-au-tpien
kayttoa (ja samalla britti-iärsten
kuorma-autojen iiiaaban-luontia)
seka Burman oijy-yhtion
tuotteiden menekkiä. Ajurit toi-mefcnpaDtyat
miclenoftO;lusku Iku­isen,
johon polHsi ampui, tappaen
kuusi ja haavoilaen toista sataa,
'i^iila huolimatta he seuraavana
päivänä ilmestyivät kaduille rat-
.taineen nöina kiellettyinä tunteina,
ja useita vangittijn. Poliisi pcn-
It^i Ajurien union, Bengalin juut-
"iitvoläisten union ja Työläis- ja
täio,npoikaisp uol ucen konttoni.
Kuiden ensinmainitun järjestön
kirjurit vangiitiin. Valtaavia pro-
.tesJräcf^ooksia ovat pitäneet sekä
into koirire edeilämainittoa järjes-jtoä
J^Tidessä etta Kutomotyöläisten
u^ip,'pi^amalyöläisten unio, Biir-faha^
iin työväen unio. Nuorten
tpyci^pn lUyo ja useat muut työ­väen
järjestöt. Ajureita vastaan
nostettu oikeusjuttu on päättynyt
^jten,':että kolme union virkailijaa
ja i^nuuan ajuri oii tuomittu vuo-,
deki^ 'ankaraan vankeusrangaistuk­seen.
'
. -^elä-Intiassa, joka on hindulai-
§1^' dikeaugköisuuc|pn j a sosialire-j^
Qrmism|n'tyy^^^ ei liike ole le-y^
nnyji ^ . t ä npijk^li kuin pohjoi-
^t^ntfa tälläkin on tilanne
|(<;9uUi^§*!Sa. MödrrtSisfa oli taan­noin
'implm folion, bsallis-
' (i/funansia tvöläjsiä ja ylioppi-
'itu Tapamä |nwaaii|Hp.oliisi taas
<<lM«|ii(no|il|iäf ^j iso
«tii surmansa. Siitä on
:'johttiniKi.yhä uusia katukahakojta
joUljlkojen ja poliisin välillä. Madr
Vasf^rJ^Äutalie- ja satamatyöjiäisten
v^^«jtik:äinoiiksellisen liikelrtiftiisen
tiikahuttamisessa on poliisin hv-
ViSinä ap^ ollut yanhoillincn uni-dn'
^o|itomies"j^ ' feosoofi Shiva
l^^ap, fiiglanriin imperialistisen
j^yöyäenpuolueen ja taontumuk-s<)
iisen Amsterdamin amnialillisen
kansainyälisen toimeliaimpia asia­miehiä
«Intiassa. Mutta kutomotyö-laiset
eivät ole antaneet hänen veh-ice^^
yjpiisa vaikuttaa itseensä, vaan
pyat alottancet lakon.
K<tnietykkiensä ja pomm itusi en-tokotiehtintsa
Iisaksi on MacDonal-dlni^
a):litusi herättänyt henkiin
Y:n Ipip nainolain (joka kuinot-tiip
y. 1^2^). Tuon " l a i n " mukaan
yaaditaan kaikilla sanomalehdiltä
jtatEans, joka menetetään hallituk-
'^1^^, jo* lehden havaitaan sisältä-y^
pijtaän *1capinallista". Uusittu
^aadds menee vielä piteiniuälle: la-kattsrahsn
menettämisen lisäksi
joutuvat myös kirjapainokoneet la-kayarikoitaviksi,
ja kenen tahansa
pllfe^l!?'^'^'-*^^'^'^ yallassa on har-
|ci[ä, n?|feä kjrjoins on n i i n " ka
D||jia|))jieji", i^tta se oikeuttaa taka-ygftk<^
imaan sanomalehtien oniai-
^ ^ d ^ . plelfi^ssö, varakuniiikaiui
^a^ljjtuskaupu^ vaaditliin
?fMr T?!'^??' lailfamaan takauksen
^IijDai^ JP.^i'^'^^ iltaan mennessä,
likjka jakKaamaan ilniestyinästä.
lä |«^<j^ olivat *iliiidustan
J ^ , ' " T e j " ja "Arjun"^ (kun-kftj*
takaussuramaksi määrättiin
§75 ijiijilaa) sekä "Riyasat- (300
Miitäa)"ja "Millat" (150 puntaa).
iMtsimäiset kolme ovat kansallisia
ja ajavat kansallisen itsenäisyyden
asiaa, mutta niitä pidetään Sikh-itijtokunnap
äänenkannattajina ja
senlähden ipuhanjeltilais-vaslaisina.
Neljäs on kuvitettu viikkolehti, jo-
'ka taisteleb kntimaisten ruhlinait-ten
hallitsemissa maakunnissa val­litsevaa
tvranniutla vastaan. Vii-
^iscpä n)ainittu on hindulais-vas-taisen
rauhamettilaisryhnuin uä-
Jifienkännattaja, joka kannattaa In-tlÄft
iisenäisyytfä, mutta vastustaa
hindujen ylivaltaa. Takaussummi-en
jPro johtuu kunkin lehden bai-talHsuude^
ta imperialismin eduil-taa
kukin, ja Advuncc luultavasti
lakkaa ilrncHlymä-stä.
Toisaalla ovat jobtavimmat kan­salliset
Idide? nauttineet runsaita
apurahoja Bunnan öljy-yhtiön jo­kapäiväisten
iinioluslen muodossa.
Lahjominen ja kuristaminen toimi­vat
käsi kädessä.
» * »
Cttndfiiii useasti ilmilausuma
loivomns tulla vangituksi on vii­meinkin
toteutunut. Hailitu.s antoi
iiäiicn rikkoa lakeja kokonaista
neljä viikkoa, samalla kun hänen
seuralaisiaan tuomittiin erisuurui-
.«iin vankousrangaistuksHn. -Tähän
menettelyyn hallituksella oli pä­tevät
syynsä: se halusi voittaa ai­kaa.
Gandhi ja kongressi alottivat
loltelemattomuus-liikkeen sillä ni­menomaisella
ehdolla, että liike ci
saa<>ria väkivaltainen. Mutta kaik­ki,
jotka tunsivat työläisten, talon-p<*)
ikien ja nuorison todellisen mie­lialan,
olivat täysin selvijlä siitä,
että väkivallasta kieltäytymisen;
aate ei mene joukkoihin. Heti'
siiolaryntäyk.sen alettua puhkea
väkivaltaisia mellakoita kaikkialla
liitiassa, joka todisti, että kau­punkien
työväki ja nuoriso eivät
olleet Candbin' johdettavissa. Im­perialistisen
hallituksen politiik­kana
oli antaa tuolle liikkeelle kyl­liksi
aikaa osoltaa väkivaltaisen
luonteensa, ennenkuin se ryhtyi
mihinkään t^imeniyiteibin Gandhin.
' suhteen. jy^,0an^^
sa.. ipiiiiiUjtty, ,ci hallitus'olisi nun-f
kään helposti? saanut cräitt(^ orafi*^
tavan luokan osien ja kansä1li^K>r-variilistcn
jolitajien moi^aira^ji
kannatusta. Hallituksen olt saatua
omistavat luokat kautta
kuutetuiksi siitä, että ntipiiiaänlaa-juiset
niell^a[t4^^^sf^iljset yh-.
teentörmäyksct poliisin ja sotavä­en
kanssa johtuivat Gandhin "vä­kivallattoman
totfelematfomuiiden"
liikkeestä, vaikka vastoin hätien
tahtoaan. .Noita joukkojen "laitto-
; naan lakkolaisten puolelta oli rehti i työntekijöitä riistetään. Usein n a i -
muita lähtöasioita koskevat tiedot ja .miehuu Uinen teko, sillä yhtä den lakkojen yhteydessä voi huoma-ovat
jo saapuneet j a kuka hyvänsä , , „ ... , - -
joka en Karjalaan lähtöön innostu .^^^•l'"?^^. me.dan on otettava hayi-iut,
saa täydellisen selonteon k i r 1^"'" voitotkin viastaan ja t o i m i t -
^ i t u m a l l a Karjalan työkunnan luel^iSt h;nkilöt ovat a l i.
YleSet%hdot eivät ole k n o t t a , ^ " " f V ' ^ * " " " " . f
vaii muuttuneet siitä mitä viime-i " ^ " f ^ ^ P ^ ' " ^ ! " ^ ^^^^^^J"'
S r a l l a tiedotettiin. Lähtöjouk-; ^«'l.^ to.mma jappareita ja n k k u -
koon tarvitaan ainakin yksi hyvii j
täydelleen ammattiinsa perehtyn> i j
kämpj>äseppä, j o k a tavallista kämp
innuksia" on .hallitus käyfläriyt
saadakseen puolelleen omistavain
luokkien myötätunnon ja kanna­tuksen.
Näin'on hallitus parem­massa
asemassa toimeenpanemaan
tuo» vangitsemisen menettämättä
mahdollisuutta antautua neuvoUe-liiibin
suurien maanomistajien, te-ollisuudenbarjottajien
ja heidän
edustajistaan kokoonpantujen sel­laisien
valtiollisten järjestöjen
kuin kansalliskongressin, vapaamie­lisen
puolueen ja inuhamettilais-liilon
kanssa.
Mitä kutomotehtaiden omistajiin
tulee, niin ci heidän vastarintansa
ainoastaan ole voitettu, vaan hei­dän
tehokas yhteistoimintansa
taattu uudella tultitaksalla. Bpm-bayn
putnpulitchtailijat ovat hytil­lään
siitä, että tuontitulli kaikille
ulkomaisille pnmpulitavaroille on
. korotettu yhdestätoista prosentista
kalitecnkyinmeneen, paitsi Isobri-tanniasta
tuoduille viiteentoista,
näin "suojellen" intialaista teol-lisuuttn
Japanin ja Amerikan kil­pailua
vastaan, sekä myöntäen etu-uikrulclun
aseman Lancashiren ku-lomokapitalisteille.
Nyt nuo teh­tailijat
vaativat amtnattiunio-ase-tukscn
nniuttainista siihen suun­taan,
eitä he sen nojalla voisivat
nujertaa vallankumoukselliset ku-lomolyöläisel.
— Sanomattakin on
i^elvää, että maanomistajat kannat­tavat
imperialistisen hallituksen
kaikkia sortoloimcnpileilä.
Mutta vaikka Gandhin vangitse­minen
saaneekin' edellämainittujen
luokkien ja poliittisten ryhmien
hyväksymisen, voi se toisaalta sy­tyttää
uusia mellakoita varsinkin
nuorison ja älymystön taholta.
Joukkoihin nähden on se vaara
olcnuisa, että Gandhin menetetyn
vaikutusvallan tulee jossain mää­rin
korvaamaan hänen "marllyy-riksi"
joutumisensa imperialismin
käsiin ja siitä johtuva'harhaluulo,
että hän muka sittenkin taisteli
valUmkumouksen puolesta.
Tälä vaaraa silti tuskin on ole­massa
työiäislen la tala^hpoifiain
keskuudessa kytevään vallankump-usliikkeescen
nähden, sillä iieitä
taloudellinen asemansa pakottaa
järjestölliseen vallankumoustoimin-päpäjan
kalustoa käyttäen kykene •
suorittamaan kaikki kämpällä tar
v i t t a v a t ' 'työt. Myöskin tarvitaan
matkaan yksi eli kaksi kykeneviiii
ja monipuolista puutyön tekijäii
sellaisia, jotka muiden töiden ohe!
Ia kykenevät valmistamaan rekiä
ynnä niuita kämppätyössä tarvit
•tdVia työvälineitä.
Metsän hakkankseen perehtynei­den
miesten lukumäärä ei ole r.!
joitettu, mutta vähimpänä määrä
nä pidämme neljää tai viittäkym­mentä
miestä. Lähtöä jasta, passi-en
hankinnasta, mukaan otettavien
työkahijen- laadusta annetaan tar­kemmat
tiedot kirjeellisesti eli suu-sanallisesti
kaikille niille jotka
-ovat aikoneet lähteä mukaan. Läli-töäjasta
voimme kuitenkin sanoa,
että se tulee tapahtumaan kesii
kuun lopulla tahi heinäkuun a l u : -
»a. Ajatus oli lähteä j o toukokuuK-jsa
mutta esiintulleiden vaikeuksi­en
tähden o n se nyt mahdotoinla.
Ne jotka aikovat lähteä mukaan
on näinollen toimittava nopeasti
ja lähetettävä hakemuksensa s i -
säiän niin pian kuin suinkin. Ha­kemuksia
lähetettäessä on paras
Kittää . syntymävuosi, syntymä­paikka
j a isän nimi j a myöskin
tiedotus siitä jos on ennemmin o l -
liit yelfiäjällä. llakemuksen muka­na,
täytyy ' plla^jniyöskVn ^ jonkun-lääiuinen
suositup. vasemmis^^^
jestörkä jokoi^i^^
Canadasta. '•'^^enmäksuf^,/'
summa samalla \ ' si^lfäa'' kyydin
Ivffiuyosto-JKajrjalaian j a k a i k k i m u u t
matkalla Ilmenevat' kustannukset,
pidetään yKä edelleenkin $30Ö.po.
niikä^umma täytyy öllä jokaisislla
valmhna lähdön tapahtuessa. Jo8
on pari tahi kolme henkilöä läh­dössä,
Voidaan akiä" järjestää sitehv
että rahakkamapi henkilö avustaa
toisia taTvittairälla /rahamäärällä
ja tämä täten annettu tahamäärä
maksetaan hfenkilplle;'tekaisin jie-riHe
päästyä "työkannan'' rahastos­ta
' K a r j a l a n 'js^utavkrtrustin val­vonnan,
alaiseiia'isillä ymmJ5rr>'k-siellä
'että velaHintlh henkilö mak­saa
asiaan ktnrluvan summan työ­palkastaan
työkunnalle tahi puu-tavaratrustille,
riippuen siitä m i ­ten
asia lopollisesti järjestetään.
Mukaan lähtevien työläisten p i ­tää
säilyttää lähtöä varten j a mu­kaan
otettavaksi kaikki pitokun-n
p ^ olevat käytetyt työvaatteet
sekä työkaluston. Mitään kitiii^ö-kelpoista
ei saa hävittää, sillä
kaikki ne tarvitaan perille tulles­sa.'
• " • . • -
Kuten jo eimemmin on sanottu,
tulee lähtö tapahtumaan kesä­kuun
j a heinäkuun vaiheissa, joten
ajan lyhyyden vuoksi on jokaisen
ryhdyttävä kiireellisiin toimenpi­teisiin,
sillä passihakemuksissa yn­nä
muissa virallisissa lähtövalniis-teluissa
tulee kulumaan pari, ehkä-pä,
kolmekin viikkoa.
Hakemukset "ja lähtöä koskevat
kyselyt on tehtävä afla olevalla
osoitteella. .
K a r j a l a n Työkunta,
316 Bay St..
Port Arthur, Ont.
rivärväreitä:
K. Peterson, rikkuri-työnjohtaja,
T. Jukkola,
Victor Narmi, '
W. Palo, '
Einar Niemi,
J . Aho, . '
H. Vally, '
Usenick,
I. Peniuk,
M a t l i . Jouhiainen,
Martti Tenhunen,
V i l i V. Ilola,
A . Koski,
E. Latva,
T. Ylikoski,
Karttunen,
J . Anderson,
G. Halkk,
G. Ol.sson,
Kaiko,
W. Tomecky,
I. Temisk,
K. Philips,
A. Matson,
J . Mc Lane,
U. L a Densir,
Lauri Kovalainen,
Mikko Rönkä,
V i l i Taso,
I. E. Giles,
Veljekset Vally.
Lakkoko mitea.
314—316 Bay st..
Port Arthur, Ont.
seäsi ja luokkaasi koh­taan
klii^i^ättaiiialla j^:
edistämällä osuus­toimintaa
o letkö koskaan pysähtynyt ajat
telemaan mihin'tämä sydäntäsärke-vä
" o l o t i l a johtaa, tämä sekasortol':
jonka nifn''kutsiittuun "väpaas^e?'
m
ie. Kotimaisia ruhtinaita vastaan j taan. Rombayu. Calcuttan. Madra-
Metsätyöläisten
tiedonantoja
K u t e n aikaisemmin on lehdissä
ollut tiedotuksia uittotyöJäisten l a ­kosta
Sunday joella lähellä Port
A r t h u r i a Jaques toTvnishipissä, joloi
lakko alkoi tämän kuun 12 päivä.
Lakkoon lähti yksimielisesti sata­kunta
miestä. Heti lakon aiottua
tapahtui kuitenkin siten, että lak­kolaisista
osa palasi heti takai.«in
j a samalla kykenivät työnantajat,
jotka olivat tilannetta varten etu­käteen
valmistautuneet, hankkir
ei saa hyökätä, koska uc ovat im-| sin ja ruuideu kaupukbn työläis-1 sallisen luonteeni
ien lakkoliikehtimiset kebitly\-äl
nopeasti: työttömyyttä alkaa iimt}-
tä lukuisain tehtaiden sulkeniiseii
talua ja"se tulee yhä lisääntymääii
typn nppjeistultamisen . johdosta^
liikennetyoläisten, kaivoslyöläislrn,
ja sanalla sanoen, kaikkien' al<»jen
työiläisten toivottoman surkea tilan­ne
tulee lähikuukausien aikana
vahvasti kärjislyttämään taistelua.
Talonpoikaiston asema on kävnvl
äärimmäisen uhkaavaksi senläbcicu
että kaikkien maantuolteiden hin­nat
ovat kovin arvelulla%-asti las­keneet.
Niinpä näyllää sillä, että
työläiden ja talonpoikain liikehti­minen
tulee yhä voimistumaan |a
saamaan puhtaasti vallankumonk-a
n " öh 'tuonut kapitalisriiin
mielivalta j a järjestetty; riistäntät
Kuinka vöiirime estää' erlkHfsoi-'
keuksieli,' rikkaiden jä"^iitä 'jöMil^"
van vallan joutumasta joidenkin
yksilöiden käsiin? Miten voimme
estää i-ahavallan laittomat riisto-toimenpiteet?
Olemmeko voimatto­mia
suurien ruokatavaratrustien
edessä, joiden käsissä on kaikki
eliniarpeet, vieläpä koko kansai;
elämäkin.
Mitä voimme tehdä nostaaksem-me
kurjuudesta miljoonat nälkää
näkevät, vilusta värjöttävät huono­palkkaiset
työläiset sekä työttö­mät?
Tuo suuri armeija jolla ed
ole toivoa paremmista elämän mah­dollisuuksista,
jolle c i koskaan t u ­le
valonpilkahdusta pimeään ple-massaoloonsa,
j o t a kurjuuden ohel­la
vainoaa yhteiskunallinen moraa­littomuus,
uhkapeli j a k a i k k i innut
paheet.
Verrattaessa näitä kahta luokkaa,
riistäjiä j a riistettäviä toisiinsa, koh­taa
katsetta hirvittävä kuva; y h ­täällä
ovat nälkäiset, likaiset, rää-syiset
ne, j o t k a eivät omista mi­tään
muuta kuin työvoimansa, j o n ­ka
kautta luodaan kaikki rikkaus,
ja toisalala ovat palatsien asuk­kaat,
tuhlaten rikkauksia, joita
ovat itselleen anastaifeet suurien
rahatrustinen avulla, j a kaiken
sen kautta, jonka avulla pidetään
työläinen orjuudessa raataakseen
niiden hyväksi jotka omistavat
maailman.
Usealle meistä on ollut vaikeaa
myöntää, että nykyinen yhteiskun­ta
perustuu vääryydelle, mutta on
tullut aika jolloin emme enään voi
väistää totuutta. -
.Jokaisena elämämme päivänä
joudumme tekemisiin yhdistyneen
j a hyvin järjestyneen pääoman
kanssa, joka hallitsee kaikkea t e ­ollisuutta,
keinotellen elintarpeilla,
l u j i t t a e n kilpailua, rästäen työvä­enluokalta
kaiken itsenäisyyden,
kaiken vapauden. Me tulemme
hiljalleen käsittämään mihin tämä
oioLila viimeii^ johtaa. STe ymmär­rämme
mikä vaara piilee ityöväen-luokatle
suurissa korporatsiooneissa
j a trusteissa. Lakeja rikotaan,
yksilöt hallitsevat markkinoita,
hintoja j a työsuhteita. Me joudum­me
pakostakin miettimään miten
käy meidän silloin kun muntamat
edesvastuuttomat h e n k i l ö t {ritävät.
käsissään kaiken ' s en vallan jodka
työväestön kokoomat rikkaudet-heille
takaa.
Edelleen näemme miten köyhier
maanviljelijäin maat kulkeutuvat
sunrien yhtiöiden käsiin. Riippu­mattomien
manviljelijöiden luku­määrä
vähenee samalla kun vuok­raviljelijäin
lukumäärä kasvaa. Tä-i
mäkin osoittaa 'sitä että .suurpää­oma
yhä tehokkaammin kykenee
ta kuinka kapitalistijärjestelmää
suojelevat pyssyhurtat lähetetään
terrorisoimaan näitä miehiä j a n a i ­sia
jotka ovat lakossa vaatiakseen
oikeuksiaan. Poliiseja j a aseistet­t
u j a ei'koskaan lähetetä tällaisille
alueille "järjestyksen" ylläpitämi­seksi,
vaan suojelemaan niiden
omaisuutta j o t k a kaiken omistavat,
j a usein ovat ne j u u r i poliisit, so­tilaat
tai muut pyssyhurtat jotka
alkavat rähinän rauhallisten lak­kolaisten
sitä välttäessä.
Kapitalismin edustajien hallitse­mana,
muka "kansanvaltaisuuden"
nimen suojassa johtavat ne tämäi!
maan samallaiseen tilanteeseen
kuin ovat kalkki toisetkin maail­man
kapitalistiset ma&t; varalli­suus
j a luonnonrikkaudet kulkeutu­vat
yhä suuremmassa määrässä
anihärvojen käsiin, samalla kun
ne miljoonat j o t k a kaiken luovat
muuttuvat yhä köyhemmiksi j a köy-hemmiksi
joutuen tekemään työtä
vain osan ajasta t a i olemaan koko­naan
.työttömän^, kärsien nälkää
samalla kun suur-liikemiehet j a
miljoonan omistajat vaurastuvat.
Vääryydet lainlaadinnan alalla
liittyvät osaltaan tähän suureen
vääryyteen j a vaikuttavat tavara­vaihdonkin
alalla.
Jokapäiväisessä eläniässämme
olemme jatkuvasti tulleet huomaa­maan
miten vahingollinen meidän
luokallemme on sellaisen olotilan
jatkuminen. Luokkana olemme pa-koitetut
luovuttamaan liian suuren
osan työmme tulpksista niille jot­ka
"pmistavat" .koneet j a muut
tuotannon välineet; Meidän rik­kautemme
menee heille voitto-osinko
j en _ j a liikeyaihdpn muo'dps-jsa.
rjpid^en tähden'lit^ndgpjP "H^K'-
sia j a johdetaan k o * " - - " -
kuntia sotiin. '
Tämä' ei saa jatkua. Takapajui-,
Torontolaisille
Lauantaina, toukokuun 31 pnä,
kello 8.30 on Don haaliHa ostni»-
leipomon avajaisillanviefto. lUentä-f:
kääpä silloin, joukolla haalitte, viet­tämään
hupaisa ilta. Tilaisuus on
vapaa kaikille. Vieläpä vaihtelevan
ohjeiman päätyt^ä tarjotaan v a ­paat
kahvit sillä aikaa kun penkit
salissa siirretään syrjään,' sillä tans­sillekin
on lopuksi varattu joku het­k
i Ohjelmassa on seuraavaa: K a n ­sainvälinen
(yhteislatiluna), terveh-dyssanat,
nmofc. kupletti. laulua,
murrejuttu, pilaruno, soittoa, runo
(mahdollisesti yksinlaulua) j a näy-«
töskappale: S a k s i kärpästä yhdellä
iskulla. Lopuksi tanssia.
Kesäkuun 2 pnä, kun oman l i l k -
kee^nme auto -;^aa taloonne, olkaa-valmiit
silloin kannattamaan omaa
l&ettäinme yksimielisesti. Joukko­na,
yksimielisinä vain voimme saa­da
aikaan jotain suurta.
Eläfcöön Toronton työläisten o-suusliike!
— ?—?
ravintolan ikkunan
rftla'^lla heitellä
Fort Williamin
uutisia
Ne paljon pobalut sovintoinhlat
on aivan lähellä! n lm t.k. 29—30 päi­vä.
Ensimäiseaä päivänä on ohjel-mailtäina,
johon on ohjelmaa koe­tettu
saada monenmoista, se tahtoo
sanoa molemmilta "riitapuolilta".
Ohjelmasta voimme mainita soittoa,
puhe, runo, lauluja, kupletti, piano­sooloja,
viulun j a pianon soittoa, so-vmtovlisu
ja sitten vidä huikean
hauska Ilveily "Kadonneet housut",
oiemme jo aikaisemmin malniimeet
siitä hurjasta painiottelusta, joka oa
sen illan keskeisin ja kiihkein kysy­mys.
Jäämme odottamaan hetkeä!
Lopuksi on tanssia kello 2 yöUä,
Perjantaina 30 p. esitetään juhla­näytäntönä
yhteiskunnallinen näy­telmä
"SUplrikko". ,Tämä on sekä
hyvä että opettava työväen näytel­mä.
Päiäosän (Maudhi) siipirikon,
näyttelee Aino Turunen, muissa tär­keimmissä
osissa Väinö Kääriäinen..
Jack Jacksen, Olga Kela, Liina- Saa­ri,
Wihtori Tuomi, Toivo Rauha ja
Emmi AntÄla, lisäksi pienempiä roo­leja
. useita; Kalkkien näyttämön y s ­tävien
olisi pidettävä esitys mieles­sä,
sillä tämä on viimeisen edellinen
ensi-ilta. Lippujen hinta 35 senttiä
Utaiisa. molempiin yhteensä 60 sent-i^
ä- • ' ' •
i j^Tamellemaan aikoo Port Wlllia-min
OS. näyttelijät _ k e s ^ , aikana,
antaen. musiikkViltpja ..useasspi paik;
kaa ympär^istöUä Wäinöj
sinkin työläinen, yhtähyvin kuin •AJno^TiIrusen^ja.^p^ Ar-n
i i n k n f R i i t f i i "vallankumouksellinen- mas LaaT?5pi^ ^^qqrittamana.. He, tule­vat^
e s l ^ ^ l ä ^ .,• monipuolisen^,,qlijpl,--
mlstft»>ofc9l^-' sekä ulkpmaaia)sJa sä,-
niinkutsuttu "vallankumouksellinen
k i n " tietää että setläiset olosuh­teet
hävittävät viimeisetkin kan­sanvallan
j a oikeuden rippeet. T o -
dcUnieh sivistys vaatii että sorre­tun
luokan on etsittävä keinot j o i ­den
avulla se >^atii oikeutensa yh­teiskunnassa.
Työläinen, kansalainen, jos et
tahdo hyljätä viimeistäkin toivoa
saavuttaa i h m i s o i k e u d e t / n i i n yhdy
viiipymättä osuustoimintaan. Ostras-
Jiikkeet ovat osana -siitä suuresta
kansannoususta, joka .'kerran tulee:
lUomaan on«eri"maailrti&rt»' Työvä»;
ehluokan käsissä ' ^palvelee osnus-"'
•toiminta inhimillisyyttä j a • sen
tarkoitusperiä. Korkein j a arvok­kain
ihanne tänäpäivänä on puo­lustaa
työtätekevää luokkaa kapi­talistien
riistännältä. Muodosta­malla
osuusliikkeitä etsimme kei­noja
joiden avulla voimme luoda
olotilan jossa ei kellään ole liian
vähän vaan kaikki jotka suoritta­vat
osansa, saavat heille kuuluvan
rikkauden ja onnellisuuden.
Kulkieasamme kapitalisti järjes­telmästä
"työväen -hallintovaltaan,
on osuusliikeilläkin oma tehtävän­sä
j a myöhemmin sen avulla r a ­kennetaan
inäailma turvalliseksi i h ­misyydelle.
Kas tässä taistelu johon kannat­taa
liittyä yhdessä miljoonien työ-
Iäisten kanssa ympäri maailman!
T H U N D E R B A Y ' N OSUUSLIIK­K
E I D E N A G I T - P E O P.
K O M I T E A .
veiiyksiäv jE^mälnenijtällainen mu-slikki-
sV; on t.k;31.,pälvä 8.30 11-
l a l l ä b C p i W ^ S,J. h ^ U l l a . Tpivptr.
tavasti paikkakuntalaiset, pitävät .tä-;
maH -iia]*vliiaiswn.; tilaisuuden ra|pifis-saän'
saapumalla. 1 näkemään ja kUPn
iemaan^ -~; iP. Waien. ., i ; . , , •.;
nä. kuitenkaan onnista
T&män kamx n p:nä
L-A.WX union Poitsriiien
kokouksessa käsifeltiia tätä
kokous päätti, että i L He
.ja V. Aholta kielletään p ä ä ^
kaudeksi Pottsvi]!en unii^
järjestämiin iltamiin. Silmija
vaä on tuollainen .Tieilast-Qs
joDohi sadoOIa fjhansiHa ei 05»
tä eikä minkäänlaista fa
huutavan nälän sammutt,^^
UseasU myöskin näemme]!^
viinaan rahansa käyttäneet
f?t .ovat, pak(Mtetmia .
työnantajäluokan ' ahnmlijJ
määrässä, että he tekevät tvötä^
kapalkallakin ja orat niv^
tapauksissa valmiita särkemäia]
lempien elinehtojen puolesta tti
levien työläisten iaVkoja meneai
niihin. rikkureik.si. Vieläpä
llsesti parjaten järjestyneitä v
siä ja erikoisesti niitä jotka ÖJÄI
sain järjestötehtävissä. TS
'menettelyllä .licik-onnetään'
, järjestämistyötä ja .samalla
työnantajaluokkaa. .samalla
kun tiedetään, että hyvin järji
neet työläiset ovat kapit
kauhistuksena. MciUä metä^'-
maatyöläisillä on oma talou
järjestö. Siihen liittvTnällä tula J|
tä voimakas työläisien taistelu^
tö. Tiivistäkäämme rivejännnr
fcaisen on jo aika tehdä kaikä
tavansa työväenluokan järjestäiu.
hyväksi vallankumouksellisiin ^
-töihin. — Valittu.
TYÖVÄEN
Pottsvffle; Oiit,
Täällä oli t.k. 7 p.'inallä L . A : W .L
uAlö-osaston järjestämäf "fönssit. Sa­malla
ne olivat täällä enslmäisiet tä­nä
keväänä. Väkeä olikin tullut ko­ko
paljon, enin osa ,miehlä7 Niinpä
olikin entiseen vanhaan tapaan jou­kossa
myöskin niitä. Jotka eivät o-;
saa tulla haalille muuta kuin viinan
voimasta. Pahinta on se, että he tuo­vat
vielä pullon mukanansakin,
josta, sitte käydään ryyppimässä ja
tarjotaan nlllle"paanareille", jotka
eivät ole sitä mukanaan tuoneet, e i ­vätkä
ole olleet sanottavasti tulles-saankaan
jouvuksissa. Tästä on seu­rauksena,
että lltamatllalsuudet
muodostuvat niin meluaviksi, ettei
semmoista kukaan enempi ajatteleva
voi sietää. Suurimpina räyhääjinä
näissä yliämatnltuissa tansseissa e-sUntylyät
Matti Heinikoskl j a Ville
Aho (tunnetaan myöskin "lännen
lokarin" nimeUä).-Kun järjestysmie­het
pistivät heidät ulos, suuttui Mat­ti
Heinikoskl niin, että rikkoi haalin
Iskon näkökulmasta
Tässä sietäisi, kun uskaltaisi, A n ­taa
naisilte protesti Mutta kuinka
sen kanssa lienee. Naisten kun nim.
sanotaan tödelBsuudessa olevan t ä -
niän maailman valtiaita, niin tai­taisi
»lleklrlolttanut tehdä, ihan
kuolemansynnin. Jos alkaisi heitä
vastaan pfotestceraQemaan. Olemme
nimtttäin tavaHihen heikko ihmi­nen,
joka, samalla kun naista r a ­kastamme,
häntä myöskin pelkääm­me.
Se protesti olisi annettava sellai­sesta
syystä kun olemme huoman­neet,
etta naiset ovat laiskistuneet.
Emme tarkoita, etta heidän tavalli­nen
puheliaismiteinsa olisi osoittanut
viuneaikoina heikkenemisen m i k ­kejä,
-eihän toki, mutta kysymys o n
tämän Vapauden naisten osastoon
lärjcittamisesta. Siinä suhteessa a l ­kavat
naiset olla melkmsen välin­pitämättömiä.
Tässä taaimoin k e -
haslmme aivan julkisesti, etta nai­set
pvat parempia j a uutterampia
kirjoittamaan omalle tehdelleen kuin
miehet, mutta ellei tilanne alä lä­hiaikoina
parantiunaan, n «n mei­dän
täsrtyy pyörtää pyliät sanamme.
P a r i n viimeisen viikon aikana ovat
miehet kirjoittaneet paljon rava-kammin
k u i n naiset j a jatkoa s a ­maan
suuntaan näkyy seuraavan.
Että nutä te naiset nnnVnin s a ­notte
tästä asiasta? Kyllähän itä­mä
xneidän kirjoituksemme taitaa
vaikuttaa- väMn niinkuin hienoiselr
ta moitiskdulta, mutta minkäi» sil­le
tekee. Syy « i tälläkertaa <rte meis­sä,
vaan naisissa itsessään, k im a n ­tavat
^aihetta tällaiseen "fcellariker-rosjuttuun".
Eräässä kirjoituksessa naisten o-sastossa
joku aika sitten mainitsi
eräs naistoveri, että enei naisten
kirjoituksia omassa osastossaan V a ­paudessa
ala näkyä enemmän, niin
"on turhaa voiteen haaskausta p u ­hua
lainkaan oman lehden perus­tamisesta
Canadaan, sillä se kuolisi
pian avustajien puutteessa. ADekir-joittanut,
eJlei tietäisi n^Tkyistä nais­ten
"l^skimsaikakautta" kirjoitta­misen
suhteen tilapäisilmlöksi. olisi
valmis kirjoittamaan tuon lausun­non
alle. SiDä olisi tosiaankin l i i ­an
eimenaikaista puhua mistään
I k u i n e n paini-k
i l p a i lu
Meitä oli kaiken kaikkiaan'^
henkeä siinä vaununosastossa:"
fco!me kilpailusta palaavaa, jo
prillisilmäincn, pedapoogilta itaiä
tävä herrasmies ja vanha
jonka ranteessa tatuoita
paljasti merikarhuksi.
Me kolme elimme viejä kilp^
jännityksen jälkimainingeissa; |^
tasimnie toisillemme kaikki'Tntsi
rien käyttämät otteet, väänD^.ijJ
kaikenlaiset hammerloklt. Kot
kuunneltuaan puuttui p r i l l^
keskusteliiumme todistaen fflw
meidät äimäksi lyövän suurefl'
Sauterisä'; kaikenlaisten tieteefl
taiteellisten j a siveysöpillistea'
distuskappaleiden avulla paintifiS
kä kaiken ruumiillista liunto»-.^
voimaa kasvattavan urheilun r
aksi, eläimelliseksi, henkisep |
tyksen tappavaksi, kivikant^
tasoon johtavaksi taantnmnk
J a kun toinen tovereistani
etiä jos ei muuten niin pnplo
tarkoituksessa väliin on läa
'mäkin hyvä olemassa, väitti
silmä:
Ajatuksen tahdonvoina? <
tällöinkin käsivarsiyoimaa
Luulisitte voittavanne leijonaiii^
rysyssä?, Sitä ei usko
Mutta . sittenkin selväajalukajfi
lujatahtoinen mies pakoittaa
nan häntä koipien välissä hiipii?i^
pakoon tiukasti sitä suoraan A
m i i n tuijottamalla.
Minä yhdyn herran mieJii«^
seen, sekoittui puheeseen w«rtori
hu vetäisten piipun pois lenkoj*'
välistä. — Se mikä sopii elf
sopii ihmistenkin väh'siin aspläJ
Jos haluatte kuunnella, voin iPÄ|
jutun, joka todistaa tämän ;täj«
lisesti. _si
— Kcrcokaa vaan, olkaa bjn|
ehätti prillisilmä.
. , _ Olkaa hyvä! äänsimme
J a ukko kerro!: _
— Olen koko pienen ikäni g-|
lannut kaikilla maailman m
Olen nähnyt sekä mustat ctti
naiset, riisaat sekä tyhmät
intialaisetkin, jotka ovat " ^ ^ L
saistakin viisaimmat. NnsBUl
kaikki tunnustavat. Heikkojai
hiä.he kaikki ovat; jos k o m ^ I
mastoon, täytyisi intialaisen M l
k u i n veltoksi ja ajatukset
harhailla korkealla "eetteris*",^:
naisten oman tehden perustamisesta
Canadaan. jos kerran ei K?styt3'
pmlUa voimilla pitämään yllä sitä
laskuista naisten osastoa, mikä v i i -
imttatn Vapauden yhteydessä jul­kaistaan.
Sen ylläpifämisefcä kun ei
paljoa vaadita. Muutama kirjoitus
älloin tällöin kultakin paikkakun­nalta.
Mutta, kuten edellä mainitsimms,
pidämnTe qrntynyttll ölaiiÄtta jou­ten
vakavammatkin
jäävät liian väh.-ille huoniicötej^l
ta- kun sitä tilannetta mflOJgl
viikko kestää, niin sc ltrtviiitoa«J|
normaaliseen uo.-naansa
itsestään. Sitä. aivan kmn
kopsahtaa lujaii?
alkaa taasen touhuilla näissä
teisissä pyTinnoissä.
•Nun että. protestia emnie
tälläkertaa natolle ^ \
Huomautamme vain J»™ f ^ l
että jotain on a.^ioissa " » « ^ l
Vapauden nai^;ten osasto on i^-t
melkein kuin kylmiUeen.
y k s i asia o!i:^; "elä, ^ ^ % |
niiell huomauttaa, jota
lä" koskaan ole °tett.n »«fjgj
tehteemme nä.hdfn., J U ^ ;
lÄuissa touhuissa ^^^^^^^
naan. Se asia olisi ^ ? ^ ^ ^
jeeiivaihdon Jäne^tanuDm^^
kursseilta ja picr.€en.eiijr
lehdellemme. Joka
säännöllisesti ^»^ettaa _
näiltä kursseilta ^i^dotuksa_
sh^t olla sekä .akana eö»..^.,
Katsokaas, loka
riiÖO
a a . - KatsoKaa^. ..^'^ L*:-i^m
Canadan luetaan V a p a ^ - ^ j
jat haluaisivat saada t^e^*^
te~nkä niillä icur5seilla> -
reUiä toimitaan ja
.suinkaan uteliaita feaiöjs.
mio. ole juuri lasien 3»
kiniaisena tilapäisUmiönä, johtuen
kaiketi suurimmalta osaUaan juuri
kanneimpann kukkaansa puhjen­neesta
keväästä- Omassa naHassam-"
me tunnemme, että kevääntuHen i h ­minen
tuntee itsensä tileman niiifc
•vanhemmat. jotka snne
lähettävät S S * -
, ,J[ottä. otetaanpa t ^ i ^ ^ :
hnomioon. Jokainen
varmasti sen ^^"^
»e