Vapaus, March 16, 1929

              No. 64 —1929 Lauantaina, maalisk. 16 p;nä—Sat, March 16 Sivu 3
i
il
l y kOpaih Vapaidi» levktäiiHsessii
Kntea mntstamme, pantiin Tiime vuoden lopulla toimeen yleinen Va­pauden
tilaajamaärän kohottamiskilpailn. Tuo Idlpailu oli alkupuolellaan
bjnrinldn lupaava, mutta se ei päässyt kekittymään sellaiseksi kuin odotet­tiin
Osanottajiakin oli aivan lilan väkän. Tämän täkden on tilaajamaä­rän
kohottamiseksi mietitty uusia keinoja. Meidän on saatava lehtemme
tilaajamäärä nousemaan ainakin 1000:Uä uudella tilaajalla, samanaikai­sesti
pitäen kaikki entiset tilaajat.
Vapauden johtokunta on käsitellyt tätä kysymystä usealta puolelta ja
tullut sellaiseen päätökseen, että pannaan uudelleen toimeen yleinen
levityskilpailu. Mutta tällä kerralla käytetään kilpailussa toisellaista me­netelmää
kuin viime kerralla. Lyhyesti sanottuna on suunnitelma seu­raava;
•
Kilpailun palkinnoiksi luovutetaan $400.00. joka jaetaan seuraavalla
tavalla:
Ensimäinen palkinto $100.00, toinen $75.00. kolmas $50.00. neljäs
$40.00. viides $35.00. kuudes $30.00. seitsemäs $25.00, kahdeksas $20.00,
yhdeksÄs $15.00 ja kymmenes palkinto $10.00. Tämän lisäksi annetaan
jokaiselle vähintäin 5 tilausta lähettäneelle kilpailijalle kaunis kunniakirja.
Kilpailuun voi ottaa osaa kuka tahansa j a millä paikkakunnalla ta­hansa.
Kiertäville asiamiehille ei kuitenkaan palkintoa anneta, sillä he
joutuvat toimimaan useilla eri paikkakunnilla. Kilpailijoille myönnetään
tavallinen asiamiespalkkio saivatko palkinnon taikka ei.
Erikoista näissä kilpailuissa tulee olemaan se, että palkintoja ei jaeta
ilman jos ei Vapauden tilaa jamäärä ole kilpailun ajalla kohonnut vähin­tään
tuhannella tilaajalla. Näinollen täytyy jokaisen kilpailijan yrittää
ei ainoastaan omasta puolestaan, vaan koko kilpailijajoukon puolesta, sillä
ainoastaan koko kilpailijajoukon yhteisillä ponnistuksilla saadaan aikaan
se nousu mikä on palkintojen saamisen ehdoksi asetettu.
Kilpailu alotetaan maaliskuun 20 p:nä ja tulee se jatkumaan touko­kuun
loppuun. Vappu pyhitetään erikoisryntäyksen päiväksi.
Kilpailuihin ilmottautumisen aika alkaa nyt heti. T.k. 19 p. lasketaan
Vapauden tilaajamäärä jokaisella paikkakunnalla. Ilmottautuneelle kil­pailijalle
liihetetään silloin luettelo paikkakuntansa Vapauden tilaajista.
Kilpailun loputtua lasketaan uudelleen tilaajamäärä kaikilla paikkakunnilla
Ja kilpailijoille lähetetään osoteluettelo paikkakuntansa tilaajista. Se asia­mies,
jonka paikkakunnalla tilaajamäärä on eniten noussut saa ensi pal­kinnon,
se, jonka paikkakunnalla seuraavaksi eniten saa toisen palkinnon,
jae. Mitä useampi paikkakunta ottaa osaa kilpailuun sitä helpommin saa­vutetaan
yleispäämäärä, 1000:n tilaajanousu. . Jos paikkakunnalla on
useampia asiamiehiä voivat he toimia yhdessä, mutta yhden on lähetettävä
tilaukset.
Pikkupaikkakuntien on otettava huomioonsa, että heil|ä on yhtä'hyvät
edellytykset kuin isoillakin paikkakunnilla, vieläpä joskus paremmatkin
sen^hden, että isoilla paikkakunnilla on ennen tarmokkaammin oiettu ti­lauksia
kuin pienillä paikkaikunnina.
Kilpailijaia on ilmotettava nimensä ja osotteensa Vapaudelle mah-doUtsimraan
pian. Muistakaa, että tällä kilpailulta voidaan näyttää jonek-sille
y.m. kätyreille, että meitä ei sentään niin vain nujerreta. Jos ylrai
mies on vankilassa, on tuhansia vapaana ja he tekevät työtä senkin edestä,
joka on vankilaan teljetty.
Tämän Idlpailun tarkotuksena on erikoisesti osottaa koko maailmalle,
että Vvpautta vastaan tehdyillä hyökkäyksillä ei sentään ole voitu kukis­taa
eteenpäin pyrlcivän Canadan suomalaisen työtätekevän väestön kan­natuksen
antoa omalle lehdellensä. Me olemme ottaneet päämääräk-semtae
kuncea eteenpäin. Meitä on yritetty tiellämme häiritä. Papit ja
porvarit ovat raaihanneet meitä lakitupiinsa. Mutta kun me vaan seisom­me.
Injiaa, niin pappien johtama hyökkäys menettää Inrkensä.
Meidän yhteinen tietovälineemme on Vapaus. Sitä meidän on tuet­tava.
Jos Vapaus saa liaikkien Canadan rehellisten suomalaisten työläis­ten
kannatuksen, niin nuuta emme pyydäkään. Menkööt luikit muualle.
Me emme « l e milloinkaan luikkeja joukkoihimme halanneet, vaikka jonessit
väittävät meiAn niitä väkisten laahanneet. Emme sellatsia perusta haalia
edes Vacpanden kannattajaksi. Mutta jokainen rekellinen ja rehellisesti
ajatteleva Canadan suomalainen työmies ja työläisnainen on aina terve-tullat
joukkoomme. Ei ole väliä sillä onko ennen oThil järjestynyt taikka
et. Riveissiinnne on vielä tilaa. Tulkaa siis mukaan. Tehkää se siten,
et^ tilaatte itsellenne Vapauden, eikä ainoastaan siten, että sen tilaatte
nratta että »itä myöskin luette. Tällainen on miehen ja naisen työtä. Se
OB selvästi ajattelevan työläisen paremman Nyhteiskunnan luomisen työtä.
Päättäkäämme, että näihin kilpailuihin ottaa osaa vähintään sata kil-pailevaa
miestä ja naista. Erikoisesti kehotamme naisia tällä kerralla as­tumaan
rintamalle. Nuorisoliittolaiset ja pioneerit niinikään ovat terve­tulleita.
Oppu ylös ja eteenpäin! Meidän asiamme on oikea, siksi sen
puolesta kannattaa työskennellä.
Ilinottantukaa heti Vapauden kilpailuarmeijaan! Muistakaa tehdä se
heti kun olette tämän kirjotuksen lukeneet. Jättämällä asian huomiseen
V M se jäädä kokonaan ja hyvää asiaa ei ole jätettävä.
LSiettiikää iknotuksenne Vapauteen. Samalla ilmottakaa onko teillä
ennestään'tilauksien otossa käytettävä kulttikirja taikka eiko. Jos ei ole,
niia tähetäimne heti täältä. Jäämme odottamaan runsasta osanottoa ja
hedelmällistä työtä.
niin tuntuva etteikö sitä ahkeralla
harjoittelulla helposti vcää voittaa.
E. Sukselle, aliupseerina, haluaisin
vaan huomauttaa, että hänen tulee
harjc^Ua näyttämöllä puhuessaan
välttämään sitä vanhanmaan papin
saarnaamista muistuttavaa nuottia
jc£a hänen puheessaan nyt ilmenee
liian voimakkaana. Tämä on tapa jos­ta
ei noin vaan kädenkäänteessä voi
päästä eroon, mutta kylläkin verrat­tain
vähäisellä treenauksella.
Yleisesti katsottuna voidaan kajqja-leen
esityksen sanoa olleen tyydyttä­vän.
Ja ottaen huomioon kaikki tilan,
teessä ilmenevät puutteellisuudet Ja
vaikeudet se osoittaa, että meikäläi­sillä
täällä Arthurissakin on joukko.
joka suotuisemmissa tilanteissa kyke­nisi
näyttämöalalla kilpailemaan mo­nen
muun paikkakunnan kanssa.
—f —t-
Meksikon sisällissodasta
KIRJALLISUUTTA
Eteenpäin Tähystäjä
"Sementistä"
KTIpailuteryeisin
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
sf esittää ne huomattavasti suurem-
'malla menestyteellä.
Jacik Koski vei Jaakoppi sipjaginin
osan. Hän on kun sotaveteraaniksi
syntynyt, "arkiöloissaankrti" muistut,
taen sitä huomattavasti. Ja vanhana
Jiäyttelijänä hän suoriutui osastaan
mainiostL
John Koski esitti Andrein osaa hie­man
liian yksipuolisestL Haavottunee-nakin
olisi hänen toisinaan pitänyt
vähän päästä innostumaan. Esimer­kiksi
kolmannen nä.ytSlk.sen ensimäi-sessä
kohtauksessa kertoessaan tapah­tumista
sotarintamalla.
Margaret Simdman esitti Grishan
osaa. Kuten osansa edellytti, niin oli
hän huorin joukossa iälläänkin. Ja
ottaen huomioon sen, että hän on,
joskaan ei aivan alotteleva, niin aina.
kin esiintynjrt näyttämöllä verrattain
vähän toisiin pääosien esittäjiin näh­den,
onnistui hän osassaan pairemmin
kuin olisi voinut otaksua. Alussa oli
esitys jonkUn verran Imparoivisia ja
epävarmaa. Mutta hän ikäänkuin kas­voi
esityksen mukana, syventyen sii­hen
yhä enemmän näirtehnän Jatku­essa.
Liikkeet ja esit3^ yleensä samal.
Ia tullen varmemmaksi ja päättäväm-mäksi,
kohoten toisinaan — esimerkik­si
toisen näytöksen loppukohtaukses­sa
— verrattain korkealle. Kuten sa­nottu
on Margareta vielä nuori ja e.
siintjTiyt verrattain vähän näyttämöl­lä.
Hänestä siis voi vielä kehittyä huo­mattava
tekijä meikäläisillä näyttä­möillä,
kunhan hänellä vaan riittää
iimostusta.
Hänellä on yksi vajanaisuus. Jon­ka
voittaminen vaatii häneltä jatku,
vaa ja ahkeraa harjoittelua. Hänellä
on jonkunverran harva puhetapa.
Joissakin koh*.uksissa ^.tlU^ sanojen
lähteä joustavammin Ja nopeammin.
Tämä vajavaisuus ei kuitenkaan ole
— Komea kirja tuo "Sementti";
kuinkas se tekee kauppansa?
— Hiljakseen sitä meneskelee, mut­ta
ei niin nmsaasti kuin olisi toi-
TOttavaa, — vastasi kirjakaupan hoi­taja
edellä esittämääni kysymykseen.
— Mitä hittoa, ovatko suomalaiset
sitten kokonaan kadottaneet lukuha­lunsa.
Minä luulin, että tuo varasto.
mik|i, kirjakauppaan "Sementtiä" tiili,
menee heti kuin kuumille kiville. Mut­ta
ziähtävästi suomalaiset työläiset
karttavat tarttumasta sellaiseen kau.
nokirjalliseen teokseen, mistä Jälsi Jo­takin
päähän, millä olisi Jotakhi tosi­pohjaista
vaikutusta Ja millä on epä-lemättä
pjreyvä arvonsa, — sanelin
minä hieman harmistuneena.
— Oo, älä ole huolissasi, kyllä "Se­mentti"
on sellainen kirja. Joka raivaa
itselleen tien, tuumi kirjakaupan hoN
taja. ^ Kuka sen lukee, hän el voi
siitä öiia puhumatta naapurilleen Ja
silloin naapurit haluavat sen myöskin
hankkia itselleen luettavaksi.
— Saattatte olla oikeassa. Suoma­laiset
ovat hitaita lämpenemään, mut­ta
jos he kerran lämpenevät Jonkun
kirjan suhteen, mertcitsee se sitä,
etteivät he sitä hevillä sivuun heitä.
Siten käy "SementäHe". SUtäl puhu­taan
vielä paUoxdözL Sain Juuri tov.
Yrjö Sirolalta kirjeen, jossa hän ker
hoittaa. että "SementtT* pitäisi tehdä
hyvin tunnetuksi. Se pitäisi ottaa kes­kustelujen
alaiseksi naisjaostoissa, pu'
huja- ja keskusteluseurolssa, valistus-kerhoissa,
yms. 'SÖnä on paljon tut­kimista,
sillä se~ on vaUankumonksen
elämää.. Siinä näemme puutteita Ja
heikkouksia, mutta sittenkin tulem­me
ajatelleeksi: nuo Ihmiset ovat nois.
sa hirveissä oloissa, nbllla uhrauksilla
ponnistuksilla Ja kärsimyksillä voitta­neet,
ajaneet pois viholliset Ja pan­neet
sosialismille pohjan. Tov. Sirola
sanoo, että siellä 'ISementin" koti­maatahan
likeim on se "Kylväjäkin".
Kävin siellä tnarraskuussa Ja minulle
tuli eläväksi se, milän puolue nyt
pyrkii Siellä näki todellisuudessa so­sialismin
peruspohjan: teollisuuden Ja
maatalouden — yhtenä teollisuutena.
Se oli niin rohkaiseva vaikutus, että
en tiedä olenko monta sellaista koke^
nut. Ja kuitenkin on täällä (Neu­vostoliitossa)
vuosikymmenen ajan ol­lut
toinen toistaan rohkaisevampia i l .
miöitä. Mutta tämä oli niin uutta."
Niin kirjottaa toveri Sirola. Mutta
"Sementistähän" nyt oli puhe eikä so­sialismin
rakentamisesta. ^ Yes, yes,
mutta ne kuuluvat yhteen. "Sementti"
kuvaa puutteineen, heikkouksineen Ja
myöskin vahvoine puolineen niitä Ih­misiä,
jotka kukistivat porvarit. Jotka
kirjotetaan yhdysvaltalaisissa toveri-lehdis£
ä:
• Viikon päivät on Meksikossa rie.
hunut si^llissota, jonka valmistelut o-vat
olleet käynnissä pitemmän al­kaa.
Pienempiä kapinajrityksiä se­kä
Callesin että myöskin nykyistä
Gilin haUitusta vastaan on tapah­tunut
tuon tuostakin siellä ja täällä
maassa, mutta vasta viime päiviiiä
se sai laajemman muodon, käsittäen
nyt useampia valtioita. Tiedonan­not
taisteluista tähän asti ovat ra­joittuneet
etupäässä kapinallisten
joukkojen päämajasta annettuihin
uutisiin, jotka tie^tikin ovat suu­ressa
määrin liioiteltuja kapinallis­ten
voimista. Joka tapauksessa uu­tiset
osottavat että liittohallituksen
joukot pohjois-Meksikossa ovat kär­sineet
huomatta\ia tappioita ja että
kapinalliset ovat aseman herroina u-seammissa
eri valtioissa. Etelään­päin
on kapinaliike ylettynyt aina
Vera Cruzin valtioon asti, katkais­ten
m.m. pääkaupungin ja tämän
tärkeän satamakaupungm välisen rau­tatieliikenteen.
Taistelu perusolemukseltaan on
taantumuksellisten taistelua nykyistä
Meksikon por\'arillis-vapaamiclistä
hallitusta vastaan. Joka on jTittänyt
toteuttaa lainlaadinnallisia ja yhteis-
(
Nämä ovat Meksikon työväen ta­holta
esitettyjä vaatimuksia. Niitä'
ei ole vielä hyväksj-tty. mutta ulkb- j
mainen pääoma, jolle sekä Callesin
että Gilin hallitukset ovat joutu­neet
antamaan huomattavia mj-önny-tyksiä,
varsinkin yhdysvaltalaisille
öljykapitaUsteille. käsittävät että ny-kjlnen
hallitus on liian vapaamieli­nen.
Se ei taistele kyllin tarmok.
kaasti t^•öväkeä ja köyhää talonpoi-kalstoä
\'astaan, vaan pyrkU. jossain
määrin tjTdyttämään heidän vaati­muksiaan.
Näiden etujen yhtey.s Mek­sikon
nykyiseen sisällissotaan, jonka
etunenässä ovat katoollsen kirkon e-dustajat
Ja sotilasseikkailijat, on lä­heisempi
kuin yleisesti otaksutaan.
Kiihotustyön kautta saadaan varsin.;
kin maalaisrahvasia mukaan taiste-,
luun taantumuksen puolesta, taiste-;
luun oman luokkansa etuja vastaan.
Taantumuksien nousulla, vaikkapa £e
ei kykenisi suistamaan vallasta nykyls-j
tä hallitusta, tulee todennäköisesti o-'
lemaan huomattava vaikutus porvani-:
liseen demokratiaan, ajaen sitä taan­tumukselliseen
suuntaan. Meksikon
työväellä ja työtätekevällä maalais-';
rahvaalla tulee olemaan edessään cn-^
tistä ankarammat taistelujen vuodet, |
sillä työn ja pääoman välinen ristirii­ta
päivä päivältä ja vuosi vuodelta
Ilmotus
Henkilöt, jotka tietävät olevansa
asioissa kanssani, tekisivät hyvin jos
toimisivat suoritukset ensitilassa.
Siinä tapauksessa, ellei voi tehdä
suoritusta, niin on tfirkeu saada
selitys asioista. (66
Felix Puusaari,
Kirjeenvaiht
bahitaaii
South
Box 187,
Porcupiae, Ont.
Tuulla olisi kaksi farmiuria, jotka
haluaisivat päästä kirjeenvaihtoon
tyttöjen ja leskien kanssa tocifar-
{coituksella. Talot on omat, loia 6&a
emännät somat. Toivomme Idzjeet
valokuvain kanssa, samoin Taätaam»
me. Ikä saa olla 35 vuotta. Osoite
on:
Isoni'«i Farmari,
Pienempi Farmari,
TrumansburiT, R, 31, N, Y.
<;; John Niemi.
kunnallisia reformeja, jotka ovat vai- j kärjistyy nopeassa tahdissa. Ulkomal-kuttanut
heikentävästi katoolisen kir-! sen pääoman häikäilemätön saalistus
kon taloudelliseen Ja yhteiskunalli-'sitä jouduttaa Meksikossa samoin kuin
seen valtaan sekä jossain määrin as-j kaikissa muissakin latinalaisen Amcri-tunut
myöskin ulkomaalaisten pää- kan maissa,
omanomistajien liikavarpaille. Katoo­lisen
kirkon mahti Meksikon kansallis.
rikkauksien omistajana on murrettu ja
toisaalta ulkomaisten imperialistien
^listusmähdollisuutta on saatu jos­sain
määrin rajoitettua. Onhan kon­gressin
käsiteltäväksi esitetty laki­ehdotuksia.
Joita pääomanomistajat
katselevat karsain silmin. Vaaditaan
että alle 16-vuotiaiden lasten työ on
kiellettävä Ja yU 16-vuotiaille työläisille
on niaksettava samu palkka kuin al-kuisiUekin.
Naisten yötyön kieltoa
vaaditaan teollisuuslaitoksissa sekä sen
lisäksi täyttä palkkaa kolmelta kuul.
Taivaan
puutteiden Ja vaikeuksien keskellä al­koivat
laskea perustuksia sosialismin
rakentamiselle; jotka toisessa kädes­sä
miekka vanhan hävittämiseksi Ja
toisessa muurarin lasta työskentelevät
ja taistelevat. Se on elämää, Joka an­taa
aiheita lukemattomille romaaneil­le,
kertomuksille Ja kuvauksille. Ku­kapa
työläinen ei niihin haluaisi tu-tustua
sikäli kuin niitä ilmestyy. Nyt
on "Sementti" yksi sellainen. Se on
todellisuutta, mutta samalla niin in­nostava
Ja lämmittävä, että sellaisia ei
löydy herraskirjallijain ylhäisöromaa-neista,
jolta monet työläisetkin vielä
ta ennen ja kuukatisi jälkeen synny­tyksen.
Työläisille on maksettava palk­ka
lakkoajalta. Jos lakko todistetaan
oikeutetuksi. Työläinen joka pati­naan
pois työstä muusta syystä kum
teollisuuden vahingoittamisesta, on oi­keutettu
saamaan kolmen kuukauden
palkan. Työläisille lakiehdotuksen mu­kaan
on taattava täysi järjestymis-
Ja lakko-oäkens.
niin suurtila antaumuksella ahmivat
— Entäs "Sementin" hinta? Olisl-kohon
se kohtuuton. — tuumaili eräs
toveri, jolta oli näitä mietelmiä kuu­lemassa.
— "Sementin" hinta; suomenkielellä
on ainoastaan $1.25 pehmeissä kan­sissa
ja $1.75 kovissa kansissa, — sa­noi
kirjakaupan hoitaja.
— Ei ole siis kohtuuton, sillä sama
kirja englanninkielellä maksaa $2.50.
Se on siis huomattavasti halvempi
suomenkielisenä, — selitin minä.
Nyt ei siis muuta toverit, kuin pii­rittäkää
asiamies paikkakunnallanne
Ja ostakaa häneltä viimeinenkin kap.
pale ".Sementtiä". Jos asiamiehellä el
sitä oie7 niin kehoittakaa hänen heti'
tilaamaan. Ja jos taasen olette metsän
korvessa taikka muualla yiralnälsyy-dessä,
tilatkaa se suoraan kirjakau­pasta.
Pääasia on, että sen nyt han­kitte
ItseUeene.
Sanonpa vielä pari sanaa lopuksi
lukijat. Teille ovat eri kaupustelijat
mjryneet Jos minkälaista kaunokirjal­lisuutta,
osaäta sellaistakin, minkä
viljeleminen on koitunut teille henki­sen
elämänne turmioksi. Ostakaa nyt •
Sementti" ja lukekaa se
Sen tehtyänne tulette vakuutetuksi
Kuuluisan taistelu-laulun
synty
'Punalippu"-laiilun äsken raanan ma­joille
mennyt tekijä kertoo laulun
sepittämlsestä
Englannissa kuoli v.k. 9 päivää vas­ten
yöllä vanha irlantilainen sosialisti
Jim Connell. Harva tämänkin lehden
lukijoista kai tietää, että tunnettu
taistelulaulumme "Punalippu" on Juuri
Connellln sepittämä. Kun "Punalip­pu"
on "Internationalin" jälkeen eni­ten
käytetty talstelulaulu varsinkin
englannnlnklel. maiden työläisten kes­kuudessa,
on siis Jim Ctonnellllla kan-salnväUstäkln
ansiota työväen luokka-talstielullikkeessä.
Siksi lienee paikal­laan
muutama rivi manan majoille
siirtyneestä vallankumouksen laula­jasta.
Irlantilaiset ovat vuosisatojen aikana
olleet kapinallista kansaa. Siihen on
heitä pakolttanut englantilaisten har­joittama
äärimmäinen sorto. Jo krls.
tiilisen Cromvrellin protestanttiset rau-w
VARMOJA MERKKEJÄ
inununistaudista ovat nistokst^t
solussa, vaivaloinen virtsaiiheit-to
ja kivennäi.<5ct ainekset virt­sassa.
Gin Pillsit huojentavat
munuaisvikaa rauhoittamalla
ja j-arantamalla tulehtuneita
osia. 50c laatikko kaikissa roh­doskaupoissa.
on muuttanut liikkeen­sä
ja sijaitsee nyt lähel­lä
Suomalaista Poikata­loa
62—5th Avenue,
Timmins - Ontario
. (64)
Hieroja ja luontainen
hoitaja
Mrs. I. Ylönen ottaa vastaan
Sudburytta 130 Elm St. E. Pak. 276
Uusia syyttömyystodis-tuksia
Sacco-Van-zetti-
jutussa
Joku aika sitten Julkaisi Outlobk
Saiso-Vanzettl jutusta kirjotuksen ja
sarjan päteviä todistuksia mainittujen
miesten syyttömyydestä. Alvan hlljak-vkoln
herätti huomiota Hentry Holz Co.
julkaisema Bernard Plexnerin Ja
Charles C. Burlinghamin tutkimukset
mainitusta Jutusta. Tutkimuksessa e-sitetään
yleiskatsaus niin kutsuttuun
LowelUn komiteaan kuvernööri Fulle-f
rin laatimasta jutun selostuksesta Ja
osoitetaan sUnä eräs tärkeä kohta jo­ka
jutun todistuksissa tahallisesti Jä-tettiin
lähemmin tutkimatta.
Me muistamme miten Sacco vältti
Kaikki, jotka ovut jääneet mi­nulle,
allekirjottancelle, poortivcl-kaa,
olkaa niin hyvät ja selntt&kaä
asianne kahden viikon kuluessa muu­ten
saatte nähdä nimenne sanoma­lehdessä.
Mrs. Senni Junnila,
Box ISII, TimmiiM, Ont.
takyljet teurastivat Irtantllalsla kuin Ifi^keuskuulustelussa,^ em hän oli mal-karjaa
HeUtä on moneen kertaatfi|ittuna murhapalvänä Bostonissa Ita- S t t y maat Ja viime vuosisadan li^n konsulin virastossa^ hakemaha
rpyuuoalticvuätlyi n maUla jat,a ppoi nälkä arviol­passeja
aikomuksella matkustaa koti-ta
n. 1,000,000 irlantilaista työtäteke­vää.
Kaiken vähänkin arvokkaan o-vat
Englannin yläluokkalaiset, kan­sainvälisesti
kuulut rosvot, anasta­neet
itselleen, Tällaiset olosuhteet o.
vat pakoittaneet irlantilaisia alituiseen
kapinain tielle ja he ovat monasti an­taneet
sortajalnkin maistaa väkival­taa.
Viimeksi maaihnansodan päätyt­tyä
taisteUvat irlantilaiset pari kol­me
vuotta ase kädessä vapautensa
puolesta. SissijoukkoUia tuhosivat he
englantilaisia sotajoukko-osastoja ar­veluttavassa
määrässä. Mutta ylivoi,
man edessä täytyi heidän kuitenkin
taipua. Niin suuri vaikutus heidän
taistelullaan sentään oli. että Englan­nin
oli pakko myöntää Irlannille it-^ie-hallinto.
! Kun Jim Connelllsta tuli sosialisti
jo vaiTiaisessa niJoruudessa oh ^e ym­märrettävää.
Sorretun luokan sorrct-ih^
i/iia'tuna lapsena el hänestä juuri muuta-nuoiena.
j j ^ ^ ^ voinut tulla. Kan.sansa kapi.
nalliset traditiot tekivät häncstäkiu
iiltä, että ette ole suotta ostaneet, j^^^^jj^^^^ ^^j^^^^
tuotaklrjaa Se tuottaa. teUle sekä^h^^^ Työväen keskuudessa on hän ollut
via etta hyotya. Se rikastuttaa teidän ^^^^^^^^ j^etty rehtinä työläisenä.
ajatusmaailmaanne. Sen kautta tutus­tutte
uuden ajan mieheen ja naiseen.
Jimiksl" kutsuivat häntä kaikki työ­läiset
ja melkein kaikki hänet tunsl-
Te löydätte oikeita esikuvia ^^"i^!^- leveÄlierisesa hatu-staan ja Icl-ne
tielle. Älkää siis kuluttako yksinal-1 „uavanpunaisesta fcauhanauhastaan
siä hetkiänne ikävässä Ja hyödytä-, ^^^^ ^än aina kantoi. Ken ei häntä
mästi, vaan lukekaa kkjaa joka opet- tuntenut, kysyi heti: "Kuka on tue
taa, jännittää ja antaa teille todellisia
henkisiä arvoja.
SeUainen kirja on "Sementti."
Canadassa tAeva. Suomen pääkon­suli
Akseli Rauanheimo kirjottaa "Uu-d
^ Su<mielle" kirkollisista oloista
Canadassa. Hän toteaa, että uskontoon
nähden "Oisääntyvän suomalaisjoukon
mieliala on käynyt yhä kalseammak-
Ei" - Ja edelleen, että "suomalainen
asutus on hengellisessä Ja kirkolli­sessa
suhteessa ikäänkuin pakanamaa
ta", jos kohta maassa on vielä sellai­siakin,
"joiHe esi-isien usko on ra-kas".
Mutta mitään järjestöllistä yh­teyttä,
hajallaan ja tavallaan yhdys­valtalaisten
kirkkokuntien peukakm
alla nämä kirkolliset ainekset eivät ole
saaneet syntymään. Nyc kuitenkin
sommittelee ainakin pääkonsuli itäe
tällaista kirkkoyhtymää. Valmis liitto
olisikin olemassa. Se ottaisi suomalai­setkin
huostaansa, se kun ei kuu­lemma
straresti pera=>ta millä tavalla
kjraikaista koxiekivääriä suojeluskun­nille.
Homma oli poliittiselta säyyL
tään niin väkevä, että tässä maassa
oleva pääkonsulivirasto ei kai oikein
rohjennut - antaa kannatustaan älle.
Arvattavasti virkeä varakonstUi sai
vietyä nämä lahjat Suomeen. Hän
ei vain osannut asiaa ajaa oikein,
vaan valkoisen vallan, humalassa ar­veli,
että sellainen knin aselastikin
voidaan noin vain rempseesti pistää
täällä laivaan ja puricaa 'Suom^sa
jonkun maalaisnfojelusktmnan pulle-an
"esimiehen" läsnäollessa.
Mr. RaUanheimo puolestaan häärii
hurskaammissa asioissa.
TriinnTtiniTnp hänen toimintaansa
huomiota Vapauden jutun alkuaikoi­na.
' •
Olimme huomaavinaan, että hän
oli ItinnUn hjTön kiintynyt täbär
ihminen autuuttaan hakee, vaan ot- juttuun ei konsulina, joka kansalals-taa
mielellään ketä tahansa Jäsenyy.
•• teen.
Konsulaattien tehtävät ovat ih­meellisiä.
Ei ole kulunut kovin intkä aika
siitä, kun eräs varakcaisuli könysi
keräFsiistbjen karfisa Yhdysvaltain
puolena saadaksecsa ostettua pari ny-ten
periaatteittensa kannustamana
olisi rientänyt vainottua puolusta­maan,
vaan olimme huomaavinamme
että hän tarjoili jonkinlaista kiel^.-
kääntöapua, antaen samalla haastat­teluja,
joiden diplmnaattinen sävy oli
yhtä älykäs kuin hänen nykyinen
pyrkimyksensä hurskauteen.
Canadan suomalaisten sutuin osa
on työläisjoukkoa. Se on tullut ver­rattain
myöhään Suomesta, ja nom
vilisi tuhatta kerrotaan saapuvan vuo-sittain.
Tuo joukko — suurin piirtein
— on työlätsainesta. Jolle ei taattu
elämisenmahdollisuuksia Suomessa. Se
Joutui suorastaan pakenemaan, Näl-käpakolaisiahan
me kaikkikin olemme.
Mutta nuo smnnalaiset työläiset pa­kenivat
myöskin ahtauttta, vanhurs­kautta,
joka pimitti Ja rankaisi, ulko­kultaisuutta,
kii^cmismaksuja, pappeja,
veroja, kaikkea sitä alttarin lähellä
tapahtuvaa viheliäisyyttä, iöka sai.
pasI henkeä. Yleensä voi sanoa, että
sikäli kuin on kysymyksessä siirtolai­suus
yleensä tälle mantereille, niin
suomalainen siirtolainen on perinpoh-jaislmmin
kyllästynyt vanhaan syn­tymämaahan.
Pai^sto Suomessa oa menettänyt
monta lammasta, joiden keritseminen
oli vasta alussa Ja villa.vasta jon­kinlaista
nuorukaisnöhtää.
Pistää tietysti vihaksi. Sillä siir-tolaisnuorukainen
vie mukanaan työ­voimansa
— kaiken rikkauden alku!
— ja siinä sivussa menettää papisto­kin.
Tähän maahan siirtymisen jäl­keen
on tuollainen työläismies suoma­laiselle
p^istoUe vaiir hyvin häilyvää
ulkomaavaluuttaa. Jota ei voi muttt-taa
rahaksL Se täytyisi siis sitoa yh-merkillinen
mies?
Jim on' kertonut seuraavan kuvauk­sen
Itsestään: Olen käynyt muutaman
Tätä kuuluisaa "Sementtiä" saa kai- ^^^^^ pensalkkokoulua <slten nimltct-kilta
Vapauden asiamiehiltä Ja Va-pauden
kirjakaupasta.
teen, ettei se. pääsisi karkaamaan!
Mutta se on karannut. Ja Joka ker­ran
on karannut, niin se on melkein
mennyttä.
Tietääksemme konsulien iehtävä on
ohjalla maallisia askeleitamme, sikäli
jos sellaiseen on halua, Ja Jättää tai­vaan
siirtolaisten väUset asiat sllr-tolaisiUe
itselleen. Tässäkään maassa
ei ole sellainen vedellyt. Nyt esim,
täällä olevat kirkkokunnat pitävät tai­vaaseen
pääsystä jonkinlaista "kuotaa"
ja tappielevat siitä keskenään; toisen
kuota muka olisi suurempi kuin toisen.
Konsuli Bauanhelmon klrklnvhtymän
kuota olisi kaikkein avarin, sillä hän
tykkäisi vain siitä, että saataisiin edes
jonkinlaiseen keskinäiseen Järjestöön
nämä Suomen työläispojat, jotta slt-tiin
Irlannissa kouluja, joita pidettiin
taivasalla, kun Englanti el antanut
koulutaloja). Sitten poikasena olin
lammaspaimenena, myöhemmin sata-matyölälsenä,
lotjamlehenä, rautatie­läisenä,
kutomotyöläisenä, sanomaleh-timiehenä,
nurkka-asianajajana Ja sa­lametsästäjänä."
Jos hän olisi kuva­ukseensa
vielä liittänyt "runoilijan",
niin aminattlluettelo olisi alkanut olla
täydellinen-
"PunaUpun" sepitti hän Venäjän
vuoden 1905 vallankumouksen päivinä.
Itse oti hän kertonut, ettei hän lau-lua
sepittänyt, vaan antoi sen tulla
kapinallisesta sielustaan. Kun vallan­kumous
parhaillaan riehui Venäjällä,
olivat harvalukuiset köyhälistön val­lankumouksen
kannattajat Lontoossa
Järjestäneet erikoisen kokotiksen. Jos­sa
vallankumouksen päiväntapahtumia
käsiteltiin Ja palvottiin vallankumouk­sen
suurta aatetta. Jokaisen mielet
elivät Venäjän vallankumouksessa. Ja
kun Jim Jalkaisin meni kotiin, erää-maahansa.
Saccolla oli kaksi todista­jaa,
jotka todistivat hänet nähneens*i
Bostonissa mainittuna aikana, mutta
eivät varmasti muistaneet päivänmää­rää,
vaan yhdistivät todlstukslinsa e-rään
toimittajan järjestämät pälvälU.
set, jonka varmasti muistivat sinä päi­vänä
olleen kun Saccon Bostonissa
näkivät. Tästä päivällisestä kyllä huo­mautettiin
Lowellllle, mutta hän Ja
komiteansa olivat tehneet sellaisen
olettamuksen, että päivällinen oli ol­lut
kuukautta myöhemmin.
Nyt kuitenkin, tässä jo malnitsemas-
.samme Plexnerin Ja Burlinghamin tut­kimuksensa
mainitaan, että tuosta
toimittajan päivällisestä on otettu pe­rusteellinen
selvyys. On nimittäin et.
sitty ylös .sen aikuiset italialaiset sa­nomalehdet,
joL^sa mainituista päi­vällisistä
mainittiin ja tultu htiomaa-maan.
että tuon toimittajan päivälli­set
todellakin olivat samana, päivänä,
jolloin Sacco oli Bostonissa ja jolloin
tuo murha tapahtui.
Ncv/ York World lehti, joka malnl-tu.'
5ta tuikimukse.sta ensiksi mainitsi,
huomauttaa, että Massachusetsin val­tion
ei tarvitse huolestua näiden Ja
monien muiden todistusten perusteella,
joita jutusta on tehty nyt jälempää.
Mutta arvelee, 'että kerran tulee se
päivä jolloin varmasti voidaan to-di-
taa, että Sacco ja Vanzetti olivat
syyttömiä.
Näiden työväerUnlesten syyttömyys
tulikin oikeuskuulustelussa todettua
mutta telotus siitä huolimatta pantiin
toimeksi. — Työm.
Parturiliikkeeni '
7 Durhain St. Sudbary, OaL
Palvelee teitä aina auliisti ammaV
titaitoisella työllä. (MTr.
MATTI AHO
WiUamstta Blvd. SttniUrin
on suurin ja monipnoIiBln tenrejrdeB
hoitola lännellä. Pfcysio-Thenq^r o*
sastossa ovat nykyajan parhaat täh.
köhoitovälincct aina X-roy kontJaiin
asti. Täysihoidossa nopein apa alnito
ja kroonillisissa taudeissakin. 18 Tfto-dcn
kokemus hieronnan, rnokajär-jcBtykHcn
ja terveyskylpyjcn alalla,
Dr*. Kokko & KoU^.
467 WiIIamette Blvd., Portland,
Gro. Puhelin: Walnut 6747.
H. WICKSTOÖMIN
RAXTXLILIIICe
22 Monk St, Box 1168. Sadbmr.
Silitys ja puhdistustyö tebiiian ka»»
lella. Puhelin 1871.
imaiDenven
••••
pitaa
lämpimänä ja terveenä
talvella
-K -K -k -K
Nuöi-Tone
puhdistaa ja rikastut­taa
verenne
.SIA.V MAKKABAA HELPPO
VAL.M1STAA
ten — sitä kai se konsulikin tököt­tää
— oUsi mukava järjestää kirkollis.
hallinto samaan tapaan kuin Suomes-j seen Lontoon kaukaiseen laltakaupun-sakin.
"Vapauden" Juttu on kai in- kiin, syntyi "Punalippu" itsestään hä-nostanut
pääkonsulia koettelemaan jo- nen mielessään. Sen synnytti Venä-ko
kestäisi Jää. 'Jutun avullahan —
kaiken mutm lisäksi — i^ti pelotella
"pakanoita" Jonesien kirkkoktmtaan.
Mutta epäilemme znenestyykö homma.
Jäh köyhälistön vallankumoastaistelu.
Päästyään kotiinsa, pani Jim paperille
kumouksellisen tunteensa luomuksen,
"Punalippu" syntyi Jimin mielessä
Tuo "kalseaksi" käynyt mieliala el ole j vain toiseen säveleeseen sovellettima
voitettavissa perustamalla kirkkokun-j kuin "millä sitä nyt yleensä lauletaan,
tia, sillä nykyisen tilanteen aikana Sen alkuperäinen sävel oli jacoblittlen
niistä voi jollain seudulla syntyä — ' "
työväenyhdistyksiä. — P—s. (Työmie-hessä).
Sian makkarat ovat maukkaita kun
ne oikein valmistetaan ja niitä kan­nattaa
tehdä, koska niissä käytetään
niitä lihoja, jotka eivät kelpaa pals-tiksL
Tässä on erään saksalaisen
makkaran tekijän resepti:
Liha jauhetaan Ja puoli sUtä levi­tetään
puhtaalle pöydälle Ja siihen
sekoitetaan suola Ja maustimet en-nenkuih
toinen puoli lihasta sekoi­tetaan
siihen. Jok&lsta, 10 paunaa
kohden lihaa tulee käyttää seuraa­via
maustlmia: 6 ruokalusikallista
suolaa, 4 teelusikallista valkeaa pip­puria
Ja 2 ruokalusikallista ground
sage. Jos aikomus on tehdä yhdellä
kertaa niin paljon makkaroita, että
niitä ci voida vähässä ajassa kulut­taa,
on suolaa pantava enemmän.
Makkarat pysyvät hyvänä pitkän a-jan,
jos niitä voidaan pitM. hyvin
kylmässä palkassa, mutta eivät pysy
hyvänä kauankaan, kim lämpimät i l ­mat
tulevat.
timut saksalaiseen '"Tannenbaum"-
fiäveleeseen.
Kuollessaan oli Jim Connel 76 vuo^
talstelulaulun sävel. Joka nyt tunne- den ikäinen J. a yhäti yhtä uskollinen
taan nimellä "The White Coskade".j sosiahsÄih punaiselle 'aatteelle" kuin
Myöhemmin "Punalippu" on väkiin.["Punalippua" kirjoittaessaankin.
U i l i ien Iderrosvolmaa, tooMas hf»
tin, pubteao ja voimakkMa
miki pitfil teidät bjrvin
Ja UmplmXni iily«Ila.
HINNAT
OVAT
SAMAT
KUIN
ENNEmaN
I
I
$1.00
ERVI KABI
suomalainen oppiarvonsa sooritt»»
nut myyjä on valmis teitä polvd»-
maan.
The Sudbury Drag Ca^
UadtML
Comer Elm and Lisgar Stec«i •
SUDBURY, ONT.