Vapaus, May 16, 1927

              SIVU Maanantaina, toukok. 16 p:na-eMoiL, May 16
V A P A U S ,
Canadan jraomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
ömestyy Sndburyssa, Ont.» maanantaina, ke«kiviikkona
i» perjantaina. > ^
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
•9 second dass matter. • •
VAPAUS (Liberty)
The only orgran of Finnish Worker8 in Canada. Pob-
Udied in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
&nd Friday. \ •
TILAUSHINNAT-:
Car adaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
f 1.60 ja yksi kk. 75c
Yadysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puob vk
f 8.CJ ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei telia lähettämään,
palfei asiamiesten joilla on takaukset .
~ ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
N^imailmotnkset $1.00 kerta. $2.00 kaJcsi kertaa.
A^öliittoonmeno ilmotukset 50e palstatuuma.
Nimenmuatosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnks«t $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $1.00 kerta. ,
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50e lisämaksu
iditoBlaoseelta tai rouistovärsyltä.
Halutsanfiedot ja osoteilrootukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa. ,
Tilapäisilmottajien ja flmotusakenttunrien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotoahinta etukäteen.
General advertising rates 76c per col. inch. Mi-aimnm
charge for single insertion 75c. Tbe Vapaus
to the best advertising medium among the Finnisn
People in Canada.
Maanantain lehteen aiottujen ilrao^usten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. _
Jos ette milloin tahansa saa vastausta enJBlmäiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa u^udelieen liikkeenhoitajan. per-
«oonallibella nimellä. J-J
. V. KA NNASTO. Liikkeenhoitaja.
Luttolaisuiis vaUahkumouksellisessa
luokkataistelusi
Kiinan vallankumoukselliset taistelut antavat maa
liman luokkatictoisille työläisille mielenkiintoisia ai
heitä havaintojen tekemiseen. Samalla Kiinan tapahtu­mat
kokonaisuudessaan tarjoavat työväelle tärkeitä o-pe:
uksia. ' ,
Mutta tarvitaan leninismiin perehtyneen luokkatais-lelijan
silmää voidakseen Kainan'tapahtumista havan
noida oikein ja ottaa niistä ne opetdcset, jotka vallan­kumoukselliselle
työväelle ovat enimmän tärkeitä tais­telussaan
vapautensa puolesta, kirjotetaan eräässä to-vcrilchdessä.
_
Kiinassa on tullut esiin erikoisen tärkeänä liittolai
suus vallankumouksellisessa luokkataistelussa. Siellä
taistelcc^ kansallisvallankumouksellinen pikkuporvaris­to
ja työväki ja talonpojat rinrian imperialismia vas­taan.
Tarkotusperänä on martaa ulkomaitten kapi^a-lis:
ien ja imperialistien määräysvalta' Kiinassa ja tote­uttaa
Kiinan itsenäisyys.
Tässä ominaisuudessaan Kiinan tai8t?lii on kansal-llsvallankmnouksellJnen
ja kansallinen porvaristo on
aktiivisesti jnukana siinä. Mutta KiinM porvaristo ei
lahtaa pitemnl9lle kuin ^päästä siihen riistäjäasemaan
omassa maassaan, missä ulkomaitten kapitalistit ovat
näihin päiviin asti olleet. Ja tailcotusperiensä saavut­tamiseksi
se pyrkii käyttämään työväestöä ja talonpoi-
Icia liittolaisenaan.
Mutta kansalHsvallankunnouksellisenkaan porvaris­ton
tarkotusperät eivät sovi työväen ja työtätekeväin
talonpoikain luokkapyrkimyksiin. Tämä on jo ennen
koettu totuus ja se on viime aikoina yhä selvemmin
tullut näkyviin Kiinassakin. Sielläkin työväki |a ta­lonpojat
pyrkivät pitemmälle kuin vallankumoukselli­nen
porvaristo. Työväestö on vallankumouksellista
myös luoldcameikityksessä ja haluaa vapautua kotoi­sista
sortajista ja nylkijöistä, samalla; kuin se on koh-dislanut
luokkavoiraansa imperialisteja vastaan.
Tästä syystä on Kiinan vallankumouksellisten ri-vsissä
alkanut syntyä jakaantumista. K^
vallcnkumoukseHinen porvaristo alkaa nähdä, ettei se
voikaan käyttää proletariaattia liittolaisenaan loppuun
csJi, fiiin sen edustavimmat ainekset alkavat hieroa ko-nikauppoja
imperialistien kanssa Ja pllavat tunnuslau­seekseen
— «luistelun bolshevismia vastaan».
Nyt nousee kysymys siitä, kumpi on toisensa liit­tolainen
Kiinassa: työväkikö porvariston, vai porvaris­toko
työväen?
i Kiinassakin on kommunistinen puolue, joka johtaa
vallarkuraoukfeilisfa työväestöä ja talonpoikia kaksi­päisiä
vihollista: imperialisteja ja kotoista porvaristoa
vastaan. Ja kommunistit käsittävät liittolaisuuden val­lankumouksellisessa
luokkataistelussa aivan toisin kuin
porvaristo. Kiinankaan kommunistit eivät ole alkuun­kaan
kuvitelleet olc\'ansa porvariston liittolaisia; Päin­vastoin
he ovat taistelussa imperialisteja vastaan pyr­kineet
käyttämään työväen ja talonpoikain liittolaisena
kansallista vallankumouksellista porvaristoa. Tässä
ovat Kiinan työläiset onnistuneetkin. Neuvostoliiton
myötätunnosta nauttien ja käyttäen hyväkseen kansal-lisvallankumouksellista
porvari^oa he ovat antaneet
)T*n>*"*ialisteille raskaita iskuja, siten raivaten tietä työ­läisille
|a talonpojille voittoisaan taisteluun — koti-niu)^:
ä'nyikijäIuokkaa vastaan.
Tämä tosiasia on se, joka on saattanut imperialis­tit
raivosta kiristämään hampaitaan: ja harjottamaan
törkeää provokatsiqonia Kiinan vallankumbuksellista
työväestöä ja Neuvostoliittoa vastaan. Ja Kiinan kan-sallisvallankumouksellinen
porvaristo joutuu valitse­maan
kahdesta, pahasta pienemmän pahan. Sen on va­littava
ulkomaitten kapitalistien ja kotimaan vallanku­mouksellisen
työväen väliltä. Porvariston luokkaedut
määräävät kummalle puolelle se lopiuIliseSiti asettuu.
Se on jo valintansa tehnytkin. Siksi sen puhe taistelus­ta
bolshevismia vastaan Kiinassa. Se on sama tunnus­lause,
jonka porvaristo on omaksunut kaikissa maissa.
Tämä merkitsee' sitä, että kansallisen porvariston
ja työväen välit Kiinassa kiristyvät. -
Käydessään eteenpäin Tallankumouksellisen luokka­taistelun
tiellä, tulee-Kiinan työläisten ja talonpoikain
uskollisena tukijana edelleen olemaan Neuvostoliitto ja
koko, maailman vallankumouksellinen työväestö. Kii­nan
vallankumouksellisen työväestön taistelu on koko
maailman köyhälistön taistelua ja päinvastoin Kiinan
työläiset taistelullaan avustavat voittoon'kaikkien muit­ten
maitten työläisiä ja talonpoikia.
Luokkasuhteet ovat paljo muuttuneet, niistä ajoista,
jolloin porvaristo oli nouseva''^mahti ja taisteli-työväen
liittplaisuutta hyräkseen käyttäen feod^Jsmia vastaan.
Silloin kykeni porvaristo riistämään - työväeltä voiton
hedelmät ja alistamaan työväen valtansa' alaiseksi.
Nyt on työväestö valtaannouseva, lukumäärältään por­varistoa
monta vertaa mahtavampi luokka, ja se tulee
kommunistipuolueensa johdolla ja siirtomaitten ja
puolisiirtomaitten kansallisVallankumouksellisia liikkei­tä
hyväkseen, käyttäen kukistamaan imperialismin ja
kapitalismin ja albtamaan porvariston tahtonsa alai­seksi,,
nauttiakseen itse voittonsa, hedelmistä ja luodak­seen
oman yhteiskuntajärjestelmänsä.
TyöEistoveri! .
Kommunistisen puolueen pyrki­myksenä
on ollut työläisten voi­mien
kokoaminen yhteiseen taistelu­rintamaan
pääomaa, työnantajaluök-kaa
vastaan. Tätä seikkaa silmällä
pitäen olemme rakentaneet' Cana­dan
työväen ammatillista liikettä
Tämän työn kautta lujitettiin met-sätyöläisten
järjestö, ja siinä yh­teydessä
se kykeni taistelemaan puu-tavataparooneja
vastaan pohjois-
Ontariossa ja Port Arthurin alueel­la,
kuten voidaan muistaa viime
vuoden ajalta. Lehtemme " V a ­paus"
lahjotti myös §500.00 lakko-iraBastoon.
Kummallakin aineella
Eikö sovellu kansalli.yn 3a kan­sainvälisen
ammatillisen lökkeen
yhtenäisyys? Eikö sovellu työväen
poliitOlisen liikkeen ja yhteiarinta-man-:
nostattaminen, räk«ntanunen
j a voimistuttaminen? Eikö sovellu
talonpoikain taistelaliikkeeh yhdis­täminen
•taloudellisesti j a poliitti­sesti?
Eikö sovellu-työväen elä­män
€htoje'n 'puolesta taistelu? E i ­kö
sovellu lausunto, joka annettiin
Canadan työväenpuolueen Ontarion
maakontajäöston edustajakokoukses-
_ -».».~-^«^,— sa vuosi sitten oikeistolaisille pro-ja
Canadan tjryväenpuoluetta. Vu- metsätyöläisten palkkatasoa ja ielin-]voseeraajille: " . . . j a edelleen ol-
«,«.ma,«;ft„ i^n ko- ^j^^^.^ kyettiin korjaamaan. Nyt koon päätetty, että jos työtätekevän
Vastalauseliike Sacopn^iarVanzettin
pelastamiseksi
£ri osbta Canadaa saapuneet tiedot osottavat, että
järjestyneet työläiset ovat noudattaneet Canadan työ­väen
puolustusliiton kehotusta toimenpiteihin ryhtymi­sestä
Saccon ja Vanzettin pelastamiseksi. Puolustus­liiton
osastojen kehotuksesta ovat lukemattomat amma­tilliset
yhdistykset ja muut työväenjärjestöt lähettäneet
Massachusettsin valtion kuvernöörille anomuksia näit­ten
työväenmiesten vapauttamisesta, useita erikoisia
protestikokouksia on pidetty Saccon ja Vanzettiri puo­lesta
jä vapunvietosta Canadassa näyttää todellakin
muodostuneen \solidaarisuudenosotus Saccolle ja Van-zettille,
kuten Canadan työväen puolustusliitto toivoi,
sillä kaikissa vappukokouksissa ja -mielenosotuksissa
on .yhtenä vaatimuksena ollut S.accon ja Vanzettin va­pauttaminen.
'
Näin ollen voidaan sanoa, että Canadan työväen
puolustusliitto on onnistunut Canadan työväestön vetä­misessä
inaailmanlaajuiseen yastalauseliikkeeseen Sac­con
ja. Vanzettin pelastamiseksi sellaisessa määrässä,
mikä ilman puolustusliittoa ja sen toimintaa olisi e-päilemättä
ollut mahdotonta. Tämä on yksi todistus
puolustusliiton tarpeellisuudesta ja sen toiminnan hyö­dyllisyydestä.
Canadan työväen puolustusliittoa on e-delleen
rakennettava ja laajennettava.
Yhdysvaltalainen työväen puolustusliitto,; Iiiterna-tior.
al Labor Defense on koonnut numeroita niistä pro­testeista,
lausunnoista ja vaatimuksista, jotka on esitet­ty
Saccon ja Vanzettin puolesta ja joissa vaaditaan
heidän pelastamistaan.
Nämä numerot eivät ole täydelliset^ mutta kuiten­kin
antavat Jonkinlaisen kuvan siitä voimasta, mikä
toimii telotuksen estämiseksi. Kirjeitten muodossa on
Saccolle ja Vanzettille vaadittu oikeutta .110,000 ve-toomuksessa.
Kaapelisanomia on lähetetiy 200. Nämä
edustavat yli 50,000,000 ihmistä. _
Amerikassa ja 'muissa maissa on pidetty suuria
vastalausekokoiiksia, järjestetty lyhytaikaisia lakkoja
ja lukemattomat sanomalehdet ovat merkinneet kan­tansa.;
' ••-,
Protesteeraavien ammattiliittojen jlistalla on 29
I ärjestöä, niiden j oukossa Amerikaii tycNräenliiUo riul-joonine
jäsenineen jä monia sellaisia, jotka käsittäyät
satojatuhansia jäseniä. Poliittisia järjestöjä on 7,
kansainvälisiä ammatillisia ja poliittisia järjestöjä 15
ja puolueettomia ja sekalaisia 12.
Lisäksi mainitaan tuhansiin nousevan tieden->?sten,
opettajien, pappien, sanomalehtimiesten, kirjailijain,
lakimiesten ja .kansainvälisten kuuluisuuksien joukon
eri maista lähettäneen vetoomuksia Saccon ja Vanzettin
puolesta. .
Huomioita ja huomautuksia
Kiinan kansallisvallankumouksellisen hallituksen
ulkoasiain ministeri Eugene Tshenin kerrotaan- haas­tattelussa
lausuneen, että kansallisvallankumoukselli-ncn
liike Hanjkoussa voimistuu päivä päivältä- Edel­leen
lausui hän, että kenraali Tshangkaishek erotettiin
kansallisvallankumoukscilisesta liikkeestä siksi, että
iän yritti asettaa personallisen auktoriteettinsa kuomin-tang-
puolueeh auktoriteetin edelle.
' Tunnettu tosiasia on se, että Kiinan kommuifistipuo-ue
ja kuomintang-puolueen vasemmistolainen aines,
oka nykyään on puolueen johdossa, toimivat yhtenäi­sinä
Kiinan kansaHisvallankumoukselliscn liikkeen
voittoonviemiseksi;
: Kavaltajakenraali Tshangkaishekin ja. hänen jouk­kojensa
hallussa kerrotaan olevan vain Kiangsun ja
Tshekiangin maakunnat ja osan Fidvien maakdntaa.
Kansallisvallankumouksellisen Hankoun hallituksen
hallussa ovat Shensin, Kansun/Kvreitshoun, Kwangsin,
Szetshvran, Kiangsin, Hupehin jä Hunan maakmmat,
sekä osia Anhwein, Kwantungih ja Honan maskunnistä.
Kansallisvallankumouksellisen hallituksen entinen pää­kaupunki
Kanton joutui äskettäin vastavallankumouk­sellisten
käsiin, mutta kansanarmeian sotilasretkikun-nan
ilmotetään etenevän sitä kohti g a itsensä kaupun­gin
työväestön toimivan pettäjäin vallan kukistami­seksi.
Moskovasta saapuneitten tietojen mukaan ovat pu­naisen
armeion sotilaat ja kommunistinuoret suurin
joukoin pyytäneet päästä Kiinaan" taistelemaan kansal­lisvallankumouksellisen
armeian riveissä. Neuvostovir-
Jkaiiijat eivät suostu näihin pyyntöihin; selttäen Kii­nan
vallankumouksellisilla olevan riittävästi sotilaita,
memainittu on yhteisrintaman ko­neisto,
jonka kautta työväen uniot,
osuustoimintajärjestöt ja poliittiset
ryhmittymät y.m. liittoutuvat poliit­tiseen
taisteluun kapitalistisia puo­lueita
vastaan. Olemnie onnistu­neet
pyrkimyksessämme hajallaan
oleyien canadalaisten ammattiunio-j
a teollisuusryhmien yhdistämisessä
Yleis-canadalaisen työväenliiton
kautta^ joka virallisesti perustettiin
viime maaliskuussa. Tämä oli vält­tämätön
siksi, että Canadan ammat­tijärjestö
on kieltäytynyt yhdistä­mästä
näitä voimia Amerikan työ­väenliiton
taantumuksellisten johta-jain
. painostuksen vaikutuksesta,
johtajain, jotka ovat alkaneet n i ­mittämään
tätä uutta keskusjärjes­töä
"yleis-punaiseksi". Puolueem­me
jäseniä on kumpaankin keskus­järjestöön
kuuluvissa järjestöissä ja
toimmtamme jatkuu pyrkimyksellä
sulattaa nämä kaksi yhdeksi koko­naisuudeksi,
keskittäen jokaisessa
teollisuudella toimivat eri ryhmät
yhtenäisiksi teollisuusliitoiksL Oleni-me
• onnistuneet viimeisten vuosien
ajalla lujittamaan Canadaa työ­väenpuolueen,
työväen puolustuslii­ton,
työläisnaisten liiton y.m. ke­hittämisen
kiinteäksi osaksi Canar
dan työväenliikkeen kokonaisuudes­ta.
' ' •
NoakelaUet vaarUtelevSt
hajottavat
Noakelaisten (sosdemien) ruokot­tomuuksille
emme ole suomalaisten
keskuudessa lainanneet huomiota,
koska olemme olleet vakuutettuja,
että ne itse paljastavat itsensä.
Nsrt emme enää katso olevamme
oikeutettuja sivuuttamaan, mutta
täten tuomme julki heidän teke?-
mänsä; hajotustyön viimeiset ilmauk­set,
: koska äskettäin Suomesta tul­leet-^
työläiset eivät kielivaikeuksier«
takia ole tilaisuudessa, seuraamaan
paikalliäen työväenliikkeen toimin-
.taa jännäin ollen on vaikeaa saada
selväksi'milloin toimitaan työväen­liikkeen:
nimessä itseään työväen­liikettä
vastaan.
Puljujansa paikkakunnalle tulles­sa
touhusivat noskelaiset väittely­tilaisuuden
järjestämiseksi, kuten
olimme heidät haastaneet jp vuosi
sitten. Me otimme asiaan tosis­samme
kiinni ja ryhdyimme neu­vottelemaan
heidän kanssaan. Saa­tiinkin
-sovituksi, väittelyn teknilli­set
seikat j a että väittely tapahtun
Don-haalilla, ; sunnuntairiltana, huh­tikuun
:24 p.,; aineesta "sos.-demok-raatlah
vaiko kommunistisen liik­keen
menetteljrtavat johtavat työ­väenluokan
sosialismiin". Kiim-mallakin
oli suunniteltu ohjelmalli­sen
iltaman' järjestäminen, mutta
katsottiin tällaisen tilaisuuden vas­taavan
iltamaa. Noskelaisetkin
suostuivat ja vakuuttivat, että ai-
^ nakin Syrjälä ja joitakin heistä tu-ee
väittelemään. . Me luotimme t^-
län ja ilmotimme sopimukseii poh-älla
väittelj^ilaisuuden. Samanai-caisesti
he kuitenkin lähettivät kir­jeen,
selittäen, etteivät he halua
iltamastaan lähteä . . . , eikä heidän
mielestään kannata asiasta keskus­tella
enää. Näin sivuuttivat he väit­telyn
ja puhujansa lähti poiis paik^
kakunnalta. . - ' '
Senjälkeeii ovat he lähteneet ruo­kottomasti
yvääristelemään, selittäen,
että kommunistit ovat väärin käyt­täneet
metsätyöläisten järjestön va­roja
ja hajottaneet puutaVaratyö-läisten
teollisuusliiton. Näinä lios-ket
tietävät, että he itse, tuplajuu-laisten
taantumuksellisten hajotus-ainesten
kanssa yhdessä hajottivat
metsätyöläisten järjestön ja siitä ei
ollut kuin rippeet jälellä kaksi vuot­ta
sitten.
Kominnnistipuoliaeen; tehtävänä
on ollut kaikkien alain taloudellisten
järjestöjen toiminnan ja järjestä­misen
lujittaminen. Puolueemme
tahtoi auttaa metsätyöläisten järjes­tön
jaloilleen j a järjestettiin eri­koinen
ryntäys metsätyöläisten jär­jestämisen
rahastamiseksi ja toimin­nan
lujittamiseksi. Yli maan toimi­vat
puolueeinme osastot, kooten va­roja
iltamien, 'keräyksien kautta.
Muutamat osastoistamme lähettivät
on Canadan puutavaratyöläistj^n te­ollisuusliitto
jo lähes kaksituhatta
jäsenluvultaan, sensijaan, että pari
vuolta sitten oli vain vajaa kaksi­sataa.
Kuka on siis hajottanut?
Puolueemme puhujat ja järjestäjät
agiteeraslvat tämän järjestäytynyi-sen'
3a lujittamisen puolesta. Puo­lueemme
siis antoi kaiken moraali­sen
ja aineellisen apunsa. Mutta
noskelaiset ja "Raivaaja", joka val­heellisia
roskajuttnja julkaisee, ei­vät
ole auttaneet tässä työssä. Hei­dän
provokatsioninsa tarkottaa siis
hajottamista. .
Noskelaiset yhteisen rmtaman ha-jottajiaa
Vappujuhlien jär^stämistä var­ten
oli Torontossa yhteinen juhla-komitea,
ollen siinä edustettuina
kaik^nkieliset reformistiset ja val­lankumoukselliset.
Lauantaina • il­tapäivällä
oli juhla Queens-puistos-sa.
Sunnuntaina päivällä oli eri
kansallisuuiksilla juhla-tilaisuuksia
omalla kielellään ja illalla valmistau­tuivat
kaikki yhteiseen juhlaan, jo­ka
oli Standard-teatterissa, ja sit­ten
niille, jotka eivät mahtuneet
sinne, järjestettiin sama ohjelma
Alhambra-haaliin, aivan . lähelle,
nosket järjestivät tilaisuutensa sa­maan
aikaan muutaman sadan ja-lan
päähän Elm-kaduile, kokonaan
erilleen ^ toisista, Eiköj tämä ollut
selvintä' yhteisen rintaman "hajotta­mista.
Canadan työväenpuolueen Onta­rion
maakuntajaoston edustajako­kouksessa-
olivat suomalaiset nosket
äärimäisten taantumuksellisten
kanssa suunnittelemassa . hajotus-työtä.
Vasemmistolaiset unioiden
edustajat ja puolueemme edustajat
nousivat tätä hajotustyötä vastaan,
sekä kykenivät ehkäisemään hoske-laisen
hajotuksen ja säilyttämään
yhä lujempana tämän työväen po­liittisen
yhteisen -rintaman puolu­een;
,
luokan vapautusta e i voida saavut­taa
perustuslaillisella toiminnalla,
niin työväenluokka on oikeutettu ja
sen täytyy käyttää perustoslakivas-taisia
tai mitä tahansa toimenpitei­tä
katsoo sopivaksi."
NoskelaUet kaikiua mausa hajotta­jia
ja •astaTallanknmonkselliiia
Porvarillisen vastavallankumouk­sellisen
liikkeen mukana ovat nos­kelaiset
vastustaneet Venäjän val­lankumousta
ja vastustivat j a par­jasivat
täällä avustuksen keräystä
kadon seurauksena nälkää kärsivien
avustamiseksL HuoKmatta
ja porvarien' yhteisestä pai
-ta. ja vääristelyistä. neiivoS
valloissa on sosialismin raktT
nen todellisuus, eikä enää tiu
äffuden unelma. XeuvostoT^i^'
köyhälistön valtio. Siellä OVÖ
Iäiset ja talonpojat hallitj^^
teoUisuus on yhteiskunnasSS
yhteiskunallinen lainlaadiata
työväen hyväksi, työn tcottarafcS
kohottaa työväen .elämän w
työväen uniot ja työmaakoS
suorittavat osansa työsuhtein,,
m- järjestelyssä. KommmujtJ-puolue
joliti Venäjän työläiset t 2
tooa j a johtaa Kiinan valhcb,^
ust^ tällä hetkellä!
^aksaii. Puolan, Englannin y ^
maiden sos.-dem. toiminnan hkJw
osottaa viimeisten 10 vuoden a S
työläisten polkemista ja lahtaimäs
porvariston eduksi. Suomessa na^
•ket vastustavat amnestian an^ai
ta luokkavangeille, hyväksyvät
jeluskunnat, idnkivät 8 tunnin t
päiv., samoin kuin pon-arit ja
täyät työväenlehdet ulkoa niaaW
tutemasta^y. m. Älkiämoe ««ub
hajottajain itseämme narraU! Iät.
tykaa kommnmsticeen ptjoln^M^»
Kpm suom. agit.-prop. komitei
Sosdemeistä on tullut innokkaita
fascististen harhakäsityksien levittä­jiä.
Samaan aikaan he julistavat
maanpuolustuksen" ja vakinaisen
porvarillisen luokka-armeian olemas­saolon
; välttämättömyydestä. Mitä
tämä merkitsee? Ei muuta }s.\im
moraalista sekä aineellista kanna­tusta
tulevalle imperialistiselle so­dalle.
'
Pasifistinen petkutus lähtee siitä
olettamuksesta, - että todellinen rau­ha
on 'mahdollista jo kapitalistisen
järjestelmän puitteissa- Viitataan
Kansainliittoon, "aseistariisumiseen";
porvariston "järkeistymiseen", hu­maaniseen
rauhanpropagrandaan
y.m.s. ja uskotellaan, että näillä
metodeilla tehdään sodat vihdoin
viimein mahdottomiksi.
Kauniita, mutta petollisia j a mo­nin
kerroin varottavia sanoja.
Kun tuli kysymys protestilausel-man
allekirjottamisesta, jossa vaa-:
dittiin Saccon ja Vanzettin vapaut­tamista
kuolemantuomiosta, joka
heidän päällään ftti roikkunut kuu­si
vuotta, mutta heidän syyttömyy­destään
tietoisen Jcansainvälisen
protestiliikkeen vaikutuksesta siir­tynyt
lopullisesliU ensi heinäkuun 10
päivään, hiin jotkut'' noskelaiset
kieltäytsrivät allekirjbttamasta tätä.
Y l i maailman on työväestö nous­sut
vaatimaan vapautusta (yksin
Englannissa hyväksyttiin yli kaksi
tuhatta protestilauselmaa). Kiel­täessään
nimensä, cahadalaiset nos-ket
osottautuivat • olevansa paij on
ruokottomampia kuin liberaaliset
porvarit, jotka eivät voi sietää tätä
syjrttömäin luokkamurhaä. Noske-laisille
ei merkitse mitään työväen­luokan
taistelijat? *
Tilanne Canadassa ja. mihin se
velvpttaa
Työläisten järjestöjen tehtävä on
toimia työväen hyväksi, eikä porva­riston
apureina, kuten noskelaisten
käytännöllinen toiminta osottaa. T i ­lanne
ei työläisDIä ole loistava. Ca-
Me elämme imperialistisella ai­kakaudella.
Kapitalismi on saavut­tanut
kehitysasteensa huippukohdan,
sen tuotannolliset voimat ovat kas­vaneet
yli äyräittensä aiheuttaen
kapitalistivaltioiden kesken raivok­kaan
kilpailun menekkialueista.
Pääoma-'ei löydä enää levikilleen
jä kasvulleen tyydytystä. Kaikesta
tästä on seurauksena suunnattomia
ristiriitoja kapitalistien kesken, joit­ten
ratkaisemiseksi heidän on tur­vauduttava
sotaan. Se on itse so­dan
syy jä aiheuttaja.
Tämän sosdem johtajatkin käsit­tävät.
Että he. siitä huolimatta
esiintyvät pasifisteina, lupaavat so­tien
hävittämistä jo kapitalismin
vallitessa, ilman proletaarista val­lankumousta,
os'bttaa se vain, että
he tietoisesti auttavat imperialismin
asiaa. Pasifistisella saamailuUa
eristetään^ työväestön huomio todel­lisesta
olevasta sodan vaarasta ja
laimennetaan yleensä taistelua pää­oman
valtaa vastaan. Ja sehän nos-kelaisilla
on tarkotuskin.
Eräässä maailmansodan aikaises­sa
julistuksessa sanottiin pasifismis­ta:
"Tätä nykyä rauhan propagan­da,
joka ei sisällä-kutsua joukoille,
vallankumoukse^iseen t<^mintaan,
nadassa on työläisten tuotantoteho on omiansa vain levittämään harha-kohonnut
keskimää^isesti 40 pros.
sitten sodan loppumisen, mutta työ­läisten
palkat ovat laskeneet ja e-linkustannukset
kohonneet. Kuka
saa hyödyn tästä tuotarinon tehon
noususta? :
V, 1919 laati Canadan parlament­ti
työväenvastaisia muutoksia siir-tolais-
j a rikoslakeihin. Tämä teh­tiin
40 minuutissa. Viime vyonfiS
ylioikeus julisti työläisten rauhalli-fsn
lakonvartioinnin lakivastaiseksi.
Kuka puhuu "kansanvaltaisista pe­rustuslaillisista"
oikeuksista? Sota­joukkoja
käytettiin. Älbertan ja No­va
Scotian lakkotaisteluissa työläi­siä
vastaan. Calgaryssa, Albertas-sa,
piti canadalainen kenraali vuo­si
sitten puheen jä sanoi, että " o -
len valmis kokoamaan sotajoukot
kansainvälisen ja kansälltsen tilan­teen
tullen". Eikö tämä osota, et­tä
kenraali on valmis ja porvaristo
ei haikaile?
käsityksiä, turmelemaan proletari­aattia,
herättämällä luottamusta por--
Variston humanisuuteen j a saatta­maan'
sen leikkikaluksi äotivien mai­den-^
salaisen diplomatian käsissä.
Läpeensä syvältä erheellinen on se
luulOi että • niin sanottu demokraat­tinen'
rauha on mahdollista ilman
sarjaa, vallankumouksia." •
Hjrvin sanottu. Pitää paikkansa
ennen, kaikkea tänä aikana, jolloin
imperialistit kalskuttelevat aseitaan
vostovallan olemassaolo on bpii^
iisteille hirveä asia. Se järtyttS
niitä. Sitäpaitsi — Venäjän loppj.
mattomat luonnonrikkaudet ja
jat markkinat ovat pulaa kärsiTH
pääomalle erittäin viekottelevia
loja.
Ja katsotaanpa vaikka ininkä h
pitalistivaltion. sotapoliittisia pat-pektiivejä,
huomaamme, että
kiila niillä on aluevaltaukset
lessä. Siinä mielessä ne varast».
vat sotavoimiansa, kilpailevat m
ja ilmalaivastojen, myrkkyk
y,m. sotavälineiden lisäämiseksi
valmistavat imperialistista sota
Kyllä nosketkin sen tietävät,
ta se ei estä heitä kannattamasta'
ajamasta käynnissä olevaa sotBti'
rustelua. ,
Neuvostoliitto koettaa luoda
hän takeita. Turvallisuus- eli
krTTniättöinyyssopimuksen tarjoaa-nen
Suomelle on yksi todiste &
Mutta noskelaiset yhdessä pona»
ton> kanssa hylkäsivät sen. Sosdo
hallitus' ei ole tehnyt yhtään
tään k.o. sopimuksen aikaansauj
seksi. Päinvastoin sen toimesta B
vehkeilty, etteivät toisetkaan rem*
valtiot menisi tähän sopimuiLS»
Emme me ihmettele, että sosda
herrat ovat langenneet tälle tielt
Tukevathan he. kaikessa muussäiii
kapitalistista luokkayJhteiskuotti
Miksi ei myös sen sotapolitiikfctt
Eihän imperialistien sotakaan ok
sen kummempaa kuin saman
talistisen luokan riisto- ja. ryöSi-politiikan
jatkamista — aseilla-,
Se vain ihmetyttää, että
herroilla riittää hävyttömyyttä
tää, että he kaiken tämän teketS
"marxilaisina" "työväenjehtajiM'
sillä tosiasiassa ,he eivät ole msH
kuin imperialistien renkejä.
Työväestön on taisteltava p2^'
tävästi imperigjistien sotapc
vastaan.^ Niiden aikeet on
tettava ja imperialismin kaikkia
tyreitä on kavahdettava. N'
puuhat tulee'''päättäväisesti pal?^
taa..: . E-*-
Eikö tämä ole aivan samanlaista
kootut v a ^ t metsä^öläisten järjes-jk^in viime kevänä Englannin yleis-ton
sihteeriUe, mutta useampi lähet- laj-^n perus^slakiVastaiseksi julis-ti
puoluevirastoon. Puoluevirasto taminen ? Eikö Canadassa jo 1919
ne taaskin tilitti puutav^työläis-1 ti työläisiä vastaan käytäntöön saaf^
ten JäiytetöUe. Puolueemme jäse-; taminen? ..ikö jo 1919
kaikkialla ja sosdem johtajat monel­la
tavalla auttavat imperialisteja.
Jokaiselle on tunnettua, etlbä ihac-donälait
Englannissa, tannerit jä
tainiot Suoinessa jin.e. äänestävät
sotalaitosten hudjettien puolesta,
rakennutta.vat yhdessä porvariston
kanssa uusia -sotalaivoja, kivääri- ja
kivaäripanöstehtaita, veisaavat ylis-t3rsvurttä.,
y suojeluskunniUe y.m. por­variston
luokkakaärteille.
KILPAILUKUTSU
Ainoastaan täten kutsumme s*»
kia C. s. t. u.^liiton seuroja m
tensä kautta osaaottamaan
ensimäisiin rata- ja kenttät
kilpailuihin, jotka asianomaisella
välla toimeenpanemme s.j.
ton : Minen osaston kesäjuhlien
teydessä^ Creighton urheiluke.
toukok. 29 p:nä alkaen klo 10 J
Valmiina vastapalvelukseen, »f
semme urheilutervehdyksellä
Creighton Mmen v - ja u.-seai»:
Minkä tarkotuksen hyväksi? Mis-
-tä on kysjrmys?
Tietenkin sosdemit turvautuvat
—^ niinkuin porvaritkin ^ e n t i s e en
keinoonsa. Sanovat vMrustautuvan-sa
vain "maan puolustukseen".
siht.
; . — ^ -c ..»^..kemme selittä-- - - -— — -
seelhset voimat ovat Kiinassa ja surmaavat kiinalaisia ivan, kun työnantaja ajoi pois, kos-' vät. ettei taistelu sovellu" täällä o i - i s k u n p a
pommituksillaan. ka he toimivat järjestämistyössä. lonkaan. ij ensitilassa Neuvostoliittooni Neu-
Yritys.
V. Oikkonen, P- °
puheenjoht.
Kilpafluohjehha: KUpailtK
tetaan sanottuna päivänä klo
tä6-otteluUa, johon ku'^"^
keihäs, pituus, korkeush.,, t e ^ ^
ka j a 100 m. juoksu. Senlg^^
naisaie 3-ottelu, johon kuulua ^
la, pituush, ja 100 m- Jnofe^/^
yleinräi 1500 m. Juoksu...j^^^^
suoritusjärjestjrs määrätään
Inpaikalla. ,
Muita määräyksiä:
jaetaan 3 yksityispalkintoa^'
lusta, naisten S-ottelosta
m. juoksusta- Sen ohella 00
lussa kilpailtavana en searoje^