1926-06-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, kesäk. 15 prna—Tues., Jone 15, " 1 ^ i i i VAPAUS v40Mito «somaläseii fFSvSestSn äänenkannattaja, flmea-i'i7iJn'Sadbwrraa, Ont.^ joka tiiatai. torstai i a lanaataL ^% G,kESL. . ARVO VAABA tlie-only ofgan of Knnlflli W0Tker8 In Canada. Eol^ • nOud in Sadbnry. Onfc, evety Taeaday, Thomday and ^^^VeS^erei at the Tort Offiee Department, Ottava, äav^aecond-claM roatteii. / HLAVSHINNAT: Cimadftffn yksi Vk. 14.00, pooli vk. |2.2G, kolme Ick. ^ ^ . YBdysvaltoibm Ja Soomeen, yks! 16.50, paoU vk. iS.Oil ja kolme U t 91.76. ' TOaöksia, iolta ei nentkx r«lia,.el tttfla labettämaan; paHaT arianriesten jflflla on takankset; l ö i s1 m m i i i i i iii® Pii Hv fe#::; m 1» i 7;- Sellckaiis Egyptissä ja ^pernstiis- : laiUisuus^ Vaaleja seurannut kriisi Egyptissä, kirjottaa Woi*er, on ylitena lisatodistuksena siitä, kuinka onttoja ovat Inrittiläisten imperialbtien korulauseet «rehellisestä' pe-' ^ itsta», «vapaudesta pienille kansoille», «itsemaaraamis- 'oiceÄdesta» ja «perustuslaillisuudesta». Huolimatta ^ Sir Lee Stacldn muriiaa seuranneesta, Egyptiä kohtaan ,- harjotetusta painostuksesta ja nöyryytyksestä, huoli' matta brittiläisten ylläpitämästä miehityksestä ja ankarasta äänioikeuksien rajottamisesta, sai Zag^lul Pasha, egyptiläinen kansallinen johtaja, vaaleissa ylivoimaisen voiton. .Zaghlolin voitto vaaleissa oli selvä julistus siitä, että ^ptiläiset haluavat vapautua brittiläisestä 'hallinnasta; he haluavat, että Englanti 'evakuoi maan. Mutta «yhdestä ennakkotapauksesta toiseen laajentuva ' vapaus», josta; brittiläiset runoilijat hullujen lailla laukivat^i ei ole: brittiläl^^ laivastojen avulla siirto-maalaisten asemaan soixettuja «vieraita» kansoja ten. Mitä tuohon,«vapauteen» muuten tulee, niin se Joist^a poissaolollaan ; emämaassa aivan V samaten kuin siirtomaissa. «Vapautta» ei ole milloinkaan larkotettu siirtomaiden kansoille eikä työväenluokalle kotimaassa. Britannian hallituksen valmius kaildden siviili-ja sota* ' keinojen, armeian, laivaston, poikkeusldden, y.m. käytyni tämiseen yleislakon murtamiseksi riittää toteamaan, että «brittiläinen sovittelevaJsuu8»,:«britt tuslainkunnioitus» ja «brittiläinen ;asteittaisuuden^e^^ tilalle asettaminen» ovat tulleet taruiksi, joilla oh sopiva liämätä: työväenluokka kapitalistis-imperialisti^ dätatuurin; ehdottomaan hyväksymiseen;^^^^^„fö \ «Mince Englanti?» osottaa Tfot^i, ettei «assittaisuus» ole jnilloinkhan ollut'se keino, millä brittiläiset kapi-talistit ovat kehittäneet «mertentakaista valtakuntaan- ^ sa». Tuoto kehitystä on seurannut sota, murha, häyi- 1 -' tys, raiskaus, ^ryöstö ja ahneus. Otti^amme nyt taas Egypti' esimerkiksi siitä, miten . .brittiläisiä «perustuslaillisia keinoja» ja brittiläistä r^:v rakkautta^ « lismin aikakautena.' Egyptiläisen kansan enemmistö on" amanur ^äänensä Egyptin' itsemääräämisoikeuden puolesta.'' Mutta merkitseeko tämä sitä, että Englanti jättää Egyptin rauhaan? Ei, sitä se ei merkitse. To-rontolainen - «GIobe»-Iehti teki imperialistieif• kannan •melko.'^sclvä^ ;%kxrjottir ^ , käsittää britliläbten etuharrastukset Egyptissä niin suuriksi, ja tärkeiksi valtakunnalle, että Lontoon hallitus^ ei uskalla eikä tule jättämään niitä vaaranalaisiksi, ja ctta sillä on riittävästi voimaa, jota se voi tulla pako- , tehiksi käyttämään,, suojellakseen niitä (brittiläisten «etuja), jos tarpeellista, - vaikka koko Egypti tarttuisi aseihin sitä vastaan.» «Sillä on voimaa suojellakseen niitä, vaikka koko' Egypti ^tarttuisi aseihini» Eikö tämä olekin kansanval- ' taista? Eikö se ole «perustuslaillista»? Ja pahansuovat bolshevikit vielä ki^taavatkin pyytää brittiläisten työläisten luottamasta MacDonaldiin ja «perustuslakiin »! lausuU; puolueemme paä-äänenkannattaja. • • * '^'^-.Y--':^-^^:.:brittiläisen imperialismin onnistui ajaa tahtonsa läpi. Se työnsi, syrjään tunnukset «rehellisestä pelis- ' ta», «perustuslaillisuudesta» ja «vapauksista jaitsemää- V räämisojkeuksista pienille kansoille» ja otti tunnuksik- ' seen ' sodan, murhan, hävityksen, raiskauksen, ryöstön ja ahneuden. Nämä — kuten toveri Trotski aivan oikein osottaa — ovat ne keinot, joilla brittiläisen kapitalismin «mertentakainen valtakunta» on kehitetty. Ja näihin, samoihin keinoihin, etka rehelliseen peliin, ei perustuslaillisuuteen, eikä pienten kansojen oikeuteen käyitää hyväkseen vapautta ja itse määrätä; kohtaloistaan, luottaa ja tarttuu brittiläinen imperialismi orja- ' viljelyksensä, brittiläisen valtakunnan koossapitämiseksi. Brittiläinen imperialismi uhkdsi rankaisutoimenpiteillä, ilmottt pidättävänsä itselleen täydet toiminta- V rupeaa pääministeriksi, ottaa vastaan toimen, mihin Egyptin kansa «perustuslaillisella» ja «kansanvaltaisella» äänestyksellä hänet valitsi.^^^^^Z^ ministerin loimesta ja Egyptissä on muodostettu uusi nunisteristö Adly Jeghen Paslian johdolla. Uusi pääministeri myös lukeutuu Egyptin itsenäisyyden kannat-lajiin, mutta hänen ^astumisensa tähän toimeen hyväk* ' syluän Lontoon hallituksen taholta. .Brittiläinen impe-rialbmi katsoo ctuhanrasluksensa Egyptissä tulleen toistaiseksi turvattua. Tämäkin esimerkki on omiaan haihduttamaan imperialististen emämaiden riistettyjen työläisten ja talon-ipoUcain ja sorrettujen siirtomaaorjien mielistä harhakuvitelmat «perustuslaillisuudesta», «kanisanvaltaisuu-desta » ja «vapaudesta», kun se vain näille ymmärrettävästi aelitetään. Liity siihen selittäjäin, järjestäjäin ja 'johtajain ' maailmanpuolueeseen. Kommunistiseen kansainväliseen, joka on asettanut tehtäväkseen näiden harhakuvitelmien hävittämisen, edellytyksenä maailman koyHälifitön järjestämiselle ja johtamiselle riiston, sorron jä orjuuden poistamiseen kapitalismin ja imperialismin kukistamisen -7- maailmanvallanlkumouksen kautt-^J kansanvaltainen" vähemmistö-' valta Ontariossa ; Torontolaisessa: Star-lefadessa - kirjottaa Ben H ; Spence suhteellisen vaalitavan puolesta^ osottaen, että Ontariossa'hallitsee -tällä erää- vähemmistö^ valtaisuushuudosta Jbuolimatta. ^vViimeisissa maakunnallisissa vaaleissa saivat konser^ vatiivit. 427^3 eli 48' prosenttia 'annetuista äänistä^ Näillä: äänilläisai puolue valituksi 68 prosenttia edustajien .lukmnäärästä. : > Tämä sama suhde pitää suunnilleen paiUcansa niin liittoparlamentin kuin kun nallisiin vaaleihin nähden; - Sillä uuden ajan virtaukset ovat saaneet jalansijan Canadassakin ja ovat niinollen jdcaneetent puoluesuhteet .^useampaan: osaan, kuin oli josianlaita^^ «kdhden puolueen järjestelmän» ^liberaalien ja konservatiivien- eli hallituspuolueen j a ' vastiMuspuolueen — kultaisena aikana. Englannissa kärsi tämä vanha brittiläinen kahden .puolueen järjestelmä kovan kolauksen työväenpuolueen, astuessa hallitukseen. Mutta'siitä huolimatta pitävät tämän ma^ brittiläiset >vielä kiinni tästä traditsionistä. . > Tämän epäansainvaltaisen järjestelmän : sijaan- yritetään nyt rakentaa pohjaa muka kansanvaltaisemmalle edustusjärjestelmälle — suhteelliselle vaalitavalla^ reformilla' pyritään 'hämäämään työläisten^ mieliä ja pysyttämään ne kansanvaltaisuuden lumoissa. Vaikka konununisteilla eikä työläisillä yleens syytä vastiistaa sellaista vaalireformia, jonka kautta siiriytään suhteelliseen vaalijärjestelmään, -niin meidän tulee pitää mielessä sey ettei minkäänlainen porvarillinen ja «kansanvaltainen»; vaalijärjefsteli^ takaa todella kansanvaltaista hallitusta. Sillä tästä o sanvaltaisuudesta huolimatta:: ovat työläiset edelleen kapitalistisen diktatuurin ikeen alaisena, joka pitää huolta kansan mielipiteen muokkaamisesta sellaiseksi, että se- ei nouse; kapitalistista diktatuuria vastaan. Todellinen kansanvalta voidaan toteuttaa vasta sitten, kun työtätekevä väestö on vapautunut kapitalistisen diktatuurin ikeestä. Viime suimunlaina tuli kuluneeksi yhdeksän vuotta- siitä, kun Venäjän tsaarivallan ikeestä yasta vapautunut köyhälistö kokosi edustajansa historian kansanvaltaisimpaan edustuslaitokseen, ensimaiseen yleisvenäläiseen työläisten, talonpoikien ja sotilaitten neuvostojen edustajien kokoukseen; -r— todellisen kansanparlamenttiin. Tämä historiallinen tapaus on kehittynyt Venäjällä nykyään kä]^ännössä olevaksi työläisten, talonpoikien ja sotilaiden neuvostojen edustuslaitokseksi, josta on muodostunut maailman todella kansanvaltaisin edustuslaitos. Puhuttaessa - täkäläisestä vaalireformista -painakaamme ^mieleemme tämä Venäjän työläisten perusteellinen' vaalireformi, -jota jö silloin koko porvaristo kaikin voiminsa vastusti. Siinä se edustusjärjestelmä, johon työläisten .tulee pyrkiä, vaikkapa porvarilliset ja sosialidemokraattiset, pikkuparannusten töfaertäjät toimit-taisivotkin meille suhteellisen-vaalitavan Ontarioon ja mahdollisesti muuallekin Canadaan. fiq^ni htiiaisallian^ dihd j i l i i i y t e . '^Pelastakaa Sacco ja Vanzetti!" Luoldcaoikeuden uhrit, Sacco ja Vanzetti, ovat nyt kuoleman kopissa. Tämä tosiasia koskee syvästi jii^ista työläistä kautta maailman. Tämän kautta kapitalistinen luokkaoikeus on julistanut uuden haasteen-koko maan oikeudentuntoiselle ja vapautensa puolesta taistelevalle työväenluokalle. ' ; Saccon ja Vanzettin jutun käsittely on nyt jälleen j ontunut kriisikohtaan. Viisi vuotta ovat nämä taister levän työväestön edustajat olleet suletut vankilaan. Viisi vuotta he ovat olleet kuolemantuomion alaiset. Mutta kapitalistinen' taantumus on lykännyt tuomion käytäntöönpanoa. Koko ajan ovat työläisten ja oikeudentuntoisten kansajoukkojen katseet olleet kohdistetut osiaan. Jtalian työläiset ovat läiettäneet voimakkaita protesteja. Amerikan ja koko kansainvälisen työväestön voimakas osanotto ja vastalausetulva on saattanut hallitsevia venyttämään asian ratkaisua .kaikenlaisilla laillisilla teknillisyyksillä. Mutta nyt Massachusettsin valtion ylioikeus on puhunut — ja puhunut kuoleman kieltä. Taisteleva työväestö on monta kertaa joutunut tekemisiin oikeusterrorin ja mielivallan kanssa, jota. taantumus 'harjottaa luokkamme puolesta . taistelijoita vos-iaan. MuistetaaniGhicagon marttyyrit v. 1886. Monen mielessä ovat vielä muistot.' taistelusta Hayvroodin, Moyerin ja Petlibonen pelastamiseksi lännen kaivos-kapitalistien ja heidän oikeuslaitoksiensa kuoleman kopeista. Meidän historiamme kertoo Schmidtin, Kapla-nin ja MacNamaran puolustamisesta. Mogney ja Bil-lings ovat yhä vankilassa. Maailmansodan jälkeen nousee luokkamme marttyyrien lukumäärä satoihin ja tuhansiin. Sacco j a Vanzetti kuuluvat: niihin. Monia on myöskin pelastettu verenhimoisten pyövelien käsistä silla voimalla, sillä mahtisanalla, minkä yhdistynyt luokkamme kykenee riistäjiään vastaan kohottamaan. Taantumuksen oikeuslerrori ei voi lannista^ työväen-, luokkaa. Kun ne nyi aikovat ottaa hengiltä Saccon ja Vanzettin, niin- on meidän yhteisin voimin npusta-vat vastustamaan sitä. Järjestykää, kokoontukaa, tuokaa julki elämän ja - vapauden vaatimuksenne. Koko kansainväl inen työväestö * tekee niin. Maasta maahan, mökistä mökkiin kulkee nyt vaatimus: Pelastakaa Sacco ja Vanzetti. — W.P.S.T. ; .EnirIanmssd,^i^jota ; hvväM-s voidaan :pitäa>J^pitalisnu^ kriisin -kesknksena, oli -100< vaotta sitien valtiomies; Disraeli, joka ker-i ran manit8i'j£ahdesta kansaiysundes-ta — rikkaista ja köylnstä :— jotka- muodostivatr;: Enerlannin -väestön. Tämä ilmaisu on meidän vpäivinämr me oikentetumpi kuin koskaan* ennen. Työläiset ovat painetut yhä alemmas, - kapitaali on kaikesta hno-limatta : lisännyt riistovoittoaan; luokkain- välinen - juopa on käynyt yhä syvemmäksir - :/ -Englannin / -työläisten reaalipalkka ei-ole.nntena vuosisatana- koskaan saavuttanut V. 1900 tasoa vaan on joidenkin heilahdusten jokeen sodan aikana ja sen jälkeen laske* nnt 4/5 siitä. ;Ja kapitaali^ on e-delleen täydessä . toahussa polkeak-seen edelleen palkkoja ja kohottaakseen omaa -voittoaan. Tieto työläisten elintason-j alentamisesta pohjaa ImllitMksen viralliseen tilasto^^^ Saman tilaston nojalla voidaan panna merkille toinenkin mielenkiintoinen : seikka, pimittäin että ammattitaitoisten työläisten palkat yavat painumassa ' ammattitaidottomain palkkojen tasolle. Vähemmän taitoa kysyvissä aimnateissa ovat palkat kohonneet enimmän kuin a snu-rempaa taitoa - vaativissa; Niinpä ovat: tiilenkantajain palkat"^ jossakin määrin kohonneet mutta muurarien laskeneet. Täten - voidaan Englannin työläis-^ ten taloudesta panna merkille seuraavat tosiasiat 1. Yleinen taso on 'laskenut noin 20 pros. 2. Huo-^ noimmin palkattujen työläisten elintaso on jossakin määrin kohonnut, ellei oteta lukuun työttömyyttä. ^3^ Palkkain korotus on tapahtunut^ai-kaisemmin -; paremmin .. palkattujen työläisten /.kustannuksella, jotka eivät monessa tapauksessa ole voineet pysyttää palkkatasoaan edes normaalisen työnsaannin vallitessa. Työpalkat ovat siis, eivät ainoastaan - laskeneet^ vaan myös siirtymässä pistettä kohti, joka on lähempänä ei-^mmattitaitoisten kuin ammattitaitoisten palkkatasoa. Tämä on: johtunut osin vEnglan-nm teollisuuden huonontuneista konjunktuurei^ajv;;.psin- muista tekijöistä. Niinp% on valtion työttömyysavustus29 shillingiä perheenisälle, jolla ^on 3 lasta—^ vähitellen totuttanut,'työläiset pienempiin tuloihin, j a monet, ovat, joitakin -vuosia' elettyään tämän avus-tnksen varassa^ ^ jcntuneet Idusauk-seen ryhtyä V - entiseen ^ - toiineensa mutta- entistä; .paljo huonommalla 'sodain^-iTO joJ»ni'l^^ syössyt. Mutta > laivasto tarvitsee p-|g£-^'i^^'m-rna'ggi» niäärässä ;^pesiaT' listejav" ja^^ meia-. Myöskin olivat; taisteluväli-neetv ' laivat y.m. ^ osittain Omenettä-ceet taistelukuntonsa. Kiireellisen hä tehtävänä oli uusia laivastb. Piti korjata -Tappiolle r mennyt koneisto. Pi^; noi»i^ , vostovaJIalle uskollisia spesialisteja. palkalla; h%hän> saavat siten joka itämeren laivastoon tuli uudelleen tapauksessa enemmän .kuin avustus.| jnodg vallankum<fuksellinen kommu-määrän. Ja täte^ on työtön teh-| aistinen taisteluhenki ja kuri nyt osansa yleisen tason alentami-! Nämä asetettiin päämääräksL Ly-ibnantaloudessa ja -politiikassa EjlJanti esim., joka itsesrään «n hyvin p!eni,~ oa ^laivastonsa' > avnJia Imhomiut. maailman vaDaksL Tor-haan ei En^Santi vaadi DardaneDieä julistamista, maal «sdelKsnndessa mferkitsisi sitä, että Englannin sota. laivasto pääsisi uhkaamaan neu-jos-silloin Englanti saiattaisi sopivan ti-laiOTUden tineh'järje^ lai-raustol-leeii tukikohdat näille seodcin ja ' järjestää delta hyökkäys. Punainen laivastb yhdei^ ^pnimi- •'' sen armeian kanssa kai^den työtätekevien tukemina pitävät huolen seksi — tanssinut kapitalismin pii- hyessä ajassa, muutamassa -vuodes^: siitä, että imperiaUstien aikeet to- Un mukaan. Leski-eläkkeet äideille neuvostovalta ja kommunistinen | levät tehdyiksi t y h j i ^ N.I*1LN:L., 3 lapsen kera, eläke- tekee 2l| pnolue tämän päämäärän toteuttL joka on punaisen laivaston hnnnia- Sillä neuvostovalta tarvitsi "ja edel-; päällikkö, antaa joka vuori parbai-leen tarvitsee, paitsi punaista ar- ^ . ja meiaa^ myöskin voimakkaan ja tais- ^ v^^srtuj^^ Nuo-telukantoisen. punaisen Iaivaston.|ri8oliitto on. vastuussa puolueelle-ja f; Sillä hunhteleehan^ valtaisan maan |^la|Sci^ että se rajoja kaksi valtamerta ja neljä | vallankumonksellinen henki ja oiltea merta, joiden laajoja -rantoja tnr- ^kuri,•;m^ -vaarnaan tarvitaan punaista laivas- edelleenkin, kasvaa Nubrisoliittb on täyttänytc tehtä-v^ olla vakuutetut, että se sen edelleenkin tekee. Tällöin punainen laivasto, sen sankarilliset nuoret, vanhan vgl- ; lankmnbalc^^^ shillingiä viikossa on ^ sekin ollut omiaan jouduttamaan tätä kehitystä. - Täten on .laita Englannin työläisten. Mutt^ kiristävätkö kapitalis-, titkin . nälkovyStä? Eivät. ' SUläi äskenmahiitusta tilastosta ilmeneik-sen, että - Englannin v kokonaistnlot ovat nonsuvuodesta 1920 laskeneet 12,2 prosentilla, kun sen sijaan-työ^ Iäisten telot ovat laskeneet 43,1 prosentilla; :r Ts. että työväenluokan tulot' näinä vuosina:^ laskeneet enemmän -^köin 3.1/2 enemmän kuin koko kansan kokonaistulot;... Minkä lisäksi r on: otettava > varteen, että tulot maasta ja taloista ovat kohonneet jopa 22,2 pros. yli v. 1920 nousuajan tason. Tilasto^ tarjoo: myös mielenkiintoisia tietoja yhtiöiden tuloista. V. 1913 jakoivat" yhtiöt keskimäärin 10,2 pros.. -vuosivoittoa," kun taas-V. 1924 9,8 pros. Jos tehdään yhteenveto kapitalistisen" -Englannin O" kahta kansallisuutta ::koske-7ist8 - tilastotiedoista, niin on tuloksena neljä seuraavaa tärkeätä tosiasiaa: : 1. Työväenluokan keskimääräinen reaalipalkka on laskenut 4/5 sätä mitä se oli ennen - sotaal 2. Ammattitaitoisten työläisten L palkkataso liukuu ei-ammattitaitoisten tasoa kohti. 3. Kapialistisen politiikan tarkotuksena on saada aikaan toa. Neuvostovallan -tärkeät teollis suuskaupungit ovat myöskin merien rannoilla, ja on -niiden suojeleminen laivaston; tärkeä : velvoIU-suus; Neuvostovallan on myöskin suojeltava ulkomaankauppaansa ja kehitettävä se koko maailmaa kä- -vaalijat,, turvaavat /työtätekeville sittä-väksi, mutta se ei ole mahdoDis- rauhan. ta ilman voimakasta ' laivastoa. Se maa, joka omaa * voimakkaan laivas- Eläköön punainen laivasto! Eläköön sen urheat meripojat. ton on ensiluokkainen tekijä maa- punaiset., kotkatl ^^^^^^ koskettelee yhdysvaltalaisen vei- täällä. Japanilaiset veivät -jnahdol-jespuolueemme suomalainen toimis-, lisnuksia califomialaisilta pikkutilal-to kirjotuiksessaan seuraavasti: Samaan aikaan,' kun Eurppan valtioiden -väliset keskinäiset ristirudat antavat yhä enemmän huolestumisen syytä europalaisille valtiomiehille, sanomalehdille ja poliittisille lisiltä ja kasviksien kasvattajilta. Polkivat elinehtoja. V; 1905 muodostetaan Califomiassa "Aaaalais-ten maastasulkemisUitto". Japanilaiset suletaan kouluista. Myöhemmin kiellettiin niille maan myynti. kirjottajille, kiinnittävät ne yhä Siirtolaiskysymys johti useisiin ceUc-yleinen alin palkka mahdollisimman alhaisella tasolla. 4. "Vuodesta 1920 lähtien ovat työväenluokan todelliset tulot' vähentyneet enemmän kum kolmanneksella^; kun taas. maan kokonaistulot ovat lisääntyneet 'neljänneksellä. Nämä tiedot valaisevat: kiintoisalla tavalla asemaa kapitalistisen maailman kriisikeskusta: Englantia, joka heijastaa - tyypillisesti kapitalistisen .maailman talouden kehitystä ja hajaannusta ja, siitä johtuvaa kahden kansainvälisen "kansallisuu-deb". v^> rikkaiden ja - köyhäin ' — maifiilmankamppailaa.' Pmiäines laivasto S-vuotias — -cTulemme protesteeraamaan, yhdessä maailman työläisten kanssa, sen yhdysvaltalaisen oikeuden kylmäveristä oikeusmurhaa vastaan, joka on tuominnut kaksi syytöntä työläistä^— Saccon ja Vanzettin —kuolemaan. » — Canadan työväen puolustusliitto. Toukokuun 16 ip:nä täytti punaisen, armeian yhtä sankarillinen asetoveri, Neuvostoliiton punainen laivasto 8 vuotta. Jo tsaarin hallituksen aikana luotiin laivastossa ne - kunniakkaat vai. lankumoukselliset- traditsionit, jotka -vielä vallitsevat.'- Vielä syvemmällä ja voimaperäisemmin' kuin vanhassa armeiassa haijotettiin: vallankumouksellista työtä j-vanhan laivaston keskuudessa. Merisotilaat olivatkin yleensä vallankamouksellisen henr gen läpitunkemia. Muistammehan^ V; 1905 Mustanmeren laivaston kapinan^ v. 1906 kapinat kronstadtis^ 'sa^ Tallinnassa ;ja V-iaporissa;--Saihan Viaporissa .Suomeen työväen-; luokka ensikerran verikasteensa vallankumoustaistelussa,' kapinassa.: Helmikuun vallankumouksessa ja sitä seuranneissa tapauksissa olivat merisotilaat kaikkein'innokkaimpia ja tietoisimpia osanottajia. Ja lokakuun vallankumouksessa oli -laivaston merkitys suuri; , Väliaikaisen hallituksen sotajoukot oli-vat Leningradissa lokakuun päivinä- l u . jittuneet useimpiin valtion -virastoihin, kasarmeihin^ - j.n.e:, v joista heidän karkottamisensa ^ olisi vaatinut suuria uhreja. , Avuksi _tuli tällöin vallankumouksellinen Itämeren laivasto, joka.- lähetti - -voimakkaat laivansa Leningradin vallankumouskomitean k ä y t e t -tä vaksi. Muutamien tuntien : taistelujen; jälkeen oli väliaikaisen hallituksen ja junkkerien vastarinta murrettu. Samalla tuli tuhansittain matruuseja vallankumouksen avuksi, ottaen ratkaisevalla tavalla osaa työläisten taisteluun ja vallankumouksen kohtaloon. Kansalaissodan vuosina oli .punaisella laivastolla mitä suurin mer-kitys. Jokilaivasto Volgalla ja; Ka-majoella usein ratkaisivat taisteluiden kulun. Tämän johdosta vvv. 1918^20 järjestcttilnldn joMlaivas-toja suurimpiin ^ jokiin Ja järviin. Voimat ja tarpeet otettiin päl^asias-sä Itämeren laivastosta. Kansalaissodan aikana oli Neuvostovalta pa-^ kotettu siirtämää» parhaat- punaisen laivaston- .voimat ja erikoisesti puolueen jäsenet: -xnuille. rintandlle. Pietarin puolastnksessa, taisteluissa Judenitshin ja Rodsjankon joukkoja vastaan osottivat punaiset merisotilaat _^itä suurinta sankaruutta ja kuoleman halveksintaa. Siellä, missä muut joukot horjuivat, missä syntyi paniikki rintamalla, sinne heitettiin punaiset merisotilaat. Hei. dän * urhokkuutensa pelasti monta vakavaa tilannetta. /Tuhansittain kaatui heitä sankarillisissa taisteluissa Leningradin porteilla^ Eras-naja Gorkan edustalla, Kaprionlah-den rannoilla y.m.; Merisotilaitten taistelut vetävät vertoja punaisen armeian .joukko-osastojen,; kaikkein 8ankariIIisimmille< taisteluille; • Mutta ei; ainoastaan verisellä kansalaissodan rintamalla, vaan myös^ kin neuvostojen luomisessa ja :rin- . tamantakaisen ' selkäpuolen - järjestelyssä sekä rauhallisessa rakennustyössä ovat merisotilaat näytelleet huomattavaa osaa. Jos kansalais-sodan vuosina syvällä Neuvosto-Venäjän sisällä tai kaukana Siperiassa tapasi miehen^:joka oli päätään pitempi muita, sai oUa^ varma, että ellei hän ollut Leningradin tai Moskovan tehtaan, työmies, oli hän Itämeren laivaston' merisotilas. . Mutta ne raskaat uhrit/ joita laivasto joutui luovuttamaan eivät menneet jälkeä jättämättä;- Esim. Itämeren laivaston vanha ; vallankumouksellinen polvi ^kansalaissodan vuosina oli joko kaatunut tai -komennettu muihin tehtäviin. Tilalle tuli uutta väkeä, joka useinkaan ei ollut vaikeissa tilanteissa; neuvostovallalle nslcotlinen. Laivastoon pesiintyi kulakkiainesta, pikkuporvarillista intelligenssia ja muita vallankumoukselle vieraita aineksia, jotka käyttivät laivastoa hyväkseen säästyäkseen'' palveluksesta punaises-^' sa armeiassa. Nämä seikatoyhdessä menshe-vikien, es-errien> ja ulkomais. ten kä^rreiden vaikutuksesta: johtivat lopulta -V. 1921 alussa yhteen kaikkein häpeSlimmmistä petoksia^ ta, mitä työläisvaltio on saanut kärsiä, -Kronstadtin > kapinaan; Mutta kapinan kukistumlsess^n osottivat vallanknmoakselliset merisotilaat samanlaista historiassa vertaansa hakeavaa urhoollisuutta imin punaisen armfian taistelijat. enemmän ; huomiota myöskin siihen vaaraan, joka vanhoja kapitalistisia valtioita uhkaa Jdästä käsin. Eu-ropan ja Amerikan saalistajat, jotka -viime -vuosien aikana ovat yhä laajemmassa määrin verkkonsa le- -vittäneet Kaukaiseen Itään, . -ovat juuri sen -vuoksi pakotetut joutumaan aina uudestaan ja uudestaan tekemisiin -Japanin kanssa. Monelta taholta -viitataan siihen, että' Amerikan ja Japanin ristiriita on pakotettu kärjistymään ja että se muodostaa yhden kohtalok-^ kaimman ja kauaskantoisimman; erimielisyyden perustan, jonka> välttämättömyydellä täytyy johtaa -yhteentörmäykseen. ^ Englantilaisten taholta selitetään Japanin 'Voimistumista pelon- sekai. sella -tunteella. . Japanin pelätään riistävän hrittiläisiltä saalistusmah-doUisuudet Kaukaisessa Idässä. Ne käsittelevät maan historiallista kehitystä. Japani joutui uuden ajan historian piiriin 1:600-Iu'vulla, jolloin portugalilaiset sen löytävät. Mutt^ vasta 1833, jolloin amerika-lainen Perryn retkikunta . .saapui Idaahan, Japani tuli vedetyksi kapitalistisen maailman yhteyteen. Vielä siUoin se oli miltei täydelUsesti feodaalisen järjestelmän kannalla. Ja maa oli anarkian vallassa. Länsimaiden militaristien a-vuUa nostettiin Mikado valtaan -1867. Siitä alkaa -Japanin nykyinen -kehitys. Muodostuu militaarimaaksi. Käsityö ja kotituotanto alkaa vaihtua koneteolliseksi tuotannoksi. Varastavat oppia mistä; saavat. Ostavat koneita ja kulettavat Japaniin. Siellä £e hajotetaan: j a - pidetään mallina. Tulitikkutehtaat sysäävät tuotteita ^maailmanmarkkinoille Ruotsin tulitikkutehtaista varastetulla opilla. Japanilaiset matkustavat, oppivat länsimaissa, vievät kotimaahansa kaiken mitä irti saavat. Käsityötuotteiden ohella, jotka jo olivat tunnettuja maailmanmarkkinoilla, alkoi nopeasti tulla teollisuuden tuotteita; Jopa kulottivat koneita Brittien' saarille ja myivät niitä halvemmalla kuin mitä oman maan tehtailijoiden kannatti Tehdä. Mutta laajentuva teollisuus tarvitsee raaka-aineita. Japanin saa. riita puuttuu terästä, \ kivihiiltä, puuvillaa, riisiä ja öljyä. Joitakin tosin on, mutta ei riittävästi.- Öal-litse- vien katse kääntjry sen -vuoksi mannermaalle. Se johti sotaan Ver näjän kanssa 1904—05. : Japani vallottaa Korean, Manshurian, l i o - tung-niemen ia 'Port Arthurin. Ean-saUisen ylpeyden ja miUtaristisen rehentelyn aika alkaa. ' Paitsi raaka-aineiden hankintaa^ pakottaa väestökysymys Japanin kääntämään katseensa ulos "avaraan r maailmaan"; Saarella asuu yli 55 miljoonaa ihmistä 148,756 neliomailin alueella. - 376 ihmistä asun jokaista neliömaHia' kohden. Maa on nyt jo aivan sullottu ihmisistä ja kansa lisääntyy noin 700,- 000 vuodessa. On laskettu, että 70 vuodessa Japanilaiset muodosta* kauksiin. V. 1908 muodostetaan Yhdysvaltain ja * Japanin välillä gentlemannisopimus asiasta ja Ja- • -pani: alkaa siirtolaisuudellaan suuntautua -Tyynenmeren saariin ja Aasian mannermaahan. Austraalia ei;^myöskään ole suosiollinen japa-nilaiselle^ siirtolaisuudelle. Maailmansodan raivokkaina vuosina sai Japani vapaasti haushollata Idän asioissa. -»Suurvallat eivät voineet kiinnittää huomiota- itään. Japani ollessaan liitossa Englannin kanssa liittyi sotaan Saksaa vastaan. Mutta se oli paremmin, v<iin. "teoreettista" laadulta». Se vallottaa saksalaisen Kiotshowin sataman, menetti; jonkun tuhannen miestä, mutta sai oivan markkinana satamakaupungin Kiinan rannikolta. I^pitalistisen- kehityksen voittokulku astui sodan aikana ja 'sodan seurauksena Japanissa eteenpäin roimin_, harppauksin. Varustaa liittolaisia sotatarpeilla yli biljoonan yenin arvosta. Sijottaa tehdasteollisuuteen kolmen sotavuoden kuluessa kolme biljoonaa . yeniä. Laivaston tonnisto laajentui puolestatoista miljoonasta kolmeen miljoonaan tonniin. Kultaa -virtasi maahan suuret määrät. Voitot olivat suuret. Työväkeä riistettiin häikäilemättömästi. Uusia miljo-neereja syntyi tuhansittain. Ja kapitalismin ylejnen vaikutus moninkertaistui. Jo 1915 alkaa Japani rehennellä ja asetti kaikenlaisia nöyryyttäviä vaatimuksia - Kiinalle- Kiina vastusteli, mutta oli lopulta pakotettu alistumaan niihin^ Yksi syy, miksi" Yhdysvallat eivät- liittyneet Kansainliittoon; oli se, ^että tältä taholta -vieroksuttiin Kansainliiton politiikkaa Japaniin nähden, jolle annettiin liiallisia oikeuksia isännöidä idässä. Tosin Japanilta "ky-seltiin"; sen esiintymistä, mutta asia jäi siihen; • Japani on tarkottanut ryöstää ja palotella Kiinan "heti paikalla". Mutta sen jälkeen, kun yhdysvaltalaiset ovat .sieltä saaneet konses-sioneja, on Amerikan taholta alettu painostaa -vain Vavoimen oven" politiikan käytännössä säilyttämistä. Japanin -vallanlaajennuspunhat ovat siis kohdanneet ; vastustajan Kiinassa. Sen -vuoksi selitetään japanilaiselta taholta nyt, että heidän politiikkansa Kiinaan nähden on muuttunut. Mutta silti heillä on oma: edustajansa niiden , imperialististen agenttien kanssa, jotka Kiinassa ylläpitävät mellakoita ja jotka" tahtoisivat hävittää Kiinan kansalta omat';''ja vapaat kehittymisti-laisuudet. / Japanin vallanhimo Kiinassa saa uusia muotoja 'sen mukaan miten Amerikan ja Enropan imperialistit dSiaanr suhtautuvat. Kiinan rikkaudet ovat suuret ja Japani tarvitsisi niitS; Japani on;/ nyt^ m^ ; jaipanilidstuttamassa Ko«eM >^ ta-cisemä" oh^ lonirikgamaton ja joissa se e l joudu l i s t ^ ^ vat satamiljoonaisen kansakunnan, (jmperialistien kanssa. Siirtolaisuus muodostan näis^ «lois. sa pakottavako: - -V; 1900 alkoi->riir-tolaisvirta Canadaan ja Califomfr aan. Se herättää vastenmieliigrytta Washiiigton!n konferenssissa Ame. rika pakotti EngtonnJn purkamaan liittonsa Japanin kanssa. Ja asti japanilaiset ovat varastaota-mus.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 15, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-06-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260615 |
Description
Title | 1926-06-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tiistaina, kesäk. 15 prna—Tues., Jone 15, " 1 ^
i i i VAPAUS
v40Mito «somaläseii fFSvSestSn äänenkannattaja, flmea-i'i7iJn'Sadbwrraa,
Ont.^ joka tiiatai. torstai i a lanaataL
^% G,kESL. . ARVO VAABA
tlie-only ofgan of Knnlflli W0Tker8 In Canada. Eol^
• nOud in Sadbnry. Onfc, evety Taeaday, Thomday and
^^^VeS^erei at the Tort Offiee Department, Ottava,
äav^aecond-claM roatteii.
/ HLAVSHINNAT:
Cimadftffn yksi Vk. 14.00, pooli vk. |2.2G, kolme Ick.
^ ^ . YBdysvaltoibm Ja Soomeen, yks! 16.50, paoU vk.
iS.Oil ja kolme U t 91.76.
' TOaöksia, iolta ei nentkx r«lia,.el tttfla labettämaan;
paHaT arianriesten jflflla on takankset;
l ö i
s1 m
m
i i i i i
iii®
Pii
Hv
fe#::;
m
1»
i
7;-
Sellckaiis Egyptissä ja ^pernstiis-
: laiUisuus^
Vaaleja seurannut kriisi Egyptissä, kirjottaa Woi*er,
on ylitena lisatodistuksena siitä, kuinka onttoja ovat
Inrittiläisten imperialbtien korulauseet «rehellisestä' pe-'
^ itsta», «vapaudesta pienille kansoille», «itsemaaraamis-
'oiceÄdesta» ja «perustuslaillisuudesta». Huolimatta
^ Sir Lee Stacldn muriiaa seuranneesta, Egyptiä kohtaan
,- harjotetusta painostuksesta ja nöyryytyksestä, huoli'
matta brittiläisten ylläpitämästä miehityksestä ja ankarasta
äänioikeuksien rajottamisesta, sai Zag^lul Pasha,
egyptiläinen kansallinen johtaja, vaaleissa ylivoimaisen
voiton. .Zaghlolin voitto vaaleissa oli selvä julistus
siitä, että ^ptiläiset haluavat vapautua brittiläisestä
'hallinnasta; he haluavat, että Englanti 'evakuoi maan.
Mutta «yhdestä ennakkotapauksesta toiseen laajentuva
' vapaus», josta; brittiläiset runoilijat hullujen lailla
laukivat^i ei ole: brittiläl^^ laivastojen avulla siirto-maalaisten
asemaan soixettuja «vieraita» kansoja
ten. Mitä tuohon,«vapauteen» muuten tulee, niin se
Joist^a poissaolollaan ; emämaassa aivan V samaten kuin
siirtomaissa. «Vapautta» ei ole milloinkaan larkotettu
siirtomaiden kansoille eikä työväenluokalle kotimaassa.
Britannian hallituksen valmius kaildden siviili-ja sota*
' keinojen, armeian, laivaston, poikkeusldden, y.m. käytyni
tämiseen yleislakon murtamiseksi riittää toteamaan,
että «brittiläinen sovittelevaJsuu8»,:«britt
tuslainkunnioitus» ja «brittiläinen ;asteittaisuuden^e^^
tilalle asettaminen» ovat tulleet taruiksi, joilla oh sopiva
liämätä: työväenluokka kapitalistis-imperialisti^
dätatuurin; ehdottomaan hyväksymiseen;^^^^^„fö
\ «Mince Englanti?» osottaa Tfot^i, ettei «assittaisuus»
ole jnilloinkhan ollut'se keino, millä brittiläiset kapi-talistit
ovat kehittäneet «mertentakaista valtakuntaan-
^ sa». Tuoto kehitystä on seurannut sota, murha, häyi-
1 -' tys, raiskaus, ^ryöstö ja ahneus.
Otti^amme nyt taas Egypti' esimerkiksi siitä, miten
. .brittiläisiä «perustuslaillisia keinoja» ja brittiläistä
r^:v rakkautta^ «
lismin aikakautena.' Egyptiläisen kansan enemmistö
on" amanur ^äänensä Egyptin' itsemääräämisoikeuden
puolesta.'' Mutta merkitseeko tämä sitä, että Englanti
jättää Egyptin rauhaan? Ei, sitä se ei merkitse. To-rontolainen
- «GIobe»-Iehti teki imperialistieif• kannan
•melko.'^sclvä^
;%kxrjottir
^ , käsittää britliläbten etuharrastukset Egyptissä niin suuriksi,
ja tärkeiksi valtakunnalle, että Lontoon hallitus^ ei
uskalla eikä tule jättämään niitä vaaranalaisiksi, ja
ctta sillä on riittävästi voimaa, jota se voi tulla pako-
, tehiksi käyttämään,, suojellakseen niitä (brittiläisten
«etuja), jos tarpeellista, - vaikka koko Egypti tarttuisi
aseihin sitä vastaan.»
«Sillä on voimaa suojellakseen niitä, vaikka koko'
Egypti ^tarttuisi aseihini» Eikö tämä olekin kansanval-
' taista? Eikö se ole «perustuslaillista»? Ja pahansuovat
bolshevikit vielä ki^taavatkin pyytää brittiläisten
työläisten luottamasta MacDonaldiin ja «perustuslakiin
»! lausuU; puolueemme paä-äänenkannattaja.
• • *
'^'^-.Y--':^-^^:.:brittiläisen imperialismin onnistui ajaa tahtonsa
läpi. Se työnsi, syrjään tunnukset «rehellisestä pelis-
' ta», «perustuslaillisuudesta» ja «vapauksista jaitsemää-
V räämisojkeuksista pienille kansoille» ja otti tunnuksik-
' seen ' sodan, murhan, hävityksen, raiskauksen, ryöstön
ja ahneuden. Nämä — kuten toveri Trotski aivan oikein
osottaa — ovat ne keinot, joilla brittiläisen kapitalismin
«mertentakainen valtakunta» on kehitetty. Ja
näihin, samoihin keinoihin, etka rehelliseen peliin, ei
perustuslaillisuuteen, eikä pienten kansojen oikeuteen
käyitää hyväkseen vapautta ja itse määrätä; kohtaloistaan,
luottaa ja tarttuu brittiläinen imperialismi orja-
' viljelyksensä, brittiläisen valtakunnan koossapitämiseksi.
Brittiläinen imperialismi uhkdsi rankaisutoimenpiteillä,
ilmottt pidättävänsä itselleen täydet toiminta-
V rupeaa
pääministeriksi, ottaa vastaan toimen, mihin Egyptin
kansa «perustuslaillisella» ja «kansanvaltaisella» äänestyksellä
hänet valitsi.^^^^^Z^
ministerin loimesta ja Egyptissä on muodostettu uusi
nunisteristö Adly Jeghen Paslian johdolla. Uusi pääministeri
myös lukeutuu Egyptin itsenäisyyden kannat-lajiin,
mutta hänen ^astumisensa tähän toimeen hyväk*
' syluän Lontoon hallituksen taholta. .Brittiläinen impe-rialbmi
katsoo ctuhanrasluksensa Egyptissä tulleen toistaiseksi
turvattua.
Tämäkin esimerkki on omiaan haihduttamaan imperialististen
emämaiden riistettyjen työläisten ja talon-ipoUcain
ja sorrettujen siirtomaaorjien mielistä harhakuvitelmat
«perustuslaillisuudesta», «kanisanvaltaisuu-desta
» ja «vapaudesta», kun se vain näille ymmärrettävästi
aelitetään. Liity siihen selittäjäin, järjestäjäin ja
'johtajain ' maailmanpuolueeseen. Kommunistiseen kansainväliseen,
joka on asettanut tehtäväkseen näiden harhakuvitelmien
hävittämisen, edellytyksenä maailman
koyHälifitön järjestämiselle ja johtamiselle riiston, sorron
jä orjuuden poistamiseen kapitalismin ja imperialismin
kukistamisen -7- maailmanvallanlkumouksen
kautt-^J
kansanvaltainen" vähemmistö-'
valta Ontariossa
; Torontolaisessa: Star-lefadessa - kirjottaa Ben H ; Spence
suhteellisen vaalitavan puolesta^ osottaen, että Ontariossa'hallitsee
-tällä erää- vähemmistö^
valtaisuushuudosta Jbuolimatta.
^vViimeisissa maakunnallisissa vaaleissa saivat konser^
vatiivit. 427^3 eli 48' prosenttia 'annetuista äänistä^
Näillä: äänilläisai puolue valituksi 68 prosenttia edustajien
.lukmnäärästä.
: > Tämä sama suhde pitää suunnilleen paiUcansa niin
liittoparlamentin kuin kun nallisiin vaaleihin nähden;
- Sillä uuden ajan virtaukset ovat saaneet jalansijan
Canadassakin ja ovat niinollen jdcaneetent
puoluesuhteet .^useampaan: osaan, kuin oli josianlaita^^
«kdhden puolueen järjestelmän» ^liberaalien ja konservatiivien-
eli hallituspuolueen j a ' vastiMuspuolueen
— kultaisena aikana. Englannissa kärsi tämä vanha
brittiläinen kahden .puolueen järjestelmä kovan kolauksen
työväenpuolueen, astuessa hallitukseen. Mutta'siitä
huolimatta pitävät tämän ma^ brittiläiset >vielä kiinni
tästä traditsionistä.
. > Tämän epäansainvaltaisen järjestelmän : sijaan- yritetään
nyt rakentaa pohjaa muka kansanvaltaisemmalle
edustusjärjestelmälle — suhteelliselle vaalitavalla^
reformilla' pyritään 'hämäämään työläisten^ mieliä ja
pysyttämään ne kansanvaltaisuuden lumoissa.
Vaikka konununisteilla eikä työläisillä yleens
syytä vastiistaa sellaista vaalireformia, jonka kautta
siiriytään suhteelliseen vaalijärjestelmään, -niin meidän
tulee pitää mielessä sey ettei minkäänlainen porvarillinen
ja «kansanvaltainen»; vaalijärjefsteli^ takaa todella
kansanvaltaista hallitusta. Sillä tästä o
sanvaltaisuudesta huolimatta:: ovat työläiset edelleen
kapitalistisen diktatuurin ikeen alaisena, joka pitää
huolta kansan mielipiteen muokkaamisesta sellaiseksi,
että se- ei nouse; kapitalistista diktatuuria vastaan.
Todellinen kansanvalta voidaan toteuttaa vasta sitten,
kun työtätekevä väestö on vapautunut kapitalistisen
diktatuurin ikeestä. Viime suimunlaina tuli kuluneeksi
yhdeksän vuotta- siitä, kun Venäjän tsaarivallan
ikeestä yasta vapautunut köyhälistö kokosi edustajansa
historian kansanvaltaisimpaan edustuslaitokseen, ensimaiseen
yleisvenäläiseen työläisten, talonpoikien ja sotilaitten
neuvostojen edustajien kokoukseen; -r— todellisen
kansanparlamenttiin.
Tämä historiallinen tapaus on kehittynyt Venäjällä
nykyään kä]^ännössä olevaksi työläisten, talonpoikien ja
sotilaiden neuvostojen edustuslaitokseksi, josta on muodostunut
maailman todella kansanvaltaisin edustuslaitos.
Puhuttaessa - täkäläisestä vaalireformista -painakaamme
^mieleemme tämä Venäjän työläisten perusteellinen'
vaalireformi, -jota jö silloin koko porvaristo kaikin
voiminsa vastusti. Siinä se edustusjärjestelmä, johon
työläisten .tulee pyrkiä, vaikkapa porvarilliset ja sosialidemokraattiset,
pikkuparannusten töfaertäjät toimit-taisivotkin
meille suhteellisen-vaalitavan Ontarioon ja
mahdollisesti muuallekin Canadaan.
fiq^ni htiiaisallian^ dihd
j i l i i i y t e .
'^Pelastakaa Sacco ja Vanzetti!"
Luoldcaoikeuden uhrit, Sacco ja Vanzetti, ovat nyt
kuoleman kopissa.
Tämä tosiasia koskee syvästi jii^ista työläistä kautta
maailman. Tämän kautta kapitalistinen luokkaoikeus
on julistanut uuden haasteen-koko maan oikeudentuntoiselle
ja vapautensa puolesta taistelevalle työväenluokalle.
'
; Saccon ja Vanzettin jutun käsittely on nyt jälleen
j ontunut kriisikohtaan. Viisi vuotta ovat nämä taister
levän työväestön edustajat olleet suletut vankilaan.
Viisi vuotta he ovat olleet kuolemantuomion alaiset.
Mutta kapitalistinen' taantumus on lykännyt tuomion
käytäntöönpanoa. Koko ajan ovat työläisten ja oikeudentuntoisten
kansajoukkojen katseet olleet kohdistetut
osiaan. Jtalian työläiset ovat läiettäneet voimakkaita
protesteja. Amerikan ja koko kansainvälisen työväestön
voimakas osanotto ja vastalausetulva on saattanut
hallitsevia venyttämään asian ratkaisua .kaikenlaisilla
laillisilla teknillisyyksillä. Mutta nyt Massachusettsin
valtion ylioikeus on puhunut — ja puhunut kuoleman
kieltä.
Taisteleva työväestö on monta kertaa joutunut tekemisiin
oikeusterrorin ja mielivallan kanssa, jota. taantumus
'harjottaa luokkamme puolesta . taistelijoita vos-iaan.
MuistetaaniGhicagon marttyyrit v. 1886. Monen
mielessä ovat vielä muistot.' taistelusta Hayvroodin,
Moyerin ja Petlibonen pelastamiseksi lännen kaivos-kapitalistien
ja heidän oikeuslaitoksiensa kuoleman kopeista.
Meidän historiamme kertoo Schmidtin, Kapla-nin
ja MacNamaran puolustamisesta. Mogney ja Bil-lings
ovat yhä vankilassa. Maailmansodan jälkeen
nousee luokkamme marttyyrien lukumäärä satoihin ja
tuhansiin. Sacco j a Vanzetti kuuluvat: niihin. Monia
on myöskin pelastettu verenhimoisten pyövelien käsistä
silla voimalla, sillä mahtisanalla, minkä yhdistynyt
luokkamme kykenee riistäjiään vastaan kohottamaan.
Taantumuksen oikeuslerrori ei voi lannista^ työväen-,
luokkaa. Kun ne nyi aikovat ottaa hengiltä Saccon
ja Vanzettin, niin- on meidän yhteisin voimin npusta-vat
vastustamaan sitä. Järjestykää, kokoontukaa, tuokaa
julki elämän ja - vapauden vaatimuksenne. Koko
kansainväl inen työväestö * tekee niin. Maasta maahan,
mökistä mökkiin kulkee nyt vaatimus: Pelastakaa
Sacco ja Vanzetti. — W.P.S.T.
; .EnirIanmssd,^i^jota ; hvväM-s
voidaan :pitäa>J^pitalisnu^
kriisin -kesknksena, oli -100< vaotta
sitien valtiomies; Disraeli, joka ker-i
ran manit8i'j£ahdesta kansaiysundes-ta
— rikkaista ja köylnstä :— jotka-
muodostivatr;: Enerlannin -väestön.
Tämä ilmaisu on meidän vpäivinämr
me oikentetumpi kuin koskaan* ennen.
Työläiset ovat painetut yhä
alemmas, - kapitaali on kaikesta hno-limatta
: lisännyt riistovoittoaan;
luokkain- välinen - juopa on käynyt
yhä syvemmäksir
- :/ -Englannin / -työläisten reaalipalkka
ei-ole.nntena vuosisatana- koskaan
saavuttanut V. 1900 tasoa vaan
on joidenkin heilahdusten jokeen
sodan aikana ja sen jälkeen laske*
nnt 4/5 siitä. ;Ja kapitaali^ on e-delleen
täydessä . toahussa polkeak-seen
edelleen palkkoja ja kohottaakseen
omaa -voittoaan. Tieto työläisten
elintason-j alentamisesta pohjaa
ImllitMksen viralliseen tilasto^^^
Saman tilaston nojalla voidaan panna
merkille toinenkin mielenkiintoinen
: seikka, pimittäin että ammattitaitoisten
työläisten palkat yavat
painumassa ' ammattitaidottomain
palkkojen tasolle. Vähemmän taitoa
kysyvissä aimnateissa ovat palkat
kohonneet enimmän kuin a snu-rempaa
taitoa - vaativissa; Niinpä
ovat: tiilenkantajain palkat"^ jossakin
määrin kohonneet mutta muurarien
laskeneet.
Täten - voidaan Englannin työläis-^
ten taloudesta panna merkille seuraavat
tosiasiat 1. Yleinen taso
on 'laskenut noin 20 pros. 2. Huo-^
noimmin palkattujen työläisten elintaso
on jossakin määrin kohonnut,
ellei oteta lukuun työttömyyttä. ^3^
Palkkain korotus on tapahtunut^ai-kaisemmin
-; paremmin .. palkattujen
työläisten /.kustannuksella, jotka eivät
monessa tapauksessa ole voineet
pysyttää palkkatasoaan edes
normaalisen työnsaannin vallitessa.
Työpalkat ovat siis, eivät ainoastaan
- laskeneet^ vaan myös siirtymässä
pistettä kohti, joka on lähempänä
ei-^mmattitaitoisten kuin
ammattitaitoisten palkkatasoa.
Tämä on: johtunut osin vEnglan-nm
teollisuuden huonontuneista
konjunktuurei^ajv;;.psin- muista tekijöistä.
Niinp% on valtion työttömyysavustus29
shillingiä perheenisälle,
jolla ^on 3 lasta—^ vähitellen
totuttanut,'työläiset pienempiin
tuloihin, j a monet, ovat, joitakin
-vuosia' elettyään tämän avus-tnksen
varassa^ ^ jcntuneet Idusauk-seen
ryhtyä V - entiseen ^ - toiineensa
mutta- entistä; .paljo huonommalla
'sodain^-iTO
joJ»ni'l^^
syössyt. Mutta > laivasto tarvitsee
p-|g£-^'i^^'m-rna'ggi» niäärässä ;^pesiaT'
listejav" ja^^
meia-. Myöskin olivat; taisteluväli-neetv
' laivat y.m. ^ osittain Omenettä-ceet
taistelukuntonsa. Kiireellisen
hä tehtävänä oli uusia laivastb. Piti
korjata -Tappiolle r mennyt koneisto.
Pi^; noi»i^
, vostovaJIalle uskollisia spesialisteja.
palkalla; h%hän> saavat siten joka itämeren laivastoon tuli uudelleen
tapauksessa enemmän .kuin avustus.| jnodg vallankum |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-06-15-02