Vapaus, June 15, 1926

              Tiistaina, kesäk. 15 prna—Tues., Jone 15, " 1 ^
i i i VAPAUS
v40Mito «somaläseii fFSvSestSn äänenkannattaja, flmea-i'i7iJn'Sadbwrraa,
Ont.^ joka tiiatai. torstai i a lanaataL
^% G,kESL. . ARVO VAABA
tlie-only ofgan of Knnlflli W0Tker8 In Canada. Eol^
• nOud in Sadbnry. Onfc, evety Taeaday, Thomday and
^^^VeS^erei at the Tort Offiee Department, Ottava,
äav^aecond-claM roatteii.
/ HLAVSHINNAT:
Cimadftffn yksi Vk. 14.00, pooli vk. |2.2G, kolme Ick.
^ ^ . YBdysvaltoibm Ja Soomeen, yks! 16.50, paoU vk.
iS.Oil ja kolme U t 91.76.
' TOaöksia, iolta ei nentkx r«lia,.el tttfla labettämaan;
paHaT arianriesten jflflla on takankset;
l ö i
s1 m
m
i i i i i
iii®
Pii
Hv
fe#::;
m
1»
i
7;-
Sellckaiis Egyptissä ja ^pernstiis-
: laiUisuus^
Vaaleja seurannut kriisi Egyptissä, kirjottaa Woi*er,
on ylitena lisatodistuksena siitä, kuinka onttoja ovat
Inrittiläisten imperialbtien korulauseet «rehellisestä' pe-'
^ itsta», «vapaudesta pienille kansoille», «itsemaaraamis-
'oiceÄdesta» ja «perustuslaillisuudesta». Huolimatta
^ Sir Lee Stacldn muriiaa seuranneesta, Egyptiä kohtaan
,- harjotetusta painostuksesta ja nöyryytyksestä, huoli'
matta brittiläisten ylläpitämästä miehityksestä ja anka­rasta
äänioikeuksien rajottamisesta, sai Zag^lul Pasha,
egyptiläinen kansallinen johtaja, vaaleissa ylivoimaisen
voiton. .Zaghlolin voitto vaaleissa oli selvä julistus
siitä, että ^ptiläiset haluavat vapautua brittiläisestä
'hallinnasta; he haluavat, että Englanti 'evakuoi maan.
Mutta «yhdestä ennakkotapauksesta toiseen laajentuva
' vapaus», josta; brittiläiset runoilijat hullujen lailla
laukivat^i ei ole: brittiläl^^ laivastojen avulla siirto-maalaisten
asemaan soixettuja «vieraita» kansoja
ten. Mitä tuohon,«vapauteen» muuten tulee, niin se
Joist^a poissaolollaan ; emämaassa aivan V samaten kuin
siirtomaissa. «Vapautta» ei ole milloinkaan larkotettu
siirtomaiden kansoille eikä työväenluokalle kotimaassa.
Britannian hallituksen valmius kaildden siviili-ja sota*
' keinojen, armeian, laivaston, poikkeusldden, y.m. käyt­yni
tämiseen yleislakon murtamiseksi riittää toteamaan,
että «brittiläinen sovittelevaJsuu8»,:«britt
tuslainkunnioitus» ja «brittiläinen ;asteittaisuuden^e^^
tilalle asettaminen» ovat tulleet taruiksi, joilla oh so­piva
liämätä: työväenluokka kapitalistis-imperialisti^
dätatuurin; ehdottomaan hyväksymiseen;^^^^^„fö
\ «Mince Englanti?» osottaa Tfot^i, ettei «assittaisuus»
ole jnilloinkhan ollut'se keino, millä brittiläiset kapi-talistit
ovat kehittäneet «mertentakaista valtakuntaan-
^ sa». Tuoto kehitystä on seurannut sota, murha, häyi-
1 -' tys, raiskaus, ^ryöstö ja ahneus.
Otti^amme nyt taas Egypti' esimerkiksi siitä, miten
. .brittiläisiä «perustuslaillisia keinoja» ja brittiläistä
r^:v rakkautta^ «
lismin aikakautena.' Egyptiläisen kansan enemmistö
on" amanur ^äänensä Egyptin' itsemääräämisoikeuden
puolesta.'' Mutta merkitseeko tämä sitä, että Englanti
jättää Egyptin rauhaan? Ei, sitä se ei merkitse. To-rontolainen
- «GIobe»-Iehti teki imperialistieif• kannan
•melko.'^sclvä^
;%kxrjottir
^ , käsittää britliläbten etuharrastukset Egyptissä niin suu­riksi,
ja tärkeiksi valtakunnalle, että Lontoon hallitus^ ei
uskalla eikä tule jättämään niitä vaaranalaisiksi, ja
ctta sillä on riittävästi voimaa, jota se voi tulla pako-
, tehiksi käyttämään,, suojellakseen niitä (brittiläisten
«etuja), jos tarpeellista, - vaikka koko Egypti tarttuisi
aseihin sitä vastaan.»
«Sillä on voimaa suojellakseen niitä, vaikka koko'
Egypti ^tarttuisi aseihini» Eikö tämä olekin kansanval-
' taista? Eikö se ole «perustuslaillista»? Ja pahan­suovat
bolshevikit vielä ki^taavatkin pyytää brittiläis­ten
työläisten luottamasta MacDonaldiin ja «perustus­lakiin
»! lausuU; puolueemme paä-äänenkannattaja.
• • *
'^'^-.Y--':^-^^:.:brittiläisen imperialismin onnistui ajaa tahtonsa
läpi. Se työnsi, syrjään tunnukset «rehellisestä pelis-
' ta», «perustuslaillisuudesta» ja «vapauksista jaitsemää-
V räämisojkeuksista pienille kansoille» ja otti tunnuksik-
' seen ' sodan, murhan, hävityksen, raiskauksen, ryöstön
ja ahneuden. Nämä — kuten toveri Trotski aivan oi­kein
osottaa — ovat ne keinot, joilla brittiläisen kapi­talismin
«mertentakainen valtakunta» on kehitetty. Ja
näihin, samoihin keinoihin, etka rehelliseen peliin, ei
perustuslaillisuuteen, eikä pienten kansojen oikeuteen
käyitää hyväkseen vapautta ja itse määrätä; kohtalois­taan,
luottaa ja tarttuu brittiläinen imperialismi orja-
' viljelyksensä, brittiläisen valtakunnan koossapitämi­seksi.
Brittiläinen imperialismi uhkdsi rankaisutoimen­piteillä,
ilmottt pidättävänsä itselleen täydet toiminta-
V rupeaa
pääministeriksi, ottaa vastaan toimen, mihin Egyptin
kansa «perustuslaillisella» ja «kansanvaltaisella» ää­nestyksellä
hänet valitsi.^^^^^Z^
ministerin loimesta ja Egyptissä on muodostettu uusi
nunisteristö Adly Jeghen Paslian johdolla. Uusi pää­ministeri
myös lukeutuu Egyptin itsenäisyyden kannat-lajiin,
mutta hänen ^astumisensa tähän toimeen hyväk*
' syluän Lontoon hallituksen taholta. .Brittiläinen impe-rialbmi
katsoo ctuhanrasluksensa Egyptissä tulleen tois­taiseksi
turvattua.
Tämäkin esimerkki on omiaan haihduttamaan impe­rialististen
emämaiden riistettyjen työläisten ja talon-ipoUcain
ja sorrettujen siirtomaaorjien mielistä harha­kuvitelmat
«perustuslaillisuudesta», «kanisanvaltaisuu-desta
» ja «vapaudesta», kun se vain näille ymmärrettä­västi
aelitetään. Liity siihen selittäjäin, järjestäjäin ja
'johtajain ' maailmanpuolueeseen. Kommunistiseen kan­sainväliseen,
joka on asettanut tehtäväkseen näiden har­hakuvitelmien
hävittämisen, edellytyksenä maailman
koyHälifitön järjestämiselle ja johtamiselle riiston, sor­ron
jä orjuuden poistamiseen kapitalismin ja imperia­lismin
kukistamisen -7- maailmanvallanlkumouksen
kautt-^J
kansanvaltainen" vähemmistö-'
valta Ontariossa
; Torontolaisessa: Star-lefadessa - kirjottaa Ben H ; Spence
suhteellisen vaalitavan puolesta^ osottaen, että Ontarios­sa'hallitsee
-tällä erää- vähemmistö^
valtaisuushuudosta Jbuolimatta.
^vViimeisissa maakunnallisissa vaaleissa saivat konser^
vatiivit. 427^3 eli 48' prosenttia 'annetuista äänistä^
Näillä: äänilläisai puolue valituksi 68 prosenttia edus­tajien
.lukmnäärästä.
: > Tämä sama suhde pitää suunnilleen paiUcansa niin
liittoparlamentin kuin kun nallisiin vaaleihin näh­den;
- Sillä uuden ajan virtaukset ovat saaneet jalansi­jan
Canadassakin ja ovat niinollen jdcaneetent
puoluesuhteet .^useampaan: osaan, kuin oli josianlaita^^
«kdhden puolueen järjestelmän» ^liberaalien ja kon­servatiivien-
eli hallituspuolueen j a ' vastiMuspuolueen
— kultaisena aikana. Englannissa kärsi tämä vanha
brittiläinen kahden .puolueen järjestelmä kovan kolauk­sen
työväenpuolueen, astuessa hallitukseen. Mutta'siitä
huolimatta pitävät tämän ma^ brittiläiset >vielä kiinni
tästä traditsionistä.
. > Tämän epäansainvaltaisen järjestelmän : sijaan- yri­tetään
nyt rakentaa pohjaa muka kansanvaltaisemmalle
edustusjärjestelmälle — suhteelliselle vaalitavalla^
reformilla' pyritään 'hämäämään työläisten^ mieliä ja
pysyttämään ne kansanvaltaisuuden lumoissa.
Vaikka konununisteilla eikä työläisillä yleens
syytä vastiistaa sellaista vaalireformia, jonka kautta
siiriytään suhteelliseen vaalijärjestelmään, -niin meidän
tulee pitää mielessä sey ettei minkäänlainen porvarilli­nen
ja «kansanvaltainen»; vaalijärjefsteli^ takaa todella
kansanvaltaista hallitusta. Sillä tästä o
sanvaltaisuudesta huolimatta:: ovat työläiset edelleen
kapitalistisen diktatuurin ikeen alaisena, joka pitää
huolta kansan mielipiteen muokkaamisesta sellaiseksi,
että se- ei nouse; kapitalistista diktatuuria vastaan.
Todellinen kansanvalta voidaan toteuttaa vasta sitten,
kun työtätekevä väestö on vapautunut kapitalistisen
diktatuurin ikeestä. Viime suimunlaina tuli kulu­neeksi
yhdeksän vuotta- siitä, kun Venäjän tsaarivallan
ikeestä yasta vapautunut köyhälistö kokosi edustajansa
historian kansanvaltaisimpaan edustuslaitokseen, ensi­maiseen
yleisvenäläiseen työläisten, talonpoikien ja so­tilaitten
neuvostojen edustajien kokoukseen; -r— todelli­sen
kansanparlamenttiin.
Tämä historiallinen tapaus on kehittynyt Venäjällä
nykyään kä]^ännössä olevaksi työläisten, talonpoikien ja
sotilaiden neuvostojen edustuslaitokseksi, josta on muo­dostunut
maailman todella kansanvaltaisin edustus­laitos.
Puhuttaessa - täkäläisestä vaalireformista -painakaam­me
^mieleemme tämä Venäjän työläisten perusteellinen'
vaalireformi, -jota jö silloin koko porvaristo kaikin
voiminsa vastusti. Siinä se edustusjärjestelmä, johon
työläisten .tulee pyrkiä, vaikkapa porvarilliset ja so­sialidemokraattiset,
pikkuparannusten töfaertäjät toimit-taisivotkin
meille suhteellisen-vaalitavan Ontarioon ja
mahdollisesti muuallekin Canadaan.
fiq^ni htiiaisallian^ dihd
j i l i i i y t e .
'^Pelastakaa Sacco ja Vanzetti!"
Luoldcaoikeuden uhrit, Sacco ja Vanzetti, ovat nyt
kuoleman kopissa.
Tämä tosiasia koskee syvästi jii^ista työläistä kautta
maailman. Tämän kautta kapitalistinen luokkaoikeus
on julistanut uuden haasteen-koko maan oikeudentun­toiselle
ja vapautensa puolesta taistelevalle työväenluo­kalle.
'
; Saccon ja Vanzettin jutun käsittely on nyt jälleen
j ontunut kriisikohtaan. Viisi vuotta ovat nämä taister
levän työväestön edustajat olleet suletut vankilaan.
Viisi vuotta he ovat olleet kuolemantuomion alaiset.
Mutta kapitalistinen' taantumus on lykännyt tuomion
käytäntöönpanoa. Koko ajan ovat työläisten ja oikeu­dentuntoisten
kansajoukkojen katseet olleet kohdistetut
osiaan. Jtalian työläiset ovat läiettäneet voimakkaita
protesteja. Amerikan ja koko kansainvälisen työväes­tön
voimakas osanotto ja vastalausetulva on saattanut
hallitsevia venyttämään asian ratkaisua .kaikenlaisilla
laillisilla teknillisyyksillä. Mutta nyt Massachusettsin
valtion ylioikeus on puhunut — ja puhunut kuoleman
kieltä.
Taisteleva työväestö on monta kertaa joutunut teke­misiin
oikeusterrorin ja mielivallan kanssa, jota. taan­tumus
'harjottaa luokkamme puolesta . taistelijoita vos-iaan.
MuistetaaniGhicagon marttyyrit v. 1886. Monen
mielessä ovat vielä muistot.' taistelusta Hayvroodin,
Moyerin ja Petlibonen pelastamiseksi lännen kaivos-kapitalistien
ja heidän oikeuslaitoksiensa kuoleman ko­peista.
Meidän historiamme kertoo Schmidtin, Kapla-nin
ja MacNamaran puolustamisesta. Mogney ja Bil-lings
ovat yhä vankilassa. Maailmansodan jälkeen
nousee luokkamme marttyyrien lukumäärä satoihin ja
tuhansiin. Sacco j a Vanzetti kuuluvat: niihin. Monia
on myöskin pelastettu verenhimoisten pyövelien käsistä
silla voimalla, sillä mahtisanalla, minkä yhdistynyt
luokkamme kykenee riistäjiään vastaan kohottamaan.
Taantumuksen oikeuslerrori ei voi lannista^ työväen-,
luokkaa. Kun ne nyi aikovat ottaa hengiltä Saccon
ja Vanzettin, niin- on meidän yhteisin voimin npusta-vat
vastustamaan sitä. Järjestykää, kokoontukaa, tuo­kaa
julki elämän ja - vapauden vaatimuksenne. Koko
kansainväl inen työväestö * tekee niin. Maasta maahan,
mökistä mökkiin kulkee nyt vaatimus: Pelastakaa
Sacco ja Vanzetti. — W.P.S.T.
; .EnirIanmssd,^i^jota ; hvväM-s
voidaan :pitäa>J^pitalisnu^
kriisin -kesknksena, oli -100< vaotta
sitien valtiomies; Disraeli, joka ker-i
ran manit8i'j£ahdesta kansaiysundes-ta
— rikkaista ja köylnstä :— jot­ka-
muodostivatr;: Enerlannin -väestön.
Tämä ilmaisu on meidän vpäivinämr
me oikentetumpi kuin koskaan* en­nen.
Työläiset ovat painetut yhä
alemmas, - kapitaali on kaikesta hno-limatta
: lisännyt riistovoittoaan;
luokkain- välinen - juopa on käynyt
yhä syvemmäksir
- :/ -Englannin / -työläisten reaalipalk­ka
ei-ole.nntena vuosisatana- kos­kaan
saavuttanut V. 1900 tasoa vaan
on joidenkin heilahdusten jokeen
sodan aikana ja sen jälkeen laske*
nnt 4/5 siitä. ;Ja kapitaali^ on e-delleen
täydessä . toahussa polkeak-seen
edelleen palkkoja ja kohottaak­seen
omaa -voittoaan. Tieto työ­läisten
elintason-j alentamisesta poh­jaa
ImllitMksen viralliseen tilasto^^^
Saman tilaston nojalla voidaan pan­na
merkille toinenkin mielenkiintoi­nen
: seikka, pimittäin että ammat­titaitoisten
työläisten palkat yavat
painumassa ' ammattitaidottomain
palkkojen tasolle. Vähemmän tai­toa
kysyvissä aimnateissa ovat pal­kat
kohonneet enimmän kuin a snu-rempaa
taitoa - vaativissa; Niinpä
ovat: tiilenkantajain palkat"^ jossakin
määrin kohonneet mutta muurarien
laskeneet.
Täten - voidaan Englannin työläis-^
ten taloudesta panna merkille seu­raavat
tosiasiat 1. Yleinen taso
on 'laskenut noin 20 pros. 2. Huo-^
noimmin palkattujen työläisten elin­taso
on jossakin määrin kohonnut,
ellei oteta lukuun työttömyyttä. ^3^
Palkkain korotus on tapahtunut^ai-kaisemmin
-; paremmin .. palkattujen
työläisten /.kustannuksella, jotka ei­vät
monessa tapauksessa ole voi­neet
pysyttää palkkatasoaan edes
normaalisen työnsaannin vallitessa.
Työpalkat ovat siis, eivät ainoas­taan
- laskeneet^ vaan myös siirty­mässä
pistettä kohti, joka on lä­hempänä
ei-^mmattitaitoisten kuin
ammattitaitoisten palkkatasoa.
Tämä on: johtunut osin vEnglan-nm
teollisuuden huonontuneista
konjunktuurei^ajv;;.psin- muista te­kijöistä.
Niinp% on valtion työt­tömyysavustus29
shillingiä per­heenisälle,
jolla ^on 3 lasta—^ vä­hitellen
totuttanut,'työläiset pienem­piin
tuloihin, j a monet, ovat, joita­kin
-vuosia' elettyään tämän avus-tnksen
varassa^ ^ jcntuneet Idusauk-seen
ryhtyä V - entiseen ^ - toiineensa
mutta- entistä; .paljo huonommalla
'sodain^-iTO
joJ»ni'l^^
syössyt. Mutta > laivasto tarvitsee
p-|g£-^'i^^'m-rna'ggi» niäärässä ;^pesiaT'
listejav" ja^^
meia-. Myöskin olivat; taisteluväli-neetv
' laivat y.m. ^ osittain Omenettä-ceet
taistelukuntonsa. Kiireellisen
hä tehtävänä oli uusia laivastb. Piti
korjata -Tappiolle r mennyt koneisto.
Pi^; noi»i^
, vostovaJIalle uskollisia spesialisteja.
palkalla; h%hän> saavat siten joka itämeren laivastoon tuli uudelleen
tapauksessa enemmän .kuin avustus.| jnodg vallankum<fuksellinen kommu-määrän.
Ja täte^ on työtön teh-| aistinen taisteluhenki ja kuri
nyt osansa yleisen tason alentami-! Nämä asetettiin päämääräksL Ly-ibnantaloudessa
ja -politiikassa
EjlJanti esim., joka itsesrään «n
hyvin p!eni,~ oa ^laivastonsa' > avnJia
Imhomiut. maailman vaDaksL Tor-haan
ei En^Santi vaadi DardaneDieä
julistamista, maal «sdelKsnndessa
mferkitsisi sitä, että Englannin sota.
laivasto pääsisi uhkaamaan neu-jos-silloin
Englanti saiattaisi sopivan ti-laiOTUden
tineh'järje^ lai-raustol-leeii
tukikohdat näille seodcin ja '
järjestää delta hyökkäys.
Punainen laivastb yhdei^ ^pnimi- •''
sen armeian kanssa kai^den työtä­tekevien
tukemina pitävät huolen
seksi — tanssinut kapitalismin pii- hyessä ajassa, muutamassa -vuodes^: siitä, että imperiaUstien aikeet to-
Un mukaan. Leski-eläkkeet äideille neuvostovalta ja kommunistinen | levät tehdyiksi t y h j i ^ N.I*1LN:L.,
3 lapsen kera, eläke- tekee 2l| pnolue tämän päämäärän toteuttL joka on punaisen laivaston hnnnia-
Sillä neuvostovalta tarvitsi "ja edel-; päällikkö, antaa joka vuori parbai-leen
tarvitsee, paitsi punaista ar- ^ . ja
meiaa^ myöskin voimakkaan ja tais- ^ v^^srtuj^^ Nuo-telukantoisen.
punaisen Iaivaston.|ri8oliitto on. vastuussa puolueelle-ja f;
Sillä hunhteleehan^ valtaisan maan |^la|Sci^ että se
rajoja kaksi valtamerta ja neljä | vallankumonksellinen henki ja oiltea
merta, joiden laajoja -rantoja tnr- ^kuri,•;m^
-vaarnaan tarvitaan punaista laivas- edelleenkin, kasvaa
Nubrisoliittb on
täyttänytc tehtä-v^ olla
vakuutetut, että se sen edelleenkin
tekee. Tällöin punainen laivasto,
sen sankarilliset nuoret, vanhan vgl- ;
lankmnbalc^^^
shillingiä viikossa on ^ sekin ollut
omiaan jouduttamaan tätä kehitys­tä.
- Täten on .laita Englannin työläis­ten.
Mutt^ kiristävätkö kapitalis-,
titkin . nälkovyStä? Eivät. ' SUläi
äskenmahiitusta tilastosta ilmeneik-sen,
että - Englannin v kokonaistnlot
ovat nonsuvuodesta 1920 laskeneet
12,2 prosentilla, kun sen sijaan-työ^
Iäisten telot ovat laskeneet 43,1
prosentilla; :r Ts. että työväenluokan
tulot' näinä vuosina:^ laskeneet
enemmän -^köin 3.1/2 enemmän kuin
koko kansan kokonaistulot;... Minkä
lisäksi r on: otettava > varteen, että
tulot maasta ja taloista ovat kohon­neet
jopa 22,2 pros. yli v. 1920
nousuajan tason.
Tilasto^ tarjoo: myös mielenkiintoi­sia
tietoja yhtiöiden tuloista. V.
1913 jakoivat" yhtiöt keskimäärin
10,2 pros.. -vuosivoittoa," kun taas-V.
1924 9,8 pros.
Jos tehdään yhteenveto kapita­listisen"
-Englannin O" kahta kansalli­suutta
::koske-7ist8 - tilastotiedoista,
niin on tuloksena neljä seuraavaa
tärkeätä tosiasiaa:
: 1. Työväenluokan keskimääräi­nen
reaalipalkka on laskenut 4/5
sätä mitä se oli ennen - sotaal 2.
Ammattitaitoisten työläisten L palkka­taso
liukuu ei-ammattitaitoisten ta­soa
kohti. 3. Kapialistisen politii­kan
tarkotuksena on saada aikaan
toa. Neuvostovallan -tärkeät teollis
suuskaupungit ovat myöskin me­rien
rannoilla, ja on -niiden suoje­leminen
laivaston; tärkeä : velvoIU-suus;
Neuvostovallan on myöskin
suojeltava ulkomaankauppaansa ja
kehitettävä se koko maailmaa kä- -vaalijat,, turvaavat /työtätekeville
sittä-väksi, mutta se ei ole mahdoDis- rauhan.
ta ilman voimakasta ' laivastoa. Se
maa, joka omaa * voimakkaan laivas-
Eläköön punainen laivasto!
Eläköön sen urheat meripojat.
ton on ensiluokkainen tekijä maa- punaiset., kotkatl
^^^^^^
koskettelee yhdysvaltalaisen vei- täällä. Japanilaiset veivät -jnahdol-jespuolueemme
suomalainen toimis-, lisnuksia califomialaisilta pikkutilal-to
kirjotuiksessaan seuraavasti:
Samaan aikaan,' kun Eurppan val­tioiden
-väliset keskinäiset ristirudat
antavat yhä enemmän huolestumi­sen
syytä europalaisille valtiomie­hille,
sanomalehdille ja poliittisille
lisiltä ja kasviksien kasvattajilta.
Polkivat elinehtoja. V; 1905 muo­dostetaan
Califomiassa "Aaaalais-ten
maastasulkemisUitto". Japanilai­set
suletaan kouluista. Myöhem­min
kiellettiin niille maan myynti.
kirjottajille, kiinnittävät ne yhä Siirtolaiskysymys johti useisiin ceUc-yleinen
alin palkka mahdollisimman
alhaisella tasolla. 4. "Vuodesta
1920 lähtien ovat työväenluokan to­delliset
tulot' vähentyneet enemmän
kum kolmanneksella^; kun taas. maan
kokonaistulot ovat lisääntyneet 'nel­jänneksellä.
Nämä tiedot valaisevat: kiintoisal­la
tavalla asemaa kapitalistisen
maailman kriisikeskusta: Englantia,
joka heijastaa - tyypillisesti kapita­listisen
.maailman talouden kehitys­tä
ja hajaannusta ja, siitä johtuvaa
kahden kansainvälisen "kansallisuu-deb".
v^> rikkaiden ja - köyhäin ' —
maifiilmankamppailaa.'
Pmiäines laivasto S-vuotias
— -cTulemme protesteeraamaan, yhdessä maailman
työläisten kanssa, sen yhdysvaltalaisen oikeuden kylmä­veristä
oikeusmurhaa vastaan, joka on tuominnut kaksi
syytöntä työläistä^— Saccon ja Vanzettin —kuole­maan.
» — Canadan työväen puolustusliitto.
Toukokuun 16 ip:nä täytti punai­sen,
armeian yhtä sankarillinen ase­toveri,
Neuvostoliiton punainen lai­vasto
8 vuotta.
Jo tsaarin hallituksen aikana luo­tiin
laivastossa ne - kunniakkaat vai.
lankumoukselliset- traditsionit, jotka
-vielä vallitsevat.'- Vielä syvemmällä
ja voimaperäisemmin' kuin vanhassa
armeiassa haijotettiin: vallankumo­uksellista
työtä j-vanhan laivaston
keskuudessa. Merisotilaat olivatkin
yleensä vallankamouksellisen henr
gen läpitunkemia. Muistammehan^
V; 1905 Mustanmeren laivaston ka­pinan^
v. 1906 kapinat kronstadtis^
'sa^ Tallinnassa ;ja V-iaporissa;--Sai­han
Viaporissa .Suomeen työväen-;
luokka ensikerran verikasteensa val­lankumoustaistelussa,'
kapinassa.:
Helmikuun vallankumouksessa ja
sitä seuranneissa tapauksissa olivat
merisotilaat kaikkein'innokkaimpia
ja tietoisimpia osanottajia. Ja lo­kakuun
vallankumouksessa oli -lai­vaston
merkitys suuri; , Väliaikai­sen
hallituksen sotajoukot oli-vat
Leningradissa lokakuun päivinä- l u .
jittuneet useimpiin valtion -viras­toihin,
kasarmeihin^ - j.n.e:, v joista
heidän karkottamisensa ^ olisi vaa­tinut
suuria uhreja. , Avuksi _tuli
tällöin vallankumouksellinen Itäme­ren
laivasto, joka.- lähetti - -voimak­kaat
laivansa Leningradin vallan­kumouskomitean
k ä y t e t -tä vaksi.
Muutamien tuntien : taistelujen; jäl­keen
oli väliaikaisen hallituksen ja
junkkerien vastarinta murrettu. Sa­malla
tuli tuhansittain matruuseja
vallankumouksen avuksi, ottaen rat­kaisevalla
tavalla osaa työläisten
taisteluun ja vallankumouksen koh­taloon.
Kansalaissodan vuosina oli .pu­naisella
laivastolla mitä suurin mer-kitys.
Jokilaivasto Volgalla ja; Ka-majoella
usein ratkaisivat taistelui­den
kulun. Tämän johdosta vvv.
1918^20 järjestcttilnldn joMlaivas-toja
suurimpiin ^ jokiin Ja järviin.
Voimat ja tarpeet otettiin päl^asias-sä
Itämeren laivastosta. Kansalais­sodan
aikana oli Neuvostovalta pa-^
kotettu siirtämää» parhaat- punai­sen
laivaston- .voimat ja erikoisesti
puolueen jäsenet: -xnuille. rintandlle.
Pietarin puolastnksessa, taisteluis­sa
Judenitshin ja Rodsjankon jouk­koja
vastaan osottivat punaiset me­risotilaat
_^itä suurinta sankaruutta
ja kuoleman halveksintaa. Siellä,
missä muut joukot horjuivat, missä
syntyi paniikki rintamalla, sinne
heitettiin punaiset merisotilaat. Hei.
dän * urhokkuutensa pelasti monta
vakavaa tilannetta. /Tuhansittain
kaatui heitä sankarillisissa taiste­luissa
Leningradin porteilla^ Eras-naja
Gorkan edustalla, Kaprionlah-den
rannoilla y.m.; Merisotilaitten
taistelut vetävät vertoja punaisen
armeian .joukko-osastojen,; kaikkein
8ankariIIisimmille< taisteluille;
• Mutta ei; ainoastaan verisellä kan­salaissodan
rintamalla, vaan myös^
kin neuvostojen luomisessa ja :rin-
. tamantakaisen ' selkäpuolen - järjes­telyssä
sekä rauhallisessa rakennus­työssä
ovat merisotilaat näytelleet
huomattavaa osaa. Jos kansalais-sodan
vuosina syvällä Neuvosto-Ve­näjän
sisällä tai kaukana Siperias­sa
tapasi miehen^:joka oli päätään
pitempi muita, sai oUa^ varma, että
ellei hän ollut Leningradin tai Mos­kovan
tehtaan, työmies, oli hän Itä­meren
laivaston' merisotilas. .
Mutta ne raskaat uhrit/ joita lai­vasto
joutui luovuttamaan eivät
menneet jälkeä jättämättä;- Esim.
Itämeren laivaston vanha ; vallanku­mouksellinen
polvi ^kansalaissodan
vuosina oli joko kaatunut tai -ko­mennettu
muihin tehtäviin. Tilalle
tuli uutta väkeä, joka useinkaan ei
ollut vaikeissa tilanteissa; neuvos­tovallalle
nslcotlinen. Laivastoon
pesiintyi kulakkiainesta, pikkupor­varillista
intelligenssia ja muita
vallankumoukselle vieraita aineksia,
jotka käyttivät laivastoa hyväkseen
säästyäkseen'' palveluksesta punaises-^'
sa armeiassa. Nämä seikatoyhdessä
menshe-vikien, es-errien> ja ulkomais.
ten kä^rreiden vaikutuksesta: johti­vat
lopulta -V. 1921 alussa yhteen
kaikkein häpeSlimmmistä petoksia^
ta, mitä työläisvaltio on saanut kär­siä,
-Kronstadtin > kapinaan; Mutta
kapinan kukistumlsess^n osottivat
vallanknmoakselliset merisotilaat
samanlaista historiassa vertaansa
hakeavaa urhoollisuutta imin pu­naisen
armfian taistelijat.
enemmän ; huomiota myöskin siihen
vaaraan, joka vanhoja kapitalistisia
valtioita uhkaa Jdästä käsin. Eu-ropan
ja Amerikan saalistajat, jot­ka
-viime -vuosien aikana ovat yhä
laajemmassa määrin verkkonsa le-
-vittäneet Kaukaiseen Itään, . -ovat
juuri sen -vuoksi pakotetut joutu­maan
aina uudestaan ja uudestaan
tekemisiin -Japanin kanssa.
Monelta taholta -viitataan siihen,
että' Amerikan ja Japanin ristirii­ta
on pakotettu kärjistymään ja
että se muodostaa yhden kohtalok-^
kaimman ja kauaskantoisimman; eri­mielisyyden
perustan, jonka> välttä­mättömyydellä
täytyy johtaa -yh­teentörmäykseen.
^
Englantilaisten taholta selitetään
Japanin 'Voimistumista pelon- sekai.
sella -tunteella. . Japanin pelätään
riistävän hrittiläisiltä saalistusmah-doUisuudet
Kaukaisessa Idässä.
Ne käsittelevät maan historiallis­ta
kehitystä. Japani joutui uuden
ajan historian piiriin 1:600-Iu'vulla,
jolloin portugalilaiset sen löytävät.
Mutt^ vasta 1833, jolloin amerika-lainen
Perryn retkikunta . .saapui
Idaahan, Japani tuli vedetyksi kapi­talistisen
maailman yhteyteen. Vie­lä
siUoin se oli miltei täydelUsesti
feodaalisen järjestelmän kannalla.
Ja maa oli anarkian vallassa. Län­simaiden
militaristien a-vuUa nostet­tiin
Mikado valtaan -1867. Siitä al­kaa
-Japanin nykyinen -kehitys.
Muodostuu militaarimaaksi. Käsi­työ
ja kotituotanto alkaa vaihtua
koneteolliseksi tuotannoksi. Varas­tavat
oppia mistä; saavat. Ostavat
koneita ja kulettavat Japaniin. Siel­lä
£e hajotetaan: j a - pidetään malli­na.
Tulitikkutehtaat sysäävät tuot­teita
^maailmanmarkkinoille Ruotsin
tulitikkutehtaista varastetulla opil­la.
Japanilaiset matkustavat, oppi­vat
länsimaissa, vievät kotimaahan­sa
kaiken mitä irti saavat. Käsityö­tuotteiden
ohella, jotka jo olivat
tunnettuja maailmanmarkkinoilla,
alkoi nopeasti tulla teollisuuden
tuotteita; Jopa kulottivat koneita
Brittien' saarille ja myivät niitä hal­vemmalla
kuin mitä oman maan
tehtailijoiden kannatti Tehdä.
Mutta laajentuva teollisuus tar­vitsee
raaka-aineita. Japanin saa.
riita puuttuu terästä, \ kivihiiltä,
puuvillaa, riisiä ja öljyä. Joitakin
tosin on, mutta ei riittävästi.- Öal-litse-
vien katse kääntjry sen -vuoksi
mannermaalle. Se johti sotaan Ver
näjän kanssa 1904—05. : Japani
vallottaa Korean, Manshurian, l i o -
tung-niemen ia 'Port Arthurin. Ean-saUisen
ylpeyden ja miUtaristisen
rehentelyn aika alkaa. '
Paitsi raaka-aineiden hankintaa^
pakottaa väestökysymys Japanin
kääntämään katseensa ulos "ava­raan
r maailmaan"; Saarella asuu
yli 55 miljoonaa ihmistä 148,756
neliomailin alueella. - 376 ihmistä
asun jokaista neliömaHia' kohden.
Maa on nyt jo aivan sullottu ihmi­sistä
ja kansa lisääntyy noin 700,-
000 vuodessa. On laskettu, että
70 vuodessa Japanilaiset muodosta*
kauksiin. V. 1908 muodostetaan
Yhdysvaltain ja * Japanin välillä
gentlemannisopimus asiasta ja Ja- •
-pani: alkaa siirtolaisuudellaan suun­tautua
-Tyynenmeren saariin ja
Aasian mannermaahan. Austraalia
ei;^myöskään ole suosiollinen japa-nilaiselle^
siirtolaisuudelle.
Maailmansodan raivokkaina vuosi­na
sai Japani vapaasti haushollata
Idän asioissa. -»Suurvallat eivät voi­neet
kiinnittää huomiota- itään. Ja­pani
ollessaan liitossa Englannin
kanssa liittyi sotaan Saksaa vas­taan.
Mutta se oli paremmin, v<iin.
"teoreettista" laadulta». Se vallot­taa
saksalaisen Kiotshowin sata­man,
menetti; jonkun tuhannen
miestä, mutta sai oivan markkina­na
satamakaupungin Kiinan ranni­kolta.
I^pitalistisen- kehityksen
voittokulku astui sodan aikana ja
'sodan seurauksena Japanissa eteen­päin
roimin_, harppauksin. Varustaa
liittolaisia sotatarpeilla yli biljoo­nan
yenin arvosta. Sijottaa tehdas­teollisuuteen
kolmen sotavuoden
kuluessa kolme biljoonaa . yeniä.
Laivaston tonnisto laajentui puoles­tatoista
miljoonasta kolmeen mil­joonaan
tonniin. Kultaa -virtasi
maahan suuret määrät. Voitot oli­vat
suuret. Työväkeä riistettiin
häikäilemättömästi. Uusia miljo-neereja
syntyi tuhansittain. Ja ka­pitalismin
ylejnen vaikutus monin­kertaistui.
Jo 1915 alkaa Japani rehennellä
ja asetti kaikenlaisia nöyryyttäviä
vaatimuksia - Kiinalle- Kiina vas­tusteli,
mutta oli lopulta pakotettu
alistumaan niihin^ Yksi syy, miksi"
Yhdysvallat eivät- liittyneet Kan­sainliittoon;
oli se, ^että tältä ta­holta
-vieroksuttiin Kansainliiton
politiikkaa Japaniin nähden, jolle
annettiin liiallisia oikeuksia isän­nöidä
idässä. Tosin Japanilta "ky-seltiin";
sen esiintymistä, mutta asia
jäi siihen; •
Japani on tarkottanut ryöstää ja
palotella Kiinan "heti paikalla".
Mutta sen jälkeen, kun yhdysvalta­laiset
ovat .sieltä saaneet konses-sioneja,
on Amerikan taholta alettu
painostaa -vain Vavoimen oven" po­litiikan
käytännössä säilyttämistä.
Japanin -vallanlaajennuspunhat ovat
siis kohdanneet ; vastustajan Kiinas­sa.
Sen -vuoksi selitetään japani­laiselta
taholta nyt, että heidän po­litiikkansa
Kiinaan nähden on
muuttunut. Mutta silti heillä on
oma: edustajansa niiden , imperialis­tisten
agenttien kanssa, jotka Kii­nassa
ylläpitävät mellakoita ja jot­ka"
tahtoisivat hävittää Kiinan kan­salta
omat';''ja vapaat kehittymisti-laisuudet.
/ Japanin vallanhimo Kiinassa saa
uusia muotoja 'sen mukaan miten
Amerikan ja Enropan imperialistit
dSiaanr suhtautuvat. Kiinan rikkau­det
ovat suuret ja Japani tarvitsisi
niitS; Japani
on;/ nyt^ m^ ; jaipanilidstuttamassa
Ko«eM >^
ta-cisemä" oh^ lonirikgamaton ja jois­sa
se e l joudu l i s t ^ ^
vat satamiljoonaisen kansakunnan, (jmperialistien kanssa.
Siirtolaisuus muodostan näis^ «lois.
sa pakottavako: - -V; 1900 alkoi->riir-tolaisvirta
Canadaan ja Califomfr
aan. Se herättää vastenmieliigrytta
Washiiigton!n konferenssissa Ame.
rika pakotti EngtonnJn purkamaan
liittonsa Japanin kanssa. Ja
asti japanilaiset ovat varastaota-mus.