1927-12-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KeskiviilUcona, joirinke M p;nä-~Wed., Dee 14 No. 166 —1927 :PÄUS n jiHiiii* «iMs n—h—t t n j » . toMtjy Mht- T O I M I T T A J A T ! • e. KDh, T ; H. C A B I S O N . B. A . TEOnCJE!!. K. P E H K O S E N» «t tka Pott OtBe» DaputaeaX. O t t m . « • •ecoad C U M nattcr. VAPAUS (Ubeny) -^Xh* mir M C n of rissiA Worken is Caaiaa. PabliAad Ia Soiibttir. O a t, ' yadtMailir» Ttaiaday aad Frfday. ' TILAUSHINNAT: _ ^, „ •»>-a-:^ « U » « tt- » J O . S kk. fl.TS i » l kk. $1A0- — Ykdyataltolhla Ja Sooneca aaki mauaUe U l A. »JOO, « k k - «3J0. 3 kk. «2-00 ja l kk- 91M. lm. ItMOTUSHINTUT. VAPAUDESSA: n X O km». «2J» kakM kattaa- — ^wlomtoetimentSlaotaian 50c. p a t a a t u » » . — takaat 50e. kaita. «1X0 4 kotaa. - Sratjraaitootak-t « - » J f » . »*-~,iLi'^,.r BOTasm S2jm karta. «3.00 kaka] kanaa. — KiitoailoMtakact «iJOO kota. — Kaolemaailaouk-katta. SOe. liUmakao kiUoaUaaeaUa tai iaaiata»J»TUi. — Halataaatiadot Ja oaoteiteiottjMat u «IJOO k a l v a kattaa. — TUapSiaaaM)tUJiea ja Ua|>tn»a«ealtattriea os. raadutactta. Ubctettava «tSsST-MMkaia. JouT^ST^Bfia i^fca. a i talU Uh^tiaiää». paital aauai««««. JoUU i:^-'--lUktmm aiatat UaMtnkiat pitää o lU koatioriaaa kaUo 12 Hm«ttyi»!«p«i»äB «Ulliaod arkipäl.äaä. ' T i V n d a a t^aaitaai LUxsly Baildiag, 33 Latoa Stnet- Pokella 536V. V«M<I« koBttorit Ubcny B o i U i a c SS Loma St. Pahalin 1038. Poatioaotai Bo» 69. Sadbury. Oat. f " Caanral adrattlaiic latca 7Se. per cid. isch. Hiaimom cba<i« for aiagla Ih* fca« ad*crtlaia« CMdiata anoat tha F l a B H h Pacpla Ia Caaada. iaacrtiOB 7Se. The Vapana [^'•- J M ana t B n W » > t ' " " t i «jtimiuligi kirjeeaaesna. kirjottakaa aadaUoea Uikkeanhoiujao [^MaaiiiifTtiiTTi iiriiiiTli I J . V . KANNASTO, liikkaaaboiUja. ' Käl BurnsiD as» ja Browiileen vusasteld • Albertan maakunnan pääministeri JEKrovmlee on 'Srastannut" eräälle ^edistysmieliselle maanviljelijälle, jo- Ica kiintyi Kid Burnsin (Lewis Mac- Donaldin) asiaan ja äskettäin osotti Brovnleelle a^imeri kirjeen, missä ieki vastalauseen sitä luokkaoikeutta ""Vastaan, mitä meidän rohkealle to- '"Värillemme jaettiin.^ Pääministeri iaiisuu~^ vastauksessaan ilkeämielisesti; että Kid Bruns tuomittiin ei siiliä, että " y " » ^ järjestää luokkaan- «a**, vaan "päällehyökkäyksestä ja pieksämisestä". Kommunistipuolu-i^ een pää-äänenkannattajar lausuu taikinan johdosta, että Brovrnlee hyvin tietää, että tämä ^äällehyökkäys ja vj^ieksäminen" tapahtui parempien ^^olosuhteitten puolesta hiiliaineella ijkäydyn lakon yhteydessä ja että |Bums ei ole mikään "tavallinen toisto*',: vaan taisteleva työväenluok- .'Icalainen, joka on kuluttanut vuosia 4jkaiv(Dsmiesten järjestön rakentamia «essä ja näiden luokkatietoisuuden ifterättämisessä ja' kohottamisessa. ti;^Brownlee myös tietää, jatkaa lehti, iellei Burns'olisi ollut tietoinen ^oläinen, jolla on kunniakas tais-telumenneisyys, vaan tavallihen Tpis-y'to, niin hän olisi ^päässyt rikokses- ^taaoti' vertattain helpolla. Tuomio :.«ellai8esl!a «päällehyökkäyksestä ja pieksämisestä" kuin mistä Bumsia syytettiin ei tässä tapauksessa olisi ollut kolme vuolta neljä kuukautta kuritushuonevankeutta, vaan pieni sakko ja ehkäpä kolmekymmentä päivää vankeutta. 'Te epäilemättä käsitätte, että olisi mahdotonta tuoda valamiehistön eteen jokainen henkilö maakunnassa, jota voidaan syyttää jostakin pienestä rikoksesta", sanoo Brovmlee vastaukseksi siihen väitteeseen, että toveri Burns ei saanut kuulustelua valamiehistön edessä. Onko se "pieni rikos", josta mies voidaan tuomita kolmen vuoden neljän kuukauden vankeuteen? Pohjois-lännen alueitten laki< johon nojaten Bumsilta kiellettiin valamiesoikeudcn kuulustelu, on snsiluokkainen ase Albertan kaivosten omistajien käsissä. Bröivnlee sanoo,' eitä tuomarit ovat "kunnioitettavia miehiä". Mutta Albertan tuomarit nimitetään ei kaivosmiesten, vaan lakimiesten ja sen luokan keskuudesta, mihin kaivosten omistajat kuuluvat. "Päällehyökkäystä ja pieksämistä'V niin kutsuttuna "pienenä rikolraena'V . voidaan aina käyttää; verukkeena Pohjois-lännen alueitten lain mukaiselle, ilman valamiehistöä, tapahtuvalle kuulustelulle. Mutta näistä **pieni8tä riko^ista" annetaan suuria rangaistuksia^ koska ne • sattuvat luokkataistelun yiitey-dessä. ' • TaktehiiiralidoliKinidet ad liikkeen ' kuluvan vuoden aikana meillä ei t u l l a Canadassa ole ollut yhtääii ^Ä8uu|yimpaa lakkotaistelua, jossa työi olisi joutunut todelliseen kamp-) pailuun kapitalisteja vastaaiL To- ;:4«>nton kirvesmiesten lakko, sekä. sitä Ravustanut sympatialakko oli huomä- %>>^tuimpia lakkotapauksTa mitä' meillä 'on ollut» Mutta siinäkään pi jou-i^ Jdttttu käyttämään työväen joukko^ voimia sanan varsinaisessa merki-festyksessä. Koko lakkoilujiomma oli ' suurimmaksi osaksi vain unioiden i s johtajien ja kapitalistien välistä neu- [>:s;: voitelua. Muissa lakoissa taas • on %^oko väsytty ennenaikaisesti, tai sit-si! ten: ne ovat olleet vain paikallisia ija pienempiä työmaita käsittäviä. ' Niiden taisteluista ei ole kunnolleen I i ehtinyt sähkösanomat saapua sanomalehtien toimitukseen, kun jo on e,^^^^:*^ toinen tieto, että lakko on " ypäättynyt. Tämä ei tietysti ole mi- ;käpn huono ilmiö silloin, jos työ- ' väen voimat jovat niin vaikuttavat, että työvoimanostajat ovat pakoite- [ < ^ > : ; v . l ^ ^ ^ lakkolaisten vaati- ' " muksiin ja lakko voitetaan. ^ Mutta nykyisessä tilante^a jou-dufnmddn katsomaan asioita aivan ' päinvastaisessa valossa. Vain har- .V vemmissa tapauksissa lakkoja on ' - voitettu, vaikka vaatimukset eivät c ole olleet ensinkään mahdottomia. Mutta kun lakossa ei ole osallistu- [ neena huomattavasti lukmsat työ- / läisjoukot ja kim lakkotaistelu ei saa sellaista kärjistynyttä luonnetta, " kuten aikoinaan Winnipegin, Nova • Sco sekä monet pienemmätkin ^.' , lakot ovat saaneet, niin silloin ei: myöskään muiden, paikkakuntien r , työläiset pääse taistelun johdosta in- Ilostumaan. Tämän vuoksi on Canadan amma- 'X tiilisen työväenliikkeen keskuudessa ' jääty TV^'nTilciiin takapajulle koko S-i^taloudellisen taistelun merkityksen "'suhteen. Jopa suurilla teollisuus-w_ paikoilla olevat uniot kärsivät ve-itnvähjryttä, jäsenistön ja toiminta-voimien puutetta. Lräissä. tapauksissa käytetään puolustuksena ulkor maalaisuutta ja englanninkielisten jäsenien puhetta. Kieltämättä ,tuo onkin yksit tuntuva syy, mutta ei kuitenkaan sellainen, että sen tarvitsisi johtaa muidenkin kansallisuuksien keskuudessa samanlaiseen toimettomuuteen ja epätoivoon. - Tällaisena kauteiia yleensä onkin etualalla työläisten taistieluiaktiikka vaihdettu neuvottelupolitiikkaan unioiden johtajien ja isännistÖn välillä. Varjopuolena tähän tilanteeseen jouduttaessa on se, että työläisistä katoaa kaikenlainen innostus ja tais-teluhalu hankkimaan itselleen parannuksia oleviin oloihin. Turvaudutaan Väitteeseen, että mitäpä tässä kannattaa ponnistella, ei siitä kuitenkaan mitään parannuksia ole saavutettavissa. Sillt^ tavalla asianlaita ei kuitenkaan ole. Voitaisiin ottaa hyvällä syyllä esimerkiksi Canadan Lum-ber Workers-union toiminta, joka on melkein sataprosenttisesti ulkomaalaisten käsissä. Tämän union jäsenet oVat hajallaan ja liikkuvat paikasta toiseen. Mutta heidän imion-sa on'silti pystyssä ja kasvaa verrattain nopeasti. Miksi ei voida samalla tavalla tehdä muillakin teollisuusaloilla? Miksi eivät esim. Ontarion maakunnassa olevat kaivpsmiefieT jaksa lujittaa jo perustettuja unioitaan ja rakentaa uUsia psastoj a niille ? Täällä on jo yksistään suomalaisia kaivosmidiiä niin paljon, että varmasti voitaisiin saada kaivosmiesten imioon. ainakin yhtä paljon jäseniä kuin metsätyöläislen uniossakin on tällä kertaa. Mutta suomalaisten ei tarvitse olla aivan yksinkään. Monilla paikoin on ukrainalaisia, kroat-sialaisia, sekä monia muita kansallisuuksia, jotka olisivat tässä työssä apuna. : ' Mitä sellaisen union avulla voitaisiin saavuttaa? Yksiä ja toisia parannuksia palkka* ja työoloihin,, sekä valistaa suurta työläisten joukkoa. Alkuvaikeutena tällaisessa työssä tietysti on se, että union toimintaa ei voi kukaan johtaa sivutyönä. Mutta kerran kun unio pääsisi edes sellaiseen vauhtiin, että se voisi palkata itselleen vakinaisen järjestäjän, joko englantilaisen, canadalais-suo-malaisen, tai mitä kansallisuutta tahansa, niin silloin olbi hyvät mahdollisuudet saada union voimia vahvistettua. Totta on se, että tilanne näyttää tällä kertaa synkältä siinä suhteessa, että työläisillä ei ole omakohtaista iimostusta toimintaan työväenjärjestöissä. Tämän asian tunnustaa tällä kertaa jokainen puhuja ja or-ganiseeraaja, joka^on. imioiden asioilla tässä maakunnassa liikkunut Ja samanlainen tilanne vallitsee suunnilleen Canadan muissakin maakunnissa. Mutta niin synkkä ei tilanne kuitenkaan ole, etteikö jotain kannata yrittää tilanteen korjaamiseksi. Tänäpäivänä kyllä joudutaan laskemaan niitä kustannuksia, joita pienestä palkasta tulisi menemään iinion jäsenmaksuihin. Mutta silloin kun union toiminnaii kautta voitai-siin Saada palkkatasoa koroitettua melkein koska tahansa, niin se tulisi korvaamaan monin kerroin union jäsenmaksujen maksamisen. Suomalaisten toverien keskuudessa on verrattain laajalle levinneenä sellainen pelko, että tulevaisuudessakin saattaisi käydä samalla tavalla kuin aikaisemminkin lakkotaistelui-den^ yhteydessä. Nimittäin boikotin julistaminen Idckoläisia tai vissejä kansallisuuksia vastaan, kaivospa-roonien taholta. Tott^, että tuollaiset mahdollisuudetkin ovat aina olemassa, mutta jos yksistään siitä pidetään silmällä, niin sitten ei koskaan voitaisi mitään taistelua aloittaa, eikä imioita perustaa. Mutta silloin kun unioita perustetaan, ei niiden jäsenluetteloa tarvitsekaan lähteä julkisuuteen esittämään. Eikä parhaatkaan urkkijat kykene koko jäsenistön nimiä muuten tietoonsa hankkimaan, jos vään virkailijat ovat tehtävissään kyllin huolellisia. Mitä taas lakkbtaisteruihin tule^ niin niiden i^pittamiselle tavallisesti valitaan sellainen aika, että onnistumiseen on Vissiä takeita olemassa; Ja lähinimässa tulevaisuudessa näyttää tilanne muodostuvan sellaiseksiv että kapitalisteilla on verrattain kiire kaivosteollisuudessa. Jos jonlan-lainenkaan uniojärjestö olisi uhkaamassa lakolla, ellei palkkoja köroi- -teta, niin saamme olla Vjärmät, että kaivosparoonit mieluummin koroit-taisivat muutamalla sentillä tunti-pälkkoj a, kuin j attäisivät muutamiasi kuukausiksi kaivantonsa seisomaan. Asia on nimittäin sillä tavalla, että kaivoskapitalistit saavat suuria voittoja nykyään ja toisaalta ovat elinkustannukset kokolailla korkeat työläisten palkkoihin. Verrattuna. . Ellei tällaisten olosuhteiden vallitessa työläisissä kasva halu pääs'ä paremmille palkoille, eli toisin sa noeii saamaan suurenmian osuuden tuottamistaan rikkauksista, niin sitten eivät mitkään luokkataistelun lait pidä paikkaansa. Mutta kaikkien, teoriain mukaankin on todellisuus sellainen, että automaattisesti ei meidän. suuhumme tipahda mitään hyvyyksiä, ellemme niitä taistelumme kautta hanki. Tämän teorian perusteli hyvin tarkasti jo sosialismin uranuurtaja Marx. Hän selitti että mitkään yhteiskunnalliset uudistukset eivät tule tapahtumaan ilman ihmisten välitöntä vaikutusta niihin. Niinmuodoin er myöskään voida kapitalisteilta odottaa työläisille parempia etuja muuten kuin taistelujen kautta. Meillä on olemassa kylliksi edellytyksiä taistelujen käymiseen taloudellisella areenalla, kun vaan ryhdymme asettamaan käytettävissämme olevat voimat liikkeelle ja vaatimaan kapitalisteilta osaamme. T. C VnkoD fM i r i l i i i i l i i i ista On Quebecin maakunta latuluuOf jo vaalien rötöksistä. Täällä tuhiskyllä ääniä ostaa saa, niistä taaloja myöskin tarjoaa, tämä porvarikopla vankka. Näin "laillisiuUuT kannattavat, päiväpalkoin kun • useat äänestävät. Multa "mitllin kirjoissa^' naiset on, jos maakuntavaaleihin käyvät. Ei lupa ole heidän äänestää, näin "ylemmistä* määrätään, mikä herrojen metkut ne tietää. Tasa^arvoa teille te vaatikaa, sekä ehtonne itse laatikaa. Kohta sapelin kalsketta Puolasta, me varmasti kuulla saamme. Sillä Pilsudski tahtovi tapella, hyvä pala ois' anastaa Liettua, jos "bolsuis^* ei pelkoa, vastusta. Vain pienien valtojen turmaksi, suur-vallat on käyneet liitoksi. Se tunnettu maa, mistä lähtöisin, on kuuluisa posetiivi. Missä ammattijärjestöt hajaalla, ja "mustapaitojd* kumarrellaan, missä hallitsee MussoliinL Siell* murhat ja risiiniöljykään, ei luotetut riistoa pönkittämään. Nyt Turkian Mattikin tuomion sai, "punaroistoin" kun itsensä sotki. Ei riittänyt "renginpalvelus" kai, kun kerrat sun linnahan potki, jä palkaksi vuosia^ mätki. Tästä oppi on monelle noskellcf ken "istuvi kahdelle tuolille".- Jo lakoista puhutaan kautta maan, elinehdot kun työläistä painaa, taas Saksassa pyörät ne seisahtaa, jos raatajain palkat ei kohoa; saman viestin sai Australiasta. Lakkotaistelut joukot ne karkaisee, kerran orjat ne tuotannon vallitsee. MAGNUS RAEUS. Kamiipälsirj Työmaa- y.tn. asioita Algomalta, Mile 231 Täällä ^työskentelee kaikkiaan 48 miestä paperipuun katkaisussa, lukuunottamatta joitakin miehiä (puolalaisia), jotka työskentelevät komppanian kämpällä kuukausityoBsä. Täällä vaUitsee tällä linjalla yleiseksi käynyt h.s. "säi£käri"-kamppä-järjestelmä, ollen tällaisia kämppiä täällä G. katkaisusta maksetaan ?3.50 koordilta valtatiön varteen ajettuna. Metsät yleensä ovat huonot, sillä L. A. P. Co., jonka aluetta tämä on, puhdistuttaa tänä talvena tämän townshipin, josta edellisinä talvina on katkaistu paremmat' metsät pois, jäiellä ollen rippeet. Keitto- ja ruoka- astiat, samoin peitteet, y.m, on puheiden mukaan vapaat, mutta ruokatavaralta y.m. Itarvilflkei§ta on toinen puoli hintaa mielivaltaista veroa, jonka saimme tietää vasta v.k. alussa, saatuamme "stoffi"-laskut, joita pyynnöistä huolimatta ei annettu ennemmin, vaikka työt aloitettiin, toiset jo keskikesällä ja toiset elokuun aikana. „ Näinollen olimme pakoitettuja pitämään kokouksen tällaista veron-kiskontaa y.m. vastaan. (Pöytäkirja lähetetty julaistavaksi.) Valittiin kämppäkomitea, joka vei pöytäkirjanotteen isännistöUe, vaatien vasr tausta viikon kuluttua. Sitä ei ole vieläkään saapunut. Sitävastoin antoi, ranskalainen kämppä-äijä uhkauksen, että hän "säkkää" M. Ra-sinperän, yksi k.-komiteaan kuuluvista, jonka uhkauksen hän sittemmin täyttikin. Kokoonnuimme ke^ kustelemaan mihin «toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Päätimme, että jo^ antaa yhdelle ajan, saii antaa kai'^ kille. K.-komitea antoi tämän vasta? haasteena. IsännistÖn taholta,,ilmoitettiin, että voimme "kuitata" jos haluammer' Kysyttäessä ^^ytä miksi R i ä "säkätään", vastattiin: - " E i sen johdiosta että oli mukana vaatimassa", vaan esittivät jos. mitä^tavanmukaisia verukkeita. ' f / Viime kokouksessa, joka oli tik. 7 päivänä, harkitsimme tätä asiaa. Kokoukseen saapui myös täälläpäin matkalla oleva L . W . I. Union orga-niseeraaja toveri U. Kataja. Hän selosti tilannetta yleensä koko linjalta, puhuen järjestäytymisen puolesta y.m. ' Kuultuamme puolelta j a toiselta 'selostuksia yleensä vallitsevasta epäedullisesta tilanteesta työväeii taistelulle vaatimuksien perille viemiseksi. Koska työaika lähentelee loppuaan, katsoimme parhaaksi jättää asiat tuonnemmaksi, en siksi kunnes "lootaus" alkaa- Ja mitä edellä mainittuun toveri M. Rasinperän "säkkäykseen" tulee, jonka mittamies toimitti 2 p. t k . , oli mittamie-hen mukana eräs toinen hyvm salaperäinen mies käymässä kämpällä, jota eräät Vähemmän ystävälliset toverit vihjailivat metsämiehen vaatteissa kulkevaksi poliisiksi, jolta hän eleistään päättäenj näyttildn. Sietää muuten mainita näistä eräistä "tovereista", joita on täälläkin "soppa-luunsenssiä" tavoittamassa, jotka eivät huomautuksista huolimatta ole saapuneet kokouksiin, vaan urkkivat ja koettavat saada kaiken mitä puhutaan ja toimitaan, 'isännistÖn tietoon. Samaten ehkä heillä on osansa tässä edellä mainitussa "säk-käy8"- hommassa. Tällaisten asioitten siirtyminen työkauden ^loppuaikaan ottaa, meiltä kaiken valtin puolustaa edes toveriamme tällaista mielivaltaa vastaan. Kaikesta päättäen ovat komppanian herrat taas saaneet kyllin syytä l i sätä nimiä tällä linjalla ennestään tunnettuun "mustaan listaan". A i nakin herrojen uhkaukset ovat aivan erinomaisia, kuten äskettäin. Vettä union miehet vielä raudoissa täältä pois viedään". Union järjestäjiä p i tävät Jierrut erittäin silmällä, kun heitä t>istäytyy alueelle. Mutta siitä huoiimatla alkaa täälläkin olla enemmistö järjestyneitä. Toverit! iMäin meille käy pienenä joukkona. Ectä näin ei olisi asiat enää toisen katkaisukauden aikana, olkaamme jo aikaisemmm varustettuja kiaken varalta, nostamalla, toverit taisteluun yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Ensimäinen ehto, saavuttaa voimaa ja valtaa, on luTcyä omaan järjestöön, L. W. I. Union of Canadaan. — V. L. NAISTEN OSASTO Työläisnaisten toiminnasta Sointulassa Työläisnaisten Liiton osaston oh-jelmakokous pidettiin joulukuun 1 pnä ja käsiteltiin siellä tärkeitä asioita, joita riittää joka kokouksessa. Aloitimme kokouksen /entisten sääntöjen mukaan ja sihteeri luki kolmen kuukauden , työraportin, joka hyväksyttiin. Hän myös mainitsi, että'viime aikoina on toiminta mennyt hyvin eteenpäin ja osanotto kokouk. siin ollut mitä parhainta, joten o-vat kaikki jäsenet suorittaneet osansa milloin missäkia virassa. Tässä kokouksessa otettiin lukeminen käytäntöön, sillä alamme ohr< jelmakokouksissa lukemaan jotain hyvää kirjaa, joita on useita tiedossa..— Kun ohjelma oli suoritettu valittiin ohjelmakokouksen ohjelma nim. puhe, runo, ja kertomus. , Keskusteltiin siitä, kun olemme a-vnstaneet naapurikylän, Alert Bayn, sairashuonetta $25 keräyksellä työvälineisiin. Sieltä on huomautettu että täältä ei ole koskaan ennen a-vustettu, vaikka ympäristön muista paikoista ön siten tehty, ja kuitenkin on meidän turvauduttava sinne apua saamaan sairauden sattuessa. Myös lahjoitimme "Woman Work- ;eria" yhden vuosikerran sinne, tehdäksemme agitatsionia sairaanhoita-jattarien ja sairaitten kesken. Toivomme että edes "Woman Work-eria" ^annetaan siellä lukea jä että siitä olisi vähäsenkään hyötyä toisin ajatteleville, sillä sen kylän väestö ei kannata meidän aatteitamme. Tiedämme että tällaiset laitokset olisi valtion ylläpidettäviä, mutta nykyisessä yhteiskunnassa ei aina siten tapahdu. Olemme jo edellisissä kokouksissa keskustelleet siitä naistenkodista, jota palvelustytöt Vancouverissa koettavat saada pystytettyä. Se olisi tarpeellinen etenkin siirtolaisnaisille, joita Suomesta saapuu paljon Vancouveriin. Kun he joutuvat olemaan työttömänä, olisi naistenkoti heitä turvaamassa. Olemme luvanneet avustaa sen perustamista, jos su\mnitelma toteutuu ja apuamme halutaan. Neuvottelukokous ' pidetään Kä- 1 vanpiirissä joulukuun 28 päivänä. Meillä on sinne jo alustukset valmiina, joita jäi edellisestä neuvottejlu-kokouksesta pohtimatta. Säästyimme siten uuden alustuskomitean valinnasta* Toivottavasti tulevassa kokouksessa voidaan tehdä paljon hyviä päätöksiä. : Haalissa on ollut sähkökuviä toi näytöskappaleita joka viikko, aina jonkun asian hyväksi. Mutta Coloradon lakkolaisten hjrväksi ei täällä ole vielä pidetty yhtään iltamaa. Se avustus olisi lakkolaisille tarpeen. • ' - • A . T. , Port Arthurin QQtisia Eri toimiktintien toimintaa. Lauantaina 17 päivän iUalla on osaston talolla L.W-LUnion of Canadan kas-vatusrahaston hyväksi suuret iltamat Toimikunta, joka iltamia valittiin ylos laittamaan, sanoo heillä olevan ohjelmassa yksinäytöksinen laulunäytelmä, lauluja, knplettia,^ sekä yhtä ja toista, lopuksi hauskat tanssit päälle. Joten jokainen muistaa tämän tilaisuuden. Keskiviikkona 21 päivänä on naisten - järjestämät myyjäisiltamat. Heillä on paljon kauniita käsitöitä, mitä ovat syksyn ajan tehneet, ja nyt tullaan nämä myymään enimmän "tarjoavalle. Tilaisuudessa on tanssia alussa ja lopussa. Sisäänpääsy tilaisuuteen vapaa. Lauantaina 24 päivän iltana esitetään osaston näyttämöltä yleistä huomiota osakseen saanut näytöskappale "Tuntematon' Nainen", neljässä näytöksessä. Kappale on mitä jännittävimpiä, pitäen yleisön kiinteästi mukana koko ajan. Sunnuntaina 25 päivän iltana tulee agitatsionikomitea järjestämään suuret vapaat ohjelmailtamat vaihtelevalla ja monipuolisella ohjelmalla. Maanantaina 26 päivän illalla esitetään juhlien loistonäytös: "Vanki numero 77." Kappale oh • laajalti tunnettu Ja aina saanut yleisön suosion puolelleen. Nyt kun vielä onnistuimme saamaan ^ Ville Airolan e-sittämään nimiosaa, niin voimme kappaleen esityksen onnistumisestakin toivoa suuria. . Joutuivat kävelemään. 22 matkustajaa, jotka lähtivät Port Arthurista Bus-autolla iDuluthiin, joutuivat kävelemään 3 mailia ennenkuin pääsivät rajalle Pigeon Kiverin sillalle, sUlä lumiaura, jonka piti puhdistaa tie, rikkoutui jollakin tavalla, ja ei ollut muuta neuvoa kuin jokainen kävelemään suuressa, lumenp^ljou-dessa ja hirveässä myrskyssä, mikä raivosi t.k. 8 päivänä. Gran Mariesta päin tuli myöskin tieto, että sieltä päin ei tule bus-autoa ennenkuin saadaan tiet auki. ' Vangitseminen. Pojiisit vangitsivat 10 miestä Court ja Bay St. kulmassa olevasta juomapaikasta yöllä vähän vailla kaksitoista. 2 vangituista oli päissään, toiset kahdeksan olivat väittäneet, että he väin , olivat kuuntelemassa soittoa., Kaikki toiset pääsivät vapaaksi. Ainoastaan ne, jotka olivat päissään, saivat tavallisen juopumis-sakon. Myrskyn tuhoja. Useita laivoja on ilmoitettu joutuneen haaksirikkooni ^ Superior järvellä viimeisen myrsksrn aikana, jokaisesta laivasta on kuitenkin ilmoitettu miehistö pelastuneen, niin on kuitenldn ensi tiedot olleet. Laivat Martiän, A l - tadpc, Agawa ovat jotka on lähinnä Arthuria, ainakin kaksi viilloista laivaa on ilmoitettu kokonaan'menetetyksi. Useammat laivat ovat pyytäneet apua langattomilla len-nättimillä. Lennätinasemalla on ollut kiire joka- minuutti nykyään, ja on se antanut suuri;a palvelusta. Muistutettiin. J . E . Kallio, huomattu mietsäurakoitsija oli haastettu paikallisen terveyskomissSonin puolesta, oikeuteen muutamien säädöksien laiminlyönnistä. Tulos ; oli että annettiin Kalliolle 10 dollaria sakkoa kustakin kysymyksestä "muistamattomuuden" vuoKsi, voidakseen paremmin/ muistaa tehd.^ tehtävät, mitä terveyskomissioni määrää. Huomioon otettavaa. Ennemmin on ilmoitettu, että lasten iltamat tulee olemaan 19 päivän iltana. Nyt kuitenkin lapset halusivat muuttaa^ iltamapäivänsä koska heillä on juuri kouluista raskaat läksyt ja tutkintojen ajat, tullen sillä tavalla liian raskaaksi valniistaa molempia, joten He päättivät siirtää .iltamansa t.k. 29 päivään, siis joululo-ma- ajalleen; Kaikkia pyydetään /ottamaan' tämä oikaisu huomioon, vaikka ilmotuksista ovat nähneetkin iltaman pidon 19 päiväksi.2 9 päivänä, joulukemujen jälkeen onkin mukavampi katsoa lasten iltamia kaikkien juhlien lopettäjäisiksi. Kuitenkin ei ovia pidetä kiinni sinäkään maanantaina, vaan silloin on haus-, kat tanssit, joten tanssihaluiset voivat silloin tyydyttää itseään. —• J . S. J. osaston kokous on ensi sunnuntaina 18 p. t.k., alkaen kello 8 illalla. Kaikkeen jäsenten olisi vält« tämätöntä saapua tähän kokoukseen. Siellä tullaan valitsemaan-puheenjohtajan sekä johtokunnan .ehdokkaat. Meillä kun on niin suuri talo ja sen pystyssäpitämisestä johtuu e-tupäässä johioknnnalle paljon huolta ja^ommaa. Sen vuoksi olisi saatava tarmokas ja toimintaky^Tinen johtokunta. Mutta sitä ei saada pienestä joukosta. Tulkaa siis ruDisaslu-kuiseha, että on enempi valikoimisen mahdollisuutta. Yleensä torontolaiset' ovat tavattoman laiskoja kokouksissa kävijöitä. Osastossamme on noin kolmisen sataa jäsentä ja niistä tuskin kymmentä prosenttia käy säännöllisesti kokouksissa.' OUsi siis toivottavaa, että vastaisuudessa ruvettaisiin käymään ahkerammin kokoukässa. Se virkislTttäisi toimintaamme ja asi-j at tulisi päätettyä joukolla. Tähänj asti niistä vain muntamat ovat imät-täneet---- E. P. ' Naisten toiminnan piiristä. Talvi tekee hiljalleen tuloaan. Ilmat ovat vaihteleväiäa, toisinaan kaunista ja lämmintä ja toisinaan taas hyvinkin kylmää. Siitä huolimatta on meillä Torontossa aina kova kiire. Työläiselle ilman vaihdokset tuottavat vaikeuksia, mutta ei jouda ajattelemaan. Työläisnaiset etenkin ovat touhua täynnä. On pidetty iltamia y.m. ja nyt valmistaudumme kuuntelemaan tov. Sanna Kannasten ohjeita. Seuraavassa kirjeessä voinkin jo sanoa, mitä hän saa aikaan keskuudessamme. Työläisnaisten osasto järjesti tanssit t.k. 7 pnä joista tulot on tarkoi-tettu toveritar Kannasten matkan avustamiseksi. Voimistelu ja Uriieilnseura " Y r i . tyksen" naisvoimistelijat ovat sentään kiitettävästi ponnistaneet samanaikaisesti, kun miehet vain yrit-televät. Harjoituksien onnistumisen ehtona on innostuneesti mukana o-leminen. Tämän seikan naistoverit muistavat joka torstai-ilta. MiehiUe olisi terveeUistä kiinnittää mieliin, että määrättyinä hetkinä jokaisen harjoituksiin saapuminen ratkaisee säänn^lUsyyden ja yleensä onnistumisen. Nyt parhaillaan harjoitellaan tammikuussa pidettäviä iltamia varten. Myöhemmin lähemmin niis-tä. Onko miehet silloin valmiina näyttämään saavutuksiaan? Kielikoulu kasvaa jatkuvasti lukumäärässään. Opettajina toimivat tov. W. Lahtinen ja H. Burbee. Oppilaat lienevät tyytyväisiä. Tämä englanninkielen pppiminen pn mielestäni huomauttamisen arvoinen sellaisillekin, jotka ovat jo muutaman vuoden olleet tässä maassa. Täytyisi muistaa puolue- ja järjes-töpäätökset, jotka edellyttävät luok-kataistelijaa varustamaan itseään niillä kyvyiUä, joita hän tarvitsee ollessaan mukana maan työväenliikkeen toiminnassa. Toveri Burbee on valmis antamaan ohjausta "ylemmälle" luokalle ja tähän luokkaan pitäisi ksonmenien toverien tulla. Onhan aivan ilkeintä välinpitämättömyyttä pysytellä poissa opiskelusta, kun kielentaitamattomuutta sitten valttina käytetään jäädäkseen pois p^oluetoiminrfasta ja yleensä käytännöllisestä toiminnasta muun kielisen väestön kanssa. JEi muka voida kieliheikkouden takia seurata kokouksissa. Miksi ei tätä heikkoutta korjata tulemalla kouluun. Harkitkaapa sittei|kin asiaa ja yritetään joukolla kehittää alettua opiskelua hiukan pitemmälle. — Valittu. Vnmeinen soitto. iUköön kukaan kuolevainen unhoittako "konserttia", joka on ensi lauantaina alkaen k :lo 8.15 j.p.p.. Sillä onhan osastomme musikaalliset voimat harjoitelleet kolWi6 kiiukautta tätä tilaisuutta varten. Lauluseuramme on kerran esiintynyt tänä syksynä, vaan ei ollenkaan harjoitettuna. Nyt on ohjelma valmis. Ja voin sanoa aivan punastumatta, että kestää kylläkin vaikka kuinka kovan arvostelun. Taas mitä orkesteriin tulee, niin on sen ohjelmistossa kaksi ehtasuoma- .^isfca kappaletta, jotka varmaankin saavat yleisön suosion. Ja sitten juhlanumero "Paja i^etsässä" ja mainita myös sopii "Hurigarian Dance No. 3." Tämä on kaunein näistä kappaleista. Ja samalla huomautan, että näitä, kappaleita ei orkesteri tulp muulloin soittamaan, joten tämä on ainoa tilaisuus saapua niitä kuulemaan. ' Ohjelma tulee menemään lävitse k:lo 10.15, joten jää aivan riittävästi aikaa tanssille. Saapukaa siis ajoissa, sillä ohjelma alkaa ^kello 8.15. Tikettien hinnat etukäteen 50 senttiä, ovella 60 senttiä. Niitä on saatavana kaikilta lauluseuran ja orkesterin jäseniltä. —r-' H—ri. Ankara lumimyrsky riehui täällä Soossa jä ympäristöllä, kestäen noin kolme päivää, vaan torstaina t.k. 8 päivä oli ylimmillään j a perjantaina t.k. 9 p. pysähtyi kaupungin voima-huone -kun jäitä oli mennyt sähköjä Vfisikoneisiin. Kaupunki oli pimeänä noin yhdeksän tuntia. Valot sammuivat tuossa kuuden aikana i l lalla ja Itulivat vasta kuntoon kolmen aikaan jälkeen puolen yön. Samoin oli katuvaunuliikenne koko aian pysähdyisissä ja sadat ihmiset joutuivat kulkemaan jalkaisin. Ainoat paikat, jotka olivat käynnissä oK terästehdas -ja paperimylly, joilla on omat voimahnpneet. ^ u - pungissa tekivät kynttilät kauppansa. Sanalla sanoen koko kaupunki oli . kuin kuollut tuon 9 tunnin ajan.,;;V^^;; Suuri talapaJo oli myös t k . 8 päi- /änäj, tehden tuhoa- noin kuudelle stoorille 100,000 dollärin edestä yhteensä jljueeh Streetillä. Kolme kaupr paa- tuhoutui melkein kokonaan, pimittäin XJapy^s mrfteiskauppa ja HaHinrakin sekä Cherrys'in, Oloth-ing vaatekaupat. Detweiler^in ja Shiersin kenkäkaupat sekä Pinc-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 14, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-12-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus271214 |
Description
Title | 1927-12-14-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | KeskiviilUcona, joirinke M p;nä-~Wed., Dee 14 No. 166 —1927 :PÄUS n jiHiiii* «iMs n—h—t t n j » . toMtjy Mht- T O I M I T T A J A T ! • e. KDh, T ; H. C A B I S O N . B. A . TEOnCJE!!. K. P E H K O S E N» «t tka Pott OtBe» DaputaeaX. O t t m . « • •ecoad C U M nattcr. VAPAUS (Ubeny) -^Xh* mir M C n of rissiA Worken is Caaiaa. PabliAad Ia Soiibttir. O a t, ' yadtMailir» Ttaiaday aad Frfday. ' TILAUSHINNAT: _ ^, „ •»>-a-:^ « U » « tt- » J O . S kk. fl.TS i » l kk. $1A0- — Ykdyataltolhla Ja Sooneca aaki mauaUe U l A. »JOO, « k k - «3J0. 3 kk. «2-00 ja l kk- 91M. lm. ItMOTUSHINTUT. VAPAUDESSA: n X O km». «2J» kakM kattaa- — ^wlomtoetimentSlaotaian 50c. p a t a a t u » » . — takaat 50e. kaita. «1X0 4 kotaa. - Sratjraaitootak-t « - » J f » . »*-~,iLi'^,.r BOTasm S2jm karta. «3.00 kaka] kanaa. — KiitoailoMtakact «iJOO kota. — Kaolemaailaouk-katta. SOe. liUmakao kiUoaUaaeaUa tai iaaiata»J»TUi. — Halataaatiadot Ja oaoteiteiottjMat u «IJOO k a l v a kattaa. — TUapSiaaaM)tUJiea ja Ua|>tn»a«ealtattriea os. raadutactta. Ubctettava «tSsST-MMkaia. JouT^ST^Bfia i^fca. a i talU Uh^tiaiää». paital aauai««««. JoUU i:^-'--lUktmm aiatat UaMtnkiat pitää o lU koatioriaaa kaUo 12 Hm«ttyi»!«p«i»äB «Ulliaod arkipäl.äaä. ' T i V n d a a t^aaitaai LUxsly Baildiag, 33 Latoa Stnet- Pokella 536V. V«M t ' " " t i «jtimiuligi kirjeeaaesna. kirjottakaa aadaUoea Uikkeanhoiujao [^MaaiiiifTtiiTTi iiriiiiTli I J . V . KANNASTO, liikkaaaboiUja. ' Käl BurnsiD as» ja Browiileen vusasteld • Albertan maakunnan pääministeri JEKrovmlee on 'Srastannut" eräälle ^edistysmieliselle maanviljelijälle, jo- Ica kiintyi Kid Burnsin (Lewis Mac- Donaldin) asiaan ja äskettäin osotti Brovnleelle a^imeri kirjeen, missä ieki vastalauseen sitä luokkaoikeutta ""Vastaan, mitä meidän rohkealle to- '"Värillemme jaettiin.^ Pääministeri iaiisuu~^ vastauksessaan ilkeämielisesti; että Kid Bruns tuomittiin ei siiliä, että " y " » ^ järjestää luokkaan- «a**, vaan "päällehyökkäyksestä ja pieksämisestä". Kommunistipuolu-i^ een pää-äänenkannattajar lausuu taikinan johdosta, että Brovrnlee hyvin tietää, että tämä ^äällehyökkäys ja vj^ieksäminen" tapahtui parempien ^^olosuhteitten puolesta hiiliaineella ijkäydyn lakon yhteydessä ja että |Bums ei ole mikään "tavallinen toisto*',: vaan taisteleva työväenluok- .'Icalainen, joka on kuluttanut vuosia 4jkaiv(Dsmiesten järjestön rakentamia «essä ja näiden luokkatietoisuuden ifterättämisessä ja' kohottamisessa. ti;^Brownlee myös tietää, jatkaa lehti, iellei Burns'olisi ollut tietoinen ^oläinen, jolla on kunniakas tais-telumenneisyys, vaan tavallihen Tpis-y'to, niin hän olisi ^päässyt rikokses- ^taaoti' vertattain helpolla. Tuomio :.«ellai8esl!a «päällehyökkäyksestä ja pieksämisestä" kuin mistä Bumsia syytettiin ei tässä tapauksessa olisi ollut kolme vuolta neljä kuukautta kuritushuonevankeutta, vaan pieni sakko ja ehkäpä kolmekymmentä päivää vankeutta. 'Te epäilemättä käsitätte, että olisi mahdotonta tuoda valamiehistön eteen jokainen henkilö maakunnassa, jota voidaan syyttää jostakin pienestä rikoksesta", sanoo Brovmlee vastaukseksi siihen väitteeseen, että toveri Burns ei saanut kuulustelua valamiehistön edessä. Onko se "pieni rikos", josta mies voidaan tuomita kolmen vuoden neljän kuukauden vankeuteen? Pohjois-lännen alueitten laki< johon nojaten Bumsilta kiellettiin valamiesoikeudcn kuulustelu, on snsiluokkainen ase Albertan kaivosten omistajien käsissä. Bröivnlee sanoo,' eitä tuomarit ovat "kunnioitettavia miehiä". Mutta Albertan tuomarit nimitetään ei kaivosmiesten, vaan lakimiesten ja sen luokan keskuudesta, mihin kaivosten omistajat kuuluvat. "Päällehyökkäystä ja pieksämistä'V niin kutsuttuna "pienenä rikolraena'V . voidaan aina käyttää; verukkeena Pohjois-lännen alueitten lain mukaiselle, ilman valamiehistöä, tapahtuvalle kuulustelulle. Mutta näistä **pieni8tä riko^ista" annetaan suuria rangaistuksia^ koska ne • sattuvat luokkataistelun yiitey-dessä. ' • TaktehiiiralidoliKinidet ad liikkeen ' kuluvan vuoden aikana meillä ei t u l l a Canadassa ole ollut yhtääii ^Ä8uu|yimpaa lakkotaistelua, jossa työi olisi joutunut todelliseen kamp-) pailuun kapitalisteja vastaaiL To- ;:4«>nton kirvesmiesten lakko, sekä. sitä Ravustanut sympatialakko oli huomä- %>>^tuimpia lakkotapauksTa mitä' meillä 'on ollut» Mutta siinäkään pi jou-i^ Jdttttu käyttämään työväen joukko^ voimia sanan varsinaisessa merki-festyksessä. Koko lakkoilujiomma oli ' suurimmaksi osaksi vain unioiden i s johtajien ja kapitalistien välistä neu- [>:s;: voitelua. Muissa lakoissa taas • on %^oko väsytty ennenaikaisesti, tai sit-si! ten: ne ovat olleet vain paikallisia ija pienempiä työmaita käsittäviä. ' Niiden taisteluista ei ole kunnolleen I i ehtinyt sähkösanomat saapua sanomalehtien toimitukseen, kun jo on e,^^^^:*^ toinen tieto, että lakko on " ypäättynyt. Tämä ei tietysti ole mi- ;käpn huono ilmiö silloin, jos työ- ' väen voimat jovat niin vaikuttavat, että työvoimanostajat ovat pakoite- [ < ^ > : ; v . l ^ ^ ^ lakkolaisten vaati- ' " muksiin ja lakko voitetaan. ^ Mutta nykyisessä tilante^a jou-dufnmddn katsomaan asioita aivan ' päinvastaisessa valossa. Vain har- .V vemmissa tapauksissa lakkoja on ' - voitettu, vaikka vaatimukset eivät c ole olleet ensinkään mahdottomia. Mutta kun lakossa ei ole osallistu- [ neena huomattavasti lukmsat työ- / läisjoukot ja kim lakkotaistelu ei saa sellaista kärjistynyttä luonnetta, " kuten aikoinaan Winnipegin, Nova • Sco sekä monet pienemmätkin ^.' , lakot ovat saaneet, niin silloin ei: myöskään muiden, paikkakuntien r , työläiset pääse taistelun johdosta in- Ilostumaan. Tämän vuoksi on Canadan amma- 'X tiilisen työväenliikkeen keskuudessa ' jääty TV^'nTilciiin takapajulle koko S-i^taloudellisen taistelun merkityksen "'suhteen. Jopa suurilla teollisuus-w_ paikoilla olevat uniot kärsivät ve-itnvähjryttä, jäsenistön ja toiminta-voimien puutetta. Lräissä. tapauksissa käytetään puolustuksena ulkor maalaisuutta ja englanninkielisten jäsenien puhetta. Kieltämättä ,tuo onkin yksit tuntuva syy, mutta ei kuitenkaan sellainen, että sen tarvitsisi johtaa muidenkin kansallisuuksien keskuudessa samanlaiseen toimettomuuteen ja epätoivoon. - Tällaisena kauteiia yleensä onkin etualalla työläisten taistieluiaktiikka vaihdettu neuvottelupolitiikkaan unioiden johtajien ja isännistÖn välillä. Varjopuolena tähän tilanteeseen jouduttaessa on se, että työläisistä katoaa kaikenlainen innostus ja tais-teluhalu hankkimaan itselleen parannuksia oleviin oloihin. Turvaudutaan Väitteeseen, että mitäpä tässä kannattaa ponnistella, ei siitä kuitenkaan mitään parannuksia ole saavutettavissa. Sillt^ tavalla asianlaita ei kuitenkaan ole. Voitaisiin ottaa hyvällä syyllä esimerkiksi Canadan Lum-ber Workers-union toiminta, joka on melkein sataprosenttisesti ulkomaalaisten käsissä. Tämän union jäsenet oVat hajallaan ja liikkuvat paikasta toiseen. Mutta heidän imion-sa on'silti pystyssä ja kasvaa verrattain nopeasti. Miksi ei voida samalla tavalla tehdä muillakin teollisuusaloilla? Miksi eivät esim. Ontarion maakunnassa olevat kaivpsmiefieT jaksa lujittaa jo perustettuja unioitaan ja rakentaa uUsia psastoj a niille ? Täällä on jo yksistään suomalaisia kaivosmidiiä niin paljon, että varmasti voitaisiin saada kaivosmiesten imioon. ainakin yhtä paljon jäseniä kuin metsätyöläislen uniossakin on tällä kertaa. Mutta suomalaisten ei tarvitse olla aivan yksinkään. Monilla paikoin on ukrainalaisia, kroat-sialaisia, sekä monia muita kansallisuuksia, jotka olisivat tässä työssä apuna. : ' Mitä sellaisen union avulla voitaisiin saavuttaa? Yksiä ja toisia parannuksia palkka* ja työoloihin,, sekä valistaa suurta työläisten joukkoa. Alkuvaikeutena tällaisessa työssä tietysti on se, että union toimintaa ei voi kukaan johtaa sivutyönä. Mutta kerran kun unio pääsisi edes sellaiseen vauhtiin, että se voisi palkata itselleen vakinaisen järjestäjän, joko englantilaisen, canadalais-suo-malaisen, tai mitä kansallisuutta tahansa, niin silloin olbi hyvät mahdollisuudet saada union voimia vahvistettua. Totta on se, että tilanne näyttää tällä kertaa synkältä siinä suhteessa, että työläisillä ei ole omakohtaista iimostusta toimintaan työväenjärjestöissä. Tämän asian tunnustaa tällä kertaa jokainen puhuja ja or-ganiseeraaja, joka^on. imioiden asioilla tässä maakunnassa liikkunut Ja samanlainen tilanne vallitsee suunnilleen Canadan muissakin maakunnissa. Mutta niin synkkä ei tilanne kuitenkaan ole, etteikö jotain kannata yrittää tilanteen korjaamiseksi. Tänäpäivänä kyllä joudutaan laskemaan niitä kustannuksia, joita pienestä palkasta tulisi menemään iinion jäsenmaksuihin. Mutta silloin kun union toiminnaii kautta voitai-siin Saada palkkatasoa koroitettua melkein koska tahansa, niin se tulisi korvaamaan monin kerroin union jäsenmaksujen maksamisen. Suomalaisten toverien keskuudessa on verrattain laajalle levinneenä sellainen pelko, että tulevaisuudessakin saattaisi käydä samalla tavalla kuin aikaisemminkin lakkotaistelui-den^ yhteydessä. Nimittäin boikotin julistaminen Idckoläisia tai vissejä kansallisuuksia vastaan, kaivospa-roonien taholta. Tott^, että tuollaiset mahdollisuudetkin ovat aina olemassa, mutta jos yksistään siitä pidetään silmällä, niin sitten ei koskaan voitaisi mitään taistelua aloittaa, eikä imioita perustaa. Mutta silloin kun unioita perustetaan, ei niiden jäsenluetteloa tarvitsekaan lähteä julkisuuteen esittämään. Eikä parhaatkaan urkkijat kykene koko jäsenistön nimiä muuten tietoonsa hankkimaan, jos vään virkailijat ovat tehtävissään kyllin huolellisia. Mitä taas lakkbtaisteruihin tule^ niin niiden i^pittamiselle tavallisesti valitaan sellainen aika, että onnistumiseen on Vissiä takeita olemassa; Ja lähinimässa tulevaisuudessa näyttää tilanne muodostuvan sellaiseksiv että kapitalisteilla on verrattain kiire kaivosteollisuudessa. Jos jonlan-lainenkaan uniojärjestö olisi uhkaamassa lakolla, ellei palkkoja köroi- -teta, niin saamme olla Vjärmät, että kaivosparoonit mieluummin koroit-taisivat muutamalla sentillä tunti-pälkkoj a, kuin j attäisivät muutamiasi kuukausiksi kaivantonsa seisomaan. Asia on nimittäin sillä tavalla, että kaivoskapitalistit saavat suuria voittoja nykyään ja toisaalta ovat elinkustannukset kokolailla korkeat työläisten palkkoihin. Verrattuna. . Ellei tällaisten olosuhteiden vallitessa työläisissä kasva halu pääs'ä paremmille palkoille, eli toisin sa noeii saamaan suurenmian osuuden tuottamistaan rikkauksista, niin sitten eivät mitkään luokkataistelun lait pidä paikkaansa. Mutta kaikkien, teoriain mukaankin on todellisuus sellainen, että automaattisesti ei meidän. suuhumme tipahda mitään hyvyyksiä, ellemme niitä taistelumme kautta hanki. Tämän teorian perusteli hyvin tarkasti jo sosialismin uranuurtaja Marx. Hän selitti että mitkään yhteiskunnalliset uudistukset eivät tule tapahtumaan ilman ihmisten välitöntä vaikutusta niihin. Niinmuodoin er myöskään voida kapitalisteilta odottaa työläisille parempia etuja muuten kuin taistelujen kautta. Meillä on olemassa kylliksi edellytyksiä taistelujen käymiseen taloudellisella areenalla, kun vaan ryhdymme asettamaan käytettävissämme olevat voimat liikkeelle ja vaatimaan kapitalisteilta osaamme. T. C VnkoD fM i r i l i i i i l i i i ista On Quebecin maakunta latuluuOf jo vaalien rötöksistä. Täällä tuhiskyllä ääniä ostaa saa, niistä taaloja myöskin tarjoaa, tämä porvarikopla vankka. Näin "laillisiuUuT kannattavat, päiväpalkoin kun • useat äänestävät. Multa "mitllin kirjoissa^' naiset on, jos maakuntavaaleihin käyvät. Ei lupa ole heidän äänestää, näin "ylemmistä* määrätään, mikä herrojen metkut ne tietää. Tasa^arvoa teille te vaatikaa, sekä ehtonne itse laatikaa. Kohta sapelin kalsketta Puolasta, me varmasti kuulla saamme. Sillä Pilsudski tahtovi tapella, hyvä pala ois' anastaa Liettua, jos "bolsuis^* ei pelkoa, vastusta. Vain pienien valtojen turmaksi, suur-vallat on käyneet liitoksi. Se tunnettu maa, mistä lähtöisin, on kuuluisa posetiivi. Missä ammattijärjestöt hajaalla, ja "mustapaitojd* kumarrellaan, missä hallitsee MussoliinL Siell* murhat ja risiiniöljykään, ei luotetut riistoa pönkittämään. Nyt Turkian Mattikin tuomion sai, "punaroistoin" kun itsensä sotki. Ei riittänyt "renginpalvelus" kai, kun kerrat sun linnahan potki, jä palkaksi vuosia^ mätki. Tästä oppi on monelle noskellcf ken "istuvi kahdelle tuolille".- Jo lakoista puhutaan kautta maan, elinehdot kun työläistä painaa, taas Saksassa pyörät ne seisahtaa, jos raatajain palkat ei kohoa; saman viestin sai Australiasta. Lakkotaistelut joukot ne karkaisee, kerran orjat ne tuotannon vallitsee. MAGNUS RAEUS. Kamiipälsirj Työmaa- y.tn. asioita Algomalta, Mile 231 Täällä ^työskentelee kaikkiaan 48 miestä paperipuun katkaisussa, lukuunottamatta joitakin miehiä (puolalaisia), jotka työskentelevät komppanian kämpällä kuukausityoBsä. Täällä vaUitsee tällä linjalla yleiseksi käynyt h.s. "säi£käri"-kamppä-järjestelmä, ollen tällaisia kämppiä täällä G. katkaisusta maksetaan ?3.50 koordilta valtatiön varteen ajettuna. Metsät yleensä ovat huonot, sillä L. A. P. Co., jonka aluetta tämä on, puhdistuttaa tänä talvena tämän townshipin, josta edellisinä talvina on katkaistu paremmat' metsät pois, jäiellä ollen rippeet. Keitto- ja ruoka- astiat, samoin peitteet, y.m, on puheiden mukaan vapaat, mutta ruokatavaralta y.m. Itarvilflkei§ta on toinen puoli hintaa mielivaltaista veroa, jonka saimme tietää vasta v.k. alussa, saatuamme "stoffi"-laskut, joita pyynnöistä huolimatta ei annettu ennemmin, vaikka työt aloitettiin, toiset jo keskikesällä ja toiset elokuun aikana. „ Näinollen olimme pakoitettuja pitämään kokouksen tällaista veron-kiskontaa y.m. vastaan. (Pöytäkirja lähetetty julaistavaksi.) Valittiin kämppäkomitea, joka vei pöytäkirjanotteen isännistöUe, vaatien vasr tausta viikon kuluttua. Sitä ei ole vieläkään saapunut. Sitävastoin antoi, ranskalainen kämppä-äijä uhkauksen, että hän "säkkää" M. Ra-sinperän, yksi k.-komiteaan kuuluvista, jonka uhkauksen hän sittemmin täyttikin. Kokoonnuimme ke^ kustelemaan mihin «toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Päätimme, että jo^ antaa yhdelle ajan, saii antaa kai'^ kille. K.-komitea antoi tämän vasta? haasteena. IsännistÖn taholta,,ilmoitettiin, että voimme "kuitata" jos haluammer' Kysyttäessä ^^ytä miksi R i ä "säkätään", vastattiin: - " E i sen johdiosta että oli mukana vaatimassa", vaan esittivät jos. mitä^tavanmukaisia verukkeita. ' f / Viime kokouksessa, joka oli tik. 7 päivänä, harkitsimme tätä asiaa. Kokoukseen saapui myös täälläpäin matkalla oleva L . W . I. Union orga-niseeraaja toveri U. Kataja. Hän selosti tilannetta yleensä koko linjalta, puhuen järjestäytymisen puolesta y.m. ' Kuultuamme puolelta j a toiselta 'selostuksia yleensä vallitsevasta epäedullisesta tilanteesta työväeii taistelulle vaatimuksien perille viemiseksi. Koska työaika lähentelee loppuaan, katsoimme parhaaksi jättää asiat tuonnemmaksi, en siksi kunnes "lootaus" alkaa- Ja mitä edellä mainittuun toveri M. Rasinperän "säkkäykseen" tulee, jonka mittamies toimitti 2 p. t k . , oli mittamie-hen mukana eräs toinen hyvm salaperäinen mies käymässä kämpällä, jota eräät Vähemmän ystävälliset toverit vihjailivat metsämiehen vaatteissa kulkevaksi poliisiksi, jolta hän eleistään päättäenj näyttildn. Sietää muuten mainita näistä eräistä "tovereista", joita on täälläkin "soppa-luunsenssiä" tavoittamassa, jotka eivät huomautuksista huolimatta ole saapuneet kokouksiin, vaan urkkivat ja koettavat saada kaiken mitä puhutaan ja toimitaan, 'isännistÖn tietoon. Samaten ehkä heillä on osansa tässä edellä mainitussa "säk-käy8"- hommassa. Tällaisten asioitten siirtyminen työkauden ^loppuaikaan ottaa, meiltä kaiken valtin puolustaa edes toveriamme tällaista mielivaltaa vastaan. Kaikesta päättäen ovat komppanian herrat taas saaneet kyllin syytä l i sätä nimiä tällä linjalla ennestään tunnettuun "mustaan listaan". A i nakin herrojen uhkaukset ovat aivan erinomaisia, kuten äskettäin. Vettä union miehet vielä raudoissa täältä pois viedään". Union järjestäjiä p i tävät Jierrut erittäin silmällä, kun heitä t>istäytyy alueelle. Mutta siitä huoiimatla alkaa täälläkin olla enemmistö järjestyneitä. Toverit! iMäin meille käy pienenä joukkona. Ectä näin ei olisi asiat enää toisen katkaisukauden aikana, olkaamme jo aikaisemmm varustettuja kiaken varalta, nostamalla, toverit taisteluun yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Ensimäinen ehto, saavuttaa voimaa ja valtaa, on luTcyä omaan järjestöön, L. W. I. Union of Canadaan. — V. L. NAISTEN OSASTO Työläisnaisten toiminnasta Sointulassa Työläisnaisten Liiton osaston oh-jelmakokous pidettiin joulukuun 1 pnä ja käsiteltiin siellä tärkeitä asioita, joita riittää joka kokouksessa. Aloitimme kokouksen /entisten sääntöjen mukaan ja sihteeri luki kolmen kuukauden , työraportin, joka hyväksyttiin. Hän myös mainitsi, että'viime aikoina on toiminta mennyt hyvin eteenpäin ja osanotto kokouk. siin ollut mitä parhainta, joten o-vat kaikki jäsenet suorittaneet osansa milloin missäkia virassa. Tässä kokouksessa otettiin lukeminen käytäntöön, sillä alamme ohr< jelmakokouksissa lukemaan jotain hyvää kirjaa, joita on useita tiedossa..— Kun ohjelma oli suoritettu valittiin ohjelmakokouksen ohjelma nim. puhe, runo, ja kertomus. , Keskusteltiin siitä, kun olemme a-vnstaneet naapurikylän, Alert Bayn, sairashuonetta $25 keräyksellä työvälineisiin. Sieltä on huomautettu että täältä ei ole koskaan ennen a-vustettu, vaikka ympäristön muista paikoista ön siten tehty, ja kuitenkin on meidän turvauduttava sinne apua saamaan sairauden sattuessa. Myös lahjoitimme "Woman Work- ;eria" yhden vuosikerran sinne, tehdäksemme agitatsionia sairaanhoita-jattarien ja sairaitten kesken. Toivomme että edes "Woman Work-eria" ^annetaan siellä lukea jä että siitä olisi vähäsenkään hyötyä toisin ajatteleville, sillä sen kylän väestö ei kannata meidän aatteitamme. Tiedämme että tällaiset laitokset olisi valtion ylläpidettäviä, mutta nykyisessä yhteiskunnassa ei aina siten tapahdu. Olemme jo edellisissä kokouksissa keskustelleet siitä naistenkodista, jota palvelustytöt Vancouverissa koettavat saada pystytettyä. Se olisi tarpeellinen etenkin siirtolaisnaisille, joita Suomesta saapuu paljon Vancouveriin. Kun he joutuvat olemaan työttömänä, olisi naistenkoti heitä turvaamassa. Olemme luvanneet avustaa sen perustamista, jos su\mnitelma toteutuu ja apuamme halutaan. Neuvottelukokous ' pidetään Kä- 1 vanpiirissä joulukuun 28 päivänä. Meillä on sinne jo alustukset valmiina, joita jäi edellisestä neuvottejlu-kokouksesta pohtimatta. Säästyimme siten uuden alustuskomitean valinnasta* Toivottavasti tulevassa kokouksessa voidaan tehdä paljon hyviä päätöksiä. : Haalissa on ollut sähkökuviä toi näytöskappaleita joka viikko, aina jonkun asian hyväksi. Mutta Coloradon lakkolaisten hjrväksi ei täällä ole vielä pidetty yhtään iltamaa. Se avustus olisi lakkolaisille tarpeen. • ' - • A . T. , Port Arthurin QQtisia Eri toimiktintien toimintaa. Lauantaina 17 päivän iUalla on osaston talolla L.W-LUnion of Canadan kas-vatusrahaston hyväksi suuret iltamat Toimikunta, joka iltamia valittiin ylos laittamaan, sanoo heillä olevan ohjelmassa yksinäytöksinen laulunäytelmä, lauluja, knplettia,^ sekä yhtä ja toista, lopuksi hauskat tanssit päälle. Joten jokainen muistaa tämän tilaisuuden. Keskiviikkona 21 päivänä on naisten - järjestämät myyjäisiltamat. Heillä on paljon kauniita käsitöitä, mitä ovat syksyn ajan tehneet, ja nyt tullaan nämä myymään enimmän "tarjoavalle. Tilaisuudessa on tanssia alussa ja lopussa. Sisäänpääsy tilaisuuteen vapaa. Lauantaina 24 päivän iltana esitetään osaston näyttämöltä yleistä huomiota osakseen saanut näytöskappale "Tuntematon' Nainen", neljässä näytöksessä. Kappale on mitä jännittävimpiä, pitäen yleisön kiinteästi mukana koko ajan. Sunnuntaina 25 päivän iltana tulee agitatsionikomitea järjestämään suuret vapaat ohjelmailtamat vaihtelevalla ja monipuolisella ohjelmalla. Maanantaina 26 päivän illalla esitetään juhlien loistonäytös: "Vanki numero 77." Kappale oh • laajalti tunnettu Ja aina saanut yleisön suosion puolelleen. Nyt kun vielä onnistuimme saamaan ^ Ville Airolan e-sittämään nimiosaa, niin voimme kappaleen esityksen onnistumisestakin toivoa suuria. . Joutuivat kävelemään. 22 matkustajaa, jotka lähtivät Port Arthurista Bus-autolla iDuluthiin, joutuivat kävelemään 3 mailia ennenkuin pääsivät rajalle Pigeon Kiverin sillalle, sUlä lumiaura, jonka piti puhdistaa tie, rikkoutui jollakin tavalla, ja ei ollut muuta neuvoa kuin jokainen kävelemään suuressa, lumenp^ljou-dessa ja hirveässä myrskyssä, mikä raivosi t.k. 8 päivänä. Gran Mariesta päin tuli myöskin tieto, että sieltä päin ei tule bus-autoa ennenkuin saadaan tiet auki. ' Vangitseminen. Pojiisit vangitsivat 10 miestä Court ja Bay St. kulmassa olevasta juomapaikasta yöllä vähän vailla kaksitoista. 2 vangituista oli päissään, toiset kahdeksan olivat väittäneet, että he väin , olivat kuuntelemassa soittoa., Kaikki toiset pääsivät vapaaksi. Ainoastaan ne, jotka olivat päissään, saivat tavallisen juopumis-sakon. Myrskyn tuhoja. Useita laivoja on ilmoitettu joutuneen haaksirikkooni ^ Superior järvellä viimeisen myrsksrn aikana, jokaisesta laivasta on kuitenkin ilmoitettu miehistö pelastuneen, niin on kuitenldn ensi tiedot olleet. Laivat Martiän, A l - tadpc, Agawa ovat jotka on lähinnä Arthuria, ainakin kaksi viilloista laivaa on ilmoitettu kokonaan'menetetyksi. Useammat laivat ovat pyytäneet apua langattomilla len-nättimillä. Lennätinasemalla on ollut kiire joka- minuutti nykyään, ja on se antanut suuri;a palvelusta. Muistutettiin. J . E . Kallio, huomattu mietsäurakoitsija oli haastettu paikallisen terveyskomissSonin puolesta, oikeuteen muutamien säädöksien laiminlyönnistä. Tulos ; oli että annettiin Kalliolle 10 dollaria sakkoa kustakin kysymyksestä "muistamattomuuden" vuoKsi, voidakseen paremmin/ muistaa tehd.^ tehtävät, mitä terveyskomissioni määrää. Huomioon otettavaa. Ennemmin on ilmoitettu, että lasten iltamat tulee olemaan 19 päivän iltana. Nyt kuitenkin lapset halusivat muuttaa^ iltamapäivänsä koska heillä on juuri kouluista raskaat läksyt ja tutkintojen ajat, tullen sillä tavalla liian raskaaksi valniistaa molempia, joten He päättivät siirtää .iltamansa t.k. 29 päivään, siis joululo-ma- ajalleen; Kaikkia pyydetään /ottamaan' tämä oikaisu huomioon, vaikka ilmotuksista ovat nähneetkin iltaman pidon 19 päiväksi.2 9 päivänä, joulukemujen jälkeen onkin mukavampi katsoa lasten iltamia kaikkien juhlien lopettäjäisiksi. Kuitenkin ei ovia pidetä kiinni sinäkään maanantaina, vaan silloin on haus-, kat tanssit, joten tanssihaluiset voivat silloin tyydyttää itseään. —• J . S. J. osaston kokous on ensi sunnuntaina 18 p. t.k., alkaen kello 8 illalla. Kaikkeen jäsenten olisi vält« tämätöntä saapua tähän kokoukseen. Siellä tullaan valitsemaan-puheenjohtajan sekä johtokunnan .ehdokkaat. Meillä kun on niin suuri talo ja sen pystyssäpitämisestä johtuu e-tupäässä johioknnnalle paljon huolta ja^ommaa. Sen vuoksi olisi saatava tarmokas ja toimintaky^Tinen johtokunta. Mutta sitä ei saada pienestä joukosta. Tulkaa siis ruDisaslu-kuiseha, että on enempi valikoimisen mahdollisuutta. Yleensä torontolaiset' ovat tavattoman laiskoja kokouksissa kävijöitä. Osastossamme on noin kolmisen sataa jäsentä ja niistä tuskin kymmentä prosenttia käy säännöllisesti kokouksissa.' OUsi siis toivottavaa, että vastaisuudessa ruvettaisiin käymään ahkerammin kokoukässa. Se virkislTttäisi toimintaamme ja asi-j at tulisi päätettyä joukolla. Tähänj asti niistä vain muntamat ovat imät-täneet---- E. P. ' Naisten toiminnan piiristä. Talvi tekee hiljalleen tuloaan. Ilmat ovat vaihteleväiäa, toisinaan kaunista ja lämmintä ja toisinaan taas hyvinkin kylmää. Siitä huolimatta on meillä Torontossa aina kova kiire. Työläiselle ilman vaihdokset tuottavat vaikeuksia, mutta ei jouda ajattelemaan. Työläisnaiset etenkin ovat touhua täynnä. On pidetty iltamia y.m. ja nyt valmistaudumme kuuntelemaan tov. Sanna Kannasten ohjeita. Seuraavassa kirjeessä voinkin jo sanoa, mitä hän saa aikaan keskuudessamme. Työläisnaisten osasto järjesti tanssit t.k. 7 pnä joista tulot on tarkoi-tettu toveritar Kannasten matkan avustamiseksi. Voimistelu ja Uriieilnseura " Y r i . tyksen" naisvoimistelijat ovat sentään kiitettävästi ponnistaneet samanaikaisesti, kun miehet vain yrit-televät. Harjoituksien onnistumisen ehtona on innostuneesti mukana o-leminen. Tämän seikan naistoverit muistavat joka torstai-ilta. MiehiUe olisi terveeUistä kiinnittää mieliin, että määrättyinä hetkinä jokaisen harjoituksiin saapuminen ratkaisee säänn^lUsyyden ja yleensä onnistumisen. Nyt parhaillaan harjoitellaan tammikuussa pidettäviä iltamia varten. Myöhemmin lähemmin niis-tä. Onko miehet silloin valmiina näyttämään saavutuksiaan? Kielikoulu kasvaa jatkuvasti lukumäärässään. Opettajina toimivat tov. W. Lahtinen ja H. Burbee. Oppilaat lienevät tyytyväisiä. Tämä englanninkielen pppiminen pn mielestäni huomauttamisen arvoinen sellaisillekin, jotka ovat jo muutaman vuoden olleet tässä maassa. Täytyisi muistaa puolue- ja järjes-töpäätökset, jotka edellyttävät luok-kataistelijaa varustamaan itseään niillä kyvyiUä, joita hän tarvitsee ollessaan mukana maan työväenliikkeen toiminnassa. Toveri Burbee on valmis antamaan ohjausta "ylemmälle" luokalle ja tähän luokkaan pitäisi ksonmenien toverien tulla. Onhan aivan ilkeintä välinpitämättömyyttä pysytellä poissa opiskelusta, kun kielentaitamattomuutta sitten valttina käytetään jäädäkseen pois p^oluetoiminrfasta ja yleensä käytännöllisestä toiminnasta muun kielisen väestön kanssa. JEi muka voida kieliheikkouden takia seurata kokouksissa. Miksi ei tätä heikkoutta korjata tulemalla kouluun. Harkitkaapa sittei|kin asiaa ja yritetään joukolla kehittää alettua opiskelua hiukan pitemmälle. — Valittu. Vnmeinen soitto. iUköön kukaan kuolevainen unhoittako "konserttia", joka on ensi lauantaina alkaen k :lo 8.15 j.p.p.. Sillä onhan osastomme musikaalliset voimat harjoitelleet kolWi6 kiiukautta tätä tilaisuutta varten. Lauluseuramme on kerran esiintynyt tänä syksynä, vaan ei ollenkaan harjoitettuna. Nyt on ohjelma valmis. Ja voin sanoa aivan punastumatta, että kestää kylläkin vaikka kuinka kovan arvostelun. Taas mitä orkesteriin tulee, niin on sen ohjelmistossa kaksi ehtasuoma- .^isfca kappaletta, jotka varmaankin saavat yleisön suosion. Ja sitten juhlanumero "Paja i^etsässä" ja mainita myös sopii "Hurigarian Dance No. 3." Tämä on kaunein näistä kappaleista. Ja samalla huomautan, että näitä, kappaleita ei orkesteri tulp muulloin soittamaan, joten tämä on ainoa tilaisuus saapua niitä kuulemaan. ' Ohjelma tulee menemään lävitse k:lo 10.15, joten jää aivan riittävästi aikaa tanssille. Saapukaa siis ajoissa, sillä ohjelma alkaa ^kello 8.15. Tikettien hinnat etukäteen 50 senttiä, ovella 60 senttiä. Niitä on saatavana kaikilta lauluseuran ja orkesterin jäseniltä. —r-' H—ri. Ankara lumimyrsky riehui täällä Soossa jä ympäristöllä, kestäen noin kolme päivää, vaan torstaina t.k. 8 päivä oli ylimmillään j a perjantaina t.k. 9 p. pysähtyi kaupungin voima-huone -kun jäitä oli mennyt sähköjä Vfisikoneisiin. Kaupunki oli pimeänä noin yhdeksän tuntia. Valot sammuivat tuossa kuuden aikana i l lalla ja Itulivat vasta kuntoon kolmen aikaan jälkeen puolen yön. Samoin oli katuvaunuliikenne koko aian pysähdyisissä ja sadat ihmiset joutuivat kulkemaan jalkaisin. Ainoat paikat, jotka olivat käynnissä oK terästehdas -ja paperimylly, joilla on omat voimahnpneet. ^ u - pungissa tekivät kynttilät kauppansa. Sanalla sanoen koko kaupunki oli . kuin kuollut tuon 9 tunnin ajan.,;;V^^;; Suuri talapaJo oli myös t k . 8 päi- /änäj, tehden tuhoa- noin kuudelle stoorille 100,000 dollärin edestä yhteensä jljueeh Streetillä. Kolme kaupr paa- tuhoutui melkein kokonaan, pimittäin XJapy^s mrfteiskauppa ja HaHinrakin sekä Cherrys'in, Oloth-ing vaatekaupat. Detweiler^in ja Shiersin kenkäkaupat sekä Pinc- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-12-14-02