1929-08-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Kesldyiikkoiia, eloknnn 7 p;iiä—Wed^ Ang» 7
VAPAUS
VAPAOS Oibcftr).
A« PflM OCfie* Dqiutacsx, O » * » . ' a* Hcesd dM> «istur.
8. C. AtxL, A. VAAB»
T O I U I T T A J A T J
8. TESHUSEX U. POHJASS.tLO. A. PilVIÖ.
OJUOTVSHnCtAT VAPAOMSSAi ' ^
tOaifiAuamBiakm OJB» km*, 1ZO0 fctU kcxtuu — Arioliitioo» «e«»eaij J~
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ tet.. »J» S tet».. - S , « T » J i W i J - « k«U.
Km utxM. »M toto» fcy^ ~
tm«tWmt«t\tH SkSXatM, UJOO fc^ac k«ma. — Ta«»»j«l«ott«iJ«» Ja flm«»wt»«lt«m— •«. «•o»'
MMM. tltcrrttJT»
» * • fcctt adTatlsac jacdi«a aoMa* Hb* l i a sU '«yU i> C t a a^
e«d, fack. I C a i « « efcarj» for tocrtto», T5e, l U Tcyiaa
ta i»IUs ukaaa « a «.iUa*» . M i a i i M a a toieM**»', kfa)atUkM « . M i a - Kafaa**aja«
•?i?-Tn~n« Biaiäfi: J. V. JCAIOUSTO. BikkeaafcoUaja, • . • '
Tapatte taisbaat B«»eaata a», ICaekar BaaCa*; 4 D B * * - S U faWte « » . ^
• « a a t e kartlarft l A c r t , BaOaiac, tl I Ä — » . Poidto 1038. ra«!aaawt B « » , SaAay,
paia» ta la»a»o» tfl>erty jBafflaiafc »7 Laraa 8t. Palugiy,
Cmadan imperialistinen
mammljelijät^ "^^^^^
Canadan asema e i perusteellisesti eroa minkään toisen kapitalistisen
maan asemasta. Päinvastoin. Canada on monia muita pitemmällä imperialistiseksi
kehittymisessä. Muutamien viime vuosien aikana cana-dalaiset
teollisuus- y.m. liikeyritykset ovat sulautuneet yhteen äanmai^
nopeasti. Vaikka harvempiin käsiin keskittyvän rikkauden maara Ca-nadassa
epäilemättä on suurempi, niin on kyseenalaista tokko s? missaan
maassa tapahtuu nopeammin kuin Canadassa. Joka viikko finanssdeh-det
iloiten kertovat u u s i sU yhteensulautumisista ja yhdistymbista. Holtin,
Gundyn, Gordonin. Richardsonin ja muiden johtavain pankkiirien _
^Ut::kiA^ l„let,maära'an ia! tamS osottaa. ctta Canadan teolu-
Hitä konkreettisemmaksi "käy i m perialistisen
sodanvaara, sitä. räikeämmin
paljastuvat sosiali-pasifistit:
sosudi-imperialuteiksi. Seisoessam-me
vastatusten imperialistien jo
alettua hyökkäystä Neuvostoliittoa,
maailman proletariaatin ainoaa työ-väenvaltaa
vastaan, jossa he käyttävät
hyökkäyksensä provosoimiseksi
ensimäisenä aseenaan K i i n a n militaristeja,
sitä räikeämmin tulevat
esiin työväenliikkeessä toimivat k a pitalistisen
imperialistilnokan asianajajat.
Otamme tässä erikoisesti esille
"Indnstrialisti*-lehden. Se on v i i me
viikkojen aikana täydellisesti riisunut
pasifistisen naamarinsa j a liit^
tynyt imperialistisen sanomalehdistön-
julkisunstoimiston äänenkannafr-tajaläi,
käsrmään -mitä voimakkainta
propagrandaa Neövostovaltaa vastaan
j a puolnstamaan K i i n a n työväenluokkaa'kymmenin
tuhansin teurastavia
militaristeja. Indnstriaiis-tin
toimituskirjoitukset ylittävät i m perialististen
hyökkiääjäin j a sen k i i nalaisten
aseenkantajien puolustuksessa
ja Neuvostovaltaa vastaan
hyökkäämisessä monet räikeimmät-len
- j a mahdollisesti pannen mer- uskottaa, että Venäjällä vallitsee
main suuryhtiöiden lukumäärään ja' tämä osottaa, että Canada
suus on nyt rahaharvainvallan, rahapääoman käsissä. Vain muutama
kuukausi sitten Holt ja Richardson, lordi Melchettin, Britannian johtavan
ammukeicbtailijan, suuren rikkauden' tukemina, saivat; kontrollin International
Nickel-yhliöön, yhdistivät sen Mond NickeLyhtuin kanssa J£
nyt kontrolleeraavat yli 85 prosenttia koko maailman nikkelituotannosta.
Nikkel rd tarvitaan sotatarkotuksiin ja sen' tuotanto Canadassa lisääntyy
nope^li. Tämä, kuten monet muut tekijät, osottaa. Canadan rahapääoman
olevan liitossa Britannian imperialistien kanssa. Canada on nykyään
yksi maailman johtavista vientimaista. Ja Canada itse kehiltyy
imperialistisena maana. Canadalaisten pankkiirien ulkomaasijolukset
nyt jo nousevat noin 1,250,000,000 dollariin. Mackenzie King rakentaa
risteilijöitä, ilmasotalaivastoa kehitetään ja kansalliskaartia voimistetaan.
Kaikki tämä osottaa sitä tietä, mitä Canada kulkee, kuten jokaisen
laajentuvan kapitalistisen maan täytyy tehdä. Kuinka järjetöntä
ja petollista onkaan kaiken tämän edessä lausua, kuten työväenpettäjä
WoodsWorth äskettäin lausui, että "Canadan ei tarvitse seurata Europan
vanhentuneita metoodeja,"jotka johtavat solaan, vaan se voi lähteä uudelle
polulle", osottamatta työläbille ja köyhille maanviljelijöille, että
ennenkun Canada voi | välttää Europan jälkien seuraamista, täytyy tästä
maasta hävittää kapitalistinen järjestelmä. Sotia ei vältetä hyvillä tar-kotuksilla,
enempää kuin niitä aiheutetaankaan '-pahoilla" tarkotyksilla.
Tässä on kysymys taloudellisesta tarpeesta eikä moraalista.
Suunta, jota riistettyjen kiinnitysveloilla kuormitettujen ja vuokra-maanviljelijäin
täytyy seurata, on selyä.^ Heille ei ole mitään hyötyä
kapitalistiluokani imperialistisista .suunnitelmista. Turvattavat ulkomaa-lainat
eivät ole heidän. Vallattavat markkinat ja siirtomaat, lyhyesti
imperialismin voitot eivät hyödytä niitä, jotka raatavatyf vaari tiiita, jot-r
ka omistavat ~ kapitalistiluokkaa. Nykyään käynnissä pleva maanvil-jelykseri
koneellistumiöen uhkaa tuhota tuhansia köyhtyneitä maanviljelijöitä.
-Riistetyn maanviljelijän edut eivät lepää kapitalismissa.,; Tästä
ja monista muisla^syistä riistettyjen maanviljelijäin täytyy lilftyä palkkatyöläisiin
jä käydä päättäväiseen taisteluun sotaa ja imperialistista
kapitalismia vastaan. Köyhien maanviljelijäin etujen mukaista ei ole
taistella kaupallisesta yliherruudesta maailmanmarkkinoilla,' vaan sei
laisen järjestelmän luomiseksi, Joka takaa jokaiselle hyödyllisen; työn
tekijälle työnsä täyden yhteiskunnallisen arvoa; Tähän tähtäävän taistelun
tie on maalaisköyhälistölle ainoa tie menestykseen.'
Punaisen päivän mielenosotasten johdosta
r Eri Seuduilta Canadaa ja muualta maailmasta saapuneet tiedot ovat
osottaneet, eitä vallankumouksellisen köyhälistön joukkomielenosotukset
.imperialistista sotaa vastaan ja -imperialistisen sodan muuttamiseksi kansalaissodaksi
sekä jouklcojen keräämiseksi puolustamaan työläisten ja
talonpoikain valtiota •—Neuvostoliittoa, ovat olleet Canadassa ja: monin
paikoin! maailmaa valtavammat kuin konsanaan' vappumielenosotuk-setv
Tämä tosiasia osottaa, että kysymys sodanvaarasla on laajojen työläisjoukkojen
sydämellä tärkeimpänä asiana. Siitä seuraa, eitä* sodanvastaista
propagandaa ei saa missään tapauksessa käsittää näihin mie-lenosotuksiin
päättyneeksi, :Vaan on sitä keskeytymättä harjotettava mahdollisimman
tehokkaasti. On tarkoin edelleen pidettävä mielessä, että
kysymystä sodasta ei saa asettaa epäselvästi, vaan on sen Johtavana tunnuslauseena
pidettävä: Imperialistinen sota on muutettava kansalaissodaksi.
Tämä tunnus on selvä ja yksinkertainen, eikä siitä saa lieven-
' tää, kuten on tapahtunut. Sillä ellemme pidä tätä johtavaa tunnusta
johtotähtenämme, niin on siitä seurauksena, että pilaan vaarassa sortua
pasifismin suohon ja meidän propagandamme menettää merkityksensä.
fräs mielenkiintoinen seikka lienee ilmennyt useammalla paikkakunnalla
näiden mielenosotusten järjestämisen'yhteydessä. Sillä useilla
paikkakunnilla ei järjestetty ulkoilma-, vaan sisäilmakokouksia, puhumattakaan
mielenosotuskulkueista. Mistä tämä johtui? Yhtäällä varmasti
siitä, että ei ^'kehdattu" lähteä ulos kaduille, vaikkapa puolueen
ohjeet siihen kehottivat. Vaikkakin Kommunistisessa manifestissa ja
kommunistisen kansainvälisen ohjelmassa todetaan, että: '^Kommunistit
halveksivat salata mielipiteitään ja aikomuksiaan", niin on meillä siitä
huolimatta suuri joukko moisia sunnuntai- ja kamarikommunisteja, joita
ei ole perin helppo saada ulkoilmakokouksiin ja mielenosotuksitn kaduille
ja yleisille paikoille. He eivät "kehtaa" näyttää maailmalle olevansa
kommunisteja.. Olkoon seuraavien ulkoilmakokousten ja mielen-osotuskulkueiden
eivutarkotuksena myöskin moisten "kommunistien" paljastaminen
ja todellisen taistelu- ja/ toimeliaisuushengen elvyttämmeu
puolueen jäsenistön keskuudessa.
Toisena komenteerattavana seikkana ja tärkeänä kysymyksenä on
tässä yhteydessä tarpeellista todeta se laillisuushiurrastus — legalismi,
mikä on ilmennyt jäsenistömme keskuudessa, vaikkakin verrattain lie-västi.
Jos ulkoilmakokouksen tai mielenosotuskulkueen järjestäminen
kielletään, niin ei niitä muka saisi\ pitää, vaikkapa kaikenlaatu^t porvarilliset
järjestöt nauttivat tuosta oikeudesta. Meidän on taisteltava itsellemme
oikeudet, sikäli kuin me niitä tarvitsemme. Jos.me otamme
kaikessa'toiminnassamme huoniioon kapitalistisen virka- ja pbliisivallan
toivomukset, niin ajatusta johdonmukaisesti kehittäen olisi siitä tulok-
" R a i v a a j a n "
Ottakaamme muutamia lainauksia
sen toimituskirjoituksista, jotka
epäämättömästi todentavat väitteemme.
Arvioidessaan sodan syitä klina-lais-
venäläisessä konfliktissa Indust-rialisti
kirjoittaa: "Venäläisten
joakkojen ilmoitetaan jo •allanneen
Mantahurian ja Siperian rajakyliä
(tuumennus meidän — SKT.) ja
jos kiinalaiset yrittävät vallata niitä
takaisin, silloin on sota ilmiliekissä"
. j a täten Industrialistin mukaan
Neuvostoliitto on syypää sodan
alkamiseen. Industrialisti vaikenee
sodan syistä puhuessaan v i '
susti kiinalaisten militaristien jatr
kuvista provokatsioneista, Neuvostol
i i t on lähetystöjen' reittanksista,
Neuvostoliiton - viranomaisten ja
kansalaisten vangitsemisista, jopa
murhistakin (Cantonin kapinan a i kana
jne.), Mantshuriassa olevien
valkovenäläisten (tsaarilaistein) jatkuvista
rosvoretkista Neuvostoliiton
alueelle j a kansainvälisten j a K i i nan
j a Venäjän välisten selvien ja
tunnustettujen sopimusten rikkomisista
Kiinan militaristien'" taholta,
mperialistivaltojen yllytyksestä jä
rohkaisemana. Mutta sen sijaan
tämä imperialistien rakkikoira, v a i -
ettuaan imperialistien j a heidän kä^
tyriensä provokatsionista, jotka i l ^
maisevat imperialistien hyökkäyksen
alottamista j a todistavat miten
sitä K i h l a n kautta valmistetaan, se
edelleen selittää miten Neuvostoliitto
" h i m o i t s e e / ^ i i n a n markkinoit
a " . JCas näin:
"Kysymyksessä on ,kilpailt|,markkina-
alueista Venajaii noasevan ^Ita.-
pitaltstiluokan : (tummennus meidän
SKT.) mikä ajpakin' tähän
saakka ^saarivallan; kukistamisen
jälkeen on pyrkinyt' edistymään e-nemmän
valtio- k i i i n yksltyiskapita-l
i s m i n muodossa, sekä Kiinan ja
sitä tukevien j a sen .markkina-alueita
himoitsevien maiden kapitalistien
välillä*'.
Tässähän on asetettu kysymys selvästi:
Venäjä on kapitalistimaa,
kuten muutkin maat. Mutta epäil-'
kille sen seikan, että tämän lehtirievun
omat rehelliset työläisluki-jatkin
sentään antavat sympatiansa,
huolimatta Induztrialistin toimituksen
jatkuvasta parjaustulvasta, Neuvostoliitolle,
nähden Kiinan-^ militaristien
provokatsionissa kommunistien
ennustamat hyökkäyssuunnitelmat
Neuvostoliittoa vastaan toteutumassa,
tämä imperialistien aaallo
nyt avoimesti antaotunnt lehti, jatkaa:
"Vain tletimSttönuUe •oidaaa
uskottaa sdlaista, etta moka V<
uijalla olisi 'tyorienTalta.', kan tiedetaan,
etta siellä vallitsee palkka-orjuos
ja työläisten riistäminen
maten knin kaikissa mniisakin mais-
Tämä on kirjotettu aivan imperialististen
isäntien kädestä k i i n n i p i -
täen ja dikteeraten jokaisen sanam
Voisiko mieluisammin palvella heidän
asiaansa, kuin .täten valmistaa
maaperää ^imperialistien ~ j a t k u valle
hyökkäykselle. Sillä jos työväenluokka
V kaikkialla saadaaii to»
della uskömäänj kuten ][ndnstrialis-tin
toimitus pyhällä innolla sitä y-rittää
uskottaa; että Venäjä ei ole
työväenmaai:^ vaan aivan samallai-nen
Irairi^ muutkin kapitalistimaat,
niin millä syyliä kukaan työläinen
tuntisi vähä^Sän sympatiaa Njen-yostoliittoa
kohtaaii nykyisessä' u h kaavassa
kriisissä. Industrialistihan
ei edes sano^ että Neuvostovalta
on tsaarivaltaakaan parempi. Ja
tsaarivalta, .sehän oli koko maailman
työläisten kauhistus,^ heidän
sydämestään .ja sielustaan vihaamS'
työväenvjdta,..''
J a sotkeakseen proletaarien rehellistä
mielialaa, Industrialisti osoitt
a a , ' e t t ä "venäläiset ovat jo vallanneet:
Mantshurian j a Siperian r a jakyliä"
j a että Venäjä on imperialistinen
valta, koska se- pitää kiinni
Itä-Kiinan rautatiestä joka kulkee
K i i n a n lävitse.
fodustrialisti ei selitä mitä i m perialismi
todella on. Se ei selitä
että Itä-Kiinan rautatie on työ-väenmaalle
taloudellinen j a maantieteellinen,
välttämättömyys päästä
Tyynen meren satamaan. Se ei selitä
ettei Venäjän työväenvalta käytä
tätä Kiinan kansan riistämiseksi
eikä alistamiseksi, vaan on myöntänyt
Kiinalle tasaisen hallinto-oikeuden
tuohon tiehen. Se:^ei selj-,
tä myöskään, että imperialistit •'eivät
ha|ua' t u o t a tietä - K i i n a l l e , vaan
itselleen j a pitivätkin sitä hallussaan
jo; Venäjän .vallankumouksen
ollessa ahtaimmillaan. Se ei myöskään
selitä, miten Neuvostoliiton
pääoman " h e r r u u s , pääoman vienti
saanut huomattavan merkityksen,"
kansainväliset trustit alkaneet maa-
Ainoastaan/ täten kutsumme k a i
kla C.T.UX. kuuluvia seuroja jäseaZ
äman jaon, ja maapallon koko aln- tensä kautta osallistumaan kenttänr*
i _ i I. ^-.^i^ -l^^^U-^M^. ' hpnulrtlngniiThtn Inf.Vn o e i a ^ » ^ _
Kilpailtikutsu
een jakaminen sumrimpai»^ kapitalististen
maitten kesken on päättyn
y t . "
Onko Neuvostomaassa pääomat k a -
pitalistisesti keskitetyt, joita hallitsee
yksityiset, yksityiset kapitalistit
trustien j a monopolien^, kautta?
Onko finanssipääomaö poh-jaHa
muodostunut ^ a r i s s i o l i g a r l d a?
Onko Neuvostovalta pääomaa vievä
maa? Kuuluuko se maailman j a -
koa tavottelevaan, k a p i t ^ i s t i s t e n monopolien
liittoon? Kuuluuko se s n u -
rimpain kapitalistivaltain liittoon
j o t k a pyzMvät jakamaan maailman
keskenään? <
.i-JOisikään * näistä imperialismin
tttnnbsmerkeistä ei pidä paikkaansa
Neuvostovaltaan nähden. Mutta
työväenluflitus "bn antanut selityk-sem
ettei se ryhdy sotatoimiin rautatien
vuok^., vaan joutuu puolustamaan
itseään imperialistien KiinJah
kautta h y ö k k ä j ^ vastaan.
Industrialisti esittää nykyisen so-dänvaarari
olevan " k i l p a i l u a mark-
^ n o i s t a " vastakkaisten " imperialis-.
tien välillä; se on tobelta Venäjän
j a toiseltai K i i ri
kapitalistivaltain ; yäiillä.
Se ei siis muka ole r l s t i r i t a l i r i -
perlalistimaailmian j a sen kätyrien
j a toiselta puolen proletariaatin vä-
Kenellä työläisellä siis oUsisj^H».'!»^^ Mutta sitäpä sts j u u r i on.
sympatiseerata Neuvostoliiton puolesta.
M u t t a peläten yhä, että imperial
i s t i e n sanelemat vakuutukset eivät
ole tehneet vaikutustaari,-~lehti jatkaa
/^sairiassa toiriiituskirjötukses-saan:
' "Venäjän faallitus ei suinkaan
ole tyoTaenhallitns, mutta sen
sijaan sen- taloudellisesti hallitsevan
ftiokan vtöimce^ jo^
ka t y o l ä i i r f ä ^ ' p i tää.*'^^•:^^/
V\'>--:-" .
Porvarilehdet .selittävät tämän>toi-sin.
' H e puakeviEkt äärim
hapsa, he-'vaimövat koä^ ja-, kur
kisturiiistä airipalle työväeriiriaalte
s i k s i j « t t ä -siellä on porvaristo " t a -
I p u d e l i H s e s t i ' h a l l i t s e v a liiokka",
käjrttääkseirime yIndustrialistin :sano-jä*
kukistettu jä tehty mitään öriiis-tamattoriiaksi,'
ja t i l a l l e asetettu
työVäerihallituk.:-' • Eivätkö: .porvari-lehdet;
aliripriiaan kerro': surkeHa u u tisia
«ditli,^f^^Ä^^
kulakkeja ahdistetaan. Miten Venäj
ä CoHsi a l i -right, jos se p^^^
kapitalismiin. •
7^ M u t t a " I n d u s t r i a l i s t i n ' / , jorika t e h -
täväriä muiden; sbsiali-imperiah^
kanssa, ön voittaa, typväenluokka
iinperialistien hyökkäykseri puolelle,
"täj^tyy tässä asiassa .kääntää prppa-gäntarisa
toisina- päin, sillä jos se
matkisi tässä poi^OTilehtiä, niin Ä -
siä olisi työläisille ilman muuta selr
vä. Hehän epäröimättä asettuisK
vat työväerimaan,työväenvailan puolelle-
porvareita vastaan. Siksi " I n -
d u s t r i a l i s t i r i " rooliin onkiri merkitty
tämä kohta (jonka porvarilehdet
lukevat selvästi, että Venäjällä vallitsee
heidän vihaamansa bolshevistinen
työväenvalta, joka" on ottanut
vallan j a omaisuudet pois porvareilt
a ) : "Vain tietariiättömnie voidaan
Industrialisti väittää, että se on kuula. Mulstosineitä
imperialistinen,.. koslui se . ei salli kussakin sarjassa.
heaukflpalMhin, jotka asianomaBäla
luvalla toimeenpannaan Long l a i ^
18 p. tätä kuuta, alkaen klo
Toivoen runsasta osanottoa valmaS
vastapalvelukseen voinömme makaan
merkitseriime
Työlälsurheilut^rvehdyksin
V.-i ja u.-seu]ra "Jyry" Long Lake
Arrt ISSanen Eino Sak»
sihteeri - puheenjtdttaja
, Ohjehna: miehille 5H)tteIu (loo m,
Iraula, korkeus, keihäs ja pituus.)
NaJsille: (kelloseppä Heiskasen lafc.
jottamastä kUvestä) kuula, loo m. ja
korkeushyppy. Kohnen parhaat tul&i
set lasketaan.
Pojille alle 16 v. 100 m., kortejo;
Jaetaan 3 »pt
imperialistien vapaaehtoisesti pieksävän
itseään, koska se ei salli sen
renkien (tässä tapauksessa Kiinan
militaristien) reitata virastojaan,
vangita edustajiaan j a kansalaisiaatri,
j a koska se puolustaa, kiinalais-venä-läistä
sopimusta Itä-Kiinan rautateihin
nähden, eikä salli sitä anastettavan
Mantshurian ja Kiinan
riistämiseksi imperialistivaltain t a holta.
Industrialisti väittää.
Neuvostovalta oh imperialistinen,
koska se • ei- s a l l i häväistävän itseään
j a -vallata alueitaan pala palalta.
Jä näillä-lmperiaiismi-määritelmis-tä
paikkansa pitämättömillä väitteillä
pyrkii Industrialisti tekeimään
Jokainen yksinkertaisempikin reheloikeutetuksi
iinperialistien byokkä-linen
työläinen kykenee asettamaan yksen, ainoaa proletariaatin maata
kysymyksen riäin. " Ja se on oikein' '
asetettu. -- '
- ^ Arvi Mäkinen.
B<« 1639, Sudbury. Ont
Vieraspalkka sille • varaamme vapaan
a.<:umion.. \_
TULOKSET Pp&T ABTHUKIN V.-
JA -U.-SEtJBA ISKUN
jäsentemälisistä urheilut^pailuista 21
että-^p. heinäkuuta. •
Iskun Juhlia suosi kaunis ilma. mutta
kait "kaunis ilina oli houkuteUnt
ihmiset omille teilleen, sillä juhlapaikalle
oli dbyfijirt väin piskuinen lauma.
Eikähän niitä 'urheilioltakaan kmäa
kassvasti ollut. 9 otteluun. J. Palan
lahjottamasta. kieitppalklnnosta ja
yleisestä V riiestäruudestä ilmottaatoi
kaikkiaan kuusi osanottajaa, joista
Jokainen 1%heHinen työläinen tietää
myöskin, mitep Neuvostoliitto
t u k i Kiinan vallankumoussotaa sen
vapanttäriiiseksi maailman iriipteriä-listiän
kynsistä. Jokainen rehellinen
työläinen tietää; että Neuvostol
i i t t o tukee edelleen ' K i i n a n nbuse-vaä
• yällarikumöoksellistä proletariaattia
j a köyhää tMpnpdikaisväestöä
j a ^ taistelee maailman imperiälisjSen
ryöstöpolitiikkaa v^ääri' Kiinassa
j a s^^kätyreiksi kääntynyttä Chiäng
Kai-shekia, Idirialäisteri kumouksel--
listen työläisten tei^rastäjäa ' vas-
.Onko Neuviffstomaa imperialistinen.
Ottakaamme toveri Leninin määri-telriiä,
jonka hän P n . k i r j o i t t a n ut
eririen Venäjän; vallankumousta,
" I m ^ e r i a l i s i r i i n tunnusmerkkinä
ovat seuraavat viisi perusturinus-
Mutta peittääkseen prostitueera- ottelun loppuun, suoritti 4. 60—100-
tun ariläuturijiserisa iriiperialistien 200 metrin juoksuihin otti osaa ms^
riierkMä:; i)^^^ jä pääPman
keskittjTriinen, joka on kulkenut
niiri • körkpälle; kehityksen asteelle,
että pn luonut" taloudellisessa^^
mässä ratkaisevaa <>saä näyttelevät
riiprippplit; 2) pärikkipääoman sulautuminen
teollisuuden kanssa j a t i ^
män; "finanssipääppan" pohjalla f i -
ilarissiplisrärkin luominen; ; 3) ^pääoman
vienti, erotukseksi- tavaran-viennflle,
saavuttaa erikoisen - tärkeän-
merkityksen; 4) ma,äiliriaä j a kavat
kansainväl^et kapitalistien l i i tot
muodostuvat,' j a . 5>: suurimmat
kapitalistiset vallat ovat saattaneet
loppuun maan alueellisen jaon. Imperialismi
on kapitalismia sillä kehityksen
vaiheella, jolloin on muo-. ,„c^.....,
dosturiut monopolien ja finanssi-' orolrtariaatfa "'•ri^^
kätyriksi, vetää tämä prostitutsio-t
l i n saastuttama otiis vanhari rikki-haisen
pasifistisen rääsyä riiriiien
kasvojensa peitteeksi jä purskahtaa
hysteieriseen, ääriekkääseen itkuun,
voiyottaen "vererivuodaipksesta",
varottaen työläisiä; tämän uudistumisesta,
valittaen, kuitenkiii, ettei
sitä 'voida estää, j a siten siis on
ärinettava maailman:- imperialisteille
vapaat kädet hyökätä Neuvostoliiton
k i m p p u u n ' j a hävittää se, maan tasalle.;
.Tällaista, imperialistien hänen
suuhunsa asettamaa roolia, vatkaa
Industrialisti jatkuvasti, imjgerialis-tien
puolesta j a . Neuvostpliittoä vas-'
taan harjpittamassaa|^ propagandassaan.
..
• fifuttar^-nykaruj^ a-setettn:
selyemmin kuin milloinkaan
kaksi .maailmaa- Tastakkain; toisella
,puoI(Blla imperialistinen maailma kä'
tyreineen' ja -aseenkiaintajineen;: toisella
puoleii Neuvostoliitto maail
man ^proletariaatin .etuvartijana.
.; E i ole niuuta väliritaehtoa. . J a
jokaisen rehellisen •• proletaarin, pn
asetuttava^ Neuvostpliitbn, ainoan
typväehmaan puplelie, sitä puolustamaan
j a taistelemaan omäri maansa
impprialismia, sekä riiääiTman
imperialismia vastaan.
; J a , kpinmunistit tulevat :mpbilisoi-dessaan
proletääririiassät , k a i k k i a l la
taisteluuri iriiperialistisia ^ sotia ja
jinperianamia vastaan pitämään huolen
siitä, että kaikki imperialistien
kätyrit joutuvat . r i i s u m a a n ; naamarinsa
ja -paljastumaan maailman
kin 6 ravaria. 1500 metrin matkan
talvalU loppuun 3 Juokslaa. Jollain
kelncdla pitäisi saada uirheUuihmlset-kln
kä^lUlUnäänurheUun työväen lii^
keeseen - kuuluvana joukkotoimlntana.
smohi yleiset kisailutldtri tiHisivs^
df\«!t«itnftfin Joukkojen Laon-uoilikä
^ttei Jöläii^ta kan-:
aksi lennä kuula tai keihäs, eikä Jokainen
ole yhtä nopsa Jaloistaan. Mutta
mitä lähemmäksi heittäjiä tarvitaan
yhtä kipeästi, kuii hakamielriä-kiri^
slliiävllirielsessä kisailussa mikä
Ero on tnotannolla ja tuotannolla
Teollisuuskapitalistit, erikoisesti Amerikassa,
tekevät nykyään "kaiken voitavansa
tuotannon tehostamiseksi, mutta
se tapahtuu aina työläisten olosuhteiden
kurJistuttamlsen merkeissä. Mitä
enemmän konetyövolmaa keksitään Ja
sovejlutetaan käytäntöön, sitä mukaa
li^äntyy työväen kärshnystaak-^
ka, työttömyyden, työkiihotuksen tai
palkkojen polkemisen muodossa.-
Kapitalistinen. voittoUun pohjalla
taptihtuva tuotannon tehostaminen el
mei*ltse edes työajan lyheimystä. Jota
teknillineh kehitys edellyttäisi en-nenkaikkla.
Vaikka esim. Amerikassa
on konetyö kehittynyt hämmästyttävällä
nopeudella. nUn. työläisillä teetetään
10 Ja 12 tunnin. Jopa pitem-piäkta
työpäiviä.
Sen sijaan Neuvostoliitossa, vaikka
sena, että olisi lopetettava puolueen toiminta. Ja siihen, seä paremmin
kuin muihinkaan kapitalistisen d&tatuurikoneiston toivomuksiin tai vaar
limul^iin me emme suostu. Xa knn etukäteen tiedämme vastaidcsen mah-dpUisiin
tiedusteluihin, niin on parasta, että pidäriune ulkoitiriäkokouk-
^ename ja mielenosotuksemme omalla luvallanurie. Sitä suurempi oikeus
meillä on niiden pitämiseen, mitä enemmän joukkoja kerääntyy rnu-
Kalle Terä.
siellä on koneteollisuus alkuasteellaan
Amerikan teoIUsuuteen verraten; voidaan
lyhentää työaikaa huomattavasti.
Viimeaikoina on Neuvostoliitossa siirrytty
hyvällä vauhdilla 7 tunnin työ-
I^ivään Ja merkille pantavaa on se,
että se ei liäiritse tuotantoa. SUtä
työajan lyhennyksestä on kuitenkin
suuri hyöty työläisille. Johon seik-iDBan
työväen maassa kiinnitetään
huonripta. ^ : .
NeuvostoUIton Metallitarölälsten Liiton
tahtdta iltnotetaan. että siellä on
nykyään 18 metalli- Ja ^hköteolli-suustehdasta.
Joissa on 7 tunnhi työ-
Ifiivä yleinen, koskien se notax 60,000
tyeiäistä. Edäleen ilmotetaan. että
tämän talousvuoden lopussa on mah-oUut
Ilmeistä kaikilla työaloUla Neuvostoliitossa,
Ja vaarallisissa töissä
on vieläkin lyhempi työpäivä:
Jos Amerikassa olisi teollisuuden
koneellistuminen tapahtunut yleishyd-tyä^
sUmällä pitäen, niin 4—5 tunnin
työpäivä olisi rUttävä tuottamaan y l lin
kyllin. Mutta kun tuotannon pohjana
on keinottelu, niin mikään teknillinen
kehitys^ ei hyödytä työlälMä.
Siis ero on^>^uomattava riistoon
perustuvan, tuotannon jä soslalisti-sen
tuotannon välillä. — Työm.
täntöön saapui haalin täysi yleisöä.
Esitys oli hyvää, sen tunnustuksen antoi
Jokahien katsoja. Joka Ihnan saivartelua
lausui ajatuksensa. Esitys oli
täällä uutuutta. Seuraava näytäntö ei
saanut niin suurta kannatusta; ei
myöskään esitys ollut enslmälsen i l lan
arvoista. Tämänlaatuiset tilaisuudet,
vierallumatkat, luovat uutuutta
toisten .paikkakuntien näyttämötol-mlnnallet
kun ne' ovat senlaatuisia
kun nämäkin, että nUstä voi oppia.
Lauluihin oUsi ollut toivomisen varaa
Monet asioita seuranneet huomasivat
Joistakin seurueen Jäsenistä ' senlaatuista.
Jota he eivät pitöneet täysin
suotavana. -Oman noita pienempiä e-päkohtla
sai näyttelijät thnmlnsiläi-siltä
tunnustuksen.
Hearst, Ont.
Naiset taaskin
ovat päättäneet pitää Iltaman kesän
kunniaksi lö p. elok. alkaen klo 8,30
Ei vielä tänä kesänä ole mitään ollutkaan,
mutta kun h ^ ^ i n on, niin sitä
doUIsuus laajentaa 7 tunnin työpäivää
slmä määrin että 34 tehtaassa. Joiden
työläisten lukumliärä on yhteensä 100.-
000, tehdään 7 tunnin työpäivää.
Suunnitelma, Jonka toteuttaminen
on varmaa, edellyttää, että v. 1930 keväällä
työskentelee män 400,000 tyO-mstä.
yksistään metalli- Ja dUikö-teoDisuusalalla
7 tunnin i^vää.
Samanlainen työpäivän lyhennys on
Sodan vastainen midenosotos
Elokuun ensImMstä päivää vietet-'
tiin täällä Timmirislssäkln. Mielenoso-tus
oU kansainvälinen, mutta käytet-tUn
vain englannin kieltä. Puhetilaisuudessa
oli kohtalaisesti ihmisiä,
mutta enempi oUsi oUut toivottava.
Kulkueessa oli myös huomattu Joukko
kftikenklelistä työläisiä, ehkä kaikkein
•vfthimmyTi. .q^nrnnl^tslft Monet kansalaisemme
katseli sivusta niitä. Jotka
uskalsi käydä. Joukkoon. Monet arve-'
li koko mielenosotuksen senlaatuiseksi,
että siitä ei ole mitään hyötyä. Tuo
ajatus on aina niillä. Jotka haluaa pys
y t ^ kaikesta Joukkotoiminnasta s i vulla.
Järjestys oli tilaisuudessa mallikelpoinen.
^JestTSvalta oU tilaisuudessa
seuraamassa.
T<n«nton vierailijoista
Suomalaisen Järjestön Toronton o-saston
näyttelijät kävivät täällä an-tamassa
kaksi, näytäntö Johtaja oili
Timminälälsaie .ennestään., tuimettu,
mrxttA toiset näyi^UJät oli monelle aivan
tunt«jnattpmla. Ensimaiseen näy- jööSän aikaan. ^ Kaivantotyöläinen
Osastomme näyttämä johtajaksi
yhdeksästä hakijasta valittiin Väinö
Valo Timmilnsistä. Näyttämötoiminta
cn ollut Ilman Johtajaa Jo pitemmän
ajan. Joten se kalpaa Johtajaa.
Työnsaanti
kaivantoihin, on-tullut viime päivinä
vähän paremmaksi kuin oli Jo pitemmät
ajat Melkein Joka vuoa samoihin
aikoihin pääsee tänne Joku työläinen,
mutta on taas sattuman varassa
pitemmät ajat tuon. otto-^Jan
Jälkeen. Käslvarrtensa kaupaksi saa-neitten
..Joukossa oli usenmpia täzriän
maan kieltä taitamattomia kansalai-
Juhlallisemmaksi ne' muodostuu, niinpä
nytlän. Sinne tulee kaikenmoista
ohjelmaa, kuten runoja, - kertomuksia
Ja lauluja^ kuvaelma Ja näytöskappale
'«Kaksi kärpästä yhdellä iskulla".
En olkehj tiedä sanoa minkälainen se
kappale on, mutta kun menemme katsomani,
niin sitteniä sen'tiedämirie.
Olkaapa hyvät Ja tulkaa läheltä Jä
kaukaa. ;^
Sitten,
slamma
Ttas ttmotonna kaivannossa
VIimeviikolla.sattui ikävä täpaturriia
Mdbityre kaivannossa. Josta oU kuolema
seurauksena. Ahnpana työnjohtajana
toiminut työläinen Jontaii "oorin"
leskuaukkoon Ja siellä pltonmän ajan
tusMa kärsittyään kuoU. Tuonlaiset
tapaukset ovat ikäviä. Hänen rehdin
luonteen Ja toverillisen käyttäytymi.:
sen takia muodostui hautanstHai^nis
huomatummaksi kuin täällä on dlut
tästä tilaisuudesta viikko \ Pteeripäln,
on ososton Utamat, jossa on myöskin
näytöskappale "Jos meidän kaivosta
vesi loppuu", joka on jo harjotuksen
alaisena.
Naiset ovat olleet toiminnassa koko
kesän, ei mitään kesälomaa ole irfdet-ty;
vaikka ei ole JuhUmaankaan keritty-.
Kokouksia on pidetty Joka kuuk^-
den toisena sunnuntahia haallllamme
ja onpa Jo oUut pari yUmäärästäktai
kokousta^ - . ~
jöudtitaari suorittamaan vallassaolevan
luokan kanssa. Anneta hakamies-ten
katkoa kauvempariä olevien km-tut
Ja toiset taas kutittavat lähemiä-nä
olevia.
inuleksän ottelussa Jakautua tilat
seuraavasti: 1) E:^ Järvi 618J90 iHst,
p M. VUtarieri 6l»:94 irist;; SX^^a Pon-sen
602.14 pistYleisexrm^taruri^ Ja
kiertopalkinnon viibdeksi voitti E . J l r -
yL Viime vuodCQ saestarl, S. Ponsen
saayuttt kolmannen tilan. -
'! Eri sarjojen mestaruudet jakautuivat
seuraavasti: Heittpsaf ja, K Kaaharien
1200.43 pist: Hyppysarja, K Järvi
219.41 plsiJuöksusarja, A. Mendelin
230 pist.
iskxm erinätyskirjaän tuU neljä uut^
ta merkintää. E . ' Kauhanen työntl
kuplaa 13^ metriä,^:^x^
A. Mendelin saäviitti kolme ennätystä
Juoksuradalla; 60 nietriä 7.7
sekunttla; 100 metriä 12.1 sekontöä
Ja 200 metriä 25 sekunttla. Jos A.
Mendelin muutaman vuoden treenaQee
Jalkojaan yhä parempaan kuritoon Ja
olosuhteet säfiivat pysyttelemään msi-kälätstett
ariiätöörien Joukossa, min
poika voidaänv lähettää kisailemaan
vaikkapa työläisten Olumpialaisito.
1500 metrin matkaUä isännöi N. Niva,
aika 4 mhi. 45 sek. Mestari. 2) R.
Palo 5 m. 55.5 sek. 3) N. Hanhisalo
6 m. 4 «ek.
Polkien 3 ottelussa ensimäiselle ti-laUe
pääsi alle 18 vuottias, 6 jalkaa
pitkä poika, Mannila, 198.^ pist 2)
L. T^yrynen 188.38 piist 3) T. Hietanen
184.75 pist.-
.Naisten kilpailu meni löröksi osan-^
ottajien puutteessa. Enslkerrana pitäisi
naisiUe järjestää kilpailut "Jazzissa",
eiköhän siihen osanottajia tt-mestyisi.
Uusia polUa on valmlsinmassx
ArUiurin ukkomiehet ovat äkämys-tyneet
Ja ovat ahtaneet haasteen poi-kamlehille
Ja noltf puolivälissä p<Hka-ukkotalpaleellaofeville,:
tulla mittelemään
kuntoisuudesta Julkisella turul-
Lastea iceäUumfai
cn tänä kesänä Jäänyt takt^iajiille,
eikä lapsma ole oOut mitään erityistä
hommaa. T^mä muuten oUsi tärk^
kysymys nykyisessä Yhteiskunnassa.
Nuorisoäa ollsi^ Jotain toivoa, jös nU^
hin kiinnittäisimme enempi huomiota.
Knkonkspfasa valittu.
la. Haastetut ovat hyväksyneet haas-teen-
Ja yhteenotto tapahtuu tJc ^
p. Pak>n kentällä. Kilpailut tapahtuvat
kahdessa pääosassa Ja muita kommervenkkeja
lisäksi, ejn- Jousella am-piiriilnen
on näilU mailla' aivan
Kuula, kolmiloikka ja 150 metrin
juoksu. muodostavat enshnälsen pääjakson.
sUtä voittajille annetaan komea
kiertopalkinto vuodeksi säilytet-täväksL
.
SItte siellä Palon kentällä on aä-
IjGdnen rengps mikä taricoin mitattuna
on .'407 metriä pitkä; aivan niiriknin
viestinjuoksua'varten. Ki^^ulas >aa
vaihtaa samasa» paikassa'! Ja perilddr
urheOijt saavat vaikkapa kahvia hörp^
plesäUln täi Urimpilinaiasi h y p i v ^^
seurata kamppailuft-^ yhdessä paikassa.
Ukkomiehet eivät ole niin tuilian-tarkkoja
senttien kaussa vaan saatavat
aiiteekst sen 7 metriä ja nimittZTBt
sitä 5x400 metr- viestlksL TSstä viestistä
tuIec: muodostumaan päivän ^ n -
hittävin ottelu. Välxrii^tuksla tebffiSn
perusteeilisestL : i^mpungin t^en
korjauksia perälbikatsöjalte on anneltu
Jo määräys, että se tarinirty
mainitun' radan ja korjaa
paikat niin. että isokin mies pääsee
ylL Ukot asettavat taipaleelle kaksi
k ä n l ^ toisen tavallisia miehiä ja fol^
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 7, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-08-07 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus290807 |
Description
| Title | 1929-08-07-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Sivu 2 Kesldyiikkoiia, eloknnn 7 p;iiä—Wed^ Ang» 7
VAPAUS
VAPAOS Oibcftr).
A« PflM OCfie* Dqiutacsx, O » * » . ' a* Hcesd dM> «istur.
8. C. AtxL, A. VAAB»
T O I U I T T A J A T J
8. TESHUSEX U. POHJASS.tLO. A. PilVIÖ.
OJUOTVSHnCtAT VAPAOMSSAi ' ^
tOaifiAuamBiakm OJB» km*, 1ZO0 fctU kcxtuu — Arioliitioo» «e«»eaij J~
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ tet.. »J» S tet».. - S , « T » J i W i J - « k«U.
Km utxM. »M toto» fcy^ ~
tm«tWmt«t\tH SkSXatM, UJOO fc^ac k«ma. — Ta«»»j«l«ott«iJ«» Ja flm«»wt»«lt«m— •«. «•o»'
MMM. tltcrrttJT»
» * • fcctt adTatlsac jacdi«a aoMa* Hb* l i a sU '«yU i> C t a a^
e«d, fack. I C a i « « efcarj» for tocrtto», T5e, l U Tcyiaa
ta i»IUs ukaaa « a «.iUa*» . M i a i i M a a toieM**»', kfa)atUkM « . M i a - Kafaa**aja«
•?i?-Tn~n« Biaiäfi: J. V. JCAIOUSTO. BikkeaafcoUaja, • . • '
Tapatte taisbaat B«»eaata a», ICaekar BaaCa*; 4 D B * * - S U faWte « » . ^
• « a a t e kartlarft l A c r t , BaOaiac, tl I Ä — » . Poidto 1038. ra«!aaawt B « » , SaAay,
paia» ta la»a»o» tfl>erty jBafflaiafc »7 Laraa 8t. Palugiy,
Cmadan imperialistinen
mammljelijät^ "^^^^^
Canadan asema e i perusteellisesti eroa minkään toisen kapitalistisen
maan asemasta. Päinvastoin. Canada on monia muita pitemmällä imperialistiseksi
kehittymisessä. Muutamien viime vuosien aikana cana-dalaiset
teollisuus- y.m. liikeyritykset ovat sulautuneet yhteen äanmai^
nopeasti. Vaikka harvempiin käsiin keskittyvän rikkauden maara Ca-nadassa
epäilemättä on suurempi, niin on kyseenalaista tokko s? missaan
maassa tapahtuu nopeammin kuin Canadassa. Joka viikko finanssdeh-det
iloiten kertovat u u s i sU yhteensulautumisista ja yhdistymbista. Holtin,
Gundyn, Gordonin. Richardsonin ja muiden johtavain pankkiirien _
^Ut::kiA^ l„let,maära'an ia! tamS osottaa. ctta Canadan teolu-
Hitä konkreettisemmaksi "käy i m perialistisen
sodanvaara, sitä. räikeämmin
paljastuvat sosiali-pasifistit:
sosudi-imperialuteiksi. Seisoessam-me
vastatusten imperialistien jo
alettua hyökkäystä Neuvostoliittoa,
maailman proletariaatin ainoaa työ-väenvaltaa
vastaan, jossa he käyttävät
hyökkäyksensä provosoimiseksi
ensimäisenä aseenaan K i i n a n militaristeja,
sitä räikeämmin tulevat
esiin työväenliikkeessä toimivat k a pitalistisen
imperialistilnokan asianajajat.
Otamme tässä erikoisesti esille
"Indnstrialisti*-lehden. Se on v i i me
viikkojen aikana täydellisesti riisunut
pasifistisen naamarinsa j a liit^
tynyt imperialistisen sanomalehdistön-
julkisunstoimiston äänenkannafr-tajaläi,
käsrmään -mitä voimakkainta
propagrandaa Neövostovaltaa vastaan
j a puolnstamaan K i i n a n työväenluokkaa'kymmenin
tuhansin teurastavia
militaristeja. Indnstriaiis-tin
toimituskirjoitukset ylittävät i m perialististen
hyökkiääjäin j a sen k i i nalaisten
aseenkantajien puolustuksessa
ja Neuvostovaltaa vastaan
hyökkäämisessä monet räikeimmät-len
- j a mahdollisesti pannen mer- uskottaa, että Venäjällä vallitsee
main suuryhtiöiden lukumäärään ja' tämä osottaa, että Canada
suus on nyt rahaharvainvallan, rahapääoman käsissä. Vain muutama
kuukausi sitten Holt ja Richardson, lordi Melchettin, Britannian johtavan
ammukeicbtailijan, suuren rikkauden' tukemina, saivat; kontrollin International
Nickel-yhliöön, yhdistivät sen Mond NickeLyhtuin kanssa J£
nyt kontrolleeraavat yli 85 prosenttia koko maailman nikkelituotannosta.
Nikkel rd tarvitaan sotatarkotuksiin ja sen' tuotanto Canadassa lisääntyy
nope^li. Tämä, kuten monet muut tekijät, osottaa. Canadan rahapääoman
olevan liitossa Britannian imperialistien kanssa. Canada on nykyään
yksi maailman johtavista vientimaista. Ja Canada itse kehiltyy
imperialistisena maana. Canadalaisten pankkiirien ulkomaasijolukset
nyt jo nousevat noin 1,250,000,000 dollariin. Mackenzie King rakentaa
risteilijöitä, ilmasotalaivastoa kehitetään ja kansalliskaartia voimistetaan.
Kaikki tämä osottaa sitä tietä, mitä Canada kulkee, kuten jokaisen
laajentuvan kapitalistisen maan täytyy tehdä. Kuinka järjetöntä
ja petollista onkaan kaiken tämän edessä lausua, kuten työväenpettäjä
WoodsWorth äskettäin lausui, että "Canadan ei tarvitse seurata Europan
vanhentuneita metoodeja,"jotka johtavat solaan, vaan se voi lähteä uudelle
polulle", osottamatta työläbille ja köyhille maanviljelijöille, että
ennenkun Canada voi | välttää Europan jälkien seuraamista, täytyy tästä
maasta hävittää kapitalistinen järjestelmä. Sotia ei vältetä hyvillä tar-kotuksilla,
enempää kuin niitä aiheutetaankaan '-pahoilla" tarkotyksilla.
Tässä on kysymys taloudellisesta tarpeesta eikä moraalista.
Suunta, jota riistettyjen kiinnitysveloilla kuormitettujen ja vuokra-maanviljelijäin
täytyy seurata, on selyä.^ Heille ei ole mitään hyötyä
kapitalistiluokani imperialistisista .suunnitelmista. Turvattavat ulkomaa-lainat
eivät ole heidän. Vallattavat markkinat ja siirtomaat, lyhyesti
imperialismin voitot eivät hyödytä niitä, jotka raatavatyf vaari tiiita, jot-r
ka omistavat ~ kapitalistiluokkaa. Nykyään käynnissä pleva maanvil-jelykseri
koneellistumiöen uhkaa tuhota tuhansia köyhtyneitä maanviljelijöitä.
-Riistetyn maanviljelijän edut eivät lepää kapitalismissa.,; Tästä
ja monista muisla^syistä riistettyjen maanviljelijäin täytyy lilftyä palkkatyöläisiin
jä käydä päättäväiseen taisteluun sotaa ja imperialistista
kapitalismia vastaan. Köyhien maanviljelijäin etujen mukaista ei ole
taistella kaupallisesta yliherruudesta maailmanmarkkinoilla,' vaan sei
laisen järjestelmän luomiseksi, Joka takaa jokaiselle hyödyllisen; työn
tekijälle työnsä täyden yhteiskunnallisen arvoa; Tähän tähtäävän taistelun
tie on maalaisköyhälistölle ainoa tie menestykseen.'
Punaisen päivän mielenosotasten johdosta
r Eri Seuduilta Canadaa ja muualta maailmasta saapuneet tiedot ovat
osottaneet, eitä vallankumouksellisen köyhälistön joukkomielenosotukset
.imperialistista sotaa vastaan ja -imperialistisen sodan muuttamiseksi kansalaissodaksi
sekä jouklcojen keräämiseksi puolustamaan työläisten ja
talonpoikain valtiota •—Neuvostoliittoa, ovat olleet Canadassa ja: monin
paikoin! maailmaa valtavammat kuin konsanaan' vappumielenosotuk-setv
Tämä tosiasia osottaa, että kysymys sodanvaarasla on laajojen työläisjoukkojen
sydämellä tärkeimpänä asiana. Siitä seuraa, eitä* sodanvastaista
propagandaa ei saa missään tapauksessa käsittää näihin mie-lenosotuksiin
päättyneeksi, :Vaan on sitä keskeytymättä harjotettava mahdollisimman
tehokkaasti. On tarkoin edelleen pidettävä mielessä, että
kysymystä sodasta ei saa asettaa epäselvästi, vaan on sen Johtavana tunnuslauseena
pidettävä: Imperialistinen sota on muutettava kansalaissodaksi.
Tämä tunnus on selvä ja yksinkertainen, eikä siitä saa lieven-
' tää, kuten on tapahtunut. Sillä ellemme pidä tätä johtavaa tunnusta
johtotähtenämme, niin on siitä seurauksena, että pilaan vaarassa sortua
pasifismin suohon ja meidän propagandamme menettää merkityksensä.
fräs mielenkiintoinen seikka lienee ilmennyt useammalla paikkakunnalla
näiden mielenosotusten järjestämisen'yhteydessä. Sillä useilla
paikkakunnilla ei järjestetty ulkoilma-, vaan sisäilmakokouksia, puhumattakaan
mielenosotuskulkueista. Mistä tämä johtui? Yhtäällä varmasti
siitä, että ei ^'kehdattu" lähteä ulos kaduille, vaikkapa puolueen
ohjeet siihen kehottivat. Vaikkakin Kommunistisessa manifestissa ja
kommunistisen kansainvälisen ohjelmassa todetaan, että: '^Kommunistit
halveksivat salata mielipiteitään ja aikomuksiaan", niin on meillä siitä
huolimatta suuri joukko moisia sunnuntai- ja kamarikommunisteja, joita
ei ole perin helppo saada ulkoilmakokouksiin ja mielenosotuksitn kaduille
ja yleisille paikoille. He eivät "kehtaa" näyttää maailmalle olevansa
kommunisteja.. Olkoon seuraavien ulkoilmakokousten ja mielen-osotuskulkueiden
eivutarkotuksena myöskin moisten "kommunistien" paljastaminen
ja todellisen taistelu- ja/ toimeliaisuushengen elvyttämmeu
puolueen jäsenistön keskuudessa.
Toisena komenteerattavana seikkana ja tärkeänä kysymyksenä on
tässä yhteydessä tarpeellista todeta se laillisuushiurrastus — legalismi,
mikä on ilmennyt jäsenistömme keskuudessa, vaikkakin verrattain lie-västi.
Jos ulkoilmakokouksen tai mielenosotuskulkueen järjestäminen
kielletään, niin ei niitä muka saisi\ pitää, vaikkapa kaikenlaatu^t porvarilliset
järjestöt nauttivat tuosta oikeudesta. Meidän on taisteltava itsellemme
oikeudet, sikäli kuin me niitä tarvitsemme. Jos.me otamme
kaikessa'toiminnassamme huoniioon kapitalistisen virka- ja pbliisivallan
toivomukset, niin ajatusta johdonmukaisesti kehittäen olisi siitä tulok-
" R a i v a a j a n "
Ottakaamme muutamia lainauksia
sen toimituskirjoituksista, jotka
epäämättömästi todentavat väitteemme.
Arvioidessaan sodan syitä klina-lais-
venäläisessä konfliktissa Indust-rialisti
kirjoittaa: "Venäläisten
joakkojen ilmoitetaan jo •allanneen
Mantahurian ja Siperian rajakyliä
(tuumennus meidän — SKT.) ja
jos kiinalaiset yrittävät vallata niitä
takaisin, silloin on sota ilmiliekissä"
. j a täten Industrialistin mukaan
Neuvostoliitto on syypää sodan
alkamiseen. Industrialisti vaikenee
sodan syistä puhuessaan v i '
susti kiinalaisten militaristien jatr
kuvista provokatsioneista, Neuvostol
i i t on lähetystöjen' reittanksista,
Neuvostoliiton - viranomaisten ja
kansalaisten vangitsemisista, jopa
murhistakin (Cantonin kapinan a i kana
jne.), Mantshuriassa olevien
valkovenäläisten (tsaarilaistein) jatkuvista
rosvoretkista Neuvostoliiton
alueelle j a kansainvälisten j a K i i nan
j a Venäjän välisten selvien ja
tunnustettujen sopimusten rikkomisista
Kiinan militaristien'" taholta,
mperialistivaltojen yllytyksestä jä
rohkaisemana. Mutta sen sijaan
tämä imperialistien rakkikoira, v a i -
ettuaan imperialistien j a heidän kä^
tyriensä provokatsionista, jotka i l ^
maisevat imperialistien hyökkäyksen
alottamista j a todistavat miten
sitä K i h l a n kautta valmistetaan, se
edelleen selittää miten Neuvostoliitto
" h i m o i t s e e / ^ i i n a n markkinoit
a " . JCas näin:
"Kysymyksessä on ,kilpailt|,markkina-
alueista Venajaii noasevan ^Ita.-
pitaltstiluokan : (tummennus meidän
SKT.) mikä ajpakin' tähän
saakka ^saarivallan; kukistamisen
jälkeen on pyrkinyt' edistymään e-nemmän
valtio- k i i i n yksltyiskapita-l
i s m i n muodossa, sekä Kiinan ja
sitä tukevien j a sen .markkina-alueita
himoitsevien maiden kapitalistien
välillä*'.
Tässähän on asetettu kysymys selvästi:
Venäjä on kapitalistimaa,
kuten muutkin maat. Mutta epäil-'
kille sen seikan, että tämän lehtirievun
omat rehelliset työläisluki-jatkin
sentään antavat sympatiansa,
huolimatta Induztrialistin toimituksen
jatkuvasta parjaustulvasta, Neuvostoliitolle,
nähden Kiinan-^ militaristien
provokatsionissa kommunistien
ennustamat hyökkäyssuunnitelmat
Neuvostoliittoa vastaan toteutumassa,
tämä imperialistien aaallo
nyt avoimesti antaotunnt lehti, jatkaa:
"Vain tletimSttönuUe •oidaaa
uskottaa sdlaista, etta moka V<
uijalla olisi 'tyorienTalta.', kan tiedetaan,
etta siellä vallitsee palkka-orjuos
ja työläisten riistäminen
maten knin kaikissa mniisakin mais-
Tämä on kirjotettu aivan imperialististen
isäntien kädestä k i i n n i p i -
täen ja dikteeraten jokaisen sanam
Voisiko mieluisammin palvella heidän
asiaansa, kuin .täten valmistaa
maaperää ^imperialistien ~ j a t k u valle
hyökkäykselle. Sillä jos työväenluokka
V kaikkialla saadaaii to»
della uskömäänj kuten ][ndnstrialis-tin
toimitus pyhällä innolla sitä y-rittää
uskottaa; että Venäjä ei ole
työväenmaai:^ vaan aivan samallai-nen
Irairi^ muutkin kapitalistimaat,
niin millä syyliä kukaan työläinen
tuntisi vähä^Sän sympatiaa Njen-yostoliittoa
kohtaaii nykyisessä' u h kaavassa
kriisissä. Industrialistihan
ei edes sano^ että Neuvostovalta
on tsaarivaltaakaan parempi. Ja
tsaarivalta, .sehän oli koko maailman
työläisten kauhistus,^ heidän
sydämestään .ja sielustaan vihaamS'
työväenvjdta,..''
J a sotkeakseen proletaarien rehellistä
mielialaa, Industrialisti osoitt
a a , ' e t t ä "venäläiset ovat jo vallanneet:
Mantshurian j a Siperian r a jakyliä"
j a että Venäjä on imperialistinen
valta, koska se- pitää kiinni
Itä-Kiinan rautatiestä joka kulkee
K i i n a n lävitse.
fodustrialisti ei selitä mitä i m perialismi
todella on. Se ei selitä
että Itä-Kiinan rautatie on työ-väenmaalle
taloudellinen j a maantieteellinen,
välttämättömyys päästä
Tyynen meren satamaan. Se ei selitä
ettei Venäjän työväenvalta käytä
tätä Kiinan kansan riistämiseksi
eikä alistamiseksi, vaan on myöntänyt
Kiinalle tasaisen hallinto-oikeuden
tuohon tiehen. Se:^ei selj-,
tä myöskään, että imperialistit •'eivät
ha|ua' t u o t a tietä - K i i n a l l e , vaan
itselleen j a pitivätkin sitä hallussaan
jo; Venäjän .vallankumouksen
ollessa ahtaimmillaan. Se ei myöskään
selitä, miten Neuvostoliiton
pääoman " h e r r u u s , pääoman vienti
saanut huomattavan merkityksen,"
kansainväliset trustit alkaneet maa-
Ainoastaan/ täten kutsumme k a i
kla C.T.UX. kuuluvia seuroja jäseaZ
äman jaon, ja maapallon koko aln- tensä kautta osallistumaan kenttänr*
i _ i I. ^-.^i^ -l^^^U-^M^. ' hpnulrtlngniiThtn Inf.Vn o e i a ^ » ^ _
Kilpailtikutsu
een jakaminen sumrimpai»^ kapitalististen
maitten kesken on päättyn
y t . "
Onko Neuvostomaassa pääomat k a -
pitalistisesti keskitetyt, joita hallitsee
yksityiset, yksityiset kapitalistit
trustien j a monopolien^, kautta?
Onko finanssipääomaö poh-jaHa
muodostunut ^ a r i s s i o l i g a r l d a?
Onko Neuvostovalta pääomaa vievä
maa? Kuuluuko se maailman j a -
koa tavottelevaan, k a p i t ^ i s t i s t e n monopolien
liittoon? Kuuluuko se s n u -
rimpain kapitalistivaltain liittoon
j o t k a pyzMvät jakamaan maailman
keskenään? <
.i-JOisikään * näistä imperialismin
tttnnbsmerkeistä ei pidä paikkaansa
Neuvostovaltaan nähden. Mutta
työväenluflitus "bn antanut selityk-sem
ettei se ryhdy sotatoimiin rautatien
vuok^., vaan joutuu puolustamaan
itseään imperialistien KiinJah
kautta h y ö k k ä j ^ vastaan.
Industrialisti esittää nykyisen so-dänvaarari
olevan " k i l p a i l u a mark-
^ n o i s t a " vastakkaisten " imperialis-.
tien välillä; se on tobelta Venäjän
j a toiseltai K i i ri
kapitalistivaltain ; yäiillä.
Se ei siis muka ole r l s t i r i t a l i r i -
perlalistimaailmian j a sen kätyrien
j a toiselta puolen proletariaatin vä-
Kenellä työläisellä siis oUsisj^H».'!»^^ Mutta sitäpä sts j u u r i on.
sympatiseerata Neuvostoliiton puolesta.
M u t t a peläten yhä, että imperial
i s t i e n sanelemat vakuutukset eivät
ole tehneet vaikutustaari,-~lehti jatkaa
/^sairiassa toiriiituskirjötukses-saan:
' "Venäjän faallitus ei suinkaan
ole tyoTaenhallitns, mutta sen
sijaan sen- taloudellisesti hallitsevan
ftiokan vtöimce^ jo^
ka t y o l ä i i r f ä ^ ' p i tää.*'^^•:^^/
V\'>--:-" .
Porvarilehdet .selittävät tämän>toi-sin.
' H e puakeviEkt äärim
hapsa, he-'vaimövat koä^ ja-, kur
kisturiiistä airipalle työväeriiriaalte
s i k s i j « t t ä -siellä on porvaristo " t a -
I p u d e l i H s e s t i ' h a l l i t s e v a liiokka",
käjrttääkseirime yIndustrialistin :sano-jä*
kukistettu jä tehty mitään öriiis-tamattoriiaksi,'
ja t i l a l l e asetettu
työVäerihallituk.:-' • Eivätkö: .porvari-lehdet;
aliripriiaan kerro': surkeHa u u tisia
«ditli,^f^^Ä^^
kulakkeja ahdistetaan. Miten Venäj
ä CoHsi a l i -right, jos se p^^^
kapitalismiin. •
7^ M u t t a " I n d u s t r i a l i s t i n ' / , jorika t e h -
täväriä muiden; sbsiali-imperiah^
kanssa, ön voittaa, typväenluokka
iinperialistien hyökkäykseri puolelle,
"täj^tyy tässä asiassa .kääntää prppa-gäntarisa
toisina- päin, sillä jos se
matkisi tässä poi^OTilehtiä, niin Ä -
siä olisi työläisille ilman muuta selr
vä. Hehän epäröimättä asettuisK
vat työväerimaan,työväenvailan puolelle-
porvareita vastaan. Siksi " I n -
d u s t r i a l i s t i r i " rooliin onkiri merkitty
tämä kohta (jonka porvarilehdet
lukevat selvästi, että Venäjällä vallitsee
heidän vihaamansa bolshevistinen
työväenvalta, joka" on ottanut
vallan j a omaisuudet pois porvareilt
a ) : "Vain tietariiättömnie voidaan
Industrialisti väittää, että se on kuula. Mulstosineitä
imperialistinen,.. koslui se . ei salli kussakin sarjassa.
heaukflpalMhin, jotka asianomaBäla
luvalla toimeenpannaan Long l a i ^
18 p. tätä kuuta, alkaen klo
Toivoen runsasta osanottoa valmaS
vastapalvelukseen voinömme makaan
merkitseriime
Työlälsurheilut^rvehdyksin
V.-i ja u.-seu]ra "Jyry" Long Lake
Arrt ISSanen Eino Sak»
sihteeri - puheenjtdttaja
, Ohjehna: miehille 5H)tteIu (loo m,
Iraula, korkeus, keihäs ja pituus.)
NaJsille: (kelloseppä Heiskasen lafc.
jottamastä kUvestä) kuula, loo m. ja
korkeushyppy. Kohnen parhaat tul&i
set lasketaan.
Pojille alle 16 v. 100 m., kortejo;
Jaetaan 3 »pt
imperialistien vapaaehtoisesti pieksävän
itseään, koska se ei salli sen
renkien (tässä tapauksessa Kiinan
militaristien) reitata virastojaan,
vangita edustajiaan j a kansalaisiaatri,
j a koska se puolustaa, kiinalais-venä-läistä
sopimusta Itä-Kiinan rautateihin
nähden, eikä salli sitä anastettavan
Mantshurian ja Kiinan
riistämiseksi imperialistivaltain t a holta.
Industrialisti väittää.
Neuvostovalta oh imperialistinen,
koska se • ei- s a l l i häväistävän itseään
j a -vallata alueitaan pala palalta.
Jä näillä-lmperiaiismi-määritelmis-tä
paikkansa pitämättömillä väitteillä
pyrkii Industrialisti tekeimään
Jokainen yksinkertaisempikin reheloikeutetuksi
iinperialistien byokkä-linen
työläinen kykenee asettamaan yksen, ainoaa proletariaatin maata
kysymyksen riäin. " Ja se on oikein' '
asetettu. -- '
- ^ Arvi Mäkinen.
B<« 1639, Sudbury. Ont
Vieraspalkka sille • varaamme vapaan
a.<:umion.. \_
TULOKSET Pp&T ABTHUKIN V.-
JA -U.-SEtJBA ISKUN
jäsentemälisistä urheilut^pailuista 21
että-^p. heinäkuuta. •
Iskun Juhlia suosi kaunis ilma. mutta
kait "kaunis ilina oli houkuteUnt
ihmiset omille teilleen, sillä juhlapaikalle
oli dbyfijirt väin piskuinen lauma.
Eikähän niitä 'urheilioltakaan kmäa
kassvasti ollut. 9 otteluun. J. Palan
lahjottamasta. kieitppalklnnosta ja
yleisestä V riiestäruudestä ilmottaatoi
kaikkiaan kuusi osanottajaa, joista
Jokainen 1%heHinen työläinen tietää
myöskin, mitep Neuvostoliitto
t u k i Kiinan vallankumoussotaa sen
vapanttäriiiseksi maailman iriipteriä-listiän
kynsistä. Jokainen rehellinen
työläinen tietää; että Neuvostol
i i t t o tukee edelleen ' K i i n a n nbuse-vaä
• yällarikumöoksellistä proletariaattia
j a köyhää tMpnpdikaisväestöä
j a ^ taistelee maailman imperiälisjSen
ryöstöpolitiikkaa v^ääri' Kiinassa
j a s^^kätyreiksi kääntynyttä Chiäng
Kai-shekia, Idirialäisteri kumouksel--
listen työläisten tei^rastäjäa ' vas-
.Onko Neuviffstomaa imperialistinen.
Ottakaamme toveri Leninin määri-telriiä,
jonka hän P n . k i r j o i t t a n ut
eririen Venäjän; vallankumousta,
" I m ^ e r i a l i s i r i i n tunnusmerkkinä
ovat seuraavat viisi perusturinus-
Mutta peittääkseen prostitueera- ottelun loppuun, suoritti 4. 60—100-
tun ariläuturijiserisa iriiperialistien 200 metrin juoksuihin otti osaa ms^
riierkMä:; i)^^^ jä pääPman
keskittjTriinen, joka on kulkenut
niiri • körkpälle; kehityksen asteelle,
että pn luonut" taloudellisessa^^
mässä ratkaisevaa <>saä näyttelevät
riiprippplit; 2) pärikkipääoman sulautuminen
teollisuuden kanssa j a t i ^
män; "finanssipääppan" pohjalla f i -
ilarissiplisrärkin luominen; ; 3) ^pääoman
vienti, erotukseksi- tavaran-viennflle,
saavuttaa erikoisen - tärkeän-
merkityksen; 4) ma,äiliriaä j a kavat
kansainväl^et kapitalistien l i i tot
muodostuvat,' j a . 5>: suurimmat
kapitalistiset vallat ovat saattaneet
loppuun maan alueellisen jaon. Imperialismi
on kapitalismia sillä kehityksen
vaiheella, jolloin on muo-. ,„c^.....,
dosturiut monopolien ja finanssi-' orolrtariaatfa "'•ri^^
kätyriksi, vetää tämä prostitutsio-t
l i n saastuttama otiis vanhari rikki-haisen
pasifistisen rääsyä riiriiien
kasvojensa peitteeksi jä purskahtaa
hysteieriseen, ääriekkääseen itkuun,
voiyottaen "vererivuodaipksesta",
varottaen työläisiä; tämän uudistumisesta,
valittaen, kuitenkiii, ettei
sitä 'voida estää, j a siten siis on
ärinettava maailman:- imperialisteille
vapaat kädet hyökätä Neuvostoliiton
k i m p p u u n ' j a hävittää se, maan tasalle.;
.Tällaista, imperialistien hänen
suuhunsa asettamaa roolia, vatkaa
Industrialisti jatkuvasti, imjgerialis-tien
puolesta j a . Neuvostpliittoä vas-'
taan harjpittamassaa|^ propagandassaan.
..
• fifuttar^-nykaruj^ a-setettn:
selyemmin kuin milloinkaan
kaksi .maailmaa- Tastakkain; toisella
,puoI(Blla imperialistinen maailma kä'
tyreineen' ja -aseenkiaintajineen;: toisella
puoleii Neuvostoliitto maail
man ^proletariaatin .etuvartijana.
.; E i ole niuuta väliritaehtoa. . J a
jokaisen rehellisen •• proletaarin, pn
asetuttava^ Neuvostpliitbn, ainoan
typväehmaan puplelie, sitä puolustamaan
j a taistelemaan omäri maansa
impprialismia, sekä riiääiTman
imperialismia vastaan.
; J a , kpinmunistit tulevat :mpbilisoi-dessaan
proletääririiassät , k a i k k i a l la
taisteluuri iriiperialistisia ^ sotia ja
jinperianamia vastaan pitämään huolen
siitä, että kaikki imperialistien
kätyrit joutuvat . r i i s u m a a n ; naamarinsa
ja -paljastumaan maailman
kin 6 ravaria. 1500 metrin matkan
talvalU loppuun 3 Juokslaa. Jollain
kelncdla pitäisi saada uirheUuihmlset-kln
kä^lUlUnäänurheUun työväen lii^
keeseen - kuuluvana joukkotoimlntana.
smohi yleiset kisailutldtri tiHisivs^
df\«!t«itnftfin Joukkojen Laon-uoilikä
^ttei Jöläii^ta kan-:
aksi lennä kuula tai keihäs, eikä Jokainen
ole yhtä nopsa Jaloistaan. Mutta
mitä lähemmäksi heittäjiä tarvitaan
yhtä kipeästi, kuii hakamielriä-kiri^
slliiävllirielsessä kisailussa mikä
Ero on tnotannolla ja tuotannolla
Teollisuuskapitalistit, erikoisesti Amerikassa,
tekevät nykyään "kaiken voitavansa
tuotannon tehostamiseksi, mutta
se tapahtuu aina työläisten olosuhteiden
kurJistuttamlsen merkeissä. Mitä
enemmän konetyövolmaa keksitään Ja
sovejlutetaan käytäntöön, sitä mukaa
li^äntyy työväen kärshnystaak-^
ka, työttömyyden, työkiihotuksen tai
palkkojen polkemisen muodossa.-
Kapitalistinen. voittoUun pohjalla
taptihtuva tuotannon tehostaminen el
mei*ltse edes työajan lyheimystä. Jota
teknillineh kehitys edellyttäisi en-nenkaikkla.
Vaikka esim. Amerikassa
on konetyö kehittynyt hämmästyttävällä
nopeudella. nUn. työläisillä teetetään
10 Ja 12 tunnin. Jopa pitem-piäkta
työpäiviä.
Sen sijaan Neuvostoliitossa, vaikka
sena, että olisi lopetettava puolueen toiminta. Ja siihen, seä paremmin
kuin muihinkaan kapitalistisen d&tatuurikoneiston toivomuksiin tai vaar
limul^iin me emme suostu. Xa knn etukäteen tiedämme vastaidcsen mah-dpUisiin
tiedusteluihin, niin on parasta, että pidäriune ulkoitiriäkokouk-
^ename ja mielenosotuksemme omalla luvallanurie. Sitä suurempi oikeus
meillä on niiden pitämiseen, mitä enemmän joukkoja kerääntyy rnu-
Kalle Terä.
siellä on koneteollisuus alkuasteellaan
Amerikan teoIUsuuteen verraten; voidaan
lyhentää työaikaa huomattavasti.
Viimeaikoina on Neuvostoliitossa siirrytty
hyvällä vauhdilla 7 tunnin työ-
I^ivään Ja merkille pantavaa on se,
että se ei liäiritse tuotantoa. SUtä
työajan lyhennyksestä on kuitenkin
suuri hyöty työläisille. Johon seik-iDBan
työväen maassa kiinnitetään
huonripta. ^ : .
NeuvostoUIton Metallitarölälsten Liiton
tahtdta iltnotetaan. että siellä on
nykyään 18 metalli- Ja ^hköteolli-suustehdasta.
Joissa on 7 tunnhi työ-
Ifiivä yleinen, koskien se notax 60,000
tyeiäistä. Edäleen ilmotetaan. että
tämän talousvuoden lopussa on mah-oUut
Ilmeistä kaikilla työaloUla Neuvostoliitossa,
Ja vaarallisissa töissä
on vieläkin lyhempi työpäivä:
Jos Amerikassa olisi teollisuuden
koneellistuminen tapahtunut yleishyd-tyä^
sUmällä pitäen, niin 4—5 tunnin
työpäivä olisi rUttävä tuottamaan y l lin
kyllin. Mutta kun tuotannon pohjana
on keinottelu, niin mikään teknillinen
kehitys^ ei hyödytä työlälMä.
Siis ero on^>^uomattava riistoon
perustuvan, tuotannon jä soslalisti-sen
tuotannon välillä. — Työm.
täntöön saapui haalin täysi yleisöä.
Esitys oli hyvää, sen tunnustuksen antoi
Jokahien katsoja. Joka Ihnan saivartelua
lausui ajatuksensa. Esitys oli
täällä uutuutta. Seuraava näytäntö ei
saanut niin suurta kannatusta; ei
myöskään esitys ollut enslmälsen i l lan
arvoista. Tämänlaatuiset tilaisuudet,
vierallumatkat, luovat uutuutta
toisten .paikkakuntien näyttämötol-mlnnallet
kun ne' ovat senlaatuisia
kun nämäkin, että nUstä voi oppia.
Lauluihin oUsi ollut toivomisen varaa
Monet asioita seuranneet huomasivat
Joistakin seurueen Jäsenistä ' senlaatuista.
Jota he eivät pitöneet täysin
suotavana. -Oman noita pienempiä e-päkohtla
sai näyttelijät thnmlnsiläi-siltä
tunnustuksen.
Hearst, Ont.
Naiset taaskin
ovat päättäneet pitää Iltaman kesän
kunniaksi lö p. elok. alkaen klo 8,30
Ei vielä tänä kesänä ole mitään ollutkaan,
mutta kun h ^ ^ i n on, niin sitä
doUIsuus laajentaa 7 tunnin työpäivää
slmä määrin että 34 tehtaassa. Joiden
työläisten lukumliärä on yhteensä 100.-
000, tehdään 7 tunnin työpäivää.
Suunnitelma, Jonka toteuttaminen
on varmaa, edellyttää, että v. 1930 keväällä
työskentelee män 400,000 tyO-mstä.
yksistään metalli- Ja dUikö-teoDisuusalalla
7 tunnin i^vää.
Samanlainen työpäivän lyhennys on
Sodan vastainen midenosotos
Elokuun ensImMstä päivää vietet-'
tiin täällä Timmirislssäkln. Mielenoso-tus
oU kansainvälinen, mutta käytet-tUn
vain englannin kieltä. Puhetilaisuudessa
oli kohtalaisesti ihmisiä,
mutta enempi oUsi oUut toivottava.
Kulkueessa oli myös huomattu Joukko
kftikenklelistä työläisiä, ehkä kaikkein
•vfthimmyTi. .q^nrnnl^tslft Monet kansalaisemme
katseli sivusta niitä. Jotka
uskalsi käydä. Joukkoon. Monet arve-'
li koko mielenosotuksen senlaatuiseksi,
että siitä ei ole mitään hyötyä. Tuo
ajatus on aina niillä. Jotka haluaa pys
y t ^ kaikesta Joukkotoiminnasta s i vulla.
Järjestys oli tilaisuudessa mallikelpoinen.
^JestTSvalta oU tilaisuudessa
seuraamassa.
T |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-08-07-02
