1926-08-25-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS ; TTJM^^»' i i o i f t n i a l a i i i ^ n tySväestön ainoa äänenkannattaja, ^amest]^ Sadbnryssa, O n t , maanantaina, keskiviikkona j a perjantaina. „ . .^^ . * T o i m i t t a j a t : S. G. N E I L . ^ AttVO V A A R A . V A P A U S (Liberty) , The only örgan of Finnish Workers i n Canafla. P n b - lished in Sndbory, Ont., ^ every Monday, Wednesday and Friday. ~ - ' ' ^ Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, aa second .class matter. Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.^ T I L A U S H I N N A T ^ Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k . $1160 j a Vksi kk. 76c. - Yhdysvaltoihin j a Suomeen, y k s i vk. $5.S0, puoli vk. $3.00 j a kolme kk. $1.76. . ^_ ; Tilauksia,' j o i t a ei seuraa raha; e i t u l l a lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset ILSfOTUSHINNAT V A P A U D E S S A: Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. ' Ävioliittotinmeno ilmotukset 50c palstatuuma. Nimenmuutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa. : Syntymäilmotukset $1^00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu , feiitoslauseelta tai muistovarsyltä. Halntaantiedot j a osoteilmotukset^ ^ kolme kertaa. ; Tilapäisilmöttajien j a ilmotusaKenttuurien on, vaa- Vdittaeasa, lähetettävä ilmotushinta-etukäteen. ^- ' - General advertising rates 76c per c o l . inch. Mi-, ''lumum charge for-single insertion 76c. The Vapaus Is the best advertising medium among the Finnish Pcople i n Canada. t Vapauden konttori j a t o i m i t u s : ' L i b e r t y BIdg Ix>hie S t Puhelin 1088. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. i Jos ette 'Inilloin tahansa saa^ V kirjeeseenne; vkirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. J . V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja. s"" Nettvostoliiton kommunistipuolueen toimeenpanevan keskuskomitean täysi-istiinnon työ : Neuvostoliiton kommunistisen piiolueen keskusko* mitean ja keskuskonlrollikomitean yhteinen täysi-istunto suoriKi työnsä erittäin tärkeässä ajankohdassa ja teki mitä tärkeimpiä päätöksiä .monistav nykyhetkellä esillä tulevista kysymyksistä, kirjoitaa neuvostoliittolaisen veljespuolueemme eräs äänenkannattaja. Täysi-istuhto suoritti työnsä^ hetkellä, jolloin oli huomattavissa , j ännittyneisyyttä kansainvälisissä sidir teissä, niin Neuvostoliiton ja kapitalististen maiden välillä," kuin myöskin kansainvälisen luokkatabtelun - alalla ( o i ^ n kaikkialla kapitalistimaissa käymässä kapitalistien hyoldcäys 8 tunnin työpäivää: vastaan, murret-r tiinhon äskettäin Englannin yleislakko ja jatjcut^an edelleen Englannin kaivostyöläisten 'sitkeä taistelu). Neuvostoliitossa lyö tilanteeseen leimansa edelleenkin taistelu taloudellisia vaikeuksia' vastaan, joista ,vähin .erin suotitulutaan.'Äskettäin .pidetyssä-keskuskomitean täysifistunnossa: todettiin; puolueen .elämässä olevan joidcon uusia erittäjn takeita tekijöitä, joihin nähden keskuskomitean ,piti tehdä päätöksensä ja jotka «en piti selvittää. . • Neuvostoliiton kommunistipuolueen keskuskomitean täysi-istunto tarkasti kysymyksen asuntorakennustyön järjestelystä. Tämä kysymys onkin proletariaatille miltei yhtä tärkeä kuin kysymys työpalHcojen järjestämisestä. Verrattain kireä asuntopula on suuntautunut ennenkaikkia työväenluokkaa vastaan. Täysi-istunto päätti antaa entistä enemmän tukea rakennustyölle ja ottaa siinä huomioon entistä suuremman suunnitelman-mukaisuuden jia tarkotusperäisyyden. Viljanhankintakamppailu muodostaa sellaisen solmun, jossa käyvät ristiin neuvostoyhteiskunnan eri luokkien voimat j a edut ^— siinä joutuvat ottamaan yhteen proletariaatin, talonpoikaiston ja yksityisen pääoman edut. Nytkin edessä olevalla viijanhankinta-kamppailulla on .mitä suurin taloudellinen ja poliittinen merkitys. Puolueen: on tehtävä kaikkensa torjuakseen viime vuotena tehdyt virheet. Jo huhtikuussa pidetty keskuskomitean täysi-istunto teki päätöksen v i l - janhankiiltakamppailun järjestämisestä. Nyt pidetty täysi-istunto vahvisti hankintasuunnitelman, kiinnittäen erikoista huomiota ^hintapolitiikkaan, luotonantoon, teollisuustavaroiden hankintaan j.n.e. Kaikki täysi-istunnön ohjeet" ovat suunnatut siihen, että sadosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty maalle ja vahvistct-täisiin proletariaatin johtoasemaa. < Edelleen kiinnitti täysi-istunto mitä suurinta huomiota viimeisten neuvostovaalien suorituskamppailun antamiin poliittisiin tuloksiin. Tämän -kamppailun suuri merkitys on siinä, että se antoi ensimäiset kokemukset laajan neuvostodemokratian sovelluttamisesta. Kamppailu osotti, eitä suunta neuvostojen työn vilkastumiseksi oli ollut oikea ja että oli otettu valtava askel eteenpäin neuvostojen ja laajojen työläis- ja talonpoikaisjoukkojen suhteiden likentämiseksi ja lujittamiseksi. On itsestään selvää, etiä tehtävä neuvostojen työn vilkastuttamiseksi voiclaan toteuttaa vain sillä ehdolla, että puoluen yhtenäisyys on mitä lujin ja varmin ja puoluejohto neuvostoissa yhtenäinen, lausuu lehti., Paikallaan tallusteleminen ja horjuminen, samoin kuin puolueen yhtenäisyyden heikontaminen tekisi mahdottomaksi puolueen yhtenäisen johdon toteuttamisen neuvostojen työn laajetessa ja kasvaessa ja estäisi neuvosto-rakennustyön voimistumisia. Täysi-istunnossa sai erittäin tärkeän sijan kysymys yhtenäisyydestä ja ryhmämuodostumisla puolueen si-eäDä, mikä tuli käsittelyn alaiseksi Lashevitshin ja muutamien muiden oppositsionissa olevien tovereiden asiaii yhteydessä. Täysi-istunto, totesi, että puoluekokouksen ohjeita ja puolueen johtavia järjestöllisiä perusteita oli rikottu. Täysi-istunto totesi sen ennenkuulumattoman tosiasian, että harvalukuinen puolueen jäsen-joukko, jonka katsantokanta oli puolueen edustajakokouksessa tuomittuj oli salaista ryhmittymätietä ottanut ^keleita hajaannuksen aikaansaamiseksi.^ Bolshevistinen täysi-istunto selvitti tämän kysymyksen niin kuin tov. Lenin oli opettanut, puoluetta. Tov. Lenin taisteli aina armottomasti jokaista xyhmittymäilmiötä vastaan, mistäpä se sitten lienee tulleetkin. Kun tämä oppositsionin ryhmittymäpyrintö oli käynyt salaiseksi esiintymiseksi puolueen keskuskomiteaa vastaan, niin täysi-istunto ei. voinut jäädä toimet-tomadcsi naiden hajotusj^yriumysten suht^n, vaan oli pakotettu erottamaan tov. Sinovjevin, joka oli asettunut - ryhmäkurin korkeammalle puolueen järjest^uria, puolueen keskuskoiöitean poliittisen toimiston jäsenyydestä. Puolueessamme ovat aina mahdollisia ja sallitaan erimielisyyksien ilmautumisia, mutta missään tapauksessa ei voida kärsiä ryhmittymiä ja salaisia erikoisryhmiä, lopettaa lehti. Kansainliiton epäonnistuminen Uutiset kertovat 'jälleen uusista liittopuuhbta Eu-ropassav: Oikeastaan kukaan ei enää voi luottaa Kan*. sainliittoon, eikä sen kokoavaan merkitykseen. Jokainen imperialistinen haukka koettaa uusien liittojen ja sopimuksien kautta turvata itselleen «ystäviä» siltä varalta, että Kansainliitto kokonaan tulisi roskakoriin heitettäväksi.' Pienemmät vallat taas etsivät uusien liittojen kautta itselleen «turvaajia:», jos Kansainliitto kokonaan : joutuisi kukistumaan imperialistisiin risti' riitoihin. Nyt on muodostettu Italian' ja Espanjan välinen ^sopimus. Ranskan ja Rumanian välinen sopimus ja suun-nittelunalaisena on Ranskan ja Jugoslavian välinen liitto. Innostus uusia sopimuksia kohtaan • alkoi heti viimetatvisen Geneven epäonnistuneen konferenssin jäl-ken. kuten muistetaan, hajotti tämän Kansainliiton neuvoston konferenssin se /seikka, että Espanja, Puola ja Brasilia tahtoivat Kansainliiton yleisneuvostossa vakinaisen edustajan paikkaa siinä tapauksessa, että sellainen Saksallekin myönnetään. Kun kysymyksestä ei voitu päästä sovintoon, jätettiin asia hautumaan ensi kuussa pidettävään konferenssiin. Brasilia on nyttemmin jäänyt pois Kansainliitosta kokonaan, mutta muuten olosuhteet eivät miksikään muuttuneet. Monet pik-kuvallat ovat Kansainliitossa vailla laajempia oikeuk-sia. Brittiläisen ja sen ohella ranskalaisen imperialismin isäntävalta ei voi pitää Kansainliittoa koossa. Ja sen vuoksi jo nyt lausutaan epäilyksiä siitä, että nyt lähenevä konferenssi tulee toistamaan viimetalvisen epäonnistumisen., ^ Tältä varalta Ranska koettaa koota itselleen liittolaisia. ,Se on jo liittopuuhissa Belgian, Puolan^ Tshekkoslovakian j a -Rumanian kanssai Nyt se suunnitCelee liittoa Jugoslavian kanssa. Yksityist^^ sopimuksien kautta aikoo Ranska toteuttaa Locamon suunnitelmat, i^aikkddn aivan toista tietä/ Sen/tarkotus on koota voi-mia «leaUcen varalta». Mussolini taas on aina t>llut tyytymätön Kansainliiton komentoon j a tämä terkotus-perä ilmaista^ nyt käytännöllisenä toimenpiteenä, l i i tolla Espanjan kanssa, v Mussolini hakee tämän kautta pontta fascistisen komennon kansainväliselle organisoinnille. — T-o. Parlamentarismi Paul LafaVque, ranskalainen marxilainen (Marxin Vävy), kirjotti v. 188Ö parlamentarismista m.m;? «Parlamentarismi on sellainen hallitusjärjestelmä, missä kansa saa sellaisen harhaluulon, että se kontrpl loi itse maan voimia, silloin kuin todellisuudessa todellinen valta on keskitetty porvariston käsiin — eikä edes koko porvariston, vaan sen luokan eräitten osien käsiin. Herruutensa ensi vaiheessa ei porvaristo käsitä, tai tarkemmin sanoen ei tunne välttämättömyyttä saada kansa uskomaan itsehallinnon harhaluuloon. Tästä johtui se^ että Europan parlamentaariset maat alkoivat rajotetulla äänioikeudella^ Kaikkialla kuului vaikutusoikeus maan politiikkaan edustajain valinnan kautta ensiksi enemmän tai vähemmän suurille omaisuuden pitäjille ja vain asteittain laajeni vähävarai-semmille kansalaisille, kunnes lopulta joissakin maissa se tuli kaikkien ja monien yleiseksi oikeudeksi. «Mitä huomattavammaksi porvarisyhteiskunnassa yhteiskunnallisen rikkauden määrä tulee, sitä pienemmäksi käy niiden yksilöitten luku, jotka sen omistavat. Sama tapahtuu vallassa: samassa määrässä kuin lisääntyvät niiden kansalaisten joukot, jotka omaavat poliit-tiset oikeudet ja kasvaa valittujen hallitsijain luku, kes-kittyy todellinen vrflta ja tulee pienemmän ja pienemmän yksilöryhmän yksinoikeudeksi.» Sosialidemokraaltiset politikoitsijat sanovat tästä kysymyksestä rikulleen päinvastoin. - He sanovat, että sitä mukaa kuin kapitalistisessa valtiossa äänioikeus laajenee laajemmille joukoille, laajenee myös todellisen vallan käjrtön demokraattinen pohjk. Siten fisteit-tain «kasvatetaan» pois kapitalismin orjuudesta kansanvallan kautta. Miljoonia lukutaidottomia Yhdysvalloissa Vielä vuonna 1920 oli Yhdysvalloissa viisimiijoonaa lukutaidotonta aikaista. Niistä kolmemiljoonaa maassa-syntyneitä. Sen jälkeen ei ole tilastoja kerätty — kenties ainehisto ei ole hauska. Sota-aikana, jolloin luku-taidottomuus-' kysymyskin tuli esille, huokailtiin p6r-varislehdissä sitä, että noinkin suuri ihmismäärä on tavallaan u^lkopuolella sivistyksen. Tosin lukutaidoton ei menetä, paljoa, jos;hänelSi jää amerikalainen por-varislehti lukematta, mutta luonnollisesti lukutaidotto-muus on häpeäksi. Amerikassa ei sitä vastaan kuitenkaan taistella, kuten Venäjällä, joka nähtävästi muutamassa vuodessa ^poidtaa koko painajaisen. Ain(s|aUm ppman valtanslyö Canadas^ Settserainsataa yhdysvaltalaista teUaxUt tassS. maassa Canadalaisissa flnanssipiireissa' kiistellään, siitä,; missä määrin y h dysvaltalaista pääomaa pn kiinnitett y tämän maan teollisuuteen. . U - seimmat asiantuntijat väittävät y h dysvaltalaisen' pääoman .voittaneen brittiläisten kapitalistien sijotukset. Vielä, viime vuosikymmenen alussa oli;:brittiläistä pääomaa -kaikkien tunnustuksen . m u k a a n sijotettn tähän maahan-': enemmän >kuin yhdysvaltalaista. I V u o n n a 1920 kerätty virallinen tilasto tähän, maahan sijotetun pää^ oman valkuperästä« osottaa, -^etta > y h dysvaltalaiset ovat huomattavalla tilalla'tämän ' maan teollisuuden r a hastamisessa. Tämä tilasto osottaa edelleen, että eri teollisuuksiin sijo-tetusta pääomasta oli yhdysvaltalaista perua seuraavat määrät prosenteissa: -. Kuparintuotanto ..i61.7 pros. Bohtojen .ja^kemiallisten . tuotteiden valm. 52 " Patehttilääkkeiden valm. 70.4 " Autojen j a tarpeiden'tuotanto 69.2 " Värien ja-maalien valmis- ^' tus , 50.1 Kuparin j a messingin v a i - , mistus .,..66.6 " Y l i 40 -pros. terässulimoiden ja sähkökoneita valmistavien tehtaiden pääomasta -oli yhdysvaltalaisteh käsissä. Siitä huolimatta, että yh-dysvaljtalaiset olivat sijottaneet, " t e - oUisuuspapereihin" kaksi j a puoli kertaa niin paljo kuin brittiläiseft, eli 34 prosenttia koko teollisuuteen 8ijotetusta>-v pääomasta, oli tämän maan: teollisuus vielä canadalaisten kontrollissa. Sitten, 1920 on tämän maan teollisuuteen kiinnitettjr entistään suuremmassa mäyrässä ulkomaista päär omaa. ,; Vaikkakaan/., tämän ^ luontoisista asioista I ei voi saada tarkkoj a yksityiskohtaisia tietoja, niin v o i - , daian kuitenkin tehdä johtopäätekö siä yleisen suunnan perusteella. J a se ' osottaa, 'että yhdysvaltalaisten sijotukset tä^aä maassa ovat kasva-, neet entistään suuremmassa mää- Työväen urheilu Kun Canaffa oli 1920 tienoissa vaikeassa' tilassa lainasivat j a sijot-tivat yhdysvaltalaiset "huoroattavasr t i rahoja Canadaan. Täten nousi-kana alottamat sijotukset tSmän maahan huomattavalla tavalla. So. dan aikana jrf sen jälkeen liikkeelle lasketuista lainapapereistia ovat ' y h dysvaltalaiset ostaneet suunnilleen puolet. YhdycvalUlaisten: sijotake«t 1923 ' Vuonna 1923 laskettiin yhdysvaltalaisten sijotukset tässä' m a a s sa nousevan noin kahteen j a puoleen biljoonaan dollariin. Tästä summasta . o l i noin biljoona kaksisataa miljoonaa sijotettu velkapapereihin (oonds) j a suunnilleen toinen puoli eli biljoona I|:oImesataa miljoonaa maanviljelyskiinteimistSihui, teollisuuteen, pankkiliikkeeseen j a yksit y i s i i n lainoihin. V- ' Sodan aikana j a sen jälkeen muuttivat useimmat amerikalaiset tehtaat 'täällä olleet kokoomi&; j * varastopaikkansa . t e h t a i k s i . Vuoden '1922-loppuun mennessä laskett i i n tässä, maassa olleen seitsemän-sataa yhdysvaltalaisten emäliikkei-den tehdasta. Perustamalla tehtaan Canadaan kykenivät^ yhdysvaltalaiset tehtaat kiertämään korkean canadalafsen suojelustullimuurin ja laskemaan -siitä' huolimatta tuotteitaan täkäläis-Jlle markkinoille. Tämän kautta nämä liikkeet saavuttivat lisäksi oikeuden lähettää tuotteitaan useissa tapauksissa etuoikeutet u n tullitariffin perusteella kaikk i i n brittiläisen valtakunnan maihin. Sillä brittiläisen valtakunnan maat ovat keskenääii tehneet sopimuksia etuoikeuksista niiden kes-kisessä kaupankäynnissä. Nämä etuoikeudet rajottuvat yleensä a-lepnettnihin tullimaksuihin n. k. brittiläisaie tuotteille. Erimielisyyttä ulkomaalaisten sijo- ~ tustea maarasta Kuten /jo mainittiin, ovat asiantuntijat erimielisiä siitä, missä määrässä . yhdysvaltalainen pääoma on tunkeutunut Canadaan, verrattuna brittiläiseen pääomaan. - - Viimeisimmät arviot, tästä ovat vuodelta 1923. Bankers' Trust VCompanyn Harwey E. Fiskin arvelujen ja laskelmien mukaan oli yhdysvaltalaisilla sill o i n sijotettuna tässä - maassa kaksi j a puoli biljoonaa^ dollaria j a b r i t tiläisillä' kolme biljoonaa. Fisk lausui kuitenkin otaksumanaan, että yhdysvaltalaisten sijotukset saavuttavat pian saman määrän kuin brittiläistenkin. Samoin väittää |(oyal B a n k o f Canada, että b r i t t i läinen pääoma on vielä tänä päivä-, näkin etutilalla yhdysvaltalaiseen pääomaan f verrattuna. ^ Mutta canadalainen . " T h e Financial P o s f - l e h t i ja Yhdysvaltain kauppakamari ovat päinvastaista mieltä. ; Näiden esittämät numerot ulkomaalaisista si jotuksista ovat seuraavanlaiset: Urheilukilpailut Cotoau Hiilissä, Sask. KaiUdiBan £2 osanottajaa Ulpa-areenalla. .^Kisat kylmästä «is^ hnolimattai_onmstmvat,..,_ fc^^ - tannsa piirilk^ P i i r i j u h l i e n yhteyteen Coteau H i i l i i n , Sask., oli järjestetty urheilujuhlat elokuun 7 p. Y r i t y k s e n ' k e n tälle. Ririkomiteä oU*lahjot*anut voittokilvenjärjestyiaeitten. työläisten kilpailtavaksi tässä piirissä, jos» t a kilvestä- n y t €nsikerrMi„'kilpail-t i i n . Osanottajain puolesta muodostuivat juhlat valtaviksi joukkovoi-miain mittelyksi. Kyhnän ilman 'vuoksi näytti aivan mahdottomalta järjestää kilpailuja, mutta siitä huolimatta alotettiin joskin myöhästy-; neenä, niin «ttä oli kilpailtava mo-niBSsa ryhmässä j a loppuja suoritet. tava pimeässä. ^ 1 Naisille oli järjestetty kolmiotter l u , johon kuului .> pallonheitto, p i. tuushyppy j a 60 m :n juoksu. Alku-: aan lähti matkaan 8 naista, vaan osa heitti kilpailun kesken. 60 m:n juoksu: ^ . 1- V i o l a Hietala, Y r i t y s , 9.9 sek.; 2. Helgk M u k a r i . - Y r i t y s , 10.1 sek.; 3. Sylvi Hietala, I^ke Cdteau, 11.1 sek. Pallonheitto: 1. Helga Muk^ri 31.10 m.; 2. Sylvi Hietala 30.85 m.; 3. Kasvu Laukkanen, Lake Coteau 28.85 m.. Pituushyppy: . 1. Viola Hietala 3.62 m . ; 2. Helg a Mukari 3.35 m;; 3. Sylvi Hietala 3.05 m. -X • • • • • • - Naisten kolmiottelun lopullinen jarjeatys; ^' Aholff 1.45 m.; 3. O. Lekander Tri. tys, 1.40 m. ' Keikaanlieitto: 1. L Ahola 40.42 m.; 2. / Lno. m a 35.44 m.; 3. W. Lekander' 34.60 Kolmiloikka: 1. W. Lekander 12.4 sek.; 2. r A h o l a 10.75 m . ; 3. M . Pelto, Lab €ote/BU, 10.74 m. 100 m:n juoksu: 1. W.. Lekander 12.4 sek.; 2 L A h o l a j a E . Hietala, Lake Cotean 13.4 sek. s ' Miesten viisiottelun lopuIKnea JMJestys: 4 . W. I * k a ^ Yritys, 342.29 pist. 2. I. Ahola, Yritys, 325.18 "pist 3. O. Lekander, Yritys, 299.02 .pist. Naisten 4x100 m: n viettiä voitti Yritys ajalla 70.8 sek. Juoks i j a t : Lempi Pappila, Bertta Mn. k a r i , Viola Hietala j a Helga Muk a r i . Lake Coteaun joukkueen ai. k a 78.3 sek. Miesten 4x100 metrin viesti: Yrityksen O. Lekander ja Lake Coteaun Vaara lähtevät matkaan. Ensi vaihdolla on Yritys hiukan edellä j a kun Lake Coteaon seuraava mies pudottaa -viestikapulan, niin Yrityksen L Aholalla, W. 1. V i o l a Hietala, Y r i t y s , 91.65 Lahdella j a W. Lekanderilla ei ole pist. icnää mitään, kiirettä, joten aika tn. 2. Helga Mukari, Yritys, 88.22 lee 57 sek. Lake Coteaun viestiä ei 'pist. 3. Sylvi. Hietala, Lake Coteau, 64.09 pist. ' Poikain alle 18 vuoden kolmiotte. luun kuului kuulantyöntö, korkeushyppy j a 60 m :n juoksu. Osanott a j i a 5. Kuulantyöntö (8 Ib.): > 1. M . Leppä, Lake Coteau, 9.80 m^; 2. E. Hietala, Lake Coteau, 8.80 m.; 3;" W. iFääskelä, Y r i t y s, 7.75 m. ' " • . : Ulkomaiset sijotukset Canadassa TeoUisniis tar a l a Yhdysvaltalaiset. Valtion, maakuntien j a kuntien lainapap. $701,000,000 Teollisuuslaitokset yleensä 54000,000 Metsät, puutavara- j a paperiteollisuus 325,000,000 Kaivostuotanto 235,000,000 Yleiset laitokset ^ 138,000,000 Rautatiet 370,000,000 Kalastus 6,000,000 Pankki- ja vakuutustoiminta ................ 35,000,000 Kiinnityslainat . . . . . . . . . . . ' 25,000,000 Maanomistus 50,000,000 Brittiläiset $460,000,000 145,000,000 60,000,000 100,000,000 116,000,000 745,000,000 3,000,000 . 80,000,000 85,000,000 100,000,000 Yhteensä ?2,425;000,000 $1,890^000,000 Seuraukset ulkomaisen pääoman : valtaustyostä Nyt jo on havaittavissa .pelkoa yhdysvaltalaisten vaikutusvallasta tämän maan asioihin. Vissit raha-miespiirit edustavat tässä maassa brittiläistä pääomaa, joka on k i l pailijana yhdysvaltalaiselle pääomalle. Siinä on syy siihen, miksikä ei brittiläistä pääomaa edustava Royal-pankki saata myöntää yhdysvaltalaisten herruutta ulkomaisten sijotuksissa tässä maassa. Vaikka-he tietävät pääoman kansainvälisen luonteen, niin yrittävät he kuitenkin kiemurrella totuuden julki laskemisessa. Sillä totuus sellaisenaan olisi vaikea isku Canadan brit-tiläisyydelle. Ja tosiasia on, että maan" sinne sijotettua pääomaa. Tähän suojelemiseen sisältyi se- "kaantuminen Meksikon sisäisiin a-sioihin j a kaikenlaatuiset diplomaattiset vehkeilyt j a uhkaukset. Näillä toimenpiteillä onnistuttiin puolustamaan yhdysvaltalaisten öljyparoo-nien etuja ja vaikeuttamaan maan itsenäistä valtiollista elämää. Yhdysvaltalaisen pääoman menettelystä Canadaan nähden arvellaan sen muodostuvan etupäässä "hiljaiseksi j a rauhalliseksi valtaus-työksi." Siitä meillä onkin jo todistuksia. Puhumatta painetun sanan kantta tapahtuvasta työstä- tässä suhteessa, on yhdysvaltalaisella pääomalla ' liberaalisessa puolueessa tehokas' ••' apulainen. Konservatiivit Canada amerikalaistuu päivä päi- ovat vaalitaistelujen aikana väittävältä entistään enemmäUi Sitä mu-| neet liberaalien olevan Wall-kadun kaa häviää tietysti "brittiläisyys^*.' asialla. Äskettäin väitti työväen Yleisen mielipiteen muokkaamisessa edustajana iiittoparlamentissa t o i - ovat tärkeänä tekijänä Ämerikalai- minut J . S. Woodsworth, että K i n - nen sanomalehdistö j a kirjallisuus. Niiden levikki tähän\ maahan osottaa "yleisen mielipiteen" muokkaamisen amerIkäläiseksi, olevan paljo voitolla vastaavasta brittiläisestä vaikutuksesta.: Ja yhdysvaltalainen pääoma tulee huolehtimaan siitä, että tätä "hiljaista j a rauhallista v a l - taustyötä" jatketaan entistään suuremmassa määrässä. : Kysymys siitä, mitä Yhdysvallat tulevat tekemään tässä suhteessa, on mitä mielenkiintoisin. Onhan tunnettua Yhdysvaltain suhtautuminen Meksikoon. Kuii Meksikoon o li tullut sijoitetuksi suuret määrät yhdysvaltalaista pääomaa, ryhtyi Yhdysvaltain hallitus , "suojele-gin hallitus- tiedusteli - ^ a l i - k a d un mielipidettä joissakin tärkeissä l a - kieiii^ksigsä,. ennenkuh esitti niitä lainkaan parlamentille. Tämä osott i niitä n\enettelytapoja, mitä y h dysvaltalainen; pääoma käyttää C a nadan valtaamisessa. Vaikkakih konservatiivit pauhaavat isänmaallisuudellaan ja britti-l^ isyydellääh, j a vaikkakin on totta, että konservatiivit edustavat tässä maassa etupäässä brittiläisiä finans-sietuja, on toisaalta ilmeisen selvää, että olipa vallassa kumpi t a hansa näistä kahdesta puolueesta, n i i n St. James-kadun : (missä canadalainen finanssipääoma keskittyy) Korkeushyppy: 1. W. Jääskelä 1.25 m.; 2. O. Koski, Yritys, E.: Hietala ja M . Leppä 1.20 m. 60 m:n juoksu: 1. E . Hietafa 8.9 sek.; 2. W. Jääskelä j a M . Leppä 9.4 sek. Poikain kolmiottelun lopullinen järjestys: 1. E . Hietala, Lake Coteau, 167 pist.. . 2. M . Leppä, • Lake Coteau, 163.25 pist, 8. W. Jääskelä, Yritys, 151.69 • • pist. Ikämiehille, ikäraja 30 vuotta, oli järjestetty samat lajit käsittävä kolmiottelu kuin pojillekin. Kuulantyöntö (16 Ib.): 1. J . Luoma, Lake Coteau, 9.08 m.; 2. S. Mäki, Yritys,, 8.97 m.; 3. M. Pelto, Lake Coteau, 8.83 m. Korkeushyppy: 1. S. Mäki -1.40 m . ; 2. J . Luoma 1.35 m.; 3. M . Pelto 1.30 m. 60 m:n juoksu; 1. S. Mäki 8.9 sek.; 2^ Luoma ja Pelto 9.1 sek. X Ikämiesten kolmiottelun l o p n l l i n^ järjestys: 1. S. Mäki, Yritys, 178.06 pist. 2. - J . Luoma, Lake Coteau 172.25 pist. 3. M. P e l t o , Lake Coteau, 168.19 pist. Miesten viisiotteluun, johon kuul u i kuulantyöntö, korkeushyppy, keihäänheitto, kolmiloikka j a 100 m :n juoksu oli 8 osanottajaa, saavuttaen seuraavia tuloksia: \ Kuulantyöntö (16 Ib.): 1. W. Lekander,; Yritys, 10.05 m.; 2. J . Luoma, Lake Coteau, 9.85 m.; 3. I. Ahola, Y r i t y s , 9.17 m. Korkeushyppy: ' 1. W. Lekander 1.55/: m.; 2. L .|— ^—_— ,„•"'', ^ kadun mielipiteet ja toivomukset sekä yrittää sovitella niiden kanssa. E l l e i niin tehdä saattaa Wall-katu fS näyttää ksmtensä j a siitä koituisi voittamaton* tilanne kotimaisille k a pitalisteille. Sen vuoksi annetaank i n yhdysvaltalaisen pääoman tehdä "hiljaista j a rauhallista valtaus-tulee ottaa huomioon myöskin •Wall-J työtä.1 tuotu maaliin. Miesten 800x400x200x100 m:n viesti: * Matkalle lähtevät Yrityksen L Ahola j a Lake Coteaun E. Hietala, j o k a on sairastellut viime aikoina. Hän niin ollen ei jaksa seurata Aholan kovaa vauhtia, joka tuo viest i n seuraavalle miehelle hyvällä «tn-matkalla.. Etumatkaa jatkavat W. Lekander, Ö. Lekander ja W. Lahti n i i n ; että lopussa ön välimatka: noin 250 m. Aikaa kului 4 m. 40 sei Lake Coteaun aika 5 m. 25 sek. Pallopelin voitti myöskin Yrityksen joukkne 16 juoksulla Lake Coteaun joukku-, «en 6 juoksua vastaan. Yrityksen joukkueessa pelasivat A. ja W. Laht i , J. j a H . P a p p i l a , K. Kemilä, JL Pekkala, A . Kallio, W. Jääskelä ja E. H i U . Koydenvedosta v o i t t i Lake Coteaun vahva joukkne Coteau H i l l i n joukkueen. Lake Coteaun joukkueessa vetivät H. Jokinen, F. Vanne, E. Karppinen, W. Niemi, W. Rapakko ja S. Annala. Edelläluetellut lajit olivat kaikid voittokilven kilpailuaineina. Ja jokaisen yksityisiäjin ja ottelun sekä joukkuekilpailun voittoja saa 3 pistettä, toinen 2, kolmas 1 pisteen. Tämmöisen pistelaskupernstaa mukaan voitti Coteau Hillin Yritys voittokilven vuodeksi haltuunsa, saaden 80 pistettä, Lake Coteaun saadessa 51 pistettä. Kilpi on voitettava kolmasti ennenkuin sen sa» omakseen. , ' Ystävyysottelun pallopelissä pelasivat Yrityksen ja Lake Coteaun naiset keskenäao. Ottelusta muodostui jännittävä pe^ jonka Yritys kykeni voittama» niukasti 13—12 juoksua vastaan- Voittaneessa joukkueessa P «W Ebba.-Helga j a Bertta M^^^f^^' sie j a E l l i Oja, Viola ja Sylvi tala, Leinpi Pappila ja kunniotu-jana Valte Lahti. Lopuk»! lienee paikallaan sanoa, että a i j j; nuori j a nouseva pol^^'''' S edustettu ^näissä kilpailuissa. >^ ollen urheiluliike, täällä on non-massa voimakasta nousuaan, teidän vanhempi väki tulee ^utij - eteenpäin kaikilla mahdolhsjUaJ^: noila. Nouskoon työläisurhei u t a maailman niin voiniakkaa^'i. « se kerran toisten työläisten ' vapauttaisi työväenluokan ny^> tä sortojärjestelmästä. — UUDISTAKAA mAUKSl
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 25, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-08-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260825 |
Description
Title | 1926-08-25-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | VAPAUS ; TTJM^^»' i i o i f t n i a l a i i i ^ n tySväestön ainoa äänenkannattaja, ^amest]^ Sadbnryssa, O n t , maanantaina, keskiviikkona j a perjantaina. „ . .^^ . * T o i m i t t a j a t : S. G. N E I L . ^ AttVO V A A R A . V A P A U S (Liberty) , The only örgan of Finnish Workers i n Canafla. P n b - lished in Sndbory, Ont., ^ every Monday, Wednesday and Friday. ~ - ' ' ^ Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, aa second .class matter. Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.^ T I L A U S H I N N A T ^ Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k . $1160 j a Vksi kk. 76c. - Yhdysvaltoihin j a Suomeen, y k s i vk. $5.S0, puoli vk. $3.00 j a kolme kk. $1.76. . ^_ ; Tilauksia,' j o i t a ei seuraa raha; e i t u l l a lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset ILSfOTUSHINNAT V A P A U D E S S A: Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. ' Ävioliittotinmeno ilmotukset 50c palstatuuma. Nimenmuutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa. : Syntymäilmotukset $1^00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa. Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu , feiitoslauseelta tai muistovarsyltä. Halntaantiedot j a osoteilmotukset^ ^ kolme kertaa. ; Tilapäisilmöttajien j a ilmotusaKenttuurien on, vaa- Vdittaeasa, lähetettävä ilmotushinta-etukäteen. ^- ' - General advertising rates 76c per c o l . inch. Mi-, ''lumum charge for-single insertion 76c. The Vapaus Is the best advertising medium among the Finnish Pcople i n Canada. t Vapauden konttori j a t o i m i t u s : ' L i b e r t y BIdg Ix>hie S t Puhelin 1088. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. i Jos ette 'Inilloin tahansa saa^ V kirjeeseenne; vkirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. J . V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja. s"" Nettvostoliiton kommunistipuolueen toimeenpanevan keskuskomitean täysi-istiinnon työ : Neuvostoliiton kommunistisen piiolueen keskusko* mitean ja keskuskonlrollikomitean yhteinen täysi-istunto suoriKi työnsä erittäin tärkeässä ajankohdassa ja teki mitä tärkeimpiä päätöksiä .monistav nykyhetkellä esillä tulevista kysymyksistä, kirjoitaa neuvostoliittolaisen veljespuolueemme eräs äänenkannattaja. Täysi-istuhto suoritti työnsä^ hetkellä, jolloin oli huomattavissa , j ännittyneisyyttä kansainvälisissä sidir teissä, niin Neuvostoliiton ja kapitalististen maiden välillä," kuin myöskin kansainvälisen luokkatabtelun - alalla ( o i ^ n kaikkialla kapitalistimaissa käymässä kapitalistien hyoldcäys 8 tunnin työpäivää: vastaan, murret-r tiinhon äskettäin Englannin yleislakko ja jatjcut^an edelleen Englannin kaivostyöläisten 'sitkeä taistelu). Neuvostoliitossa lyö tilanteeseen leimansa edelleenkin taistelu taloudellisia vaikeuksia' vastaan, joista ,vähin .erin suotitulutaan.'Äskettäin .pidetyssä-keskuskomitean täysifistunnossa: todettiin; puolueen .elämässä olevan joidcon uusia erittäjn takeita tekijöitä, joihin nähden keskuskomitean ,piti tehdä päätöksensä ja jotka «en piti selvittää. . • Neuvostoliiton kommunistipuolueen keskuskomitean täysi-istunto tarkasti kysymyksen asuntorakennustyön järjestelystä. Tämä kysymys onkin proletariaatille miltei yhtä tärkeä kuin kysymys työpalHcojen järjestämisestä. Verrattain kireä asuntopula on suuntautunut ennenkaikkia työväenluokkaa vastaan. Täysi-istunto päätti antaa entistä enemmän tukea rakennustyölle ja ottaa siinä huomioon entistä suuremman suunnitelman-mukaisuuden jia tarkotusperäisyyden. Viljanhankintakamppailu muodostaa sellaisen solmun, jossa käyvät ristiin neuvostoyhteiskunnan eri luokkien voimat j a edut ^— siinä joutuvat ottamaan yhteen proletariaatin, talonpoikaiston ja yksityisen pääoman edut. Nytkin edessä olevalla viijanhankinta-kamppailulla on .mitä suurin taloudellinen ja poliittinen merkitys. Puolueen: on tehtävä kaikkensa torjuakseen viime vuotena tehdyt virheet. Jo huhtikuussa pidetty keskuskomitean täysi-istunto teki päätöksen v i l - janhankiiltakamppailun järjestämisestä. Nyt pidetty täysi-istunto vahvisti hankintasuunnitelman, kiinnittäen erikoista huomiota ^hintapolitiikkaan, luotonantoon, teollisuustavaroiden hankintaan j.n.e. Kaikki täysi-istunnön ohjeet" ovat suunnatut siihen, että sadosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty maalle ja vahvistct-täisiin proletariaatin johtoasemaa. < Edelleen kiinnitti täysi-istunto mitä suurinta huomiota viimeisten neuvostovaalien suorituskamppailun antamiin poliittisiin tuloksiin. Tämän -kamppailun suuri merkitys on siinä, että se antoi ensimäiset kokemukset laajan neuvostodemokratian sovelluttamisesta. Kamppailu osotti, eitä suunta neuvostojen työn vilkastumiseksi oli ollut oikea ja että oli otettu valtava askel eteenpäin neuvostojen ja laajojen työläis- ja talonpoikaisjoukkojen suhteiden likentämiseksi ja lujittamiseksi. On itsestään selvää, etiä tehtävä neuvostojen työn vilkastuttamiseksi voiclaan toteuttaa vain sillä ehdolla, että puoluen yhtenäisyys on mitä lujin ja varmin ja puoluejohto neuvostoissa yhtenäinen, lausuu lehti., Paikallaan tallusteleminen ja horjuminen, samoin kuin puolueen yhtenäisyyden heikontaminen tekisi mahdottomaksi puolueen yhtenäisen johdon toteuttamisen neuvostojen työn laajetessa ja kasvaessa ja estäisi neuvosto-rakennustyön voimistumisia. Täysi-istunnossa sai erittäin tärkeän sijan kysymys yhtenäisyydestä ja ryhmämuodostumisla puolueen si-eäDä, mikä tuli käsittelyn alaiseksi Lashevitshin ja muutamien muiden oppositsionissa olevien tovereiden asiaii yhteydessä. Täysi-istunto, totesi, että puoluekokouksen ohjeita ja puolueen johtavia järjestöllisiä perusteita oli rikottu. Täysi-istunto totesi sen ennenkuulumattoman tosiasian, että harvalukuinen puolueen jäsen-joukko, jonka katsantokanta oli puolueen edustajakokouksessa tuomittuj oli salaista ryhmittymätietä ottanut ^keleita hajaannuksen aikaansaamiseksi.^ Bolshevistinen täysi-istunto selvitti tämän kysymyksen niin kuin tov. Lenin oli opettanut, puoluetta. Tov. Lenin taisteli aina armottomasti jokaista xyhmittymäilmiötä vastaan, mistäpä se sitten lienee tulleetkin. Kun tämä oppositsionin ryhmittymäpyrintö oli käynyt salaiseksi esiintymiseksi puolueen keskuskomiteaa vastaan, niin täysi-istunto ei. voinut jäädä toimet-tomadcsi naiden hajotusj^yriumysten suht^n, vaan oli pakotettu erottamaan tov. Sinovjevin, joka oli asettunut - ryhmäkurin korkeammalle puolueen järjest^uria, puolueen keskuskoiöitean poliittisen toimiston jäsenyydestä. Puolueessamme ovat aina mahdollisia ja sallitaan erimielisyyksien ilmautumisia, mutta missään tapauksessa ei voida kärsiä ryhmittymiä ja salaisia erikoisryhmiä, lopettaa lehti. Kansainliiton epäonnistuminen Uutiset kertovat 'jälleen uusista liittopuuhbta Eu-ropassav: Oikeastaan kukaan ei enää voi luottaa Kan*. sainliittoon, eikä sen kokoavaan merkitykseen. Jokainen imperialistinen haukka koettaa uusien liittojen ja sopimuksien kautta turvata itselleen «ystäviä» siltä varalta, että Kansainliitto kokonaan tulisi roskakoriin heitettäväksi.' Pienemmät vallat taas etsivät uusien liittojen kautta itselleen «turvaajia:», jos Kansainliitto kokonaan : joutuisi kukistumaan imperialistisiin risti' riitoihin. Nyt on muodostettu Italian' ja Espanjan välinen ^sopimus. Ranskan ja Rumanian välinen sopimus ja suun-nittelunalaisena on Ranskan ja Jugoslavian välinen liitto. Innostus uusia sopimuksia kohtaan • alkoi heti viimetatvisen Geneven epäonnistuneen konferenssin jäl-ken. kuten muistetaan, hajotti tämän Kansainliiton neuvoston konferenssin se /seikka, että Espanja, Puola ja Brasilia tahtoivat Kansainliiton yleisneuvostossa vakinaisen edustajan paikkaa siinä tapauksessa, että sellainen Saksallekin myönnetään. Kun kysymyksestä ei voitu päästä sovintoon, jätettiin asia hautumaan ensi kuussa pidettävään konferenssiin. Brasilia on nyttemmin jäänyt pois Kansainliitosta kokonaan, mutta muuten olosuhteet eivät miksikään muuttuneet. Monet pik-kuvallat ovat Kansainliitossa vailla laajempia oikeuk-sia. Brittiläisen ja sen ohella ranskalaisen imperialismin isäntävalta ei voi pitää Kansainliittoa koossa. Ja sen vuoksi jo nyt lausutaan epäilyksiä siitä, että nyt lähenevä konferenssi tulee toistamaan viimetalvisen epäonnistumisen., ^ Tältä varalta Ranska koettaa koota itselleen liittolaisia. ,Se on jo liittopuuhissa Belgian, Puolan^ Tshekkoslovakian j a -Rumanian kanssai Nyt se suunnitCelee liittoa Jugoslavian kanssa. Yksityist^^ sopimuksien kautta aikoo Ranska toteuttaa Locamon suunnitelmat, i^aikkddn aivan toista tietä/ Sen/tarkotus on koota voi-mia «leaUcen varalta». Mussolini taas on aina t>llut tyytymätön Kansainliiton komentoon j a tämä terkotus-perä ilmaista^ nyt käytännöllisenä toimenpiteenä, l i i tolla Espanjan kanssa, v Mussolini hakee tämän kautta pontta fascistisen komennon kansainväliselle organisoinnille. — T-o. Parlamentarismi Paul LafaVque, ranskalainen marxilainen (Marxin Vävy), kirjotti v. 188Ö parlamentarismista m.m;? «Parlamentarismi on sellainen hallitusjärjestelmä, missä kansa saa sellaisen harhaluulon, että se kontrpl loi itse maan voimia, silloin kuin todellisuudessa todellinen valta on keskitetty porvariston käsiin — eikä edes koko porvariston, vaan sen luokan eräitten osien käsiin. Herruutensa ensi vaiheessa ei porvaristo käsitä, tai tarkemmin sanoen ei tunne välttämättömyyttä saada kansa uskomaan itsehallinnon harhaluuloon. Tästä johtui se^ että Europan parlamentaariset maat alkoivat rajotetulla äänioikeudella^ Kaikkialla kuului vaikutusoikeus maan politiikkaan edustajain valinnan kautta ensiksi enemmän tai vähemmän suurille omaisuuden pitäjille ja vain asteittain laajeni vähävarai-semmille kansalaisille, kunnes lopulta joissakin maissa se tuli kaikkien ja monien yleiseksi oikeudeksi. «Mitä huomattavammaksi porvarisyhteiskunnassa yhteiskunnallisen rikkauden määrä tulee, sitä pienemmäksi käy niiden yksilöitten luku, jotka sen omistavat. Sama tapahtuu vallassa: samassa määrässä kuin lisääntyvät niiden kansalaisten joukot, jotka omaavat poliit-tiset oikeudet ja kasvaa valittujen hallitsijain luku, kes-kittyy todellinen vrflta ja tulee pienemmän ja pienemmän yksilöryhmän yksinoikeudeksi.» Sosialidemokraaltiset politikoitsijat sanovat tästä kysymyksestä rikulleen päinvastoin. - He sanovat, että sitä mukaa kuin kapitalistisessa valtiossa äänioikeus laajenee laajemmille joukoille, laajenee myös todellisen vallan käjrtön demokraattinen pohjk. Siten fisteit-tain «kasvatetaan» pois kapitalismin orjuudesta kansanvallan kautta. Miljoonia lukutaidottomia Yhdysvalloissa Vielä vuonna 1920 oli Yhdysvalloissa viisimiijoonaa lukutaidotonta aikaista. Niistä kolmemiljoonaa maassa-syntyneitä. Sen jälkeen ei ole tilastoja kerätty — kenties ainehisto ei ole hauska. Sota-aikana, jolloin luku-taidottomuus-' kysymyskin tuli esille, huokailtiin p6r-varislehdissä sitä, että noinkin suuri ihmismäärä on tavallaan u^lkopuolella sivistyksen. Tosin lukutaidoton ei menetä, paljoa, jos;hänelSi jää amerikalainen por-varislehti lukematta, mutta luonnollisesti lukutaidotto-muus on häpeäksi. Amerikassa ei sitä vastaan kuitenkaan taistella, kuten Venäjällä, joka nähtävästi muutamassa vuodessa ^poidtaa koko painajaisen. Ain(s|aUm ppman valtanslyö Canadas^ Settserainsataa yhdysvaltalaista teUaxUt tassS. maassa Canadalaisissa flnanssipiireissa' kiistellään, siitä,; missä määrin y h dysvaltalaista pääomaa pn kiinnitett y tämän maan teollisuuteen. . U - seimmat asiantuntijat väittävät y h dysvaltalaisen' pääoman .voittaneen brittiläisten kapitalistien sijotukset. Vielä, viime vuosikymmenen alussa oli;:brittiläistä pääomaa -kaikkien tunnustuksen . m u k a a n sijotettn tähän maahan-': enemmän >kuin yhdysvaltalaista. I V u o n n a 1920 kerätty virallinen tilasto tähän, maahan sijotetun pää^ oman valkuperästä« osottaa, -^etta > y h dysvaltalaiset ovat huomattavalla tilalla'tämän ' maan teollisuuden r a hastamisessa. Tämä tilasto osottaa edelleen, että eri teollisuuksiin sijo-tetusta pääomasta oli yhdysvaltalaista perua seuraavat määrät prosenteissa: -. Kuparintuotanto ..i61.7 pros. Bohtojen .ja^kemiallisten . tuotteiden valm. 52 " Patehttilääkkeiden valm. 70.4 " Autojen j a tarpeiden'tuotanto 69.2 " Värien ja-maalien valmis- ^' tus , 50.1 Kuparin j a messingin v a i - , mistus .,..66.6 " Y l i 40 -pros. terässulimoiden ja sähkökoneita valmistavien tehtaiden pääomasta -oli yhdysvaltalaisteh käsissä. Siitä huolimatta, että yh-dysvaljtalaiset olivat sijottaneet, " t e - oUisuuspapereihin" kaksi j a puoli kertaa niin paljo kuin brittiläiseft, eli 34 prosenttia koko teollisuuteen 8ijotetusta>-v pääomasta, oli tämän maan: teollisuus vielä canadalaisten kontrollissa. Sitten, 1920 on tämän maan teollisuuteen kiinnitettjr entistään suuremmassa mäyrässä ulkomaista päär omaa. ,; Vaikkakaan/., tämän ^ luontoisista asioista I ei voi saada tarkkoj a yksityiskohtaisia tietoja, niin v o i - , daian kuitenkin tehdä johtopäätekö siä yleisen suunnan perusteella. J a se ' osottaa, 'että yhdysvaltalaisten sijotukset tä^aä maassa ovat kasva-, neet entistään suuremmassa mää- Työväen urheilu Kun Canaffa oli 1920 tienoissa vaikeassa' tilassa lainasivat j a sijot-tivat yhdysvaltalaiset "huoroattavasr t i rahoja Canadaan. Täten nousi-kana alottamat sijotukset tSmän maahan huomattavalla tavalla. So. dan aikana jrf sen jälkeen liikkeelle lasketuista lainapapereistia ovat ' y h dysvaltalaiset ostaneet suunnilleen puolet. YhdycvalUlaisten: sijotake«t 1923 ' Vuonna 1923 laskettiin yhdysvaltalaisten sijotukset tässä' m a a s sa nousevan noin kahteen j a puoleen biljoonaan dollariin. Tästä summasta . o l i noin biljoona kaksisataa miljoonaa sijotettu velkapapereihin (oonds) j a suunnilleen toinen puoli eli biljoona I|:oImesataa miljoonaa maanviljelyskiinteimistSihui, teollisuuteen, pankkiliikkeeseen j a yksit y i s i i n lainoihin. V- ' Sodan aikana j a sen jälkeen muuttivat useimmat amerikalaiset tehtaat 'täällä olleet kokoomi&; j * varastopaikkansa . t e h t a i k s i . Vuoden '1922-loppuun mennessä laskett i i n tässä, maassa olleen seitsemän-sataa yhdysvaltalaisten emäliikkei-den tehdasta. Perustamalla tehtaan Canadaan kykenivät^ yhdysvaltalaiset tehtaat kiertämään korkean canadalafsen suojelustullimuurin ja laskemaan -siitä' huolimatta tuotteitaan täkäläis-Jlle markkinoille. Tämän kautta nämä liikkeet saavuttivat lisäksi oikeuden lähettää tuotteitaan useissa tapauksissa etuoikeutet u n tullitariffin perusteella kaikk i i n brittiläisen valtakunnan maihin. Sillä brittiläisen valtakunnan maat ovat keskenääii tehneet sopimuksia etuoikeuksista niiden kes-kisessä kaupankäynnissä. Nämä etuoikeudet rajottuvat yleensä a-lepnettnihin tullimaksuihin n. k. brittiläisaie tuotteille. Erimielisyyttä ulkomaalaisten sijo- ~ tustea maarasta Kuten /jo mainittiin, ovat asiantuntijat erimielisiä siitä, missä määrässä . yhdysvaltalainen pääoma on tunkeutunut Canadaan, verrattuna brittiläiseen pääomaan. - - Viimeisimmät arviot, tästä ovat vuodelta 1923. Bankers' Trust VCompanyn Harwey E. Fiskin arvelujen ja laskelmien mukaan oli yhdysvaltalaisilla sill o i n sijotettuna tässä - maassa kaksi j a puoli biljoonaa^ dollaria j a b r i t tiläisillä' kolme biljoonaa. Fisk lausui kuitenkin otaksumanaan, että yhdysvaltalaisten sijotukset saavuttavat pian saman määrän kuin brittiläistenkin. Samoin väittää |(oyal B a n k o f Canada, että b r i t t i läinen pääoma on vielä tänä päivä-, näkin etutilalla yhdysvaltalaiseen pääomaan f verrattuna. ^ Mutta canadalainen . " T h e Financial P o s f - l e h t i ja Yhdysvaltain kauppakamari ovat päinvastaista mieltä. ; Näiden esittämät numerot ulkomaalaisista si jotuksista ovat seuraavanlaiset: Urheilukilpailut Cotoau Hiilissä, Sask. KaiUdiBan £2 osanottajaa Ulpa-areenalla. .^Kisat kylmästä «is^ hnolimattai_onmstmvat,..,_ fc^^ - tannsa piirilk^ P i i r i j u h l i e n yhteyteen Coteau H i i l i i n , Sask., oli järjestetty urheilujuhlat elokuun 7 p. Y r i t y k s e n ' k e n tälle. Ririkomiteä oU*lahjot*anut voittokilvenjärjestyiaeitten. työläisten kilpailtavaksi tässä piirissä, jos» t a kilvestä- n y t €nsikerrMi„'kilpail-t i i n . Osanottajain puolesta muodostuivat juhlat valtaviksi joukkovoi-miain mittelyksi. Kyhnän ilman 'vuoksi näytti aivan mahdottomalta järjestää kilpailuja, mutta siitä huolimatta alotettiin joskin myöhästy-; neenä, niin «ttä oli kilpailtava mo-niBSsa ryhmässä j a loppuja suoritet. tava pimeässä. ^ 1 Naisille oli järjestetty kolmiotter l u , johon kuului .> pallonheitto, p i. tuushyppy j a 60 m :n juoksu. Alku-: aan lähti matkaan 8 naista, vaan osa heitti kilpailun kesken. 60 m:n juoksu: ^ . 1- V i o l a Hietala, Y r i t y s , 9.9 sek.; 2. Helgk M u k a r i . - Y r i t y s , 10.1 sek.; 3. Sylvi Hietala, I^ke Cdteau, 11.1 sek. Pallonheitto: 1. Helga Muk^ri 31.10 m.; 2. Sylvi Hietala 30.85 m.; 3. Kasvu Laukkanen, Lake Coteau 28.85 m.. Pituushyppy: . 1. Viola Hietala 3.62 m . ; 2. Helg a Mukari 3.35 m;; 3. Sylvi Hietala 3.05 m. -X • • • • • • - Naisten kolmiottelun lopullinen jarjeatys; ^' Aholff 1.45 m.; 3. O. Lekander Tri. tys, 1.40 m. ' Keikaanlieitto: 1. L Ahola 40.42 m.; 2. / Lno. m a 35.44 m.; 3. W. Lekander' 34.60 Kolmiloikka: 1. W. Lekander 12.4 sek.; 2. r A h o l a 10.75 m . ; 3. M . Pelto, Lab €ote/BU, 10.74 m. 100 m:n juoksu: 1. W.. Lekander 12.4 sek.; 2 L A h o l a j a E . Hietala, Lake Cotean 13.4 sek. s ' Miesten viisiottelun lopuIKnea JMJestys: 4 . W. I * k a ^ Yritys, 342.29 pist. 2. I. Ahola, Yritys, 325.18 "pist 3. O. Lekander, Yritys, 299.02 .pist. Naisten 4x100 m: n viettiä voitti Yritys ajalla 70.8 sek. Juoks i j a t : Lempi Pappila, Bertta Mn. k a r i , Viola Hietala j a Helga Muk a r i . Lake Coteaun joukkueen ai. k a 78.3 sek. Miesten 4x100 metrin viesti: Yrityksen O. Lekander ja Lake Coteaun Vaara lähtevät matkaan. Ensi vaihdolla on Yritys hiukan edellä j a kun Lake Coteaon seuraava mies pudottaa -viestikapulan, niin Yrityksen L Aholalla, W. 1. V i o l a Hietala, Y r i t y s , 91.65 Lahdella j a W. Lekanderilla ei ole pist. icnää mitään, kiirettä, joten aika tn. 2. Helga Mukari, Yritys, 88.22 lee 57 sek. Lake Coteaun viestiä ei 'pist. 3. Sylvi. Hietala, Lake Coteau, 64.09 pist. ' Poikain alle 18 vuoden kolmiotte. luun kuului kuulantyöntö, korkeushyppy j a 60 m :n juoksu. Osanott a j i a 5. Kuulantyöntö (8 Ib.): > 1. M . Leppä, Lake Coteau, 9.80 m^; 2. E. Hietala, Lake Coteau, 8.80 m.; 3;" W. iFääskelä, Y r i t y s, 7.75 m. ' " • . : Ulkomaiset sijotukset Canadassa TeoUisniis tar a l a Yhdysvaltalaiset. Valtion, maakuntien j a kuntien lainapap. $701,000,000 Teollisuuslaitokset yleensä 54000,000 Metsät, puutavara- j a paperiteollisuus 325,000,000 Kaivostuotanto 235,000,000 Yleiset laitokset ^ 138,000,000 Rautatiet 370,000,000 Kalastus 6,000,000 Pankki- ja vakuutustoiminta ................ 35,000,000 Kiinnityslainat . . . . . . . . . . . ' 25,000,000 Maanomistus 50,000,000 Brittiläiset $460,000,000 145,000,000 60,000,000 100,000,000 116,000,000 745,000,000 3,000,000 . 80,000,000 85,000,000 100,000,000 Yhteensä ?2,425;000,000 $1,890^000,000 Seuraukset ulkomaisen pääoman : valtaustyostä Nyt jo on havaittavissa .pelkoa yhdysvaltalaisten vaikutusvallasta tämän maan asioihin. Vissit raha-miespiirit edustavat tässä maassa brittiläistä pääomaa, joka on k i l pailijana yhdysvaltalaiselle pääomalle. Siinä on syy siihen, miksikä ei brittiläistä pääomaa edustava Royal-pankki saata myöntää yhdysvaltalaisten herruutta ulkomaisten sijotuksissa tässä maassa. Vaikka-he tietävät pääoman kansainvälisen luonteen, niin yrittävät he kuitenkin kiemurrella totuuden julki laskemisessa. Sillä totuus sellaisenaan olisi vaikea isku Canadan brit-tiläisyydelle. Ja tosiasia on, että maan" sinne sijotettua pääomaa. Tähän suojelemiseen sisältyi se- "kaantuminen Meksikon sisäisiin a-sioihin j a kaikenlaatuiset diplomaattiset vehkeilyt j a uhkaukset. Näillä toimenpiteillä onnistuttiin puolustamaan yhdysvaltalaisten öljyparoo-nien etuja ja vaikeuttamaan maan itsenäistä valtiollista elämää. Yhdysvaltalaisen pääoman menettelystä Canadaan nähden arvellaan sen muodostuvan etupäässä "hiljaiseksi j a rauhalliseksi valtaus-työksi." Siitä meillä onkin jo todistuksia. Puhumatta painetun sanan kantta tapahtuvasta työstä- tässä suhteessa, on yhdysvaltalaisella pääomalla ' liberaalisessa puolueessa tehokas' ••' apulainen. Konservatiivit Canada amerikalaistuu päivä päi- ovat vaalitaistelujen aikana väittävältä entistään enemmäUi Sitä mu-| neet liberaalien olevan Wall-kadun kaa häviää tietysti "brittiläisyys^*.' asialla. Äskettäin väitti työväen Yleisen mielipiteen muokkaamisessa edustajana iiittoparlamentissa t o i - ovat tärkeänä tekijänä Ämerikalai- minut J . S. Woodsworth, että K i n - nen sanomalehdistö j a kirjallisuus. Niiden levikki tähän\ maahan osottaa "yleisen mielipiteen" muokkaamisen amerIkäläiseksi, olevan paljo voitolla vastaavasta brittiläisestä vaikutuksesta.: Ja yhdysvaltalainen pääoma tulee huolehtimaan siitä, että tätä "hiljaista j a rauhallista v a l - taustyötä" jatketaan entistään suuremmassa määrässä. : Kysymys siitä, mitä Yhdysvallat tulevat tekemään tässä suhteessa, on mitä mielenkiintoisin. Onhan tunnettua Yhdysvaltain suhtautuminen Meksikoon. Kuii Meksikoon o li tullut sijoitetuksi suuret määrät yhdysvaltalaista pääomaa, ryhtyi Yhdysvaltain hallitus , "suojele-gin hallitus- tiedusteli - ^ a l i - k a d un mielipidettä joissakin tärkeissä l a - kieiii^ksigsä,. ennenkuh esitti niitä lainkaan parlamentille. Tämä osott i niitä n\enettelytapoja, mitä y h dysvaltalainen; pääoma käyttää C a nadan valtaamisessa. Vaikkakih konservatiivit pauhaavat isänmaallisuudellaan ja britti-l^ isyydellääh, j a vaikkakin on totta, että konservatiivit edustavat tässä maassa etupäässä brittiläisiä finans-sietuja, on toisaalta ilmeisen selvää, että olipa vallassa kumpi t a hansa näistä kahdesta puolueesta, n i i n St. James-kadun : (missä canadalainen finanssipääoma keskittyy) Korkeushyppy: 1. W. Jääskelä 1.25 m.; 2. O. Koski, Yritys, E.: Hietala ja M . Leppä 1.20 m. 60 m:n juoksu: 1. E . Hietafa 8.9 sek.; 2. W. Jääskelä j a M . Leppä 9.4 sek. Poikain kolmiottelun lopullinen järjestys: 1. E . Hietala, Lake Coteau, 167 pist.. . 2. M . Leppä, • Lake Coteau, 163.25 pist, 8. W. Jääskelä, Yritys, 151.69 • • pist. Ikämiehille, ikäraja 30 vuotta, oli järjestetty samat lajit käsittävä kolmiottelu kuin pojillekin. Kuulantyöntö (16 Ib.): 1. J . Luoma, Lake Coteau, 9.08 m.; 2. S. Mäki, Yritys,, 8.97 m.; 3. M. Pelto, Lake Coteau, 8.83 m. Korkeushyppy: 1. S. Mäki -1.40 m . ; 2. J . Luoma 1.35 m.; 3. M . Pelto 1.30 m. 60 m:n juoksu; 1. S. Mäki 8.9 sek.; 2^ Luoma ja Pelto 9.1 sek. X Ikämiesten kolmiottelun l o p n l l i n^ järjestys: 1. S. Mäki, Yritys, 178.06 pist. 2. - J . Luoma, Lake Coteau 172.25 pist. 3. M. P e l t o , Lake Coteau, 168.19 pist. Miesten viisiotteluun, johon kuul u i kuulantyöntö, korkeushyppy, keihäänheitto, kolmiloikka j a 100 m :n juoksu oli 8 osanottajaa, saavuttaen seuraavia tuloksia: \ Kuulantyöntö (16 Ib.): 1. W. Lekander,; Yritys, 10.05 m.; 2. J . Luoma, Lake Coteau, 9.85 m.; 3. I. Ahola, Y r i t y s , 9.17 m. Korkeushyppy: ' 1. W. Lekander 1.55/: m.; 2. L .|— ^—_— ,„•"'', ^ kadun mielipiteet ja toivomukset sekä yrittää sovitella niiden kanssa. E l l e i niin tehdä saattaa Wall-katu fS näyttää ksmtensä j a siitä koituisi voittamaton* tilanne kotimaisille k a pitalisteille. Sen vuoksi annetaank i n yhdysvaltalaisen pääoman tehdä "hiljaista j a rauhallista valtaus-tulee ottaa huomioon myöskin •Wall-J työtä.1 tuotu maaliin. Miesten 800x400x200x100 m:n viesti: * Matkalle lähtevät Yrityksen L Ahola j a Lake Coteaun E. Hietala, j o k a on sairastellut viime aikoina. Hän niin ollen ei jaksa seurata Aholan kovaa vauhtia, joka tuo viest i n seuraavalle miehelle hyvällä «tn-matkalla.. Etumatkaa jatkavat W. Lekander, Ö. Lekander ja W. Lahti n i i n ; että lopussa ön välimatka: noin 250 m. Aikaa kului 4 m. 40 sei Lake Coteaun aika 5 m. 25 sek. Pallopelin voitti myöskin Yrityksen joukkne 16 juoksulla Lake Coteaun joukku-, «en 6 juoksua vastaan. Yrityksen joukkueessa pelasivat A. ja W. Laht i , J. j a H . P a p p i l a , K. Kemilä, JL Pekkala, A . Kallio, W. Jääskelä ja E. H i U . Koydenvedosta v o i t t i Lake Coteaun vahva joukkne Coteau H i l l i n joukkueen. Lake Coteaun joukkueessa vetivät H. Jokinen, F. Vanne, E. Karppinen, W. Niemi, W. Rapakko ja S. Annala. Edelläluetellut lajit olivat kaikid voittokilven kilpailuaineina. Ja jokaisen yksityisiäjin ja ottelun sekä joukkuekilpailun voittoja saa 3 pistettä, toinen 2, kolmas 1 pisteen. Tämmöisen pistelaskupernstaa mukaan voitti Coteau Hillin Yritys voittokilven vuodeksi haltuunsa, saaden 80 pistettä, Lake Coteaun saadessa 51 pistettä. Kilpi on voitettava kolmasti ennenkuin sen sa» omakseen. , ' Ystävyysottelun pallopelissä pelasivat Yrityksen ja Lake Coteaun naiset keskenäao. Ottelusta muodostui jännittävä pe^ jonka Yritys kykeni voittama» niukasti 13—12 juoksua vastaan- Voittaneessa joukkueessa P «W Ebba.-Helga j a Bertta M^^^f^^' sie j a E l l i Oja, Viola ja Sylvi tala, Leinpi Pappila ja kunniotu-jana Valte Lahti. Lopuk»! lienee paikallaan sanoa, että a i j j; nuori j a nouseva pol^^'''' S edustettu ^näissä kilpailuissa. >^ ollen urheiluliike, täällä on non-massa voimakasta nousuaan, teidän vanhempi väki tulee ^utij - eteenpäin kaikilla mahdolhsjUaJ^: noila. Nouskoon työläisurhei u t a maailman niin voiniakkaa^'i. « se kerran toisten työläisten ' vapauttaisi työväenluokan ny^> tä sortojärjestelmästä. — UUDISTAKAA mAUKSl |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-08-25-04