Vapaus, December 6, 1927

              SIVU 2 Tiistaina, joiilukutin 6 p;nä—Taes.» Dee 6 No. 160 -^1927
VAPAUS
s. C. KEO..
T O I M I T T A J A T i
T. N. CABlSOJr. B. A. TESnVttES, B. PEHKONE».
Bcpstcred st tb« f tm OfDet I>«p«zta«at. Otuva. aecosd C U M nutter.
VAPAUS (La>ertr)
Tbs Ottlr M E U of F i u b b V b r l u n i a C«n»d«. PabUibed Is Sadbary,. Oat^ eveir ilaaäaj.
TILAUSHINNAT: ^
I Tk. ttM. 6 U c tZJO. 3 kk. fl.TS ja 1 klc. tlM. — naymXtoibiu i» Snonceo aeU iBiio«ne
•OmaiiUe: 1 r k . f ö i » , 6 k i . t 3 ^ . 3 kk. $ 2 ^ j a 1 kk. tl-OO.
Caaatba noaMlalics tjSriettSa «isea Ziaealasaatttjc Omattjj SoOs'j Mutta tsta d v ä t ymmärtäneet H I U U -
m», 0 » t , BaaBoUix. tii.Ui»a. keakiriikko».. tantaSn. ja p e i a s t a i » . tomat pUOluCemme jäsCnet (.Sfaljap-nikov,
Medvedjev y.iru). He näki­vät
uudessa talouspolitiikassa aino-astaan'
vallankumouksellis-proletaa-risen
aseman menettämisen, prole­tariaatin
diktatuurin lopun alun.
Uuden talouspolitiikan myönteisiä
puolia he eivät nähneet, eivät yin-märtäneet.
"Työväen oppositsionin*'
horjumisen pohjana oli äärimäinen
epäluottamus työväenluokan ja mei­dän
puolueemme luoviin voimiin.
Lenin kävi "työväen oppositsionia'*
vastaan mitä päättävintä taistelua.
Tämän taiäfdun merkeissä pidettiin
X puoluekokous ja osaksi X I puo-luekokoqs,
jonka täytyi asettaa jopa
kysymys Shljapnikovin puolueesta
erottamisesta.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
NainaiiisotakMt %IM keita, tJilO kakai kaitaa. — Anoliittcoamesonmatakaet SOc. palautuoma. —
IfiauBBssuoiliaotakaet SOe. kerta. tI-00 3 kertaa. — Srntfmäilmotifkaet tlM keru. $2M S kertaa. —
AviocroOmotakKl KM kerta, fSM )ukju kertaa. — JUUoailBiolokaet I I J » kerU. — Koolemanilmolnk-
•M SZJOO kerta, SOc. >iam«ktB kUtoalisMcIu tai maiatorärsTliä. — Halataaaiiedot ja o M t e i l m o t o k Kt
Me. kerta. 11.00 kolsie kertaa. — TilapäiailaotUjiea ja iIiBOlaaH^t><*o"«> <">. vaadittaesta. läbetettäri
UatMBihioU etökäteeo. — Tiiaokaia^ j o i u ci »earaa raka, ei (olla läiietamSäa. paitai aataoueMea. joilla
Lebteca aiotut iUaoloIuet pitää oUa koottofiua kelio 12 ilioestfmifpäiväa edeUi*c<iä arkipäiTäoä.
Vapaadea toiBitsat Zibertjr BBildiss, 33 Lonia Street. pBbcIio 536W.
Vapaoden kosttori: Liberty BiiiIdiD(, 35 Lonie St. Pubelia 1033. Pottioaote: Box 69. Sudbary, Oat
vin kaikkien oppositsionilaulujen
pohjäsäveL
Ja tämän opportunistisen epäus­koa
pohjalla työväenluokan luoviin
voimiin nähden ovat he, yhtyen
Trotskin kanssa, asettuneet trotskis-min
lipun alle, käyden suututtavaa.
CcDcral adiertiaiag laiea 7Sc. ptt co). tncb. Hiaimom cbar{« for aiatle inaertloa 7Sc. Tbe Vapana
!• tfaa bc>t adirertiting isediam amoof liie Fianitb People ia Canada.
Joa ctte-milloia taiiaaaa aaa raMaurta ciakimäiseea kjrjeeaeenae, kirjotiakaa aadelleea liiUueaboiUjaa
yMfooaaUiaella BimeUä: J . V . KANNASTO. liikkeeahoiuja.
BfiDoin ja miksi syn^ Nenrostoliifon komina-leessa
oppositsiom
Bolshevikkien leniniläinen puolue vaja Shisn^-Iehdessa. Lenin nimitti
ei ensi kertaa ^oe oppositsionin
hyökkäyksiä, oppositsionin, joka on
syntynyt puolueen riveissä.
Oppositsioni-mielialat, s.o. tyyty­mättömyys
puoluepolitiikkaa koh­taan
on ikäänkuin säännönmukai­sesti
ilmennyt silloin, kun elämä on
asettanut puolueen eteen uusia vai
keita tehtäviä. Sellaisissa tapauksis­sa
on melkein aina löytynyt yksi­tyisiä
puoluejäseniä, jotka ovat pe­lästyneet
tai eivät ole ymmärtäneet
uusia tehtäviä, joita on tullut puo­lueen
eteen. Ne ovat joutuneet pa­kokauhun
valtaan, epätoivoon uusis­ta
vaikeuksista, tai sitte esittäueet
omaa politiikkaansa, jota puolueen
enemmistö ei ole halunnut hyväksyä
selvästi vääränä ja virheellisenä po­litiikkana.
Sellaisten mielipiteitten kannatta­jia
voi suyresta puolueesta aina löy­tää
Jonkun satasen, eihän puolue-tietoisuus
ole puoluejäsenjoukoissa
kaikilla yhtäläisesti kehittynyL Jos
' "johtajien" keskuudessa löytyy muu­tamia
horjuvia ja uusien tehtävien
edessä pelästyviä hen^löitä, niin ei
ole vaikea löytää puolueen riyijä-sentenkään
keskuudesta joitakin hor­juvia
ja^ yhteiskunnallispoliittista
asemaa huonosti- ymmärtäviä henki­löitä.
Siten nmodostiiu kokonaisia
^ oppositsioniiyhmiä j a koplia,- joita
vastaan puolueen pn täytynyt käy­dä
päättävää taistelua.
Miksi?
y Siksi, että jokaiseen sellaiseen op-positsioniryhmään
sisältyy suuri
vaara puolueelle. Fuofue on silloin
"voimakas ja voi lujasti johtaa tyd-väenluokkaa
ja talonppikaistoa (ja
" nykyisin kokonaista valtavaa valtO'
kuntaa) t kun se on yhtenäisen tah­don
ja rautaisen kurin lujasti yh-teenliittämä.
Sillä tavoin rakensi
Lenin puoluetta. Lenin neuvoi puo­luetta
etcenkinpäin säilyttämään yh­tenäisyyttä,
tiiviyttä ja kuria omissa
riveissään tarkasti kuin silmäterää.
Mutta jokainen pppositsioniryhmä
särkee tätä yhtenäisyyttä ja tiiviyt­tä,
uhaten vetelÖiitää rautaisen-puo­lueen.
Varsinkin tahtoo tämän teh­dä
— ja aivan tietoisesti — nykyi;
heidän silloista menettelyään "la-konrikkuriudeksi",
petokseksi. Le­nin
vaati heitä silloin erotettavaksi
puolueesta. Jälkeenpäin j^tsotti Le­nin
puolueelle, että Kamenjevin ja
Sinovjevin Lokakuun horjumiset
"eivät olleet sattumia". Nyt näkee
puolue, miten oikeassa oli Lenin
arvioidessaan näiden toverien poliit­tista
opportunistista luonnetta.
Puolue meni Sinovjevin ja Ka­menjevin
Lokakuun "horjumisten"
ohitse, ja puolue toteutti heidän vas­tustuksestaan
huolimatta proletari­aatin
diktatuurin. '
nen oppositsioni, jota johtaa Trots­ki,
joka tuli bolshevikiksi vasta Lo­kakuun
vallankumouksen aattona,
mutta joka sitä ennen oli monet
vuodet menshevikki. Emme tässä
yhteydessä voi lähemmin syventyä
kaiken puolueoppositsionin histori­aan.
Mainitsemme vain oppositsio-r.
ihorj uraisten tärkeimmät kohdat.
Heikkoja päitä pyörryttää
Lokakuun vallankumouksen aat­tona,
Leninin nerouden johtamana,
puolue valmistui tarmokkaasti kapi-liaan
kapitalistista järjestelmää vas­taan.
Kapinan tapahtuessa tarvitaan
ehdoton yksimielisyy?, poikkeuksel-
" Imen yksimielisyys, poiUteukselli-nen
kuri ja kaikkien voimien jänni­tys.
Proletariaatin edessä oli jätti-läistehtävä
-— proletariaatin dikta­tuurin
pystyttäminen. Ei ihmer^et-tä
tämän tditävän vaikeuksien ja
suurenmoisuuden edessä pyörrytti
heikkoja päitä. Nykyisen opposit­sionin
johtajat (oikeammin "ala-johtajat")
I^amenjev ja Sinovjev
nousivat kapinaa ja vallanJcumousta
vastaan, puoluetta vastaan. Leniniä
vastaan. Löytämättä kannatusta hor­jumiselleen
ja poliittiselle pelkuruu­delleen
puoluejoukkojen keskuudes­ta,
esiintyivät he puolueen pään
ylitse j a panivat vastalauseensa ka­pinaa
vastaan j a Leninin-politiikkaa
vastaan puolimenshevistisessä "No-
Trotski pudistautuu jälleen vireille
V. 1923-^24, jolloin puolueella ei
ollut enää johdossa Leniniä, oli
meillä trotskilainen . oppositsioni^
Tämä oppositsioni syntyi, taloudelli­sen
pulan pohjalla, jota maa sai
kokea. Talouspula oli seurauksena
Neuvostoliiton yleisistä taloudellisis­ta
puutteellisuuksbta, koska maa ei
ollut vielä täysin tointunut taloudel­lisesta
rappiotilasta. Trotski, joka
silloin yhdisti johtonsa alaiseksi
muutamia vanhojen oppositsionien
jätteitä, käytti hyväkseen taloudelli­sia
vaikeuksiamme^ kävi hyökkäyk­seen
puoluejohtoa vastaan. "Puhdis­taa
puoluekoneistoa", oli silloin
trotskilaisuuden tunnuksena.
Sattumaltako vai ei sattumalta on
Trotski ollut ja on edelleen tämän
oppositsionin johtajana? Ei, tieten-uiän
ei sattumalta. Olemme huo­mauttaneet
jo Trotskin ristiriidasta
^eninin kanssa Brestin rauhan ky­symyksessä.
Edelleen poildcesi Trots-ci
leninismistä suuresti ammattiliit-tokysymyksessä.
Trotski aiheutti silloin keskuste­lun,
jonka Jjenin määritteli liialli­seksi
ylellisyydeksi. Taistelussa puo­luetta
vastaan, "puoluekoneistoa"
vastaan, jonka taistelun Trotski al­koi
Leninin kuoleman jälkeen, tuli
ilmi koko Trotskin vanha menshe-puolueemme
historiassa ennenkuulu­matonta
taistelua puoluetta vastaan,
leninismiä vastaan.
Ei ole vielä tullut lueteltua kaik­kia
oppositsionivirtauksia. Olemme
jättäneet mainitsematta "mjäsnikovi-laisuuden",
"rabotshaja pravdan"
ryhmän, nykyisen "sapronovilaisuu-den".
Olemme merkinneet vain tär­keimmät.
Ja on suoraan sanottava,
että vaarallisin ja sietämättömin
taistelumenetelmiinsä nähden puo­luetta
vastaan on nykyinen opposit-lisesti
lähteä näiltä' kämpiltä ja ja- |i
listaa ne boikottitilaazL. M |\ - A «-il. *
Tfilkoon tässä mainituksi vielä | f 011 ATluQnD
muuan seikka, että Jcuinka helläva- la
roen kämppäin isännistö koettaa
suojella värväämiään rikknreita.
Näillekin kämpille (taäpui jotain vie­rasta
kansallisuntta noin kyinmen-kunta
siÖoin kun olinme työt lo­pettaneet.
Heitä säilytettiin of-fiisissa
niinkun jotain kallista aar­retta,
suojellakseen joutamasta ni'
tä meidän kanssa kosketuksiin. Kui­tenkin
ennen lähtöämme saimme
heitä tilaisuuden puhutella ja ilmoit­taa
tästä tilanteesta. Vaan niinkuin
tiedämme, eivät he ole selvillä «itä
minkälaisia raukkoja^ he ovat sil->
loin kun jäävät työhön sellaiselle
työma^le, • jossa toiset ovat alkaneet
taistelun kurjien elinehtojensa pa­rantamiseksi.
Valkeni sitten torstai-aamu, ensi-
. . , . . 1 1 . 1 mainen päivä ^ joulukuuta, jolloin
siom. Ilmankos sen taistelu puoluet- Lähdimme kaikin kuljetuissa riveis­tä
vastaan aiheuttaakin yleisen suut- sä, Työväemnarssia laulaen ja kul-tumuksen
puoluejoukoissa ja yleisen jimme sitten tämän yllämainitun
Martin Henrieksonin pnltetilaisna-det,
T.k. päivänä tulee Martin
Heariksonnilla olemaan vielä kaksi
puhetilaisuutta, ensimäinen kello 3
iltapäivällä ja toinen illalla ohjelma-iltamien
yhteydessä. Jokaista ke-hoitetaan
saapumaan näihin tilai­suuksiin,
sillä meillä on ainoastaan
harvoin tilaisuus saada olla luento­tilaisuuksissa.
Ja etenkin He^hrick-sonin
luennot ovat-sdiviä ja helposti
ymmärrettäviä, sillä hän, vanhan
kokemaksensa perusteella osaa laa­tia
luentonsa helppoon ja hyvin ym-märrettävään
muotoon.
MitS tnlee olemaan joulun aikana
haalilla? Kaikki komiteat -ovat ol­leet
kiireisesti toimessaan, naisten
ompeluseuraa myöten. Pioneerio-sasto
on alkanut harjoittelemana
ohjelmaa iltamiaan varten, jotka
pidetään niinkuin pyhäkoulun päät­vaatimuksen
päättävästi tehdä loppu ™atkan Timminsiin, jonne saavuttu- Jtä^jJä^is^ik* s^ i. - Omp" eluseura dn tehxn'y-t ""* =<»xxv,.u« imenen pam seinää
tästä oppositsionista. Sen tekeekinh™"^ joukkomme herätti suurtaM^^sitoita. joita aikoo myyda toi-_„„skaten pään ja yläruumista. Ta- « u j u i u p p u a i u i u i i i s i o . ^ c u t—i meenDantavissa iltamissa joulun ai- w„+ . . . . . "
TYÖPAIKOILTA
**Ei rauhaoy ei sotad*
Toteutettuaan Lokakuun vallan­kumouksen,
sai puolue ^vastaansa ta­vattomia
vaikeuksia. Naiden vaike­uksien
yleinen määritelmä voidaan
supistaa kahteen sanaan -—Brest
Litovskiii rauha. ^
Kerenskin hallituksen jättämä se
kasörto, sotaa vastustava ja rinta
malta pakeneva armeija, virkamies
ten ja intelligenssin saboteeraus^
saksalaisten hyökkäävä armeija jne.
jne. Näytti sillfä, etta kaikki nämä
vaikeudet kukistavat välttämättä
nuoren proletaarisen vallan. Tarvit
tiin Leninin neroutta, hänen ran
taisto voitohtahtoaan, jolla hän ky­keni
innostamaan joukot, jotta sei
laisessa tilanteessa tuli merkittyä
oikea politiikka. "Levähdysaika",
rauha millä hinnalla tahansa
kas se voi silloin pelastaa proleta
riaatin diktatuurin. Ja jälleen'nousi
tätä linjaa vastaan horjumisia ja
vastustelulta. " E i rauhaa, ei sotoa",
julisti Trotski. Puolue alistui het­kiseksi
tälle tyhjälle fraasille . ja
saatiin siitä maksaa, saksalaisten
hyökkäys. Nämä vallotUvat Pihko-
Van ja asettivat ankarat ehdot Brest-
Litovskin rauhansopimuksessa, joka
kuitenkin täytyi allekirjottaa ja en­tistä
paljoa huonommissa oloissa.
Mutia jo allekirjotettukin rauha
kohtasi ankaraa vastustusta muuta­mien
toverien taholta. Joukko tove­reita
ei uskonut leniniläisen **leväh;
dysajan" mahdollisuuteen ja tarko-tuksenmukaisuuteen.
He tahtoivat
hävittää rauhan, tahtoivat "vallan­kumouksellista"
sotaa. Ne olivat
n.s. "vasemmistokommunistit". Par
ha Vain, että vallankumouksellisia
päätöslauselmia -oli paljon, mutta
vallankumouksellisia joukko-osasto­ja,
rykmenttejä, divisiooneja oli
liian vähän. "Vasemmistokommu-nistien"
politiikka oli epätoivon po­litiikkaa,
pakokauhua puolueen ja
proletariaatin diktatuurin edessä
olevien valtavien vaikeuksien takia.
Puolueelta jä Leniniltä vaadittiin
paljon vaivannäköä voittaa tämä
"Vasemmistolaisuuden" vallanku-mousfraaseilla
ratsastava opposit-sionisairaus.
Käännekohdassa
Siirtyminen sotokommunismista
uuteen talouspolitiikkaan synnytti
uusia horjumisia ja uutta opposit-sionia
puolueessa. Se oli n.s. 'työ­väen
oppositsioni". Uusi talouspoli­tiikka
ilmeni aluksi perääntymise­nä,
joka oli välttämätön ja väistä­mätön.
Kansalaissodan lakattua ei
puolue voinut jatkaa kansalaissodan.
oloissa syntynyttä talouspolitukkaa. r^an kosM «itä aviisia ja kompasta
Tämän politiikan jatkaminen uhkasi jossa sinäkin Isko tienaat jokapäi-särkeä
työläisten ja talonpoikain l i i ­ton,
joka merkitsisi vallankumouk­sen
perikatoa. Kaikkein ensin ja
kaikkein parhaiten ymmärsi tämän
meidän suuri johtajamme Lenin.
...%^rr^^ kaupmikilaisten keskuu-h^^nPantavissa iltamissa joulun ai-meidan
X V puoluekokouksemme. K^^^ harvinaisen valtava olikin NäytelmäseuraTla on kappale,
1. Flerovski. I joukkomme jollaisia harvoin näh-p*"^ .' 7 , joka tullaan esit-dään,
ainakin Timminsissä. Kokoon- häkään jouluna. Myöskin on näytel-
Neuvostoliiton kommunistipuolu-1 nuimme sitten siellä -suomalaiselle h " ^ ^ ° ' » Pä»"^°y* ^^^"^ ^PP^^«^"
een viidestoista edustajakokous alkoi haaliUe, jonne kutsuimme valoku: Tuntematon nainen Vielä on jär-aa
, vaajan ikuistuttaaksemme tämänh«^'^**y uadenvuoden aattoillaksi
Moskovassa viime torstoma. . 1 ^ ^ ^ . ^ l.et£n,.vieT^^Men^^^^^^^^ iltamat näytelmäseuran
kojen perästä muistaaksemme että M^^olta, joten touhussa sitä ollaan,
meitä silToin oli joukko, foka yksi-P^a"^» numero 77, joka tullaan esit-mielisesti
oli lähtenyt liikkeelle elin- esittäjäksi Airolan ViUen, joten kap-ehtojensa
parantamisen tähden. Sen I P^^^^n menestyminen tulee olemaan
jälkeen aloimme kokouksen samalla h^^™^-
haaiaia, jossa keskustelimme siitä. Paljon viljaa yhtenä paiyäna. V i l -
mihin toimenpiteisiin meidän on J^n kuljetuksella on oUut kiireiset
"ryhdyttävä tämän lakon onnislumi- P^^^ät näinä päivinä, sillä laivalii-
Niemen ga Gibsonin kämpillä, jot-| seksi ja päätimme laiiTtaa suomen-ja kenne alkaa loppumaan yksin jää-ka
sijaitsevat 9—11 maUiin Timmin-Unglanninkielisiä lentolehtiä, joita suhteidenkin vuoksL Kylmät pakka­sista
KjjTniscotian tien varrella. levitetään ympäristölle. Myös pää- set, jotka ovat olleet, ovat alkaneet
Näillä ESmpillä työskenteli noin 70 timme järjestää iltamat lakkolaisten Jä^^^y**^™^'» ^^^t^»' Kaikkein suu-miestä,
joista järjestyneitä oli 35. hyväksi. nn määrä mitä tähän asti on yhtenä
Vaikka järjestyneiden luku ei ollut- K Vielä päätimme antaa paheksu- P^i^^"^ lähetetty ulos, saavutettiin
kaan sen suurempi, niin siitä .huoli-) mislauseen E. Kivi-nimiselle mie- 2 :na päivänä, sillä mainittuna päi-matta
oli yhteisymmärrys työläisten helle joka oli jäänyt pois yllämaini- vänä lastattiin ulos yhteensä 5;900,-
kesken hyvä. Näillä kämpillä oli tusta kokouksesta, mitään syytä i l - 000 bushelia, joka on koko sievoi-muuteman
viikon ajan katkaistu 16 soittamatta. nen summa yhden sataman viljan
jalan paperipuite, joiden hinnat oli- Tämän ylläolevan Mrjotuksen pe- käsittelylle,
yat 5—6 senttiä kappale. Viisi sent- xusteella pyydämme, että työläiset Huomioon otettava. Union jäse-tiä
maksettiin sellaisilta paikoilta. Pysyisivät *pois tältä mainitulta alu- "^l^e on kerta ennemmin huom^tet-rasivat
talojaan ^ koiraterppareiUe
jotka ammattiaan'harjoittavat '
Pääteltun alistaa piirikomiteaOe
koettaa saada suomalainen järies.
täjä P.-Ontarion piiriin.
uhriksi joTitui
taalla eras nuon canadalainen pari-kunta,
josta seurauksena oli toisen
kuolema. He nimittäin olivat U
lalla menneet nukkumaan ja tavan
mukaisesti jättäneet koliuunin pa
lolle. Noin yhdentoista aikaan yöi.
lä heräsi mies kovaan kurkun pako­tukseen,
löytäen vierestään vaimon­sa^
korvistaan, vertavuotavana ia
kuoliaaksi tukehtuneena.
Henkensä kuUasta sai antaa eräs
nuori Canadan ranskalainen mies
Wright-Hargreaves-kaivannolla 3o p
marraskuuta, ollessaan 850 tasan­teella
löysiä pudottelemassa. Tove­rinsa
kanssa oli hän varmentamassa
paikkaa josta tuli olemaan jonkun-verran
lukettä. Heidän siinä kan-kiessa
tuli puolittain katosta ja puo­littain
seinästä odottamattoman
suuri lohkare sillä seurauksella, että
löi sanotun miehen" päin
paturman uhri oli suomalaisilta hy­vin
suosittu taipuisuutensa ja koh­teliaisuutensa
tähden. — No. 1.
Lakko
Timmins, Ont.
"Permantopaikka no. 10" esite­tään
osaston näyttämöllä 11 päivänä
joulukuuta. Tämä on hauskin ope­retti
mitä täällä vielä koskaan on
esitetty^ ja samalla myöskin suurin
ja vielä suuritöisempi, joten hinto­jakin,
eli sisäänpääsyä on hiukan
korotettu tavallisuudesta. Sisään­pääsymaksuja
ei ole korotettu siitä
syystä;''että kappaleessa olisi eli e-siintyisi
- mitkään erikoisnäyttelijät,
vaan on se tehty siitä syystä, että
kappaleessa on suuremmat menot
kuin . tavallistesti. Mutta tässä kap­paleessa
on enempi kuulemista kuin
jossakin muussa kappaleessa, yksis­tään
musiikkiakin on tässä tekelees­sä!
noin 76 sivua. Ja vaikkei maksai­si
kun sentin sivusta kuul»nnsen
vuokraa, niin silloinhan se olisi jOi
maksettu. Niille meheville sanan-sutkauksille
ei jäisi tässä tapaukses­sa
minkäänmoista korvausta. Kap­paletta
on harjoiteltu jo pitemmän
aikaa, joten se on takeena että ei­köhän
siinä onnistuta kohtalaisen
hyvin. Mennäänpäs siis joukolla kat­somaan
tätä'Tcolmen vartin annosta.
'Eteläpääläiset eivät tarvitse lähteä
palelluttamaan itseään, jos vain an­tavat
meille haalin, niin- tulemme
sen näyttelemään siellä, — Boller-städt.
" ^
vismi.
Trotski oppositsionin johtajana'
Trotskilainen oppositsioni XIII-puoluekokouksessa
lyötiin. Joukois­sa
ei Trotskilla ollut kannatusta.
Mutta XIV puoluekokouksessa sai
hän apua Kamenjeviltä ja Sinovje-vilta,
n.s. "uudelta oppositsionilta",
ja tuli hän pian tämän oppositsio­nin
johtajaksi.
Mitkä ovat tämän oppositsionin
syjrl? ,Ne ovat niissä uusissa poliit­tisissa
ja- taloudellisissa Vaikeuksis­sa,
jotka ovat nousseet puolueen
eteen taloutemme uudestimuodostu-misen
johdos to sekä kansainvälisen
proletaarisen vallankumouksen vii­västymisen
johdosta. Kamenjevin jä
Sinovjevin horjumiset oVat samaa
laatua kuin Lokakuun päivinä. Sil­loin
he eivät uskoneet työväenluo­kan
voitonmahdollisuuteen, ja nyt
he eivät usko voittoisan sosialistisen
rakennustyön mahdollisuuteen mei­dän
maassamme.
"Me olemme hukassa — koska
maailifianvallankumous viivästyy".
jossa metsä oli pienempää ja maa eelta niin kauan kun tilanne on {
tasaisempaa. Tiet piti tehdä 20 jal- sel^nnyt. — Valittu, raportteriv
kaa leveät, a'oka on ennen kuuluma-{
ton. 6 senttiä maksettiin sellaisilta |
paikoilta, jossa oli metsä isoa. Hin­nat
kun olivat näin perin alhaiset,
niin päätimme yksimieliseisti vaatia |i
1 sentin ylennystä kappaleelta. Mut-
VancoQverm Dalina
tu. että L.W.I.Union of Canadan
Port i Arthurin aluekomitea jon kut­sunut
koko aluetta käsittävän yhtei­sen
neuvottelukokouksen Port Art­hurin
osaston talolle, alkavaksi jou­lukuun
25 päivänä kello 10.30 aa­mupäivällä.
'Niille kämppäperukoil-
- - -. , Taalla ollaan ankara. . a touhussa 1 ^ ^ ! " » ^ . . !^
ta kun kämppäkomitea oli tämän sen suuren konsertin valmistamises- * ^ lähettää tietoa, voivat union ja-vienyt
isännistön tietoon, niin tämä sa, joka tulee pidettäväksi Clinton- L ^ " ^ * huomioon ja al-oli
katkera pähkinä heille purta- haalilla jouluk. 17 p:nä ja jossaP*^ kokoukseUe esi-vaksi.
tulee esiintymään kolme-kuoroa ja
Tuo heidän tiittu vastauksensa se ainakin yksi, eUei parikin orkeste- kokoukseen,
nytkin saatiin kuulla, että me emme ria. i • \ ^««*»«»'- Port Arthurilla
voi maksaa yhtään enempää. Joka Tilaisuus on järjestetty lauantai- ° " ^ ' ^ f hUono viime kuukausi,
ei ole siihen tyytyväinen nun men- illaksi, että ulkoseurakuntelaiste»-^""*'®"^®" aikana tapahtui ainoas-köön
muualle, Niinkuin tavallista, kin on mukavampi saapua kun tie^ syntymatapausta, 18 naima-on
isännistön vastaus tällaisissa ta- tävät saavansa levähtää sunnuntei- ^"P^^ ^9 oU kuoleman
pauksissa aina läpitunkevan pistävä, aamuna sen reiman tenssin jälkeen **P^"^^^' Edellisenä vuonna sa-töykeässä
äänilajissa annettu. Niin- joka alkaa konsertin päätyttyä kuussa oli syntyväisyys 40,
pä nytkin annettiin kaikki isännis- — — _ Ja voi sitä kansan paljo- ".^^°**^"P^^ 20 ja kuolemantapauk-tön
vastaukset hyvin mahtipontisi- utta mikä silloin on haalilla -— I sia 15. — J .
na ja torjuvina, , luullen kai tällä Lippujakin kuuluu myydyn ja
tavalla saavansa hajaannusta ja eri- Niin, minä en tiedäkään kuinka!
mielisyyttä työläisten keskuudessa, monta sataa, mutta kuuluu niitä ole-j
Vaan näin ei kuitenkaan käynyt. Tä- van jälellä vielä joitekii^ — —. N i i -
mä vain päinvastoin antoi työläisille tä on myyty viidelläkjnnmeiiellä
uutta intoa ja varmuutta, että yic- sentillä kappale ennakko-ostella, l
simielisyys on voimaa, joten mei- vaikka asiantuntevat sanovat niitä}.. Kirkland Lake, Ont.
ään on käsikädessä seistävä vaati- vähintäin dollarin arvoisiksi. Ovella
mustemme takana. Merkille pan- maksavat samaiset liput 60 senttiä.! Rkm kokouksessa 20 p marras-ihnenee
hyvin u- Ilmoituksesta myöhemmin käy kuuta 'hyväksyttiin puolueeseen uk-sem
tällaisissa tapatiksissa, nimit- selville alkamisaika y.m. seikat sekä Uainalainen solu, toistaiseksi tbimien
tem etta syypaiksi tulevat muuta- mitä kaikkea siellä saa kuulla ja kieliryhmänä. '
. ' \ ' Niin kä;jä^ tallakin nähdäkin. ^ Evästyksenä piritoimikunnan jä-
Kertaa ette kolmelle henkilölle an- Silloin olemme tilaisuudessa ar- senille lausuttiin, etta oUsi perustet-nettiin
poistumismääräys taita alu-vostelemaan mitä uhrautuvalla jouk- tava lehtikomiteoita paikkakuntauu-eelta
määrättynä hetkenä, tai muus-kotoiminnalla ja uutteran johtajan, tisten lehteen saantia tehostamaan,
sa tapauksessa seuraa linnatuomio, toveri Blomin avulla on aikaan Kutsuttiin kolme paikkakunnan
Kun ei isännistön taholta alkanut saatu.
. . . . . . c- • suostumusta vaa-j Sielläpä siis tavataan yksi niin-! een 3^^^^
sellainen on. Kamenjevin ja Sinovje- timuksiimme. nin päätimme yksimie- hjuin toiiienkin. si•h"t eeri". | een 3asema, seuraavaan K k .n koko-talojen
omistajaa, jotka ovat puola
jäseniä, seuraavaan Kk :n koko
ukseen, syysta koska tietensä vuok-
Olemme saaneet taas eräälta ys-tavältämme
kirjeen. Ei mitaän ta­vallista
imelää rakkauskirjettä, vaan
oikein asiallisen ja proletaarisella
vakavuudella kirjoitetun kurjeen.
Julkaisemme sen seuraavassa, etta
koko lukijakunta pääsee kuusalle,
mista on kysymys:
"Luppovaaran Isko.
K. Toveri.
Sinua Isko ehkä hieman ihmetyfc-taä,
miksikä minä melkeinpä vento­vieras
ihminen lähestyn sinua näin
mieskohtaisella kirjeellä. Ihmetteli-simpä
sita itsekin, jos ei mielessäni
kaivelisi j a mylläisi pari äskettain
kuulemaani, ihmeelliseltä tuntuvaa
asiaa. '
Koska asioista toinen aivan suo-vastaustasi
on nun kuin seuraa: E- saman fordin toimittaja Carlsonille,
räs, ei mikään nykyinen, mutta kan- mutta Carlson purki kaupan, koska
nattaa I.W.W:ta, kertoi kuinka Va- hän ei sanonut sita jaksavansa mak-pauden
toimittajat saavat kaikki saa edes vähittäismaksuiiia^ (toimit-
$8.00_päivälta. Sanoo $8.00! Se on tajien palkoista tulee muuten jälem-jo
eräänlainen summa, ja tuntuu se pänä puhe). Tämän jälkeen osti
n^vfss =,-^„o • V ^ . i minusta joka ^ n koskaan ole niin Jääskeläinen kaaran Kannastolta, ei
!!!! ^"'1 saanut, vähän •liikanaiselta.|liiickeelta, maksaakseen "sen ensi ^ k -
.fol^^^ettoman ^ selostuksen Aivanhan se on, jos asiassa olisi pe- syyn mennessä vähittaismaksoilla ja
niist.. kaiken kansan tietoon. Uä, meidän rahvaan kynim Niillä, jnitaliän
Olen tuUut fiuomaamaan sinut ^ " f ^ " ' ^sko oUsit siinä mukana. mahdollisesti tienaa ruualte yli '^is-rasvanahkaisen
työmaurijaisen ys- ^^^^ karvastelipa sunsa" kanssa Mrjoja kaupitessaam.
tavaksi, siksi panen nyt luottamuk-h® kurkkua hyvänsä: Kaksikymmentaviisi taalaa kuulun jo
seDa kuulemani tähän:
Ensinnäkin sain eräilta henkilöiltä
kuulla, etta se Vapauden'petlari ja
kirjakauppias Jäa^keläineta, jonka
kuva oli tässä vähän aisaa sitten
lehdessä i«K joka kehui ajavansa
Kämmentasi liMstain:
Kalle Kulkeva."
Kannastolle lissunsa hintaa maksa­neenkin.
iSiinä on koko tämä-^'suurenmoi­nen"
juttu kokonaisuudessaan.
Mita tulee siihen-provokatoriseen
väistä leipääsi ja - tietenkin myös
särvinta leivän lisäksi. Ja kun lisäk­si
se toinen kuulemani ihmeellinen
asia koski yhta suorasti sita samaa
aviisia, niin ajattelin paljastaa si­nulle
koko saamani tietovaraston ja
: Vai on kansan keskuudessa sel­laisiakin
juttuja liikkeellä.
viiksensä jos ei voita levityskilpailu-} ensiksfldh yleispiirteissääni juttuun, etta tämänVlehden'toii^-
ia. — Pitää tässä vSHcL.^ t^^a I molempun juttuihin tulee, tuksessa olisi toimittajat oikein
niin asia näkyy olevan sillä lailla, Khapatojen ääressä,' niin siihen ah-
Niin siita kerrottiin etta han onl?*^ n© orat jonkun meidän liflcrtanee vastauksen toimittajien viik-'
kansan, so on meidän työmauriais-^°*^,^:|^°?^» liikkeelte laske- kopalkkali^ Päätoimittaja saa 35
ten kasaamiUa varoilla ostanut au- yahmgoittaa ta- dollaria, seuraava 32.50, kolmas a-topussin
tai oikeastaan fortin, joUa - Vapauden tomuntaa. laspäin järjestyksessä saa 25 dolla-
^vam, etta kansa o n Tnoknrnion «ot_ T i a ja neljäs, nim. afle:^^^
saa 22 dollaria. — Siinä ne övaitj
pitäneekö kansa sitten naita palHco-ja
suurina. Allekirjoittanut itse-puolestaan
on sitamielta, etta niis­ien
toimintaa. Ikävä
se nyt ajeUa tärisyttelee ympäri! Z^^,^^ on mokomien pak-
Sudburyä. supaisten ja ohranamaisten lorkMen
rt-. . , , juttuja ottanut uskoakseen.
Oikeastaan se kuuluu sen kerto- Ensiksikin tämä Jääskeläisen for- oZn lyShte^isiilläS vtarroifU^a s'e^n "o^sta nut jahähtevä mies myi saenräotsa nS ufoornd^inl
antanut sen Jääskeläiselle käytet- liikkeemme hoitajafle, to^. Kannas-tavaksi
ja Jääskeläinen hynytte^lee
kuin omallaan. tolle jokseenkin halvasta hinnasta.
Kannasto osti sen omilla, eikä liik-
Toinen asia johon myös vdotan kesn rahoilla. Sitten myi Kannasto
sä olisi hiukan korjaamisen varaa­kin..
, ' •'
Mita muuten tulee siihen, etta ta- järjestötoimintaa Bayrkyttavista jao-mpuheistaMn.
Intola/Ont:
Talvi tekee'tuloaan. Mutta on hy­vin
oikullinen. Toisinaan näyttää
silta' etta kesä nyt tuleekin. Illalla
saattaa vesi tippua katoilta ja aa­mulla
on oikein tulipalo pakkanen,
tai päinvastoin.
Oikkuilut pois on ainakin niissä
nuorten orkesterin iltamissa, • jotka
pidetaän 16 p. t.k. Silloin varmaan
vanhankin veri lämpenee, kuulles­saan
nuoren polven, saavutuksia mu­siikkialalla.
Mikä lisää tunnelmaa,
on se, etta kappaleet on etupäässä
kotoista tuotetta. On nuorten mars­sit,
ukkojen marsit, akkojen vals­sit
ja 'ompa joku laulukin tullut
joukkoon meidän säveltäjältämme.
Ulkopuolisia tuotteita on "Köyhälis­tön
laulu. Punalippu, Pikkunen poi­ka,
ja Puna^rmeijan marssi. Pesuk­si
on mandolin-orkesterin duettoja,
jos millä vehkeillä. Turkki kuuluu
myöskin" tulevan. Kun ottaa vielä i-loisen
lopputanssin huomioon, niin
kainnattaapa sinne vetää luunsa vaikka
kuinka reumatismin raateleman.
Varmasti kolotus lähtee eikä aivan
heti palaakaan. Näillä iltamilla
päiväpalkoista on tupla juulaisten
liikkeelle munima (mahdollisesti on
Jääskeläisen kaarajuttukin samalta
suunnalta kotoisin), niin se osoit­taa
vain todeksi senrniinkä me joku
aika takaperin naista muStasydämi-sista
veijista lausuimme.
Meillä olisi hyviä tilaisuuksia nai­ta
pimeyden aposteleita ruotia pa­hemminkin,
mutta kun olemme kat-soneet
sen vanhan suomalaisen sa­nanlaskun
paikkansa pitaväksi, että
hullun vasikan kanssa ei toimita
lähteä kilpaa juoksemaan, niin olem­me
jättaneet tilaisuudet käyttä­mättä.'
•
Emme nim. pyri tupla juulaisten
ja voimattoman ralddkoiran tavoin
ärhentamään ihmisten takin liepeis­sä,
mutta sanomme asiamme suo­raan
ja koruttomasti. Kenelle ta­hansa,
vaikkapa parhaalle ystaväl-lemme,
jos kerran syyta löytyy.
Maaten toivomme, etta lukijaknn-tamme,
aina kun edelläolevan kal­taisia
juttuja alkaa leviämään, ot­taa
selvää niiden " alkuperästä 33
antaa mokomille proyoseeraajiUe oi­rein
kommunistin ra^assisältöisen
; a paljonpuhuvan potkan takapuo-een.
Sillä niistä kaikkein suöravii-vaisemmasti
pääsee. Nim. pfovokaal-
1 oreista ja samalla, ruokottomista.
mä viimeksi mainittu juttu Vapau­den
toimitta|ien kahdeksan taalan LiqipoTaaran I«ko