Vapaus, January 11, 1930

              l -VV
'.-S^fUaeiiKoanori iOJ2. —Toitota» 536W, — K io
. O f f i c e (icSvos^A^^^ e«.) ;Ml^>r-E<litor S36TF^—BooluioM 22a7W.
Office, SM>kitaie «nd PriniÄoyT^^lF>p««» ^ n i i ^ \'
.^AB «Mii-«« i>c ««idxxued: VajMBs. P ^ . Bui 69. StKjfcBxy, Oat.
( 2V**-^< UL- S2<M). t kk. f 1.7S > i ' E i . • tl.00. — yU/srsltoikia ia Sooooeo »ekä sma
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA-.
Knjevutitoitmotakjet tl.OQ fceru, tZ.OO fc*kn kertaa. — A>toliittoaa oenoeiUe ossentoiToRifcaet
paifUtatuna. — Nimenmoottoilisotokaet 50e kerta, HJK) 3 kertaa. — SralrQäilmotckaet t t J»
Kita. 3 kcnaa. — A»uotuero,lino»ok»ef »2.00 kerta, 43JX> kikai kertaa. — *aitotiJi3otok»«t
U.OO<fe«ria. — iCosleiacaUaibtiik^ 12.00 kcrU, $0 luitnakaa' i(iif<niau*9e!u tai ssaiatorärfjltä. —
.'Balittaaa tiedol ja oacxeilniotakMt S9e kerta, tl.00 kolme kertaa. TilapäifiljöettaJIes ja ih&oto»
«Xenttuaneo on. raadittauM. Väitxn^^i ilmotuibista etukäteen.
. , Ceaeral adrertUinj ratc*. "Se per eoJ. locb. MiaioraiD .cbarj« for aingl» foiertioo. 75c The
Vajiaäa ia tlie be<t adrertiiicg medium aiaoBJ: tbe.TinaUIi peopU la Canada.
Lauantaina, tantmiik. 11 pmä>f-^^^^^g^^ Jan.-11 No. 9 — II
ÄieJStänyt i^aUäfei muuta Tsäömiyk- UtJSIA UUVOJA KAKE?WETAA?i
Leningradin laivarakemiustrusti
on ryhtynyt ralcentamaan 7 amit3
raatabetcnilaivaa. jotka . tullaan
SYYTTEET TYÖVÄEN JULKAI­SU/
Ä JA LEHTIÄ VASTAAN
Vaasassa
Vaasan raastuvanoikeudessa oli
jälteen esillä j)atnokaimejuttu "^Pu­naisen
-Huonon" toimittajaa tov.
Varjakkaa vastaan.* Kuten olemme,
jo kertoneet, on juttu merkillinen
siinä suhteessa, ettei syytteenalai-sesEi
asetettua 'kirjoitusta ole levi­tetty
ollenkaan leliden tilaajille
pet.^paitsi--»ään. 5*^,000 rcuarigin suu-
Tsisexx Tefcsäix
On siinä taas jutiua kerrakseen!
Qnkoöan tämäkin -Ijerta ollut siinä
"smu-essa" Lapuan -valkaisijoiden' käyttämään Volgan laivalliksntees-kokoukesssa,
jossa pidettiin hurjaa' sä. Laivojen rakennuksessa tullaan" •
menoa tyOTäkeä vastaan. Esikoisen | käyttämään hr*räksi ulkomaiden
I»rvariiliselta "lakien kimmoitta- i tekniikan vximeisiä saavutuksia, j o i -
jalta" tämäkin herra vain tuntuu Ja • hin tutustumaan komennetaan Safc^
tämänlaiset, "ahertelijathan" ne ovat; saan ja Italiaan 3 . laivaveistämön
fascistipiireissä ensiluokkaisia työ- insmööriä.
Iäisten päälle käypiä.
J<>* xtte mllloiD uhsDu ua. raataaata. et^ticcäiteea kirjeeaeean*. kirjotukaa oadelleeo liikkccr
i,frnoot»nUtJ^^^ntiU lgk>egnboita}a.
J ^ i f l p ilykätä yMeHä toiselle
. -^V^^ työministeri Hpcn^läjlecn lausunnon
.i^^^ . iiJUpha.liitus vastuusta; ty^lörayyteen näh
5^6j^^ .öei^^^ työllömyyden suheen kuulu-
.Vi^^yif/^^^ ma^imtien ja ^upu^^ seka ^kuntien hallinnoille,
JJ^fi^^^iMf^^k^fP )^-W^9h^l}}l^'^^P'^< ?Jf?^s3i^a V. 1.927 olisi n i -
p^/^^ liittohallitusta olemaan se-
' ^ ' j ^ jj^jjjjyg Ottavassa edelleenkin
|t|^^:;iä^^|^tk ; tyotlpjnyystila^ hejljJQtlainiseksi hqo-
' j^f)il^^^KW,-9>^ ,B?W??t'?yat työttömyyden
missä työttömyys on saa-
'^tai^^j^aj^^ ,ei!|ä-^aktintd- j a jkaupunkie^ hal-i^
p^jg^Hoot^y , IiUtph?lUtuksen politiikan joh-
'V i A^Niix^ä >i^^ pääministeri Brownlee Ed-liittohallituksen
nqu-
.^Jp. vpilut .osaltaan vaJkuUamassa
• i ; ^ ^ ^ tämän todistuksena, että . y li
rekisterpity ayu^tuskeskgk- -'^^
•'V-^clkpiix^ osa Viime vucinna. Liittpj^llitiis^^ jpka haalii mafian .siir-j^
ö1|ii$jiji>i^^ Ji^H^n kantaa ^'taloudelljsen vastuun pb][i-r
'»eiuämäUä törkeätä
< >'Ml^«yijtt^8to^y^^^^^ p?a. työttömyyden syystä ;it>
ir/|{l^'sS^Vy>ö^^ sanomallaj eitä Jiittohailitus on päästänyt
f-S • v-!^^ vaikka maakuntahallitus bn lukuisia ker-f
/K'{^iaV'i5fOima^ ei haluta tämänlaisia' siirtolaisiu
tiainitut M«?fi«j^Fäi^i^§?t ovat^^^^^^ Neu?^tMloö|a jofe*
vaikutepiien alaisifi^rkuln . ^ k ^ i n iit^
aerät|än©rt ^-s^ybalai^^^ Sijaista porv^iiisla - piropggpn-daa
oli-jp^it^y; tii@än siirtökuaaan^j^ taapfumukselUst^^gi-'
nesten toimesta, sataen nämä-vähemmän tietoiset ja t^apajuiset-ta-lonpoikaisainekset.
uskomaan, että he "vanhasta "kotimaastaan". Josta
olivat I:^uan sitten vieraantuneet, Voisivat. löjtää paremmat olosuhteet,
kuin työläisten ja talonpoikain neuvostoliitosta, joka turvasi heiUe,
samoin kuin kuillekin talonpojilleen, parhaimmat luTinvoinnin ja
edistymbeh mahdollisuudet.
Tultuaan Ruotsiin havaitsivat he tulleensa täydellisesti pelelyksi.
Saatujen tietojen mukaan ovat monet pyrkineet ja menneet takaisin.
Toisia kuulemma pyrkii Canadaan. C P . R. luultavasti sijoittabi
näitä talonpoikia laajoille alueilleen, mahdollisesti niille farmeille,
joista täraä mahtava korppralgidni on häätänyt entiset viljelijät, kis-;
kpttuaan heiltä kiinnityslainojen y.m. "avun" korkoina heidän vuo­sien
raadannan tulokset, mutta pidettyään samalla hyvää huolla sii­tä,
että nuo "torpparinsa" eivät koskaan pääsisi veloistaan, jotka si­tovat
heidät yhtiöön. Sama kohtalo tietenkin odottaisi näitä uusia v . . • ^ ^ ^...^ , -
siirtolaisia, joita käytetään »yt-poliittisen nrooaeandan välineinä lo-^ if:,^^ tehnj-t. Kanteen mukaan kjtvalluk- askareiden orjuudesta ja askel nais-
, . : . f ö ^ s n " -1 y ^'^y^J'^^^^^^" propagandan valmema, le- mitään, mutisten vam poitakm e- . no-jsevat kaikkiaan vii 100 000 tcrv lyhteiskunnalUsen kasvatuksen
vittamaJla maailmalle tietoja, elta Canadassa järjestetään "turvapaikJpämää^ noosevat icauuoaan vn loo.oao
kaa" Neuvostoliitosta poistuneille tyytymättömille talonpojille. Sa- yhdelle tilaajalle (lehdellä ei
manlaiseen propagandaan käytettiin mennoniittien liikettäkin.
Kavallcksia Joenscnssa
P. Sidcrow Suomalainen Kalusto-kauppa
O.y. • j a Suomen I.laanvilje-lijäin
kauppa O.y. olivat haastatta-
, . . ^ „ neet joensuulaisen entisen edusta­v
a ^ leikattu pois j a asetettu tilaUa i j^^tro Lietteen raastuvanoi-
Duksi puoli sivua on poistetu .^^^^^^^ istuntoon vastaamaan ka-
KanneviskaaJi oh haastanut kuul-l^^ji^^j.,^^ .^.^^ hän näiden llik-tavaksi
ohrana Torkkelln, mutta I veiden edustajana Joensuussa oli
L-\STENSEIMIEN TOiaHNNASTx^
KARJALASSA
Kurssi Suomen M:idi
L35tenseimien. verkko Karjalan
maaseudulla laajenee vuodesta vuo­teen.
Yhä useampien kylien naiset'
naisdelegaattien johdolla jo talvella
alettavat ajaa seimiasiaa. Seimieii
perustammen kyliin cn asiel talon-poikaisnaisen
vapauttamiseksi koti-
Aip^tiliineii liie
vKANSAINVÄLISEN A I V I M A T T I Y H -
| [ > I S T Y $ L ; 3 1 ^ J | E N IfUSI ETAPPI
V.k. 15 p. alkoi I>rofintemin laa^
Jennettu täysistunto. Tämän kong­ressin
tehtävänä .<)n. tehdä .yhtcenve-
,tb UansfhiyäUsen ammati4yhd^
liikkeen, taisteluista Pröfin|ejTEan nel-j
ä n n ^ Jcöpgxe^sin jäikeeh.' Tämä
kausi ,on,t|^ytrmä li|ökk?jtalstein^a-hakolta
j a ^tä|ltä .ajalta pii . a « ^
yhdlsiysltt^jBeri yäiiaiiku|notjksem
neii siipi 63^vu|$anut,,ri'4kaita;;kpke-tämästi
Itsearvpstelun pmissa n-^
veissä ilmeneviä heikkouksia, ja^jpuut^
tcelllsuuksla ja .taistellen vaölanku-mpukselllsessa
ammatUlisessa liik­keessä
ilmenevää .oikeistolaista ja
siihen sovittelevaa . suun.taa vas­taan,
— <P. K.)
set nousevat kaikkiaan yli 100,000
markan. Syytetty, joka lääninvan­kilasta
oli tuotu oikeuspaikalle,
myönsi osan kavalluksista.
Ainakin 4;000 mk. väärennys
Ähtärissä
i f|-^||-^;|öi<3^^^|pii^i^^ oVat ai-"
Teemme
p tääätt^^ ASÖI vl^W?teella/ ;ett^ pääkaupungissa
IS Sv^ Bä|fai^ olijat poiijsjit aikaisemminj ahdistelleet mielenosoituk-l
^ l t i j l käsissä .oleva Alhcrtaii työyäenpuolue-
- p l aktiiyisiiutttii typltömyyskysymyk-
. v^am^ -.x^siiän':i^p'sk vanhoillisista • amihattiu|uoista £!dmon-petturien
välinpi-t&
jiattömyys- johtuu siila, cttewät lyöläfs^^^^ itse,ole jsikeaneet järjes-liljv:!!
i ^ ^ o ^ iheitä liikkeelle kamalan tilan-
- t^t^riäamisek^i. . '
'ay::-X/X-.;;;OV;yV':.^ . ••, - . • '
-$ySu^^ työttömyys"
Eckville, Alta.
, lätt^ j^tfjf^a^u^ .17 p;n (il^naj
.on Eckvlllen Liberty-haälilla Leniiun
miM^pJt^la. :£!lellä ;^i^ee .pubm^aan
,8 piirin organiseeraaja Ö. 'iiufphy
Edmontonista, ja Elspethin osastol­ta
cn näytöskappale yjn. ohjelmaa
Uusi vuosi näjrttää alkavan' ta­vallisilla
talvifilmoiUa, koska Jäm-pömtttari
näyttelee I«)Inieckynjme-
.voen ympärillä alapuolella apUain ja
siihen vielä tuuli puhaltelee ko-
:kplai!la. — ;Joku.
ole yhtään .yksityistflaajaa) on tul­lut-
syyttee^al^dseksi asetettu lehden
numero. kokpnaisena. Ensin arveli T. >
sen-tulleen Kuopiosta, sitten Heisin- i
emä.
•vastaaja VarjakaHa oU neljä to-! Liittopankin Ähtärissä olevassa
distajaa. joiden todistuksista selvi- haarakonttorissa on paljastunut vek-si,:
että "Punaisen Huollon" numeroa selmväärennys. Sanotussa kontto-
3, jossa "rikolliseksi" katsottu kir- "ssa on langennut maksettavaksi
jotus alunperin oli painettuna, ole 4,000 markan suuruinen tunnuste
leikkaamattpmma myyjille lähetetty. Jössa asettajana on Soinin Kunin-
.Vaikka -Jsanteen aiheetttHnuus tuli kaankylässä asuva maanvxUj. Matti
syvästi osoitetuksi, pyysi kaimevis- Vuorenmaa ja hyväksyjänä samasta
kaali asiair lykättäväksi "lisätodis-; JQ^lästä kotoisin oleva maanv. Matti
teiden" hankiUmista varten. j Puntala. Kun nämä kuitenkin kiel-
C^eus lykkäsikin jutim vielä tam-' sivät nimikirjoituksena, ilmoitti
mik.;8-Jyvään, jolloin vastaajan on pankki-asian poliisiUe, joka on ryh-oltava
saapuvilla 2,000 markan sa- tynyt tutkimaan asiaa.
3,000 mK väärennys Maaumgalla
Canadan Dollarists
Lähetyskulut:
kon uhalla.
Saven Työn ja erään scinälehden
jutut
muksla. Elävä elumä pn loistavasti
soittanut, että KommtemIn^6:nnen
'-/mgressin ja E»rpfin.ternin -4:nne:\
kongressin analyysi lupkatälstkelu^eu
Mrjistymisestä ja kapitalististen val-
«;oJen välisten ristirtl(;ojen kärjisty-
,mlsestä oli pi$§a, - ^ j ^ e -.yiipsieft
kalstelulssa saavutettu '^ketnus on
lOSO^Iitat^ e£tä -.y^.^j;^ySui9Uksellls-
,ten-aiiiesteKi i jjöhfe talou-jdelHslssa
talsteiuissa, ilman ja vas­toin^
reformistisia - johtajia, on anta­nut
tuloksia, ."^ämän yllämainitun
;kpingressin 'nip^lijitys tulee isijä ..tärke^
ämiiiäl^sl^ että lär^ä kpngrgssl pal-
"^asti k.aj^tad}§tise;^ talpu-jfiessa
»äl^fayfin J^UsIn jäämurskasi
jlceendan kapitalismin , vakiintumi­sesta.
' , " •
• , , ,, , ' „ . I Tiedonantajassa kirjötetaah: '
Joku alöi sitten: Yhdysvalloissa! TUL:ii sdaaliäemokiäättisen mt-
^atja^itunut-pprssiroi^ah^^^ vUmelsimmät otteet
t<}kphtana .yu^e^e y l ^ työläisurheil.uväen hajoitustyö^sä^ ja
le tolpudep^.^. Tama aihe- halpamäisuudessaan vertojaan
uttaa klertämättomasti sisäisten ja hakevat menettelytavat, millä TU
; U ^ p m ^ ^ i 1 s t i r l ^
fP^^S,«f^^tt^^ taa aiheen puuttua asiaan. V i i -
klnolden puolesta fcay yhä kärjisty- njelslmmässä valheryöpyssään, s.d
TYÖVÄEN URHEILtlLnTöif
HAjrOTTAMIgTA VASTAAN
Maaningan säästöpankista ilmoi­tettiin
sikäläiselle nimismiehelle, et-
Aildnaan tuomlttim Savon Työn tä pankkiin oli jätetty eräs 3,000
ent. vastaava- ja päätoimittaja L. J . mk:n suuruinen velcseli, joka myö-
Nikkineh Kuopion raastuvancikeu- heimnin tarkastettaessa havaittiin
dessa 4 kk. vankeusrangaistukseen väärennetyksi. Nimismiehen toimes-nmutaraan,
viime keväänä lehdessä ta pidätettiin jo samana päivänä
julkaistun kirjoituksen johdosta, eräs Kalle Kärkkäinen-niminen mies
Raastuvanoikeuden päätöksestä ve- Maanmgan Haatalan kylästä,
tosi .tov. N. hovioikeuteen. Nyttem-' Kärkkäinen on passitettu Kuopion
min hoviojkeus on antanut asiassa lääninvankilaan odottamaan
40c iäbetyksistä alle $20.00,
iaietyksistä §20.00—?49.09,
lähetyksistä $50.00—$79.99
tyotaan äitien keskuudessa.
Seimien lulcumäärässä' on tapahtur
nut huomattava kasvu. Viime vutm-na
oli T7, tänä vuonna 95." T ä m ä l u ­kumäärän
kas^m oli mahdollista o-saksi
osuuskauppojen avun kautta^
jotka luovuttivat 17 tuh. ;rpl. mutta
samalla on pantava merkille suuri
väestön itsealotteisuus ja paikallis­ten
varojen suureneminen. Huomat­tavasti
oli parantunut myöskin sei­mien
kasvattajien työ j a seimet oli­vat
paremmin varustetut kalustolla
j a vaatteilla.
YLEIS VENÄLÄINEN SOKEIDEN
YHDISTYS
Yhdistys käytännössä toteuttaa
puolueen ohjelmaa ja neuvostovallan
lakeja yhteiskunnallisen huollon a-lalla.
Yhdistyksen perustehtävinä
•neemmäksi. AmerilCEUi .pääoma j ä p -
-nlttää; hs^t voimansa lyöd&kseen k i l -
;pallijansa laudalta. Tätä varten -r.se
Jehdissäjf julkalstusas lopullisessa
leikkausJHllstirfssesgas», Tljti;n .-sös-
Jäem Uittotolmikunta yrittää törjse-
:t.arvltsee v i e i r suuren^paä työväes-. ästl asiat vääristeUeh vierittää kal-
>öri piiristänsä P^^assa ; m « 9 ^ ^ n j ^ ^ ^ edesyastuup nykyisin. yalltee-
' tomyys lisääntynyt 410,075:113 virsjjlisten numeroiden mukaan. Kaik-
Igipsmail^pn n y l ^ ^ Todellisuudessa kohpaa luku
t , ? j|iiij|on .suare^tuhaksl.
:t.:\J::^^~;^?^l^^^^^ui^ .op^^llpt .työväen petlure hallituksen
voidakseen " ^ v e n t a a tuotantökus
:t&)inuk5la: ja .kautta ^ s t y ä k s e en
natio^n^tn Iciipaileto^an ..t^kpipiaisilla
markkiribilla,' enhekaikkea Saksan
rvoJmlstuvaa kilpailua vastaan.
Alkanut yielsmaailmäUlnen talou-döillnsh
krtisi kärjistää äärimmil-
'cen yhtelskunnallisiia - vastakohtia,
taloudelliset taistelut kiihtyvät, ei­kä
koskaan, ne. vielä ole omanneet
iKena.ista; luökkaselvysrttä .kutn ny­kyisin.
Muistajamme vain pieniltä
|häyttävät BerUnin putkityöläisten
^rusen kaivostyöläisten yjn. lakot
- '^tka ;lopulta muuttuivat poliittisiksi.
Jokaisessa näissä alkeissa työläiset
joutuvat vaStafikain porvarillisen
•'•iltlokoneiston .ja .sitä .kannattavien
arnmättlU|ttQ^yrolq«%ttien Ja soslaii-demot^
aat^ti ,- '.puolueen :kä?issa
{jptSa • jännittiyi&t H^ij^; .yoliiians?
•iyQlIaiiiumpp^ lli^^ep ku-
.vjstämiseksi.
;2?^äii" 1^ täyslsti?njipn j^asl-im#
is^nä t^^feltoplioiä' .fejB^^yfes^n^
i^^OJdu . ,3?iij|eeny«($p t^km
1/||:;^|]^il^Mä^t^ He hpnimaiivat työllömiUie
: / ^ ^ y ^ Ä^PfPfls ja .koko i}usi hai|itus
Ä^^^ÖÖ^ - i ^ ^ .}iik|hal«*ssä työnantajairi, hiiU-ra!
r<ilib]Bien. lielpotuksia
. Manchesterissa tebllisuuspprhbille ja liikemiehille ehdotuksistaan Hsä- jyagj^n' ;kohdannut ; vastarintaa
i ^ ; ^ ^ ^ ^ ^ uudelleen rakentamiseksf ja ^ u - i - — - —
fei^t^ljils^ l a kprpmmiistlsten j)Uo^
(lueidep, sel^l val^j&umoui^lHsten
äinmattllllt^jen tässä taLsteiussaan
saamasta kokemuksesta, itsenäisten
ammätinisteri taistelijoiden johdon
iKomtntj^rjnin j ä .Profinternjn ppppr-distaimiseksi.
Tuotannon kilpailukykyä on edistettävä, sanovat nämä |tunistlsten ahaesten taholta. Nämä
, , .työväen pomomiehet. Työväen pälkoisla ei puhuta mitään. ISSiS^äL^S^?! Z^'
• - i ; ' ' *t~«jr - i . ^ « a v - • . r . . . ' • 1^ 1 —-i'..^" [teisrintamau»vftltt»U}attomyyttä hln-
Naiden :|»^Simföfcn«pj()nmstelut^,^^^^ puolen säälittävät, fn^lla millä" hyyänsä reformististen
He itsekiö-:||(5|f|^ä'^7^^^^^ Britannian-taloudälh^^
joka on
fvv; hiUi-ja yleis|§kQ8taj|aakka. Tämä murroskausi tu­lee
jatkumaan',huoliraatta Englannin, kapitalist ja heidän .ren-ki^
as?' .^päöt^pi^ ;pbPn»st«fei§te vakiinnuttaa teoUisuiiden as^a,
-sillä-"vakiinhuttMunen'' supistuneiden markkinain puitteisiin merkit-
B-v^: seCv ja kärjistymistä. Nykyinen kriisi­kausi
tulee kypsyttämään Englannin työväenluokan tulevia suuria tais-
^e^uja:.yaxtenf jossa jyhley^essä työväenpuolueen nykyiset porvarilliset
i<ji»N[i»t tHl<e(vat -^ei^et^l^^^ Jaidan. IJfe pellymykset, ;i[nilä työyäen-puol.
aem n]^|^ työläiset ovat :kpkeneet^k tule-
I l ' fJ\iijicÖb?^ldin»^ ja Hendersonin fhialli-
11: ; ^ i l l i ^ ^ : ^ |i^dlii§m,^tiiie!^ tkryv^njaan cniiiiä 'enemmän 7iuaa-p4^
äa 3^^en ^rrasmi^
ijl; <Et^ 'Associated Pressin uutistoimiston
: ;t iMi^i^ösanp ,kertoq, että. €anadian'*JPacific-rautatieyhliö on tarjonnut
SX50,QQiO:n lainan, tehdäkseen, mahdolliseksi .62:n ruotsalaisen far-
.jparipepheerisiirtyTmsen -Canadaan. Kysymyksessä olevat perheet kuu-joka
palasi Ruotsiin
I f V j .-^Svehskhy-niniisestä siirtokunnasta Ncuypstoliilon eteläosasia,
^ -Jöimie r t ä m a siittö^ 130 vuotta takaperin,
. i ^ ^ Egan, että jo useita kuu-k
e B s f a . t a J u ^ f t f l n a i i t l o l a i s v i r a s t o ja C. P. R. ryh-
'iXj^li^^ mainittujen ruofcaläisteh talonppik^is-
;||;K%teii(eid "
TÄnSn^ ^ i an tehdä seuraavat huomautukset:
.vasta erimietlsyy4estä TULm lyh-tepälsyyden.
kannalla olevsp ' jäse­nistön
kamlettaväfcsi. ..Peloissaan
iyhtenäis3fysajatuksen yhä yoimak-
^kaammin kulkevasta voitosta liiton
;johto koettaa .'selittää keskitetyn
yhtenäisyystalsteluh uuden liiton pe­rustamiseksi
ja tällä varjolla ke-:
hpittaa tekemään "toverlUlscn pe­säeron
kommunisteista". Lilttotoi-mikunnan
julitsulcsessa sanotaan
että "tbverillmen pesäero on oleva
Ivhyt ja mutkaton" seuraavan re­septin
mukaan:
"Missä ollaan enemmistönä, siel­lä
pn suupaltit parjaajat erotetta­va
seurasta; xnissä taasen ollaan
; vähemmistönä, siellä - on vlipymät^'
erottava, kommunisteista ja perfits-^
•tettava uusi seura, eik» otettava W-
;tä öiihen jäseniksi. VVsla ei siedä:
sliyytystä. ' UrheiluliilUEeemme pt»h-'
i^lstaxnlpen siilien ;:Ulttyneeatä Uit-.
; teimme -tarkpitusperiä 'Vpstaain sptl-'
vasta .aineksesta' vaatii ;päät1äväl3lä'
jä tarmokkaita toimenpiteitä."
LUttotplmlkunnan 'Jeheyttämis-ohjelma"
j?^tkuu si.is entiseen tapaah.
Mitä sanoo liiton Jäsenistö tällai­sesta
iiajQltustyöstä? S •
(ammattiliittpjen .kanssa. 'JCt-sestään
on ^selyää, j^ttä jEMDMW^tiiiit-tojen
uusi ftaitiikj!^ ji^uplneemme ja
yaUsJiikumpukselUstjO^ .animättiliittp-jen
tahplta-va^tii' JjGi i^eilyttää en-stistä
ta^QJl^aampaa .toimintaa re-fprinististien
•ammattiliittojen sisällä
se on niiden .työläisten. keskuudessa
jotka kuuluvat vielä reformistisiin
aminaitiliittppjin.
Paitsi neiyänne^ kongressin l i n -
jap • .telvtttelyä ko;?keyia Jcysymyksiä
i t ä » ^ :Prpt^\tepin nyt^ kQoftaplevan
ttäsistui|ns^ ;iny!ös^ .htipleilisestl kä-isitel]^
Vyiqii^^Iui^^ "ammat-
{tili^tpj^li tPin^ipta^ .YJi^ysvallpissa;
daanskassa j a JTglK^^ova^assa.;
%Täysistunrion pn setvitettäyä "mlten-
.;kä näiden .njiaiden Yalianknmouk-
^elUset iammattiiiitot johtavat ;talou-delllsla
,^te[litjQ, kuinka 'guiiri pn
.hiiden yhteys jpukkolhln.
Uusien. joukkojen vetäminen- am-matlllisenliikkeen
johtaville paikoil­le,
kys3rmys uusien -voimien .vetämi­sestä,
jotka -voimat on löydettävä
tehtaista ja työpajoista ja. jotka ky­kenevät
johtamaan tj-ötätekevät
jättiläistaisteluun pääomaa vastaan
on myöskin tämän täysistumion pe­ruskysymyksiä.
Lopuksi' tämän täys­istunnon
tyiöäriestgrksessä on vii­meisenä
kysymyksenä ksymys Pro-finterhih'
viidenteen kon^ressim
valmistautumisesta. Tähän kongres­siin
on valmistauduttava säälimät-
Herrpjen sosdem johtajain väite
e t t ä maahanune olisi-perustettu uusi
"koinmunistipen" urheilullHto-ei p i -
idä paijl^ansa sillä -työlälsurheilu-
Väkl on päättävästi hyljännyt taoMU»
spsd^piien toivomuksen. Suomen
typ^isurheiluyäki pn tpsin tiivistä-jTVyt
yhtenäisy3«taistelua, vaiiäen-isosdeni
politikofinisen pikaista lo­pettamista
TUL:ssa. Työläisurheila-:
väki kaupungeissa ja maaseuduUa
vaatii Uiton johdolta - työväenliik­keen
periaatteiden kunniassa pitä­mistä,
rikkurien eroitfaihista liitos­ta
ja toverillisen yhteistyön aikaan­saamista
TUL;oa perustettansa
omaksutun. ' ;Iuokkatalsteltiherxgen
pohjalla. Tämän liiton johdon lo­kaan
tallaaman; periaatteen ja y h -
teiiäisK?stolstelun vol^tokulkuia
L : n sosdem johtajat pelfeiövätl ja
siksi he jcaikin irainoin ^ t t ä v ät
•yalhetulvansa avulla puolustaa ; a-siällisesti
heikjeoa asemaansa. ; Maa­seudun
agentteiliinsa 4?edotea
ikiljuvat, että '?asia ei siedä löi-i
v F t j i s t ä " . j [ ^ 8 i n e n sotaliuuto fcoii-!
lostaa hukkitvan oljenkprtx«n taxt-v
tumfeelta. "Suuret ja -fcuqniakta
.tehtävät", joilla liiton jäsenistöön
vedotaan, ovat siis senluontoisia, efc^
tä niiden juuruttaminen kaipaa
kiureellistä järjestelyä- Mitkä byat
nämä liittctoimikiinnan peitetysti
määrittelemät tehtävät? Ne ovat jo­kaisen
työläisurlieUuseuran alista-päätöisenfiiä
. j ^ s y t t ä e n raastuvan­oikeuden
päätöksen .voimassa.
Samoihin aikoihin Nilckisen jutun
•kanssa pii Kuopipn raastuvanoikeu-:
dessa käsiteltävänä myöskin n-s.
seinälehti-juttu, jossa jutussa kaksi
työläistä,.K. E. j a , M ; Kukkoset, tuo­mittiin
kmitushuonerankaistukseen
ollen jälkimäisen tuomio 1 vuosi
Päätöksestä valitti M: Kukkonen
tuomio on palautettu hovista muut­tumattomana.
oikeudellista käsittelyä.
Nepostoliltosta
MAATALOUDELLISTEN SPESIA­LISTIEN
VAmENTAMINEN
Agranöcmi^rssien järjestäminen
NÄINKO SE JATKUU?
Neuvostoliiton Maa-siain Kansan-^
komisariaatti j a maatalousosuuskun-tien
liitto ovat antaneet määräyk-
Foliisit hajoittaa kokouksia. Pcrva- agrcnomisten kurssien järjestä-rilUset
^^anoffläie^^ roi^eksi maaseudun aktiivisille työn-
• ' apuna ----'-y-. tekljöiUe vi 1930'. "\' ^' r ";
— I Kursseille otetaan pääasiassa kol-
• V.k. 18 pnä hajoittivat viranomai- j^jj-tiiylsten talouksien jäseniä. Vä-set
Jyväskylän työväen n.s. punaisen hintäin 75 prosenttia kurssUaisista
kuukauden valistustnaisuuden, Joka ^^^^3 puolueen ja nuorisoliiton
m'^at: kaikkien kylien ja kaupun-
Iden sokeiden vetäminen yhdistyk­sen
jäseniksi, sokeiden ameellisen
aseman parantaminen heidän työ­hön
vetämisen liautta, sokeiden
kulttum*isen tason kohottaminen
heidän keskuudessaan suoritettavan
poliittisen valistustyön avulla, so­keiden
oikeuksien puoltaminen, _ o -
asiar j sanotto valtion terveydenhoitoeh-mien.
työhön jne. Tällä kerta yhdis­tyksen
riveissä on jo yli 15 tuhatta
sokeaa.
Yhdistys on järjestänyt 13p eri­laista
sokeiden tuotantolaitosta, art-tella
ja opiskeluverstasta. Sokeat
rinnan näkevien kanssa nyt työs-r
kentelevät koneilla ja erilaisten me­kaanisten
työpenkkien ääressä. Mo­nissa
tapauksisas sokean työläisen
tuotta vaisuus on yhtä korkea kuin
näkevienkin. Sokeat valmistavat
sähkömoottoreita, erilaisia tuotteita
rautateitä varten, sänkyjä, erilaisia
trikotuotteita jne. Sokeiden työ
maataloudessa on ^ osoittanut, että
tälläkin alalla he hyvin voivat työs­kennellä.
" ,
sekä 50c jokaiselta seuraavalta
kavalta sadalta dollarilta.
SäEkösanomalälietyksistä 'ovat
hetyskulut $3.50 lähetylcseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Eur
¥2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetj^kset osotteelh:
VAPAUS,
Box 60, SUDBURY, Qni.
Laivapiletlejä myydään.
Tiedustakaa pileltiasioiia
Vapaudelle ottavat rahavälitr;
siä vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR DRANCIl
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRAM
i^-?'. 119« St. Aritoino St.,
Montreal, Que.
pU kpkoonjtutsuttu työväen sanoma- .jäseniä. Kursseja on järjestettävä
lehdistön j a kh-jallisuuden tunnetuk-1 talouksien, neuvostö-sltekemlstä
varten. Jyväskylän purm tuojen, kobe- ja traktoriasemien. ta-
.nimismies Bremer, mirijanaan usei­ta
virka- ja siTrtHipukuisia poliiseja:
porvarilehtien .toimittajia j.n.e., saa­pui
tilaisuuteen ja komensi yleisön
hajaantumaan. Mitkään selitykset
tilaisuuden laillisuudesta eivät aut-lonpoikaiskoulujen.
agropunktien
y,m.s. yhteyteen. Kurssilaiset on tur­vattava,
asunnolla ja ravinnolla.
Neuvosto-Venäjän alueella tulee
näitten kurssien läpi käymään vä­hintäin
100,000 agrovältuutettua,
taneet. Poliisit merkitsivät ylös o- ^^^^^^^ koUektUvisen talouden ja
sanottajien nimet ja osoitteet toi-jj^gj^talousosuuskunnän jäsentä, 60,-
mittlvat rumnitotarliasTOKSia, tkaäyv­-
: — . . . . . . .
den käsiksi naisten käsilaukkuiliin-
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Porcnpine, On .
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskaijppa, Timmin.s, Ont.
V -'OHN IVIRTA,
957 Broavicvv Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN,
t:ri paikkakunnilla Keski-Ontarioss
NEUVOSTOLIITON JA TURKIN
VÄLINEN UUSI SOPIMUS
^OOO aktiivista maaseudun työntekijää
y.m.
'an, 1 kpl. "Ijron Jo^ua" "Tyolais- Lyhytaikaisten maatalouskm-ssien
mrheUijan joulua^-. "Punalipun jou- ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ neuvottelukokousten
lua", "Idan Ja Lännen ^Joulua' y.m I ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ piirien y.m.s. on
julkaisuja, takavankoitim. Virano-:
maisille esitettiin että he sallisivat;
tilaisuuden alkaa ja vasta'sitten
jos ohjelman suorituksessa ilmenisi
jotain "lain vastaista" täyttäisivät
virkavaltaisusjtensa". Kalkki esityk­set
oUvat turhia. Yleisön oli i)oistut-tava
ja juhlapaikan ovet suljettiin.
iTps .tuo edelläpleva, lyhyt tiedon­anto
on totuuden kanssa yhtäpitä­vä
=— ikirjfienvalhtajamme ei tähän
asti ole -.antanut yhtään perätöntä
tietoa ^ niin jo mennään aivan
käsitettävä vähintäin 5 miljoonaa
henkeä maaseudulla;
Ennenaikainen päästö nuiatalous-koulofssa
• - Neuvosto-Venäjän Maa-asiain
katsonut välttämättömäksi jouduttaa
maataloudellisten spesialistien val­mentamista.
Siksi on päätetty jär­jestää
maataloudellisten koulujen
j a teknikumien ennenaikainen i^äs-tö
maaliskuun 1 päivänä. Tämä an-mahdpttomiin.
Tilaisuus on ollut i mahdollisuuden lähettää ma§-
pelkkä .slvistystilaisuus, siinä on ol­lut
tarkoitus selostaa työväen kir­jallisuuden
j a : sanomalehdistön mer­kitystä
j a tällainen tilaisuus on yllä­kerrotuin
tavoin estetty ''jakokouk-sepn
ovat tunkeutuneet vielä fascis-tilehtlen
toimittajatkin hämärissä
hommissaan liikkuvat oliot.
M i l l i n lakiin moinen ^menettely
jerustuu? Joko maassa on lakina
fceneri tahansa mjelivalta? Ovatko
;ti5föläiSet jo jiivap Icaikkien lain ra­jojen
.ulkopuolella?
seudulle kevätkylvökamppailim st lu­rittamista
varten 7,500 uutta maali
loudsilista spesialistia.
Neuvostoliiton edustajan Karaha-nin
matkan yhteydessä Angoraan air
lekirjoitettiin sangen tärkeä poliit­tinen
asiakirja, jolla lujitetaan Neu­vostoliiton
ja Turkin välisten' ys­tävällisten
suhteiden perustaa. An­goran
pöytäkirja, joka allekirjoitet­tiin
Parisin sopimuksen vuosipäivä­nä,
pidentää Turkin ja Neuvosto­liiton
välisen ystävyyssopimuksen
voimassaoloaikaa vie^ kahdella vuo­della.
Toiselta .puolen se saattaa
aikaan yhteyden Turkin ja Neuvos­toliiton
välillä ulkopoliittisissa ky­symyksissä,
jotka koskevat naapuri­valtioita.
Angoran pöytäkirjan realinen
merkitys on siinä, 'ettei Turkkia
voida vetää mihinkään NeuvostoUl-toUe
vihamieliseen sopimukseen ta­hi
ryhmitykseen, jonka "tukikohtana
on joku Neuvostoliiton naapurival­tio.
Neuvostoliitto taas puolestaan
ottaa samallaiset velvollisuudet it­selleen
Turkkiin nähden.' Neuvos­toliiton
ja Turkin välillä allkeltu--
kln sanomalehdistö yhdistää love
Karahanin piatkan '' kauppasuhtci
öen ja ' taloudellisten yhfceistyösken-^
telyn kehittämiseen Turkin ja Neu
vostoliiton välillä.
• limperiäiistinen sanomalehdistö o:
jo ehtinyt laskea liikkeelle juttuj
salaisista sopimuksitsa Turkin
Neuvostoliiton välillä, valmistaa
ten omissa maissaan yleistä mieli
pidettä uusien neuvostovastaisten
siintymisen kannalle. . Kansainväli­nen
proletariaatti taas ottaa vas.
taan Neuvostoliiton ja Turkin vä­lisen
sopimuksen suurella iloHa
sillä ?e tietää, että tämä soi^ias
liäiritsee imperialistien sotavalnB-teluja
Neuvostoliittoa vastaan.
Angoran pöytäkirja on uu,si to­distus
Neuvostoliiton rauhanpolitii­kasta,
jonka se on asettanut impe­rialistien
palitiikan vastapaiuokä
tuiTatakseen. 'Neuvostoliiton työtä-tekfeville
hengähdysajan ja taatai-seen
.sosialistisen rakennustyön m^
nestymiEcn. .
ranassg
KERTOMUS ERÄÄN BIAAN riD.^
TETYN KOKEMUKSISTA
Hänet oU vangittu ja kuljetettu
KARJALAN BUDJETTI V.
1929—30
VALKAISLFAT EDELLEENKIN
•^AfNKUULlAISINA"
mincn sosdcnt puolueen alaisuutefec
puolueen,' jonka johtajisto teltee
narhaillaan kauppaa mustan .taanr
tumuksen kanssa maan työtätekevän
väestön yh«^ymis- ja painovapau-
.den rippeiden riistämiseksi. :
Maaseudun ja kaupunkien työ-läisurhelluväki
seisoo vankkumatto-
Karjalan Kansankomisarien Neu­vosto
on tarkastanut j a vahvistanut
v 1929—30 budjetin. Budjetm yleis-summa
on 20,93 milj. kun se viime
vuonna oli vain 22,25 milj.
Ensimäisellä tilalla uudessa bud­jetissa
on teollis-taloudellinen sek­tori
(teollisuus, maatalous, tieraken­nus
ja kunnallistalous), .jossa on
tapahtunut 92 pros. "kasvu. :
Budjetin kulttuurityö- ja yhteis*
kunnallisen huollon sektori on kas­vanut
62 pros. viime vuoteen verrat­tuna.
Äskettäm- pidätettm peräseinäjo- K^upunghi talouteen on budjeiin
keiäinen liikemies sahanomistaja naukaan'myönnetty 2,52 m i l j . rup-
Sahnon FUnkkilä epäiltynä syylU- ^»a: vihne vuonila oli , paoUtoista
:seksi •. iiseihltK veksehvääreiuiyksii^
Sakotusta .ajasta .asti on jatkettu' Tarkastettu budjettichdotiis tul-
Voimme ketroa taas^ kolmttefa vää-rennyl&
estä | a yhdestä feaval-
• Inksesta
:liänea'' juttujensa tutkimista. Arvel-
J^ftUr -että kymmenessä eri vekseUs-sä.
jot&a jglulkkllä on myynyt pank-fcethm..
mutta ^ t t e n jo. ehtinyt l u ­nastaa
ne "poiäkin, nimikirjoitukset'
oivat vääreimettyjä. Vekseleissä
vaihtelevat neljän henkilön nimet/
joiden oikeapöäisyyden nämä ovat
kieltäneet.
.Niiden vekselien yhtemen summa
joihin tähän mennessä on kiinnitet-laan
vahvistMnaah Karjalan T j ^
K:n Äossiassa. - :
VASTAVALLANKUMOUKSELLI­NEN
JOUKKIO UKViDomr
- . - t-^. - V ohranaan syytettynä salaisesta ^-ai­doitetun
.pöytäkirjan kansamvalmen ja^^inoi^llSsS^toSmnasta. Ob-merkitys
on erikote^^ mukaan oli hto
keila jollom koko J^^P^tal^^^^^^ kumuisa vallankumouksemsten jofr
maallma vahnistelee ^ pasinstisten aikomuksena on
tunnusten suojassa sotaa Neuvos- '.J^^^^ ^^^^ porvarillinen yh-tolUttoa
vastaan. : . , teiskmita. Syyteaineiston piti ol!2
reiden x-uosien aikana on Tiurlun; ^ ^ ^ . ^ ^.^^^^ ^^^^ ^.
tasavalta, joka ^on syntynyt kan-| ^^j. ^^.^^.^.^ ^^^^^
salhsen vallankumouksen, .kautta ^a^^ilaan. ja jos olisi toisen-impenalisteja
vastaan. :_^on saanut ^^^^^ kuolemaan. Ainakin ob-kokea
kovaa puristusta Lansi-Euro- rana-väitti niin
pan kapitalistimaitten taholJa..jo^^ kopit ' ovat pienet j
ka ovat yrittäneet saada Tmrkm v a i - ^ ^ ^ ^ ^ -Kosy^s^L ei näivänvalo pää
.kutuksensa alle j a vetaa sen neuvos-j-^^ paistamaah näihin koppeihin. Se
tovastaiseen rintamaan Tmrkm vai- pjj^ta-ala oU hänen arvionsa ma-iankumcus,
joka pysähtyi PuoUtie-L ^ ^ kertaa 2 metriä. YhdeSJ
hen^ ei kyennyt vapauttamaan g o - seinällä rajoitti pinta-alaa vielä nu-tantovoimia,
joiden kdhittymista ^ •
ty huomiota, kohoaa noin 6—800,000
mkraani .Flinkkilä on kuulustelussa
Donin Bostovi . — Armavirin pii-rikimnan
Beskorbnoin kylässä ovat
GPU.:ii elimet likvidoineet kuläk-kiryhmän,
johon on kuulunut en­tisiä
valkokaartilaisia. Kulakit ovat
harjoittaneet voimakasta vastaval-
Jankumöukseliista jtyötä Jieuvosto-yallaa
toimenpiteitä vastaan j a val-inisteUeetuseita
terroristisia teko-jarruttivat
feodalismin jätteet. K e -
mal Pashan kannalla oleva porva­risto,
joka. on saanut- kokea ta­loudellisen
kriisin, on usein .osoit­tanut
horjumista ja sen horjuvm
osa on hyvinkin monasti kehoit-tanut
yhteistyöskentelysm Länsi-
Europaii kanssa. Turkin porvariston
tällainen yhteistyöskentely johtaisi
Turkin täydelliseen alistamiseen ul­komaalaisen
pääoman alle j a saat­taisi
Turkin -puoli^äirtomaariippuvai-suuteen
kapitalistisista naäista.
Siksi ei olekaan yhtään satunnais­ta,
että samanaikaisesti Karahanin
Angoraan tekemään matkan kanssa:
joka on ollut vastavierailu Turkin 1 goijiva. Illalla h ä n mietti, joko taSj
ulkoministerin vieiailune Odessassa i t ä n ä yönä ja päivällä vartijain a?"
kUulavitsa. Eteenpäin, nurkasts
nurkkaan voi ottaa 3 pientä askelta
Kalustona oli haiseva ämpäri, rea-
^^uki, patja, viltti ja tyyny. Siicä
hän sai viettää viikkokausia pääs-mättä
kertaakaan ulos. Kopista pois-,
tuttiin ainoastaan kuulusteluiiiin
käymälään. Kirjallisuutta oli, routa
hän ei -sitä saanut.
Elämä bUsi muodostunut yiisitoii-koiseksi,
jos ei olisi tiennj^ olevai»
ohrahassa. jossa voi joka päivä e-ddtta
tajöhtuvän mitä tahansa
Kuuhistelut; ne «Uvat. jotka j3nii&'j
täväisyydellään pitivät mielen vireiJ-i
Ia. Päivällä, yöllä, aamulla, iHaS*
mikään aika ei ohranalle ollut epä-;
vuoden 1925 marraskuusa jä sa­manaikaisesti
Angoran pöytäkirjan
allekirjoittamisen kanssa. Turkin
pääministeri Ismed Pasha l ä u ^
parlamentisa, että huolimatta Tur­kin
kärsimistä taloudellisista vaike­uksista,
ei se tulee tekemään sopi­musta
Länsi-Europan kapitalistien S^^^S^Sf"^ ovat i u l a k i t ja kanssa, vaan tulee jatkama:an entis-'
lu^u^fe^ussa. Se jattaa sosdraa j ^-alkokaartilaiset hai^jottaneet niin i tä poUtiikkaansa. suojelu^Utiikkäa
^ttptnimikunnan hajoituskäskyn j julkeasti toimintaan;^ että ovat
omaaq arvoonsa ja entistä, päättä-jhajoittaneet kyläkokoukisa ja -jul-
^v»a«m™msi„n li.u,j«itftfaoa„ ylitenäisy—ystkaiistse-e s t i nhanneet murhata j a piestä
ua. aktiivisia neuvostotyöntekljöitä.
kai^talistisia-ZQaita vastaan ja tulee
itsenäisesti keiiittätäaän -talondellis-fa
rakennustyötä sisäisillä varoilla
ja mahdollisuuksilla, Samalla Tur-kelten
lähestyessä koppia, joka cJ^I
taas;. Useimmat kuulustslut tap
tuivatön yöllä. ^SBoin, Icun cli
syt xmeen, aukeni kopin ovi suureSsj
räminällä ja käskettiin; pukeuta-j
ma»an kuulusteluja varten.
Enamäinen kuulustelu oli jannä-J
tavin- Se opetti. näkemään ja toa-j
temaan niiten ohranassa oloaiksöj
hän; p ä ä ä : ulos. Kävely kaupungJE^ j
ia
Ilo?
|0Ta
. 1^
kra,
|JIr.
I Kiito
73-
a- i
pitaiaan. jonkun aj^aa isiiljettar3Bfe:iä
vaikutti- yirkis^ ^» •
tee olevansa erilaisessa asemasssM^
kuur< muut kadulla kävelevät i i u ö ' * • ^