Vapaus, January 11, 1930

              Searaavat Colii
{mm Vapai
m
aan «1
HiskL--Sjdomaa
.flglF Savonpiijan Araeriikkaan Tulo
Emännät Piknetissa
12116F
l20f'5F
Marimba JBand
Underneath The Blue Hawaun Skies
S\veet Hawaiian Dream Girl
Nullo Romani ja orkesteri
3Iidni?ht Waltz
Ncapolitan Nights - _
Ylläoleva: ovat 10-tuuman recordeja, hmta 7öc.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
P. o. BOX 69 SUDBURY, ONT.
!le Vapauden Infoille ja
TYÖLÄISEN TASKUKALENTERIA 1930
lon laai 5aatavi5sa Vapauden kirjakaupasta. Hinta 30 senttiä.
TYÖMIEHEN JOULUA
lon samuin saatavissa vielä. Hinta 30 senttiä. Lähettäkää tilauksenne:
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69, SUDBURY. ONT,_^ '
n
palveluksessa
Iset. Tuntuu omituiselta nähdä va-
Ipaa ihminen, joka ei ole ohrana tai
vainoama työläinen.
Odottaessaan kuulusteluja" koetti-ivat
ohranat häntä paloitella. Etei-
Isessä, joka toimi odotushuoneena, oh
Isuuri joukko ohranoita, jotka kes-
Ikenään juttelivat mitä suurimmalla
linnolla kommunistien kiduttamisesta
Isekä luomalla merkitseviä katseita
|s3rytett.yj'n koettivat saada hänet ar-
Ivsamaan mikä kauhea kohtalo hän-
Itii odotti. Kertoivat keskenään
(miten se j a se o l i päässyt helpolla.
Itim jutteli asiat selviksi, s.o. niin-lliuin
he halusivat. Tai miten kovasti
Ihe saivat lyödä sitä toista, eikä se
Idttenkiiän jutellut. Kylkien hieron-
Ita nyrkkiraudalla on varmasti miel-
ItÄ virkistävä tai sitten sulkee rii--
Iviön luurangon kansa samaan sel-
|liin, jopa pehmenee miehch luonto.
Vaikutulcsensa se tekikin häneen:
Imutta päinvastaisen kuin kuuluste-llijat
• ja ohranat toivoivat. Hänen
liucntonsa yhä karkeni, nyt osasi jo
(edeltäpäin odottaa kaikkea ja ticsi-jhän
jo ennestään,' etteivät jutut oh-
(ranän rääkkäyksistä olleet valheita
lEttei häntä tullaisi kohtelemaan en-
(koicslla lempeydellä, siitä hän jo
|cli varma. Myöhemmissä kuulusto-iksa
hän sen tuh myöskin koke-naan.
P:iiuiusteluis.sa kyseltiin Kaikkea
Imitä tiesi, mitä ajatteli, mita oli
(tehnyt tai ajatellut tehdä sellaisos-
(sa ja sellaisessa tapauksessa jne.?
(Ei kysytty, mikä on se vallanku^
(mouksellinen puolue, jonka eteen
( ö n oli tehnyt työtä. Kysyttiin
jniikä asema hänellä oh puolueessa,
(Luuliko hän olevansa .loku komis-
Isaarin alku?
— Te olette suunnitelleet sellaista,
Irttemme me sitä hyväksy. Olette kii-jlioittaneet
työläisiä meitä vastaan
Jja sitä me emme salli. Teidän tar-j
koltuksenne on hävittää nykymen
(yhteiskunta j a saada aikaan^, seka-
(srrtoinen kaaos. — Kaikkea, paljon
(sekasotkuista juttua koetti kuulus-
(telija hänelle syöttää. Välillä taas:
jjos tulette meidän miehiksi, tiilem-jiae
tekemään kaikkem.me i^semanne
j parantamiseksi. Koetatte ottaa asi-
(oirta selvän siellä missä nyt olette,
lurkitte j a vakoilette, kyllä me mak-
(samme. Sekm mies sai nUn paljon
(vaikka ilmiantoi vam niin vähäisen'
(Asioista maksamme aina niiden tär-
(keyden mukaan, mutta huonosti em-'
|Die koskaan.
Hän kuunteli j a vastasi jos katsoii
I tarpeelliseksi. Kuunteh uhkaukset;
jyhtähjvin kum ostotarjoukset. (Tun-llm
ihnic2UIseitä kumka hyvin voi
jfaeltäytyä ja kuinka raukkoja oli
lauden tamncut olla, jotka . oUvat
|tov. pettäneet..
Kuulustelu kesti kohnatta tuntia
Iv-auhettun samaa juttua edestakai-lijIL
neessa oli useampaa rotevia ohranoi­ta.
Enslmäinen tervehdys, jok^ ka­jahti
vastaan, oh: "Sieltä se saata­nan
lurjus tulee. Lyökää perkelet­tä
niin, että tuntuu."
Jä sitten se leikki alkoi. Takaa
päin tuli ohrana ja tempasi >häntä
jaloista, niin että kaatui lattialle
Yrittäessään nousta ylös potkaisf
toinen hänet jälleen nurin. "Tun­nustatko
saatana", kirosi eräs ja
löi vasten suuta hänen noustuaan
ylös lattialta.
Leikkiä kesti hetken aikaa, mut­ta
mitään tulosta eivät ohranai
saavuttaneet. Hän oli entistä var­mempi.
Toveriensa pettäjäksi ei hä­nestä
ole. Se vakaumus varmistui
varmemmaksi mitä enemmän häntä
lyötiin. Parhaimmalla hetkellä saa­pui
kuulusteluhuoneeseen joku, joka
kielsi toisia lyömästä) Jiaukkuipa
vielä lyöjiä raa'asta menettelystä
turvatonta vankia kohtaan. Tämän
jäikeeii esittäen hänelle kyssmiyk-sen,
mikä on' kysymyksessä kun n.
lyödään.
Vastata oli turhaa, sillä tiesihän
tuon ainoastaan saapuneen voittaak­seen
puolelleen hänen luottamuk­sensa
ja c-iten saadakseen hänet
"puhumaan". Lyöminen loppui sillä
kertaa ja alkoi kuulustelu, jossa jäl­leen
käytettiin pyyntöjä, mairittelu-
Yhtä suuri merkitys kuin höyry­voimalla
-on ollut voiman lähteenä'
teoilisuilden eri aloiUa. on sillä ollut
kulkxmeuvojenkin kehityksessä. Jo
Papin oli 1700-luvun alussa yrittä­nyt
höyryvounalla kuljettaa siipi­pyörillä
varustettuja veneitä eteen-päm,-
imutta onnistumatta, kuten
mjöhemmint kävi monen | muun
höyrykoneen alkuperäisen rakenteen
takia. Vasta amerikkalaisen insi­nöörin
Robert Pulton'in (synt. 1765
kuol. 1815) ormistui pitkien sekä
Englannissa että Ranskassa tapah-tuneitten
valmistelujen jälkeen v
1807 'raTiehtäa siii)ilaiva, jota käy­tettiin
'mätkustajain ja tavarain
kuljetukseen tJe\v TTorkm ja Albahyn
välillä. iSnttiopassa käytettiin höy­rylaivaa
ensiksi v. • 1812 Clyde-joella
SkotläitfiiJssa. ja v. 1819 kulki höy.
rylaiva "Sävahnah" Atlantin valta­meren
poikki 25 päivässä, joista 18
konevoiinalla ja loput pm-jeiden
avulla. Tulosta ei pidetty tyydyttä­vänä,
vaan edelleen pidettiin -pur­jelaivoja-
parempina valtamerillä.
Koe uudistettiin kuitenkin hyvällä
tuloksella V. 1838, ja v. 1840 aloitti
Cunard-yhtiö säännöllisen pbstihöy-rylaivayhteyden
Liverpoolin ja New
Yorkin välillä. Kun tämä yhtiö pa­ni
v. 1907 samalle reitille suuret
höyryturbiinilaivät "Lusicanian" ja
"Mauretanlan", «iin kannattaa teh­dä
seuraavat mieltäkiinnlttävät ver­tailut
yhiiiön ensitnäisen ja näiden
uusiniplen laivojen välillä. Höyrylai­va
"Britannia" öU puusta, 1,200 ton­nin
' vetoinen, koneissa oli 400 he­vosvoimaa,
ja se" viipyi matkalla
Liverpoolista New Yorkiin 14 vuo­rokautta.
"Lusltanian" pituus oli 24C
metriä, kantavuus 32,000 tonnia, sen
^onevcima 68,000 hevosvoimaa. Mat­kalla
se viipyi ainoastaan 5 vuoro­kautta,^
jolloin nopeus oli 26—2'
solmuväliä tunnissa. Melkein yhtä
suuri jättiläishöyrylaiva, "Great
Eastern", rakennettiin kyllä vv. 1852
—SO; sen pituus oli 207 metriä, kan­tavuus
27,400 tonnia, ja se saatiin
käyttäjällä yhfaikaa sekä potku­ria
ja siipipyöriä että purjeita, kul­kemaan
jopa 14 112 solmuvälin no­peudella,
mutta laiva joutui karille
fo neljännellä Atlantinmatkallaan
'"'^ sen käyttäminen myöhemmni-t
u ä n n ' vetmSeihHi, ouBistui • iänen
saadaJeräs S^tiö, jcfea Oli raliiöiita-nut
jfeis^en yleisfö liikienhettä
varten '$töcktönln ja IJartlngtonifi
välille', taivutetuksi ^ koettamaan
käyttää vetureita. Suuri merkitys
veturien kehityksesä oU sUS Jdlr
paduUa, jtmka oU julistanut v. 1823
Manchest^in ja Liverpoolin välillä
parliaillaan rakenneltavan rautatien
johtokimta. Rainhillin kuuluisassa
kilpailussa, johon myöskin Ericson
veturillaan otti osaa. voitti Stephen-son
palkinnon kuuluisalla "Bockef-
Ulaan. Kilpailun tulos oli tärkeä, sil­lä
sen perusteella päätettiin ottaa
veturi käytäntöön tällä tärkeällä
kaksi maailmankaupunkja /yhdistä-eik
kään suuren kokonsa takia kan­nattanut.
"Great Eastern" varoit­tavana
esimerkkinä uskallettiin vain
vähitellen lisätä valtamerlhöyrylai-vojen
suuruutta, kunnes ne,' kuten
edellisestä käy selville, nykyään jo
voittavat sen ei ainoastaan 'kokon-sa,
vaan ennen kaikkea konevoiman-n3.
ja nopeutensa puolesta.
Kelvatakseen laivojen kuyttövol-maksi
täytyi höyrykoneen rakenttet-ja,
uhkauksia ."ja' tehtiin ostotar-j ta monessa suhteessa mutittaa. Lai-jouksia.
Loppuvittenä oli, että on van koneistoil tärkeimmät osat ovat
sitä eteenpäin kuljettavat laitokset.
Ensi aluksi käytettiin siipipyöriä,
jotka kuitenkin avolnieUa merellä
olivat liika' heikkoja ja epämuka­via,
jor\ka tähden potkuri, jonka v,
1836 muitten ohella otti kä,Jrtäntöön
tosiaan tyhjää toimia kommimisti-na
vallankumouksellisessa liikkeessä
kim on sosialidemokraattinen liike,
jjoka voi viedä melkein yhtä hyvään
päämäärään. Aina hän vastasi yllä-clevaan,
ettei viitsi liittyä piioluee
iseen, jonka.jäsenvärväreinä ovat oh­ranat
ja jossa ohranoimmen on ko-roitettu
erikoiseksi kunnia-asiaksi,
Nnn jatkiuyat kuulustelut päivästä
päivään. Välillä lyötiin ja uhkail-tiui,
koeteltiin lupauksilla houkutella
häntä petturiksi. Lopulta aina ajet­tiin
koppiin "mätänemään". Kyllä
aika pojan pehmittää, arveUvat oh­ranat.
-
Loppujen lopuksi, kun ei mitään
parempaa kuulunut, täytyi hänet
siirtää lääninvankilaan. Kuulustelut
olivat siis loppuneet. Nyt alkoi odo-
.tuksen aika. Koska tulisi hänen
juttunsa esille, koska hän saisi puo­lustaa
asiaansa porvarillisen luokka-oikeuden
edessä. — K. P.
Kapteeni Barker, nai­nen
iniehen hou­suissa
•rr/?^^ ° " ^^tJän kirjoittaman­pa,
te olette tehneet sen ja sen jne.
h - J : . ^ ^-^^ ^^^^^ kysymykset ja
«mat Uhkaukset sekä lopuksi osto-
Itarjous. Sitten, kun ei pitemmäUe
Kaikkien maiden fascistien piu-els-sä
on tavallisesti vain surullisenkuu­luisia
sankareita. Eräs sellainen on
"kapteeni Barker", englantilainen
fascistlpääUikkö, joka on esiintynyt
miehenä lähes kymmenen vuotta
mutta onkin todellisuudessa — nai­nen.
Tämän, omalaatuisen sankarin oi­kea
nimi on Valeria Smith. Rouva
päästv f 1 * — " i - - v ^ . x ^ a ^ t Smithillä on yhijeksärivuotias poQca
cin mVf- menemään kop- Ma kahdeksanvuotias tyttö. Ei tie^
talueS ^'^"^^^ detä varmaan, miDoin tämä ihme-matkin
- , °" vahvem- nainen esiintyi ensimäisen kerran
Beatiin t a — • «^a- " " « ^ ^ e n ' h o u s u i s s a , tiedetään vain
Fienppn lävitse kaupungin sttä jo vuonna 1923 hän oji mies-ffiäl?'
J^oppiin "mätäne^ puolinen kapteenL Hän oleiU sil-
TokrcM , • ~ jloin Brightonissa Victor Barkerin
KnlaS ,^"f"^^^"ssa oli jo toi- nimellä ja hakkaiU intohimoisesti
vlkziitn eii-"° SUlom- ei enään erästä nuorta tyttöä. Saman vuoden
tettiin mv,vif sffloin koe-; marraskuussa hän meni naimisiin
^- i jpuo^is pr^untkna stra . T7 - , " . I . . -E» - . Ii. .mI en: - tämän ^^ty-jt.ö. n . kans-s a.... .M. yöhem.m ..i n
kuuluisa ruotsalainen John Ei"ickson
vähitellen saavutti ratkaisevan voi­ton.
Myöhempieii aiko*jcn yi-ltykset
lisätä matkustajahöyrylalvojen no­peutta
ovat, kuten jo on mainittu,
onnistuneet loistavasti, esim. siten
että on aljettu käyttää höyrytur­biineja
voimakoneena mäntähöyry-koneitten
asemesta
Senjälkeen kuin rautaa on ylei­sesti
aljettu käyttää laivojen raken­nusaineena
ja laivahöjnrykoneet ovat
kehittyneet •edullisemmiksi poltto-ainemenekkiin
nähden, ovat höyry­laivat
yhä enemmän syrjäyttäneet
vanhat purjealukset myöskin rah­dinkuljetuksessa,
joten nykyään ta­pahtuu
ainakin 3[4 koko merenku-'
lusta höyryvoiman avulla. ,
Samaan aikaan kuin höyryvoiman
käyttäminen merellä ensin alkoi ke-iMttyä,
syntyi kysymys sen käyttä­misestä
maakulkuneuvojen jiaranta-mlseksl
höyryvaunun eli veturin
ihuöodssa. Aluksi keskittyivät keksi­jäin
harrastukset hiilien ja malmii:
kuljetuksessa käytettävillä kiskoteillä
kiflkevan höyryvolmakoneen keksi­miseen.
Kysymyksen ratkaisu ta*
pahtui V. 1814, jolloin englantilainen
George Stephenson (synt. 1781, kuoU,
1848) rakensi ensimäisen veturinsa
Killingmorthln hiilikaivoksella. L u ­valla
radalla, 'jonka jälkeen r a u t a ­tiet
vähitellen saavittuvat alaa kai­kissa
väl^nkhi sivistyneissä maissa
niin että niiden yhteenlaskettu p l -
ttius 7 vuosikymmentä niitten käy­täntöön-
ottamisen jälkeen o l i ' BOO,-
OOO kllonieti-iä eli noin 20 kertaa
maan ympärys päiväntasaajan koh­dalta
tahi 2 kertaa keskietäisyys
Iliaasta kuuhun. Veturien luku maa­pallon
rautateillä voidaan arvioida
vähintään leO.OQOrksi,, edustaen y h ­teenlaskettuna
vähintään 40 mil­joonan
hevosvoiman könevoiniaa.
Jos ^verrataan keskenään Stephehso-nin
'ensimäistä alkuperäistä veturia
pikajunan nopeasti kiitävään j ä t -
tlläfe^eturlln Hiin huomataaan, että
ero n&tten välillä on melkein yhtä
suuri kuin ero ensimäisen ja ulislin-man
valtamerihöjrylaivan välillä.
Höyrykone tuh verrattain myö­hään
käytäntöön syrjäisessä Suo­messa.
Suurimpana syynä tähän
oli luonnollisesti maan kehittymät­tömät
taloudelliset olot, jotka eivät
vohieet synnyttää 'muuta teollisuut­ta
kuin sen, mikä tuli toimeen kä­sivoimilla
tai korkeintaan älkupö-rälslUä
vesipyöriliä, taikka eivät tar­vinneet
multa kulkuneuvoja kilin
mitä hevosajoneuvot tarjosivat maal­la
ja purjelaivat *merellä. Ei kum­mastuttane
ketään, että meren ym­päröimässä
ja järvirikkaassa maas­sa
höyryn voimaa ensin käytet­tiin
vesiliikenteen alalla, saimoln
kuin el liene odottamatonta kuulla,
että enslmäinen suomalakien hö3^y-lalva
kynti rhaan suurinta järveä
Saimaata. V. 1833 nimittäin tolme-
Uas sabanomistaja ja. ruukinlsäntä
N. L. Arppe, Värt silän rautateh­taan
peru.staja, rakennutti Puhosten
telakalla Kiteellä sllplhöyrylaivan
"Ilmarisen", jonka pituus oli 88 1|2
jalkaa, leveys 13 ll2, siipihuoneen
kohdalta jalkaa, . ja jota varten
tuotiin Aleksandrovskin konepajasta
t>letarista 34-hevosvolmalnoh ^ höy­rykone.
Niin kummalliselta kuin
nykyaikana tuntuneekln, oU Arppe
samana vuonna saanut yksinoikeu­den
"liöyrylaivalaltoksen käyttä­miseen"
Saimaalla, samoinkuin T u -
rlin höyrylaivayhtiölle kahta vuotta
myöhenteiln myönnettiin sairiahiai-.
hen jicsinoiketis ,Ö vuodeksi höyry­laivaliikenteen
harjoittamiseen Suo­menlahden
rannalla olevien oman
maan satamien välillä. Ilinarinen
oli tehty hinausta varten Saimaalla
ja sitä käytettiinkin tähän tarkoi­tukseen
11 vuotta.
f iilitikkujen historiaa
kuimcttamatta oinaa painoaan veti
tämä veturi, joka kehitti G—7 ^he­vosvoimaa,
30 tonnia 6 li2 kilo­metrin
nopeudella tunnissa. Sitten
kun Stephenson oli saanut tilai­suuden
tehdä joitakin parannuksia
mTiutamiln myöhemmin rakennet-
Kuulusteluhuo-' -jlvisl tytölle luonnollisesti, että hän
~ 'i joutunut sukupuolisesti sairaan
-Jsen uhriksi, jä "aviopuolisoiden"
:stoBh syntyi siöoin^*ero. Tyttö pa-eni
vanheiäpiensa • luo, ja ''kap­teeni"
muutti Ändoveriin, missä hän
harjoitti vanhojen tavaroiden kaup-l
° ^ f t ^ ' ä m p n ^ ? S f ^ ; ° " ^ • Kitkerää vettä "^a.
^aumaen an- ^ " l " " ' Pakotus selässä ja Vuonna -1926 muu ^ S ^ f » r a ^ Ä - ^ ' I^cS^ liittyi
^,'^^^1^? fa,?n t»i=o °T"'tÄ;*tf^^^'!"r .«^un^t^om^e^rk^k ejä. ^än fascistien järjestöösnu osjiao ns.a aFvuatsti- ^.-^Strf ^ K - ^ Ä S . S ' ^ ^ i s t i - t o ^ ^ Ihailivat niitä suuria
^ ^ ^ i t . . t a n:SÄtSL^»li*^£^,ä- 'ai»fearit^köja, joita «kapteeni" ker-
•^«^ Banoo lääkkeestä: »1 Suorittaneensa maailmansodassa
Lij^pjL tawkT, Minn. ja vörtsivat hänet järjestönsä Joh-objSSnf^
i'^^*'^» ^•0- 250 oi4 M 7 t * « ' ° - Tämän jälkeen esiintyi "kap-fciiie
h r r i s S ^ ^ ^ l ^ - *=« mfca^pteen Barker*' ' kaikissa fascistien
Kja tnS^j"'" KiHioaat;. Paraateissa ja juhlataaisuuksissa ko-
^ «nm pnnö aatef ™*assa uniforöiusa ja paljon kUn-
'-.-J-u-a p - « Ä Ä ^ £ i ^ Ä ^ Vielä u u * n järfestönkin. Mar-
• -s^*T^i^'-S *«arfft—^ .iien-toisteluun ^ . o s a a p t t a j i t o y h^
•*.^JQNEL»'ftft' • tyksen. Eontoon f aseistit suorastaan
guperi», «fifc jumaloivat tätä johtajaansa.
Tällainen ilveily olisi tietysti saa­nut
jatkua miten kauan tahansa:
ellei "kapteeni Barker" olisi jou­tunut)
todistajaksi erääseen kon­kurssi
juttuun. Oikeudessa. jossa
''kaipteenin" piti tehdä vala. saatiin
selville hänen oikea nimensä, ja sil­loin
oli *kapteenin. suuri johtajaura
lopijssa. Tapahtuman johdosta syn­tynyt
skandaah pakoitti f aseistit
juopumaan tunnustetusta J a suku-pUbUsestl
sairaasta johtejastaan
Mutta "kapteeni Barkeriii" ura
päättyi loistavasti. Hän sai näet
kuvansa kaikkiin alkaansaseuraaviin
rnaailmanlehtiin, jotka pitivät rouva
Smithlä eräänlaisena ihmenalsena.
Lentoon fascistelhin kerrotaan tä­män
Baker-paljastuksen vaikutta­neen
inaseintavasti. Se onkin luon­nollista,
sillä paljastus on omiaan
gaattamaan koko fascistiliigan huo­noon
valoon- Vakavasti voidaan näet
epäillä, etteivätkö vissit ihenkilöt
fascistien piireissä, joissa "kapteeni
Barker" seurusteli, olleet tietrtsla
kapteeninsa naisenisuadesta; Ja sel­laiset
epäilykset eivät vaimastikaan
lisää sitä karaätusEa," jota" Löntöbiä'
fascistit toivovat käiipmikinsa väi-estöltä.
V. 1833 tapahtui toinenkin sa­mansuuntainen
merkittävä tapaus
nimittäin se, että Helsingin sata­massa
kävi toukok. 30 p:nä ensl­mäinen
't|öyrylaiva(, rieisarlllinen
"Ischora", joka kesäk. JO p:nä toi
itse "harin majesteettinsa" Nikolai
I:n puolisoineen ensimälselle ret­kelleen
Suomeen. Tapaus oli sil­loisten
kuvausten mukaan oikea
merkkitapaus nuorelle pääkaupun­gille,
kun saatiin nähdä satamassa
höyryvoimalla kulkeva laiva, lisäksi
senalkuislhi oloihin verrattuna uh­kea
keisarillinen laiva, ja sillä Itse
"majesiteettl". Tapausta pidettiin niin
merkittävänä, että sen muistoksi
pystytettiin vleläldn nähtävissä ole­va
klviobeliskl sille palkalle, jossa
höyrylaiva laski rantaa. Kolmea
vuotta myöhemmin ruotsalainen
höyrylaiva "Solide" saapui Suomeen
ensiraäisellä säännöllisellä matkalla
Tukholmasta Turkuun. Matka vei
30 tuntia, sensijaan kuhi sama mat­ka
nykyään tehdään 12 tunnissa.
Sillävälin oli Turkuun perustettu
suomalainen^ höyrylalvayhtlö, jok\
keväällä 1837 aloitti säännöllisen lll«
kenteen Tukholman'—- Turun —
Helsihgln — Tallinnan.— Pietarin
välillä kahdella höyrylaivalla: "Stor-fursten",
rakeimettu 1836 Lontoossa
132 jalkaa pitkä, 18 jlk. lev.eä sU-pihuoneitten
välistä ja varustettu
80-hevosvohnklsella koneella, ja
"Furst Menschikpff", rakennettu T u ­run
lalvavelstämöllä, 135 jlkJ pitkää
20 'jlk. leveä, äöyrykone oli 90-he-vcsvoimainen
ja tehty Motalan ko­nepajassa
Ruotsissa. , Sama yhtiö
hankki v. 1839 kolmannen, "Murta­ja"
-nimisen laivan, .•sekin raken­nettu
Turun veistämöllä; kone oh
Motalasta. Jos yielä mainitaan höy­rylaiva
"Uleaborg", rakennettu Ou­lussa,
39 hevosv. kone Ruotsista.
"Hlelsingfor^', rakennsettu Turussa
1833, 13 hevosv. xone Fiskarsin
konepajasta, "Suomi", rakennettu
Turussa, 18-hevc£a. kone myöskin
Fiskarsista, "Viborg" ja "Nordvakt",
englantilaista alkuperää, seka pari
höyrypurtta, niin on esitetty Suo­men
enslmäinen höyrylaivasto. Itä­maisen
sodan maan meriliikenteessä
aikaansaaman keskeytyksen jälkeen
perustettiin uusia yhtiöltä, joihin
hankittUii uudet, paremmat laivat
V. 1870 höyrylaivojen ja höyry-pursien
luku nousi K/:een.
Samoihin aikoihin englantilaiset
olivat aloittaneet säännölhsen lii­kenteen
Stiomen satamiin, raVsä. an­toi
Intcä perustääiaän uusia suo­malaisia
lalvanvarustajayhtiöitä kil­pailemaan
Itämeren ulkopuolella
Niin perustettiin' v. 'iffl4 Vaasassa
"Pöhjanmeröa osakeyhtiö" ja v. 1883
Suomen hSyrslälva-osakeyhtlö, joka
on" oloihin katsoen saavuttanut suu-renmolesh
nienestykesn. Nykyään on
tänä yhtiöllä kyinmeniä höyrylaivo-
Voidaksemme oikein ihailla tuli­tikkuja
olisi meidän mentävä vilU-kansam
keskuuteen. Siellä mustat
luonnonlapset kerääntyvät valkoisen
matkustajan ympärille ja katselevat
Ihmeissään ensi kerran, eläissään
kulttuuri-ihmistä. Mitään pahaa
tarkoittamatta hän ottaa esille tuli­tikkulaatikon
sytyttääkseen sikarm-sa;
kevyt kädenliike ja liekki lei­mahtaa,
mutta mitä? — Musta kat­sojajoukko
vetäytyy kauhitsuneena
taaksepäm ja läkenee huutaen:
VNoita. noita!"
Nämä neekerit eivät olseastaan
ole villi-Ihmisiä; hekin ovat tulen
herroja. He lämmittelevät Itseään
sen ääressä ja valmistavat metalle-jG
sekä takovat rautaa sen avulla.
Mutta he hankkivat folta vielä san­gen
alkuperäisellä tavalla, joko lyö­mällä
terästä pliklveä vasten taikka
kaikkein vanhimmalla, voimia kysy­vällä
tavalla, hankaamaUa kahta
kuivaa puupalasta vastakkain. Simä
saa vuodattaa monta hikikarpaloa
ennenkuin kaivattu liekki lehnahtaa
ja päällepäätteeksl se el aina sitten­kään
onnistu. Mutta valkoinen Ih-mhien
sytyttää tulen silmänräpäyk­sessä.
Mistä tämä johtuu?
Viime vuosisadan alkupuolella ke­mistit
keksivät useampiakin aineita,
jotka eri olotiloissa syttyvät paljon
helpommin kuin kuiva puu tai kää­pä.
He huomasivat myöskin, että
kloorlhappoinen kali, jota nykyään
usein käytetään kurkun huuhteluun
kaulataudlssa, hajautuu ja sytyttää
palavia aineita, Jos se tulee kon-sentreerätun
rikkihapon yhteyteen.
Näiden havaintojen perustalla val­mistettiin
enslmätset tulitikut. Pie­nen
tikun pää ympäröitiin rikillä,
jonka päälle siveltiin kumia ja
kloorlhappolsta kalla. Jos tämä t l -
kunpää sitten kastettiin rikkihap­poon,
niin räjähti kloorihappolnen
kali ja sytytti helposti palavan rlkhi
joka taas sytytti tikun. Näitä kas­tamalla
sytytettäviä tikkuja val­mistettiin
jo vuonna 1812, ja ne oli­vat
sangen suosittuja. Rikkihappoa
oli pullossa, jonka suussa sisäpuolel­la
riippui pellavalankatukko. Pella­valangat
imivät itseensä rikkihap­poa.
Kun nyt tahdottiin sytyttäil
tulitikku, 'vedettiin lankatukko pois
pullosta ja sillä kosketettiin tikun
päätä, joka "tästä syttyi. Niin tuli
klporlhappoisesta^ kalista tulenlähde
iliiniskunnalle' '; , !
Samaan aikaan keksittim tällä
suolalla, olevijin multakin sangen
tärkeitä oinlriaisuuksla. Jos sitä se­koitti
erilaisten ; aineitten,. kuten
esim. rikklantimonin kanssa, niin
siltii tuli sekoitus, joka'" räjähti ko­lahduksen
tai kovan hankaamisen
vsikutuksesta. . Wurttembergilälnen
iiä^nrasrer-henee ollut..ensirnäinen
•jonka päähän pisti käyttää tätä
sekoitusta tuUtikkujen 'valmistuk­sessa.,
Hän varusti tikun toisen pään
sisälsi 50 osaa arabikumla, 10 osaa
Itloorlhappolsta kalla ja 20 osaa rlk-kiantlmonia,
kastoi tähän seokseen
fikun rlkltetyn pään ja antöl sen
kuivua. Tällaisen tulitikun sytyttä­minen
oli'vielä jonkun verran vai­keat.
. Sitä varten tarvittiin pieni
kappale hiekkapaperia, Joka taivu
tcttlin kaksinkerroin sormien välis­sä.
Tikku uisteltiin väliin ja han­gattiin
edestakaisin, samalla kuin
paperia puristettiin sormien välis­sä.
Kekshitö ei ollut vielä täydelli­nen.
Tikun päät lohkeilivat usein
Kaikessa tapauksessa oli kuitenkin
sytytysalncltten valmistajille, jolta
jo silloin oli -sangen lukuisasti, näy­tetty
olkea suunta, ja yleensä pide­tään
Kammereria tulltlldcuteoUisuu-dcn
Isänä.
Paitsi kloorlhappolsta kalla tun­nettiin
ei-äs toinenkui aine, jonka
avulla helposti voi saada tulta, n i ­mittäin
fosfori. Puhdas fosfori on
keltaista, läplnälorvää ainetta, joka
syttyy Ilmassa, jos sp tulee 50° :n
lämpimään. Tämä lämpömäärä
syntyy helposti hangattaessa keve-ästlkln
karkeaa pintaa vasten. Sen-pätähden
aljettllnkln pian . käyttää
helposti syttyvää fosforia tulitikku­jen
valmistukseen, mutta enslmäl-
.set fosforltlkut olivat sangen puut­teellisia
ja vaarallisia. Puhdasta fos­foria
oli säilytettävä vedessä pie­neen
pulloon suljettuna, sieltä pala
palalta ylös ongittava ja sytytettävä
nahkaa vastaan hankaamalla.
Kun Kammerer el ollut tyytyväi­nen
siihen sekoitukseen, jota hän
ensin käytti tulitikkuja valmistaes­saan,
niin hän keksi toi^n, joka
sisälsi kloorlhappolsta kalia' ja fos­foria.
Nyt eivät tuUtikut enää pet­täneet,
sillä fosfori syttyi kevyestä
hankaamlsesta ja hajaannutti kloo-rihappolsen
kahn, joka samalla syn­nytti
tarpeellisen määrän happea
rikin sytyttämiseksi ja vilkkaan pa­lamisen
aikaansaamiseksi Tämä
keksintö saavutti tunnustusta, ja
pian' perustettiin Wieniin ensimäi-set,
suuremmat fosforltikkutehtaat
Mutta näissäkin tikuissa oli vielä
suuria puutteellisuuksia. Fosfori- ja
kloorihappolnen kaiisekoltus räjähti
sellaL<jella voimalla, että sitä olisi
voinut käyttää pommien valmistuk­seen.
Siitä oli seurauksena, että tu­litikkujen
valmistuksfösa sattui u-sein
pahoja tapaturmia, jonka täh­den
se "kiellettiin useissa maissa.
Nämä uudet tulitikut olivat sellaisia
hurjia veitlkolta, jotka olivat ensin
kesytettävät. Tämä onnistuikin wle-nUälsUle
tehtailijoUle, kun he fcloo-rihappolsen
kaUn asemesta alkoivat
käyttää tulitikkujen päissä mönjää
lyijysuperoksldla tai hyvää rusko-kiveä,
jotka synnyttävät hitaammin
happea. Täten oli saavutettu en­sirnäinen
täydellisyyden aste tulitik­kujen
valmistuksessa. Siitä saakka
on käytetty samanlaisia fosforltlk-kuja
kuin nykyäänkin, ja nUstä on
meidän kiittäminen saksalaisia ja
Itävaltalaisia keksijöitä Kammereria
PrescheUä ja Römeriä.
Alutta ihmiset ovat vaativaisia, ja
niin he löysivät enslmälslssä käyttö­kelpoisissa
tulitikuissakin moitteen
sjitä. Rikin palamisesta syntyvä
katku häh-itsi heitä. Tätä seikkaa
slhnälläpitäen käytettiinkö hie­noimpien
tikkujen . valmistuksessa
rikin asemesta paraffilnia, johon
tikku kastettiin, ennenkuin sen I Ä U
valmistettiin. Mutta eräs toinen
moite oli asiallisempi. Valkea fosfori
on vaarallista myrkkyä. Pieni mää­rä
tulitikun päitä riittää ottamaan
Ihmisen hengiltä, ja todellakin kävi
niin, että itsemurhaajat usein tur­vautuivat
tähän helposti saatavissa
olevaan myrkkyaineeseeni Fosfori
synnyttää sitä käsiteltäessä höyryä^
joka "on sangen vahingollista työn­tekijöille.
Se vaikuttaa siten, että
luu ala- ja yläleuassa kuoleutuu ja
siitä syntyy luuhun n.s. "fosforiku-doshukka".
TuUtlkkutehtalta aljet-tlmkln
nimittää "myrkkypesiksl".
Jos oli valkea työskennellä tulitik­kutehtaissa,
niin vielä paljon sur­keampaa
oli tulitikkujen valmlsta-mUien
kotiteollisuutena.
Vähän myöhemmin, noin vuonna
1850, sakalalnen kemisti Böttger sai
aikaan tärkeän uudistuksen, joka
merkitsi uuden ajanjakson alkamista
tuUtlkkuteollisuudessa. Hän valmisti
tulltlkunpään kloorihappolsesta ka­lista
ja rlkklanthnonlsta käyttäen
kuinla aineiden yhdistäjänä. Sitä­paitsi
hän keksi raapalsuplnnan, jo­ka
oli sivelty fosforia sisältävällä ai­neella.
Kun nyt raapaisi tätä pin­taa
tuUtlkunpäällä, iilln fosforlhluk-kaset
S3rttylvät hankaamisen vaiku­tuksesta,
ja nämä kipinät sytyttivät
tulitikun.
Mutta vasta 1860-Iuvulla Böttgerln
arvokas keksintö tuli laajemmalti
tunnetuksi. Ruotsalainen Insinööri
Limdström perusti Jönköplnglln
kuuluisaksi tulleen tulitikkutehtaan.
Tulitikkujen valmistuksessa käyte­tyt
aineet ja raapalsupinta olivat
kyllä samat kuin ennenkin, mutta
ruotsalaiset keksivät tikuille hyvin
Icäytännölliscn pakkaustavan. Ne
ladottiin pieniin, mukaviin työn-tölaatikköihin.
"Ruotsalaiset tikut"
niinkuin niitä yleensä nimitettiin;
eivät i syty -niin-- helposti 'kuin van­hat
fosforltlkut ja ovat sentähdsn
vähemmän tulenvaaralljsia sekä si­täpaitsi
myrkyttömiä. Työskentele­minen
tehtaissa, joissa valmistetaan
varmuustuUtlkkuJa, el ole vaaral­lista
työntekijöille, Sillä punainen
fosfori el aikaansaa fosforlr.uusua.
E i . siis ihme, että ruotsalainen
keksintö levisi voittokulussa kautta
koko rtiaallman aina "pimeään'-
Afrikkaan saakka.
Viimeisimpien aikojen parannuk­set
tulitikkuteollisuudessa, ovat tar­koittaneet
koneellisen valmlstusmc-nettelyn
täydellistymistä, ja sanoa
volpikin, että nykyaikaisen- tulitikku­tehtaan
"Slmplex"-konc tai auto­maatteina
työskentelevät tikkujen
laatikkojen valmistaja- Ja laatikko­jen
täyttäjä- ja pakkaajakoneet ovat
nykyaikana Ihmeitä alallaan.
TALVIPURJEHDUKSET—SAINT JOHNISTA, N. B ;
GLASGOVIIN—BELFASTIIN—LIVERPOOLIIN
Jouluk. 141 »Tammik. 10 DUCHESS O F BICHMONJ>
Jouluk 18 Tammik. 17
Tammik. 3 Helmik. 1 .....
•Tammik. 24
•Helmik. 71 *MaiJisk. 7
Hdmik. 14| Maälisk. 14
Maalisk. 28] Huhtik. 25 ,
• E i poikkea Belfastissa.
CHERBOURGIIN LONDONIIN
Jouluk. 27| Tammik. 31
DUCHESS O F "KORK^ '
MdNTEOSE
>••*••••••*••••••»•.•••••••»•.•«>.•• JiJtEEJL^I^Ä v"
MJNNEDOSA r
..; MONTCÄEM:
DyCHESS OF ATHOLL
... METAGAMA
Helmik. 20
CHERBOURGIIN—SOUTHAMPTONIIN—HAMPURIIN
MELITA
CHERBOURGIIN~SÖUTHAMPTONIIN--ANTWERPENIIN^^^^^^^ fe^^^
MaaHisk. 27] Huhtik. 23 MONTtOSE^H
Yhteys Hullista Suomeen joka keskiviikko -
Lähempiä tietoja Jiinnoista sekii purjehduksista halutessanne kaänt>^äi;;;|S
kenen tahansa Omadian Pacifin l-ai\'ayhtlön asiainiehen puoleen tai C. I-I. .
Whitc, Distiict l^assenger Agcnt, North Bay, Oat. ' ,i -
Halutessanne lähettää rahaa ömaisilleanö Buropaan, tehkisi&
Canadian Paci/ic Expressin välftykaellä. ^' ,
i ILMOITUS
Pyydämme yleisölle ilmoittaa, • että olemme ammattikateu­den
pakoiiLtamina joutuneet muuttamaan omistamamme'iä-fl
herrys- ja parturiliikkeemme "Sanelman" 279 Queen St. \W..'Vj
131:teen Peter ,St. ja (Richmond Sts. kulma). J
Edelleenkin pyydämme sulkeutua arvoisan yleisön suosioon>4j
Käherrys- Ja hiluriliike 'Ssuielma^^
1 PETER STREET TORONTO, OiyiT.
Kerttu Reunanen jä Elsa Gläde •
Farmi myytävänä
rakennuksineen Waters Townahi-pissä,
170 eekkeriä hyvää maata.
Hinta $1500, käteisellä tai eh­doilla.
Kysykää: (LM
MRS. WALLI Sudburyssa
tai
MRS. JOHNSONIN KAUPASTA
Coppcr Cliffissä
TÄTEN TIEDCJTTAA j'dtairi uutta ropessieh korjaU.4äläUa;[ :^
Älkää heittälcö pois vanhoja ropessejanne,. sillä ne' sääMävä*>>
teille rahaa. • .•;;•;...> • ,; • v,:-^^ ^
Meillä on .uusi «äbkpUii käyp^, ^ ;;, ' ,
Ropessi vulkaniseerau^r sekä
paikkauskone
AINOA TAM^N LAATUINEN KONE SUDBURYSSA
Voimme (korjata kaikenlaiset ropessikciigät, päällyakengät,
autoja sisiikumit, kuumavesipullot, y.m.
, T Y Ö TEHDÄÄN HUOLELLA JA NOPEASTI
Kun ajattelette kenkien korjausta, ajatelkaa GEORGE/S
Expertti kenkienkorjausliike
Mo takaamme työmme (LTT
Antakaa meille koetus — hintamme koktuullicct''
NICKLE RANGE RAKENNUS . BOX 33S . SUDBURY, O N T .
Tiskari haluaa
paikkaa
k y s y k ä ä : -
IDA KANGAS
Puhelin 1444 Sudbury, Ontf
Huoneita ja ruokaa
saatavana
aterioittain, päivittäin tai viikottain
EINO BASK
123 Elm St. E., Sudbury, Ont.
Opetusta amietaan l^Uai^^
maalaustaidossa
Samantapaista kuin europälaisissa niaalauBkouIuiesa.
Myöskin reikäompelua, laskuttamista, korjaus- sekä muutos­työtä.
Myöskin sukkien korjausta tehdään.
DAINTIMAID GIFT SHOBPE
303 M A C K E Y B L O C K P U H E L I N 357 r S U D B U R Y , Ö N T :
Puhelin 1535
ja. Näistä on 22 rakeniicJiU ja va­rustettu
talviliikennettä varten - ja
niistä . 13 . jopa jäätä murtavaksi
Yhtiön komein höyrylaiva matkus­tajaliikennettä
varten, "Titania", jo­k
a voitti suuruutensa, komeutensa ja
mukavuutensa .puolesta kaiken m i -
(4 Itämerellä tällä alaUa oli näh­ty,
jäi., maailmansodan puhjetessa
Enjglantiin. Englantilaisten otettua
se käytäntöön, se joutui eräällä mat­kallaan
Pohjanmerellä saksalaisen
vedfitnafalsen hyökkäyksen alaiseksi
ja ujKitettlin. Sen pituus oli 330
j a l l ^ . leveys 44^ jalkaa ja sitä kul­jetti
4,Öito-hevosvolmainen" kone.
J. K.
(1-25
L S. SALO
k*n trötS balricuiuIU. SsnrI viruU
titoMattel», keUoJt jjo. kalu* Ja bopea
UTUM.
192 S. Alffoma StreeV
Port Artlinr - Puh. N. 1238
VARMA, NOPEA APU
REUMATISMILLI berniotatidille, »dati«rtle;f;;;;
Iann«itaudille, päiinldvtiUe, >
hermotulehdtikselle
Hankkikaa 50c tai $1.00 laatikko^'
TempIeton's Reuraatie Gapsules:
teidän kauppiaaltanne tai'lähete '
täkää- 1 Oa. xunsasta koelähetystä
varten. Templetons, 122 King StiC
W., Toronto 2, Ont. ; •\
WiIIiamette Blvd. Sanitarlum
on suurin ja monipuolisin tervey­den
hoitola lännellä. Physio-Thera-py
osastossa ovat nykyajan parhaat
sähköfioitovällneet ^ aina X-räy ko­neisiin"
asti. Täysihoidossa nopein
apu akute ja kroonillisissa taudciiJ-
^akin- 18 vuoden kokemus hieron­nan,
ruokajärjestyksen ja -terveys-kylpyjen
alalla.
Drs. Kokko & Kokkö,
467 TVilliaraette Blvd., Portland
Ore. Puhelin: Walnut 6747
mATKM VAPAUS! ''''
11 Elm St Sndbarr, Ont. ,v
KIINTEIMISTÖLAINOJA . >
HENKI:, iPAio.. TAPATURMA-J ' .' AUTO- • JA - AKaOJNALASI--?-^^^^»
,/ VAPmjTUKSIA.:/.;..:^';^|^i|^^
ti, »nom. liikeapniaineä , l^t
Puhelin 777
Ont
kesebU No: 7 5 0 , esGm^biiiS^it:
minen, se esläiip2 * '
'STnnalta. . "
.<J$otc: P , A , UgnellCo.iSti^i^r^