Vapaus, April 4, 1925

              at> 4 p,-Safc, AprHr 4fli> lg25
Hprr Soataryan, Out, Jok» iättai, toxstid j« Iravitai.
T o l n H t » l s t :
A.B.lUBXLaL ABVOVAABA.
VAPAUS (libertjr)
Tb« 0 ^ Fianiali WOE]CC» in Canada. Pid»*
fiM fo Sndbtiry, Ont^jerery Toeaday, Tlmnday «nd
at the Post Of0ee Department Ottava^
«a aeeond ela«s matter. ' r
General advertisinfir ratcfl 76e per eoL ineli.; Mf-
Bisram ehaxse for single insert{oi> 75e. The Vapaos
la tlie best advertisine mediom amonp tiie, JlnnlBh
Peojde in Canada» • •. ^ •. • '. • - •
OMOITOSHINNAT VAPAUDESSA:
Naintaflniotakset 11.00 kerta, |2.00 kaksi kertaa.
AvioliittoonmenoOmotnkset 60e palstataama.
' Nimenmtintosilniotakset 60c kerta, |1.00 3 kertaa.
. SyntynjaUmotok»et 11.00 kerta, |2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2,00 kerta, |3.00 kaksi kertaa.
KaolemanlhnotBkset |2.00 kerta, |60c liBämaksn
afitoslanseelta tai nraistovSrsiQrltä.
Balotaantiedot Ja osoteflmotokset 60e kerta, fl.OO
koboekeftaa. •
• Tilapäitilmottajien ja ilmotusakenttaorien on, vaa-dittaeasa.
lilietettgvg flmotasMnta etnkäteen.
TILAUSHINNAT:
Caoadaan yksi vk. 14.00, pooli vk. |2.26, kolme kk.
11.60 Ja yksi kk. 76e.
Tbdysvaltoihin ja Soomeen, yksi -^15.60, paoll vk.
18.00 Ja kolme kk, $1.75.
Tilaoksia. Joita ei senraa raha, ei t»Sa lähettimiSn.
|iiaitsi asiamiesten JoiHa on takaukset -
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
at. Pqhelln 1038. Postlosote;' Box 69, Sodbnry, Ont,
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitfift olla kont^
lorissa lauantaina, torstain lebteen tiistaina ja lauantain
leiiteen torstaina kello 3. -
: Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
idrjeeseenne, kirjoittakaa, audelleen liikkeenhoit«ja.-i
persofinallisella niniell&i
> J. V. XANi74STO. Liikkeenhoitaja.
Miten dtttta sotaa valmistellaan
' Siinä p^inomtisteen ipyopyssa, jota porvarilliset sa-
/ ilmoille imkuttaak-
- «eeQ kaiken järjen kansasta ja s a a d ^ sen kokonaan
^i6i|n-jjiT^ Sarmmialten kiihkon valtaan, kuullaan itiisi
aani.,;,Tima aani on tasaista, viime vuoden ja erikoi*
^sesti viimeisten, kuukausien aikana kuulunutta, hno-
.ntattavaa jxminaa, j a meiiitsee se uuden «odan pröpiä*
gandaii — sodan^ jota talla kertaa aiotaan kayda Ja*
panla voBtaan. , ,
•Jokaisia'puolueetonta ja todella tieteellisesti tutki­vaa
itenkilda.kohden, jdca antaa meille todellisen ku*
van tuoista itämaasta, löytyy tusinoittain politikoitsijoi*
ta, kansanihielistelijok^ imperialistisia liikemiebia, so-r
totarvetelitaiden omls^^
,koitsijoita, joille koittaa hyvinvoinnin aika, kun iym-meniS
miljoonia' dollarein tuhlataan sotalaivoihin San
Bitgossaja muiidla; arn^ijan ja laivaston up»Bei«j«u
toivovat utttia ral^dysia myönnytyksiä t d ovat l ^ p i g i g i l i l i l ' - ' ' ^ ' ' ' ^ •
i i a ^ o f t tiivolielev1«^:4t
: rjliifi. :i*a^ertÄiU-^'ltelll
> . mtk vainyiita asiaa i p i ^ a ä ajohevosta. ,^ Yhdellä
^ tai; ^iselja Iseinöll^ f i e f u ^ i soittovflt euroa» ««Yclta;
^ iiosl sote ön vaistamatqn. Aasian pdbaa^nnustofa
' ' hyökyaalto on pyyhkäissyt itafilallle. Japani on kova*
lampi, kuin toiset kansaa m |)8ttUu«nilAa»tonhoita-
. V jaddn ovat peioUisempJa kuitt Ueldan; se mielii Cali-
\ 'fomiil^^ «e (m-piilottanot suunnattoman tuuren ilma-
J ^eotvlaivaston mekkonsa hihaan. Amerildca, parka' on
^kykenemätön'puolustamaan itseään kateellista mail'
maa pastaan; ;^taiArdiurBrisibanen sanailla, «se on y
' , tl^iipu^tteleva joillekin ulkovalloille kuin on rikas,
^lihava :3cultidcauppias nälkäiselle tosvolle»
Amerildka^ tarvitsee uusia markkinoita, tilaa liialle
väestölleen* Se haluaa olla suurin kansa hist
työntäen ^mailmalle kauppaansa Ja tekopyliiä ihantei
taan ja Japani, sen edeltäpäin määrätty kilpailija,
on sen tiellä. ^
naän samaa pDoba koin Y h d j s v a l l a t . . . Japanäaiset
laivat kuljettavat fanumaosaJneita, jodca voinvat havit
tää kokonaisen'k8apimgin.JMitaffleihäp^ on
mielikmritusta nähdä mnntafmia -vuosia eteenpäin; . ,
Ensimäinen saanto katkeff«ak«nt!tsakäym»e»a aasialais­ten
kansaa on, että e i koskaan saa osoittaa pe&oa; > ,
(Tämä viimeinen ohje oli jolatsta Inljardi:kilpailim
yhteydessä, jossa ameräkalaineo kilpaili kahden
tavan japanilaisen kanssa), r , . Japanilaiset voivat
tehdä Vaikka/mitä, missä tarviiaan taitoa ja injia her­moja*
. . . Japanin hallituksella tulee olemaan riittä<
västi midiiä noiden'viidensadan ilmalaivan käjrttämi-seen,
joita se valmistaa joka . k u u k a u s i . . . . Xlkäa
unohtako sitä!»
Arvosteleva lukija, tuntien Hearstin perusteellisen
menettelytavan jälkeen vuoden 1905, tahtoo väittää kai-km
luon turhaksi toidiuksi. Vaakapa sen vaarallisuus
on myönnettävä. Todellisuudessa kuitenkin Hearstin
lehdet huutavat sen, mitä muut tyynesti lausuvat. Tätä
ilmiötä tutkiessa ei tarvitse mennä kauemmaksi taakse­päin
kuin vuoden 1924 kevääseen, vaikkdcin japanilai
sia vastaan iiarjot^u kiihotus itse'asiassa on paljoa
vanhempi.
Keväällä V. 1924 toi aliamiraali Bradley A. Fiske
julkisuuteen erään sihteeri WilhuriIIe lähettämänsä kir­jeen,
jossa kajastui selvästi sotakuhoitus. Puhuessaan
varustelun tarpeellisuudesta lähenevän taistelun varalta,
ilmaisi hän meriväeston ajatuksen ja esitti — ei sotaa,
tietenkään, vaan siihen yhdistyneet seäat:
; . , . «U^oimme Japanin -tahtovan omistaa Filip
linien saaret Siksi uskoimme Japanin tulevan otta
maan nämä saaret, jos sen kansan mielenkarvaus meitä
liniiman puu^eeMa;
ICct, «anonUkleiitimie^
Japani ja ita<
Solddihotus esiintyy tuhansissa muodoissa — soti
lasten verellä itselleen tilaajia ostavan keltaisen sano­malehdistön
otsilcoissa, maäudcertomubissa, näytelmb-
8ä»,eeil^aili)^ertomd(8issa, liikkuvissa kuvissa, saar
noissa, luennoissa, kongressivaliokuntien lausunnoissa
piiolustuspäivä-puuhailuissa, hiljardikilpailuissa, ilmä
iaiva-matkoissar sunnuntaikoulujen konventsioneissa.
Tämä propaganda muistuttaa sitä sanomalehdistön me­teliä^
joka valmisti maaperää viimeiselle mailmansodal
Ie Vrr porvarillisetkin historioitsijat myön^
nith tapahtuneen, nyt kun se on liian myöhästä.
äHearstin sanomaldhdi Seattlesta New Yorkiin
päivittäin kasvattaa pelkoa tylsempien lukijoittensa
mieliin.; .Kokonaisista eekkereistä painotuotetta valit­semme
muutamia lauseita viimeisten kuidcausien tyy-pitllsistä/
lehdistä; nämä paljastavat sen oveluuden
millä '^sotakiihotus sovellutetaan toimituskirjoituksiin
otsMoihin, ja vahvasti väritettyihin uutisiin:
«Pääasiallisin toivo rauhan säilyttämisestä ei ole
inhimilUsyydessä, vaan viimeaikaisten taistelukoneiden
hirvittävässä voimassa. . . v On vaarallista «Ha niin
rikas j a tyytyväinen-kuin Setä Samuli, tuo suurin^ va
rakkain kauppias mailmassa. Japani rakentaa v i i
sisataa ilmalaivaa joka kuukausi. • . . Kirjoittakaa
kot^ressimiehellenne. . . . Yhdysvallat lähettää suuren
sotalaivaston manooverim AiistraaUan rannikolle.
laiset latvat eivät tule näyttelemään kovin tärkeää osaa
sodassa, joka lähestyy. Mutta- meidän talstelulaivo-jemme
matka Austraaliaan on ainakin iiyodylllnen^ se
kun i^idimaa Aasian valtoja aivan tuhannen miljoonan
aasialaisen nenän edessä ; . .Xualettdko,'^^ että^Mikado
j a hänen pah^dijansa rakentavat lentokoneita, viedäk-aeenfkeisariltisia
lastenlapaa pienille huviajeluU
" E i ollenkaan,; Noiden konel sel­laisia
madcoja, joista seuraa murhaa ja kurjuutta joil
l e k i n - » . . Japani, ommalsella valtiotaidollaan aikaan
•sai opiumikoi^tessiii: päätöksen, vaikka oli aänestävi
lohtaan kohoaisi niin korkealle, että se tidcaisi halli­tukselle
kansan kannatuksen;. . . Tieteidcään en aio
viitata siihen, että sota on edes tndidollinenkaan; mut-ta
sittenkin onotettava huomioon, että japanilaiset ja
amerikkalaiset ^ovat aUcaneet siditautua toisiinsa viha­mielisesti
j a että japanilaiset ovat, miltei kokonaan
ratkaisseet diplomaattiset välit antamalla lähettilääl
een «loman». Sellaiset suhtauttrauset j a sellaiset teot
tavallisesti kulkevat sotien edellä!». '
Kun aliamiraali Fiske o l i heittänyt pomminsa, levi
si japanilais-vastaine^ propaganda kummallisella no­peudella
4wsän ja talven kuluessa eikä se osoita vähen-rmistä
nytkään* Elokuulla saivat Toronton tiedemie-let
varotuksen r(^sodasta, joka tulisi hävittämään val-ceail
rodun vuoteen 3000 mennessä. Williamtovm
Inäitute of Politics^laitoksella o l i Yhdysvaltain halli­tuksen
; äänensävy selvään havaittavissa. Aliamiraali
W. L . Rogers myös ennusMta.seuraavaa sotaa, eikä jätä
mitään epäilystä sen tarkoituksesta. Syys^iulla m ^
hän Tyynenmeren rannikolle ja antoi: koko mailman
tietää mitä hän ajatteli ja toivoi:
^ «Sotaluvasto on erikoisen tärkeä, Tyynenmeren
rauniolle ei ainoastaan, sen vuoksi että sivistyksen
viimeiset näytökset tullaan nayt^lemään. Tyynelläme­rellä
ja 8eW ympäriOa, vaan sotalaivaston IVyneh-meten
rannikolle sijoittamisen taloudellisen merkityk­sen
vuoksi.»
Hän 'lopetti näillä kuuluisilla sanoilla:
«Minulk Ott ollut «uurötia iienkilokohtaisena tyy
dytyksenä tulla Tyynenmeren rannikolle, missä' 14,000
merimiiratä on puettuna' amerikkalaiseen univormuun,
ja missä on'laiVojä,-joiden avulla voidaan siiojella
rantojamme, idässä ja lännessä, kaik)|uen., ^nsojen
hydkkaykslltä ~ kansojen, joiden tekoihin vaikuttaa,
kuten kaikkien tekoihin voi vkikuitaai jokin laajaperäi'
netf lauma-henki, jokin intohimon purkaus,; tai joku
todellinen tai otaksuttu l o u U c ^ . Ei ole mitään niin
jäähdyttävää kuumalle luonteelle kuin palanen kyhnää
terästä.».
H^rvehäyh Amerikaoi
monLtjolais- j a
tälonpa&ais-naisfDe
Petroskoin cnomenkidiset tySUi»-
itaiset», Juhlifnnaan kansainvälistä
inisten pSiviS inaaliskiran 8 päivä,
fäätiim:mettSA vanankamdok.
«eilisen tervdhdyksensä m-m. Ameri
kan SDomalaisiUe työläis- j a talon-poikaisnaiaHe.
JohUmme naisten päivää täällä
toisissa meikeifsä koin te tiellä.
Työläisten j a talonpoikain dikta­tuurin
maassa vietämme jnhliamme
käytännön merkeissä lujittaen ja
kohottaen Neuvostovaltamme jota
vastoin teidän vielä täytyy juhlia
kapitalistisen ikeen alaisina täytyen
tyytyä ainoastaan agitatsionin har-joittamiseen;
työläisten keskuudessa
Huolimatta vaikeammasta ase­mastanne
iSsA suhteessa me toi­vomme
teidän edelleen yhä v o i n ;^
kaimmln-: tekevän valistustyötä: e i
ainoastaan raisten, vaan koko työ^
väenluokan keskuudessa.
Lujittakaa rivejänne Kommunisti­puolueen
ympärille ja voitto on lo­puksi
^öväenlookan!
Petroskoin Suomenkieliset Naiset.
; Krtta Lydia >Korvola.
Port Arthuria mriräa
"Amerikan saomafaisuu" Viimei
senä uutuutena kirjallisuuden alalla
* VaiUEa'elämä olikin tällaista, niin
krritenkaan jokaisen sydän «i oBut
täysn tyylyvänen tämän nemsn
kwikeTlg, sillä sonret nälkäiset ^ ö -
läisjojOEOt kulkivat myös kadoilla,
joskin pUdmryhminä, vatsa tyhjänä
ja sisäänitainunneenä, j a nämä jon^
kot eivät voineet Hoita.
: ; Vpistelua'ja urheilua, jota "Hoe-fcey"-
pelikin ehdottomastt on, el ku­kaan'
voi sanoa vähäarvoiiMikö, sa­moin
kuin heidän Soittoansakaan,
sillä heille tuli veltto ainoastaan
heidän kestävän ponnistelunsa tu­loksena.
Hntta se puoB että voi­ton
saavuttua voidaan unohtaa kaik­ki
tavallisuus on jo enempi koin
johdonmukaista.' Voitot antakoon
ainoastaan meille lisää innostusta
kaiken voimistelun ja urheilun jat­kamiselle,
Oraaalianpaa penuUv« kokoas pi­dettiin
osaston talolla Umoitnksen
mukaan sunnuntaina v.k. 29 päivä­nä.
Kokouksen avasi ennenvalitnn
komitean puolesta D. Aho, selosta­en
muutamalla sanalla mitä varten
kokous oli kntrottn.kokoon. Sen-jälkeen
ehdotti avaaja valittavaksi
puheenjohtajan, joksi valittiin ko­kouksen
avaaja D. Aho j a kirjuriksi
T. Koskela. Puheenjohtaja ilmoit­ti
keskustelun avonaiseksi jokaiselle
NuhteUko presidentti Coolidge tätä suorapuheista
amiraalia? Hän kutsui hänet kyllä kotiinsa, keskus­telemaan
ilmoista, mutta antoi noiden uhkaavien sano­jen
olla sellaisenaan, sillä niissä kuvastui Yhdysval­tain
hallituksen oma esiintymistapa.
"Muutama viikko senjälkeen julkaisi Laivastoliitto
(Navy League) kirjoituksen^ jossa se osoittaa, kuinka
vaarallista on. Jos hallitus ei lisää sotalaivastoa. Uitto
jatkoi työtään niin räikeällä taivalla, että presidentti
Coolidgen täytyi vaatia suurempaa kohtuullisuutta
sota-agltatsionidsa, mutta hän ei voinut lopettaa yhä
uudistuvaa huutoa varusteiden lisäämisestä j a hallituk­sen
velvottambesta tutkimaan, A^nVo mahdollista min­kään
«viholliseni» vollottaa Filipplnien saaristoa.
Samoihin' aikoihin William Shearer, yksi niistä, jot­ka
^ i k l n mokomin tahtovat taas > uutta sotaa ;<sotien
lopettamiseksi», piti puheen National Security liiton
kokouksessa, panlddir^en klubissa New Yorkissa' New
York Times juHcaisi tuosta ptdieesta selostuksen:
<WilIlamB. Shearer, keksijä ja sotalaivastojen eri­koistuntija,
sanoi japanilaisissa sotalaivoissa taas lisät­tävän
kanuunain kantavuutta, ja että Japania, mietti
suurta ulkomaista sotaa pelastuakseen sosiallstisiltaf^^^**»^" yinmärrystä eng-voimme
< tarjota kirjan "Amerikan
Suotmalaisjia':. ; Sitä on saapunut
Arthuriin Vapauden kirjakauppaan.
Kirja itsestään ei tarvitse''selostufc
eia, sillä puolueemme lehdissä oh
o ollut kirjasta selostukset^ aino­astaan
jokainen käy tämän kirjan
vain itselleen ostamassa, enpenkuin
tämä uusi teos loppuu. Vappu, ke*
vätjulkaisn, on myös tullut juuri
kirjakauppaan.
Iloa, tohinaa Ja moljra on ollut
caupungissamme viime päivinä oi-cein
runsaasti. Mitkään entiset
ärjestömuodot eivät ole enään oi-eet
kysjrmylcsessä. Keskiviikkona
k. 26 päivänä oli 'WinnipeglSdä
opuUinen "Hockey"-pelin ratkaisu,
ossa Arthurin pelurit tulivat voitta-iksi,
tullen'ällä tavalla Canadan
parhaammaksi ''Hockey"-joukkueek-
Siitä onii täällä ollut aihetta
hutoon ja meluun. Poikain saavut-ua
W i n n i p e g ^ Arthuriin - ju]istei>.
iin tunti aamulla pyhäksi, sillä
kalkki liikkeetjiionnestarinkehotok-
Be8ta'<«n>sttiinl^iA«emi^, o l i oUut
olkia vastassa niin suuret joukot
aksoiskaupuakien , asukkaita, että
ei ole koskaan mitkään saaneet niin
suurta vastaanottoa; joukko ase>
maila laskettilA olevan seitsemän
tuhannen vaiheilla.
Poikain saavuttua ja joukkojen
hajaannuttua alkoi ykinen mässäys,
joka, oli ylimmillään iljalla. Kau-punkilnme
parhaimmassa hotellissa
oli***juhtelliset j a yleensä -kaikissa
paikoissa -oli vain; ipoa ja riemua
Maalliset vaivat unohdettiin, allä
olihan kaupunkitnme pojat niitä,
jotka voittivat maamme mestaruu­den
"Hockey"-pelin älaUä,
sekä samalla ehdottaen, että toveri
Katainen, joka oli paikalla, selos­taisi
osuustoimintakysymystä ensin,
Tov. Katainen otti puhujan paikan
ja tunnin kestävässä puheessaan
teki selkoa osuustoiminnan kehityk­sestä
huomauttaen heti alussa min-kalaista
oli ensimäiset osuustoimin­nalliset
yritykset Englannissa jo
niin aikaisin kuin viimeisen vuosi­sadan
alkuvaiheilla, jotka ensinnä
olivat vain puhtaita ihanteellisia
yrityksiä, mutta josta kuitenkin a l ­koi
osnustoimintaito elää että voidaan
pysyväinen osuustoiminta katsoa al­kaneeksi
Englannissa noin , 1844,
joka tosin oli silloin pientä, mutta
kuitenkin osuustoimintaa. Senjäl­keen
selosti hän eri. maiden osuus­toiminnallista
liikettä; sekä samalla
selostaen kahta osuustoiminnallista
haaraa nimittäin, osuustoimintaa, jo­ka
perustuu osakeperustalle j a t toi­nen
'osuustoiminnallinen -muoto, jo­ka
perustuu jäsenperustalle. Jälki­mäisessä
jokaisella jäsenellä on sa­manlainen
määräysvalta osuuskun­nanasioissa;,
jotavastoin bsakeperus-teella
olevissa on osake: määrä se,
joka määrää osuuskunnan toimin­nan.
Viimeksiv puhuja selosti pai­kallisia
oloja sekä samalla entistä
kSn, jninne voisi taoda farmitoot-
UaU j a josta se sitten välitettäi^
siin ksInttajiUe, sHIä seOaista paik­kaa
ovat he kauan kipeästi kaivan-neet,
jota vastoin taasen saostet­tiin,
että osuuskauppakaan alknai-koinaan
ei voi ottaa fsmiituotteita
muuta kuin määrätyn somman, vaan
sen ^saadessa markkinoita,' voi se
ruveta suuremmassa määrässä tyy­dyttämään
farmitaloodessa tätä
puolta. Yleensä keskustelussa kävi
ihni se puoli, että osuuskauppaa
tarvittaisiin, mutta ainoastaan oli­vat
jotkut enätietoiaia jos sillä voi­daan
heti alussa saada tarvittava
kannattaja joidiko. Tehtiin koe-äänestys,
joka totesi että kaikki ko­kouksessa
olijat olivat osuuskaupan
kannalla, joten voitiin alkaa val­mistaviin
toimenpiteihin asian jat­kamiseen;
Kokouksen kulussa ehdotettiin,
että valitaan Usää ennen valittuun
komiteaan mitkä tulee asia jatka­maan.
Komiteassa oli ennen D.
osuuskauppa yritystä täällä, todeten
viimeisen osuuskaupap epäonnistu­misen
syyt,, ja 'vielä huomauttaen
että' Artiiurissa «n maltdolKsuuksia
osuuskaupan perustamiseen, mutta
kuitenkin cimen. perustamista on
otettava huomioon, että - joukot ovat
f perustetun liikkeen t i ^ n a ; . Pu­heen
jälkeen seurasi kesjcustelu..
Keskustelun yhteydessä tuotiin
esille eri puolia tässä kysymyksessä,
ollen jotkut kokonaan^ sitä .mieltt^
että Arthuri et ole vielä kypsä
osuuskaupan > perustamiseen, jota-vastpin
toiset taasen selvästi' osoit­tivat
toisenkin puolen. Ympäristön
farmareiden- i puolesta,- taasen anneta
tiin ymmärtää, että oHsi saatava
osuustoiminnallinen keskus 'kaupnn-
Aho, T. Koskela, K. Laiho, E. Hulk­ko,
J . Toivonen, L, Puittinen j a ' K .
Lehtonen. Näiden lisäksi valittiin
Luostarinen Kivikoskelta, Beck Inf
tolasta. Kivinen ja Kauppi Lapista,
H. Niemi j a A. Heikkinen Fort
Willlamista.^. North Branchista ja
Tarmolasta on ikomitean^ kehotetta»
va valitsemaan jotakin tunnettua
henkilöä komiteaan. Arthurista va­littiin
lisää Pudas.
Komitea velvotettiin painatta­maan
lentolehden,:, jossa tehdään
selvää osuustoiminnasta. Myös suu-sanallisesti
tulee heidän tehdä
osuastoiminnalKsts a g i t a t sionia
joukkojen keskuudessa, . ottaa tilas­toa
paljonko on osuustoimintaan
innostuneita; sekä järjestää jonkun-kaltaisen
sääntöluonnoksen, jonka
perusteella voidaan ensi kerralla
keskustella. Ensimäisen kerran ko­mitea;
kokonaisuudessaan kokoon
tuu Port Arthurin osaston talolla
12 päivä huhtikuuta kello 2 iltapäi­vällä,
jota ennen kaupungissa ole­vat
komitean jäsenet ovat voineet
kokoontua. Asian pidemmälle ke­hitettyä
tulee komitean uudestaan
kutsua yleinen kokous, jossa tullaan
katsomaan mitä mahdollisuuksia
osuuskaupalla on Arthurissa.
Kokouksen osanotto oli koko hy­vä;
ainoastaan olisi kokouksessa
saanutV olla enempi perheenäitejä,
sillä he juuri tulevat: oiemaan. suu­resta
merkityksestä osuskaupalle.
Nyt kuin tulee ensimäinen yleinen
kokous, niin silloin jokainen koko­ukseen
j a varmalla päämäärällä
osuuskauppa kysymyksestä Arthur
rissa. — J , ' • . - '
päästun vähällä. Viime vuosi xtai^
puolestaan. Todetäia olevaa » aS
pidinvia joseita kymmeniä kaarna
gissa. KiämiyttSn hädän p o i ^
sa kehotoksdlaaaapna .haaline, Knt.
sna noudatti noin 40 miestä.
Naiden j a suomalaisten vSfina
muodostui, laaja keskustelu, iov.
ensin oH försdyjäia vastauksia
jestäytymisen tärkeydestä. KaSi
puheenvuorojen käyttäjät o U v a t^
tä mieltä siitä, että taloodellinen.
kin järjestäytyminen' tulia tapah.
tua kansjunvälisesti, jonka tarko.
tukaen katsottiin Lumber W<irke»
Industrial Union of Canada par­haiten
.vastaavan.
Päätettiie tiedustella jos olid
mahdollista saada ruotsin- ja saa.
menkielistä kirjallisuutta päämajas.
Menneitä suomalaisten taistelnja
sanoivat ruotsalaiset tuntevama
vanihassa maassa hyvin.
Eri paikkakunnilta
COBALT, ONT.
Yleinen .tyoUomien metsityoläis-ten
kokoas oli meillä v. k. 26 päi­vänä.
'. Keskustelu kohdistui viime
katkaisukaudella '.vallinneisiin epä­kohtiin,
jotka todettiin vallan sie-^
tämättömiksi. Samalla 'todettiin
järjestymisen heikkous. Kesku^lu
aikoi muodosua kahden ryhmän i t ­sensä
yiiarvioimiseen. Siitä kyllä
Toivoivat
samaa käsikädessä kulkemista tällä
mantereella. Samoin suemalaisten
puolelta annettiin täysi tunnustus
kaikille Skandinavian työläisille jot-ka
^veljejärjestoinä ovat auttaneet
Suomen työtätekeviä.
Täällä on uusia taisteluja opit-tava.
^ i olla : vielä päämäärässä,
puuttn paljon, - ennenkaikkea tietoa
"Tiedon kantta kommnmamiln, komi
mnnicmin kanttn hyvinvoinUiB."
Siinä tunnus.
Yhteinen työttömäin komitea, jo.
hon kuuluu 3 ruotsalaista ja 3 sno-malaista
jäsentä, ottaa työttömyys-ilmotuksia.
Esilletulevista asioista
ilmotetaan paikallisissa ilmotoksi»:
sa. — A . S.
Taalla näyteltiin täkäläisellä Eom.
munistipuolueen suomalaisen osas­ton
haalilla suomalainen kansano­mainen
näytelmä "Tukkijoella" vt
29 p, illalla. Haali oli tupaten
täynnä yleisöä. Sillä tämä Teuvo
Pakkalan kuuluisa ^näytelmä sai
paikkakuntalaiset liikkeelle. Eap.
pale ei ole mitään helpoimpia esit>
tää. Sillä tämän \ kappaleen pää­osien
viejiltä vaaditaan paljon tai­teellisia
ominaisuuksia, joita on vai­kea
^ löytää suuremmiltakaan paik­kakunnilta
kuin tämä Cobalt «n;
mutta siltikin oli Pietolan isännän
osan vieljä' paikall&an. Hän antoi
suomalaisesta maalaisisännästä oi­keaa
kuvauksen, niin vaatetuksen
kuin esittämisenkin puolesta. Mut­ta
toiset kaikki olivat osissaan epä­onnistuneita,
kuka enemmän, kuka
vähemmän; Httotari ei voinut o-sastaan
loihtia esiin reipasta, nai­mahaluista
tuCkipoikaa ja samaa^
voimme sanoa kompelöIiikkeiBestä ;
Turkastakin, j Katri, Pietolan tyttä­renä,
meni mukiin joten kuten lu­kuunottamatta
xakkauskohtauksia.
Anni oli heikompi edeUistä, ei saa­nut
osastaan esiin elämänhaluista
torpantyttöä. Tolari, katsoen olo*
siihteisuh, oli kokolailla tyydyttä­vä.
Maija osassaan oli myöskin
kokolailla tyydyttävä, mutta samaa
einme voi sanoa Rättäristä, sillä hä.
neltä puuttui kaikki ne ominaisuu­det,
mitä sillä henkilöllä pitäisi ol­la.
Yleensä kappaleen laulut epäon-
Työttöonin siirtiilaisteB bkapiineD
virtaujcsllta kotimaassaan. Hän myöskin syytti j a ­panilaisia
vihamielisyydestä meidän Tyynellämerellä
toimeenpantavaksi ehdotettuja sotalaivojen manööveriä
kohtaan j a sanoi kaiken viittaavan siihen, että he val­mistautuvat
solaan.»
Voisi luetella loppumattomiin sanomalditikirjoitidc-sia,
saarnoja; valtiomiesten pidieita, madcakertomuksia^
niitä vilisee loppumattomiin, kaiUd yhdellä tai toisella
tavalla viitaten:suuriin sotiin,.joita on tulossa; liik-kuvdnivia,
f joilla vaikutetaan ^ suoraan väiätietolsen
kansan mieleen, kuvaamalla japanilaiset j a kiinalaiset
moralitasoltaan alhaisiksi ja salakavaloil^i, kun taas
amerikkalainen sotaväki kuvataan mailman valosoih­dun
kantajdcsi j a »vistyksen pelastajaksi.
Tästä: kaikesta voi kylläin' koitua suori vaara si­iat,
että sillä heräetään ei ainoastaan Japanin, vaan
Loko idän «p^BOttamos ja epäilys Amerikan haUitnsta
kohtaan, - r - (Miriam Beard. «The Nationx)
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
Nyt mipä haluan kysyä teiltä, ke­nen
niskoille lankeaa vastuuvelvol-lisuus
noiden työttömäin siirtolai»:
ten huoltamisesta? Lankeaako se
yksityisen henkilön ja hänen per
heensä niskoille? Suurimmalta osal­ta
lankeaa se juuri sinne nykyolois­sa.
Minun käsitykseni mukaan, her-ra
puhemies, oh kerrassaan tun-^
liötonta h o u k u t e l 1 »• tulemaan
tänne joko suorastaan val­heellisilla
selostuksilla, ^ tai sitten
selostuksilla, joitä eivät siirtolaisik-
'si aikovat kyllin -selvästi- käsitä; ja
sitten tänne saavuttuaan sysätä hei­dät
jo entuudestaankin : suureen
työnetsijäin armeijai^n. ' EM väitä
että haflitus olisi tahallisesti anta­nut
valheellisia' selostuksia, mutta
-minä tunnen englantilaista elämää
siksi paljo, että^ tiedän useain hai--
litttksen antamain selostusten a i -
lantilaisessa työläisessä. Minulla on
Icädessäni eräs'ilmotus; jota~on le­vitetty
Englannissa.'Siinä ^bn suu^
rilla kirjaimUla kiTjjotettuna: *Miksi
maksatte yxteikrmk? vV^ku tittmi han­ki
itsellenne fänain?'' Samassa yh­teydessä
on myoskäi / sievän farmi-
" •' eetonta selos-sen
täydelUr
:*knniua-ary^
le, ettälä^T
iiim&^tälä
^ Viiö££kym»
•nffli^Vaie^'.
Ed. »Garland: Sanotaanko ilmo-tuksessa,
että talossa on kiinnitys-velkaa?
Ed. Wobdsworth: Ei. Eikä myös-
^ n siinä sanota, että suurin osa
aromaakuntien. farmareista, ovat* netuloaan.
Mnnitysveloilla ku o r m i t e t t u j a .
•Mutta edellcenjdinä sanotaan:
vedan siitä seuraavan johtopäätök­sen:
Vaikkakaan ilmotuksessa/ole­vat
seikat eivät • ole ehdottomasti
valheellisia, niin englantilaisissa olor
suhteissa sjrnnyttävät ne ehdotto­masti
harhakäsitteen Kanadassa val­litsevista
olosuhteista. Niiden täh-
'den Qu tänne saapunut paljon' säix-tolaisia,
jotka täällä vähänaikaa ol-tViäan
ovat katkerasti katuneet tän-talon
kuva. On
taa tätä
semmin, oso
sille eduskunnalL
ncn aroilla Ott'?
farmareita, jo
l&ieueen ole
'jraS. farmitaloä^!
«essa on ku
tiedän, että
asuintaloja, joi
«ivsfc
imivät yhtä hyviä
ja parempialdii/kiiin^ilniva^
Mutta noista Umotiiksistavd saa­da
seUaisen käi^tteen, «ttii Imka hy­vään
voi h a n i ^ : U s d l e e n ^ ^ l^
sessa kuvatun .talon Iqrrinhdpost^
Britannian j a Canadan halli­tus
on sitoutunut hankkimaan
varoja sellaiälle vähävaraiäUe
famutyöläisölle V ja vuokravilje­lijöille,-
sekä muillekin farmauk-seext
ijopiville periieille, jotka
haluavat ottaa väjeltäväkseen
viljelyskuntoisia farmeja.
Siinä - sanotaan, •<•• että £ nuo farmit
ovat kohtuullisen matkan päässä
kouluista, rautateistä j a markkina­paikoista^
-Fmrmiseudulta kotoisin
olevat edustajat: voivat: sanoa,, min-
-kävenran tuossa seikassa on totta.
Jos se on: totta, niin -miksikä suuri
osa kotimaakuntani Manitoban kou-inist
»: jouduttiin sulkemaan viime
vuonna?. Jayminkät^
eduskunnassa viime vuonna esityk­siä
natten rataio rakentamisesta.
Minun käsittääkseni oli se välttä­mätöntä
sik^, että,saataiain ranta­tiet
lähemmäksi .maassa' nykyään
olevia asutuksia. —
Ed. Koote: Saanko kysyä edus­taja
"^liroodsmrthilta, että sellaisia­ko
ovat ne> hallitttksen' farmit, joita
se myy maaJIeasettujilleT. 25 ypo-den
maksuehdoilla, j a pienellä; ko-
Jrolla?
Ed.- •Woodsworth: ^.Niin luulen,
«lav toisessa paikassa sanotaan, että
yli 25 - vuotta /kestäviä lainoja 5 %
koroQa. on helposti saatavissa,.
ka täällä 'olevat ihmiset leivät voi
saada laSioia 5 % korolla.' E n näe
tarpeelliseksi käsiieilla t|ta ilmo-tnsta
aen pitemmiha. Uutta minä
Haluan kysyä, voidaanko työttö­myydestä
aiheutuva vastuunalaisuus
sälyttää tykkänään jonkun yksilön
kannettavaksi,- ja samalla haluan
kerrata pari lyhyttä lausetta, jotka
eräs puhuja sanoi Montrealin por­mestarille
viime syksynä, ja jotka
julkaistiin Montreal Starissa loka­kuun
17 pnä 1924:
•Kaupungissa v a l l i t s e v a s ta
::työttömyystilanteesta teki tar­kasti
.selkoa liikcnuesyhdistyk-sen
prerfdentti H. B . 'Mackeh-
2ie; pormestaria puhutelleen
erikoiskomitean puheenjohtaja
<5eo. Lyman; ammattineuvoston
presidentti J . T . F o s t e r ; Mon­trealin
piispa John Parthing; ja
monet muut. Myöskin pormes­tari
Duquettelaustii mielipi­teen
». Lopuksi hyökkäsa hän
sellaista siirtolaispolitiikkaa
'vastaan; jonka mukaan maahan
voidaan tuoda enempi siirtolait
, sia, kuin sen teollisuuslaitokset
tarvitsevat. Eräs huomattava
armeliaisuusyhdistyksen jäs^n
sanoi: Te voitte jättää työttö^
•mät vaimoineen ja; lapsineen
oman .onnensa varaan, mutta
myöhemmin te joudutte maksa­maan
kalliisti siitä johtuvista
seuratrfcsista, -taudeista, a^or
eroista, y. m.
Nykyisten " olosuhteitten vallites­sa
työttömyyttä voi ratteista ku­kaan
yksilö. Myönnämme että mo­net
työttömistä ovat iaisknr^ta,
juoppoja JM.t^ mutta suurin osa
työttömyydestä aykyään on pakol­lista,
ja sentähden täytyy valtion
muodossa tai i toisessa olla vastuun­alainen
siitä. Minun käsittääkseni
pitäisi liittohallituksen vastuunalais­ten
virkailijain olla läheisemmäfflä
yhteistoiminnassa useain rautateit-ten
jöttohenkilöitten kanssa. Joku
päivä sitten minä tein seuraavat
kysymykset:
' Kuinka suurta palkkaa aak-settiin
Canadian National rau­tateiden
Europassa olevan sat'
tolaistoimiston johtajalle viime
vuonina? • '
Siihen vastattiin:
(Hallinto pitää yleisön edun.
kannalta katsoen parempana
jättää sen julkaisematta.
Kuinka paljo kyyti- ynnä per-
: soonallisia kustannuksia makseti
tiin johtajalle hänen tavallisen
vuosipalkkansa lisäksi:
• •• Vastaus kuului:
Hallinto pitää yleisön edun J
kannalta katsoen parempana
; jättää sen tiedottamatta. N^J
Täten me olemme tulleet kuffl-malliseen
tilanteeseen. Canadian ; j
National rantatiefirma muodosta^ ^
itselleen kaikenlaisia haaraliikkeiti, ;
nua. on: ae ryhtynyt haalimaan tän-ne
siirtolaisia. Siirtolaisten iaab- t
minen Ott sellainen haaraliike, et^;
sen toteuttamisen kanssa eivät 15-
heskään kaikki parlamenttiednstt- r
jat ole yksimieKsB, sillä siten joo-,
dataan suprittamaan kahteen ko­taan
sertyö^ joka oikeastaan knnlai» ^
hallituksen siirtolaisvirastolle; J*
kuitenkin kun me kysymme
ka paljo palkkaa maksetaan «e*
liikehaaran iohtajalle, vaststas»
meifle: , «HaÄnto pitää ^fl»fl
edun kannalta Icatsoen paremp»»
jättää aen tiedottamatta." Edndau»-
nan^ jäseneni minä protcstecrj»
moista sdaperiä^ottä vastaan. » *
fiS vaadin että kansan tulee