Vapaus, August 10, 1927

              S i v a 4 Keskiviikkona, elok. 10 pina — W€d^ Aug. 10 No. 92~> 192T
VAPAUS Sotahan on vielä Isällä. Se on täällä sikäli kuin
^ - olemme kosketuksissa sen suoranaisien seurauksien *
fSnkdan «nornalaisen työväestön ainoa äänenitanr.atraja, _ • . • i ^ i
öaestyy Sndbarj-ssa, Ont,, maansntsma. kesktvilkkoaa| kanssa, nuden haapojen kamsa, joita se on is:ceni-c |
Ja perjantaina. 6,000 kilometrin tuhoisa rintama, useasti useita satoja
S. G. NEIL. T . ' ^ < ^ R L S S N - ' R. PEHKONEN, kilometrejä s y . ^ merkitsee, eilä kuluu sukupolvia . ^ i t -|
• 0r. , . . . . ''-[.ten tuhojen korjaamiseen. Haavat eivat viela ole pa-!
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa, raniunee:. Vieläkin nähdään raunioita kaikkialla Euro-
M «gond elass matter. ' ' Tarvitsee vain kävästä alueilla, missä teurastus
Kommunistipuolue
OPISKELUTYö KÄYNTIIN!
L s e t t i i a Sault Ste. MarJen os&ston
ijchtokunan kirje koskien osaston
•velkaa ($500..00) Vapauden liik-
; keelle. Samoin luettiin sihteerin
j vastaus siihen. Päätettiin velkakir-
I ja uudistaa yhdeksi vuodeksi edus­tajakokouksesta
alkaen.
Vanconverln osastoa sivusäännöt
passa.
LuokkataistelurintamiUa tarvi­taan
ennenkaikkea tietoisuutta. Zi
^ , ; r « « » w , PnK. ' ^ P ^ ^ " ^ ^ nähdä kaikkialla hävitystä, maankamaraan rjjtä' y k s ^ ^ £e/e't^'"tunnetaan
l k h ^ * i n s S y ? S ever^M^^^^ "^rretut vaot täynnä rautapirstaleita, räjähdysaineiUen vaistomaisesti olevamme luokkatais-maissakin
aineissa, vaikkakaan u- tarkistettiin ja hyväksyttiin.
«nd Fridsy.
TILAUSHIN.VAT:
<^''adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. f2.25, kolme kk,
f 1.50 ja yksi kk. 75c . •
Tndycvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. f5.5O, puoli yk. tS.CJ ja kolme kk. $1.75. •
l ^ n k s i a . joita ei seuraa raha. si tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten, joilla on takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kaimaamotukset SI.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
.AvicJiittoonmeno ilmotuksct 50e palstatuuma.
- Nxmenmuutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa-
Syntymäilmotukset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KiitosUmotukset $..00 kerta.
Kjjoleinanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksa
fciitoKEftoseelfa tai muistovärsyltä.
Ealutaantiedot ja osoteilniotakset 60c kerta, $1.00
feolme kertaa.
Tilapäisilmottajien ja flmotasakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä itmotushinta etukäteen.
General advertisin^ ratea
olmam charge fur single in»
Il tbe best edvertising med
People in Canada.
75c per eol. inch. Mi-ertion
75c. The Vapaus
ium amcng the Finnish
Maanantain lehteen aiotti
konttorissa lauantaina, keskiv
perjantain lehteen torstaina k
ijen ilmotnstcn pitää olla
iikon lebteen tiistaina ja
ello 12 päivällä.
Vapauden konttori: Liberty B
Puhelin 1038.
uilding, 35 Lome Street.
Vapauden toimitus: Liberty B
Puhelin 536W.
uilding, 33 Lome Street.
Postiosote: Box 69, Sudbu ry, Ontario, Canada.
Jos ette milloin tahansa e.
karjeescennc, kirjottakaa aadel
•oonallikella nimellä.
J . V. KANNASTO,
aa vastausta ensimaiseen
leen liikkee&hottajan per-iikkeenhoitaja.
Saccon ja Vanzettin murhaaminen
Nicola Saccon ja Barlholomeo Vanzettin on kuolta-vc.
Heidät telotetaan sähkötuolissa huomenna, elokuun
yhdestoista päivä. Tämä on Massachusettsin valtion
kuvernööri Fulierin ja hänen tpuolueettoroan» tutkija-komiteansa
päätös. Maailman työläiset ottavat kaii-histukszlla
vastaan tämän viimeisimmän tiedon. Se on
yllättänyt heidiit, sillä viimeiseen saakka oli olemassa
ainakin puolittainen toivo sitä, että Massachusettsin val­tio
ei uskaltaisi ottaa tätä viimeistä askelta. Tämä pää­tös
kaski ja loukkasi ei vain työväenluokan, vaan csei-la
kuvernööri Fulierin oman luokan jäseniä. «Toivon
£}-ino2, Undcrurood, Yhdysvaltain entinen lähettiläs Ita­liaan:
», oli yksi Fulierin viimebeksi saamista sähkösano-ciis.
a. MRarlmpn jokaisella kotkalla on järjeslctiy
mielenosoluksia tätä «oikeutta» vastaan. Sadattuhannet
ovat allckirjottaneet anomuksia näitten kahden työläi­sen
vapauttamises;L3. Jopa sellaisetkin lehdet; kuin
Neiv York World ovat pyytäneet heille armoa. Mur-hsaja
Madeiros ön tunnustanut itsensä syylliseksi ky­symyksessä
olevaan rikokseen. Tuomari Thayerin ys­tävät
cvel yahnonneciThayerin olleen puolueellisen.,
" Yhdysvallaih oikeusvirastoh asiamiehet Patlmerin päi­villä
ovat myöntäneet, että he ottivat osaa vehkeilyyn,
jonka" seurauksena Sacco ja Vanzetti tulivat tuomituiksi
kuolemaan. Mutta Saccon ja Vanzettin on kuoltava.
Heidän on kuoltava Amerikan kapitalismin tarkotusten
edistämiseksi. Heidän ori kuoltava, jotta tulee osote:-
tua, cVtä maailman tyväestön vastalauseet eivät vaikuta
Massachusettsin valtioon. Heidän on kuoltava, jotta
tycväenluokkalaisten sydämet tulisivat kauhun täytlä-miksi.
Tämä ^on Amerikan kapitalistien uhkahaastc
työläisinc. Muistakaa, työläiset, että rae voimme tuo­mita
teitä kuolemaan milloin vain haluamme. Me
voimme tappaa teitä milloin haluamme. Mikään^ ei
\oi meita'r«5tää. Tämä on amerikalaista oikeutta. Tä­mä
on kansanvaltaa. Fuller sUuttuu lausuessaan, että
Saccon Jo Vanzettin täytyy kuolla. Hän väittää huo­noksi
sitä, että juttu venyi niin pitkälle. Heidät olisi
pitänyt murhata jo kauan ennen ja säästää häneltä ne
vaivat, mitkä aiheutuivat «tutkimuksen» toimittami­sesta.^''
. . • • !
Saccon ja Vanzettin On kuoltava. Coolidge on il-mottanut,
että hän ei «välitä asettua presidentineh-dokkaasi
neljättä kertaa». Eikö Fuller oHsi hyvä pre­sidentiksi?
Coolidge rikkoi vain poliisilakon. Mutta
Fuller tulee murhaamaan kaksi työmiestä. Kuinka pal­jon
suurempi presidentti hänestä tulisikaan.
Yhdysvaltain ja maailman työläiset eivät tule unoh­tamaan.
Saccon ja Vanzettin nimet menevät historiaan
porvarbton verenhimon uhrien niminä. He tulevat ole­maan
sen saman luokan uhreja, joka murhasi tuhan­sia
Paribin kommunaardeja, saman luokan, joka syn­nytti
maailmansodan, jossa murhattiin miljoonia tyo-iäismiehiä,
saman lUokan, joka kaikkialla elää työväen­luokan
ribtämisellä ja sortamisella.
«KaUhunvärbtys» kulki läpi kapitalbtisen maail­man,
kerrottiin meille, kun vastavallankumoukselliset
Takoilijat telotettiin Neuvostoliitossa. Kapitalistista
: lehdistöä ei tule valtaamaan mikään kauhunväristys
Saccon ja Vanzettin murhaamisen johdosta. Neuvosto­liitossa
ovat työläiset vallassa. Amerikassa ovat ka­pitalistit
vallassa.
Sota — talonpoikaistpn kirous
Monet entiset sotilaat ovat unohtaiieet sodan ja kui-tenkin
nämä eloonjääneet ovat lähes kaikki talönpoi-
Ida, Joiten olivat taloni>ojat suurimpana osana surraaN
tujen sutbinäitomassa faekatombissa. Maanmuokkaaj at
ne olivatijoliattiiten kärsivät so^
Jötlmt Ini f f ajattelevat: ^«Tämähän on men­nyttä
histoHaaJ» .
Ne, jolka siten ajattdevatf ovat narreja.
myrkyttämä maaperä, vielä raunioina olevat kylät, %'aik-kapa
joitakin uusia taloja ja tilapäbiä hökkeleilä onkin
pyslylety näihin kyliin, jotka poltettiin tai ammuttiin
hajalleen, tullakseen tästä vakuutetuksi. Ei ole ollut
aikaa toipua siitä kauheudesta, joka kohtasi rauhalli­sia
koteja ja tuli tuhansien ja taas tuhansien ihmisien
osaksi. Kurjuutta ja hävitystä kylvettiin taisteluken­tillä
ja saadaan satakertaisin sadoin sitä nyt niittää.
Perheillä, joilla ei ole kuollutta surtavanaan, on
keskellään ruhjottuja invaliideja, jotka ovat menettä­neet
kaiken voimansa ja puolet elämästään; sairaita
lapsia, haavottuneita ja toipumassa olevia, joille halli­tus
on vähemmän ja vähemmän halukas: myöntämään
tukea, ne ovat paariasjoukkoa, yhtebkunnan taakkana.
Europassa on elämä tulossa entbtä vaikeammaksi
ja tuskallisemmaksi ja tämä on suureksi osaksi sodan
seurausta. Joukot ovat ylettömien verotaakkojen pai­namia,
sillä sehän on kohtalokas ja ideltämätön laki,
että köyhä se on, joka aina saa maksaa sodan; ne tais­telivat
sodan, nyt niiden on siitä maksettava toisten e>
duksi.
Emme vaali mitään harhaluuloja sen takia, että jot­kut
ihmiset ovat hyötyneet sodasta. Kun sanon näin,
en tarkota suurahmareita, jotka synnyttivät ja järjesti­vät
kansainvälisen teurastuksen omia etujaan palvele­maan.
Minä tarkotan eräitä pienempiä ahmureita,
jotka hankkivat rahaa yleisestä onnettomuudesta. Mutta
kenenkään ei pitäbi arvostella asiaa sen perusteella, mi­tä
tapahtui tälle ahmuriryhmälle, sillä s ^ lukumäärä
on pieni: yksi henkilö jokaista sataa tai tuhatta kohti,
ja nämä yksityiset tapaukset, jotka pettävät joitakin
lapsellbia henkilöitä, ovat yhtä merkityksettömiä ta­loudelliselta
kannalta katsottuna kuin on se, että joku
henkilö voittaa arpajaisissa ensimäisen palkiiinon.
Kaikki ruumiillisen työn tekijät ovat sodan suora­naisia
uhreja. Ennenkaikkea siksi, että työläiset ja ta­lonpojat
muodostavat väestön enemmistön.' Monissa
maissa, esimerkiksi Venäjällä, on talonpoikabto valta­vana
enemmbtönä. Balkanin inaissa ja muualla muo­dostavat
talonpojat 75..80 pros. väestöstä. Mutta vie­läpä
maissa, joissa suhde on pienempi, esimerkiksi
Ranskassa, muodostivat talonpojat 80 pro3. tabteluvoi-mista.
Mutta on olemassa vielä jotakin vakavampaa kuin
tämä hirvittävä menneisyys, tämä kamala vaikutus, mi­kä
vielä tunnetaan ja netuhot, jolka vielä jatkuvat. So­ta
ei ole mennyttä historiaa, se on kiinteästi liittynyt
läheiseen tulevaisuuteen. Se tapahtuu taas. Taas se
tuhoo työläbten ja talonpoikain joukkoja. Se uhkaa
meidän ja lapsiemme elämää ja sitä vähää, mitä meil­le
on jäänyt.
Eipä tarvitse tutustua kaikkiin ulkopolitiikan sa­laisuuksiin
havaitakseen, että aseellisia yhteentörmäyk­siä
kehitellään kaikilla tahoilla — se voidaan ennustaa
yhtä varmasti kuin tiedemies ennustaa auringonpimen-nykseuv
Tämä tulee jatkumaan, ja me elämme sotatilassa
niin kaUan kuin imperialistiset hallitukset jatkavat ih­miskunnan
kohtaloitten johtambta; niin kauan kuin
anarkisen ja mielettömän yksilöllisen harvain rikastut-tamisjärjestelmän
monien kustannuksella sallitaan olla
voimassa, niin kauan kuin suurrahakkaat, joilla ovat
hallitukset käsissään ja jotka määräävät armeijoita sa­malla
tavalla kuin ne' määräävät yhteiskunnallisia ja
poliittbia voimia, voivat kasata kuolleitten uhrien ruu­miita
rankaisutta omien keinottelevien suunnitelmiensa
takia — niin kauan sotia tulee olemaan. Ja niin kauan
kuin sotia on, ovat työläiset ja talonpojat niiden pää-ahreja.
Aikakautenamme ei sota ole sellainen ilmiö, mikä
voidaan erottaa suuresta mekanbmista, joka johtaa kol­lektiivista
elämää. Se on tämän järjestelmän johdorf-mukainen
seuraus. Runoilijat ja uneksijat sanovat, että
sota oh mieletön. Tämä on totta mikäli sotilaat, jotka
sotaa kä)'^'ät, toisten käskystä, ovat kysymyksessä. Mutta
se ei ole aivan niin mikäli ihmbkunnan suurten loise-läjäin
laskelmat ovat k)-symyksessä: ne tietävät vallan
hy\'in, mitä ne tekevät suunnattomien rikkauksiensa he­delmöittämiseksi.
Niinpä koska joukkojen edut ovat suoranaisesti vas­takkaiset
suurteii murhaajain eduille, olisi joukkojen
noustava tätä tuhon ja kuoleman valtaa vastaan. Jos
työläiset laldcaavat tavottamasla haaveihanteita, mecki-tyksettömiä
unelmia ja tutkivat todellisuutta ja omia e-tujaan,
jos ne järjestäytyvät ja j-hdistyvät ja jos ne
lakkaavat olemasta hajanabia pariaslaumoja, on niiden
tahto oleva vallibeva, sillä lukumäärä ja voima on
niiden puolella. Silloin tulee kaikki saamaan toisen
asun ja ihmisen ihmistä vastaan harjoltaman (oikeam­min
har\'ojen kaikkia vastaan harjottaman) riiston ja
raakalaisuuden aik^ausi päättyy automaattisesti.
Ratkaisevassa taistelussa, joka on varustautumassa
joko orjuus ja kurjuus tai vapaus — on jokaisen
selmmat niistä ei olekaan "niin vai­keatajuisia
kuin edellä mainittu
Pääoma.
Bordsr Cities osaston johtokun­nan
selostaessa vaikeuksia omaisuu­den
registeeraamisessa, velvoitettiin
teli joita ja tiedetään paikkamme
luokkien välisessä kamppailussa,
mutta täytyy omata tietoisuutta
tunteakseen kaikilta osiltaan tämän
porvarillisen^ järjestelmän koneis­ton.
Työväehluokka on valtaan
nouseva luokka ja siksi sen jäsen-1 ka, että"puolueen jäsenet muodosta-ten
tulee olla. valmistautuneita .en- vat soluja omissa asuntopiireissään,
siksikin taisteluiden kautta valtaa- antaa mitä oivallisemman tilaisuu-maan
itselleen vallan ja sitten py- den käyttää sitä aikaa, mikä ennen
syttämään sen itsellään. meni kokouspaikkoihin kulkuun, ko-
Selkeällä tietoisuudella luokka- kouksien pitkäveteisyyteen, y. m-,
taistelurintamilla on ratkaiseva mer- järjestelmälliseen valistustyöhön,
kitys taistelun kulkuun. Muistam- Solut muodostavat jo itsestään ver-mehan
Venäjän työläisten kamppai- rattain hyviä opintokerhoja senkin"
Inn kymmenen vuotta sitten saadak- kantta, että niistä on tullut mitä
seen vallan omiin käsiinsä. Jäl- vapaimman seurustelun piiri, E n -
keen maaliskuun porvariskumouksen tisen kylmän ja virallisen kokous-sen
oli taisteltava, kaikellaisia todel- puheen tai esityksen sijaan on as-lisfen
luokkatietoisuuden hämääjiä tunut vapaa, toverillinen keskuste-vastaan,
ja suoriutui se ^iitä lois- JQ pienessä tuttavallisessa piirissä,
tavasti. Venäjän työväenjohtajat o-1 Sellaisesta on varsinkin vasta-alka-sasivat
silloin oikealla hetkellä tart-'vflie puoluetovereille mitä suurin
tua yhteiskunnan ohjiin, tehden yh-'hyöty. He voivat niissä mitä va-dellä
iskulla koko laajasta Venäjäs-' paammin esittää ajatuksiaan, ollen-tä
todellisen työväen valtion. Lähes kaan pelkäämättä hermostumista jä
kymmenen vuotta se on sebonut maata siihen verrattavaa, joka ke-pystypäisenä,
uhmaten kaikkia sii-' hityksen alkuasteilla oleville pak-hen
kohdistettuja hyökkäyksiä, tu-^kaa tulemaan suuremman joukon
livatpa ne sisältä tai ulkoapäin, ym-'edessä esiintyessään. Tobekseen
parilla olevien kapitalistivaltioiden ' niissä on mitä parhain tilabuus jo-taholta.
Nykyinen kommunistipuolueen so-j sihteeri uudelleen kirjottamaan ja
lumuoto on kerrassaan mainio itse- ] selostamaan toimenpiteiden järjestä-opiskelun
harjoittambecn. Se an­taa
tilaisuuden mitä tuloksellbem-malle
työlle työläisten valistuspyr-kimyksissä.
Jo itsestään se seik-käsitettävä,
että hänen kohtalonsa liittyy toisten ihmis­ten
kohtaloihin, s. t. s. että huolimatta näennäisyyksis­tä,
ei hänen henkilöllisiä etujaan voida erottaa luok­kansa
eduista. Kuten sanoin Paribin oikeuslaitoksen
lautakunnalle ollessani todistajana toveri Clercin ja
toveri Bernardon puolustukseksi, tilanne on tulossa sel­väksi
kautta maailman, se -"on nyt jo niin selvä, että
täytyy olla todellakin sokea, ellei sitä näe: me olemme
ratkaisevassa tabtelussa
sa, taistelussa sorto-joukkojen
välillä.
kabella ohjata toinen tobtaan. O i -
Selvä luokkatietoisuus ja valistu-' keammin sanoen: täydentää toinen
neisuus on usein korvaamaton avu.' toistaan. Jokaisella on tietovaras-
Sitä todistaa heinäkuun tapaukset tossaan avoimia paikkoja. Vaikka-v.
1917 Leningradissa (ent. Pieta-|kin opbkelu tapahtuukin samobta
ri). Työväki tahtoi jo silloin vai-' alkulähteistä, syöpyvät ne toben
loittaa mensheviikeiltä vallan,- mut- henkilön tajuntaan useinkin erilai-ta
Lenin ja koko puolueen keskus- na ja siitä seuraa, että on tarpeen
komitea ryhtyi sitä jyrkästi vastus-1 saada valaisevaa ohjausta joltakii^
tamaan, sanoen ettei aika ole vielä; toiselta, joka on asiasta tai seikas-kylliksi
kypsän Mutta työväki ko-.ta paremmin sisällä,
etti onneaan.- keskuskomitea tietoi-j Tällaisessa perinpohjabessa opb-sena
häviöstä mennen mukana, Ja j kdutyössä on puolueemme nykyi-
— häviö tulL Vasta kaksi ja puoli solujärjestelmä mitä parhain,
kuukautta myöhemmin oli tullut |Käytgttä,.g5„ gj^^ sib hyväksem-hetki,
jota oli odotettu. Ja sen me. Ylebmaailmallinen tilanne oji
hetken tuloksena seisoo nyt maail- ^^llä hetkellä siinä kehitysasteessa,
massa voimakas työväen valtio, Neu­vostoliitto.
Työläbten on siis opbkeltava, tul­lakseen
tarmokkaiksi luokkatabteli-
. ettei sen seuraamattomuus saa tul-
'la kysymykseenkään. Jokaben to­della
kommunistisia periaatteita o-maavan
työläisen on siis ryhdyttävä
joiksi. Ei rutä ainoastaan se, et-1 j^ghittämään itseään todellbeksi
tä lueskelemme lehtemme kannesta jy^kkatabtelijaksi, innostettava toi-kanteen,
tilaamme vuosikalenterin, siakin, vielä puolueemme ulkopup-joululehden
ja muuta sellabta. Ei. j^u^ ^i^^j^ seuraamaan esimerkkiä.
Me tarvitsemme ennenkaikkea hb-j jjniä hetkellä hyvänsä voi tuUa t i -
tonaa. taloudellista kehitystä va- i^^^^^ j^^a vaatii työväenluokan
labevfa tietokirjoja, maantiedettä jia
varsinkin marxilaista kirjallbuutta.
Ei myöskään ole unhotettava käy­tännöllisen
elämän aloilta esiinty­viä
seikkoja jättää punnitsematta.
Mutta opiskelutyön täytyy en­nenkaikkea
käydä järjestelmällises­ti.
Sen täytyy olla tarkasti har­kittua
ja keskitettyä. Hutiloimalla
ei koskaan saavuteta kunnollisia tu­loksia.
Opiskelijan täytyy kaik­kein
ensiksi tarkoin punnita, mit­kä
kysymykset yhteiskunnallisessa
elämässä hänellä ovat kaikkein ta-kapajubimmat,
ja huomattuaan sit­ten
puutteensa, on paras lähteä nii­tä
puuttuvasta päästä täydentä­mään.
Mutta sekään ei saa ta­pahtua
umpimähkäbesti, vaan aina
on aloitettava helppotajuisista ai­neista,
sellabista, että ne kohta a-lussa
täydellbesti käsittää. Esi­merkiksi
Marxin Pääoma-teoksen
lukeminen ilman helppotajubempia
apukirjoja tai luentoja on vähem­män
kehittyneelle opbkelijalle täjrt-tä
"hepreaa". Samoin on laita
kokonaisuudessaan toimintaa:n ja
silloin, toiminnan hetkellä, ei ole
enää aikaa btua kirja kädessä, vaan
on ryhdyttävä työhön — uuden yh-tebkunnan
rakentambeen. On sib
varustauduttava tulevien päivien
varalta.
Opbkelutyöhön jokainen! se ol­koon
tämän päivän tunus.
R—d.
:Canadan Suomalaisen:
: Järjestön asioita j
*.••••••«•••••••••••••••••««••••••••••*
PÖYTÄKIRJA
tehty Canadan Suomalaisen Jär­jestön
(laillistettu) toimeenpane-nevan
komitean kokouksesta, hei-näk.
26 p. 1927. Saapuvilla oli­vat:
Kivi, Pirttinen, Kahila, Kor­honen,
Mertanen ja sihteeri.
•Ahlqvist ollen ulkona kaupungis­ta.
Puhetta johti tov. Mertanen.
mistä.
SeUwoo<lin entisen osaston haalin
registeeraamisesta aiheutuneet ku­lut
päätettiin maksaa.
T. Mantereen pyytäessä Iui>aa
kiertomatkan tekemiselle, päätettiin
pyytää hänen lähettämään ohjelmas­taan
selostuksen y. m. asiaa koske­via
tietoja.
Sihteeri laki Snomen toverien kii­toskirjeen
vaalitaistelurahastoon lä-hetetybtä
keräyksen tulobta, seka
ilmoitti .lähettäneensä Suoineen a-sianomaisille
järjestöorgaaneille jä-lellä
olevan erän kertjmeistä varob-ta,
kuin myöskmT Työväenjärjestö^
jen Tiedonantajan hyväksi kootut
varat. Toimenpide hyväksyttiin.
"Worker"-IcastannasyhUon kirja!-
Usunsdepartementin taholta pyydet­tiin
$250.00 lainaa kirjallbuusva-raston
lisäämiseksi. Jätettiin seu­raavaan
kokoukseen.
Sanna Kannaston toimintaselos-tns
luettiin ja 'kesä- ja heinäkuun
selostukdst tarkistettiin, osoittaen
matkan aiheuttaneen kuluja'keskus­virastolle
$289.39. Samalla käsi­teltiin
matkan jatkambta toisille ä-lueille,
ja päätettiin kehoittaa jär­jestämään
tilaisuudet Port Arthu­rin
alueen osastoissa paikallisten o-sastojen
ja aluetoimikunnan kanssa.
Pohjöis-Ontarion ja keski-Ontorion
aluekomiteoilta päätettiin tiedustel­la
miten heidän puolestaan valmis^
taudutaan korvaamaan järjestäjäin
palkka ja matkakustannukset.
Toimittajan valinta "Vapaas"-leli-teen.
Paikkaa oli hakeneet tov. T.
N. Carlson, Bruno A. Tenhunen ja
H. Sula. Njrt eroavan tov. Vaaran
tilalle päätettiin valita tov. T. N.
Carlson ja maksetaan hänelle palk­kaa
$32.50 viikossa. Toisen toi­mittajan
valinta jätettiin vielä tois­taiseksi,
koska paikan täyttäminen
tulee vasta lokakuun alussa.
Vapauden toimitnsneuvoston
"moistHnpa^ot" luettiin -lo g-j^.
tyyn kysymykseen toiTclrll^r^^r!^
tsieinn msiyhöteneträimn bssenl osstuuhst e'-- '—-ä^k1sy^t".
kouksen käsittelyn mukaisTr
nostaen yhteistoimintaa •
sen ja kirjeenvaihtajair.
kirjeenvaihdon ohjaamisel-is; ja
vyttämbeksi, jonka poh-zH^ ^ot
daan myöhemmin laajennVsi^T,
teydessä päättää mahdciliiir. a - . i
tuksen myöntymisestä. * ^
Yhdysvaltain järjestSn niytelai.
l i i t on näytelmä-puhvier. *^arkijta
jaksi valittun sihteeri ja Korhonen
KtzstannosUikkeiden välisti Jä,.
jeenvaihtoa laettiin. Ei atar.e«t aji
hetta toimenpiteille.
Vapandeo Uildceenhoitaj.^ t,.
ieenTaihtoa luettiin ja ser. yhtev-dessä
päätettiin seuraavia-^ '^ysy!
myksistä:
a) Tov. Helinin käj-tettävaksi ta­vara-
auton ostamben suhteen pää-tettiin
tiedustella erinäisiä siiiä ai­heutuvia
ylläpito- y. m. kustannuk­sia
koskevia seikkoja, b) Kiertäväin
asiamiesten raporttivelvoilisuus pai­kallisille
orgaaneille katsottiin väh.
tämättömäksi vaatimukseksi ja sito­vaksi
kaikkia kiertäviä, c) ' Vapa­uden
ilmoituksien hankinnan suh­teen
hyväksyttiin tov. Kannaston
laatima liikemiehille osoitetta kort­ti,
sekä velvoitettiin sihteeri laa-timaan
kiertokirjeen, asian selosta-mbeksi
osastoille ja lehden kannat­tajille,
d) Järjestön keskasv-iraston
kautta suoritettujen rahanvälityk-sien
välityspalkkio päätettiin pitää
entbellään. .
Vapauden liikkeen puolivaotiti-linpaatös
tarkistetiin ja hyväksyt­tiin.
Vapauden johtokunnan päytäkirja
luettiin ja h3rväksyttiin.
Vapauden levitysryntäyksecn val­mistautumisen
painostuksena velvoi­tettiin
sihteeri valmistamaan ja lä­hettämään
kiertokirje osastoille.
Päätettiin siirtää $1,000.00 Jär­jestön
talletustililtä sihteerin käyt­tötilille.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi
A. T. HILL, sihteeri.
Olemme tarkastaneet .edelläoleven
pöytäkirjan ja hyväksymme sen
asiain käsittelyn ja päätöksien kans­sa
yhtäpitävänä.
A. Korhonen. E. Pirttinen.
(Pöytäkirjan tarkastajat).
Työväen urheilu
HUOMIOITA MESTARUUSKILPAILUISTA
Liittomme rata- ja kenttäurheilu-mestaruuskilpailut
olivat Viime sun­nuntaina
Sudburyn Kisan järjestä­minä
ja onnistuivat ne pääpiirteis­sään
hyvi^. Ilma oli mitä herttai­sin,
kilpailijoita runsaasti ja ylei­söä
"hyvä huone". Kilpailut oli­vat
suurimmat mestaruuskilpailut
Uittomme historiassa ja siksi kai lie­nee
paikallaan sanoa sananen, nib-tä,
merkityksessä: Oppia ikä kaik-kL
Nämät kilpailut olivat mones­sa
suhteessa opettavat niin urheili­joille
itselleen kuin myöskin kilpai­lujen
järjestäjille. Urheilijoille sii­nä
suhteessa, että näin. suuret" kil­pailut
kasvattavat joukkohenkeä.
Kilpailujen järjestäjille taas oli nä­mät
siinä suhteessa suuri merkityk­selliset,
että vastaisuudessa opitaan
järjestelyn jalo taito. Nj^ oli laa­dittu
yhden päivän osalle liian suu­ri
urakka,^-jskaf ei ollut lyömättä'lei-mäinsa
kilpailuiden kokonabuuteen.
Kaikkiaan kolmetoista eri lajia a l ­ku-
ja loppukilpailuineen on liian
tavaton määrä yhtenä päivänä suo­rittaa,
ottaen lukuun osanottajien
runsaslukuisuudeii. Järjestelyyn
nähden oli vielä se vika, että kun
kilpailuiden piti alkaa määrätunnil-leen,
oli palkintotuomarien niskaan
sälytetty tavaton työtaakka muuta­missa
minuuteissa rekisteröidä kil­pailijat
lajeihinsa kymmeniin eri
kilpailupöytäkirjoihin. A'o: aivan
hyvällä syyllä pftää kilpailujen yh­tenä
parhaimpana tuloksena sitäkin,
että palkintotuomarit kykenivät
näissä olobsa panemaan kilpailut
käyntiin vain viisitoista minuuttia
määrääjästään myöhästyneinä. Sään­töjen
tuntemattomuus lienee vähän
tehnyt haittaa, mutta,, sekin seikka
korjaantui, kun väliaikoina niitä
ahkerasti tutkittim. Kilpailut oli­vat
myöskin siltä puolen huomatta­vat,
ettei niissä syntj-nyt mitääiT
erimielbyyttä sekä ettei yhtään
säännöistä poikkeamista tapahtunut
Kflpailut aloitettiin 100 m :n al­kuerillä,
joihin osallbtui kaikkiaan
Olisi'tässä taas esitettävä .jotain
asian tynkää, - ^ - v '
Ilmoista puhuen voimme ensiksi
ilmoittaa, jollei luldjakunta sitä
muuten tunne, että ne ovat koko­lailla
kylmenneet. " Varsinkin siitä
lähtien kun me ostimme itsellemme
uimasyltin. Meillä kyllä oli van­hassa
maassa ollessamme varma ko­kemus,
että vaikka ostabimme ke­väällä
jo uimapuvon, niin sinä ke­sänä
on kylmät ilmat. MUtta me a-jattelimme,
että nyt kun olemme
tobessa maaherran läänissä, niin
kai ne merkit eivät pidä paikkaan­sa.
Suruksennne olemme kuiten­kin
tulleet huomaamaan, että sama
juttu se on täälläkin
Mutta asiaa pahentaa vielä se
seikka, että olemme saaneet kuulla! Terve veli!
Iskokin päähän pistää. Pilaa tois­ten
lokoisan kesälaitumella olon
ihan tahallaan. Luimia tarttb!
Ja monet muut ovat tämän sa­man
asian vuoksi kirkastuneet pou­taan.
, Ilma vain yksin on pysynyt
kylmänä.
Olemmekin päättäneet nyt, koke­muksien
opettamana hävittää koko
uimapuvun. Turhaa on potkia tut­kainta-
vastaan. Hohoi! Hyvästi
vain auringon pabteet ja sulobes--
ti liplattelevat järven laineet. Iskö
ei ole kyllm kelvollinen heittäyty­mään
pehmobeen, hellään syliinne.
Hohoi! lemme että hänet on noskelainen
Luonto on luonut meidät kärsi-! päämaja lähettänyt tekemään '*va-mään
tähän ajalliseen elämään, niin-jlistustyötä" tänne pimeään pohjoi-kuin
erään noskelaben agentin, seen saattaakseen kommunismilla
Olemme samassa ka-'"saastutetut" suomalaiset surtolais-kunniamme
töbten kesänvieton pi-|dotuksessa kumpikin. Tämäkin nos- raukat noskelaisten avaraan ja isän-läambesta.
Toveri Ahlqvist oli ke- kelainen agentti luur^ee kuin Je- maalliseen syliin, mntta nyt tämä
män hännän. Olemme itse sen näh- lainen "hiljainen valistaja"?
neet. Ei ole miehessä enää —- kuin Suomessakin, S^!^^^^^
jos lienee" koskaan ollutkaan —'porvarit ja nosket siirtyneet se^
miestä nousta edes aatettaan puo-'laisen hiljaben valistuksen kanna>
luomaan. Kuulimme tässä muu-j le. Ensin kulkee noskelainen jul-tama
päivä sitten kun eräs räätäli'jäinen valistaja edellä, värväsniasa
alkoi äijää puolueasiobsa vatvo- puolueeseensa jäseniä, ja jotka s a ­maan,
mutta tuloksetta. Pysyi vain ' • ' ^^=- i^^^cHmmalla
hiljabena j a ' murheellbena kuin
loppuun ajettu foordL (Ennen .pu­huttiin
loppuun ajetusta hevosesta,
mutta nyt näyttää Isko muuttaneen
tätäkin termiä — Latoja.) Ihmet­telimme.
SuurestL Tuloksetto-mastL
Ja räätäli ihmetteli. Oli kuin
?—merkki. '
Ja me olimme kuin kaksi ?? —-
merkkiä. Yhteensä nimittäin.
Mikä mies tämä agentti sitten
oikeastaan on kysyy lukija? Luu-sälaitumillaan
ollessaaöi ihmetellyt, ruaalemin suutari jmpäriinsä, ala-'lähetystyöntekijä vaeltaakin täällä
kun ilmat alkoivat tavallista aikai- kulobena, raadollisena ja laihana äänetönnä ja saamatonha Jjuinlsel-'
kaisemmin kylmenemään, että mikä^kuin kulkukissa täällä lähiseudulla, käänsä saanut. E i hiisk^da aat-
j jw. . v « . » » . v ^, ^^.^ . ^ ^ « » o . tapauksessa lyjä sikojen eteen. Noskelaisen
jvun, niin heti oli alkanut manaa- se näkyy miehen luonnon laskeneen aatteen päärlyjä.
Henri Barbusse. {maan, että kaikkia penteleitä sen samaan kehitysasteeseen kuin leh-' Vai olisikohan tuo agentti sel-tuvat
olemaan vähän karskimm^
luokkatabtelukannalla, eivätkä Inty
nosken puolueeseen, niin sitten ^«o-raajälessä
toinen hiljainen valista­ja,
ohrana, j a korjaa uppiniskaisen
Tammisaaren valistuslaitokseen. J»
jos uhri sattuu olemaan tavaUista
vaikeampi käsiteUä, niin — oja­taan
nirn pois. Ja Ilmoitetaan s«-
ten, että se kommunistin ruvaw
hukuttäutut tahallaan juomaastiaan-sa
tai otti Äahäpaiereitä ja
Täällä nyt ei tiettävästi
rana kulje noskelaisen yahsg
jälessä, korjailemassa ^^^^^fj^
Itovaittnja, mutta hiljaisia valisteP»
täällä voi kulkea. Niinkuin
kin edellä kerrottu iikka.
me suuresti, 'että noskelaiset o^^
emämaastaan ottaneet opF-a
ettelevat nyt käytännössä sen _
delmälli^Fyttä tällä ™^P^^^_5j5.
ta laihoiksipa taitaa tulokset
Työläiset ovat sentään jo
jon oppmeet maailman ^'"'"'^.T^gj^
käisinä j a työttöminä 1"^*'^'^^=^
etteivät anna täUabten
naajien itseään ällikällä Ijc^^.
' Luppovaar^