Vapaus, March 4, 1926

              VAPAUÖ
Out, iofca tSstai. tovstai J A laoanSa
: a.:G: MEÖL H. A. BOUVINEN.
O M ^ ^ S o d A ^ . Ont, erery taesitoy. Thnndsy and
at tKePost Olflee Dcpartoieni, Ottaws,
nLAtJSHIMNAT:
' GtaUMtiiaii y k ä v k . «4.00« i>iioU v k . $2.2b, kolme k k .
^ ^ * % i ^ 8 ^ i b i n ia. Saopeen. jrkd ^ $5.50, « o o l l vk.
iufoiruämNNÄT VA^ :
' K^maifinotakset $1^00 k e ^ ' f 2 . 0 0 . kaksi kertaa.
" Avidliittoonmendilinotnkaet '60c' paL***ijf°J?^_x
N i m e n n i u a t o r i l m o t o k B e t fiiOc k e r t a , f1.00 3 kertaa,
^tsmällfnotokset |1.00 k e r t a , $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kerta, $3.00 kakri kertaa.
Kvoleihaniltnotiikset $2.00 kerta, $50c Usämaksa
Iift08!adi«elta tai maistovErssyltä. •
Hahitäantiedot ja'o80teilmotak8et 50e kerta, $1.00
kobneketiaa."
^ ^ ^ i s U t n o t t a i i e n j a .nmotaBakenttnarien o n ,
«ttaessä. I^Hfetettävä ihnotgshinta 'efaikäteen.
. Titetain-lehteen aijotot ilotoitnkset pitiä olla kont-t
o f t i » lääähtaiiu»; tonrtafn lehteen tiistaina j a U a a n t a ln
VeJBiteen tojMtaioa kello 8. , •
~ General >advertising ratea 75e per coL Ineh. Mf-otannm
cbaree for single inaeröon 75c. The Vapaos
to ,tbe 'best advertising medium among the nanista
Pcoyle i n Canada.
Vapanden konttori j a toimitoa: L i b e r t y Btdg Lorne
fiL Pahelin 10S8. PostJosote; BQX ^9, Sodhary» Oftt.
„-,>-<^^8 e t t e ' f l n f ^ i n tahanisk aaa vaataosta - ensimliseen
kajeeseenne,' kirjoittakaa ^ nadelleen; liikkeenhoitaJa.i
. yenoonallisella nf&>elia.
J . V . KANfr\STQ, LHkkegnhoitaJa.
Icettäin tuomittiin' muuan mies vanlriläan 7 faidcau&fäi
sen joBdoäa, ett» oU varastanut 7 Tättoi
ei poliisi rdulttlcaan tiedustellut, oliko iiäneUa jnahdplli:^
sesfi jottdtin-tuttaviä^ jodca'^voisivat kerätä tuon-som^
man. iTassä se yhdenvertabuus lain edessäj minkä p i ­täisi
olla demokratian kulmakiviä.
MiUta 'inita konnia sitten mc kommunistit olemme­kaan^
.^me,' j o i l l a on «^aa teiidä lahjomaton oikeus : ja
yhdenvertaisuus >lain edessä JEyseenalvseksi Ruotsin de
mokraattisessa oikeusvaltiossa, sanoo lehti. Ja.vieläkin
enemmän, olemme olleet k y l l i k s i julkeita kutsuaksemme
tätä yhteiskuntaa varasyhteiskunndEsi, j a kuitenkin p i ­tää
se parhaina koristuksinaan ja hallitusmiefainään
niitä ilseuhraavia, epäif8ekkäitäi\pe'rsooiiaIlisesti syrjäsr
säolevia (Magnussonin auttajien nimiä ei ole julkaistu
ja moraalisesti korkealla olevia henkilöjä, jotka ovat
jalomielisesti antaneet eränsä Magnussonin kerjuulDs-taan.
Kunnianarvoisa sosialidemokraatti­nen
.smirvaras
Stpriic&iocTcan-Iehti käsittelee pilemmässä artikkelissa
skavällaja^^;^^
^osottautttnut,:>sanoo .ldtti,.ettavBrM^
«Social-Demokratenlssa» useidoa vuosiep aikana. Ruot­sin
späialidemokratian biätoriäi&irjottaja,. ^t.» - senaat­tori
ja.Jukholpian vaUuHSton. jpuhieenjohtäja, faxa'^Ger'
hard M(>S°u^<>^ ^ B ' ' ^ ^ ^ ^ " ' ^^^^^^^^
: nua maan köyhiäkin köyiiennnlUar pääicäupungih näl­käänäkeviltä'
iyotjtomilta. > • ' , ,'
Emme a i o ^iiutiua tämän ylita surullisen 4uin ta-
V a l l b ^ ,tapahttnnan y k s i t y i ^ l t t i i n , jalkaa te^ti. Py-
;vsähdymmeise|i'sijaan tapaukset
• paafi«etoy.gulass2iengen' esimerMcinä;^^
H taafl ^o^yheiden ke^udesäa j a ' Ruotsin «Ojikeus- ja
kultttttfanvaltion»' kansalaisten yhJenVertajsuushumpuur
' km-esimerkkinä him edessä.
^I^Dt. ,tyj^läii^ea Cerhavi Ijfagmisson tlukaituf niihin,
jotktt^ ti4@vät:> k^y^taa- Icyifäkseep, näennäisdemokratian
n^dol&tiulcsjta. Hän o l i osannut,kiivetä'-ylös tä^ä
maailiaasaa j a iianen asemansa, o l i mäinic^ Hän o l i '
varmastiiliänldcinut itsdletinÄii^
seYiaiattoja,' kristalHkalustoja jb muita .poif^fufisyhteis-
/kiaatatoi^f^op^isen kaumi
kftnafyftfni^ telttSvistaan. .Matta iiän-Iudttsx saada*
paljo; fisiaä, j a syopynunea varas^ilriskmitaaii' t o i rtul-jessaan
syopynusea siSi^'i&äss$^cseen, g u l a s i i - j a TOS*
^:^voheldEeeni^'mika on^^^^
huipuilla., ^ N j . . , '
i v^^agnpsson o l i vauhdissa j o i92K>. Yhtiössä nykyisen
. sos;.-4(mi fiotaylikomissärion; j a useiden muiden demo­kraattisten
>nteiUcihenkilojen kanssa kävi, hän 'totmiEiä
kauppaa •mädäntyneillä silleillä j a muulla 'muonalla
- Judenitshin vastavallankumoäksellisen, armeijan kanssa.
Mutta ikuisti kirotut bolshevikit antoivat Judenitshille
mitä ic0p1ini, niin ettei armeijansa kyjennyt enem­pää
nauttimaan knia maksamaankaan muonaansa. Y h ­tiö
meni nurin ja'pitkän emmiiman^^j
demJ johto vSelräMagnOssdnitt että nykyisen
missaridri k1lnniapaikoilta^.^^ > E^^^
niin pi&älle icehityks^ssa^ l'^2S, jollohn Barmatin
Kalliin ajan kasvamista Ranskassa
Työtmsteluja ja pyrkimystä ammatilliseen, eheyteen
Ranskan.: poliittinen^~'^finans;sir:;;'ja'-ybteiskunnallinen'
kriisi-pahenee pahenemistaan. Marokossa aletaan uii-<'
det sotaliäkeet.: .Syyriassa jatkuu taistelu» Fascismi
jatkaa maanalaista toimintaansa,- huolimatta pinnallisis­ta
riitaisuuksbta sen omassa leirissä.- Elinkustannukset
ovat viimebten neljän kuukauden aikana kohonneet 25
prosentilla, minkä kautta työväenluokka on vaipiuiut
entistä syvempään kurjuuteen. Sen vuoksi turvautu
vatv työläiset yhä suuremmin joukoin 'määrätietoiseen^
-luokkatabtelupoiitiikkaan, puolustaakseen itseään . uh
kaavaa vaaraa vastaan. ,
Sosialidemokraattisen: puolueen - ylira. puoladcokouk-:
sessa kiteytyi vasensiipi j a jopa äärimäinen vasemmbto-suuntaVYksinpä'
nekin työläiset, jotka vielä panevat
uskonsa vasemmbtoblokkiin, mielivät jo nähdä tiiloksia
sen pi>Iitiikast^^ j a 'tämän takia ovat oikebtososialbtit
olleet vpakotetut ^esittämään konkreettisen .ohjelman vä
littÄmine vaatimtdcsineen, joita vasemäristobloidd" ei
kuitenkaan voi eikä tahdo hyväksyä.'' "
'Ldckojen lukumäärä kasvaa. Marraskuussa kamp­pailivat:
punaiset ^^nunatilliset järjestöt 30 lakkoa, jou­lukuussa
o l i numero ^0, j a tammikuussa lienee lakko­jen
. lukumäärä ollut vieläkin .suurempi;r^Työselldcaus'
Citrpen«suurtehtaissa ja virkamiesten laldko'ovat huo­mattavalla
tavalla osottaneet joukkojen taistelutahtoa.
' Reformbtiset anunattiylidistysjohtajat ovat. tulleet
pakotetuiksi luopumaan täydellisestä passiivisuudestaan
j a sen.sijaant että mihin hintaanjhjryäjl^^
Jäisten palkkaliikkeet, kuten aikais^mjbun/v^^^
ny>itseosaa l a k k o i i n , joskofata;he jarruttavat'paikalla^
j t i s t a b t e l u t uhkaavat horjuttaa kapitalistbta järjes­telmää.
' ~
; Tällaisessa tilanteessa on työläisten entisestään L tar­kistettava
eheystaktllldcaansa Ja toteutettava se tiukasti
luokkmisa suurena vastaliikkeenä ja työtätekevnci&^onfcf-kojen*
välttämättömänä., pelastuskeinona. f^'
Mitä' tälee Kommunistipnolneeseen; on-s^^paraik^
lujittamassa -sisäbtä.orgtoisatiotaan: j a mobSSsoimass^
iyoväenluokari terveitä voimia-- taisteluun 'etukädessä
ammattiyhdistyksissä, jotka ovat hyvällä tiellä ehey­teen,'
Amsterdamin internationalen oikean,siivien refor-mistbten
johtajain jarrutuksesta htfolimatta.;': \
< • 3orto >ja vainp, ;mutta etidcädessä taloudellinen fcur
jistuminen^- herättää tähän -asti niin hajanaiset: ranska
Iäisetkin tyÖväeftJQukotvyhtenäiseen ja eheään: luokka­taisteluun.
' ' f
lahjomainviurjusten.sallitaanv,edeheenkin olla Saksan
sosialidemokratian -huomatuimtnilla arvopaikoilla. Mutr
! ta sekä ^Ma^gnusson että n ^ y i n e n s a i -
; ^ v a t : pian Uusia tuotlamust^tavie. Gulassilurvailu jat-v
k u i , j a kun rahat alkoivat loppua, saivat. Tukholman
työttömät maksaa'mässäyksen kustannukset.-
V Joku ehka väittää isosialidemokraatr
tbta johtajaklikkiä ylen aiJcarasti. Yksityisiä mätä­munia
on missä tahansa ja vakuutta tämän lajin ikä-vyj'ksiä
vastaan . e i ole l a i l l a a n olemassa. Aivan oi-r.
kein,'rmutta- Magnusson-tapaus ei ole mikään yksinäinen
: : i l m i ö l Mainitsimme jo Barmatin jutun? j a Ruotsissa
on äskettäin sattunut kymmenkunta samanlaista tapausta
. ;kuin Magnussonin. Emmekö ole oikeassa saneessam­me,
että piireissä, joissa tällainen kulkutauti liikkuu, on
jotakin.mätää? Luuleeko joku, että kaikki nämä ka­valtajat
olbivatvoineetjatkaa ylellbtä ja siivotonta elä­määnsä,
ellei heidän piireissään olisi ollut tapana por-v^
risroskaväen ylellisen elämän matkiminen.
;^ Nämä. herrat ovat luopuneet luokkataistelusta, he
ovat eristäytyneet niisiä köyhistä^ proletaareista, jotka
' a u t t o i heidät ^arvoasemiin, he ovat hankkineet itselleen
mahonkihuonekaluja ja ratkaisseet yhteiskunnallisen
kysymyksensä. He ovat syöpyneet varasyhteiskuntaan,
. eikä sen vuoksi kummastuta, että niin monet Ovat por-varillieen
varasmoraalin tartuttamia.
. - Ja lainaamamme lehti mainitsee edelleen, miten Mag-
< n u s s o n i n niinikään huomattavbsa asemissa olevat hen-
: genheimolaiset keräsivät hänen kavaltamansa: määrän,
> ;;jayk^inka,kava^ ole nostettu mitään kan­netta
» ei ole nostettu» eikä tulla nostamaan. Töbta oli
•r'\^^slKxAm^ni^, kunnantyöläbien laita, jobta eräät sallvat ensi
oikeui^nUses^ 2 vuotta kuritoshuonetta vain siksi, että
«päjftij^p^^EuH^ Ja.ps-
'TöUtiken" palatsiväUankumouk-
> sesta Suomen sos.-dem»
puolueessa
«Politiken» kirjottaa Suomen<sos.-dem. puotuteh v i i
me kongressin johdosta, että Suomessa, yhtehäbeq työ­väenpuolueen
tappion jälkeen 1918 esiintyi eräitä l i ­beraaleja
j a . porvarillisia ^osialidem(^ratian nimessä
j a asettui so8.-dem. puolueen johtoon. Ryhmän johta­jana
o l i Väinö Tanner. Hänestä tuli myös jiuolueen
puheenjohtaja, mikä toimi hänellä on ollut aina näihin
asti. Tämä selittää myös, puolueen tähänastben taan­tumuksellisen
esiintymisen.
Tannerin ohella on kukistettu myös hänen uskollinen
kätyrinsä, puoluesihteeri Taavi Tainio. Tainio on mitä
provokatorbimmalla tavalla valtiopäivillä jä muualla
hyökännyt luokkatietoisia työläisiä ja Neuvostoliittoa
vastaan. Puolueen pää-äänenkannattaj assa on Tanne-r
i l l a niinikään ollut kaksi erikoista kätyriä, ^Sasu P u -
nanen, ja ammatillinen toimittaja'» Artturi Aalto, joka
on nykyisen'hajotusoffensiivin Johtajana ammattijärjes­töä
vastaan. Osuustoiminnallisessa- liikkeessä taas oli
Tannerilla uskollisena apurina Väinö Hupli, mutta on
tämä jonkun aikaa esiintynyt Tannerin katicerimpana
vastustajana, ja hänen ansiotaan on suurelta osalta, että
Tanner nyt romahti.
Tanner on täten kukistunut eikä kestäne kauan^ en-nenkun
hänen molemmat renkinsä «Sosialidemokraati::*
sa» saavat tehdä hänelle seuraa, lausuu lehti.
Puolan hallitus pyytänyt anteeksi
Kun Puolan parlamentin jäsenet äskettäin vierailivat
neuvostovallassa, kirjottivat Puolan fascistilehdet vie­railun
johdata erittäin vihamielbiä kirjotuksia neuvos­tovaltaa
vastaan, viittaillen siihen, että neuvostovalta
r u p l i l i a n ^ rupeaa jo ostamaan porvarillisiakin parla-menttimiehiä.
Näiden hävaistyskirjotusten johdosta jät­ti
Varsovassa oleva neuvostovallan lähettiläs tov.Voikov
Puolan hallitukselle jyrkän vastalauseen, vaatien täyttä
hyvitystä.
Puolan ulkoministeri onkin hallituksensa nimessä esit-tän>
t tov. Voikoville anteeksipyynnön Ja ilmottanut
ryhtyneensä toimenpiteisiin tu^imuksen toimittamisdcsi
j a .mamitunlaisten tapausten estämbeksi tulevaisuu­dessa.,^
. . ' . . . .
. '^Suomen si^iärdemokratia k e h i t ti
. T a n n e n n ^ - ' y l ^ ^ ^ enemmin- o i ­kealle;
kiijottäa. " P o l i t i k e n " . Sen
"toiminta vaItio|^ivilIä viime vuosien
aikana On ölint todistuksena: tästä
E ! aino&staan ^ amnestia. j a sotilas-kysymyksissä,
f vaan ' myös monissa
muissa kysyinyksisEä, on harjotettn
p o l i t i i k k a a , ' joka' ei suinlcaan ole
tyydyttänyt työläisiä. Nämä eivät
liioin ole, i t ä i ^ ovat'ylipään» a n ­taneet
'sosialideiciokraateill^ tuken­sa,
olleet näiden matkassa vakuu­tettuina
sosialidemokraattien poli­t
i i k a n asiallisuudesta, vaan . sen
vuoksi, että poBisivalta on estänyt
heitä seuraamasta, toiiellista poliittis­t
a vakaumustaan^ Sosialidemokraat­tisen
puolueen % viime valtiopäivä-mie8vaale£^':
k^ äantenUsäys o i i
selvänä todistuksena tästä. Ja v i i ­me
.kunnallisvaaleissa tuH. edelläesi­tetyn
todeiimuluibuus vieläkin sei-vemmin
näkjrviin'— työväenliikkeen
luokkataistelusuunta^ saavutti useilla
tahoilla .huomattavia voittoja.
Jos - tahdotaan ^ hähdä pelottavin
todistus siitä, - :
kuiaic* ayvSlle -Suomen aosialidemo-
^.. k r a l i a . o n •ajoanut,
tarvitsee vain lukea (piski Panasen;
y.m.) päivittäisi. - pakinoita puofu.:
een pää-aänenkannatiajassa. Nämä
pakinat eivät' olev olleet mitään muu-,
t a kuin m i i S tsblvimpiä poliisi-ilmi­antoja
työläisiä "vastaan, jotka ovat
yrittäneet kulkea luokkataistelnliti-j
a a . . : Mitään siivottomampaa' kuin
n|mä'1cirjotuJc8e&on tuskin -julkastu
missaah sosialidemokraattisessa leh­dessä/
vaikkakin>'täUä taholla viime
vuosina onkina i ^ a t u nähdä yhtä ja
toista. Poliisit vövatkin monen-mo­nessa
tapauksessa' v o i n e e t v e d o ta
näihin-^pakinoihin" j a käytfcM-"nii
tär- -todisitusainehistona kunniallisia
fyöläisia vastaani niini ollaanpa'jou^
duttu siihen,.että ' - -
p c t l i j s i V o p . paaanjt, j l F a y B t i m yfUE^iite^
i 9 i < i « } j a ^ t i o f t f t p ^ l . kanteilla > y , o . -
l a i f l i i vastaJAiV;:?i!So*ikilide/Bo.^^^
k r a a t i n " i l j p i a a t o j c a p^; ^ ,
ru»|«ella
Työläiset tosin- protesteferasivat,
mutta mitä se: a t l i t o i ! Korkea puo­luejohto,
Tanner^ötttnenässä, hyväk­syi
selvästi k a i k k i fisikamaisuudeti"-ja
tällöin.. oUvat" työläiset täysin voi­mattomia.
N ---^ •
Kahtena;; viimeitilmaisuna ^upmen
sos^Sdeinokratian ;>. p o r v a r i l l i s t n m i -
ses,ta . o l i . kannannjgarittely .ministe-
Tbosialismir ^ J a Ja^nmattijärjestöky-symyjksiss&,•
V a ^ a . puoluehallinto
o l i ^ s e l i t^ni^i ett&^uolueen oli joko
yksinään :-:^täikka ^ ^ r v ^ r i l l i s t e n , puo-ueiden
kanssa ylkdessä astuttava
h a l l i t u k ^ n . : . Ä ^ ^ ^ pidetty k o n -
greräi. hyväksyi i ^ ^ ^ n kannan.^ V a n -
»a j . pijoluehallin^v s© myös ' pani
mik|li tahtovat ^ saada etnnsa.-; var^
.teen- o^etpiksäCT-Jansnir r^^olitiken**:
Rnotsalaif ^ a ' p o n r a r i s l e h d e a l a o s n n t o
Mainiona todistnksena : ditä, . e t ­teivät
porvarit, pane pahakseen Suo--
men sosialidemokratian '^vasemmistu-m
i s t a " , on m.m. "Stockholms T i d n i n .
genissä" j a n r i ' j u l k a s t u ' a r t ^ e H,
missä sanotaan m.m.:- " M e r k i t osot-tavät
siis, ' e t t ä •'•'>nta^^
Suomen sosialidemokraattien j a por­varillisten
välisten j y r k K e n j a kat-kerain
- (!) vastakohtaisuuksien tä-sötus."
Porvarien taholta odote­taan
siis, että sosialidemokraatit
tulevat 'entistäkin vähemmiäsaa' mää­rässä
puolustamaan: työväestöä ja'
ajamaan s^n ^ t u j a .
Kapitalistiluokan val-lassaps^
ksmiisen ehto
*a'iarCPäjf^ .9nk9.i^9hgressi Jausunut
ajatuki^nsa tästä asiastaj mutta to­dennäköisesti
harjoitetaan hajotus^
työtä-edelleen. ^
O H M tietysti i?äBrin, ellei Tanne­r
i n * poispotkaisemista j a W i i k i n >var
itsetnlsta' puoluesihteeriksi katsotr
taisi näiden tapauslen-taustaa vas­taan.
'-Puohieeaeen lukeutuvat työ-äiset
oVat tkäyneet tyytymättömiksi
yhä ilmeisemmiksi-käyneiden palve-usten'-'
johdosta -porvarisluokalle, j a.
he ovat antaneet takaiskun. Tapah-.
tumaa "voidaankin sikäli pitää - - v
eraanlaiMna vasenuaistovirtauksen
ilmaisuna.' • v -
Vielä selvemmin käy tämä ilmi
päätöksessä, niissä Jausiittiin h y l -
kää-vä ,"kanta Kedon ylen militaristi,
sen ohjelmaehdotuksen johdosta so-tilaakysymyksessä.
Suotta ei tan^
nerilaisten; ruotsalainen hengenhei­molainen
kosketellessaan ^siaa sa­nokaan,
että "ohjelmaehdotus hylät­tiin
minulle käsittämättömästä syys-
•Ä", vaikka se " o l i paras mitä y l i ­päänsä'
on kirjotettu sosialidemo-craattisen
puolustuspolitiikan peri­aatteellisista
osista".
Jos siis mainitut I tapaukset j a var­sinkin
Tannerin • romahdus ovat
eräänlaisen vasen^mistovirtauksen i l ­maisua
puolueessa j a osottavat sy.
vää tyytymättömyyttä puolueen po-iittisen
aineksen keskuudessa,. on
cuitenkin väärin odottaa kongressin
toimenpiteiden seurauksena, että
Suomen sosialidemokratia tästä läh­tien
harjottaisi selvempää työväen-politiikkaa.
Wiikin valitseminen
puoluesihteeriksi j a päätös sotilas-kysymyksessä
^ on todennäköisesti
vain.--. • •, ,
manööveri työlaiatea laottamnksea
. «aavuttamic«ku - nadelleea
Tämän käsityksen puolesta puhuu
m.m. Wiikin lausunto, että fpnolne-ihteerin
vaiht<j£-'€i' s aa pitää m i n -
cään- muutoksen meiäddnä puolueen'
yleisessä-politiikassa.**. Suomen, ktt^
> en «auidenkin maiden työläisten, on
Erityttävä luokTiataistelnliikkeeseen,^
V- EHikä: useatkaan meistä' työläisistä
emme' ' O l e - . o t t a n e e t ' kapitalistisen
järjestelmän - koululaitosta' niin »va­kavalta
o kannalta; ' t a i toisin = sanoen
nähneet sitä sellaisena kuin se t o ­dellisuudessa
on; kapitalistisen jär­jestelmän
' y h ä pystyssä -pitäjänä.
Sikäi; lienee oikeutettua; että työläi­senä
koetan •• kiinnittää työläisten
huomion siihen, sillä -liikaa -huomio.:
t a emme koskaan: ole sille-antaneet,
niin- suurimerkityksellinen : kysymys
kuin opiskelu onkin.
virJkanuehia,' tekmkko|a;'inlh1stei«ja.'^
Näissä korkeanmdssa; kotilaissa--«p
melkein aina l ^ y n y t löten, e t Ö - j o?
^öläisten- lapsia on n i i h i n onnista-,
n o i ' pääsen^Uj ' o n heistä mnodo»>
tanut porvarillisen ' jjbj^telmän
ihailijoita j a omaa luolamaansa vas^
taan taistelijoita.
' :_Tiede, . j o k a e i -ole-."porvariUiaessa
yhtebkunnassa fyyalliseen työhön
yhdbtetty, 'palvelee ainoastaan; p i e l ­tä
ihmisryhmää. Siitä syyptä onldn
porvaristo pakotetta perustamaan
Icaikenlaisia teknillisiä kouTaja; K a ­pitalistisen
, järjestelmän vallitessa
ei taoteta» tuotteita ilpi3kunnan'%yi
v i n vointia ^silmälläpitäen, " mutta
voittaa j a i>ienen ,ihmisryhm|n-etu».
isilmälläpitäen. Tästä johtua, v että
tiede kapitalistisen järjestelmän v a l ­litessa
onkin .kahlehdittö. V K a p i t a -
listihen järjestelmä ; saa Ttorkeasti
kouluutetuista' e i ainoastaan : työy^'
enluokan peräänkats^jain iouKkoa»
J^;mitta koko porvarillisen järjestel­män-
kantajoukon;, j o k a on välttämä-tön
kapitalistisen järjestelmän -pysi
tyssä py^rmiselle. .. .
Me tiedämme kuinka ka^iitalbtinen
järjestelmä, siinä yhtebkunnallises-sa
asemassa - mikä sillä nykyaikana
on, kykenee hallitsemaan ' • työväen­luokan
aivojen. iri^ilmankatsomus-t
a , j a samalla- myös kasvattaa oman
luoldcansa- jäsenistä -tietoisia kapita­listisen
järjestelmän pystyssäpitäjiä
sekä paikkansa ottajia. "
N i i n ikävä: kuin se onkin, ovat
useat työläisvanhemmat. . (järjesty^;
neetkiiL vanhemmat). jättäneet las­tensa
.kasvatuksen kokonaan. porva­rillisen
koulun tehtäväksi, joka jos
mikään, on rikos .koko maailman
työväenluokan vapaustaistelulle. ;^
: Kapitalistisen järjestelmän koulu-
' j eh toiminnan voi j a k a a kolmeen
perustehtävään. - j(Huöm. • Kommu-'
nbtisen aapisen mukaan.) Ensiksi
on kapitalistisen järjestelmän kou­lun;-
taiirkotuksena^^ kasvattaa 'työt^te-ke'vän''.
luo1c9n lajisia nskollisuuden
j a alistuvabuuden henkeen kapita-listbelle
järjestelmälle; kouluuttaa
keskiluokan nuorista' uskollisia, työ­väenluokan
lapsien kouluuttajia;
opettaa tiedettä , t e k n i i k k a a varten
yhä suuremman voiton riistämbeksi.
Niinpä muodostuukin tämä opet.
tajisto samanlaiseksi.; k u i n - porvarisr
armeijan .upseerista.; -Heitä : v a l m b -
tetaan: tätä: - teht^irää varten j ' a k a i -
kellav huolella j a siksipä. onkin tämä
opettajisto j u u r i sellainen,. j o k a när
kee .kapitalistisen ^järjestelmän a i ­noaksi
j a oikeaksi' järjestelmäksi,
^si.tähän. opettajiston: joukkoon j o n -
tuu joku • sellainen, j o k a omaa t o i - ,
senlaisen ' : maailmankataomuksen,
potkitaan hänet armotta., pois opet­tajistosta
:: •:— puhumattakaan kom­m
u n i s t i s t a . - O p e t u s > kaikki- tapahtuu
tarkptiiksellisesti poT^iiHisessa h em
gessä, j a n i i n tietämättään lapset
tällaisen olotilan vallitessa tulevat
omaamaan porvarillisen^ järjestelmän
psykologian, Kapitalistisen järjes.^
telmän koululaitos .on. kyennsrt ihan
tehdasmaisesti .valmistamaan työvä.
enluokan lapsista : uskollisia kapita-
Hstiluokan orjia, jotka näin ollen
alkavat pyrkimään yksilön onnelli­suuteen.
_^Mutta porvarillisen järjestelmän
agitatsiooni e i sainkaan lopu siihen,
vaan Ifirkko j a k a i k k i uskonnolliset
seurat ovat . aina e s i i n ^ e e t mitä
uskollisempana pääomaluokan asian­ajajana.
Kirjallisuutta, j o t a nyky­ään
o n vaikka minkälaista, saa j o k ­sikin
ilmaiseksi verrattuna työväen
kirjallisuuteen. Myös on vapaat k i r ­jastot
useilla työmaillakin. Samoin
on porvarilliset Seurat, joissa juo­pottelun
ohella 'on-pääohjelmana p a i ­naa
henkinen taso mahdollbemman
alhaiseksi. - Tämän lisäksi on vielä
tfinssit j a monet maut huvitilabuu-det.
Jos e i edellämainittujen l a i ­tosten
a-vuUa j u u r i porvarillisen jär­jestelmän
periaatteellista puolta suo.
ranaisesti edusteta, -niin kuitenkin
niissä tarkotetaan painaa, ihmisen
mielentila j a ^mieliku-vitus- mitä a l ­haisemmaksi.
Olisikohan meillä' työväenluokan
jäsenillä mitään oppimista tuosta
omistavan luokan menettelystä? T u l ­koon
sanottua,, e t f e i työväenluok41b(
ole mitään :oppimista sankarillisau-;
teen nähden porvaristolta;: Ovathan
lukemattomat toverimme' uskaltaneet
uhmata kuolemaa porvarillisten pyö-.
veleiden - edessä, jotavastoin -porva^
risteä niinkuin Neuvo'8toliitossa —
joutuen vastaamaan pyövelöimbesr
tään, alkavat matelemisen. Mutta
kun ottaa huomioon työväenluokan
oikeudellisen taistelun,; niin silloin
voidaan sanoa, että työväen .suuret
joukot ovat lyöneet laimin oman.
kohtalonsa; vanhat "^puolueveteraanftj
k i n lyöden laimin. lastensa Icasvatuk^
sen; jättäneet sen porvarillisen kou­l
u n tehtäväksL. ..'jfiäain ollen onkin
heidän':at^mintattsa\kaikikea muuta,:
-vaan ' ei* hyödyllistä työväestön. - v a ­paustaistelulle^
enempää kuin heille!
yksilöUisestikään - - hyödyksi;mutta'
päinvastoin, -vieläpä turmiollista,
nuorison edelleen.-harjotteessa tätä
kaikkea koko' nuoruuden innolla ja
lämmöllä. Kylmä elämän todelli.
suus tekee siitä useassa tapauksessa
lopun, kun - on jo fyysillisesti. niin
rappeutunut, / ettei- kykene : enää. m i ;
hinkään. . §^illoin vasta .sel-viää.: tä^
män nurinkurisen järjestelmän ole­mus.
: Siksipä kuuleekin'sanottavan-:
" k u n oUsi edes sen. verran tiennyt.**.
Monista lausunnoista ;tänä aikana-,
k i n ilmenee, että milTänii^ lapsia
r u o k k i i - j a vaatettaa, mutta-ei sitä,
ettei lapsia -osabi kasvattaa! -
K e s k i - j a korkeakoulut ovat pää­asiallisesti
järjestetty t työväenlnokan
lapsille pääsemättömiksi -Opiskelu
on .!järjestetty, pitkäaikaiseksi, että
monessa tapauksessa kestää toistaa
kymmentä vuotta. E i suinkaan työ-läbvanhemmilla
ole varallisuutta
n i i n pitkäaikaiseen' lasten koulutuk­seen.
Onhan nykyaikana miljoonia'
alaikäbiä lapsia lapsia tässäkin maas­sa,
jotka - pakosta työskentelevät 14
tuntiin jasti vuorokaudessa. 'Nuores­t
a iästään huolimatta, ovat lapset
tuonUtUt pääomaluokan/. ^^riistoväli-neeksi,
vaikka heidän ,paikka olid
koulun penkillä.
N i i n ' muodostuukin koulut^ porva-ripoikain
oppilaitoksiksi.' Opetuksen
tapahtuessa täydellise&ti laokkaluon-teen
makais^stifliöivarispojista'ope:
/ S i k s i p ä työväenluokan äitien ja
isien j o n k i n : laitettava lapäensa las-ten-
- j a nuoriso-osasteihin sekä itse
käjrtä-vä työväestön kehitystilaisuuk.
sissa; tullakseen ymmärtämään luok­kataistelun
luonteen olemuksen, j a
kehittyä luokkatietoisiksi taistelijoik-;
s i . : Silloin vasta tiedämme velvoUi-:
Suudet; miöta meillä, tjfoväfenluokan
jäseninä on lapsiammekin kohtaan;-
Silloin emme ' epäile uhrata . itseäm^
me — enempää kuin" parasta tyttö­ämme
j a poikaammekaan,työväen­luokan
vapaustaistelulle. Raajarik-koutuu
j a ^uoleehan meitä työläisiä
miljonia -vuosittain tämän harvain
edalle perustuvan Järjestelmän täh­den.
K a p i t a l i s t i s e n / järjestelmän työ­väenluokassa-
synnyttämät vaikutel­mat
on . :perusta . vallankamoukselli.
selle .työväenliikkeelle. Luokkatais­telua
on:käyty jo. varhaisista ajois­t
a saakka. Tuotannolliset suhteet e i
ole oUeet suotuisat jatkuvasti edis­tämään
omintakeista työväenliikettä,
mutta on se -tarvinnut: suurtuotan-noUben
aikakauden, jossa m i l j o o -
nain j a miljoonain työläisten edut
ovat yhtäläistyneet. .Siksi j u u r i on­k
i n kapitalistiluokka pakotettu 'käyt­tämään
edellämainittuja menettely­jä,
voidakseen yhä salata sen- s u u ­ran
vääryyden.,..Jote se harjottaa;
Karjalan nuoret
täinassa
K a r j a l a n noonson edustajat Z
jdHeet kooU^: Kaukaisinmnlta3bn ta--^
savaltamnae ^olkUta oli raatajaäno.'
rison' ednstajia' saapunut yhdessä
neuvotellakseen j a päfittääkseen toi-menpiteistä
nuorisoliikkeen kehittä,
iniseksi ja^Iujittamiseksi Kirjalasea. ?
K o i f f ^ e n a d kokoontui aikana, joi-l
o i n keskustelJi X l V ^ pnohiekokook.
sessa .olleesta oppositaonista oU jSi.
väjär jestyksessä.' io " a v ^ ^ i s t o n . V
nossaan konferenssi t u n l i k i n sdoa^^ ^
t u k i s e n ^ ^ i y puoluekokoukset ja -
tutustui s>n-päätöksiin. "Hrataittji.^^ i
s e s t i konferenssi ^totesi;:pnolnökbSi^^'
akse«^«nemmist8n-sunnnänv^Ife^ 1
j a tuomita ;^'opposit|iOÄin. Hypäk- ^
sytyssä^p^ätöslauselmassa' Säee. i i p l -
ferenssj. Jtaikille iiettävaK6i„'.että-
K a j a l a n nuorisojärjestö' tinkimältä ?
käytännöllisessä-työssä p y r k i i töteit:
tamäan puoluekokouksen .paätoKaä.;
Konferenssi v e l v o t t i myöskin-^ffiki
elimensä selostamaan pnöhiekokbiik-'
sen päätöksiä -maaseudulla. :
Kan&aQisuuskysymykseen' nähden f
konferenssi . myöskin • otti - - o31i'e^
suunnan.-. Paheksuttiin ritä,' i^ttS tä^
hän asti on kansaUinen t o i m j n t i jää- :
nyt osaksi -vain ^puheeksi;' j a p&ijjos.;:v
tettiin; että • v a ^ b e s s a toimihnaEsa ;•
sen bnv-t u l t a v a ; eläväksi eläipäksL
Armotta lyötiin alas. j a tnomitiiin
k a i k k i 'esiintymiset::kesällistä toi­mintaa
vastaan j a osotettiin, että si. •
tä- vaatii jo yksistään järjestömme
voimakas kasvu kansalii^lia ahieil-l
a . . "
Erikoisen . t a r k a n - pohdinnan äläi^
sena o l i myöskin' työ maaSeadnHa.
Todettiin, että';maaseatutyos^
tähän asti ollut monia heikkouksia,
j o t k a . ovat haitanneet työtä. ' Ko­kouksissa
käsitellyt asiat ovat Tts6-
asti ^olleet raskaita j a vieraita ja i
siis sellaisia, että v^niiden jolidosta
ei ole keskustelua syntynyt. Vfe- :
taisuuteen. nähden, .päätettiinkin,^-et­te
on päästävä siihen,. että aaat, ' i
j o i t a kokouksissakäsitellään,• ovat
paikällbia,'.; elävän - - elämän.' - käiissa- ':
yhteydessä: olevia ^ a että niideh ^^us-tajat
tulee saada paikallisen 'jatstieir
kan < jäsenistä. '
Kuntakomiteain ohjausta sohnbin
nähden on myöskin parannettaya si­ten,
että solut velvotetaan tekeijiään
selostuksia toiminnastaan hnptako-mitealle.
Kunta- j a kihlakuntako;
miteoita on lujitettava kansallisilla
voimilla, vetämällä .niihin kylä-alctii-via.
' " '
Todettiin- ^ ö a k i i i ' Se. seikka ->ttä
nuorisoliitto-aktiivi^ e i 9le kaikkialla
k y l l i n voimakas\ voidakseen johtaa
myös puolueetonta nuorisoa; Konfe-;
renssi k i i n n i t t i k i n erikoista huomip-tl
t a aktiivin voimistuttairiiseen vetä-mäilä
siihen uusia vereksiä -v^oimia..
Puolueettoman nuorison vaikntnspii-riiii
vetämiseksi pn järjestettävä .ta-ionpoikaisnuor
ison, konferensseja., J a ; ;
on niitä liidettävä vain; paikalBs(;l)a ^
kielellä. . , . -
- Työläisten . j a talonpoikain .lii^.n
lujittamista V konferenssi painosti.
VelVottaen nuorisoliittolaiset tässä
suhteessa .teimimaan Inktttavissa,
Wubeissa, neuvostoissa, itseapuköno^
teobsa -yJM. yhteiskunnallisissa jär­jestöissä,
selostaen niissä täraäri'lii­ton
merkitystä j a kmnmankin osuut­t
a siinä. Erikoisen tärkeätä on toi­m
i n t a , maatalouspiireissä y.m. käy­tännöllisen
merkityksen- omaavisaa
elimissä. Sillä" siten voidaan v e ^
mukaan vanhempi väestö j a saa^v
heidät suosioDisiksi nuorison pyrki­myksiä
kohtaan; > -
Poliittisen Valistustyön parantami­seen
on myrös kiinnitettävä huomiota.
P i i r i e n ohjausta on paranilettaVa
yhdistämällä ,ne puolueen vastaaviin
piireihin. : P a i t s i nuorisoliittolaisia
on piireihin vedettävä myös köyhää
j a keskivarakasta puolneetenta ta-lonpoikabnuorisoa.
Toimintaa on haitannut suuresti
tähän asti ise' s e i k k a , että huomatta­va
osa nuorisoliittolaisista menee
talven* ajaksi pitkien -matkojen pää­hän
metsätöihin, joissa er minkään­l
a i s t a teimintaa' ole. Konferenssi
katsoikin välttämättömäksi järjestää
metsätyömaille väliaikaisia soluja ja
f r a k t s i o i t a niin että toiminto siellä­k
i n saadaan jatkumaan.
Kas tässä muutamia konferenssin
käsittelemistä kysymyksistä. Niin­k
u i n huomaamme, o n siellä maaseur
tua koskeva työ ollut varsin tarkan
j a monipuolisen harkinnan alaisena.
Tätä seikkaa on i l o l l a tervehdittävä,
idillä selväähän on; että meidän jär­jestömme
toiminnassa on j u u r i maar
seututyö asetettava etualalle.^
n i i n se, asetettiinkin. Kansallisnos-kysymyksessä
otettu l i n j a on myös—
k i n oikea ja'tyydytyksellä meijkittä-vä.
On sanottava; että koolla ollut vii- ,
des yleiskarjalainen V . L . K . N . Liito»
aluekonferenssi teki monessa suh­teessa
sangen -valtavaa j a tulosrikas-ta
työtä. K u n v e r t a a 'sitä edellisi»;
fli^ täytyy -myontää^^ että-^se oh «
jpptansä pitempi od<atäJiään. ^ «
orjuuttamalla suurimman' osan i h -
mbkuntaa. Se on siinä vielä onnis­tunut,
niiden monenlabten keinojen
avallaj j o b t a koetin osaksi tässä k i r -
jotnksessani mainita. Jatkavasti se
ei sitä v o i enää tehdä, sUlä kuilun
yhä levetessä omistamattoman ja:
omistavan . l u o k a n - välillä,-:yhä äuu;.
remmat j a suuremmat joukot tule­vat
tietoisiksi tästä tilanteesta. Siksi
täytyykin -vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
tehtävänä olla suurten
joukkojen pois repiminen kapitalis­tisen,
luokan lumoista j a saattaa työ­väenluokka
' tiletobeksi ' historiallises­ta
tehtävästään. 1^ Parhaiten voimme
työläbinä tämän päämäärämme edis­tämiseksi
t o i m i a ; kuulumalla vallan­kumouksellisen
- työväenluokan' rivei­h
i n j a toimimaIl§. ^seh mukaisesti
suurten v^öläisjooUtojen keskuudes-sa;
S i b k a i k k i työläiset <^.kommanisW
tetaan' H^^dan iaäinsä riistopaikan työväenliikkeen riveihiii! pS^i^SefceÖeaipjUi; saonta «ehompi 3»
o t t a j i a ; - p o r v a r i l l i s e n jäijesfelmän i ^. : ^J. oeaaotto^keskustelaän-altfiivi^p!