1926-09-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Perjaaiteina, gyysk. 24 p;iiä^griday, Sept 2^ Cmadan snomalaisen .työväestön ataoA ganenkfuufattaja, i l m e s ^ SadboxTSsa, Ont, maanantaina, Iceskxviikkona fa pcriantatna> - N . ' ' ' Toimittajat: > ^ , ^ i -8. C. NEIL. , „ . ABVO VAARA. ^ « VAPAUS (Liberiy) / "The onhr orga'n'of Fumish.Vorkers in-Canada. Pub-lished in Sndbory, Ont., every JUonday, Wednesday and Friday. ' > - ' ^ - - Begistered at -the Post Office' Department, Ottavra, as eeeond^class mattcr. i • TILAUSHINNAT: * Canadaan yksi vk. ?4.00, pQoU vk. $2.25, kolme kk. $1.50 ja yksi kk. 76c. ^ ' Yhdysvaltoihin ja Saomeen,- yksi vk.. $5;50,; pooli vk. f3.00 ja kohne kk. ?1.76. ' TDaoksia, joita ei seuraa raha, ei tnlla lähettämään, paitsi aidamiegten joella on_J!J^g^kgSk ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: Naim^lmotokset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuoma. Nhsenmtintodlmotokset 60c kerta, fl.OQ 8 kertaa. Syntymäflmotukset $1.00. kerta, $2.00 3 kertaa. AvioeroUmotnkset $2.00 kertaa, $3.00-kaksi kertaa. XuolemanUmotukset $2.00 kerta, $60c lisSmaksu kiitofilauseelta tai mnistovSrsylta. Halntaantiedo^ ja osoteilmotnkset 50c kerta; $1.00 kolme kertaa., . , . .\ Tilapäinlmottajien ja ilmotosakenttnonen on, vaa^ dittaessa. !ähetettifa& ilmotnahinta etukäteen. Maanantaht lehteen aiottujen ilmotiisten pitää olla konttorissa lauantaina, ^keskivijUcon lehteen tiistahia ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. ^ - 'General advertvdncr rates '76c per/col. ineh. Mi* nimum charge for single ins^räon 76c The V^aus Is th^ besfc advertising medium among,the .Fvanish People in Canada. . . \ " Vapauden konttori ja toimitus: Litterty. BIdg Löme St. Puhelin' 1038. Postiosote; Box 69, Sndbnrr. OnL Jos ette-milloin tahansa laa v a s t a i ^ endbuäSsten kirjeeseenne, kirjöttakaa.audelleenllikkeenfaoitajan per-eoonallisella'^ nimeltä^ J . V; KANNASTO, Liikkeenhoitaja. * Refonnistit imperialistieh renkeinä Aasian työväerUuke aioUian. aiUtaa kapita- , ' listien ikeeseen . Viinie kuulla pidettiin Nagasakissa Japa^ aasialainen kongressi. jCbngressi aiottiin'^ ensin pitaa < Shanghaissa,^ mutta kun vallankumouksen aalto on hut^deltut' kiinaa;' biisi/(»iintynjrt ~ liseita' i^euksia . kongr^in pidolle. Itongr<^'is8a'oli kaikkiaan ^ Hasnä, IQO edustajaa., Japani j a IQina, oli lähettänyt 25 edus-; •tajäa,'kunJntia8ta, Persiasta, Turkista ja-muista maista oli^Sp edustajaa*' ' 1 ^ '> ^ <*f\yjime,vuonna lähetti Japanin.Imllitus reformistisen tyoyaeiijol^jan. Buiiji ^ Suznkii;!^: joka on • japanilaisen ty^läisliiton sihteeri, Geneven, työkonferenssiin. Vähän jä}k«ejapäini kerrotHin amerikalaiaissa Sanomalehdissä, ^^.^t^slili.f.l^S--"^ l.»./..»»»:' ^^"'•^IAM-, <1><.M:o:oaa' <i^|ttternataiänlari^ <' toimcbtir ja^ ei misääant i±i(xixB&&\ kuin ''^jlliei^^^^oväettU hajo(tamisen.^tarkotuk8e8sa: Nä^ mä VeljesjärjestBt,^ Geneven työloimisto' ja Amsterdamin; internatsibnale, ovat olleet p i ^ t ajat tyytymättömiä: se^.jöjtidosta,' että Aasian työväenjärjestöt ovat lipuneet Painaista ammatillista intematsionalea kohti tai' liitty- ' neet siihen suoranaisesti-. ^ > « , . (Kun Suzuki kävi Japanbsa — Shan^am kiinalais^ teurastuksen^ jälkeen — kertoivat japapilaiset'sanomalehdet^ että yleisaasiala&eh kongressi tullaan pitämään SJianghabsa ja'sen tehtävänä olisi aasialaisten työläis^ ten'palkkojen määrääminen samalle tasolle lännen työ.; \ Iäisten kanssa.- Kongressin äkkinäinen ' siirtäminen Randcasta «Shanghaihin merkitsee, että Japanin imperialistit tarvitsevat reformistisia työvä^njohtajia omien tarkotustensa toteuttamiseksi. , Nähdäksemme, miltä kannalta Kiinan vallankumoukselliset^työläiset katsovat ; isanottua'kongressia, Julkaisemme otteen Shanghai^ mattineuvoston yleissihteerin Li Li Sonin Idrjotuksesta: «Millä ' tavalla on työläisten, siditauduttava tällaiseen kongressiin?» - ' ' v " " 1, Me olemme nähneet, kuinka lännen työväenluokka on kavallettu reformistijohtajiensa toimesta ja siitä on tuloksena, että he ovat vielä tänään kapitalisti- / s en vallanpidon / ikees9ä. Reformistijohtajat eivät ole mitään muuta kuin porvariston lakeijoita ja >mme misr r sään asiassa, niin kauniin^ sanoin kuin he puhuvatkin, voi heihin luottaa. - -~ < 2. Viiinö .maailihansodan kuluessa kahdeksan mii- •joonaattyöläistoveriamme teurastettiin k^din-,ja, maanpuolustuksen tunnuslauseen alaiäenaf samalla kun miljoonat tehtiin raajarikoiksi elämänsä ajaksi. Nyt tahtova- japanilaiset imperialistit" antaa Kaukaisen Idän ' työläisille saman kodin- ja maanpuolustuksen tunnuslauseen. ' Meidän ei tule sitä suvaita. 3. Idän kansojen suuri enemipistö on imperialisti- :^-y sen puristuksen alaisena. Meillä on ainoastaan yksi tie: yhtynyt rintama kapitalismia vastaan. Etenkin työläisten täytyy-muodostaa tämä; rintama. tävänään on myöskin pitää silmällä yleisaasialaista työläiskongressia, joka Qti imperialbtien ja valheella taistelevan reformistien 'pelkkä temppu. ' Brittiläisen laivastoaseman laajentaminen Singaporessa, amerikalaisen laivaston manööverit Tyynellämerellä, voimakas vallankumoqksellinen pyirkimya Kiinassa- pakottavat .Japanin imperialisteja kutsumaan yleisas^ialaisen kongressin tarkotuksella tuhota vallankumouksellisen liikkeen" yhleisrintama^^ valvöa^ omia etujaan toisia imperialisteja vastaani .Näiden toimintojen pohjana ei^ole enempää eikä vähempää l^ih japanilaisten imperialistien valmistautuminen sotaan Tyynellämerellä, ^ / " En^rlannin taantumus Intiassa yltyy ^^^^^ V aikoina kiristäneet kuris- . tusotettaan- Intiassa^ Säännöllisesti toimitetaan siellä joukkovangitsemisia. /Sadat ihmiset istuvat tyrmissä syytettyinä siitä, cUä he ovat olleet yhteydesö' vallan-kumoi iä^i^ixiestioien ja «Iralsfaevbtbdteit», ^ agent-^ / JI^^^^ liiklaef^/tuniijettua/johtajaa. Ilman minkäänlaista oi« keudei|^tucmii^ Jstuvat he edelleenkin vankilassa.' Ja tällaiset.-^^^temiäet jatkuvat edelleenkin. .Englantilaiset vir^oiä^^ katsicniiävälineenäädb .yhä uusien j nostamiseksi Intian: ! kansallista v^ hetddlöitä-ja järjestöjä vastaan/ - ^ ,^ Englantilai^tx-leyittelevät erittäin innokkaasti tietoja siitän ctta~iftliasM: oh muka kehittyn^^^^ raIlin^;vallankumouksellinen liike. Tämän he. tekevät siinä tarkotuksessä, että voisivat rlevittämiinsa huhuihin noJ£^u};i^l)U «kieltäytyä toteuttamasta dniitäuudistuks jotka'. Intian kansalliskokouksenkin päätösten perusteella'pitäisi toteuttaa tulevan vuoden aikana. Mtftta toiselta: puolen Intiassa todellakin on havaittavissa vallankumouksellisen liikkeen nousua.^ Viimeisenä parina vuotena' on Intian - kansallisessa vallan-kumdusliikkeessä ollut huomattavissa jonkunlaista :si-säisfö *^ri&klnäisyy^, ja taantumusta.^. Ennen Intian kansallisen Tajpäutusmisliikkeen johdossa i>li puolue, jolca vaati- Intialle itsehallintoa Englannin vallanalaise-na ja kieltäytyi kaikesta vallankumouksellisesta taistelusta. ' Tämän puolueen «ikeistosiipi,^?^ riston a$iäa, ön tSJ^^^ inäkaupat^englanjtiläisten- k meni Intian ''kansanjoj^ojen riistäjäin leiriin sen takia, että se ^iielkää v^Iankumoidcsellista joidskoliikettä enemmän^ kuin vdkutään muuta maailm puolueen pildcq^^arillinen i vasen' siipi on: nmuttanut täydelli sesti taktiikkaansa.. Nyt se jo vaatii Intialle täyttä riip-puni »ttomiHitta^eikä- kieltäydy, 'vallan taist^tt&fiBäEaäii:/ (^'a^ vasemmistosiip^^jetsii ulospääsyä terror^sten töiden avulla.' Toinen osa taasen asettaa tehtpäjueen liittoutua laajojen työtätekevien joukko-^ Jen^kahssa ja 8iaiada.-ne mukaan:^ l l i k k e i s ^ . ' " ' ' " ^ ' ' ' . ' Viimeksiv^mainittua^^tieta kulkevat myöskm vallan-kui^ 5^^ilDs^^^ intelligentit. Smnalla, kasvaa ja^ voi-misttnt^ Jntian],kommunistisen -puolueen' vaikutusvalta. Tämä kaildd^.merkitsee eitä, että liSiiaikoina on Intias-sa \^odöt<sttavi88a vallankumouksellisen liikkeen vpimis-tunäiita. ' 'jr: KiinlnkaaUiset ""sosialistir . Belgian kuninkaasta on^nyt tehty diktaattori,^ kertovat i^tistiedot. , , ' '^ifetgia on nuiaY'}0S89 on se kuuluisa «demokratian» söUinT^le Vanderyelde. - Ilman hänen ja politikoitsi-jat(> vereitten8a myöntymystä ei tuota diktaattorivaltäa kuninkaalle'\>lisi saatu.-«.Nämä Sosialidemokraattiset herrat ne äänestivät nämä diktaattorivaltuudet kuninkaalle. ^ . ^ V^nderveld^ J^häaen kuninkaallisen majesteettinsa ministeri cm tuhn^i^ erikoisesti siitä, että hän on ar-vo^ 3]ul( juuri julmasti Neuvostoliiton asioita siitä syystä,' «ttä'siellä vallitsee-.luoldkadiktatuuri työväen-luoluin^ diktatuuri. Mutta juuripa siksi odkin hän ja häa6iä^rpuoluee»sa ollut niin valnris myöntämään dikta-tuuEaadybBadBfiigian kapitalisteille, joita kuniogas siellä edustaa N - , ^ Tällä tavalla nämä sosialidemokraatit käyvät luokkataistelua. Joku voisi sanoa, ettei se mitä^ luoldcj^ taiÄetiifä"iÖle:,"'Mtitta kyllä se on — se on luoHcafais-telua kapiUKstien puolesta työväenluokkaa vaataan. Ja- samanlaista'luokkatoistelua ovat sosiali^^ tiset pnlit^Usijat käyneet yleensä sen jälkeen, kun töis^fö'1l»tettialsionale3ta tuli työväenluokan a s i ^ pet-täjä.... Vandervelden nimen rinnalla ja samanlaisten ansioitten; rinnalla voidaan luetella koko toisen inte^at-sionalen niäärääyin johto henkilöineen ja poliittisiiie siaviituksineen. ^ . ^ Z > Rivi^ välistä Vuonna 1870 oli Canadan tehdaslaitosten työläisten keskimääräinen lukumäärä neljä kutakin laitosta kohden. Sen jälkeen on se kohonnut niin, että se nyt on kaksikynuneiltäkolme. . ^ ^ - *^ / Tällöin!.oli teollisuuslailJ>ks!^in sijotetun pääoman keskimäärä (virallisten tilastojen mukaan) $1,890 kutakin rlaitosta" kohden. Nyt ^ on $149,293. Ostaakseen teollisuuslaitokset kapitalisteilta v. 1870 olisi'työläiäten eri laitoksissa tarvinnut panna likoon vähemmän-kuip $500 mieheen. Tehdäkseen tuon tänään täytyisi; heidän jokaben koota $6,435. ' Kun^ tarvittaisiin /työväenluokan koko kuuden vuoden palkka teollisuuden ostamiseen ja kun tämä palkka,' keskimäärän jäädessä alle $1,100 vuodessa, ei mitenkään riitä; virallisella' taholla laadittujen elinkustan-nu^ arviöldeir peittämiseen, niin se-«sottaa minkä ver-rait- Qn pötyä siinä haihakuvitelma^ jota levittävät sellaiset - kiirjpltajät kuin Royal-pankin palveluksessa oleVa^^öonälA. MaiVih ja «Finaniial Post»-lehden toi-mittaja Floyd ehainbers ja jonka mukaan «ulospääsy» työläisille lepää i osakkeiden ja bondien ostamisessa. ' .^Osakkeita kun ine jisein emme voi ostaa leipääkään! — J. S. Wallace. kominunistit ja työväenluokka ' Kommunistit; erottaa työväenluokan muista 'puo-lueisla vain- tämä: 1. Eri^maiden proletariaatin kan-sallisis^ taisteluissa he terottavat koko kÖ^älistön yhtdiiiä ' Muja' ja asettavat ne etualalle' kaikesta kan-sallisuud^ tä riippumatta^ 2. Niissä eri kehitysvaiheissa, joiden; läpi työväenluokan taistelun porvaristoa vastaan on kulettava, he aina ja 4aikkialla edustavat' liildceen etuja kokonaisuudessaan. — Marx. ENGLANTILAIS.yENAIJUNEN KOMITEA SUORITTANUT ARVOK-KArrA TEKdJA VOIMAKKAAN J A >YHTENÄISEN ABSMA. TILLISEN ^INTERNATIÖNALEN liUOMI^EKSl ^ ^ Viimeisten .kuukausien aikana OVL eri V maideUi taantumuksellisten työ-väenlehtien "taholta väitetty, että englantilais-venäläinen komitea ^ on lakannut olemasta ja että sillä ei ole oHut mitään-merkitystä.^: M kin oikeistojoh^jat \ ovat halveksien sanoneet: kamtainvälisen ammatillir sen liikkeen elvyttäminen on "hum-p£ ukia'\ Nyt me ehej^ttämiseh kannattajat saamme kuten v''tilauk^ sästa" lisää todistuksia edustamallemme sntenalle; Englantilai&iive-näläisen komitean äänenkannattai-jassa '"Trade-TJnion Unityön" elokuun numerossa on julkaistu; kir-jotns otsakkeella: "The Angl<|^ Russian ; C o n ^ (englantilaisr venäläinen komitea), jonka on^ aller kirjottanut Amsterdamin : intem»? tionalen puheenjohtaja Af' A. Pnrcell ja saman 'intematiorialen. toimeenpanevan ^omiteab 'iJ^en George Hic^. Nämä'molenunato^ vat myöskin eheyttamiskömitean Jäseniä. * ~ /Artikkelissa sanotaan:- tilais-venäläinen komitoa on muor dostettu.'toyeruu^' ja solidaarisuus^ siteiden lujit^miseksi: Englannin ja, Venäjän' työläisten välillä; näi-^ den maiden. ammatillisten : liikkeir den- suhteiden yhdistämtseksiv sekä toimimaan X sellaisen kansainvälisen ammatillisen liikkeen saavuttamiseksi," joifkä'päämääränä on yksi, yh-tynyir^ voimakas ammatillinen inter-nationale^ i Meistä ne, ;/jotka ottivat johtaakseen tämän komitean perustamisen,; .tiesivät hyviuj ~ettei^ ole helppo ' tehtävä ohjata laivaa tässä myrskyisessä ja i jännittyneessä <maa-ilmasaa.: : Neuvostoliiton :V järjesty-neettyöläiseiovat halukkaat ja i n - n^tuneeti >'^j^nä , yällai^^ sellistä intoa, ylpeitä vallankumoukr sen' saavufiuksista ja suurenmoisista voitoistonsa; ^nälän,. tautien ja : kuoleman; keskellä ovat he luoneet uuden ammattijärje^^n kärsimättomi- ,nä hiihinir hÖjaisifii. j a kiemurtelee viin menettelyteppihin, joita v Länsi- Europan työläiset -seurasivat 'taistellen lujaa, -. hyvin järjesiynyttä, voimakasta linnoitusta sekä nykyr ajan kapitalistisia; hallitsevia luokkia vastaan - r - meidän täytyy - tietoisina \ siitä saa^a^heidät mukaan kansainväliseen yhteyteen; Kansainvälinen ammatillinen iiik^ tarvitsee heitä. Se vaatii heidän 'lämmintä toveruuttaan,: iimostustoan,^ taisteluhenkeä, heidän : rohkeuttoan ja voimaansa^ .Nykyään tarvitsemme : heitä enemmän kuin koskaan enn^n: - Me - haluamme [.j,painostaa, että ; englaniilais-vehäläisen; komitean tärkeys' nykyisin on suurempi kuin ennen. Me' tarvitsjemme mahdollisimman kiinteätä Englannin ja Venäjän, työläisten solidi^isuutte: tarvitsemme kansainvälisten; ammatillisten liikkeiden, sitomista; yhteen käsittämällä myöskin U.S.S.Rm (Sosialististen < Neuvostotesavaltojen Liiton) -ammatilliset'-järjestötkin; yhden hyökkäävän, -voimakkaan .am' matillisen kansainvälisen - muodostaminen kasvaa. yhä huomat&vammak-si päivästä toiseen.:. Meidän 'ei pids antaa väliaikaisten .vaikeuksien estää huomaamasta tämän .pyrkimyksen suurta merkitystä; Eikä mei-dä^. myöskään koskaan tulisi unohtaa niitä vakavia sanoja, jotka Fred Bramley*. lausui viimeisessä^uuloi-sassa puheessaan ammattijärjestön kongressUle. K^pitalistieh hyökkäykset työläisiä vastaan tulevat -yhä ankarammiksi: ja raakalaisemmiksi. Englanr nissa on; meillä tällä: hetkellä todellinen syy tunnustaa -sei Europan maissa on puolet ammatillisista v liikkeistämme murskattu. ^ Kaikissa ka-pitelistisissa/ maissa .on tehty hirveitä > hyökkäyksiä ^öläisiä; vastaan. Ennenkuulumattomat orjnntussuun-nitelmat ja orjasopimukset on pantu käytäntöön: Palkkoja on alenne^, ^taloudellisia , olosuhteita • on huononnettu. Melkein jokaisessa sanomalehdessä sisältävät tiedonannot uutisia teollisunstaisteluista ja sorrosta tai huhuja uusista' sodista. Olisi vaarallinen historiallinen e-rehdys ja suurin r typeryjrs antaa - Äskeinen englattilais-venäläisen komitean kokous, joka pidettiin heinäkuussa SOrr^Sl-päi^nä Pariisissa; on laatinut .yleislakosta ^ selostukset molempien':-maiden, yleisneuvostoille. Me toivomme vilpittömästi, että nämä ^tulevat saamaan pikaisen; käsittelyn o*sakseen. Aika, jota me elimme,, e i ' siedä' viivytjrstä. Komitean hyvän työn,^ • s«if; suuren ja tärkeän työn täytyy jatkua. Meidän ei. pidä tinkiä ^pienissä asioisr sa, kun. on suuria'^ asioita, jotka voidaan ja jotka täytyy tehdä. Ukkospilvet r ajelevat taivaanrannalla. Kapitalistiset vallat ovat muodostelleet olosuhteita U6.eissa -Neuvostoliiton v naapurimaissa ^ hyökkäyssotaa ; varten; Englannin kaivostyöläisten taistelu. onV vain alkusoittoa toisten teollisuus- ja ^poliittisten; taistelujen ;' sarjaan, joiden loppumiseste .-ei ole r tietoa. .'Venä^ jän työläiset- ovat antaneet ; sydän-verensä ;'autteessaan kaivostyöläisiä. Se on aina muistettava. Me luotamme siihen, että tuleva englanti-laiis- venäläisen komitean (kokous tulee avaamaan uuden ja vielä laajemman^ vaiheen. vtässä ctyössäi^' • T Englantilaisten lausuntojen, .mukaan, eivät Neuvostoliiton työläiset ole anteneet: ainoastaan; 'teesejä" —-vaan "sydänver^nsä" ja rahaa yli 400,000 puntaa.:' Tämä on suuri solidaarifuudeh ; - :lahja; ensimäinen englantilais-venäläisen komitean hedelmä, kuten R. Page Amat sen Ks^tä^ ammatillisesta eheytlämi^s- , 1 **Eng^tilais-venäläisen' eheyttä-nnsen kautta on kan^äm^jtaeD^e^^ J&^yttäminen tuUut • eneinmän' toa-asiaksi ..kuin ; komitean^ ipkoukset työtä sessa' on- arvostellut mielenkiintoi-artikkelissaan. Hän >; sanoo samassa >; kirjotuksessaan kansainvä- Se on todellinen ^de Neuvostoliij^n ja JEhJgJannin-milJoojjient.^öläfe&n ^vämiä. Mitä tahansa . voi ,tepah-tnaV' ininkälaisia näkökantojav hyrän-sä voidaan-ot^ yleisneuvoston toi-- menpteitä yleislakossa^-V. mutta silti englantilais-venäläinen' eheya. ^ jää näiden maiden ^miljoonien • työläis^ ten välille, aiVan samalla tavalla^ kuten luokkataistelu jää työläisiUe olemassaolonsa; puolesta -maailman impierialismia ^' vastaan .; taistellessa.^' "Kansainvähseh ammatillisen liikr keen eheyttäminen- ei; ole; joku;ihana' ajatas, vaan ankarakäytännöllinen ; tarkoitus, - minkä 'kautta ykf sinomaan voidaan pitää Englannin .kaivostyöläisten' ja- koko maailman Vyöläistenvpalkat korkeammalla"; sanoo W. H. Hdtebinson artikkelissaan "International :Unityand .:.In^ tematiohalCapitalism". 'Sekä edeU leen: "On tuleva selväksi, että kapitalistit:: Valmistautuvat hyökkäykscieh jokaisjessa ; maassa; -siksi .työläiste^ täytyy^, vakavasti, uhrata <tarmonsä edistäessään ; kansainvälistä; amma*- 1 tillista - eheyttä^että; rmilloinyhdessä työväenluokan osassa on hyökätty heitä vastaan. Voidaan' mobilisoida kaikki maailman - järjest^eet työläiset;- puolustamaan'• heitä.'?;. ^ Nämä lausunnot kansainvälisen ammfilillisenliildceen eheyttää välttämättömj^ydestä- saattavat niei-dät vakuutetuksi, että englantilais-venäläisen ; komitean ja' kansainvälisen ammatillisen: liikkeen eheyt; tömistä puolustaessammo/ ; olemme olleet selvillä vesillä. Meidän on edelleen käsitettävä^ että kansallir nen ja ; kansainvälinen 'ammatilliäen liikkeen ^eheyttäminen .:: on . eläVnän ja; kuoleman kysymys; kaikkien maiden työläisille. Yhteen liittynemä me-:' voitamme, mutta: hajallaan me' kaadumme. . 1^ Toisinajattelevien Järjestö Työmiehen "Päivästä päivaän"- osastossa kirjottaa F—s: On;ii Saari' ja Syrjälä käyvät edelleen idän eri suomalaisseuduilla ' pilhujamatkoilla. Tosin Saari, kuten -Raivaajassa ;huomantetaan,; ei ole "meidän kannnallamme", vaan "ajattelee" useissa kysymyksissä e- Ti tavalla, mutta siitä huolimatta Syrjälä tuntee Saareen ja/ Saari Syrjälään vetovoimaa; Syrjälä puhuu ja Saari' sitten nousee ja hieman tuollaiseen pelastusarmeijalai-sen immen' tapaan ; todistaa, että kyllä kaikki niin on. ^ Mitä he sitten halajavat? ; Ensiksikin: >.näiden^^^^-I^^ ikämiehensydän särkyi aikana, jolloin suomalainen.;: työväestö,: tässä maassa -: valtavan; suurena > .-joukkona ilmaisi ^liittyvänsä ; ' Kominterniin. Heille teki se kipeätä syystä, että he, tottuneina sosdem.-toppatuoliin, käsittivät heti, että Workers-puolue on työn ja toiminnan puolue, puolue, joka katsoo, v että .'etappia^semiU la: olevatkin tekevät tehtä>ransä ja vieläpä paremmin kuin rivimies; ja se ei sopinut tällaiselle herrahta-neelle toimitsijalle. Molemmat o-livat "jyrkästi" toisiaan vastaan, mut^ käyvät kuitenkin.^ yksissä . puhelemassa, sillä heitä yhdistää sama; asia ja vaiva: kommunistit.; V Matkaan liittyy harrastus saada syntymään "oma" järjestö. Sellainen ''oma järjestö", jossa ei K>lisi pahoja -kommunisteja, .demor Ja kun Syrjälä idässä sanoo, että .hänellä on - kannatusta keskival-tioissa, niin mielihyvällä toteamme, että : sitä ^ on, ei tosin ^vahvasti: ja mieslukua lisäävässä'määrässä^^mut-ta : aina; sen 'verran, v ^ että' r9ckana rokassa. Syrjälä ei punastu vastaanottaa ::niitä.: - Saartakin hieman kutvoi liittyä Syrjälään ja siitä syystä Raivaajassa ilmotettiin: että Saari - "ajattelee^ ^ useissa kysymyksissä eri: tavalla; se tyydytti Saarta; ; Näihä^_täällä olevatkaan eivät ole "ihan" Syrjälän kannalla, sillä hex."ajattelevat'^ toisin — 'monessa asiassa, mutta liittyvät. Syrjälään pääasiassa: pitäisi - olla sellainen "oma" suomalainen järjestö, joki tanssisi, jotta sitten/ toisten - tans-^ siessa kävisi laatuun -politikoida puoluetta; vastaan. Raivaajan tulisi, jos.-^isi'.täällä jonkun' kasvatuksensa ~ saaneen toisinajattelevan rikastuttafiiaan puhu jamatkojaan, lausua, että tämä Syrjälä» uusi 7."^""" h o l h o k k i " ja " H e r r a POIU.IPMUJC- (jdmism SiHMiialaise] asioita! Pöytäkirja tehty ^ Canadan - - Suoxnalaisei» ; J ä r j e n ; :<lk}llistetturtd meenpänevan komitean kob^ uksesta elokuun 31 p. 1925^ SaapuÄ" oUvat kaikki toimea, panevan komitean jäsenet. Puheen johtajana toimi Ahlqvist. C i i a i i e ^ B . C peru.tehiUe saatolle' iUneitti sihteeri lähettä. neensä tarpeet, mutta lupakirjan lä-; h/etys: odottaa vahvistusta. Päätet. tiin.i^myöntää lupakirja; ^ n d i H t r i n öaaston pyytäessä oi-keutta muuttaa lupakirjansa "JBor. der Cities" nimellä, päätetyin tiei dusteUa erinäisiä seikkoja ennen kuin "uusi lupakirja lähetetään. B n r r i t t i s ; osasto Idrjelmässään se-losHi että haalin omistus on vielä rempallaan ja että' laina on ylössa-nottu, jonka takia osasto joutuu vai-- keaanr;asemaan;/pelastuminen vaa-tieit> ulkopuolisen avun tarvetta, pyytäen tässä tarkoituksessa keräys^ lupaa. Maan omistuksen registee-raamiseksi velvoitettiin heidät toimimaan- osastona, sekä koettaa saa^" da mahdollista lykkäystä lainan mak-- samisessa ,sillä heille keräysluVan myöntäminen voidaan-f vain käsitfellä järjestyksessään toisten lupaa odot-tavien kanssa. i i a a l i i i rahaston hyväksi keräämis-lupa päätettiin myöntää Conmefen osastolle seuraavana järjestykses^ sään. L u e t t i i n V a n c o u v e r i n Finnish So-c i e t y n j a New Y o r k i n Progrestire S o c i e t y n kirjelmät, kumpikin pyy. 4äen oikeutta lähettää myyjäislip-puja järjestömme osastoille myytäväksi. .Päätettiin lupa myöntää Vancouverin Finnish Societylle kun he -vielä vakuuttivat 'vilpittömän pyrkimyksensä: olevan liittyä Järjestöön, jotavastoin Ne^v Yorkin tovereille selitetään että omifen haaliavustuk-sien: lisäksi on meillä käynnissä u-seita yleisiä ulkopuolisia avnstns-ryntäyksiä' y. m. joten emme voi heille l^paa myöntää. L e h t U i i b k e i d e n kirjeenvaihtoa In^ ettiin -ja kannatettiin kustannetta- - vista :'oppikirjoista rajotetumman painoksen ottamista, mutfa vastastamme kuitenkin levähdysajan ottamista kir jallisuuden kustannos-työssä; tyytymällä yksistään. Suomen tuotteisiin, joissa on paljon porra' rillista roskaa. ^ L u e t t ^ ^ kirjelnvaihtoft ja- käsiteltiin muutamien osastojen esityksiä Vapauden laajentamisesta. _ Päätetyin:- tiedustella Vapauden liikkeenhoitajalta mitä mahdollisuuksia edellyttäisi nykyinen painokoneisto. V Najrteinä "Itäisen rintaman ko-mentaja'V jätettiin tov. Mertasen luetta'vaksi lausunnon antamista var-."; ten: seuraavassa kokouksessa. Aikai-aemmin ostettuihin näytelmiin "Jir-j e s t a j a 1 4 : s t a " , " H e r r a Rodmannin . matkakamraati •-—. monessa, asiassa vajattelee eri tavalla kuin he, mut-^ ta hän yhtyy ainakin ^ siinä, että Workers Party on paha" puolue^ joka "vääristelee" Kominternin oppeja. ; -Jotain: sellaista pitäisi panna silloin selostukseksi. Sellaisia: timpereitä; täällä olisi siihen" • toisinajättelevaan- järjestöön; On ' prässirautaa ja koickelipiimää, naskalia ^ja pensseliä: ja ihan am-matilcseen toisinajattelevia;; v Mutta- ätiomalaiset työläiset, jot^ ka järjestävät asioitansa Kominter-kraattlnen, hilpeä, tanssia ja -kom- nin vedustajan, eli ' Worker6 Parfyn munistivastaistapolitikoUnista harrastava järjestö; se järjestö tanssisi ja - Syigälä^SaariV sitten A toisten tanssiessa yrittäisi tapella kommunistista liikettä vastaan. : Tällaista työnjakoa^ Syrjälä / rakastaa. Syrjälä oli lohdutellut eräässä yäikassai että ^vaikkapa^ s näjrtäJcään, ; niin: 5 ^ ja $äarella, bn knitenfön ,feiail£^ jopa yksin : ke^valtioissakin, ;lc^ natustaT ' ' - ::;:^;';Jä'-;;;^llä-:pnl£in; •-;•;• ^ ' Meillä tietysti ei ole Oikeutta puhua asiantuntemuksella muiden: seii-tujen , kuin lb:eskivaltididen puolesta. Mutta auliisti myönnämme, että on kannatusta. Ei paljo, p Juiiri samaan aikaan ,^ kuin •; suomalaisten työväenyhdistysten keskusjärjestö viimeisen; ; edustajakokouksen - päätöksen ja suunnitelmien -mukaan ki^tsui koolle työväenyhdistysten a-jonkin asian .vahingoittaa ;' tehok> luekokouksia, liehtasi tämä sjnrjä-fcaasti jatkuvaa -englantilais-venäläi'- läis-saari-kopla "ihan omaa"- järjes-sen komitean työtä, siihen saakka kunnes sen tehtävä on suoritettu. Komitean pitämiä kokouksia olisi ollut jo aikais'emmin, jollei meidän/, oma kaivos- ja ,yleistakkpmme oUsf estänyt niitä.' Koko ainmatil-linen luke on ollut ja on vieläkin vedetty : mukaan ' |caivostyöläisten taisteluun. Yleislakon aikana, on annetta useita vääriä^ tietoja: venäläK sille tovereillemme siitä, mitä . t a pahtui Englannissa. tää, vannoen samalla; silmät tapilla olevansa "uskollinen" Kominternille, mutta samalla antoi. tietää-, ettei se voi sietää Kominternin asianaja-t jaa tässä maansa —TCorke"rfr-Partya. Se oli vain sellainen "toisinajattelevien järjestön" ' suunnitelma, Sellainen, ettei oikein tiennyt oliko pukki vaiko -vuohL N Aina ja kaikkiallahan on toisin-ajatttelevia, j särkyneillä sydämillä varustettoja miehiä. kanssa tässä maassa, luovat kes. kuksensa ilma? 'Syrjäläroikan ,huns-vottimaista avuntarjousta. Suomalainen työväki, joka on kansoitta nut luokkataisteluliikkeitä tässä maassa, ei hetkellä; jolloin puoluetta luodaan, astu syrjään irvis-' telemaan, vaatia luo se Workers Partyn mukana sellaisen apnjärjels-tön kuin< tarve" vaatii. Ei apujärjestöä, joka mjiika kehulcsii Ko mincernia, -^Utta syytää kuolaa sitä edustavan puolueen silmille, 'vaan apujärjestön, joka rippikouluuttaa uutta ja uutta ainehistoa puolueelle. Se naureskelee tuoUafaille harrastuksille luoda särkyneiden sydänten järjestöjä-"^ .jos sen Joukosi sa on^^tässä asiassa "toisinajattelevia", niin-, se katsoo niiden kuuluvan ^uuri tuohon Syrjälä-joukkoon, -joka'konkurssin iehneena, nyt yrittää: länttästä kokoon - omaa "apujärjestöä", jonka : ensimäinen -tehtävä olisi tietysti jakaa ^ keräyslistoja Raivaajan ^ auttamiseksi'^ Jn olisi sfllä "omalla" järjestöllä eräs toinenkin tehtävä toimiessaan:»'Syrjälän pelinappulana. . Raivaaja nimit-täin jakaa omaaii leiriinsä kuujlu-van, inhoa herättäneen "tohtori" ja salapoliisiTurkkija Nosovitskyn kirjaa ilmaiseksi kaikldalla.^ Se uusi ja "oma"' järjestö; saisi : ensimäise'k-st tehtäväkseen auttaa • tämänkaltaisessa levitystyössä itse sitä pääjehua, joka "oman" takana liehuu. ko", oli' saapunut osa rooleja, jor ten päätettiin ilmottaa ne vuokrattavaksi, s^ä periä kahdesta ensin-mainituste vuokraa $8.00 kerralta ja kolmannelta $3.00 kerralta. V a p a u d e n johtokunnan pöytäkirja heinäkuulta luettiin ja hyväksyttiin. V a p i i i d e n liikkeen t i l i o t e v tarkistettiin. Ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Kokous lopetettiin. Vakuudeksi, A. T. HILL, sihteeri. ' Olemme tarkastaneet edellaolevan pöytäkirjan ja hyväksymme kokouksessa asiain käsittelyn ja päätöksien kanssa yhtäpitäväksi. E. Pirttinen, Oscar K. Jokela, pöytäkirjan tarkastajat. Toronton uutisia ~ Nuorison j a lasten iltamat tk. 11 p. onnistuivat, tyydyttävästi. Hill puheessaan painosti eri toimin taelimien taholta oikean ymmarryi-sen välttämättömyyttä nuorison]» lasten toiminnan kehittämiseen, joka näin toimintakauden alkaessa on ensimäinen ehto pyrkimyksen «jokaisen työskentelyn «""'^«r^ Lasten ja nuorison VsittämaJsap^ ^ai vanhempain suosion, »oni - tuhsi Iloa ajatellessaan, etta tonkin lapsestaan kasvaa taisW luokkarintemalle. Tuloista sai to puolet ja nuorisoliitto ja pio^^ rit, toisen puolen, joka l u o v a ^ j «Young C6mrade"-lehden ja nuorisoliiton raJhastamisek?i. ^i] .Agit^tsiönikomitean t^^j^jjjt„t| ; laan. yhteistoiminnassa """J^'""/' valvojakomitean kanssa, 1 ryhd^y< toimenpiteisiin f ten~ohjaajain y.m. den. Tarkotus on saada P i o n ^ toiminta alkamaan osjiston^ aivan heti Toiminta tulee ole»»»'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 25, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-09-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260925 |
Description
Title | 1926-09-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Perjaaiteina, gyysk. 24 p;iiä^griday, Sept 2^
Cmadan snomalaisen .työväestön ataoA ganenkfuufattaja,
i l m e s ^ SadboxTSsa, Ont, maanantaina, Iceskxviikkona
fa pcriantatna> - N . ' '
' Toimittajat: > ^ , ^
i -8. C. NEIL. , „ . ABVO VAARA.
^ « VAPAUS (Liberiy) /
"The onhr orga'n'of Fumish.Vorkers in-Canada. Pub-lished
in Sndbory, Ont., every JUonday, Wednesday
and Friday. ' > - ' ^ -
- Begistered at -the Post Office' Department, Ottavra,
as eeeond^class mattcr. i •
TILAUSHINNAT: *
Canadaan yksi vk. ?4.00, pQoU vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c. ^
' Yhdysvaltoihin ja Saomeen,- yksi vk.. $5;50,; pooli vk.
f3.00 ja kohne kk. ?1.76.
' TDaoksia, joita ei seuraa raha, ei tnlla lähettämään,
paitsi aidamiegten joella on_J!J^g^kgSk
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naim^lmotokset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuoma.
Nhsenmtintodlmotokset 60c kerta, fl.OQ 8 kertaa.
Syntymäflmotukset $1.00. kerta, $2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotnkset $2.00 kertaa, $3.00-kaksi kertaa.
XuolemanUmotukset $2.00 kerta, $60c lisSmaksu
kiitofilauseelta tai mnistovSrsylta.
Halntaantiedo^ ja osoteilmotnkset 50c kerta; $1.00
kolme kertaa., . , . .\
Tilapäinlmottajien ja ilmotosakenttnonen on, vaa^
dittaessa. !ähetettifa& ilmotnahinta etukäteen.
Maanantaht lehteen aiottujen ilmotiisten pitää olla
konttorissa lauantaina, ^keskivijUcon lehteen tiistahia ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä. ^
- 'General advertvdncr rates '76c per/col. ineh. Mi*
nimum charge for single ins^räon 76c The V^aus
Is th^ besfc advertising medium among,the .Fvanish
People in Canada. . . \ "
Vapauden konttori ja toimitus: Litterty. BIdg Löme
St. Puhelin' 1038. Postiosote; Box 69, Sndbnrr. OnL
Jos ette-milloin tahansa laa v a s t a i ^ endbuäSsten
kirjeeseenne, kirjöttakaa.audelleenllikkeenfaoitajan per-eoonallisella'^
nimeltä^
J . V; KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
* Refonnistit imperialistieh renkeinä
Aasian työväerUuke aioUian. aiUtaa kapita-
, ' listien ikeeseen
. Viinie kuulla pidettiin Nagasakissa Japa^
aasialainen kongressi. jCbngressi aiottiin'^ ensin pitaa
< Shanghaissa,^ mutta kun vallankumouksen aalto on
hut^deltut' kiinaa;' biisi/(»iintynjrt ~ liseita' i^euksia
. kongr^in pidolle. Itongr<^'is8a'oli kaikkiaan ^ Hasnä,
IQO edustajaa., Japani j a IQina, oli lähettänyt 25 edus-;
•tajäa,'kunJntia8ta, Persiasta, Turkista ja-muista maista
oli^Sp edustajaa*' ' 1 ^ '>
^ <*f\yjime,vuonna lähetti Japanin.Imllitus reformistisen
tyoyaeiijol^jan. Buiiji ^ Suznkii;!^: joka on • japanilaisen
ty^läisliiton sihteeri, Geneven, työkonferenssiin. Vähän
jä}k«ejapäini kerrotHin amerikalaiaissa Sanomalehdissä,
^^.^t^slili.f.l^S--"^ l.»./..»»»:' ^^"'•^IAM-, <1><.M:o:oaa'
« , .
(Kun Suzuki kävi Japanbsa — Shan^am kiinalais^
teurastuksen^ jälkeen — kertoivat japapilaiset'sanomalehdet^
että yleisaasiala&eh kongressi tullaan pitämään
SJianghabsa ja'sen tehtävänä olisi aasialaisten työläis^
ten'palkkojen määrääminen samalle tasolle lännen työ.;
\ Iäisten kanssa.- Kongressin äkkinäinen ' siirtäminen
Randcasta «Shanghaihin merkitsee, että Japanin imperialistit
tarvitsevat reformistisia työvä^njohtajia omien
tarkotustensa toteuttamiseksi. , Nähdäksemme, miltä
kannalta Kiinan vallankumoukselliset^työläiset katsovat
; isanottua'kongressia, Julkaisemme otteen Shanghai^
mattineuvoston yleissihteerin Li Li Sonin Idrjotuksesta:
«Millä ' tavalla on työläisten, siditauduttava tällaiseen
kongressiin?» - ' ' v " "
1, Me olemme nähneet, kuinka lännen työväenluokka
on kavallettu reformistijohtajiensa toimesta ja
siitä on tuloksena, että he ovat vielä tänään kapitalisti-
/ s en vallanpidon / ikees9ä. Reformistijohtajat eivät ole
mitään muuta kuin porvariston lakeijoita ja >mme misr
r sään asiassa, niin kauniin^ sanoin kuin he puhuvatkin,
voi heihin luottaa. - -~
< 2. Viiinö .maailihansodan kuluessa kahdeksan mii-
•joonaattyöläistoveriamme teurastettiin k^din-,ja, maanpuolustuksen
tunnuslauseen alaiäenaf samalla kun miljoonat
tehtiin raajarikoiksi elämänsä ajaksi. Nyt tahtova-
japanilaiset imperialistit" antaa Kaukaisen Idän
' työläisille saman kodin- ja maanpuolustuksen tunnuslauseen.
' Meidän ei tule sitä suvaita.
3. Idän kansojen suuri enemipistö on imperialisti-
:^-y sen puristuksen alaisena. Meillä on ainoastaan yksi
tie: yhtynyt rintama kapitalismia vastaan. Etenkin
työläisten täytyy-muodostaa tämä; rintama.
tävänään on myöskin pitää silmällä yleisaasialaista
työläiskongressia, joka Qti imperialbtien ja valheella
taistelevan reformistien 'pelkkä temppu.
' Brittiläisen laivastoaseman laajentaminen Singaporessa,
amerikalaisen laivaston manööverit Tyynellämerellä,
voimakas vallankumoqksellinen pyirkimya Kiinassa-
pakottavat .Japanin imperialisteja kutsumaan
yleisas^ialaisen kongressin tarkotuksella tuhota vallankumouksellisen
liikkeen" yhleisrintama^^
valvöa^ omia etujaan toisia imperialisteja vastaani .Näiden
toimintojen pohjana ei^ole enempää eikä vähempää
l^ih japanilaisten imperialistien valmistautuminen sotaan
Tyynellämerellä, ^ / "
En^rlannin taantumus Intiassa yltyy
^^^^^ V aikoina kiristäneet kuris-
. tusotettaan- Intiassa^ Säännöllisesti toimitetaan siellä
joukkovangitsemisia. /Sadat ihmiset istuvat tyrmissä
syytettyinä siitä, cUä he ovat olleet yhteydesö' vallan-kumoi
iä^i^ixiestioien ja «Iralsfaevbtbdteit», ^ agent-^
/ JI^^^^
liiklaef^/tuniijettua/johtajaa. Ilman minkäänlaista oi«
keudei|^tucmii^ Jstuvat he edelleenkin vankilassa.' Ja
tällaiset.-^^^temiäet jatkuvat edelleenkin. .Englantilaiset
vir^oiä^^
katsicniiävälineenäädb .yhä uusien j
nostamiseksi Intian: ! kansallista v^
hetddlöitä-ja järjestöjä vastaan/ - ^ ,^
Englantilai^tx-leyittelevät erittäin innokkaasti tietoja
siitän ctta~iftliasM: oh muka kehittyn^^^^
raIlin^;vallankumouksellinen liike. Tämän he. tekevät
siinä tarkotuksessä, että voisivat rlevittämiinsa huhuihin
noJ£^u};i^l)U «kieltäytyä toteuttamasta dniitäuudistuks
jotka'. Intian kansalliskokouksenkin päätösten perusteella'pitäisi
toteuttaa tulevan vuoden aikana.
Mtftta toiselta: puolen Intiassa todellakin on havaittavissa
vallankumouksellisen liikkeen nousua.^ Viimeisenä
parina vuotena' on Intian - kansallisessa vallan-kumdusliikkeessä
ollut huomattavissa jonkunlaista :si-säisfö
*^ri&klnäisyy^, ja taantumusta.^. Ennen Intian
kansallisen Tajpäutusmisliikkeen johdossa i>li puolue,
jolca vaati- Intialle itsehallintoa Englannin vallanalaise-na
ja kieltäytyi kaikesta vallankumouksellisesta taistelusta.
'
Tämän puolueen «ikeistosiipi,^?^
riston a$iäa, ön tSJ^^^
inäkaupat^englanjtiläisten- k meni Intian
''kansanjoj^ojen riistäjäin leiriin sen takia, että
se ^iielkää v^Iankumoidcsellista joidskoliikettä enemmän^
kuin vdkutään muuta maailm puolueen
pildcq^^arillinen i vasen' siipi on: nmuttanut täydelli
sesti taktiikkaansa.. Nyt se jo vaatii Intialle täyttä riip-puni
»ttomiHitta^eikä- kieltäydy, 'vallan
taist^tt&fiBäEaäii:/ (^'a^ vasemmistosiip^^jetsii ulospääsyä
terror^sten töiden avulla.' Toinen osa taasen asettaa
tehtpäjueen liittoutua laajojen työtätekevien joukko-^
Jen^kahssa ja 8iaiada.-ne mukaan:^
l l i k k e i s ^ . ' " ' ' " ^ ' ' ' . '
Viimeksiv^mainittua^^tieta kulkevat myöskm vallan-kui^
5^^ilDs^^^ intelligentit. Smnalla, kasvaa ja^ voi-misttnt^
Jntian],kommunistisen -puolueen' vaikutusvalta.
Tämä kaildd^.merkitsee eitä, että liSiiaikoina on Intias-sa
\^odöt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-09-25-02