Vapaus, January 9, 1929

              mä..
Keskiviikkona, tammik. 9 p;nä — Wed.. Jan. 9
mm
it
kat.
koin tahdon.
ilas Ghandir
un myöskin,
kset
yksin.
ihin
'ksi
ettihin
iseksi
kovallan
SO'
7ita
lamassa,
sa
isten
%na
'sille,
aa
me.
tuksen,
ymähän?
yläissc
mahan?
yUS RAEUS.
m vaikea luo-an
tavoista, mi-ttoon
nähden,
äällä hommattu
etto eräässä si-la
huoneustossa..
äkuuteemme pit-i
p u k k i " lasten
1 jälkeen alkoi
in uusi säomen-
;ettu otettavak-i-
sanari tilalle.)
, että arvoisat
irkönänsä arvos-is
korvaan kuu-
:esti a i n a ; aa-
Hoikka veteli
maaksi — jo-sn,
vaan huoli,
äta, ynnä kah-i
vahvistukses-in
väsymyksen
f toisessa hen-nme
parhaaksi
iit tuossa kol-
Y H T Y I V Ä T
itt -Pelto. Tä-soviN
linin "palautu­massa
kallistu-larhasuuntaan?
iellisiin, osuus-matmisun
ko-loluekoneistoon
iidim alimpiin
äänten keskuu-llmaisevat
oi-
»a? Ehdotto-ttti
esimerkiksi
vastusti Dnje-
Hi voi olla
tov. Shatu-
Jlaista harha-tunlsmin
h a r -
enkln luulen,
ei ole tyypll-harhasuunnan
donomian k u -
i, että tässä
aettava tovr.
»idän silmänä
ttöän (kesä­tenteistä
M r -
iaettu E K : n
marraskuussa
laakin näisti
"perusmääri-leestä.
istä kSyMIis-oatta
mieliä-
Onko tämä
ei ole totta,
ei meillä o l i -
smyitsbkasta.
l i t i en (kirjd
Vapanclen Ulanskilpaila oh nyt loppnnat. Läheskään niin L.vrasti
toivottiin ei kilpailu mennyt. L^temme tilaajamäärä kylläkin on
»nssnt, matta se on aina •yksyllä tavallista. Niillä paikkakunnilla joilla
Inan otettiin osaa nousi tilaajamäärä hnomattavasti. Mutta kilpai-ia
paikkakuntia oli liian väliän. , Lehtemme edustus useissa tapauksissa
sttautui heiköksL Etenkin metsäkämpiköt, joissa on tuha
sia, suhtautuivat yritykseemme välinpitämättömästi. nsia suoma-
Pohjois-Onteurio,
.ii^fl-iJP**^^**^- on kiertänyt, ei kyennyt ottamaan kilpailuun osaa, sen-
? ^ ^ ^ d e n että sinne menee jo ennestään niin paljon Vapautta, että kilpailu
ole mahdollista. Quebecin maakunnasta otti kilpailuun osaa ainoastaan
[ontreaL Kilpailun ajalla, muuten saatiin selville sekTn seikka, että Que-
«uomalainen, väestö on verratteun vähäinen ja että se yleensä elää
'1^^*^^*™*"™"** «u»8«ään muussa Canadan maakun-
^i^^Kässa. Montrealissa on vaan, etupäässä, kulkuväkeä ja toisilla patkka-
'^t^^^'**"*''* lyhytaikaisia tilapäistöitä, joissa suomalaiset käyvät olemassa
C^^^^^ hyvin lyhyen aikaa,'silloin .kuin ovat kaupungissa menneet kokonaan
; / ; ^ ^ ^ p o i k k i " , eika ole muutakaan valitsemisen varaa. Yleensä Quebecin maa-
'k^t«!^**** epävarmaksi suomalaisten asuinsijaksi, johon ei voida mi-
• ' ^ i i ) ^ " varmoja tulevaisuuden suunnitelmia, lukuunottamatta Montrealia,
•''"'.if'*®**'*^' *»" Pohjois.Quebecissa muutamia kaivosseutuja, joilla
.. Onultavasti on tulevaisuutta ja joilla paikkakunnilla suomalaisia tulee to-
•'•J^^ennäkoisesti tulevaisuudessakin asustamaan. Mutta maantieteellisen ase-
^'V^jpiansa j a rautatieyhteytensä tähden nämä alueet. Vapauden levity saineina,
..'Vy^äknt^^ paljoa lähemmin Pohjois.Ontarion kuin Quebecin alueeseen.
Ulkopuolelta Ontarion otti kilpailuun osaa ainoastaan joku paikka-mta
British Columbiassa sekä Montreal. Tämäkin osottaa, että Ontario
>n suomalaisen asutuksen keskus Canadassa.
Ensimäisellä tilalla oli kilpailussa koko ajan Sudbury. Sitäpaitsi Sud-
^ry oli ainoa paikkakunta, jossa kilpailuun otettiin osaa kokonaan uusilla
laajilla. Tämä voitiin tehdä siitä huolimatta, että paikkakunnalla on va-tuinen
kiertävä asiamies ja siitä huolimatta, että juuri kilpailun edellä
v. D. Helin kohotti Vapauden tilaa jamäärää Sudburyssa noin seitsemällä-den.
— Miten luulette rantaherrojen k u ­luneen
kesän aikana läpäisseen t i ­lanteesta?
— Kun he heti lakon puhjettua ko-roittivat
lastaus- ja purkausmaksuja
25 prosentilla nimellisesti ja useissa
tapauksissa asiallisesti aina 100 pro­senttiin
asti, niin en luule heidän
rmmenellä tilaajalla. Mutta tämä on siltikin ymmärrettävissä. Vaikut- lakosta sanottavasti kärsineen. Voipa
Satamalakkolaisten rin­tama
vuoren luja
, " T . Tiedonantajan" edustaja on tie­dustellut
Kuljetustyöläisten Uiton p u ­heenjohtajalta,.
Edv. Jokelalta erinäi­sistä
satamalakon vaiheista ja nykyi­sestä
tilanteesta. Tällöin sukeutui
seuraava keskustelu:
Voitiinko lakon alussa anata
lakon kestävän koko kesän ja vielä yli
talven?
— Kyllä se on laskuihin alunperin
otettu. Tiedettiin kyllä etteivät lasta-uttajat
voisi omine varoineen täl­laista
lakkoa kestää yhtään viikkoa,
mutta tiedettiin myös, että he ovat
tilaisuudessa vefottamaan liikemiehiä
ja valtiota niin raskaasti, että tais­telun
venyminen siten voi ipuodostua
hyvinkin pitkäksi. Siitä huolimatta
vallitsi lakkolaisten keskuudessa alun­perin
°ja vallitsee vieläkin, se vakau­mus,
että taistelu on vietävä voittoon,
vaikka se kestäisi useammankin vuo-miljoonia
pinoon niistä varoista, mlt-!
kä ulkomailta/ saapuvat. Samaan ai-1
kaan on myös uskoteltu, että meiltä i
rahat on i h a n loppu j.n.e. Luennoi-/ , ,
lisesti ei mokomalla ErovokatsionUla' ^^ löysivät eräät
ole minkäänlaista vaikutusta lakko-' kulkeneet .miehet m a i -
laisiin. Siitä syystä vrittävät herrat " " " " ^ venajanpuoleisUta latva-provosoida
muulla tavoin. Niinpä ^ ^'^"ö"^,^^, " ' ^ ^ ^ ^ . „
.. vieressä lojui nunikaan kuollut koira.
ERÄMAAN HURHEN&VTELMX
HIRVAS-LAPISSA
pantiin muutama viikko sitten oikein:
suurilla otsikoilla por%'arilehtiin uuti­nen,
että Uuraassa lakko olL';i lop-pimut!
Hassuinta tä!^^ä
se,
tään siellä, kuten
muissakin satamissa, jatkuu tÄy.=:in
ennallaan.
Lähemmin tarkasteltuaan löytöä, saat­toivat
miehet päätellä ruumiin maan­)
imut! Hassumta ta-^^a iutussa oi'" tne-e •n pTai koi. llaa"n —al—ku>k- e^s-ä- .svtä„ sa—a kka.
e, että Uuraassa ei siitä .."iedetä vh^ v^^^^-rt"''"-^'^^^^^^^
äSn mitään. Lakko siellä >^ viikkomaana myöhemmin. Vai­naja
lie ollut laltaän nuoren puolei­nen,
mutta mitäiin todistuksia hänen
, henkilöllisyydestään tai muita vaina-
— Entä Iltalehden viimei.sin hyök-• jaa valaisevia seikkoja ei oltu tavattu,
käys? Sen paikan likeltä, missä ruumiit —
— Olemme jo pitemmän aikaa oi- i miehen ja koiran — löydettiin, tavat-leet
selvillä, että liitto.nmie kirjeen-' myös oksista j ^ turpaksista tehty
vaihtoa tarkasti urkitaan Kiertokir-; niaja. Majan sisällä ei ollut muuta
je, jota Iltalehti siteeraa, lähetettiin kuin tuohenpalasia Ja tyhjä tulitik-liitosta
sisäänkirjoitettuna, joten kir-1 kulaatikko, mutta läheisestä metsi-je
>on pitänyt joko murtaa auki mat-: ^östä löytyi lataamaton luodlkko puun
kalla ollessaan tai varastaa joltakin' oksaan ripustettuna. Vainajan vaat-osaston
toimitsijalta urkki jäin kä-| teet olivat varsin kuluneita ja jalkl-siln.
Tämän jälkeen ei enää koskaan: "^^t samoin riekaleina. Luodikon
voi väittää, etteikö työv.-järjest. kir-i lisäksi löytj-i vainajalta vain puukko,
jeenvaihto ole urkinnan alaisena, i i - ; joka oli kiinnitettjiiä nuorankappa-mankos
toisinaan kirjeitä hänää ko-! leesta tehty>-n vyöhön.
konaan tulematta koskaan osoitettuun! Vaikka tapaukseen ei ole saatukaan
määräpaikkaansa. | lisävalaistusta, lienee kuitenkin alhet-
— Mitä urkitun kiertokirjeen si- J otaksua, etä kyseessä on joku
sältöön tulee, johtuu se joidenkin i ^ ^ " ^ ' " P a * kulkenut erämies, joka
henkilöiden ajattelemattomasta esiin-' suunnastaan eksyneenä sekä evältten
tymlsestä, joka taas oli johtunut vää- loppuessa tällä tavoin oli ollut pakoi-rinkäsityksestä.
Koko juttu on jo pois tetu jättämään maisen vaelluksensa.
päiväjärjestyksestä . ja lakkolaisille ^^iehellä on ollut koira matkassaan
il
,vina tekijöinä on etenkin kaksi seikkaa. Ensiksikin, Vapaus ilmestyy
idburyssa ja sellaisenaan on lähempänä paikkakunnan työväestöä. Toi-i,
Sudburyssa nousee suomalaisten lukumäärä nykyään nopeasti,
roodin kaivannot laajenevat joka peiivä ja niihin otetaan lisää työläisiä
tämyöten kuin tulee tilaa. Nyt jo tiedetään, että nuo kaivannot tulevat
lemaan suurimmat ja rikkaimmat maailmassa. Tämä se oli, joka: vai.
tti sen, että-kilpailun vaaka melkoisen helposti kallistui Sudburyn puo-lle.
Tuloksena onkin nyt se, että Vapauden tilaajamäärä Sudburyssa on
lUbmattavasti korkeampi kuin yhdelläkään toisella paikkakunnalla Cana-sa.
Ei silti ole syytä moittia toistenkaan paikkakuntien tovereita,
ka eivät voittaneetkaan Sudburya. Moittia voidaan vaan sellaisten
ikkakuntien tovereita, joilla paikkakunnilla ei ollenkaan otettu osaa kil-lun.
Tuollaisia paikkakuntia voitaisiin luetella aivan suuri määrä.
vaikka nyt onkin kilpailu loppunut, niin eteenpäin menoa ei 4"^^^^**'* lopetettava. Nyt, jos milloinkaan, on Vapaudelle hankittava uusia
^}L\tilaajia. Pari viimeistä viikkoa onkin osottanut, että tilauksia tulee enem-i:^^^^
lin kuin on ollut tähän aikaan tavallista. Asiamiehet kylläkin ovat osot-
^^^{t^l^tautuneet väsyneiltä, mutta työläiset lähettävät tilauksiansa itse.
^^^f^^-^jlaamme tämän menon, jatkua nyt muutamilla kuukausilla,
i^liainta työtä mitä lehtemme hyväksi voidaan tehdä.
Anta-
Se on par-
Tov.
^ fj^^-^ltaa mainittu Matti teki keväällä
,^|^'?;'Vanhanmaan reissun j a palasi takai­li
y sin tässä joulun alla, tuoden t u l -
' 5*\lessaan nuoren tytön, josta käden
käänteessä teki emänhän itselleen.
•'Joaluk. 16 pmä lierutimme .heidän'
häitään,; jotka olivatkin oikein iloi-j^^^
StBt hypyt. Nuoret miehet, Matin
^*H^ ^ n t i s e t "kuppikumppanit" olivat o i -
i\ ikein runsaskätisiä aVustaessaan nuo-i
j . i i k o i t t en
V A P A U D E N K O N T T O R I.
"pesää perustaessa", joka
kauniisti tehty. Toivotamme
i n kaikin nuorelle parille kaik-a
maallista hyvyyttä, kuten ter-
, ^ , e y t t ä j a pitkää ikää, matkatessaan
TM^^&Sämän maailman monimutkaista pol-
• •
p: • K A I V A N T O V A A TI
ias yhden ihmishengen lisää uh-
^ u e t t e l o o n s a . Tällä kertaa sortui
parhaassa ijässä oleva toiskielinen
aies. Hän putosi jostain korkealta
ihjoutuen pahoin työskennelles-i
n täkäläisessä kaivannossa. Hän-kaipaamäan
jäi nuori vaimo pien­an
kaksoislasten kanssa.
^ K O M P P A N I A L L A HYVÄ VUOSI
^ N i i n ilmoitettiin taas vuoden vaih-
^'"^^Reessä j a tipsautettiin kaikille altista-
»j\"f)|aisille vähän uudenvuoden " l a h j a a ",
lifakelu tapahtui samoin kuin edelli-
> ^ '^sinäkin vuosina, joten en viitsi e-
—kseen summia selostaa, kun. olen
ne selostanut parina edellisenä vuo­tena,
minkä ajan olemme tämän
komppanian hoteissa olleet. On ne
täällä sentään rehellisiä nuo herrat,
kun he tunnustaa tuon saantisaa-liinsa
sentään kerran yuddes.sa. työ­läisilleen.
.
Uudenvuoden tervehdys kaikille
puoluepukareille! — Iitin likka.
Long" Lake, Önt.
TÄRKEÄ K O K O US
Voimistelu- j a urheiluseura Jjn^yn
kokous pidetään 13 p. tammikuuta
kello 12 päivällä. Paljon tärkeitä
asioita. Johtajakurssille oppilaiden
valinta. Kaikki mukaan!
Suomalaisen Järjestön osaston ko­kous
pidetään kello 1 päivällä sa­mana
päivänä.
E N S I PYHÄNÄ
13" päivänä on iltamat haalilla hy­vällä
ohjelmalla, ollen kappale myös.
Tästä saadut tulot tullaan antamaan
Loviisa Niemen hautauskulujen kor­vaamiseksi.
Ravintola tulee ensi­luokkainen.
Saapukäapa taas kuu­lemaan
mitä on ohjelmassa
A. M.
kirjoitettu kesäkuussa) kulunut Jo
delkein puolen vuotta, ja jritainen,
1) ka ei ole sokea, näkee, että työväen-uokan
j a talonpoikaiston penisjöuk-
[>jen liitto on edelleen olemassa ja
jittuu. Minkä takia kh-joittaa tpv.
tällaista lorua? Sen takia,
ttä pelottelisi puoluetta j a tekisi sen
?önt3rväiseksi oikeistolaista harha?:
tiimtaa kohtaan.
2) "Viime aikoina otettu kanta on
skivarakkaat perusjoukot vienyt v a -
ttttomuuteen, perspektiivittömyyteen"
Bileen Fnimkinin kirjotuksesta).
Onko tämä totta? E i , se e i ole l a i n -
totta. Selvää on,' että jos meillä
luvan vuoden kesällä oli keskima­iden
perusjoukkojen' taloudelli-en
valottoniuus ja perspektlivittö-n
i i n eivät, kBskiyarakkaat
laajentaneet kevätkylvöaluetta
EtUdssa viljatuotannon perusalueilla.
leiliä ovat kevätkylvöt, tavallisesti
Iti- touk(^nnissa. No. Ja tämä tov.
'I\^^j3Rrumkinln kirje on Mrjotettu kesä-
*)# ^ u s s a . Kuka on meillä, neuvostoval-
*»n aikana. Viljatuotteiden perushank-ja?
Valtio J a sen kanssa yhdistynyt
Iteuusllike. O n säv&ä, etä jos keski-
'^^rarakkaat JJookot kärsivät taloudelll-
, g e s t a perspeköivittömyydestä (tarkoi-
, ,pusperän puutteesta), - Jos ne olisivat
"^^^rerDamisen" kannalla neuvostovaltaan
. % g i ä h d e n . eivät ioe laajentaisi kylvöalu-
'^EttXA valtixai bySdyksi, Joka on perus-
"r-l^janhankki|a. Tov. Prumkto puhuu
"j^/Plmeistä pötyä. Ja tässäkin tahtoo tov.
>^5®Rrumkin päoteUa puoluetta perspek-
»y-päivittOTnyyden "kauhuffla",, tehdäk-
,1>f;ia?seen puolueen n^ntyv«isekk hänen,
. '<l|itov. FrunJdnln näkökannalle.
3) " O n palattava ^takaisin X I V ja
^.äP«^ puohi^kouksön". Että X V poo-on
i o t t e t t a tähän aiheetto-äitä
el epäilsrstä]^^ ei
öle puoludtokou^ vaan tion-ntislause
"takaisin XIV puoluekokouk­seen".
Ja mitä se merkitsee? Tämä
tunnuslause merkitsee sitä, että pitäi­si
luopua "lisäämästä hyökkäystä k u ­lakkeja
vastaan" (katso X V puolueko­kouksen
päätöstä). E n puhu tätä sen
vuoksi, että tahtoisin moitia X I V puo­luekokousta.
E i sinne päinkään. P u ­hun
tätä sen vuoksi, että kehottamal­la
palaamaan takaisin X I V puolueko­koukseen
kieltää tov. Frumkin sen e-distysaskeleen,
minkä puolue on teh­nyt
X I V puoluekokouksesta X V puo­luekokoukseen,
ja kieltäen tämän e-distysaskeleen
vetää hän puoluetta
taaksepäin. K K : n heinäkuun täysls-txmto
harkitsi tätä asiaa. Se ihnoitti
suoraan päätöslauselmassaan, että
henkilöt. Jotka yrittävät "kiertää X V
puoluekokouksen päätöksiä "hyökkä­yksen
kehittämisestä edelleen kulak­keja
vastaan", ovat porvarillisten
pytkimyssuuntien ilmaisijoita meidän
maassanune". Sanon suoraan tov.
olla mahdollistä, että jotkut heistä oU-sivat
sUtä hyötyneetkhi, jotenka, mi­tä
rahallisiin tappioihin tulee, liene­vät
satamatyönantajat päässeet ver­raten
vähällä. Tappiot siinä suhtees­sa
nousevat tosin huikeisiin summiin,
mutta pe ovat saaneet j a saavat edel­leenkin
maksaa Suomen liikemiehet,
teollisuus ja valtio sekä loppujen lo­puksi
laaja kuluttajaväestö.
— Onko purjehduskauden loppu­puolella
osoittautunut, että rikkurien
työteho olisi parantunut?
— Olemme tarkoin seuranneet rik­kurien
työtä — jos sitä siksi saa sa­n
o a — j a osoittavat numerot, että ei
se ollut marras—joulukuulla yhtään
parantunut siitä, mitä se oli esim. ke­sä—
heinäkuulla. Aivan tavallisesti
viipyivät laivat marraskuulla, samoin
nyt joulukuulla, puolta kauemmin las­tauksessa
kuin noiinaalisissa oloissa.
Huomattava lisäksi on, että nyttem­min
rikkureista'otetaan työhön vain
parhaat. Heikonimat niistä ovat a i ­van
avuttomassa kunnossa elättäen i t ­seään,
kerjuulla j a kaikenlaisella kei­nottelulla.
— Työnantajat varmaan olisivat
voineet tehdä työehtosopimukset ja
korolttaa huomattavasti palkkoja, jos
heillä olisi oUut halua säUyttää työ­rauha
satamissa?
— Se on itsestään selvää, k u n työ-läisillö
on maksettu esim. sellaisesta
työstä, josta lastauttaja perii tava­ran
omistajalta lastausmaksua 33
markkaa standarilta, vain 18 markkaa,
niin huomaa jokainen, että silloin on
paljon- parantamisen varaa palkoissa*
jotka satamatyöläisillä nousevat vain
7,000-^12,500 markkaan.
— Lastauttajat - ovat tämän lakon
aikana käyttäneet myöskin provokat-sionia
apukeinonaan?
— Ovat käyttäneet paljonkin. Var­sinkin
aviistusväramme ovat ^ e r r o ja
kovasti hermostuttaneet. Niistä pu­huessaan
ovat he panneet liikkeelle
monia toinen toistaan hiassumpia le­gendoja.
Niilipä on suomettarelalsten
lehtien yleisenä sotahuutona ollut, et­tä
lakkoa työläisten puolelta rahoite­taan
venäläisillä rahoilla. Lastautta-j
a in työnantajaliiton puheenjohtaja,
herra Lars Kroglus taas kertoi tans­kalaisille
Morgenbladet-lehdelle, että
me lähetänyne Moskovaan ne rahat,
mitkä Tanskasta lähetetään tänne sa­tamalakkolaisten
avustamiseksi. Myö­hemmin
taas laskettiin ilmoille tieto,
että me • olemme kasanneet paljon
täysin selvänä, niin että se nyt hyvin
joutaa Iltalehden ja muiden saman­laisten
märehdittäväksi, voimatta vä­hääkään
sekoittaa lakkolaisten selvää
kantaa taistelukysymyksessään.
— Jatkuuko lakko yli talven?
— Se on selvää, sillä mikäpä sen
talvella lopettaisi. Keväästä alkaen
taas voimme jakaa avustukset ainakin
sen suuruisina kuin kuluneenakin ice-sänä.
Tästä seikasta on olemassa
kansainvälisten järjestöjemme pää­tökset
samoin kuin tiukennetusta ja
laajennetusta saartötöimlnnasta.
— Oletteko varma voitosta?
— Kun satamatyöläisten työsuhteet
ja palkat ovat olleet niin peräti kur­jat,
miksi ne räikeän mielivallan Ja«
loissa kuluneen 10 vuoden ajalla olivat
kehittyneet, niin seuraa siitä, että ku­kaan
ei tahdo enää sellaisiin oloihin
palata. Työnaiitajain taistelu työeh­tosopimusta
vastaan tällä alalla on
siis aivan toivotonta taistelua, sil­lä
lakossa olevat eivät tule tuosta
vaatimufisestaan luopumaan, koska
olot ilman sitä ovat aivan sietämättö­mät
j a mahdottomat. Jos työnantajat
taas ajattelevat voivansa antaa tot­tuneen
lastausväen siirtyä muille aloil­le
j a lastauttaa lastit rikkureilla, niin
menee aikaa ainakin 10 vuotta, en­nenkuin
lastaus alkaisi saavuttaa nor­maalitasoa,
jota osoittaa se, että koko
kesän harjotelleilta rikkureilta nyt
menee aikaa puolta enempi kuin tä­män
alan varsinaisilta ammattilaisil­ta.
Monivuotinen lakko tulee kmien-kin
vastapuolelle siksi kalliiksi, että
sen täytyy tuntua raskaasti työnanta­jien
taistelukulujen maksajille.
— Lakkolaiset ja meitä tukevat
kansainväliset Järjestömme ovat täy­sin
yksimielisiä siitä, että taistelu
tulee jatkumaan, kunnes satamatyö­läiset
Suomessa ovat tulleet ihmisar­voon
tunnustetuiksi, työehtosopimuk­set
tehty Ja palkat koroitettu. Slhiä
ei työnantajia auta provokatsionl, el
urkinta eikä mikään, sillä Suomen sa­tamatyöläiset
taistelevat nyt järjes-tynelh
joukoin ja tulevat myös siten
voiton itselleen hankkimaan.
ja lienee sekin kuollut nälkään tai su­ruun,
kun ei tahtonut jättää isäntään­sä
yksin kiveliöön.
Hirvas-Lappi, jossa yllä kerottu ta­paus
on sattunut, on Lapin ja toden­näköisesti
koko Skandinaavlan autioin
.seutu. Hirvas-Lapin asujamistokln
supistuu kolmeen, neljään kolttäper-heeseen
sekä pariin karjalaistaloon, ja
kuitenkin ovat alueen rajat mitat­tavissa
useissa kymmenissä peninkul­missa.
Edelläkerrotunlaiset murhe­näytelmät
eivät Uloin ole harvinaisia
asumattomassa kiveliössä.
Y l i kolmas osa, sadan vuo-den,
on Dodd's munu.iis pille­rit
ollut huomatuin liiäke selän
pakotukselle. reumatismille,
virtsarakko vaivoille j a moneen
muuhun kipuun, jonka on a i ­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa kaupoissa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
S2.50 tai tilaamalla suoraan
The Dodds Medicine Company,
Ltd., Toronto 2, Ont.
A M E R I K A N SUOMALAISTEN J O U ­L
U T E R V E H D Y S SUOMEN TYÖ­TÄTEKEVÄLLE
L U O K A L LE
V. k. 18 pnä stvapui Helsinkiin S'S
Polönia siioraan Amerikasta. Laivassa
mukana olleet työläismieliset matkai­lijat
ovat jättäneet "Tiedonantajalle"
seuraavan tervehdyksen:
"Me Amerikan suomalaiset työläis­mieliset
matkailijat huvllalva Polo-nlalla
keräsimme keskuudessamme pie­nen
joululahjan Suomen vankiloissa
viruville valtiollisille vangeille, siten
osoittaaksemme solidarlsuutemme työ­väenluokan
vapaustaistelua kohtaan.
Samalla lausumme vastalauseemme
niiden valnotolmenpltelden johdosta,
jolta jatkuvasti harjoitetaan . maan
työväenluokkaa kohtaan telkeämällä
sen parhaimmistoa valtiollisista syistä
maan vankiloihin."
• • •
Matkustajien keskuudessa kerätty
summa tekee 20 dollaria 15 centtlä,
joka Suomen rahassa oh noin 800
markkaa. Summasta, Joka on Jätetty
ValtlolUsten vänkien huoltoyhdistyk­selle,
lausuu mainittu Järjestö kiitok­sensa
lahjoittajille. .
A H A A
SUO 51 E E N
Snrssi Snomen Markkaa
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
£0c lähetyksistä alle $20.00, 60 c lä
hetyksistä $20.00—$49.99, 80c lä-betyksistä
$60.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sähköcanomaläiietyksistä ovat lä­hetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Suonien rahaa ostetaan. Kurss:
$2.46 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ÖNT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
r i E D U S T A K A A PILETTI.ASIOITA
Suomen
Pä^onsolivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaik.
kia maan viralliselle edustukaelle
kunlnvia tehtäviä, antaa pasäeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muvalle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- J«
muita Suomen kansalaisiin kohdis<
tavia asioita.
Osoite:
Cbasulate General of Fintaxul,
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Comer St. Catharine hnd Stanley).
A K S E L I R A U A N H E I M O.
pääkonnuli
Lisäksi on SuorneTIa edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,
319 Bay St., Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St., Winnipopr. Man. — Thomas
Franssi. Box L . Copper Cliff, Ont.
DFV S. J.
HAMMASLÄÄKÄRI
Spesialisti
tekohampaiden ja kruunujen lai-tossa
«eka siltatyö alalla.
Acme apteekin yläkerrassa
Cedar ja Durham kat. kulmassa
P. O. Box 536 Puholin 52
SUDBURV. ONT. (K)
M A R S H O T EL
Ainoa suomalainen hotelli Rouy.
nissa. Siistiä huoneita saatavana.
T. J. KUPIAINEN
Main ja Noranda Sta. kulmana
R O U Y N , Q U E . (K
TILATKAA VAPAUS?
NELJÄ KUUKAUTTA TOIMESSA.
E H T I KAVALTAA 60,000 M K .
tää puolueen tehtävät kollektiivisteä
talouksien • kaikinpuolisessa kehittämi­sessä,
mitkä tehtävät X V puolueko­kous
asetti. Itse asiassa vastustaa
tov. Prumkin toimllinän laajentamista
sosialistisen sekflorin . lujittamiseksi
maaseudulla kollektiivisten talouksien
alalla.
5) " E i ole suoritettava neuvostoti-lojen
laajentamista Iskutehtävänä ja
ylimääräisenä iskutehtävänä". —
Tov. Prumkin ei voi olla tietämättä,
että. .me vasta alamme suorittaa v a ­kavaa
työtä vanhojen neuvostotilb-.
Jen laajentamiseksi ja uusien peifusta-mlseksi.
Tov. P n u n k i n ei voi o l la tie-
Nimismies Eihll Stoorin kavalluksia
koskevat tutkimukset Porvoossa on
nyttemmin suoritettu loppuun. K a ­vallukset
on todettu nousevan yhteen­sä
60,000 markkaan, jonka summan
hän on ehtinyt vain neljä kuukautta
kestäneellä toimiajallaan siirtää van­hojen
velkalnsa maksamiseen.
tämättä, että me annamme tähän a-
Frumkinille. että kun Politbyro pani
lopuIUseen sanamuotoon tämän koh­dan
heinäkuun täysistunnon päätök-siestä,
piti se gjimaiiä tov. Fnimkinfa
j a hänen ensimäistä kirjettään.
4) "Mahdollisimman suuri avustus
kyläköyhälistölle. Joka lUttyy kollefc-tuveihin".
— Mahdollldmman suur­ta
avustusta kyläköyhälistölle. jtika,
liittyy kolk^älVBlhin, tai vieläpÄ H
liitykään, olemme aina antahnet Vie­mien
Ja mahdollisuuksien mukaan.
Tässä ei ole mitään uutta. Uutta ^XV
puoluekokouksen päätöksissä 2Qnr
puoluelu&oukseen nähden ei ole tässä,
vaan äinä, että X V puoluekokous kat­soi
icollektiivisten talouksien liikkeen
kaikinpuolisen kehityksen yhdeksi n y ­kypäivien
tehtävistä. Puhuen m a h -
doTlifiimmaal suuresta avustuksesta k y ­läköyhälistölle,
iöka. liittyy kolläcUi-väbin
tov. Prumkin itse asiassa kiel-slaan
paljon vähemmän varoja kuin
pitäisi antaa, jos meillä olid tätä
varten Joitakin vararahastoja. Sanat
"iskutehtävänä" ja "ylimääräisenä
Iskutehtävänä'! ovat otetut tov. P r u m -
ä n i n kirjeeseen sen takia, että saa­taisiin
*^kauhun" valtaan ihmisiä }a
saJia^^idin tällä omaa haluttomuutta
neuvMtotilöJen ' vähääkään ' vakavaa
laajentamista kohtaan. Itse asiassa
lausuu tov. Pnmikin^tassä vastusta­vansa
sosialistisen sektorin lujittamis­ta
maaseudulla neuvostotilojen ialalla.
Biootkaa nyt kaikki nämä. tov.
f*unÄ|nln määritelmä^ niin $aatte
kukkakimpun.'joka on luonteeninnM-nen
oikfitrfnTff.<>ynP ll^btvaiiitinftllP
Siiirymme tov. Frmnldnin ' toiseen
kirjeeseen. Miten eroaa toinen Idrle
ensimälsestä? Siten että siinä syven­netään
enslmäisessä kirjeepsä tehtyjä
virheitä. RnKtmaffiessä kfirjeessä imhu-taan
keskiv^iakkaan talouden pets-pektiivlttöinsydestä-
Mutta Uäsessä
k i r j e e s ^ puhutaan maatalouden "rap^
Puutumisesta". T g n r f t H S t f a ^ kirjeessä
puhutaan maatalouden "rapjeutumi-sesta".
EriHJin3isi'f^sä kirfeessä jmhu»
t a a n sHtäf ^ ' ä n ' palattava' t k k Si
XrV puoluekokoukseen heikontamalla
hyökkäystä kulakkeja vastaan. Mut­ta
toisessa kirjeessä puhutaan siltä,
että "me emme saa ehkäistä kulakki-talouksien
tuotantoa". Enslmäisessä
kirjeessä ei ole teollisuudesta sanottu
mitään. Mutta toisessa kirjeessä ke­hitetään
"uutta" oppia siltä, että on
annettava vähemmän teolliseen ra-kermustoimlntaan.
Muuten on kaksi
kohtaa, missä kummatkin kirjeet käy­vät
yhteen kollektiivisiin talouksiin ja
neuvostotiloihin nähden, — kummas­sakin
tov. Prumkin vastustaa kollek­tiivisten
talouksien ja neuvostotilojen
laajentamista. Selvä on, että toinen
kirje syventää enslmäisessä tehtyjä
virheitä. "Rappeutumista" koskevasta
opista olen Jo puhunut. Ei voi olla
epäilystäkään, etteikö tämä kohta ole
porvarillisten spetsien keksintöä, jot­ka
ovat valmiit julistamaan neuvos­tovallan
perikatoa. Tov. Frumkin on
antanut porvarillisten spetsien pelo­tella
itseään, jotka piileksivät Raha-asiain
kansankomisariaatln nurkissa,
j a nyt h än Itse koettaa pelotella puo­luetta
t ^ t o e n tehdä £en myöntyväi­seksi
oikeistolaisen harhasuunnan suhn
teen. Kollektiivisista talouksista Ja
neuvostotUofeta on myös Jb puhuttu
tarpeeksi. - $4^ vuoksi el maksa tois­taa
sitä näkä on Jo sanottu. Tar­kastakaamme
muita kahta kohtaa k u -
lakkitfiloukästa ja pääomasijoituksista
teollisuuteen.
Kulakkitalouksista
Tov. Prumkin sanoo, että "me em­me
saa ehkäistä kulakki talouksien tuo­tantoa".
Mitä tämä mei*itsee? Se
meridtsee sitä, että ei saa ehkäistä
kulayöa kehittämästä rlistotatouttaan.
Mutta mitä meridtsee se, ettei saa
Olisiko yhtään leskeä eli vanhaa
piikaa, joka haluaisi kirjevaihtpon
farmarilesken kanssa, ikä 40_ vuotta
Kirjeet vastataan kirjeillä j a valo
kuvat valokuvilla, ikä saisi olla 2 5—
35 vuoteen. Elävän lesket ei tar­vitse
kfrjottaa. . Kirjeet on osbtet
tava: ' •
Box 29, Hetpero, Alberta
nnUULET j a tuiskut tääll' ei pauhaa
Kulkijan sydän löydä ei rauhaa.
Tyttö sä armas kirjoita mulle,
Ehkäpä joskus hymyilen sulle.
Kolme nikkelin kaivajaa haluaa
Kirjeenvaihdon kautta omaa heilaa,
Kaikki ne henkilöt, jotka tietä- Jok.a ve. llini keitut^äji*s*' ;:;j;»a
vät olevansa asunto, j a ruokavelkaa Käden kaulalle heittais
ja mitä velkaa hyvänsä, olisivat hy­vät
ja suorittaisivat tämän minulle
ennen tämän tammikuun loppua.
Tätä pyytää hyväntahtoisesti: (8
,Mrs. Elli Lehtoranta,
Box 778, Sudbury, Ont.
Nim.:
"Nippari 22",
"Poraaja 24",
"Ampuja 24",
Bradley. Ch«lm»ford, Ont.
ehkäistä kulakkia kehittämästä riis- tehden erotuksen orjuuttavan rllsto-totalouttaan?
Se; merkitsee kaplta- muodon välillä, joka, pyrittiin polsta-lismin
paisuttamista maaseudulla, va- niaan, ja el-orjuuttavan ns. "edlstyk-pauden
antamista sille; Tullaan van- selllseh" rlistomuodon vffllllä. Jota era-haan
ranskalaiseen liberaaliseen tun- me silloin voineet rajoittaa Ja lak-naslauseeseen:
"Lassee falree, lessee kanttaa, mikäli niihin aikoihin por-passer"
so. älkää ehkäiskö porvaris- värillinen järjestelmä Jäi voimaan,
toa tekemästä tehtäväänsä, älkää e h - : Mutta silloin me menimme porvarlllis-kälskö
porvaristoa liikkumaan vapaas-i demokraattiseen tasavaltaan. Mutta
ti. Tämän tunnuslauseen asettivat j nyt on meillä, ellen erehdy sosialisti-vanhat
ranskalaiset liberaalit Bans- nen vallankumous, joka pitää suun-kan
vallankumouksen ai^^olhin, talste-,taa, eikä voi olla pitämästä suuntaa
lukautena feodaalista valtaa vastaan, i kaikkien riistomuotojen hävittämisek-
Uudemmat
Suomalaiset Levyt
3096 F Kylpy matka
Ilta pienessä kaupunj^sati
3097 F Sotamiehen laulu
Kaunihin keijukainen ;
3098 F Oikeaan j a vasempaan
Oi Bajadeeri
BARKERS MUSIC
STORE
DURHAM ST. SUDBURY, ONT.
Dr. J. S. Stfachän
HAMMASLÄÄKÄRI
Rott Block
FORT WILLIAM. ONTARIO
Oikaisu
joka ahdisti porvaristoa eikä anianut
sen kehittyä. Tästä johtuu, että mei­dän
on nyt sosialistisesta tunnuslau-sl,
sekä orjuuttavien että ei orjuutta­vien
riistomuotojen hävittämiseksi
Mitenkäs te, tov. Prumkin tahdotte,
seesta — "yhä lisääntyvä kapitallstis-, että me sosialistisesta vallankumouk-ten
ainesten rajoittaminen" (katso; sesta, joka kehittyy ja edistyy, kääri-teesejä
kontrolllniimeroista) — siirryt-j tyLslmme takaisin Ja palaisimme por-tävä
porväriUberaaliseen tunnuslau-' värillisen vallankumouksen tunnuslau­seeseen
— olla ahdistamatta kapltalls-1 seeseen. Miten, tov, Prumkin voidaan
min kehitystä maaseudulla. Mitäs, j tulla sellaiseen hölynpölyyn saakka?
— tokkos me ajattelemme muuttua i Edelleen. Mitä merkitsee olla ehkäi-bolshevikeista
liberaaleiksi? Mitä y h - semättä kulakkit^outta? 8e merkit-teistä
voi näillä tov. Prumkinin libc- see vapauden^.'antamista kulakille,
raalisilla loosungeUla olla puolueemme Mutta mitä merkitsee vapauden a n -
llnjan kanssa? tamineii;. kulakUle? . Se merkitsee v a l -
Prumkin: — Tov.
muutkin kohdat.
Stalin lukekaa
Stalin: — Minä luen kohdan koko­naisuudessaan:
"Me emme saa e h ­käistä
kulaJddtalouksienkaan tuotan­toa,
taistellen samalla kertaa niiden
orjuuttavaa riistoa vahaan" Mitäs,
tov. Prumkin, tokkos te ajattelette,
että lauseen toinen osa parantaa a-slaa,
eikä huonoima? Mitä merkit-j ,^ „ , ^ „ ^
see taistella orjuuttavaa riistoa vas- valtaan. Tai onko se niin ymmärret-lan
antamista häneUe. Kun Ranskan
porvarilliset liberaalit vaativat feo­daaliselta
vallalta, ettei se ehkäisisi
porvaristoa/ (kehittymästä, ilmaisivat
he tämän konkreettisissa vaatimuk­sissa
siltä, että porvaristolle on aimet-tava
valta. Ja he olivat oikeassa.
Jotta voisi kehfttyä niinkuin pitää,
tuli porvariston saada valta käsiini.
Jos tahtoisi olla Johdonmukainen, niin
pitäisi sanoa: — päästäkää kulakki
Entiselle Eliina Mannilalle, ilmo-tukseen
Vapauden numerossa 120
v. 1928.
Koska alkasit lehden palstoilla m i .
nua kohtaan kirjoittelemaan sol­vausta,
niin selostan tässä vähän
asiaa niinkuin se todellisuudessa -on
tapahtunut.
Kuka on se henkilö, joka>-on huo­lehtinut
minun velvollisuuksistani
perhettäni kohtaan? Siihen saakka
kun me yhdessä oltiin, ei muut kuin
minä. Sinä läksit pois kotoa j a veit
pojan mukanasi j a minä jäin tytön
kanssa kotia. Oliko se nälän syy
vai olinko minä sinulle muuten ilkeä
tai häjy? E i .
On tarpeetonta sitä asiaa ruveta
ttässä seikkaperäisesti selostamaan.
Syyt .selviää itsestään. Eikö se « ! .
ut sinun oma tahtosi, että sinä
luolehdit pojasta ja minä tytöstä.
Hitas sinä minulta enää tahdot?
Sinulle jäi tyydyttävä työläiskoti ja
se pikkuinen rahasumma, jonka
olimme kokoon saaneet. Kumpikin
sai suunnilleen saman verran. M i ­nulle
jäi ainoastaan yksi tyhjä lotti
nimeeni. Mitä tulee lehdissä ilmot-tamiseen,
niin minun ymmärrykseni
mukaan tällaiset pcrsonakohtaiset
asiat ei ole mikään rikos ilmottaa
missä lehdessä hyvänsä. Työväen­puolueen
lehdillä on tärkeämpiä asi­oita
selostettavana. En rupea tään
enempää lehtien palstoilla tällaisesta
asiasta kiistelemään.
J. Mannila,
Nipigon, Ont.
Tästä asiasta el enempää edes i l -
motuksia julkaista kummaltakaan
puolelta. — Vapauden konttori.
Tohtori li KeljoiKii
P.O. Box 1176
SUDBURY ONTARIO
taan? Onhan orjuuttavaa riistoa vas- tävä. että ei saa ehkäistä kulakkita-taan'
oleva tunnuslause porvarinisen kehitys», ottaen kulakilta v a l -
vallankumouksen tunnuslause f eodall-sla
t ^ puolifeodollsla riistomenetelmiä
vastaan. Me olemme tämän tunnus­lauseen
todella asettaneet, kun menim­me
porvarilliseen vanankmnoukseep.
l a n ja keskittäen sen työväenlu<A:an
käsiin. Kas sellaisia Johtoi^tökdä
voi syntyä l u l d m a tov. Fnihiklnln
toista kirjettä.
(Jatk.)
Kuihka^oitte lisätä
voimianne
Ihmitet Joiden *oimst TUeseirät u i joidea U«
lommal elimet beikeotjrrit huonon terrcjietx u l U
tolertt \5jtmmiia N'D(a-ToD««u miti arrekkalflt*
nuo UäUeen. Se UaiolUa libaluten hetmcim
Ja elimien tofialaUa, ptnaf» niokaluku Ja maas*
mUtUfU, hoojentaa aonoaia Ja rlrtainlcko fciiiiSi»
tä, parantaa ampitandin.' painkiTon Ja p/örrTtrk^
•en Ja antaa lerolliata, rirkialävSZ onU. Nafi-
Tooe on taaont aikaan {hmeelllaen paljoo brräZ
riimeiMen 40 moden aikana. Tolokaet Jotka -Jlt.
Jamn päiten, PliiUpbia. Pa.. aal «en B a a t t t a d.
•eata orat «amanlalaet koin tekin Toitte aaada-Joa
olette, yhta bnoooaaa tenrerdeMS. B!r. Walten a««
nofli:. "Noga-Tone on toSell»' iltmeelliMa. Ensea.
koin aloin tfU nanttimaaa olla «Sna väaroTt. Nyt
naknn hyvin. taoUitoni toimii aiännölUaeati kolaa
kettaa päiväni Ja olen aiiu hjriMml famaoaaa TUI»
nourteatani aamtuin."-
On toriiaa käniS fam voitte caada texreyteaa^
taluiaior niin bel^oMt. Nanttikas IfB(a>Tonea .aoiu
taman päivin ajan niin tulette haomaataaas kata*
ka oopeatti alatte parantaa. Kaikkialla lääkkeite
vilhtäJiUS OB Nnga-Toncs. tai he voivat tilats siUI
UiUe tnkkorohdotkaappiaalu.
-V*
4
A.
i
, .'V';.•
..rs*
m
^ . J