Vapaus, April 13, 1926

              S h i i 2 Tiistaina, huhtik. 13 p;nä—Taes., AprO 13, 1926
VAPAUS
tntnm»inham tvSvSeMn ggnenkannattajs, flmes'
SSsodbniyissa, Ont., joka tiistai, toruta» ja lauantai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NED^ H. A . ROUVINEN^
VAPAUS (Uberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. P U IH
Ihhed In Sodbury, OnL. every Taesday, Thnrsday and
^ * B e ^ e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
«a «econd class matter.
T I L A U S H I N N A T
Canadaan ykal vk. $4.00, pooU vk- *2,2B, kolme kk.
* * ' ^ y f l r a l t o i h f e jlfsnomcen, y k r i - k . $5.50, pooli vk.
18.00 ja kolme kk. $1.75. ,ai.-**3«.33«
i m u k s i a ; j o i t a ei uenrwi T<ha, e i ti».la lähettämään.
jjaltri csiamiesten joilla on takaukset.
I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
. Avioliittoonmenoilrootukset 50c palstatuoma.
Nimennioutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knbl«rannilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
mtoriauseclta tai mnistovärssyltä. ^„ . _^ „
HSrufaantiedot j a osöteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäiailroottajien j a ilmotusakenttuunen on, vaa-flittaessa,
lähetettävä ilmotuahinta ctukäteen^__
Tiistain lehteen aijotutllmoitokaet pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
telitecn tonrfajna kello 3. . ;
• GeneraV advertising rates 7Bfr per col. inch. Mi-flJmn
»ocharge for single insertion, 75c. The Vapaus
Iji ithe best advertising medium among the Finnish
t'»ople in^ Canada.
Vapauden konttori j a toimitus: L i b e r t y Bldg Lome
BL PuhplJD 10.'?8. PoBtiosote: Box Cjji^ Sodbmgr. Ont.
; Jos ette mil'«in tahansa saa valtausta ensimaiseen
Idrjeeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoita ja.i
penoonalUsella nIn>e11S.
J . V. XAN^^STO. Liikkeennoltaja.
Ka{>italistien varusteluvähennys-humpuuki
Näinä aikoina, jolloin kapitalistiset maat koettavat
vierittää neuvostovallan kannettavaksi syyn siitäj et­teivät
kse voi ryhtyä aseiden riisuntaan — mitä sit*
ten tehtäisiin e^im. suunnattomil 1 a tykki- j a animusteh-taiHla
ja -tehtailijoilla? — käy laatuun verrata varus-
^teluaj, Neuvostoliitossa ja muissa maissa, kirjqteiaan
cuiropaliusessai ^kommunistilehdessä. ^
; Kahdeksan vuoden kuluttua maailmansodasta on ka*
-pitalismif r e l ainoastaan ollut vähentämättä, aseellisia
voimfaxm, vaan 'päinvastoin lisännyt varustuksiaan-,
Ranskalla :0 nykyisin 685,000 miestä käsittävä maa*
dj^ejja 546,
lonti OD ^osin vähentänyt virallisen voimansa 44l>000
mfeliesta 329,000:nteen (Intiaa lukuunottanutta), m
I A sxQä on kaikenlaisten verukkeiden nojalla muita
. aseellisia järjestöjä, jotka nekin todellisuudessa ovat
sotajoukkoja. - Italia, on virallisesti vähentänyt joukko-
<joaau4(K),0(k)>:8^ 295,000:nt^
luonut ;293,000^; m
kä:V mexiitsee suurta varuätelunousua vuodesta 1913.
yYhdysvallat on kohottanut armeijansa mieslukua 226,-
}O00:8ta4O8,O00;nteen.. Japani >on poistanut riveistä
>'70,000 miestäi "ihutta; sen sijaan täysin .sotilaallistutta-nut
korkea- j a keskikoulut! minkä kautta kasvatetaan
vuosittain 50,000 sotilasta. Alenunissa kouluissa har-jotetaan
^.QOÖ,miestä. Näillä viidellä suurvaltiolla
on yhteensä 1,918,000 miestä 1,880,000 vastaan 1913.
^^^^^^^^^; M
Kun luodaan katsaus tähän kehitykseen, saadaan oival­linen,
kä^tys porvarillisesta'«varu^teluvähenny
taK- Ennen nuiailmansotaa oli Ranskassa^^j^
faatta miestä Icohti
5.2
O .
O '
2.4
keveitä tykkejä^
raskaita tykkejä
keveitä koneldvääiejä
raskaita konekiväärejä
^ Nyt ovat vastaavat luvut:
' keveitä {ykkeyd . 5.1
raskaita 2.1 f
keveitä konekiväärejä 40
raskaita konekiväärejä 10.7
Sama' kuva idadaan muissa suuremnussa maissa.
Että taksassakin, jonka oli vähennettävä armeijaansa
6/7 osalla, salaa innokkaasti varustellaan, näkyy m-m.
siitär että Saksan sotabudjetti tekee nykyisin melkein
puolet maailmansodan alkamishetken budjetista- Ka­pitalistinen
Saksa pitää julki ja salaa yllä suuimatonta
asevoimaa.
Suomen armeija käsitti 1923 30,000 miestä, nyt on
silla 33,000. «Viralliseen» armeijaan ei tässä ole las­kettu
valkokaarteja. Viro on kohottanut armeijansa
mieslukua 12,000:sta 14,000:nleen. Lätti 20,000:8ta
22,000.-nteen. Puola 264,000:sta 3254)00rnteen, R i i -
mania 153,000fsta 158.000:nteen j a pian 200,000:nteen.
'Puolalla 6n 100,000 midien suuruinen valkokaarti ar­meijan
lisi&si. Myöskin muilla reunavaltioilla on
joukottain faseistisia sotilasjärjestojä.
Vain Neuvostoliitto on jo moilina vuosina ollut ko­hottamatta
sotilasbudjettiaan, miidca lisäksi se on vä­hentänyt
armeijaan 5 ^ miljoonasta 562,000:nteen.
Neuvostovalta myöntää sotilastarkotuksiin vain 15-^-16
pros. budjetistaan, ja mitä tulee sotilasmenoihin asu­kasta
kohu, on neuvostovalta kaukana muiden maiden
alapuolella:
Englanti 22.3
Ranska 17.2
Puola l l . I
Lätti 9.5
Yhdysvallat 9.1
Viro 8.6
Italia 8.5
Suomi 8
Neuvostoliitto 4.3
Aa«aitsee panna merkille, että Ranskaa- koskevaan
suunnattomaan numeroon eivät sisälly suoranaiset sota-menot
Marokossa ja Syyriassa-
Samoin on huomattava, että Neuvostoliitto on eh­dottanut
avoimesti käpilalistivaltiojlle jatkuvaa keski­näistä
aseidenriisuntaa, mutta on tähän mennessä aina
saanut hylkäyksen. Kapitalistit ja heidän kanssaan so­sialidemokraatit
puhuvat puhumistaan rauhasta j a va­rustusten
vähentämisestä» mutta varustautuvat yhtä­kaikki
suurella innolla uutta sotaa varten, vieläpä sillä
verukkeella, että Neuvosto-Venäjä «suunnattomine va-rusteluineen
»' pakottaa tällaiseen todella suunnattoinaan
varusteluun.
Gepeves keoferein epäonnisiiiniieii
Komitiuiiistien loistava alote
Saksassa
14 miljoonaa työläistä, palkannauttijaa ja pikkupor
varia on nimikirjotuksellaan laatinut kansanäänestystä
22 poispotkitun ruhtinaan satamiljoonavaatimuksien
johdosta. Kautta Saksan työtätekevän väestön käy voir
makas suuttumuksen aalto ruhtinasten häikäilemättö­myyden
johdosta. Protestiliikkeessä on tehnyt alotteen
ja pitänyt sitä käynnissä kommunistipuolue; Saksan
sosialidemokratia ja ammatillinen liike asettui syrjään
asiassa tahtomatta tietää mitään yhteistoiminnasta kom­munistien
kanssa. Tällöin alkoi työläisten keskuudessa
kuohunta. Muodostettiin eri poliittisia suuntia edusta­va
työväehkomitea taistelun käymiseksi ruhtinasmai-suuksien
pakkoluovutuksen aikaansaamiseksi. Alkoi sa­tamalla
sataa työmaiden työläisten, ammattiyhdistysten,
sos.-dem. puolueosastojen päätöslauselmia, sähkösano
mia j.n.e., mikä osotti, että kommunistipuolueen tunnus
oli saanut puolelleen Saksan työtätekevän kansan. Nyt
alkoi sosialidemokraattisia johtajia arveluttaa, j a am
mattijärj^tö teki yhtäkkiä yhteisrintamatarjouksen sekä
kommunisti- eitä so8.-dem. puolueelle, vaikkei se vasti­kään
ollut suvainnut edes vastata kommunistien teke­mään
yhtcisrintamatarjoukseen. Nyt tuli pakosta hyve
ja reformistit koettivat parhaansa mukaan uskotella
työläisille, että juuri sosialidemokraatit olivat tehneet
yhteisen taistelun alotteen. Sosialidemokraatit koetta­vat
kuitenkin heti kohta hajottaa-yhteisen rintaman
kompromissiehdotuksella — parahiksi kun muiden mai­den
sosialidemokratia' ruikutteli poloisia saksalaisia
toverejaan» jotka olivat' joutuneet kommunistien kelk­kaan
— mutta työläiset jatkoivat jääväämättömästi
kamppailuaan ilman, että sosialidemokr^atia uskalsi es­tää
heitä siitä; riitti, kun pidettiin yllä ylimalkaista
kommunistiajojahtia.
Antamassaan Julistuksessa huomauttaakin nyt kom­munistipuolue,
että kansanäänestysasiassa saavutetaan
ehdoton voitto, kunhan sosialidemokraattiset työläiset
edelleenkin tekevät. tyhjäksi jditajainsa jarrutukset ja
kaikkialla ovat organisatqprisessä yhteistyössä kommu­nistien
kanssa. Mutta ei riitä, että t o i s t e l l a^ vain ruh­tinaita
ja näiden rakastajattaria vastaan. On myös tor­juttava
työnantajain työolojen hiionontamisyritykset ja
avoin vastavallankumousuhka. Samoin kuin uusi sota-vaara.
Sosialidemokraattiset työläiset näyttäkööt va-puhpäivänä
yhteisissä valtavissa mielenosotuksissa ole­vansa
valmiir. tabtelemaan kommunistien k°nssa kylki
kyljessä kasvavaa poliittista ja taloudellista taantu­musta
>^astaan. - •
Ruotsalaista jälkiviisautta
«Politikenissä» luetaati:
«Lenua arvioi aseman Venäjällä paremmin kuin
menshevikit», linnusti Branting rehellisesti Leninin
kuoleman jälkeen. -. ,^ •
Tämä' tunnustus sisältää enemmän' kuin myönnytyk­sen
Leninille. Se on tunnustus Venäjän bolshevikeille.
Ja se sisältää hylkäävän, lausunnon Venäjän sosiali­demokraateista
— menshevikeistä. Ja vieläcin enem­män,
se sisältää tunnustuksen siitä, että kommunistit
ovat kautta maailman olleet oikeassa puolustaessaan
Venäjän bolshevikkeja ja Venäjän vallankumousta ko­ko
maailman sosialidemokratian luihuja ja lurjusmaisia
hy^ckäyksiä vastaan.
Nykyisin eivät ainoastaan suuret: sosialidemokraatti­set
v työläisjoukot, vaan myös ne heidän harvat johta­jansa,
jotka pysyvät kunniallisuuden tiellä, ovat val­miita
yhtymään Brantingin lausuntoon. Aika on osot-tanut,
että Lenin. Venäjän bolshevikit. Ruotsin j a mui­den
maiden kommunistit arvioivat aseman Venäjällä oi-keanmiin
kuin sosialidemokraatit, jot^a taiten tai tah­tomattaan
ovat suorittaneet Juudaksen osaa. Ja juuri
sen takia, että bolshevikit näkivät aseman oikein, mars­sii
Venäjä tällä haavaa sekä taloudellisesti että yhteis­kunnallisesti
muun maailman ohi.
Mutta vaikka Branting ja muut kunnialliset sosiali­demokraatit
ovat olleet pakotettuja myöntämään olleen­sa
väärässä, pitää sosialidemokratia yhä edelleen itse­ään
erehtymättömänä tuomarina. Nyt saadaan kuulla
jotakin tähän tapaan:
«Venäläiset metodit ovat osottuneet oikeiksi Venä-
'jällä, mutta ne eivät tietenkään sovi länsimaisiin de­mokraattisiin
valtioihin korkeine kulttuuritapoineen.
Ja ne, jotka agiteeraavat venäläisten metodien sovellut-tamiscn
puolesta esim. Ruotsissa, ovat joko hulluja
taikka rikollisia.»
Saattaisi uskoa, että ne, jotka jo kerran o%-at
tehneet niin perinpohjaisien virheen arvioidessaan Ve­näjää,
olisivat nyt varovaisempia ennustellessaan tule­vaa
kehitystä ja lausuessaan käsityksensä metodeista,
jotka saattavat olla vallan oilteita. Lisääntyvä hätä ja
sekamel^a (ellemme nyt puhuisi korkean länsimaisen
kulttuuritason fascisteista monimuHiineen ja väärän-rahantekoineen
j.n.e.)> mikä on ominabta länsimaiselle
«kulUuuridemokratialle», eivät liioin suosittele sos.-
dem. metodeja. Ei mennä lainkaan veden y l i kalaan
otaksuttaessa, että joku Branting taas jonkun vuosi­kymmenen
perästä sanoo: «Kommunistit arvioivat pa­remmin
aseman Ruotsissa kuin sosialidemokraatit.»
Imperialististen valtojen edustajat
näyttävät jälleen Geneven konfe­renssin
epäonnistumisella kuinka o i ­keassa
kommunistit ovat siinä, et­teivät
riistäjät j a riistäjävaltioiden
edustajat voi sopia keskinäisiä asi­oitaan.
Se; mitä Locarnossa yritet­tiin
rakentaa, revitään nyt alas
Genevessä. , Se "rauhan henki", jos­t
a op n i i n paljon puhuttu, on n yt
jälleen muuttunut keskinäisen epäi­lyksen,
vihan ja kansallisuuskiih-kon
lietsomiseksi, j a joka maassa
syytellään toisia siitä todellisesta
vararikkoisesta tilanteesta, mihin
Geneven epäonnistuminen asetti ko­ko
Kansainliiton politiikan. Kanr
sainliitto ön tällä kertaa kuin haak­sirikkoinen
laiva avoimella merellä,
eikä ole maailmassa sitä vpimaa,
joka' sen : kykenisi pelastamaan. Ris­t
i r i i t o j en monisäinen vyyhti käy y-hä
selittämättömämmäksi j a diplo­maatit
j a niitä lähellä olevat voi­vat
ainoastaan tunnustaa avutto-muptensa
tässä asemassa.
Saksa piti Locarnon sopimuksen
mukaan vedettämän Kansainliittoon
j a sen neuvostoon tässä istunnos­sa.
Mutta ,ennenkuin kolkuttavalle
Stresemannille avattiin ovia, .vaa­dittiin
häneltä tunnussana, jonka,
kautta hänen olisi pitänyt hyväksyä
neuvostoon - vakinaisiksi jäseniksi
muitakin samalla kerralla kuin it­sekin
siihen tulee. Ranska vaati
Puolalle oikeutta vakinaiseen istui­meen.
Italia ja pikku ententen
maat tukivat tätä vaatimusta ja
halusivat vvielä Jugoslavialle j a E s ­pan
jalle samaa oikeutta. Mussoli­n
i pelkää liiallista saksalaisuuden
vaikutusta Kansainliiton neuvostos­sa,
jqs sen jäsenmäärää ei laajen­neta.
Kysymys muodostui mutkal­liseksi:
vielä sen vuoksi, että Eng­lannin
diplomatia pelasi tässä, k u ­ten
< muissakin kysymyksissä. Sak­salla
j a edpisti pääasiassa sitä kan­taa,
että Geneven konferenssissa
Saksalle * tulee, antaa sijaa neuvos­tossa
kaikista muista seikoista huo­limatta.
Ruotsi vaati vain Saksalle
vakinaisen tilan antamista. Pää­kysymys
on; Englannin j a Ranskan
r i s t i r i i t a : • Edellinen ei ^ tahtoisi
ranskalaisuuden vaikutuksen liiallis­t
a lisääntymistä j a tahtoo kahlehtia
sitä Saksan kantta. Englanti pelaa
nyt Genevessä samoja tarkotuksia
edustaen -kuin Locamossakin. H i l -
joikseen rohkaisee Saksaa j a lupaa
sille myönnytyksiä. Täten itse kah­den
liittolaisimperialiamin johtavan
maan ristiriidat rohkaisevat Sak­saa
j a antavat: sille tilaisuuksia t i n ­kiä
j a vaatia enemmän. Saksa sen
vuoksi esittääkin uusia vaatiniuk-sia
esim. Reinin ' alueeseen näh­den
ja nyt - ennen kaikkea pysyy
vaatimuksissaan Kansainliiton neu­vostoon-^
nähden.
J u u r i kukistuneen Ranskan halli­tuksen
murut täytyi Briandin koota
uudelleen j u u r i Geneven konf^rensr
s i n tähden. Briand ei uskaltanut
ketään muita laskea tähän Kan­sainliiton^
neuvoston konferenssiin
sen vuoksi, että hänellä oli liian
paljon rautoja ahjossa siellä. Joku
toinen ei, olisi niitä osannut käsitel­lä
samalla tavalla. V J a siksi Briandin
täytyi muodostaa uudelleen halli-fus,
joka kaikesta päättäen tulee
olemaan hyvin lyhytaikainen.
Kun Ruotsi oli alunperin. lujana
vaatimuksessaan,!; .että ^ v s i a * . Saksalle
tässä istunnossa.;: :annetaan:,vvaldnaif
nen sija istunnossa, n i i n Briand k u -
letti Belgiasta Ruotsin edustajan
hengenheimolaisen, Vandervelden,
taivuttamaan " n u o r t a , mutta kope­a
a " ruotsalaista ministeri Undenia.
Siitä kyllä oli tuloksia. Ruotsin e-dustaja
meni j o n i i n pitkälle myön­nytyksissään,
että olisi ollut valmis
antamaan väliaikaisen paikkansa
neuvostossa Puolfille, joka tahtoi
vakinaista paikkaa, mutta sekään ei
tyydyttänyt sitä. Ja vihdom sitte
konferenssi raukesi ja edustajat
lähtivät kotiin, kun Brasilian edus­taja
ei suostunut neuvoston vaki­naisten
jäsenien luvun laajentamia
seen ilman, ettei heillekin annettaisi
paikkaa siihen.
Istunnot muodostuivat sekavaa
rettelöä muistuttaviksi,^ Joku kir­jeenvaihtaja
tunnustaa avuttomuu­tensa
ymmärtää, mitä kukin tahtoi,
kuka j a mikä juonet oikeastaan se-kotti.
Hän: e i saattanut ymmärtää
Englannin j a Ranskan eroavaa po­litiikkaa,
joka j u u r i päästi rettelöt
v a l l i t s e v i k s i j a ; t o i pikku valtioUle
tilaisuuden "rähjätä". Jos eivät
Chamberlain j a Briand olisi olleet
eri mieltä, niin vähät siellä pikkn-diktaattori
naapurivaltioiden eteeni
n. s. Välimeren. sopimuksen j a sen
hyväksyivät jo Ranska j a Jugosla­v
i a j a Tshekkoslovakia. Espanjan
j a Tshekkoslovakian pitäisi hyväk­syä
se myöhemmin. Italia pakotti
Ranskan sen hyväksymään- Ja k e i ­nona
- käytti - Mussolini Pohjois-'Afri­kan
kysymyksiä- • Jos Ranska olisi
kieltäytynyt tästä, olisi Mussolini
kääntynyt Englannin puoleen ja
sen turvissa alkanut uudet juttun­sa
"imperiumistaan" j a Pohjois-Af-r
i k a n alueiden laajentamisestaan
Ranskan kustannuksella.
Ensi ^sjTskuussa saa Saksan lä­hetystö
nyt tulla taas uuden kerran
kolkuttelemaan Kansainliiton ovelle.
Silloin se luvataan ottaa vastaan.
Siihen mennessä toivotaan kysymys
neuvoston kokoonpanosta voitavan
järjestää. Tämä kysymys on kiu­sallinen
sen vuoksi, että Kansain­liiton
peruslain mukaisesti neuvos­t
on täytyy olla yksimielisen jokai­sessa
päätöksessä ennenkuin se on
sitova j a voi astua voimaan. Sii­nä
orgaanissa ei päätellä asioita e-nemmistöäänillä.
Ja jos saksalais-mielisiä
tulisi useampia neuvostoon,
n i i n sitä voisi seurata, ettei neu­vosto
pääsisi: koskaan päätökseen
missään kysymyksessä. Toiselta
puolen pikku valtiot, johtavien i m ­perialistien
vasallimaat koettavat
myös päästä " r i n g i i n " vaikuttamaan
neuvoston päätöksiin, johon perus­tuslaki
teknillisesti antaa tilaisuuk­sia.
': •
Seuraavat kuusi kuukautta näin
ollen tulevat olemaan kiihkeän dip­lomaattisen
pelin aikakautta juuri
näissä kysymyksissä. Ja Saksa saa
odottaa. Locarnon sopimuskaan ei
vöi astua voimaan ennenkuin Sak­sa
lasketaan Kansainliittoon. Sejj
vuoksi Locarnon sopimuksella ei o-le
mitään merkitystä nykyisessä e i ­kä
, lähiaikaisessa . imperialististen
maiden politiikassa. Tosin Locarnon
sopimusvallat. ennen kotiin lähtöään
Genevestä hyväksyivät ; lausunnon,
jossa koetetaan selittää, että "yhä
vieläkin luotetaan Locarnon hen­keen",
mutta käytännössä se el
merkitse yhtään mitään.
Geneven konferenssin epäonnistu
minen ei merkinnyt ainoastaan |LiO-
<;amon sopimuksen ja koko K an
sainliiton politiikan umpikujaan
joutumista,. mutta se lahjotti joukon
kiusallisialkysymyksiä jokaisen, maan
sisäiseen politiikkaan. Nyt jo . en­nustellaan
Chamherlainan kukistu­mista
Englannin ulkoasiain ministe­r
i n ; toimesta. Puolan . edustaja voi
menettää asemania hallituksessa,
sillä hän oli lähtenyt Geneveen s i ­toumuksilla
hankkia Puolalle vaki­nainen,
paikka neuvostossa. Brian'
d i n asema joutui yhäkin epävar­memmaksi,
f J a Ruotsin edustaja voi
menettää " j a p i n s a " sopimattomien
otteittensa vuoksi konferenssissa.
Neuvottelujen raukeamista seuraa­v
a t . n y t " t i l i n t e o t " parlamenteissa.
Jatkuvaa kriisiä, jatkuvaa erimieli­syyttä
j a jatkuvaa pulaa — siinä
kapitalistisen maaUman nykyinen
normaalitila.' J a sen ohella kärjis­tyy
j a laajentua luokkataistelu jo­kaisessa
maassa j a koko kansainvä­lisellä
rintamalla yleisesti E. S.
Toronton
yleisö nähtävästi tuli vakuutetnksi,
että prof. Scott Nearing on kyke­nevä
antamaan vastauksen.
N i i n , Olihan niitä kysyjien jou­kossa
myös paatuneitakin Neuvosto-
Veiiäjän parjaajia, mutta eihän hei­dän
tarvinnut jäädä vastausta vail­le.
' Prof. Scott Nearingin maanan-tai-
illan luento, Alhambra-haalissa,
"Luokkaoikeus", oli myös opetta­jan,
j a kansan kasvattajaksi antau­tuneen
tiedemiehen tarkkuudella e-sitetty.
Hän valaisi luentonsa his­torian
antamilla esimerkeillä • j a viir
meisen kymmenen vuoden kokemuk­silla.
Ihmiset, jotka vielä viimei­sen
kymmenen vuoden kokemusten
jälkeen - uskovat perustuslakien ta­kaamiin
oikeijl^iin, heidän täjrtyy
joko nukkua tai ^neksia, lausui l u ­ennoitsija.
Porvaristo pitää kiinni
perustuslakien antamista oikeuksis­t
a n i i n kauan, kuin ne heidän etu­jaan
suojelevat, mutta heittää ne
menemään sDloin, kun ne eivät ole
Sohvia heidän eduilleen. Luokka­taistelussa
ei ole sääntöjä, lausui
luennoitsija, jonka puolen hän teki
vakuuttavaksi kuulijakunnalle.
Kunpa samanlaisia professoreja
löjrtyisi vähän sakeammasti koulu-miesten
joukossa.
Kiire olt Ontarion opettajayhdis­tyksen
konventsionissa, kaupungis­samme.
Kun koetettiin saada prof.
Scott Nearingille viiden minuutin
puhe opettajille, - ei heillä ollut a i ­kaa
siihen — vaan eiköhän se, k i e l ­to
johtunut pelosta, että pahat? sie­menet
voivat tarttua viidessä m i ­nuutissa
opettajiin j a tartunta le­viäisi
sen kautta kouluihin.
Tusina kaupungin pappoja pää­tettiin
lähettää Ottawaan, kaupun­gin
valtuuston viimeisessä kokouk­sessa,
anomaan uutta postikontto­r
i a , tuUihuonetta ja siltaa saareen.
Saareen tulevana kesänä t u s k in pää­seekään
muuten kuin uimalla. Solo-man
e i ole halukas avaamaan l a i v a l i i -
kettä saaren j a ikaupungin välillä. S a ­ma
pula on ollut monena keväänä,
mutta viime tingassa on p u l a aina rat­kaistu
Solomanin antaknilla ehdoilla.
Mutta nyt valmistuu uusi "Base-pallo".
Stadioni' kaupungin puolelle,
joten jsaareen matkustaa paljon vä-hemm.
än ihmisiä. Siinä suurin syy,
koska liikenteestä mahdollisesti ei
koidu nyt n i i n suuria voitl^oja. ,
Kirjeenvaihtaja.
Professori Scott Nearing saapui
kaupunkiimme ., huhtikuun neljäs
päivänä Canadan^ Labor : P a r t y n
Ontarion jaoston> puhujana, josta
voi onnitella C L . Partya. Profes­sori
Scott Nearing on s u u r i n ' elävä
tiedemies j a kansan kasvattaja, k u ­ten
Smith sanoi Alhambra-haalissa,
ilmottaessaan Scott Nearingin puhe
tilaisuuksista viikon kuluessa.
Prof. Scott Nearing on ollut h i l ­jakkoin
Europassa tutkimassa t i l a n ­netta.
Matkustellut laajalti. Eng­lannissa,
Saksassa, Ranskassa, Es­panjassa,
Belgiassa, Hollannissa ja
Venäjällä,. j prolteariaatin . isänmaas­sa.
Sunniintai-illan luento — mat­kastaan
Venäjajä j a tekemistään t a .
vainnoista laajan Sovietti-Veriäjän
alueilla,' maaseudulla j a kaupungeis­sa
— muodostui erikoisen mieleii-kiintoiseksi
Labor Temppelin tun­gokseen
asti täyttäneelle (kuulija­kunnalle.
Tässä raportissa tunnen olevani
kykenemätön kertomaan luennon
sisältöä Sovietti-Venäjästä sellaise­na,
kuin se Scott Nearingin suasta
t u l i ulos. Tyydyn vain mainitse­maan
sen valaisevan tavan, tutki­van
tiedemiehen tarkkuuden, jolla
valtioiden edustajat olisivat pulli- hän puhui, jättämättä luennostaan
kkooiinncceett. ^ pienintäkään kohtaa epäslväksi. Jos
Mutta näiden erimielisjrys t o i en­nen
kaikkea Mussolinille tUaisuu-kysymyksiä
satoi jokapuolelta luen
non loputtua, n i i n ei se johtunut s i i -
den. Uutiset kertovatkin, että Ge- tä, että luennossa olisi ollut hata-neven
neuvotteluista tuli Mussolini ria kohtia, mutta suureksi osaksi
ainoana voitt^ana. Kun muissa e- halusta saada lisätietoja Sovietti-päonnistuttiin,
tyonti tämä Italian Venäjästä, koska luennon kuluessa
Suomalaisen talo palanut. Lau­antaina,'
t.k. 3 päivän i l l a l l a paloi
talo, jossa asui A . R i n k k i l a , perus­tuksiaan
myöten. : Rinkkila oli itse
kaupungilla ja Mrs. Rinkkila o li
mennyt kanahuoneeseen, viipyen
siellä ainoastaan muutaman, miniiu-t
i n v a j a n . Takaisin tullessaan ja
pyrkiessään sisään oli huoneet jo
täydessä tulessa.: Palokunta,- joka
kutspttiin paikalle, ei voinut mi­tään,
sillä: heillä oli ainoastaan käy­tettävänään
kemialliset : sammutus­aineet.
Vettä ei ollut saatavilla,
talon kaivokin oli vasta puolival­miina.
Tulen irtipääsy on koko­naan
tuntematon. Rinkkila ilmot^
taa, että häneltä paloi rahaakin 82
dollaria.
Ontarion tapaturmavakuutus. V a ­paudessa
ollut kirjotus puutavara-paroonien
kokouksesta ' Sudburyssa,
jossa yhtenä keskustelun • aiheena
ollut kysymys, nykyisen tapaturma^
vakuutuslain muuttamisesta, tai jos­sain
määrin kokonaan poistamisesta,
o l i osaston j a union järjestämässä
keskustelukokouksessa v keskustelun
alaisena, jossa puhevuorojen käyt­täjät
käyttivät hyvin harkittuja pu-^
hevuoroja, joissa' yleensä tuomittiin
näiden puutavaraparoonien katalat
yritykset. Samalla päätettiin ke­hottaa,
että joka paikkakunnalla
työläiset ottaisivat mainitun - k y s y ­myksen
keskustelun alaiseksi, että
asia tulisi työläisille nyt heti tun­netuksi.
Ennemmin on j o keskustelukoko-nksissa
ollut keskustelun alaisena
numeroita. Lopuksi vähän fak­taan,
sillä aikaa on varajta
1 asti yöm. Kaikki dDoin
kaan.
Työn vaarat. Itävaltalainen
Iäinen joka oli työssä C N
tiellä, joutui itäänpäin men^£t
nan aUe ja kuoli heti. Hän d?"
pettanut työnsä ja lähtenyt 1
mään 5 moflia pitkän matkan W
padian omistamalla "swt^^^
niStkan pää ollen SuperioVTS
Huomatessaan junan tulon alkoi^
ottamaan "§peederiä" poh
ta, mutta ennenkuin ehti sitä ^
dä, löi juna h^net kuoliaaksi-useita
muita työläisille tärkeitä k y ­symyksiä.
Useammat ovat olleet
erilaisia kysymyksiä työläisten jär­jestämisestä
osuustoimintaliikkees­tä,,
sekä yleensä työläisten kasvatuk­sellisia
kysymyksiä. Keskusteluko-konksia
on pidelty nykyään muu­tamina
iltapäivinä sekä iltoina, s i l ­lä
siksi paljo on nykyään miehiä
kaupungissa, että kokouksissa on
aina osanottajia. Olisi toivottavaa,
että edelleenkin jatketaan näitä ko­kouksia.
Sillä tavalla jokainen kas­vattaa
j a kehittää itseään.
Osaston lansnsenraa kevätkonser­tista
j o kerta mainittiin, mutta mai­nitsemme
siitä vielä vähä, koska'
se on j o lähempänä. Niinkuin en­nemmin
jo mainittiin ovat molem­mat
kuorot harjotelleet tänä vuon­na
J . Aarnion johdolla, koska mei­dän
entinen sekakuoron johtaja, J .
Koski, on ollut S u o m i - m a t k a l l^
viimeisen talven ajan.
Ft ,Will]ainiii uutisia
Tyttö- ja nkkojuLlat ovat jo t^,^
sa paikassa. Joko olette kaikin
tinyt varustautua näiden juMiea -
raita? ' Muistakaa, että juhlat
15—16—17 päivinä tätä kunta J
käen torstaina t.k. 15 päivä jj^^
r i l l a venetsialaisilla tansseilla.'
kesteri soittaa, alkaen xeUo a J
lopettaen kello 1 yöllä. Haali i»;
ristellaan häikäisevän korealsl'
Pcrjantafna, 16 päivä, esitetiäj
t i l a i s u u t t a ' v a r t e n 'valittu j n h i ^
telmä " K u n rouvat epäilevät" 3153^
näytöksessä. Jokainen ken halsaj
nauttia vanhasta j a xnehevästä SHK';
malaisesta^.huumorista, saapunki
maan katsomaan tätä näytelmää ji
tulee olemaan täysin tyytyväiagjl
kuulemaansa j a näkemSänsä,
Lauantaina, 17 päivä, on sitteil
erikoisen valikoidulla ohjebnalla
rustettu karnevaali-iltama. H^^:
iltamissa tulee olemaan, sanalla sa:^
noen, kaikkea mistä ihminen voi ta-della
nauttia oikein täysin siemai4.i
sin.' Näppärät tyttömme ja ukkoa-^
me ovat harjotelleet erittäin kaj^
niin kansallistanssin. Sitten on fie.;
lä tilaisuutta varten sepitetty tyt-f
töjen j a -ukkojen yhteinen knpletörii
Ilveilyt, soitot, runot j a sitten vieiiJ
repäisevän hauska yksinäytökaEei
laulunäytelmä "Sulhasen luona".:
Enempää en tässä viitakaan lw^
telia, sillä jokainen tulee tämäa
kaiken näkemään j a kuulemaan sas-pumalla
juhliimme. Oviraha tähäj:
tilaisuuteen on. 40c.
Kahden illan lippuja ,myydaäj
65c. kappale,- j o k a oikeuttaa pääsyn
juhlanäytelmään sekä karneva^
iltamaan. Jokainen huomaa, että
on- edullisempaa ostaa kahden illaa-lippu
yhdellä. kertaa, että. voi £en-rata
koko juhlien menon. Varastan,
tukaa siis jokainen näille sunrille
juhlillemme! V
Avnstusihamista, jotka pidettiili
"PirtiUä^' M r s ; - H i l d a Kivistön k-vaksi,
o l i puhdas tulo $111.50, jost»
asianomainen j a iltaman toimeenpa-;
n i j a t - t a h t o v a t lausua yleisölle T*:
pittömimmllt 'kiitoksensa, sekä S. J.;
osastolle Jditos .siitä, kun Inovntti;
haalin va paasti tämän iltaman pitoa
-varten.-
Onhan niitä suomalaisia tääBäiii
F o r t Williamissa, sen tuli hnoniäi-maan
näissä M r s . H i l d a Kivistön l ^ ,
vaksi pidetyissä avustusiltamissa, sl:
lä-)yleisöä oU n i i n paljon kuin haaEn,'
VOI sopiakin. On muuten kaunis ja'
hyvä tapa se, että riennetään san-J
r e l l a j o u k o l l a avustamaan ahtaaseea;
taloudelliseen asemaan jontunutia
perhettä, niin kuin tässäkin tapa-,
iksessa tehtiin. ,
Mikäli tein _ huomioita tuosta so».^
resta joukosta, olin huomaavinani:
että melkein, k a i k k i oli palkkMjöt^
väestöä, ainoastaan muutamaa poit:
keusta lukuunottamatta. Siis ^
säkin tapauksessa tultiin näkemääil
se; että työläiset ne ovat niitä, jo4i
ojentavat auttavan kätensä fiilloiii.;
kun-, j o k u . joukostamme on jontnnut",
äviin iytarpeeseen. Omistava Inottt
e i välitä meistä, eikä meidän hädäs-^
tämme enää sen jälkeen, kun emoe?
ole kykeneviä heille liikevoittoja ka­saamaan,
/v
Olihan tilaisuuteen saapunut kan­salaisiamme
liikemiehiäkin muutaffl..
Mutta eräskin, jonka näemme am»;
viinapiruissaan ^ikustelevan, ei^
vainnut uhrata>>nikkeliäkään ö s » ;
kään tilaiauudeMa, odotellen vain ti-
. ' l a i s u u t t a . m i l l o i n voisi päästä
paasti •sisälle, j a onnistui kylläb»-^
Muuten tämä ei ollut ensimainea
kerta, k u n hän on seisoskellnt M *
Ifanme «teisessä vahtaamassa ffliöja
voisi päästä maksamatta puj**;
maan sisälle. Sisällä myytiin rns^-
t e j a 10c. kappale, joka oikeo»^
merkkitanssiin, vaan tämä o »"^
vainnut lunastaa sitäkään, «JI»rJ
että siihen olisi oUut mitään paM».
vaan noin liikemiehenä olisi se »m-lunut
tyko. Toivottovasti Fort
liariiin työläiset <isaavat käantaa»»^5
laiselle oliolle selkänsä^
Sitten viela yksi Josta t»m
hiukan mainita. Täällä Fort
liamissa on yleisenä tapana s e ^
parjataan tämän haalin tonoB»,
ja,melkeinpä kamniotaan i<*«
loa. Tästä johtuu, «ttä on
työläisjoukkoja, jotka e i v a t o l e j^
sikausiin avanneet " P i r t i n " ovtf.^
tiedä miksi täällä » l i f i s y y » ^
seen menettelyyn. Eipa
eiko o l i s i syytä siihen, jos
Konsertti
tullaan antamaan t t 20 päivän i l - «onneina vuosina
lalla, ollen ohjelmassa yli kahden­kymmenen
kuorolaulun ja vielä sen
j o *»
lisäksi muutamia muita musiikki-^ Iäisten haajeiilarähroästellä
a olisi vielä sitä, jnitä se f»
1- menneinä vuosina oUut, i f ^^
kaäkenlaiset mnnamoosekset^.
nen kaltaisensa oliot