Vapaus, March 14, 1929

              8ivQ4 Torstaina, maallsk» 14 ptnä—Thur., March 14
VAPAUS ef„^^ nomslcliea t r ö t i o t ^ aisaa i i s c s k u & t t t a i a . naie«r7 S s ^ a -
VAASA. S. C . NEO-T
O I M I T T A J A T !
B. A- TENHLNL-V. E. PEHKOSEN. U. POHJ.CSALO.
Rezliteretl u t i e P ö « Office Deptitatcl, tnt*««. s i »««-cJ «UM citttrt.
VAPAtS (Ui^ny)
Tlie oalr orrtn of FuasUh TorkCT. in Cta.<i*. PoUiied d^ily « S=dl,ary, Oour^o.
ILMOTLSHINNAT VAPALDESSA;
CtrjeTaibtonmotok>et
•2.00 2 kertaa. — Asaa
— KooXecoauiliDotDLAet ^^~vf ™ —
•»leno»ti.k*rt SOc kerta. $IM kolme kertu. — Til»piit!=s«Ujieo j . aoot;i«s«»«='"^'«»
UbeletiiTi ilni&iatiiicia etukiseen.
Vateen terrorin tarkastelua Pariisin l[omfflunnin
58:na vuosipäivänä
Leh»e«. aiotut i l o o . ; ; k « t ^ i u i c!U kor--lor:.« i^Hc * iy. il.nr,Xr^.fl>-in cir^^i .,k;;>ii».^i.
V.Xkaoden toio!:».: H=o=fu,!<i 207. M».key E:.i!.i;cs. « Darhao St. c ~ _ rv .
V.pauaea k o c c i : Lifcertr Euildln:. 37 Lorre Sc. Putel.c J(C2. P«.-;o«^e: B>r 69. Sudkttrr. OM-V.
paadea paino j . Utooo: L.t«r<r E=.ld;nr, 27 Lof;.e St. Puhrlla 33g7V. ^
Cen-ral ad.erti.ir.j r.w. TS^- r-^ «-"I. Minin,j.m .b.fg^ for .icfJe io.ertlon
i s the be«t ad>ertiiioj r.edion ico.-.; the >.cc;.h topie -Catiaöa^ •
Jj» ette xaiUoia t a t » c " «•'-' «>»t«u»n »a»;mi;«'o
„poonaime3U cimelU: J. V. KANNASTO. liikkre^hc.t^ja.
T:^. Tie V.-.;jio»
Ktcoe, ki/jotukaa codeUeen liikkeen, >.itajan
Vii-ikj'mmentäl:ahdek.san vuotta on i vihan uhriksi, tuomituiksi ulkomaisten
kulunut Pariisin Konunimin perusta­misesta.
Siitä lähtien on ainainen
vallankumousyritysten sarja kulkenut
kapitalistien kätyrien kenttätuomio-istuimissa
vallankumouksellisuutensa
vuoksi. Epätäydellisten numeroiden
yli maailman. Vain yksi onnistimut; mukaan, joita on kerännyt Kansain-vallankumous
on tällä ajalla tapahtu- j välinen Punainen Apu-niminen avus-
Pariisin kommuunin muistopäivä — kansainvä­linen
työväenpuolustuspäivä
.Maaliskuun kahdeksantenaloi.sta päivänä, jona maailman proleta­riaatti
kunnioittaa Pariisin kommuunin urheita taisteluja ja tai-irteJijoita,)
juhlii Kansainvälinen punainen apu olemassaolonsa viidettä vuosipäivää i ovat työläiset useis.sa maissa nousseet
On kulunut viisi vuotta siitä, kun vanhat bolshevikit, entiset poliittiset
vangit, uuden suuren kommuunin — .Sosialististen neuvostotasavaltojen
nut. Sen vallankimaouksen tekivät Ve,
näjän bolshevikit maailmansodan lop-pu^
niosina. Sen seurauk-^ena on maa­ilmassa
seisonut jo lähes kaksitoista
vuotta voimakas työväenvalta, jota
maailman kapitalistien rajummatkaan
ponnistukset eivät ole kyenneet tuhoa­maan.
Jos työläisteurastuksia onkin tapah­tunut
ennen Pariisin Kommunia, niin
julmempia ne sentään ovat olleet tällä
kuluneella lähes 60 vuoden ajalla.
tusjärjestö, tuomittiin Kiinassa viime
vuoden aikana Kuomintang-puolueen
sotaoikeuksien toimesta kuolemaan 23,-
170 henkilöä. Nämä ovat vain viralli.
sia tapponumeroita; todeUinen luku
nousee moninkertaiseksi. Ne ovat
kaameita numeroita. Sen lisäksi, et­tä
maassa vallitsee täydellinen nä­länhätä,
surmaa kansainvälisen ka­pitalismin
kätjrrit vielä lukemattoman
joiJfon ihmisiä vain siitä syystä. ettS
nämä vaativat itselleen elämisenoike-
Kcmmunaardien esimerkkiä seuraten I uksia ja ihmisarvoa.
Samoin kuin Kiinan työläisteuras-taisteluun
sortajiaan vastaan, mutta tukset, ovat muidenkin siirtomaiden
melkein yhtä useasti heidät on
lyöty verissäpäin takaisin. Ve­rellä
on kirjoitettu kommunaardlen
taistelut historian lehdille, ikäänkuin
aluksi sarjoille työväenluokan vapaus­taistelulta;
ikäänkuin vallankumous-ia
työläisten ia-talonpoikain verellä tukahuttaakseen vaJlankumouks€;lli-j kauden alkamlsajak.si on heidän tais-
.M-n liikkt-en .Sakeassa, Unkarissa, Suomessa, Bulgariassa, Puolas.sa, Kii-1 telunsa merkittävä.
liassa ja moni-ssa niaissa. He ovat kansainvälisen vastavallankumouksen
johtajia ja heidän tarkotuksenaan on kukistaa uusi kommuuni, .Ncuv
liitto ja tuleva maailman kommuuni.
Kansainvälinen punainen apu perustettiin heltymältömän luokka­taistelun
kiiudessa. Sen työnä on ollut avun ja aktiivisen tuen hankki­minen
kaikille vallankumoustaistelijoille, porvarien ottamille vangeille,
por\'arillisen poliisin vainoamille, kapitalistisen siirto- ja .sortovallan
mielivaltaisen hallinnan uhreille, kaikille niille, jotka kansallisen vapau­tuksen
asian puolesta" uhraavat terveyten.sä ja elämänsä imperialistien
kammottavissa vankityrmissä. Tämän luokkasolidarisuusliiton eturiveis­sä
seisovat Neuvostoliiton työläi.set ja talonpojat, jotka ensimäisinä pu­distivat
harteiltaan kapitalismin ikeen.
Kansainvälinen punainen apu on viitenä olemassaolonsa ja taiste­lun
vuotena nopeasti kehittynyt ja muodostunut voimakkaaksi kansain­väliseksi
järjestölesi. Se käsittää lähes kahdeksan ja puoli miljoonaa
jäsentä neljässäkymmenessäkolmessa maassa. Kiitos näitten miljoonain
aktiiviselle luokkasolidarisuudelle. Kansainvälinen punainen apu on kyen­nyt
antamaan sekä aineelli.sta että moraalista apua kymmenilletuhansille
poliittisille vangeille ja heidän perheilleen ja omaisilleen ja niiden
leskille ja orvoille, jotka ovat tulleet telotettua tai kidutettua kuoliaaksi,
vaikka ovat olleet viattomia. Se on kyennyt antamaan tukea kymmenille­tuhansille
poliittisille pakolaisille, jotka bn karkotettu kotimaistaan.
Avustustyötään tehdessään on Kansainvälinen punainen apu itse
joutunut porvariston julman vainon kohteeksi. Sosialidemokraattisten ja
ammatillisten järjestöjen johtajatkin lakkaamatta koettavat saada työläi-isiä
vihamielisiksi Kansainväliselle punaiselle avulle.
Missä tahansa valkoinen terrori riehuu .sorrettua työväenluokkaa
vastaan, siellä Kansainvälinen punainen apu rientää uhreja auttamaan
ja kohottaa äänensä, kehottaen kaikkien maitten työläisiä antamaan ak­tiivista
tukea.
terroritoimet kapitalistien harjotta-man
ankaran sensuiu-in vuoksi hämä­rän
peitossa. Vain harvoin, suurim­pien
kuraousliikkeiden sattuessa nä­kee
kapitalistisessa sanomalehdistössä
mainintaa, että siellä ja siellä on oi-,
lut joku "vähäpätöinen kapinaliike",
Joka on rauhoitettu. Jokainen työläi­nen
tuntee ja tietää, mitä merkitsee
Porvaristo on pi­tänyt
kyllin hyvin huolta siitä, että _ _
o . t o - 1 t a i s t e l u i d e n jälkeen] kapitalisUen'kieieiiä sana~"rauhoitet-
•on jokainen työläisten vapauspyrki- ty... merkitsee, että tuhannet va-mys
tuhottu yhtä verisesti, toisinaan paustaistelijat ovat verellään joutu-verlsemmästi
kuin Pariisin päivinä ^eet maksamaan rohkeutensa, koetta-
Huomioonottamatta
Luokkataistelu kärjistyy kaikkialla. Imperialistit asestautuvat kan­sain
uutta teurastusta varten, sotähyÖkkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.
Jokaisessa maassa hyökkää kapitalismi työläisiä ja talonpoikia vastaan
entistä liillittömämmin. Kostotöimenj)iteet vallankumouksellisia, väheni-niistökansallisuuksia
ja siirlo- ja puolsiirtomaissa vapautuksen puolesta
.taistelevia työläisiä vastaan käyy'ät päivä päivältä säälimättöniimmiksi.—
Joka puolella tavataan imperiali.sti.sen "kan.sanvallan" verinen naamio.
Tällä taistelun ratkaisevalla hetkellä täytyy riistettyjen ja stjrrettu-jen
joukkojen sulkea rivinsä. Työläisten täytyy päättäväisesti torjua
jokainen yritys Kansainvälisen punaisen avun johtaman kansainvälisen
luokkasolidarisuuden liikkeen heikentämiseksi. Vain kansainvälisen luok-kasolidarisuuden
yksimielinen lujittaminen, Kansainvälisen punaisen
avun voimistaminen ja sen työn edistäminen voi tuottaa apua porvaris­ton
vankityrmissä viruville lukeniattomille uhreille ja kaatuneitten val­lankumouksellisten
leskille ja lapsille, vain täten voidaan torjua fascis-min
ja raivostuneen porvariston valkoisen terrorin nouseva aalto.
Työtätekevät miehet ja naiset, talonjJojat, työtätekevien ja talonpoi-kaisluokkien
nuoriso, oikeinajaltelcvat intellektualit, liittykää 'Kansain­välisen
punaisen avun riveihin!
Eteenpäin taistelussa valkoista terroria, fascismia ja porvariston
luokkaoikeutta vastaan!
Muistakaa työläisten ja talonpoikain asian puolesta taistelleitten ki­dutuksia!
Muistakaa niitä, jotka taistelevat sortajiaan vastaan siirto- ja puol­siirtomaissa!
.
Lujittakaa Kansainvälistä punaista apua, sillä te siten lujitatte kaik­kien
maitten työläisten ja talonpoikain kansainvälistä luokkasolidari-suutta!
Kauvin eläköön työläisten ja talonpoikain kansainvälinen yhtenäisyys
taistelussa valkoista terroria, kapitalistisia luokkaoikeutta ja fascismia
vastaan!
Kansainvälisen punaisen avun ja työväenpuolustuksen "lippu kor-kealle!
vuotena 1871.
maailmansodan
jolloin miljooneja ihmiiiä tuhottiin eri
maiden kapitalistien riistoetujen hy­väksi,
niitä suojellakseen, ovat mo­nien
maiden työläisten vapaustaistelut
nielleet parasta työväenluokan taiste­lija-
ainesta moninkertaisesti Pariisin
uhreihin verrattuna.
Meillä on Pariisin Kommunin muis­tojuhla
maaliskuun 18 pnä. Tämän
muistojuhlan velvoittamana luomme
ensikädessä katsauksen siihen veri­seen
tilastoon, mitä kansainvälinen
kapitalismi on aiheuttanut viimeksi
kuluneen vuoden aikana, tukahdutta-]
essaän ki^hälistön vapauspyrkimyksiä
ja suojellakseen omia rllstoetujaan.
Kiinassa riehui viimevuonna valkoi­nen
terrori yhtä voimakkaana kuin
se riehiil edellisenäkin vuonna. Jol­loin
eri imperialistivaltojen renkeinä
olevat taantumusryhmät taistelivat
vallasta. Tätä samaa valtataistelua
jatkui viime vuoden aikanakin heiken-tymättömällä
voimalla. Ja kärsimään
näistä taisteluista Joutui luonnollisesti
työväenluokka. Sen lisäksi, että maas­sa
raivoaa nykyisin kauhea nälänhätä
Jolloin miljoonat ihmiset ovat vailla
ruokaa ja välttämättömiä muita elä.
mär*tarpeita, on' kymmeniätuhansia
työläisiä joutunut suoranaisen luokka-es-
aan asettaa sulun hillittömälle rlls-työläisteurastuksia.
I tolie. Esim. voimme mainita meitä
...iu-..=. ' suomalaisia niinkin läheisen tapahtu­man
kuin vuoden 1918 vallankumous­yrityksen
Suomessa. Vaikka maassa
valkoisten toimesta murhattiin kym­meniätuhansia
työläisiä telottamalla
Ja nälkäännäätmyttämällä. ei vielä
nytkään, yhdentoista vuoden kulut­tua,
tiedetä monessa maassa uhrien
lukua. Tiedetään vain, — jos tiede­tään
— että siellä on ollut "kapin^",
joka on kukistettu ja maassa vallitsee
nyt "demokratia". Kun mainittua
mittapuuta silmälläpitäen arvostelem­me
siirtomaissa tapahtuneita vallan-kumousnousuja.
niin volnmie hyvin
kuvitella, kiiinka verisesti ne ovat
mahtaneetkaan tulla kukistetuiksi.
"Takamaiden" kaameita tapahtumia
peittä,vää verhoa ei työväenluokka ole
vielä kyennyt pois repimään Ja niin­ollen
niissä tapahtuneet hirmuteot
suurimmalta osaltaan jäävit tunte-mattomlksL
Se tiedetään, että siirtomaissa kuo.
huu. Joskus saamme lukea levotto­muuksista
Intiassa, jo^sa kansa nään-tyy
Englannin iniperialistivallan kou­rissa,
raataa, näkee nälkää ja kuoiee.
Samoin on-pirahtanut tietoja levotto­muuksista
Kenyassa, myöskin Ene-lannin
siirtomaassa, mutta nekin on'
"rauhotettu". Ranskan vallitsema In­do
Kiina on ainaisessa kuohmnistilas-sa.
jossa erään sosialidemokraatin joh.
doiia toimii "rauhoittajan" kaihen
maailman lurjuksista koottu "muuka-laislegiona".
Ei kauan aika sitten
julkaistiin sikäläisitä oloista kuvauk­sia,
joissa kerrotaan niistä kauheista
teoista, jolta kapitalistien kätyrit siel­lä
har jottavat kaikella raakuudella
pysyttäsjk';A€n siirtomaan asukkaal
nöyrinä orjina. Samoin Ranska ja
Espanja o\'at käyneet vuosikymmeni­en
ajan sotaa marokkolaisia vastaan,
alistaakseen nämä orjikseen. Etelä-ja
Keski-Amerikan työläisten vapaus­taistelut
ovat jokaisen muistossa. Niis­säkin
on miurhattu lukematon määrä
oikeuksiaan vaativia työläisiä.
Näin siirtomaissa. Juuri parempaa
ei osota numerot valkoisesta terrorista
itse "sivistysmaissakaan". Moprin
(Kansainvälinen Punainen Apu) tilas.
to kertoo v. 1928 aikana valkoisen
terrorin ja porvarillisten luokkaoike-ukslen
uhreista seuraavasti: V. 1923
murhattiin 66:ssa kapitalistisessa
maassa, siirto- ja puolisiirtomaassr
yhteensä 144,584 vallankumouksellista
haavoitettiin ja ruhjottiin 67,309 ji
vangittiin 115,657. Noin 38:ssa maas-sa
(liman Kiinaa) käsiteltiin 1,794 po­liittista
oikeusjuttua. Näissä 96 tuo­mittiin
kuolemaan, 42 elinkautiseen
vankeuteen ja loput 13.196 vuodeksi'
vankilaan ja pakkotyöhön sekä 202,-
657 dollarin sakkoon.
Nämä ovat numeroita "sivistysmais­ta".
Tilastot puhuvat kaameata kiel­tä
porvariluokan kahdermenkymme-nennen
vuosisadan "sivistyneisyydes­tä".
Kymmeniin tuhansiin nousevat ne
kuristushuonevuodet mitä työväemuo-kan
jäsenille on mätkitty viime vuo­den
aikana. Kun ajattelemme ajan­jaksoa
Pariisin Kommunlsta saakka
niin voimme kuvitella kuinka hirvei­siin
summiin i J ä ä t y t ä ä n . Pariisin Kom.
munista alkanut verivirta on jatkunut
katkeamattomana, sen vuo on vain
paisunut.
Mutta verisistä pormistuksistaan
huolimatta ei kansainvälinen porvaris­to
ole kyenyt tukahduttamaan työ­väenluokan
vapauspyrkimyksiä. Tap­pioista
huolimatta sen voima ' vain
vuosi vuoden perään kasvaa ja kerran
tulee aika, jolloin maailmaa vallitsee
todella Inhimillinen voima — työ. Us­ko
voittoon tulevaisuudessa on joka
kannustaa työväenluokkaa yhä suu.
rempiin ponnistuksiin vapautuakseen
vuosisataisesta riistäjästään, kapitalis­mista.
Uhreja vaatii taistelujen tie.
mutta vain niiden kautta voidaan
ihmiskunta vapauttaa orjuudesta.
Lawrence Reynolds.
nöPMOILTÄ
Pöytäkirja
tehty Onion Laken metsätyö-lakkolaisten
kokouksessa Port
.'Vrthimssa, Ont., maalisk. 5 p-:
1929. Puhetta johti A. Linkton
Ja pöytäkirjurina toimi alle­kirjoittanut.
. '
Luettiin edellisen lakkolaisten ylei­sen
kokouksen pöytäkirja ja hyväk­syttiin
sellaisenaan.
Luettiin lakkokomitean pöytäkirja
ja hyväksyttiin.
Keskusteltiin Onion Laken lakon
lopettanjisesta. Kun puheenvuorojen
kä3^täjät olivat sitä mieltä, että hak-kuukauden
kuluttua näin myöhälle
ei olla tilaisuudessa ajamaan kaikkia
lak'ÄOlaisten vaatimuksia läpi, niin
tyydytään niihin palkankorotuksiin,
mitä yhtiö on jo tehnyt.
Ehdotus, että annetaan I.W.W:n ja
L.W.I. U. of C:n unioiden edustajille
tilaisuus lausua mielipiteensä lakkoti­lanteesta,
hyväksyttiin.
• Ehdotus, että Pigeon Timber-yhtlön
Onion Lakella, tammlk. 26 p., 1929,
alkanut metsätyöläisten lakko julis­tetaan
virallisesti päättyneeksi maa­lisk.
5 p, 1929, hyväksyttiin.
Päätettiin, että jälkeen maalisk. 5
p:n, 1929, voi jokainen lakkolainen
poistua kaupungista, toivomuksella, et­tä
tekee parhalmpansa asiamme hy­väksi.
Tämä lakkolaisten viimeinen yleinen
kokous velvoittaa lakkokomitean sel­vittämään
kaikki asiat jotka tavalla
tai toisella ovat kosketuksessa tämän
lakon kanssa.
Ehdotus, että, lakkokomitea huolehtii
ja laatii lakkoa koskevat selostukset
sanomalehtiin, hyyäkssrttiin.
Keskusteltiin siltä, josko lakkokomi­tea
tästä alkaen huolehtii delikeittien
matkojen järjestämisistä. Puheenvuo­roista
kävi ilmi, että se tehtävä kuu­luu
Puutavaratyöläisten teoUisuusuni-oUe,
joten lakkokomltealla ei ole mi­tään
tekemistä sen kanssa.
Päätettiin valita viisihenkinen lak­kolaisten
tilejä tarkastava komitea.
Valituiksi tuUvat J. CarlsQn, E. Oja, O.
Salmi, E. &ilo Ja F. Heino.
MontreaGn uutisia
KANSAINVÄLISTÄ
PÄIVÄÄ
NAISTEN-vietettiin
Prince Arthur haalilla t.k. 10 i
p:nä illalla, ja oli osanottajia runsaas­ti.
Ohjelman suorittivat pääasiassa
naiset. Suomalaiset naiset m.m. esitti­vät
myös Joltakin ohjelmanumeroita,
joita yleisö näkyi mielenkiinnolla
seuraavan.' Yleensä on Montrealin
naisille annettava täysi tunnustus tä­män
Juhlan järjestelyssä, joskin pie­nempiä
vikoja esiintyi, mutta niitä
sattuu melkein aina.
Dunblane, Sask.
Jos sitä jotain pakisisi täältäkin.
Naisosasto on pitänyt kokouksensa
säännöllisesti, mutta osanotto pn ollut
heikonpuolelsta. Siitä huolimatta kui­tenkin
naiset valmistelee taasen om­peluksia,
että olisi sitten taas kesällä
Jotain myymistä. Se näyttääkin ole­van
muuten tuottavaa hommaa. Hy­vin
on tehty rahaa silloin kun on
myyjäisiä pidetty. Rahaa ei ole kasr
saan tahdottukaan kasata, vaan on
avustettu ketä kulloinkin on ^attxmut,
sanoen "poolin renginkään" asema ka­dehdittava
ole, sen tietää jokainen
työläinen. Jos sitä jotain saa pellosta
irti, niin toinen on kyllä pitämässä
j huolen siitä minne jyvät kuuluu. Ja
on se niin sanottu Wheat Pool aina
luvannut hyvää kannattajilleen, mut­ta
lupauksiinpa nuO ovat suurimmalta
osaltaan Jääneet; ovat vain saaneet
kirjottamaan orjakontrahtlen alle
Nyt tuntuu jö kuuluvan kutinoita
usealta taholta, että kun saan tämän
kontrahdin loppuun palvelluksi, niin
toista ei enää kirjoteta. Saa nähdä
sitten kuinka siinä asiassa käy.
Seuraavaksi haastan Olga Vaaran
Valittu.
Ne varat, mitä lakkokassassa on jä.
lellä päätettiin palauttaa niille ryh­mille.
Jotka ovat avustusta lakkokas-saan
antaneet.
Päätettiin lakkoavustus lopettaa,
paitsi lakkokoinitealle avustusta anne­taan
siksi kunnes he saavat valmis­tettavat
työnsä tehdyksi.
Kaikki Onion Laken lakkoa koskevat
julkiset Ilmoitukset päätettiin poistaa.
Valittiin 5-henkinen komitea. Joka
tekee julkiset loppuselvitykset lakkoa
koskevista asioista. Valituiksi tulivat:
E. Puiras, A. Linkton, J. WalenluS;
N. Rossi Ja O. We3tman.
Päätettiin, että tämä kokous kutsuu
unioideii delikeitlt lakkokomitean ko­koukseen
tekemään loppuselvitykset
kaikista, n i i n rahallisista kuin muista­kin
juoksevista asioista.
Kokous päätettiin lopettaa.
A. Linkton, E. Puiras.
puheenjohtaja pöjrtäkirjuri,
Ylioikeuden kerrat
tuomion vaan vahvisteli'
Valituksen perustelut
ylimielin sivuutteli.
Toverimme Arvo Vaaran
jättää taakse kaltereiden.
Kohtalo tää parhaimpien
ompi aatetovereiden.
Bedjordissa lakkojuttu
saatiin päättymähän.
Syytetyille tuomioita
käytiin matkimahan.
Vuosi ehdonalaisuutta
jokaiselle tuli.
^'Teollisuuden rauhantoivoon"
syytöksetkin suli.
"Toverille" luli vuoro
saada syyte niskaan.
Peter Reiman taaloja
kun vaatii "kunniastaan".
Eikä vallan paljoakaan
herra muka vaadi. -
- Viidentoista tuhannen
hän jutun aloittaapi.
Meksikossa porvaristo
tapella nyt koittaa.
Nähdään tulos tuonnempana,
kumpi sitten voittaa.
Kirkkobisnes riidan aihe
nosti ilmisodan.
Kuularuiskuin ratkaisevat
"hengenmiehet" toran.
Asiakirjain väärennykset
Orlojf paljasteli.
Bun Berliinissä oikeus
ne jutut tutkieli.
Valkoryssät nikkaroivat
itse tokumentit'
Joilla sitten huiputettiin
Eurooppa ja jähkii.
Ruotsista jo Einar Lundborg
Ameriikkaan lähtee.
Tunnetuksi ruotsalaiset
hänet täällä tekee.
Suomessa ja Virossa
hän kohos "sankariksi".
Kun työläisien teurastuksen
otti ammatiksi.
MAGNUS RAEUS.
Yleisöltä
Kirjeenvaihtoa
YLEINEN TYÖTTÖMYYS
j kun on ollut rahaa kassassa. Ei kyllä
lisä pahaa tekisi. Jos voitaisiin enem-on
täällä entisessk mallissaan. Töitä ^1"?^,,^.!"^^^^^^
vähän Ja työttömiä ehkä entisestään avustettavia joille se olisi tarpeeseen.
irärÄmSmrjVSd^^^^ Umoja. kovia tuulla ja paljon
Huomioita ja huomautuksia
"'.Me rakastamme asettamme, könetykkiä. Se on täydellinen tänään
ja tulee olemaan myös huomenna. Myös tulevaisuudessa me haluamme
kyetä polvistumaan sen taakse, tuntea sen luonteenomaiset liipasimet sor­missamme,
kuunnella sen ääntä ja tuntea iloa vastustajiemme niittämisestä
maahan." — Italian fascistien yleissihteeri Augusto Turatiu eräästä pii-heesta.
-
Tuossa palanen nykyajan mustapaitaisten gallifettien (Gallifet: rans­kalainen
kenraali, joka "taisteli 1871 kommunardeja vastaan, kohdellen
voitettuja säälimättömän ankarasti" — Tietosanakirja.) mustaa mieltä,
jonka tarkotuksena on verisesti murskata uusi kommuuni, Neuvostoliitto
ja maailman vallankumouksellinen liike, siten ehkäistäkseen tulevan maa­ilman
kommuunin pystyttämisen.
Paljo "mainostettu" luennoitsija-kustantaja David Bush joutui Mont­realissa
syytteeseen siveettömän puheen pitämisestä, mutta tuomari va­pautti
hänet, selittäen ei olevan mitään lakia siveetöntä puhumista vastaan.
''Mutta kyllä aina löytyy laki. kun tulee kysymykseen tvöväen luokka-mielipileilten
sortaminen, kuten jokainen juttu — toA.MacLahlanista
^'aara£n — {odistaa". huomauttaa luon johdosta tov. Wallaco Worker-lehdessä.
Työläiset, lujittakaa työväcnpuolustusta Canadan työväen puolustus^
liiton ja sen ryntäyksitMi. varsinkin nykyisen, tov. Vaaran puolustusryn-1
tävksen. lukemisella!
töiden alkaminen näytti mahdolliselta.
Mutta kun ilmat taas äkkiä kylmeni­vät,
niin moni mies joutui "leiofflin"
ja toiset, joiden työhön pääsy näytti
varmalta, se siirtyi epämääräiseen tu­levaisuuteen.
KOKOUKSIA JA ILTAMIA
S. J. osaston ylimääräinen kokous
pidetään osaston lukutuvalla t.k:n 24
p:nä. Kokouksessa keskustellaan alus-tuskomltean
tekemistä alustuksista
S. J. edustajakonventsionia, varten,
Tämä kokous on samalla Quebecin
piirin kokous, sillä muita osastoja ei
ole tässä piirissä. Osaston Jäsenet pi­täkää
mielessä tämä kokous.
Pariisin kommunnaartien Juhlaa
vietetään t.k: n IT p:nä klo 8.15 illal­la.
Ohjelma on luvassa ensiluokkainen,
joten kaikki jotka liikkeelle pääsevät
sUloin suuntaavat askeleensa Arthur-haalille.
miespuolisia työvoimaansa kaupalle,
sillä lehtien mukaan näkyy työttö­myys
rehottavan kaikkialla Ja heidän
tletystt täytyy Jonnekin tiensä johtaa.
KAPITALISTIT "UHRAAVAT
TAITEELLE"
E. S. Fort Arthur. —- 01emy.ie kir-jotukserme
saaneet, mutta katsomme
sen luontoiseksi ettei sitä voida jul.
kaista syystä, että siitä .seuraisi mel­koisen
varmasti oikeusjuttu "vahin-gonkorvauksineen".
Emme yhtään
epäile etteikö juttu ole siten kun
j kirjotatte, mutta kuitenkaan emme
katso sitä voivamme edelläkerrotusta
syystä julkaista. Toivomme, että ym­märrätte
asian.
AUi H—i Fort Arthur. — Kun tie-
New Yoric, maalisk. 13. — Neljävuo-slsataa
vanha Raphaelln maalaama
muotokuva Guillana de Medlcista Jou­tui
eilen new-yorkilaisen pankkiiri
Jules S. Bachen yksityiskokoelmaan
$600,000 :n hinnasta. Kuvan myi Sir
Joseph Puveen, Joka osti sen Berlii-
VASTAUS
nimimerkki " A . . .ji" Toronton suo­malaisille
räätäleille tekemään ky­symykseen
"Vapauden" nrossa 56.
En tahdo ryhtyä pidempiin seli­tyksiin
asiassa, huomautan ainoas­taan,
että räätäliunion varsinainen
kuukausikokous oli määräpäivänä,
26 priiä helmik,, siis viimeinen tiis­tai
kk. — tosin pienellä osanottaja­määrällä
(vähän toistakymmentä).
" A . . .n" pitäisi se tietää, sillä teh-tiinhän
siitä ilmoitus räätälien "kek-kereissä"
Don-haalilla helmik. 24 p.
Mitä toveri Ahlqvistin ja Bosworthin
liikkeen juttuun tulee, niin emme
voineet asian eteen mitään tehdä
syystä, että Bosvvprthin liikkeestä ei
ollut kokouksessa ainoatakaan «san­ottajaa,
eikä vielä sitä seurannees­sa
engl.-kielisen osaston kokoukses­sa
ollut ketään mainitusta liikkeestä.
Olen " A . . . n" Lanssa samaa miel-aikasemmin
lehdessä. Löydätte sen
Vaikka eihän se fannarfa-ievun. toisin nissä v. 1925 $500,000:n hinnasta
Ensi maanantaina on eräs työväen- tamme vallan hyvin. Se hävittiin
liikkeen yksi huomattavampia merk-; kymmenet tuhannet toverit maksoivat
kipäivlä. nim. Pariisin: Kommunin hengeUään rohkean yrityksensä, yri-muistopäivä.
Maaliskuun 18 pnä v.' tyksensä jota kaikki vallankumouksel-helmikuun
lopun numeroista.
Kaikaie kirjeenvaihtajille yleisenä
kehotuksena sanomme, että klrjotta-kaa
ahkerammin, toivoo
Toveruudella
Vapauden toimitus.
1871 nousi Pariisin köyhälistö taiste­luun
riistäjiään vastaan, mutta hei­kosti
varustettuina, vailla taisteluko­kemusta,
ulkopuolista tukea ja vallau-kumouksellisia
tietoja, kukistui kom.
muuni muutaman kuukauden kulut­tua.
Kymmeniä tuhansia kommimaar-deja
tap>ettun, naisia ja lapsiakaan ci
Kuluvan kuun 24 p:nä illalla toimii! ^t^^}!^ '-jälkiselvittelyissä".
ohjelmailtaman asimtosolu n:o 1 osas­ton
lukutuvalla. Silloin taas yleisöllä
on tUaisuus saada kuulla ja nähdä
suomalaista ohjelmaa.
Metsätyöläisten paikallinen osasto
toimii suuret markkinatanssit Stan.
leyhaalin alasälissa 23 p:nä illalla,
Tanssiyleisön kannattaa pitää tämä'
mielessä. LöytJT siellä hauskuutta
vanhemmallekin väelle. joten on
paras että kaikki tulevat silloin pai­kan
päälle. — Santtu.
Työläiset viettävät joka vuosi Pa­riisin
urheiden kommunaardlen muis­tojuhlaa.
Vaikka yritys ei nykyai­kaisessa
mielessä ollutkaan tarkasti
keskitetty ja selväpiirteisesti johdet­tu,
niin siitä huolimatta se osotti, et­tä
työläisillä oli vaistomainen halu
vapauttaa itsensä ja että se vaisto-i
maisesti turvautui sellaisiin keinoihin^ \ myöskin Vapauden konttoriin.
josta niitä vähimmän odotamme. Kir­je
kuuluu alimperäisessä asussaan
seuraavasti, lähettäjän nimi ja lähe­tyspaikka
pois jätettynä:
March 5j29. — Vapauden toimituk­selle.
Koetan kirjottaä suomeksi vaik.
ka olen Englantilainen, suomalaisten
kanssa työskennellyt 3 vuotta. Ja
kun nyt on niin sopiva aika, haluan
auttaa niitä, (koska ne ovat olleet
niin hjnräntahtoisia minua kohtaan)
näillä $20.00:llä taalalla, joita laitan
Teille tämän kirjeen mukana A. Vaa­ran
vainoa vastaan kajeetta vaksi. —
Tässä on kai mistelkla paljon..." jne
Kaikessa karussa yksinkertaisuudes­saan
on tämä osotus siitä, että tais­teluhenki
tulee edelleenkin elämään
tämän maan sorretun luokan keskuu­dessa.
Työtätekevät tulevat ojenta­maan
toisilleen veljenkättä, huolimat­ta
kansallisuus- ja rotueroavaisuuk-•
Vapauden oikeusavustusryntäys käy sista, ja taistelemaan yhdessä yhteistä
täydellä hö3?ryllä. Eri kokoisia avus. vihollista, kapitalismia, vastaan,
tussummia oikeusjutun kulujen peit- Mutta saapuu niitä myöskin toisen,
tämiseksi saapuu eri puolilta maata laisia "kirjelmiä", sellaisia, jotka eivät
niin Työväen Puolustusliitolle kuin näy olevan liialla järjellisjrydellä pilat-
' tuja. Eräskin viimeksi tullut loppuu
liset työläiset Ihailee. Heidän kalk­kien
— niin Pariisin kommunaardlen.
Suomen punakaartilaisten kuin mui­denkin
vallankumouksen hyväksi uh­ranneiden
muistoa kunnioitamme. Hei­dän
taisteluaan tulemme jatkamaan
siihen saakka kuin verinen sortojär-jestelmä
on maalimasta pyyhkäisty
olemattomiin.
Hatut päästä! Vietämme urheiden
kommunaardlen muistojuhlaa.
mutta olisi myös toivottava, että os.
puoleen olisi asiassa käännytty. Su­rullisin'
puoli asiassa on se, että
erotetut eivät olleet osaston jäseniä,
paitsi tov. Ahlqvist, jotenka olisi
ollut ko\in hankalaa antaa heille
apua kun he lisäksi eivät ole sitä
pyytäneet. — K. M.
UUDISTAKAA
o •• - , j Mutta vielä liikuttavamman vaikutuk-• Kaunis kehotus ia k-tima o T - i n o ^ o , - c . » ,. « c^^^-T^^^"" °" ^^"^^^'^ suomenkielinen kir- ti nS^en puSn i^SSaa^^^^^
•^ä,n v"^^'^''" ".'f.^.^^^^ "^^^^^ mutta ijehnä, jonka Vapauden toimitus sai kutsuvat tStrmaata ^aoS^^^^
l^am lenajan työläiset ovat ainoat i eräältä englantilaiselta työläiseltä. Se "kansanvaltaSekSt '^^^^^^
toi turmun, ettemme ole yksinämme! •
taistelussa taantumusta vastaan, vaan
TII AITSrCrMlTrikykenivät viemään taistelunsa llLnUllUllllHfc' ^'c^^o^aan loppuun. Suomenkin pu-
• nakaartin vallankumousyrityksen muis- ^»m- ••• * Loppukaneettina saanen huomaut-meilla
on ystäviä nuUakm tahoilla^ taa, että Vapautta olisi taasen aika
ruveta levittämään oikein voimape­räisesti.*
Niinkuin jokainen lehden
lukija, sellainenkin, joka ei ole vielä
tilaaja, on huomannut, on lehteäinme
porvarien taholta suomittu viimeaikoi­na
aikalailla, mutta työläisten taholta
anaettu hiukan niinkuin tunnustus
tehdystä työstä. Se osottaa siis, että
Vapaus on sittenkin Canadan suoma­laisten
työläisten lehti, jota kyllä toi­sinaan,
kun sattuu mielet lämpene,
mään liiaksi, harjastetaankin lukijani?
taholta, mutta kuitenkin tunnustetaan
sen erinomaisen suuri vaikutus valis­tustyössä.
Esimerkillisenä voin mainita äskei­sen
Suom. Järj. Port Arthurin pilriko-kouksen
arvostelun lehtemme toimi-tiistavasta.
Siinä annettiin tunnustus
tehdystä työstä ja moitteita tekemät­tömästä.
Ja koko juttu hyvin lyhyes­sä
muodossa, eikä pitkäpiimäisesti
jaaritellen ummet ja lammet. Sellais­ta
arvostelua kannatamme. Proletaa­risella
suorasukaisuudella sanotaan,
että tuossa nä3?ttää olevan vikaa, ole­pa
hyvä ja korjaa se. Huomautuksen
saanut jmunärtää hyvin mistä on ky­symys
ja korjaa epäkohdan. Korjaa-pa
vielä hanakammin tuollaisen l i ' -
hyen huomautuksen saatuaan, kuin
jos olisi saanut muutaman paiman
painavan haukkmnakirjotuksen, jossa
toimituksen tehdjrt ja reKemättömät
synnit olisi jauhettu kolmanteen ja
neljänteen polveen.
Kädestäpitäen tervehdin tuosta ar­vostelusta
port-arthurilaisia.
Tönin vaarL