1929-03-14-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 62 — 1929 Torstaina, maaliskuun U p:nä—Thur., March 14 Nykyaikainen koneellinen maanviljelys Mäaavfljelys ca jäänyt jälkeen teoL lisuudesta joukkotuctannossa. laajassa mitassa halvalla tapahtuvassa tuotannossa käsitettyjen menettelyjen tehokkuudessa. Vaikkakin maanviljelyk- . sen alalla on ollut yksilöllinen, pienessä mitassa tapahtuva tuotanto yleisenä sääntönä ja on vieläkin, on teollisuustuotantoa harjoitettu — ja teh-* dään vieläkin — suurissa jättiläistecl-lisuuksissa, joita kutakin käjrtetään yksityisinä laitoksina. Suiu±nittain6n tuotanto oh otettu käytäntöön -siitä syystä, että tavaroita voidaan tuottaa halvemmalla ja no. peammin siten ja siis tuottaa kapita-» listeille suureminat liikevoittosaaliit. Teollisuuslaitoksien yhdistymisiä tapahtuu jatkuvasti, jotta entistä halvemmilla tuotantokustannuksilla voidaan tuottaa. Tämä prosessi työntyy maassa kaikille toimizman aloille. Farmarien tulisi tätä kehitystä tutkia huolellisesti ja sovelluttaa järjestetty toimintansa sen mukaan. sissä nämä maat kerran ovat, nousee kysymys mitä niiden kanssa on tehtävä? Yrittävätkö ne myydä yksityisille "farmin omistajille" — tai järjestävätkö suuria farmeja, käyttäen suurimpia ja tehokkaimpia farmikoneita, uusi aikai si mpla tieteellisiä menettelyjä mitä saatavissa on ja siten haiventa-tavat tuotantoa? Kun kapitalistit yleensä tulevat vakuutetuiksi, että he voivat saada suurempia liikevoittoja jälkimäistä tietä he luonnollisesti sen omaksuvat. Tuotanto henkilöä kohti farmauk-sessa on säännöllisesti kasvamassa: Yksi mies voi farmata suuremman pinta-alan kuin ennen, koska hän käyttää uusiaikaisia farmikoneita. Sellainen kuin on esimerkiksi yhdistetty leikkuu- ja puimakone (combine). auttaa farmauksen kiunouksellistut-tamista Meade kaimtissa Kansas'in valtiossa ilmoitettiin v. 1923 oUeen 68 leikkuu-puimakonetta, v. 1925 niitä oli 105 ja 1926 oli luku 132. Niinpä nä- On^ . ol, emassa merkkejä jotka v.i.i^t -| jm^ ä^ ^ k^ oneet ny^k^y^ä^ä^n k^o^rja^a^v at miltei taavat siihen, etta naita teoUisuusme.1915 oli samassa kamitissa 42 trak-netelnua jo on maanviljelykseen so t^ria. V. 1920 oU niitä 84 ja v. 1926 oli vellutettu. Onhan jo osotettu, että' j« v. Neuvostoliiton kevätkylvökamppailun tehtävistä Neuvostoliiton kansankomisarien neuvosten istunnossa teki tcv. Rudsu-tak selostuksen kevätkylvökamppailun valmistxistöiden tilasta. Yksityis-milj. hehtaaria. Vaiko-Venäjun neuro JtotasavaUan kevätkylvöjen ala tuleen käsittämään 1,600.000 hehtaaria Ta"=fti.Kaukaasian — 866,000 hehiaa- ^ • ^- ^ i"^- Keski-Aasiassa tulee kylvöala kä-kchtaasesti han kuvasi ne tehtävät, | sittämään 981,000 hehtaaria. Kylvö-jotka ovat maan edessä kevätk>-lvö.; aiän laajentamista ja satoisuuden ko-kamppailuun valmistautumisen yhtey-; hcttamista koskevien ohjeiden tote-dessa. m n csotti, että paitsi satoisuu-! uttaminen on turvattava perustuotan-den kohottamiseksi 3 prosentilla cn nonvälineUlä: Vapailla mailla, maa-neuvc^ hamtus antanut ohjeet myös-: talcuskoneilla ja -välineUlä. siemenil. km kylvöalan laajentamiseksi 7 pro-liä ja lannoitusaineiUa. Yhtenä kaik-sentilla. Rudsutak sanoi, että kylvöä-, kein tärkeimpänä toimenpiteenä taian laajentamista koskeva» ohjeen; icnpoikain avustamiseksi kevätkvlvö- Sivu 3 unen suurisuuntainen farmaus uusiaikai-silla farmikoneistoilla voi tuottaa nisua, maissia, puuvillaa y.m. halvemmalla kuin pikkufarmaus pienillä far-mausvälineillä. Toinen seikka, mikä myöskin kannustaa suurisuuntaisen farmauksen kehitystä on se tosiasia, että pankit, sijoitus- ja vakuutusyhtiöt y.m. otta-luku 363. Maan toisissa osissa on myöskin havaittavissa uusiaikaisen työtäsäästä-vän koneiston käj-täntöön ottamisen lisääntyminen ja niiden kysynnän l i sääntyminen ja samalla lisääntj-y suu. rempien farmien vaatimus. On kokoiltu kiinteistä aineistoa tässä suhteessa, mikä osottaa viljankorjuun suhteellisen kustannuksen las-vat nopeasti käsiinsä maita, joita yk-j kun erilaisia korjuukoneita käytettä-sityiset farmarit ovat omistaneet tai j essä 500 eekkerin alaUa ovat tulokset vielä omistavat. Kun kapitalistien kä- olleet seuraavat: Kone Voima 3 leikkuukon. (binders) 12 hev. 2 työntöleikk. (headers) 20 hev. 1 Iei'ik.-puim. (combine) traktori leikkuukoneen ja leikkuu-puimako-neen miehistöön ei ole laskettu pui-mahenkilöitä eikä liioin jyväin kuljetusta. Mutta yhdistetyn puima- ja leikkuu-koneen suuri hyöty on ilmeinen. Sanotaan, että tänaä kone ei työskentele joissakin paikoissa tyydyttävästi. Mutta tämä väite johtuu irääasiassa tottumattomuudesta koneen käjrtössä — sekä toisia koneita tuottavien kilpailevien yhUöitten propagandasta. Selvää on, että maanviljelyksen me-kanisoimismarssi tuo esiin toisia pulmia. Parmivarustuksiin tarvitaan täl- Miehistö 6 miest. 12 miestä 2 miestä Päivä-luku 11.1 10.0 14.3 Kustann. eekk. $4.41 3.44 2.18 löin enemmän varoja, mutta vähemmän varoja tarvitaan viljan korjuuseen — ja vähemmän tarvitaan myöskin puintityöläisiä. Farmiväestö myöskin vähenee epäilemättä, koska vähemmän tarvitaan farmareita laiho, ja kasvattamaan. Mutta mitä tapahtuu farmiväes-tön ylijäämälle? Tämä on kysymys, johon kapitalismi ei voi löytää mitään vastausta. Vain työläiset ja farmarit voivat tämän pulman ratkaista järjestämällä ja muodostamalla työläisten ja farmarien hallituksen. — The United Parmer ( U. K : n suomennos). Erinäisten työväenjärjestöjen osotteita CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEERIN OSOTE Kommunislipnoltieelle IälietettS»S . kirjevaihto oo «sotelUra «lUoleralU osotteelU: Mr. J. McDtxuId. Room IS, 1631^ Church St.. Torosto 2. Ont. L. W. l. V. oi C.\NADA.\. Pohjoi9.0iH«rio« «loe- Icomilea, Porcupine, Oot, BEAVER LAKEN «. ouiion kokouiuet Joka kana emi lunnantu kello I pSivälCi OHtton UloUa. Outton oMte: Box 87, XVortbinstoD, Ont.— Voimiiteliueura Jehiin otote oa nau. CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN, laillirte. tuo, »ihteerin oiole on: A. T. Hiili W7 Broad- »iew. Ave., Toronto, Out. CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR-IIEILUUITTO. LiittotoimikunnaB kotiptikk» on Sodbarr. Ont. Liiton •ihtetri oa P. Rtiohooe», c*. Box 69, Sudbury, Ont. . S. J. CONNAUCHT STA. JÄRJESIÖN *»»fc««»i-kokooi pidetään joka kaukaadea essiiaiiaea mim-nantai klo 10 ap. Box 35, Coasaasbt Suu. Ont. COBALTIN «. oiaaton ojoto «n: Box «10 Co-balt, Ont. CONMEEN S. J. osaaton trökokookaet JoUiaen kouo toinni aDUmntai; . kirjeea*aiiito.«i«t<: A. Jasatainen, Mokomon P.O., Ont. S. I. COTEAU HILUN oaaaton tySkoIcoakae* deaäa jokaiun kaakaaden cotimäincn ja kot-maa auomurtai keUo 3 päivällä. K!rienahta.owt« oo: J. E. Kotki. Oinamore. P. O.. Saak. 6: J. CREICHTÖN oaaaton kokona on Joka ka», kaadeo 4 a (ooDnntai kcUo 2 j.pp. P. O. Bos93. S. J. COLEMANIN oaaaton kokonk«« pidatäin joka toinen ja nimeinea aunonotai klo 1 Lp* KirjeeaTaihto-oaote: S. J. Oaaito^ Box 81, Cc lemao, A l u . S. J. FINLANDIN oaaaton kokonkaet pldeUin joka esaiasätnen aannsntai kaoau. kello II pU-väUä. Oaote: Finland. Tim Barwick. Oot. S. J. FORT WILI.IA!flN oaaaton irökokoakaet orat Jokaiaen koon cnaimiineo ja kol7~^ ••B-oontai kello 8 illalla. Johtoknnnan kokoakaet edelliaenä tiiataina, onuUa fanoaeastoUa 211 Bo-beitaon St., Fort ^miiam. Ont. S. J. NORTH BRANCHIN oaaaton oaoto «n s Sanaa Kannaato, Box i30, Port Arthnr, Ont. CANADAN KOMMtnWSTlPUOLUEE.N MUMMOLAN oaaaton tjökokoukaet pidetään kerran knnaaa, viimeinen aannantai, kello 1 j.p-P- Oaoite: Box 29, Skaaaatron. Saak., Caitada. S. J. NIPICON oaaaton työkokonkae* pidetii» |^ ka kaan 2ai ja. 4 » ananantai. Kiij»r«i!«to.«»ol» on: S. J. Oaaato, / . Nerala. Box 51. NJpijnB, Ont, ' ^ S. J, LAKE COTEAU oaaaton No. 41 kokoakart pidetään oaaaton kaalilla joka konni loinen «aa-nonui kello 1 pii*äli3. Poatioaote: Box Dnnblaoe. Saak. S. J. LADYSMTTHIN oaaaton kokonkaet pSdetUa joka kaan neljää anannatai,_ alkaen klo 7 Olalla. KirjeenTxiiita-oaote: Box 153, tadyamitli,' B. C.' 5. J. LONG LAKEN osialon kirjeeaTaililo.o«>t«: Victor Hänninen, Bkeaslt. *ia Sodbair, Oat.' Kokoakaet on jokainen faiea aosssnta! ksaaaa lello 1 ip. S. J. LARDER LAKEN oaaaton oaote -cn: Ctb« Aalto. Box 16, Larder Lake. Oat. S. J. tEVACKIN oaaaton K». S3 koknokaet ptd»- tään joks kookanden toiaea asansntai. SPita» rin oaote: Box «I, teraek. Ont. tUMBER WORKERS INDUSTRIAL UNION Ot CANADAN itäinen piiri. Kirjevaihto-osote om Alf. HauUmiki, 223 S«cord St., Port Arthnr. Ont. Rab&1äbe)'Iu*t on tehtävä rlläoIcTaUi oaotteella- S.'!. NOLALUN o«a«ton kokoukaet pn jokaiae» kuukauden 2 :nen Bunnuntai kello 2 i.p. Kirja- Taibto-oaote: Frank Nurmi> No':aIo. P.A.D., Ont S. J. MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET pidetään osaston buonenstolla, 239 St. Antoine St., jokaisen- kuukauden ensimäisenS sunnnntaina, kello 3 illapäiv^llä. Johtokunnan kokoukset aa* mana päivänä, kello 2 iltapäiviillä. Osaaton kir. jevaihlo osoite: S. }. Montrealin oaasto, 239 St. Antoine St., Montreal. Quebec. tcteuttammen ei tapahdu samalla ta-: kamppaUussa on siemenviljan riittävällä kaikilla Neuvostoliiton alueilla, vä varaaminen Neuvostohallituksen sillä joillakin alueilla ei ole kovinkaan päätöksen mukaan on tähän tarko-paljon vapaita maita, kun taas toi- tukseen annettu 17 miljoonaa puu-set alueet voivat laajentaa k-ylvöalaa ^ taa siemenviljaa. Kevätkylvön tunaa-enemmän kmn 7 prosentilla. Näinol- miseksi maatalouskoneilla on haUitu? Ien on ohjeitten mukaan joittenkin' luovuttanut 207 milj. ruplaa. Tällä ei alueitten laajennettava kylvöalaa vain kuitenkaa;iJ,-oida täydellisesti peittää 3—4 prosentilla, kun taas toisten alu. eitten on laajennettajp^a 12 prosentilla ja enemmälläkin. Neuvostoliiton keskushallitus on antanut liittotasavaltojen hallituksille ohjeenaan seuraavat konkreettiset tehtävät kylvöalan laa- korkeimman" kansänia*lou7n7uvoston jentamlseksi tulevan kevätkylvökamp- on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta paUun aikana: Neuvosto-Venäjän on maatalouskoneet. \'älineet ja varaosat kylvettävä 48 nuljoonaa hehtaaria ja j lähetettäisUn hy%'issä ajoin paikka- Ukrainan neuvostotasavallan — 12 kunnille. maatalouden konetarpeita. Maatalouskoneiden riittämättömyyden johdosta on kiinnitettävä erikoista • huomiota koneiden tarkotuksenmukaiseer jakeluun piireittäin. Neuvositliiton Kollektiiviset taloudet ja kevätkylvökamppailu Neuvostoliitossa Viime vucnna sai kollektivisoitumis-liike maataloudessa laajat muodot, e-rittäinkin vähän ennen kevätkylvö-kamppailua. Tällaista liikettä voidaan odottaa tänäkin \'uonna. Sivutulojen ollessa riittämättömiä vei köyhä talonpoikaisto kohottaa aineellista tasoaan pääasiassa vain lisäämällä kylvöalaa ja kohottamalla satoisuutta. Tätä kuitenkin vaikeuttaa suuresti se, että köyhillä yksityisillä talouksilla ei Useinkaan ole hevosta ja riittävästi välineitä. On siis täysin lucnnolUsta, että työtätekevä talonpoikaisto hakee ulospääsyä kollektiivisista talouksista, jotka heikentävät hevos- ja välinepuutetta. Kevätkylvöön valmistautuessa on käytettävä hyväksi kaikki mahdollisuudet elinkykyisten kollektiivisten talouksien muodostamiseen. Samalla on tehtävä työtä jo toimivien kollek-tUvisten talouksien lujittamiseksi. Miltei itsestään muodostimeet kollektiiviset taloudet, jotka syntyivät viime vuonna, eivät ole vielä läheskään lo. pullisesti muodostuneet ja yksi kaikkein suurimmista puutteellisuuksista on näiden kollektiivisten talouksien pienuudfTsa; Niitä on lujitettava. Mitä suurempi cn kommuuna talii inaa-talcusartteli, sitä. vähemmän se tar-vit. see hevosvoimaa, välineitä ja työ-käsiä kutakin peltoyksikköä kohti Tällä hetkellä ovat kollektiiviset taloudet turvatut vetovoimalla (hevosilla, traktoreilla j.n.e.) vain 57 prosentilla. Talouksien laajentuessa tämä prosenttimäärä huomattavasti kohoaa Kollektiivisten talouksien tehtävänä on tänä vuonna laajentaa kevätkylvöjen alaa 2,168 tuhanteen hehtaariin viime \aioden 891 tuhatta hehtaaria vastaaii. Kollektiivisille tojcuksille tUi-laan antamaan valtiolainoja 65 miljoonan ruplan edestä. Tämä summa on käytettävä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Erikoisen tärkeätä on, että luoton avulla annetaan kollektiivisille talouksille voimakas sysäys laajentumisen ja teknillisten maa-parannusten käyttöön. Maatalouksien kollektivisoitumisliike laajenee ja lujittuu. Siihen on saatava vain enemmän suunnitelmallisuutta ja maaseudun väestön alotteelll-suuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. — P. K. Sananen maidon puolesta s. J. KIRKLAND LAKEN osaston Box 240. Kirkland Uke. Ont. oaote oai ^. J. PORT ARTHURIN OSASTON kokoukset joka kuukauucn rnsimäinen »unnuntai, johtokunnan kokoukset joka kuukauden toinen ja viimeinen Jiaanantai. näytelinäseuran kokoukset joka toinen keskiviikko, naisjaosto kokoontuu joka ensimäi-iien *a >.oInias tiistai kuukaudessa. Kaikkien ko. koosten aika on kello 8 illalla. Kirjeenvaihto-osoite 316 Eay St.. Port .\rthur, Ont. S. J. POTTSVlLLEN oaatto No. 14, Porcapln». Ontario. TYÖLÄfSNA;iSTEN LIITON POTTSVlLLEN OSASTON kokookKt pidetään kaksi kertaa knnaaa, ensimiinen ja kolmas keskiviikko. Tfökokonk- •et ollen ensimäinen kesluTiikko kello I päivällä ja objelmakokonkMt joka kolmaa keskiviikko klo %8 illalla. Osoite C. To. Liiton Suomalainea Osasto, Porcupine, Ont-, Can. S. J. R03E CROVEN oaaaton kokonkaet pidetU» joka kuukauden toinen aannantai- klo-2 j.pp.:— Kirjeenvaifato-osote: T. Kokkonen, Roa« Ctove, P.O. Ontario. S. J. SAULT STE. MARIEN OSASTO NO. S työ-kokoukset pidetään joka toinen maanantai, alkaen kello 8 {.p.p. omalla haaliila. Oaoite: 126 Thompson St., Saolt Ste. Marie, Ont. S. J. SOUTH PORCUPINEN oaaaton tr3k{>kenka«i pidetään joka knakasden koiaaateiu auanaa-taitu, kello 2 i.p. Oaote: Box 528. SOtNTULAN OSASTO (Canadan SaoauUiaaa Ib jeatön Oaaato 56) kokoontaa omalla Haalilltar Joka knnkaaden cnairaäiaenä aaaasnlalna fccllr 1 päivällä. Oaote: Sointui*, B. C. SLDBURYN OSASTON NO. 16 kirjeenraihto-oaote on: S. Osasto, Box 26, Sudbury, Ont. S. J. TIMMINSIN oaaaton kokonkaet pidetiäa |oka toinen annaontai. Oaaaton kirjevaibto^oaolat S Oaaato, Box 1090, Timmiaa. Oat. Paikkakannal-la on edittrmäasäjärieatärtrainea kalvaate. U Dietaätyöläiaten järjeatöön. S; J. TORONTON oaaaton trökokookaet pldefiSa Torontoa Snomalaiaen Searaa haoneaatoUa. Broadriev Ave., jokaiaen ksakandea «nalmlhiBi ja fcolmaa anananta^illa, alkaca keO» tM Objefana- ja keaksalelnkokonkaet pidetään Jokai aen konkandea toinen ja neljSa •ananxtal.Qta. alkaen keUo 8.00. Oaote: K. S. Oaaato. ST Bro«dvie« Ave. . J. WEBSTER"S CORNERIN oaaaloa kt&oakaei pidetään ensimäinen annoantai knaaaa. Kirjaca »aiitoKiaote; O. Salmi, Webatei'a Comcr. B. C S. / . VANUPIN oaaaton konkanaikokookaet piä» Uän joka knokaoden 3» aunnnntai kln 2 j.p.p PosUoaote: Qnarti, Oat. S. J. VANCOirVERiN OSASTON No. SS kokona oa jokaiaen konkaoden toisena keskiviikkona keUo 7J0 nialU CUoton HaaliHa, 2605 Peader Street Eaat. AMERIKAN VORKERSPUOLUEE» 5noa«ilaia» Toinuaton, SnomalaiatiB TTÖräenrtdiar»*» K«a knkaeo ja KäTttäraaiiton oaottect orat: Flaalii Federation. 1000 Belmont Ave.. Cbieaga Kaikki kiijeeavaikto Ja rahalälietjkaet «a tefe tivi ylgqaiaitnna «aottecHa. •naitolaitteet. ihmisen lervej'den edis-äjinä ja ijän pidentäjinä. Maito voi Ton-ata täydellisesti lihan ja. munatkin, ollen hinnallensa tavallisesti nll. tä halvempi. Miten paljon eri paikoissa maitoa käytetään? Maidon muodossa (voi, juusto pois luettuna) kulutetaan .sitä vuodessa yhtä ihmistä kohti: Tukholmassa 276 litraa,») Tanskassa ja Sveitsissä 250 'itraa, Jerlinissä (v. 1913) 117 litr. keskimäärin Saksassa (ennen sotaa) 232 !itr.. Hollannissa 157 litr., Amerikan Yhdysvalloissa 159 litr., Canadassa 98 iitr. Petroskoista tietoja puuttuu, mutta kaikesta päättäen on tuo luku pieni, huolimatta siitä, että siellä on kaupunkilaisilla paljon karjaa. Maidonsaantia on lisättävä. Nyt onkin se jo mahdollista, kun kaupungin maitola voi täyttää tällä erää kaikki tilaukset ja lähitulevaisuudessa järjestää kuljetuksen .suoraan ostajan kotiin. Maito on siellä täysin tyydyttävää laatunsa puolesta. Joskus toiste siitä, mitä eri laitteita maidosta voidaan liotioloissakin valmistaa. Maidon käyttöä on tästä lähin lisättävä. Tämä kuuluu emännille ennen kaikkea. Agr. S. P—cn. "Lypsylehmä on- ihmeellisin laboratoriot— maassa kasvavan ruohon, pellolta saadut kasvirehut muuttaa se ihmiselle kaikista sopivammaksi ruo-ka- aineeksii Tässä ruuassa löytyy juuri ne aineet, jotka oppineet ovat havainneet välttämättömiksi ihmisruumiin terveydentilan pysymiseksi kor-keinrniaiJa tasolla. Ilman lehmän maitoa lapset kuihtuvat, aikuisten voimat vähenevät ja koko ihmissuvun elämän energia luisuu alaspäin: Lehmän utare on nuoruuden salaperäinen läh-äe". Näin kirjoittaa eräs tiedemies, prof. Londen. "Kansalaiset käyttäkää enemmän maitoa, se takaa teille parhaimman terveyden tilan". Tähän tapaan kuuluvia lauseita nähdään kaupungeissa ja maaseututeiden risteyksissä P. A. Yhdj-svalloissa tuhka tiheään. Tämän maan tiedemiesten ohjeiden mukaan maidon ja £en tuotteiden tulisi tyydyttää kokonaista 44 prosenttia siis melkein puolet ihmisen ruumiin tarvitsemasta energiamäärästä. Tue ohje ei ole suinkaan tuulesta temmattu, se on suuren ja uraauurtavan tieteellisen tutkimustyön tulos. Mistä johtaa tao maidon erinomainen vaikatas ja teho? Ennenkaikkea siinä. . että maidossa löytyvät kaikki ihmisruumiin tarvitsemat ravintoaineet. Ne ovat siinä tä-män ohella mitä sopivammassa suhteessa keskenänsä. Näiden joukossa on myöskin erilaisia vitamineja eli n.k. lisäravintofak-toreja (joiden tarve ja olemassaolo todettiin vasta 2—3 vuosikymmentä sitten). Nämä varjelevat lasta luun-pehmenemiseltä, edistävät ja kiihoit* tavat sen kasvua jne. Eräänlaiset "entsymit" edistävät ruumiin tautien vastustuskykyä. Onhan rintaa imevä lapsi niin vastustuskykyinen tarttuville taudeille. Monella epäterveellisellä tuotantoalalla, m m. tupakansavulla täytetyssä huönecs» sa myrkytetylle ruumiille, on se huo. mattavana vastamyrkkynä. Kumi-, räjähdysaine^ jmnä monissa muissa kemiallisissa tehtaissa (myös khrjapal-nossa) annetaan maitoa lääkkeen asemesta valtion eli tuotantolaitoksen laskuun. Monissa taudeissa on maito ainoa yksi parhaimpia ruoka-aineita. Nuo-rentavasti vaikuttaa se vanhuksiin ja elinvoimansa kadottaviin ihmisiin. Maito ei vaivaa suolistoa, koska se sulaa melkein täydellisesti verrattain helposti. Se ei muodosta suolistossamme, eikä ruumiin kudoksissa sellaisia yhdistyksiä kuten eräät muut ravintoaineet joiden-kasaantumisesta ruumis karsii. Päinvastoin maito ja maito-ruuat ehkäisevät mädätys- yjn. vaarallisten pienoisoUoiden toimintaa suo-4 päJsmatkaUi joille, kuin myöskin vii Maailmassa tapahtuu monenlaisia asioita ettei niistä kaikista saa selvää onko ne tyhmyyden kontolle luettava, vai biessanko t i l i l l e ne säl y t t ä i s i . Olisi tässä taas kerrottavana juttu, joka tapahtui Selkävaa-rassd tammik. 20 päivänä vuonna 12 jälkeen Lokakuun vallankumouksen. Ja se juttu on niin tosi, että Mari itsekin sen voisi todistaa, jos ei olisi veteen mennyt. Oli päästy rostuosta siirtymään e r ä i t ä päiviä, nimittäin vanhasta rostuosta. Ja juuri sen ja suuren pyhän välinen aika alkoi tuottaa akoille iloa ja mielipahaa, juoruja j a juonia, y l i m ä ä r ä i s t ä mielityöta, sillä se aika on naima-aika. Silloin y h d i s t e t ä ä n pareja; kutka menevät jo itsestään suuressa viisaudessaan j kutka taas j ä t t ä v ä t tuhmuuksissaan J tämän t ä r k e ä n toimituksen akkojen huostaan. Prihat useinkin turvautuvat akkojen apuun taivuttaessaan m i e l e s s ä p i e t t ä v i ä ä n , eivätkä no neits y e t k ä ä n kieltäydy samasta avusta, jos heillä on kierroksessa joku i-ei-ma priha jonka ympärillä on tullut h y ö r i t t y ä kuin kasi kuuman huttu-padan ympärillä. Tässä tapauksessa uskoi Pesa asiansa akoille. E r ä ä n ä iltana istui Mari kaikessa rauhassa viplomassa värttinäiinsä, kun Varvana astui sisään. Varvana oli hyvin liukaskielinen akka ja liik-kui usein h ä m ä r ä p e r ä i s i n ä asioilla kylässii. Siksipä, kun hän ilmestyi taaskin p i r t t i i n viilähti Marian mieleen, että hänellä varmaankin oii jotain tavallisuudesta jioikkoavaa mielefsään. — .\ivin v ä r t t i n ä ä vaan, sanoi Varvana. Konsapa sittc lävähätlo, kun ainbos k e t i ä t ä ä n .. — Äijän kulutetaan, vastasi Mari. Enämpi pitäisi vieläkin. \'ähäksi käy. Varvana siirtyi tuttavMlli.-^csti Marin viereen ja kuiskasi hänen korvaansa: — Työnnettiin minut apiallckin. — Noo — kempä työn.si? kysyi Mari. — Haritanan Pcsa. Käski .«inulta tiedustaa lähtisitkö hänelle mutsok-si?. Mari h ä t ä ä n t y i . Hän ei voinut va.stata. Veri kiersi kiivaasti ja sydän jyskytti. Hän heitti .kehruunsa ja pistäytyi ulkona j ä ä h d y t t e l e - mässä, tuli sisään takaisin j a istuutui hetkeksi. Varvana piti häntä silmällä, mitä hänen uutisen.sa saisi aikaan hänessä. — En tiiä — mennä vai ei — mennä vai ei, luki Mari enemmän itsekseen, — Kas, mennä tiety.sti, mennä, koitti Varvana hypnotiseerata Mar i a . Pesa on hyvä poika, raataja moinen, viinaa vähin juo ja korttia ei äijää kisaa. Hyvä on Pesa — hyvä. Mari tunsi Pesän kuin omat kymmenen sormeaan! Kuitenkin Var-vanan. kehuminen .«ilitteli jonkun- ULAIIKSU TYÖVÄEi£HDEI£ -VÄLITTÄÄ VAPAUDEN KONTTORI Asiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille t y ö v ä e n lehdille, v&an voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ottaa tilauksia kaikille allaole^ i l l e työväen lehdille ja l ä h e t t ä ä konttoriimme maksun seuratessa mukana. V i l U i t u m a tiUuktia •euraaville tySväenlebdillet T H E WORKER. viikkolehti, Toronto, O n t , vk. $2.00, V-> v. $].00 T H E YOUNG W O R K E R . Toronto, O n t . vuosikerta 50 T H E YOUNG C O M R A D E , Toronto, O n t , vk ^ D A I L Y W O R K E R , Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta „ ^ , , ^ " o s i , ^ e r t a $6.00, vuosik. $3.50. 3 kk. 2.00 Y O U N G W O R K E R , Nuorten Työl. L i i t o n 2 kertaa kuussa Chicagossa ilmestyvä julkaisu, vuosikerta I.OO T H E YOUNG C O M R A D E , Työväenpuolueen lastenlehti, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta .50 T H E C A N A D I A N L A B O R M O N T H L Y , k.iukausijulkaisu, Toronto, O n t , . . . . . 25 •. kpl., l rh. 2JSO W O M A N W O R K E R , naisten lehti, ilmcstjy Torontossa, Ont. hinta 1 vk $1 OO L A B O R D E F E N D E R . kuukausijulkaisu I.OO I N T E R N . P R E S S C O R R E S P O N D E N C E , 1 vk. $6.00, % »k. 3.SO P O H J A N VOIMA, Oulu. p ä i v ä l e h t i ; vuo.sik. $10.00, \i vk. 6.00 TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikos.sa; vuosik, $6.00, V , v. 3.S0 7/S.\V0N TYÖ, Kuopio. 3 k e r t viikossa; vuosik. $6.00, XC v,. 3.50 T I E D O N A N T A J A , Helsinki, p ä i v ä l e h t i , vuosik. $10.005 i / , v. COO L I E K K I , Helsinki, viikkolehti vuosik. $3.00; Vo v. 1.7S TYÖVÄEN L E H T L Tampere, 3 k. viikossa, 1 vk. $6.00! V> v. $XSO UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lohti, ilmestyy New Yorkis-sa. Tilaushinta vuosikerralta 6.00 N Y TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Ghi-saRossa. Tilaushinta vuosikerralta 2.SO TYÖVÄEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushmnnt vuosik. $2.00, puoli vuotta N O R R S K E N S F L A M M A N , ruotsalainen lehti. Lulca, Ruotsi, vk. $12.00. puoli vuolta , 6.00 ITÄ J A LÄNSI. 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, i / , v. $2.00 T U I S K U , Suonien vasemmi.stolaisten pilnlehti, ilmestyy kerta kuussa IG-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, l/> v. 1.50 K O M M U N I S T I . Leninfrrad vuosik. $4.00, V> vk. 2.00 TYÖLÄISNAISTEN U R H E I L U L E H T L Helsinki. Kerta kuussa. Vuosikerran hinta $1.75, puolivuosikertaa NAISTYÖLÄINEN, Helsinki. Kerta kuus.sn. 1 vuosik. N O U S E V A V O I M A . Työv. urheilupoikain lehti, Helsinki, 1 vk. TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere. 1 vk. P U N A I N E N K A R J A L A , Pctrozovodsk, Russia; 3 kertaa v i i - ko.ssa: vuosikerran hinta $9.00, puolivuosik. V A P A U S , Lening^rad, 3 kertaa viikossa 1 vk. $6.00 i/v vk. R E V O N T U L E T . Oulu vuosik ., : P U N A L I P P U , Helsinki, vuosik. TYÖRHES, päivälehti, Superior, \Vis., T O V E R I , päivälehti, A3tor«tj, Ore ETEENPÄIN, päivälehti, \Vorcestcr, puoli vuosikertaa P U N I K K I , pilalehti, Superior, Wi8., 1 vk. $1.75, i / , vk, T O V E R I T A R , naistcnlehci, Astoria, Ore., 1 vk. $2.00, J ^ v. METSÄTYÖLÄINEN, kuukausijulkaisu, Port Arthur, Ont yksity»snumcrot 15 s e n t t i ä , 1/, vk. 75c., 1 vk. " C O M M U N I S T I N T E R N A T I O N A L " . Kominternin englanninkielinen virallinen lehti, ilmestyy kuukouaittain, vk. $2.50 puoli vuosikertaa ; IJIS TYÖLÄIS- J A T A L O N P O I K A I S N A I S T E N L E i l T I , kerron kuukaudessa, 1 v.ufisik. . 2.0O Ylläolevista lehdlsttt m y ö n n e t ä ä n aBiami».*...ie p a J k k i o tB visai» taksan mukaan. 1 vk. $6.00, V-f vk. . . . l vk. $6.00, W ». Mass., 1 vk. $7.00 I.OO I . 7S 1.25 2.0O 4.50, 3.7S 3.( 2.00 3.25 3.2S 3.75 1.0S 1.15 VAPAUS, Box 61% aSudbury, Ont ') Tiedot vanhat, nyt on kulutus lisääntynyt. Ettekö ösaa englantia tai osaatteko sitä liian vähän? N i i n " k o v a p ä i s t ä " suomalaista ei olekaan Kanadassa, jota emme saisi oppimaan laajaa englannin, kielen kurssiamme väheihmässä kuin vuoden ajassa. Lähettäkää heti osoitteenne meille (ja 10c postim.), niin me pidämme huolen lopusta. (Tr) Suotnen Kieliöpisto, Terijoki, Suomi. listossa ja edistävät niiden köpailijain ruiuniillemme aivan vaarattomien bak-tenlajien lisääntymistä. Tähän il;:uöön perustui m.m. tiede-miehemme Ilja Metshnikovin hapan- Erik Piiraisen PartiirHiike, Tupakluiluiappa ja P A L L O R U U M A s i j a i t s ee 67 LANG STREET, COBALT, ONT Naictcn hioksia myo» leikataai. Matkaili jakoti Siistiä huoneita vuokrataan tila-kottain vakiintuneille asukkaille. Kahvia myös tarjcllaan. A. Kovanen, 1334 St Antone St, Montreal, Que. verran Pcsan huonoja ominaisuuksia, Maamo kun tuli, niin hänkin vielä, että — No mennä pitää, mennä pit ä ä . Eethän sie moista jjrihaa .saa muualta. —- En tiia', mennä %-ai ei, mennä vai ei, huokaili vain Mari. M a r i l l a oli herkkä tunne-elämä, vaikka hän muuten oli yksinkertainen, eikä voinut niitä tunteitaan i l maista kellekään sanoin. Tuollainen suuri,, mullistava tapaus huumasi häntä ja se hänet suorastaan juovutti. Hän oli horjahtanut tasapainostaan kuin langalla kävelijä langaltaan. Eipäs siis ollut kumma vaikka hänet puhuttiinkin "ympäri" j a pantiin menemään pojalle josta hän ei vähääkään pitänyt ja josta hän tiesi, Varvanan .silittelyistä huolimatta, e t t ä hän oli 'oikea kortti-pukari ja joi viinan vaikkapa se olisi tehty Säämäjärven miehen laatuun nuusnikan alasesta. Pesän kotona valmistaudutaan kosille. Oikein korjan kera, kahdella hevosella on määrä matkata Marin luo. Hevoset ovat jo pihalla valjaissa j a melkeimpä värisevät vilusta, odottaessaan sisällä kähnijöitä. Ne eivät tienneet miten t ä r k e ä s sä toimituksessa talon väki siellä oli. Suomesta tuotu valkoharjaneh hevonen vilkasi, l ä h i n n ä ollen, ikkunasta sisään, jonka eräs kolkka oli kuin ihmeen kautta s ä i l y n y t jäätymiBeltä. Rahvas näkyi siellä vetelevän pääl-lyssobia ylleen. Pöytä oli vedetty suurentsuppuun j a sillä oli suuri kokonainen limppu j a .sen päällä suola-astia. Kun he olivat vaatteissa, läksi isäntä k i e r t ä m ä ä n pisintä tietä pöydän taa, vaikka yhdellä askeleella muuten siihen olisi p ä ä s s y t toista t i e t ä . Hänen p e r ä s s ä ä n asteli Pesa, h ä n e n poikansa. Pesän jälkeen tuli i s ä n n ä n veljen akka, sitte isännän v e l i , hänen jälkeensä vielä eräs. I s ä n n ä n esimerkkiä seuraten istuivat kaikki penkille. — No, ota! Sinä ensimmäisenä, sanoivat akat isännälle. I s ä n t ä otti hyppysellään .suolaa astista jä pani suuhunsa, kuin puru-mJes iskee mällin leukaansa. Toiset perässä . Senjälkeen noustiin ylös ja kaikki, paitsi Pesa, kaivoivat taskuistaan rahaa, a.%ttJvat ne leivän päälle, josta Pesai ne mielihyvin korjasi — tupakkarahoiksi vai miksipä lienevät olleet. Sitte painuttiin ulos, vanhojen akkojen toivottaessa l ä h t i, joille hospotiaan — ei tainnut ollakaan. A j e t t i i n komeasti M a r i n luo. Hevosten m e t s ä t ö i s s ä j ä y k i s t y n e e t koivet koittivat t y y d y t t ä ä i s ä n t ä v ä k e n sä toivomusta m e n n ä kovasti. Ja sen noustiin reestä Marin kodin edust a l l a. Voidaan Fänoa mitä tuhansia ju puhua paljonkin t ä s t ä asiasta, mutta loppujen lopuksi meidän on todettava yksi to.siasia: E t t ä Pcsa palasi kotiin -Mari uponneena korjan hein i in hänen sylJinsä. Ja Pesällä oli nyt akka. Marin sydän oli kuitenkin kotona ja jäi sinne, eikä .•jiirtynyt Pe.san omaisuudeksi. He kapinoi t ä l l a i s t a väkisihnaimista vastaan ja piti Maria yhä edenccn kuin radaltaan suistuneena. Mari itki, itki eron kyyneleitä. Niinkuin se olisi mitään auttanut! Kylän lakeihin oli alistuttava, jos olit viisaK, niin sovinnolla, mutta tuhmuus rangaistiin vielä kovemmalla kohtalolla. Mari oli niitä tuhmia. Kylän akkojen yhteisrintamaa on yhden tytön mah-dotan voittaa. K u l u i yö — hirmuinen yö. Aamulla koko kylä tiesi, e t t ä Pesa on' pinossa. Huhut kiertelivät — — niillehun ei voi mitään. Kyseltiin Mariltakin ja Mari kokemattomana kertoi mitä tiesi. Mutta siitä juoksua tuli akoill e ! Kuka iloitsi onnettomuudelle, kuka tuskeuksissaan hautoi kostoa. Sanottiin tuon asettaneen ajan sille kannalle, »anottiin tämän «en tehneen, mutta selvää ci kuitenkaan i l k i t y ö n t e k i j ä s t ä saatu. Tuosta miett i m ä ä n , millä ponsi parannetaan. Lääkäri — —. Kuudenkymmenen kilometrin pääs.sä — — —, Tietoniekka kolmenkymmenen . Puolet edullisempi on mennä jälki, maisen luo. Senhän voi kuka hyvänsä laskea. Illalla Pesa Iäksi. Viipyi seuraavan päivän. Ja toisen' päivän iltana saapui kotiinsa, kun ensin noita oli matkalle lähtiessä varoittanut, ettei saa puhua ainoankaan ri.'!tin-sielun kanssa, vaikka kultakielin ky- .«ieltäisi. Nimittäin kielto kö.skj vain paluumatkaa. Mari oli sillä aikaa istunut ja itkenyt. Eikä hänelle ollut mikään ilosanoma Pesän saapuminen. NeuvoKtos.sa t a p a t i u i r e k i s t e r ö i n t i. Kun ei ole lakien kanssa ollut tarpeeksi yhtcydeB.sä, saattaa käydä niinkuin kävi nyt, ettei Marilta kysytty haluaako hän menriä Pesälle vai ei. Marilla oli vaistomainen tunne siitä, e t t ä oli s ä i l y t e t t ä v ä oma vapautensa. Ja t ä m ä n vaikutuksesta hän %aati, e t t ä rekisterikirjaan oli m e r k i t t ä v ä hänen oma nimen.sä, eikä Pesän sukunimeä. K a i k k i h ä m m ä s t y i v ät — Eihän se m i t e n k ä ä n sovi, sanoi hänen mjiamonsa. — Pahoimpä käsket kirjoittamaan nyt, sanoi puheenjohtajakin. Pitää muutapa heillä kirjoittaa miehen sukunirni. Seuraavina päivinä oli Muri sekaisin. Hän puhui joutavia, sckaiaxn m'jnivät häneltä sunat ja asiat hon sotki toisiinju. Tästäkös taa.H sxiivut akat juttua. Ja tytöt, Marin lapsuuden toverit, häntä pelkä.sivat ja juoksivat hänet niihdessään pakoou. — Oi —•- — huima ~- huimutl kirkuivat hi pelästyköissään. J a kokf> kyljissä oi puhuttu muulla kuin Marista. Menitpä mihin taloon tahansa, niin Maria murniltitrr.. Tuosta ennen niin rauhollLscHta jar hyvästä t y t ö s t ä oli tehty fcyi5h: hirvitys,. jota mainittiin pilkaten,. «n-Lvr-tellen, peläten ja inhoten. — Tätä en kestä, huokasi Marf vihdoin. Menen veteen. Hiiben loppukoon tämä asia. Älköö'n rainustu olko enää haittaa ristikonHalle. Mit ä ä n epäilyksen aihetta osoittamatta poistui hän p i r t i s t ä . Hän painoi huivia päähänsä, pyyhkäisi kuumefaclle otsalle valahtaneet hiuksensa sen a l le ja vilkasi, seuraako häntä kukaan. Ef. Yksin hun o l i . ' Kiirehtien, melkein juoksussa hän painui alas r a n t a t ö r m ä ä joen jäiille, jossa, paksu sumu osoitti olevan virtasnlan. P ä ä s t y ä ä n jäälle alkoi hän juosta sulaa kohti. Lähellä j ä ä n laitaa pysähtyi hän, kääntyi kylää kohti ja sanoi: — Nyt lähtee väärä ihminen t ä s sä. Jääkää te oikeat tänfte viclii kotvaksi. Mutta ennen lähtöäni minä teidät kiroan — kiroan — kiroan! Hänen äänensä kailtui kyy-neleitten lomassa kylään, jossa hyvät ihmiset puhuivat Marista j a panettelivat häntä. Kaksi — — kolme iiskelta v i e l ä !. Kuului kirkaisu — — hetken pyöri vesi pienenä k i e r t e e n ä j a sitte kierre pysähtyi j ä ä n reunaan- Eikä mikään j ä ä n y t o.soittamaan Marin hautaa. J a tämä tapahtui X I I vuodella Jälkeen Lokakuun vallankumouksen. O. Johan.s-xjn. S U O M A L A I N E N PARTURI otan vastaan kotonani kaikkea parturialaan kuuluvaa työtä (toinen kerros). (T 426 E L S S A C L A DE Queen St-, Toronto, Oat- Mari katsoi apua etsien ympärilleen, mutta sitä hän ei löytänyt. K a i k k i olivat tiukkoja. Pesän suku-nimi oli otettava. Ja siihen asia p ä ä t t y i . Mari katseli miten hänen ne suorittivatkin " p i t k i e n kaurojen" i vapautensa k a h l i t t i i n tuohon kirot-suosiollisella avustuksella. P i a n 1 t*u un n^iim^^e.e.^n . 1 PALLOHAAU i a PARTURI LINDFORSIN SAUNAN yläkeTra»- sa. Pallot pyörii, tukka lyhenee ja parta siliää, CT») A A R O K I V I N E N, Box 23, Kirkland Lake, Ont-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 14, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-03-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290314 |
Description
Title | 1929-03-14-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | No. 62 — 1929 Torstaina, maaliskuun U p:nä—Thur., March 14 Nykyaikainen koneellinen maanviljelys Mäaavfljelys ca jäänyt jälkeen teoL lisuudesta joukkotuctannossa. laajassa mitassa halvalla tapahtuvassa tuotannossa käsitettyjen menettelyjen tehokkuudessa. Vaikkakin maanviljelyk- . sen alalla on ollut yksilöllinen, pienessä mitassa tapahtuva tuotanto yleisenä sääntönä ja on vieläkin, on teollisuustuotantoa harjoitettu — ja teh-* dään vieläkin — suurissa jättiläistecl-lisuuksissa, joita kutakin käjrtetään yksityisinä laitoksina. Suiu±nittain6n tuotanto oh otettu käytäntöön -siitä syystä, että tavaroita voidaan tuottaa halvemmalla ja no. peammin siten ja siis tuottaa kapita-» listeille suureminat liikevoittosaaliit. Teollisuuslaitoksien yhdistymisiä tapahtuu jatkuvasti, jotta entistä halvemmilla tuotantokustannuksilla voidaan tuottaa. Tämä prosessi työntyy maassa kaikille toimizman aloille. Farmarien tulisi tätä kehitystä tutkia huolellisesti ja sovelluttaa järjestetty toimintansa sen mukaan. sissä nämä maat kerran ovat, nousee kysymys mitä niiden kanssa on tehtävä? Yrittävätkö ne myydä yksityisille "farmin omistajille" — tai järjestävätkö suuria farmeja, käyttäen suurimpia ja tehokkaimpia farmikoneita, uusi aikai si mpla tieteellisiä menettelyjä mitä saatavissa on ja siten haiventa-tavat tuotantoa? Kun kapitalistit yleensä tulevat vakuutetuiksi, että he voivat saada suurempia liikevoittoja jälkimäistä tietä he luonnollisesti sen omaksuvat. Tuotanto henkilöä kohti farmauk-sessa on säännöllisesti kasvamassa: Yksi mies voi farmata suuremman pinta-alan kuin ennen, koska hän käyttää uusiaikaisia farmikoneita. Sellainen kuin on esimerkiksi yhdistetty leikkuu- ja puimakone (combine). auttaa farmauksen kiunouksellistut-tamista Meade kaimtissa Kansas'in valtiossa ilmoitettiin v. 1923 oUeen 68 leikkuu-puimakonetta, v. 1925 niitä oli 105 ja 1926 oli luku 132. Niinpä nä- On^ . ol, emassa merkkejä jotka v.i.i^t -| jm^ ä^ ^ k^ oneet ny^k^y^ä^ä^n k^o^rja^a^v at miltei taavat siihen, etta naita teoUisuusme.1915 oli samassa kamitissa 42 trak-netelnua jo on maanviljelykseen so t^ria. V. 1920 oU niitä 84 ja v. 1926 oli vellutettu. Onhan jo osotettu, että' j« v. Neuvostoliiton kevätkylvökamppailun tehtävistä Neuvostoliiton kansankomisarien neuvosten istunnossa teki tcv. Rudsu-tak selostuksen kevätkylvökamppailun valmistxistöiden tilasta. Yksityis-milj. hehtaaria. Vaiko-Venäjun neuro JtotasavaUan kevätkylvöjen ala tuleen käsittämään 1,600.000 hehtaaria Ta"=fti.Kaukaasian — 866,000 hehiaa- ^ • ^- ^ i"^- Keski-Aasiassa tulee kylvöala kä-kchtaasesti han kuvasi ne tehtävät, | sittämään 981,000 hehtaaria. Kylvö-jotka ovat maan edessä kevätk>-lvö.; aiän laajentamista ja satoisuuden ko-kamppailuun valmistautumisen yhtey-; hcttamista koskevien ohjeiden tote-dessa. m n csotti, että paitsi satoisuu-! uttaminen on turvattava perustuotan-den kohottamiseksi 3 prosentilla cn nonvälineUlä: Vapailla mailla, maa-neuvc^ hamtus antanut ohjeet myös-: talcuskoneilla ja -välineUlä. siemenil. km kylvöalan laajentamiseksi 7 pro-liä ja lannoitusaineiUa. Yhtenä kaik-sentilla. Rudsutak sanoi, että kylvöä-, kein tärkeimpänä toimenpiteenä taian laajentamista koskeva» ohjeen; icnpoikain avustamiseksi kevätkvlvö- Sivu 3 unen suurisuuntainen farmaus uusiaikai-silla farmikoneistoilla voi tuottaa nisua, maissia, puuvillaa y.m. halvemmalla kuin pikkufarmaus pienillä far-mausvälineillä. Toinen seikka, mikä myöskin kannustaa suurisuuntaisen farmauksen kehitystä on se tosiasia, että pankit, sijoitus- ja vakuutusyhtiöt y.m. otta-luku 363. Maan toisissa osissa on myöskin havaittavissa uusiaikaisen työtäsäästä-vän koneiston käj-täntöön ottamisen lisääntyminen ja niiden kysynnän l i sääntyminen ja samalla lisääntj-y suu. rempien farmien vaatimus. On kokoiltu kiinteistä aineistoa tässä suhteessa, mikä osottaa viljankorjuun suhteellisen kustannuksen las-vat nopeasti käsiinsä maita, joita yk-j kun erilaisia korjuukoneita käytettä-sityiset farmarit ovat omistaneet tai j essä 500 eekkerin alaUa ovat tulokset vielä omistavat. Kun kapitalistien kä- olleet seuraavat: Kone Voima 3 leikkuukon. (binders) 12 hev. 2 työntöleikk. (headers) 20 hev. 1 Iei'ik.-puim. (combine) traktori leikkuukoneen ja leikkuu-puimako-neen miehistöön ei ole laskettu pui-mahenkilöitä eikä liioin jyväin kuljetusta. Mutta yhdistetyn puima- ja leikkuu-koneen suuri hyöty on ilmeinen. Sanotaan, että tänaä kone ei työskentele joissakin paikoissa tyydyttävästi. Mutta tämä väite johtuu irääasiassa tottumattomuudesta koneen käjrtössä — sekä toisia koneita tuottavien kilpailevien yhUöitten propagandasta. Selvää on, että maanviljelyksen me-kanisoimismarssi tuo esiin toisia pulmia. Parmivarustuksiin tarvitaan täl- Miehistö 6 miest. 12 miestä 2 miestä Päivä-luku 11.1 10.0 14.3 Kustann. eekk. $4.41 3.44 2.18 löin enemmän varoja, mutta vähemmän varoja tarvitaan viljan korjuuseen — ja vähemmän tarvitaan myöskin puintityöläisiä. Farmiväestö myöskin vähenee epäilemättä, koska vähemmän tarvitaan farmareita laiho, ja kasvattamaan. Mutta mitä tapahtuu farmiväes-tön ylijäämälle? Tämä on kysymys, johon kapitalismi ei voi löytää mitään vastausta. Vain työläiset ja farmarit voivat tämän pulman ratkaista järjestämällä ja muodostamalla työläisten ja farmarien hallituksen. — The United Parmer ( U. K : n suomennos). Erinäisten työväenjärjestöjen osotteita CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SIHTEERIN OSOTE Kommunislipnoltieelle IälietettS»S . kirjevaihto oo «sotelUra «lUoleralU osotteelU: Mr. J. McDtxuId. Room IS, 1631^ Church St.. Torosto 2. Ont. L. W. l. V. oi C.\NADA.\. Pohjoi9.0iH«rio« «loe- Icomilea, Porcupine, Oot, BEAVER LAKEN «. ouiion kokouiuet Joka kana emi lunnantu kello I pSivälCi OHtton UloUa. Outton oMte: Box 87, XVortbinstoD, Ont.— Voimiiteliueura Jehiin otote oa nau. CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN, laillirte. tuo, »ihteerin oiole on: A. T. Hiili W7 Broad- »iew. Ave., Toronto, Out. CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR-IIEILUUITTO. LiittotoimikunnaB kotiptikk» on Sodbarr. Ont. Liiton •ihtetri oa P. Rtiohooe», c*. Box 69, Sudbury, Ont. . S. J. CONNAUCHT STA. JÄRJESIÖN *»»fc««»i-kokooi pidetään joka kaukaadea essiiaiiaea mim-nantai klo 10 ap. Box 35, Coasaasbt Suu. Ont. COBALTIN «. oiaaton ojoto «n: Box «10 Co-balt, Ont. CONMEEN S. J. osaaton trökokookaet JoUiaen kouo toinni aDUmntai; . kirjeea*aiiito.«i«t<: A. Jasatainen, Mokomon P.O., Ont. S. I. COTEAU HILUN oaaaton tySkoIcoakae* deaäa jokaiun kaakaaden cotimäincn ja kot-maa auomurtai keUo 3 päivällä. K!rienahta.owt« oo: J. E. Kotki. Oinamore. P. O.. Saak. 6: J. CREICHTÖN oaaaton kokona on Joka ka», kaadeo 4 a (ooDnntai kcUo 2 j.pp. P. O. Bos93. S. J. COLEMANIN oaaaton kokonk«« pidatäin joka toinen ja nimeinea aunonotai klo 1 Lp* KirjeeaTaihto-oaote: S. J. Oaaito^ Box 81, Cc lemao, A l u . S. J. FINLANDIN oaaaton kokonkaet pldeUin joka esaiasätnen aannsntai kaoau. kello II pU-väUä. Oaote: Finland. Tim Barwick. Oot. S. J. FORT WILI.IA!flN oaaaton irökokoakaet orat Jokaiaen koon cnaimiineo ja kol7~^ ••B-oontai kello 8 illalla. Johtoknnnan kokoakaet edelliaenä tiiataina, onuUa fanoaeastoUa 211 Bo-beitaon St., Fort ^miiam. Ont. S. J. NORTH BRANCHIN oaaaton oaoto «n s Sanaa Kannaato, Box i30, Port Arthnr, Ont. CANADAN KOMMtnWSTlPUOLUEE.N MUMMOLAN oaaaton tjökokoukaet pidetään kerran knnaaa, viimeinen aannantai, kello 1 j.p-P- Oaoite: Box 29, Skaaaatron. Saak., Caitada. S. J. NIPICON oaaaton työkokonkae* pidetii» |^ ka kaan 2ai ja. 4 » ananantai. Kiij»r«i!«to.«»ol» on: S. J. Oaaato, / . Nerala. Box 51. NJpijnB, Ont, ' ^ S. J, LAKE COTEAU oaaaton No. 41 kokoakart pidetään oaaaton kaalilla joka konni loinen «aa-nonui kello 1 pii*äli3. Poatioaote: Box Dnnblaoe. Saak. S. J. LADYSMTTHIN oaaaton kokonkaet pSdetUa joka kaan neljää anannatai,_ alkaen klo 7 Olalla. KirjeenTxiiita-oaote: Box 153, tadyamitli,' B. C.' 5. J. LONG LAKEN osialon kirjeeaTaililo.o«>t«: Victor Hänninen, Bkeaslt. *ia Sodbair, Oat.' Kokoakaet on jokainen faiea aosssnta! ksaaaa lello 1 ip. S. J. LARDER LAKEN oaaaton oaote -cn: Ctb« Aalto. Box 16, Larder Lake. Oat. S. J. tEVACKIN oaaaton K». S3 koknokaet ptd»- tään joks kookanden toiaea asansntai. SPita» rin oaote: Box «I, teraek. Ont. tUMBER WORKERS INDUSTRIAL UNION Ot CANADAN itäinen piiri. Kirjevaihto-osote om Alf. HauUmiki, 223 S«cord St., Port Arthnr. Ont. Rab&1äbe)'Iu*t on tehtävä rlläoIcTaUi oaotteella- S.'!. NOLALUN o«a«ton kokoukaet pn jokaiae» kuukauden 2 :nen Bunnuntai kello 2 i.p. Kirja- Taibto-oaote: Frank Nurmi> No':aIo. P.A.D., Ont S. J. MONTREALIN OSASTON TYÖKOKOUKSET pidetään osaston buonenstolla, 239 St. Antoine St., jokaisen- kuukauden ensimäisenS sunnnntaina, kello 3 illapäiv^llä. Johtokunnan kokoukset aa* mana päivänä, kello 2 iltapäiviillä. Osaaton kir. jevaihlo osoite: S. }. Montrealin oaasto, 239 St. Antoine St., Montreal. Quebec. tcteuttammen ei tapahdu samalla ta-: kamppaUussa on siemenviljan riittävällä kaikilla Neuvostoliiton alueilla, vä varaaminen Neuvostohallituksen sillä joillakin alueilla ei ole kovinkaan päätöksen mukaan on tähän tarko-paljon vapaita maita, kun taas toi- tukseen annettu 17 miljoonaa puu-set alueet voivat laajentaa k-ylvöalaa ^ taa siemenviljaa. Kevätkylvön tunaa-enemmän kmn 7 prosentilla. Näinol- miseksi maatalouskoneilla on haUitu? Ien on ohjeitten mukaan joittenkin' luovuttanut 207 milj. ruplaa. Tällä ei alueitten laajennettava kylvöalaa vain kuitenkaa;iJ,-oida täydellisesti peittää 3—4 prosentilla, kun taas toisten alu. eitten on laajennettajp^a 12 prosentilla ja enemmälläkin. Neuvostoliiton keskushallitus on antanut liittotasavaltojen hallituksille ohjeenaan seuraavat konkreettiset tehtävät kylvöalan laa- korkeimman" kansänia*lou7n7uvoston jentamlseksi tulevan kevätkylvökamp- on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta paUun aikana: Neuvosto-Venäjän on maatalouskoneet. \'älineet ja varaosat kylvettävä 48 nuljoonaa hehtaaria ja j lähetettäisUn hy%'issä ajoin paikka- Ukrainan neuvostotasavallan — 12 kunnille. maatalouden konetarpeita. Maatalouskoneiden riittämättömyyden johdosta on kiinnitettävä erikoista • huomiota koneiden tarkotuksenmukaiseer jakeluun piireittäin. Neuvositliiton Kollektiiviset taloudet ja kevätkylvökamppailu Neuvostoliitossa Viime vucnna sai kollektivisoitumis-liike maataloudessa laajat muodot, e-rittäinkin vähän ennen kevätkylvö-kamppailua. Tällaista liikettä voidaan odottaa tänäkin \'uonna. Sivutulojen ollessa riittämättömiä vei köyhä talonpoikaisto kohottaa aineellista tasoaan pääasiassa vain lisäämällä kylvöalaa ja kohottamalla satoisuutta. Tätä kuitenkin vaikeuttaa suuresti se, että köyhillä yksityisillä talouksilla ei Useinkaan ole hevosta ja riittävästi välineitä. On siis täysin lucnnolUsta, että työtätekevä talonpoikaisto hakee ulospääsyä kollektiivisista talouksista, jotka heikentävät hevos- ja välinepuutetta. Kevätkylvöön valmistautuessa on käytettävä hyväksi kaikki mahdollisuudet elinkykyisten kollektiivisten talouksien muodostamiseen. Samalla on tehtävä työtä jo toimivien kollek-tUvisten talouksien lujittamiseksi. Miltei itsestään muodostimeet kollektiiviset taloudet, jotka syntyivät viime vuonna, eivät ole vielä läheskään lo. pullisesti muodostuneet ja yksi kaikkein suurimmista puutteellisuuksista on näiden kollektiivisten talouksien pienuudfTsa; Niitä on lujitettava. Mitä suurempi cn kommuuna talii inaa-talcusartteli, sitä. vähemmän se tar-vit. see hevosvoimaa, välineitä ja työ-käsiä kutakin peltoyksikköä kohti Tällä hetkellä ovat kollektiiviset taloudet turvatut vetovoimalla (hevosilla, traktoreilla j.n.e.) vain 57 prosentilla. Talouksien laajentuessa tämä prosenttimäärä huomattavasti kohoaa Kollektiivisten talouksien tehtävänä on tänä vuonna laajentaa kevätkylvöjen alaa 2,168 tuhanteen hehtaariin viime \aioden 891 tuhatta hehtaaria vastaaii. Kollektiivisille tojcuksille tUi-laan antamaan valtiolainoja 65 miljoonan ruplan edestä. Tämä summa on käytettävä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Erikoisen tärkeätä on, että luoton avulla annetaan kollektiivisille talouksille voimakas sysäys laajentumisen ja teknillisten maa-parannusten käyttöön. Maatalouksien kollektivisoitumisliike laajenee ja lujittuu. Siihen on saatava vain enemmän suunnitelmallisuutta ja maaseudun väestön alotteelll-suuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. — P. K. Sananen maidon puolesta s. J. KIRKLAND LAKEN osaston Box 240. Kirkland Uke. Ont. oaote oai ^. J. PORT ARTHURIN OSASTON kokoukset joka kuukauucn rnsimäinen »unnuntai, johtokunnan kokoukset joka kuukauden toinen ja viimeinen Jiaanantai. näytelinäseuran kokoukset joka toinen keskiviikko, naisjaosto kokoontuu joka ensimäi-iien *a >.oInias tiistai kuukaudessa. Kaikkien ko. koosten aika on kello 8 illalla. Kirjeenvaihto-osoite 316 Eay St.. Port .\rthur, Ont. S. J. POTTSVlLLEN oaatto No. 14, Porcapln». Ontario. TYÖLÄfSNA;iSTEN LIITON POTTSVlLLEN OSASTON kokookKt pidetään kaksi kertaa knnaaa, ensimiinen ja kolmas keskiviikko. Tfökokonk- •et ollen ensimäinen kesluTiikko kello I päivällä ja objelmakokonkMt joka kolmaa keskiviikko klo %8 illalla. Osoite C. To. Liiton Suomalainea Osasto, Porcupine, Ont-, Can. S. J. R03E CROVEN oaaaton kokonkaet pidetU» joka kuukauden toinen aannantai- klo-2 j.pp.:— Kirjeenvaifato-osote: T. Kokkonen, Roa« Ctove, P.O. Ontario. S. J. SAULT STE. MARIEN OSASTO NO. S työ-kokoukset pidetään joka toinen maanantai, alkaen kello 8 {.p.p. omalla haaliila. Oaoite: 126 Thompson St., Saolt Ste. Marie, Ont. S. J. SOUTH PORCUPINEN oaaaton tr3k{>kenka«i pidetään joka knakasden koiaaateiu auanaa-taitu, kello 2 i.p. Oaote: Box 528. SOtNTULAN OSASTO (Canadan SaoauUiaaa Ib jeatön Oaaato 56) kokoontaa omalla Haalilltar Joka knnkaaden cnairaäiaenä aaaasnlalna fccllr 1 päivällä. Oaote: Sointui*, B. C. SLDBURYN OSASTON NO. 16 kirjeenraihto-oaote on: S. Osasto, Box 26, Sudbury, Ont. S. J. TIMMINSIN oaaaton kokonkaet pidetiäa |oka toinen annaontai. Oaaaton kirjevaibto^oaolat S Oaaato, Box 1090, Timmiaa. Oat. Paikkakannal-la on edittrmäasäjärieatärtrainea kalvaate. U Dietaätyöläiaten järjeatöön. S; J. TORONTON oaaaton trökokookaet pldefiSa Torontoa Snomalaiaen Searaa haoneaatoUa. Broadriev Ave., jokaiaen ksakandea «nalmlhiBi ja fcolmaa anananta^illa, alkaca keO» tM Objefana- ja keaksalelnkokonkaet pidetään Jokai aen konkandea toinen ja neljSa •ananxtal.Qta. alkaen keUo 8.00. Oaote: K. S. Oaaato. ST Bro«dvie« Ave. . J. WEBSTER"S CORNERIN oaaaloa kt&oakaei pidetään ensimäinen annoantai knaaaa. Kirjaca »aiitoKiaote; O. Salmi, Webatei'a Comcr. B. C S. / . VANUPIN oaaaton konkanaikokookaet piä» Uän joka knokaoden 3» aunnnntai kln 2 j.p.p PosUoaote: Qnarti, Oat. S. J. VANCOirVERiN OSASTON No. SS kokona oa jokaiaen konkaoden toisena keskiviikkona keUo 7J0 nialU CUoton HaaliHa, 2605 Peader Street Eaat. AMERIKAN VORKERSPUOLUEE» 5noa«ilaia» Toinuaton, SnomalaiatiB TTÖräenrtdiar»*» K«a knkaeo ja KäTttäraaiiton oaottect orat: Flaalii Federation. 1000 Belmont Ave.. Cbieaga Kaikki kiijeeavaikto Ja rahalälietjkaet «a tefe tivi ylgqaiaitnna «aottecHa. •naitolaitteet. ihmisen lervej'den edis-äjinä ja ijän pidentäjinä. Maito voi Ton-ata täydellisesti lihan ja. munatkin, ollen hinnallensa tavallisesti nll. tä halvempi. Miten paljon eri paikoissa maitoa käytetään? Maidon muodossa (voi, juusto pois luettuna) kulutetaan .sitä vuodessa yhtä ihmistä kohti: Tukholmassa 276 litraa,») Tanskassa ja Sveitsissä 250 'itraa, Jerlinissä (v. 1913) 117 litr. keskimäärin Saksassa (ennen sotaa) 232 !itr.. Hollannissa 157 litr., Amerikan Yhdysvalloissa 159 litr., Canadassa 98 iitr. Petroskoista tietoja puuttuu, mutta kaikesta päättäen on tuo luku pieni, huolimatta siitä, että siellä on kaupunkilaisilla paljon karjaa. Maidonsaantia on lisättävä. Nyt onkin se jo mahdollista, kun kaupungin maitola voi täyttää tällä erää kaikki tilaukset ja lähitulevaisuudessa järjestää kuljetuksen .suoraan ostajan kotiin. Maito on siellä täysin tyydyttävää laatunsa puolesta. Joskus toiste siitä, mitä eri laitteita maidosta voidaan liotioloissakin valmistaa. Maidon käyttöä on tästä lähin lisättävä. Tämä kuuluu emännille ennen kaikkea. Agr. S. P—cn. "Lypsylehmä on- ihmeellisin laboratoriot— maassa kasvavan ruohon, pellolta saadut kasvirehut muuttaa se ihmiselle kaikista sopivammaksi ruo-ka- aineeksii Tässä ruuassa löytyy juuri ne aineet, jotka oppineet ovat havainneet välttämättömiksi ihmisruumiin terveydentilan pysymiseksi kor-keinrniaiJa tasolla. Ilman lehmän maitoa lapset kuihtuvat, aikuisten voimat vähenevät ja koko ihmissuvun elämän energia luisuu alaspäin: Lehmän utare on nuoruuden salaperäinen läh-äe". Näin kirjoittaa eräs tiedemies, prof. Londen. "Kansalaiset käyttäkää enemmän maitoa, se takaa teille parhaimman terveyden tilan". Tähän tapaan kuuluvia lauseita nähdään kaupungeissa ja maaseututeiden risteyksissä P. A. Yhdj-svalloissa tuhka tiheään. Tämän maan tiedemiesten ohjeiden mukaan maidon ja £en tuotteiden tulisi tyydyttää kokonaista 44 prosenttia siis melkein puolet ihmisen ruumiin tarvitsemasta energiamäärästä. Tue ohje ei ole suinkaan tuulesta temmattu, se on suuren ja uraauurtavan tieteellisen tutkimustyön tulos. Mistä johtaa tao maidon erinomainen vaikatas ja teho? Ennenkaikkea siinä. . että maidossa löytyvät kaikki ihmisruumiin tarvitsemat ravintoaineet. Ne ovat siinä tä-män ohella mitä sopivammassa suhteessa keskenänsä. Näiden joukossa on myöskin erilaisia vitamineja eli n.k. lisäravintofak-toreja (joiden tarve ja olemassaolo todettiin vasta 2—3 vuosikymmentä sitten). Nämä varjelevat lasta luun-pehmenemiseltä, edistävät ja kiihoit* tavat sen kasvua jne. Eräänlaiset "entsymit" edistävät ruumiin tautien vastustuskykyä. Onhan rintaa imevä lapsi niin vastustuskykyinen tarttuville taudeille. Monella epäterveellisellä tuotantoalalla, m m. tupakansavulla täytetyssä huönecs» sa myrkytetylle ruumiille, on se huo. mattavana vastamyrkkynä. Kumi-, räjähdysaine^ jmnä monissa muissa kemiallisissa tehtaissa (myös khrjapal-nossa) annetaan maitoa lääkkeen asemesta valtion eli tuotantolaitoksen laskuun. Monissa taudeissa on maito ainoa yksi parhaimpia ruoka-aineita. Nuo-rentavasti vaikuttaa se vanhuksiin ja elinvoimansa kadottaviin ihmisiin. Maito ei vaivaa suolistoa, koska se sulaa melkein täydellisesti verrattain helposti. Se ei muodosta suolistossamme, eikä ruumiin kudoksissa sellaisia yhdistyksiä kuten eräät muut ravintoaineet joiden-kasaantumisesta ruumis karsii. Päinvastoin maito ja maito-ruuat ehkäisevät mädätys- yjn. vaarallisten pienoisoUoiden toimintaa suo-4 päJsmatkaUi joille, kuin myöskin vii Maailmassa tapahtuu monenlaisia asioita ettei niistä kaikista saa selvää onko ne tyhmyyden kontolle luettava, vai biessanko t i l i l l e ne säl y t t ä i s i . Olisi tässä taas kerrottavana juttu, joka tapahtui Selkävaa-rassd tammik. 20 päivänä vuonna 12 jälkeen Lokakuun vallankumouksen. Ja se juttu on niin tosi, että Mari itsekin sen voisi todistaa, jos ei olisi veteen mennyt. Oli päästy rostuosta siirtymään e r ä i t ä päiviä, nimittäin vanhasta rostuosta. Ja juuri sen ja suuren pyhän välinen aika alkoi tuottaa akoille iloa ja mielipahaa, juoruja j a juonia, y l i m ä ä r ä i s t ä mielityöta, sillä se aika on naima-aika. Silloin y h d i s t e t ä ä n pareja; kutka menevät jo itsestään suuressa viisaudessaan j kutka taas j ä t t ä v ä t tuhmuuksissaan J tämän t ä r k e ä n toimituksen akkojen huostaan. Prihat useinkin turvautuvat akkojen apuun taivuttaessaan m i e l e s s ä p i e t t ä v i ä ä n , eivätkä no neits y e t k ä ä n kieltäydy samasta avusta, jos heillä on kierroksessa joku i-ei-ma priha jonka ympärillä on tullut h y ö r i t t y ä kuin kasi kuuman huttu-padan ympärillä. Tässä tapauksessa uskoi Pesa asiansa akoille. E r ä ä n ä iltana istui Mari kaikessa rauhassa viplomassa värttinäiinsä, kun Varvana astui sisään. Varvana oli hyvin liukaskielinen akka ja liik-kui usein h ä m ä r ä p e r ä i s i n ä asioilla kylässii. Siksipä, kun hän ilmestyi taaskin p i r t t i i n viilähti Marian mieleen, että hänellä varmaankin oii jotain tavallisuudesta jioikkoavaa mielefsään. — .\ivin v ä r t t i n ä ä vaan, sanoi Varvana. Konsapa sittc lävähätlo, kun ainbos k e t i ä t ä ä n .. — Äijän kulutetaan, vastasi Mari. Enämpi pitäisi vieläkin. \'ähäksi käy. Varvana siirtyi tuttavMlli.-^csti Marin viereen ja kuiskasi hänen korvaansa: — Työnnettiin minut apiallckin. — Noo — kempä työn.si? kysyi Mari. — Haritanan Pcsa. Käski .«inulta tiedustaa lähtisitkö hänelle mutsok-si?. Mari h ä t ä ä n t y i . Hän ei voinut va.stata. Veri kiersi kiivaasti ja sydän jyskytti. Hän heitti .kehruunsa ja pistäytyi ulkona j ä ä h d y t t e l e - mässä, tuli sisään takaisin j a istuutui hetkeksi. Varvana piti häntä silmällä, mitä hänen uutisen.sa saisi aikaan hänessä. — En tiiä — mennä vai ei — mennä vai ei, luki Mari enemmän itsekseen, — Kas, mennä tiety.sti, mennä, koitti Varvana hypnotiseerata Mar i a . Pesa on hyvä poika, raataja moinen, viinaa vähin juo ja korttia ei äijää kisaa. Hyvä on Pesa — hyvä. Mari tunsi Pesän kuin omat kymmenen sormeaan! Kuitenkin Var-vanan. kehuminen .«ilitteli jonkun- ULAIIKSU TYÖVÄEi£HDEI£ -VÄLITTÄÄ VAPAUDEN KONTTORI Asiamiestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisille t y ö v ä e n lehdille, v&an voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ottaa tilauksia kaikille allaole^ i l l e työväen lehdille ja l ä h e t t ä ä konttoriimme maksun seuratessa mukana. V i l U i t u m a tiUuktia •euraaville tySväenlebdillet T H E WORKER. viikkolehti, Toronto, O n t , vk. $2.00, V-> v. $].00 T H E YOUNG W O R K E R . Toronto, O n t . vuosikerta 50 T H E YOUNG C O M R A D E , Toronto, O n t , vk ^ D A I L Y W O R K E R , Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta „ ^ , , ^ " o s i , ^ e r t a $6.00, vuosik. $3.50. 3 kk. 2.00 Y O U N G W O R K E R , Nuorten Työl. L i i t o n 2 kertaa kuussa Chicagossa ilmestyvä julkaisu, vuosikerta I.OO T H E YOUNG C O M R A D E , Työväenpuolueen lastenlehti, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta .50 T H E C A N A D I A N L A B O R M O N T H L Y , k.iukausijulkaisu, Toronto, O n t , . . . . . 25 •. kpl., l rh. 2JSO W O M A N W O R K E R , naisten lehti, ilmcstjy Torontossa, Ont. hinta 1 vk $1 OO L A B O R D E F E N D E R . kuukausijulkaisu I.OO I N T E R N . P R E S S C O R R E S P O N D E N C E , 1 vk. $6.00, % »k. 3.SO P O H J A N VOIMA, Oulu. p ä i v ä l e h t i ; vuo.sik. $10.00, \i vk. 6.00 TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikos.sa; vuosik, $6.00, V , v. 3.S0 7/S.\V0N TYÖ, Kuopio. 3 k e r t viikossa; vuosik. $6.00, XC v,. 3.50 T I E D O N A N T A J A , Helsinki, p ä i v ä l e h t i , vuosik. $10.005 i / , v. COO L I E K K I , Helsinki, viikkolehti vuosik. $3.00; Vo v. 1.7S TYÖVÄEN L E H T L Tampere, 3 k. viikossa, 1 vk. $6.00! V> v. $XSO UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lohti, ilmestyy New Yorkis-sa. Tilaushinta vuosikerralta 6.00 N Y TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Ghi-saRossa. Tilaushinta vuosikerralta 2.SO TYÖVÄEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushmnnt vuosik. $2.00, puoli vuotta N O R R S K E N S F L A M M A N , ruotsalainen lehti. Lulca, Ruotsi, vk. $12.00. puoli vuolta , 6.00 ITÄ J A LÄNSI. 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, i / , v. $2.00 T U I S K U , Suonien vasemmi.stolaisten pilnlehti, ilmestyy kerta kuussa IG-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, l/> v. 1.50 K O M M U N I S T I . Leninfrrad vuosik. $4.00, V> vk. 2.00 TYÖLÄISNAISTEN U R H E I L U L E H T L Helsinki. Kerta kuussa. Vuosikerran hinta $1.75, puolivuosikertaa NAISTYÖLÄINEN, Helsinki. Kerta kuus.sn. 1 vuosik. N O U S E V A V O I M A . Työv. urheilupoikain lehti, Helsinki, 1 vk. TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere. 1 vk. P U N A I N E N K A R J A L A , Pctrozovodsk, Russia; 3 kertaa v i i - ko.ssa: vuosikerran hinta $9.00, puolivuosik. V A P A U S , Lening^rad, 3 kertaa viikossa 1 vk. $6.00 i/v vk. R E V O N T U L E T . Oulu vuosik ., : P U N A L I P P U , Helsinki, vuosik. TYÖRHES, päivälehti, Superior, \Vis., T O V E R I , päivälehti, A3tor«tj, Ore ETEENPÄIN, päivälehti, \Vorcestcr, puoli vuosikertaa P U N I K K I , pilalehti, Superior, Wi8., 1 vk. $1.75, i / , vk, T O V E R I T A R , naistcnlehci, Astoria, Ore., 1 vk. $2.00, J ^ v. METSÄTYÖLÄINEN, kuukausijulkaisu, Port Arthur, Ont yksity»snumcrot 15 s e n t t i ä , 1/, vk. 75c., 1 vk. " C O M M U N I S T I N T E R N A T I O N A L " . Kominternin englanninkielinen virallinen lehti, ilmestyy kuukouaittain, vk. $2.50 puoli vuosikertaa ; IJIS TYÖLÄIS- J A T A L O N P O I K A I S N A I S T E N L E i l T I , kerron kuukaudessa, 1 v.ufisik. . 2.0O Ylläolevista lehdlsttt m y ö n n e t ä ä n aBiami».*...ie p a J k k i o tB visai» taksan mukaan. 1 vk. $6.00, V-f vk. . . . l vk. $6.00, W ». Mass., 1 vk. $7.00 I.OO I . 7S 1.25 2.0O 4.50, 3.7S 3.( 2.00 3.25 3.2S 3.75 1.0S 1.15 VAPAUS, Box 61% aSudbury, Ont ') Tiedot vanhat, nyt on kulutus lisääntynyt. Ettekö ösaa englantia tai osaatteko sitä liian vähän? N i i n " k o v a p ä i s t ä " suomalaista ei olekaan Kanadassa, jota emme saisi oppimaan laajaa englannin, kielen kurssiamme väheihmässä kuin vuoden ajassa. Lähettäkää heti osoitteenne meille (ja 10c postim.), niin me pidämme huolen lopusta. (Tr) Suotnen Kieliöpisto, Terijoki, Suomi. listossa ja edistävät niiden köpailijain ruiuniillemme aivan vaarattomien bak-tenlajien lisääntymistä. Tähän il;:uöön perustui m.m. tiede-miehemme Ilja Metshnikovin hapan- Erik Piiraisen PartiirHiike, Tupakluiluiappa ja P A L L O R U U M A s i j a i t s ee 67 LANG STREET, COBALT, ONT Naictcn hioksia myo» leikataai. Matkaili jakoti Siistiä huoneita vuokrataan tila-kottain vakiintuneille asukkaille. Kahvia myös tarjcllaan. A. Kovanen, 1334 St Antone St, Montreal, Que. verran Pcsan huonoja ominaisuuksia, Maamo kun tuli, niin hänkin vielä, että — No mennä pitää, mennä pit ä ä . Eethän sie moista jjrihaa .saa muualta. —- En tiia', mennä %-ai ei, mennä vai ei, huokaili vain Mari. M a r i l l a oli herkkä tunne-elämä, vaikka hän muuten oli yksinkertainen, eikä voinut niitä tunteitaan i l maista kellekään sanoin. Tuollainen suuri,, mullistava tapaus huumasi häntä ja se hänet suorastaan juovutti. Hän oli horjahtanut tasapainostaan kuin langalla kävelijä langaltaan. Eipäs siis ollut kumma vaikka hänet puhuttiinkin "ympäri" j a pantiin menemään pojalle josta hän ei vähääkään pitänyt ja josta hän tiesi, Varvanan .silittelyistä huolimatta, e t t ä hän oli 'oikea kortti-pukari ja joi viinan vaikkapa se olisi tehty Säämäjärven miehen laatuun nuusnikan alasesta. Pesän kotona valmistaudutaan kosille. Oikein korjan kera, kahdella hevosella on määrä matkata Marin luo. Hevoset ovat jo pihalla valjaissa j a melkeimpä värisevät vilusta, odottaessaan sisällä kähnijöitä. Ne eivät tienneet miten t ä r k e ä s sä toimituksessa talon väki siellä oli. Suomesta tuotu valkoharjaneh hevonen vilkasi, l ä h i n n ä ollen, ikkunasta sisään, jonka eräs kolkka oli kuin ihmeen kautta s ä i l y n y t jäätymiBeltä. Rahvas näkyi siellä vetelevän pääl-lyssobia ylleen. Pöytä oli vedetty suurentsuppuun j a sillä oli suuri kokonainen limppu j a .sen päällä suola-astia. Kun he olivat vaatteissa, läksi isäntä k i e r t ä m ä ä n pisintä tietä pöydän taa, vaikka yhdellä askeleella muuten siihen olisi p ä ä s s y t toista t i e t ä . Hänen p e r ä s s ä ä n asteli Pesa, h ä n e n poikansa. Pesän jälkeen tuli i s ä n n ä n veljen akka, sitte isännän v e l i , hänen jälkeensä vielä eräs. I s ä n n ä n esimerkkiä seuraten istuivat kaikki penkille. — No, ota! Sinä ensimmäisenä, sanoivat akat isännälle. I s ä n t ä otti hyppysellään .suolaa astista jä pani suuhunsa, kuin puru-mJes iskee mällin leukaansa. Toiset perässä . Senjälkeen noustiin ylös ja kaikki, paitsi Pesa, kaivoivat taskuistaan rahaa, a.%ttJvat ne leivän päälle, josta Pesai ne mielihyvin korjasi — tupakkarahoiksi vai miksipä lienevät olleet. Sitte painuttiin ulos, vanhojen akkojen toivottaessa l ä h t i, joille hospotiaan — ei tainnut ollakaan. A j e t t i i n komeasti M a r i n luo. Hevosten m e t s ä t ö i s s ä j ä y k i s t y n e e t koivet koittivat t y y d y t t ä ä i s ä n t ä v ä k e n sä toivomusta m e n n ä kovasti. Ja sen noustiin reestä Marin kodin edust a l l a. Voidaan Fänoa mitä tuhansia ju puhua paljonkin t ä s t ä asiasta, mutta loppujen lopuksi meidän on todettava yksi to.siasia: E t t ä Pcsa palasi kotiin -Mari uponneena korjan hein i in hänen sylJinsä. Ja Pesällä oli nyt akka. Marin sydän oli kuitenkin kotona ja jäi sinne, eikä .•jiirtynyt Pe.san omaisuudeksi. He kapinoi t ä l l a i s t a väkisihnaimista vastaan ja piti Maria yhä edenccn kuin radaltaan suistuneena. Mari itki, itki eron kyyneleitä. Niinkuin se olisi mitään auttanut! Kylän lakeihin oli alistuttava, jos olit viisaK, niin sovinnolla, mutta tuhmuus rangaistiin vielä kovemmalla kohtalolla. Mari oli niitä tuhmia. Kylän akkojen yhteisrintamaa on yhden tytön mah-dotan voittaa. K u l u i yö — hirmuinen yö. Aamulla koko kylä tiesi, e t t ä Pesa on' pinossa. Huhut kiertelivät — — niillehun ei voi mitään. Kyseltiin Mariltakin ja Mari kokemattomana kertoi mitä tiesi. Mutta siitä juoksua tuli akoill e ! Kuka iloitsi onnettomuudelle, kuka tuskeuksissaan hautoi kostoa. Sanottiin tuon asettaneen ajan sille kannalle, »anottiin tämän «en tehneen, mutta selvää ci kuitenkaan i l k i t y ö n t e k i j ä s t ä saatu. Tuosta miett i m ä ä n , millä ponsi parannetaan. Lääkäri — —. Kuudenkymmenen kilometrin pääs.sä — — —, Tietoniekka kolmenkymmenen . Puolet edullisempi on mennä jälki, maisen luo. Senhän voi kuka hyvänsä laskea. Illalla Pesa Iäksi. Viipyi seuraavan päivän. Ja toisen' päivän iltana saapui kotiinsa, kun ensin noita oli matkalle lähtiessä varoittanut, ettei saa puhua ainoankaan ri.'!tin-sielun kanssa, vaikka kultakielin ky- .«ieltäisi. Nimittäin kielto kö.skj vain paluumatkaa. Mari oli sillä aikaa istunut ja itkenyt. Eikä hänelle ollut mikään ilosanoma Pesän saapuminen. NeuvoKtos.sa t a p a t i u i r e k i s t e r ö i n t i. Kun ei ole lakien kanssa ollut tarpeeksi yhtcydeB.sä, saattaa käydä niinkuin kävi nyt, ettei Marilta kysytty haluaako hän menriä Pesälle vai ei. Marilla oli vaistomainen tunne siitä, e t t ä oli s ä i l y t e t t ä v ä oma vapautensa. Ja t ä m ä n vaikutuksesta hän %aati, e t t ä rekisterikirjaan oli m e r k i t t ä v ä hänen oma nimen.sä, eikä Pesän sukunimeä. K a i k k i h ä m m ä s t y i v ät — Eihän se m i t e n k ä ä n sovi, sanoi hänen mjiamonsa. — Pahoimpä käsket kirjoittamaan nyt, sanoi puheenjohtajakin. Pitää muutapa heillä kirjoittaa miehen sukunirni. Seuraavina päivinä oli Muri sekaisin. Hän puhui joutavia, sckaiaxn m'jnivät häneltä sunat ja asiat hon sotki toisiinju. Tästäkös taa.H sxiivut akat juttua. Ja tytöt, Marin lapsuuden toverit, häntä pelkä.sivat ja juoksivat hänet niihdessään pakoou. — Oi —•- — huima ~- huimutl kirkuivat hi pelästyköissään. J a kokf> kyljissä oi puhuttu muulla kuin Marista. Menitpä mihin taloon tahansa, niin Maria murniltitrr.. Tuosta ennen niin rauhollLscHta jar hyvästä t y t ö s t ä oli tehty fcyi5h: hirvitys,. jota mainittiin pilkaten,. «n-Lvr-tellen, peläten ja inhoten. — Tätä en kestä, huokasi Marf vihdoin. Menen veteen. Hiiben loppukoon tämä asia. Älköö'n rainustu olko enää haittaa ristikonHalle. Mit ä ä n epäilyksen aihetta osoittamatta poistui hän p i r t i s t ä . Hän painoi huivia päähänsä, pyyhkäisi kuumefaclle otsalle valahtaneet hiuksensa sen a l le ja vilkasi, seuraako häntä kukaan. Ef. Yksin hun o l i . ' Kiirehtien, melkein juoksussa hän painui alas r a n t a t ö r m ä ä joen jäiille, jossa, paksu sumu osoitti olevan virtasnlan. P ä ä s t y ä ä n jäälle alkoi hän juosta sulaa kohti. Lähellä j ä ä n laitaa pysähtyi hän, kääntyi kylää kohti ja sanoi: — Nyt lähtee väärä ihminen t ä s sä. Jääkää te oikeat tänfte viclii kotvaksi. Mutta ennen lähtöäni minä teidät kiroan — kiroan — kiroan! Hänen äänensä kailtui kyy-neleitten lomassa kylään, jossa hyvät ihmiset puhuivat Marista j a panettelivat häntä. Kaksi — — kolme iiskelta v i e l ä !. Kuului kirkaisu — — hetken pyöri vesi pienenä k i e r t e e n ä j a sitte kierre pysähtyi j ä ä n reunaan- Eikä mikään j ä ä n y t o.soittamaan Marin hautaa. J a tämä tapahtui X I I vuodella Jälkeen Lokakuun vallankumouksen. O. Johan.s-xjn. S U O M A L A I N E N PARTURI otan vastaan kotonani kaikkea parturialaan kuuluvaa työtä (toinen kerros). (T 426 E L S S A C L A DE Queen St-, Toronto, Oat- Mari katsoi apua etsien ympärilleen, mutta sitä hän ei löytänyt. K a i k k i olivat tiukkoja. Pesän suku-nimi oli otettava. Ja siihen asia p ä ä t t y i . Mari katseli miten hänen ne suorittivatkin " p i t k i e n kaurojen" i vapautensa k a h l i t t i i n tuohon kirot-suosiollisella avustuksella. P i a n 1 t*u un n^iim^^e.e.^n . 1 PALLOHAAU i a PARTURI LINDFORSIN SAUNAN yläkeTra»- sa. Pallot pyörii, tukka lyhenee ja parta siliää, CT») A A R O K I V I N E N, Box 23, Kirkland Lake, Ont- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-03-14-03