1929-03-14-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 62 — 1929 Torstaina, maaliskunn 14 p:nä—Thnr., March 14 Sivu 7 J U O K A A Iiemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale, y.t& byviksi tmmettnja pehmeitä jnomia. Tilaukset toinutetaan nopeaan j a huolella. ORANGE SMASH BOTTLING WORKS Box 1749. 61 Birch St.. K - Tunmlns. Osz.—^Telef 646 J . - — K . A-MerikaUi* Timmmsin Suomalainen Poikatalo Alex Koskelan Saima Avoinna 4 kertaa viikossa: Keskiviikkona, torstaina, perjan* taina ja lauantaina. Puhelin 696W. 75 REA ST. N. . TIMMINS Suurin kirous Pakojen tilaiis on edullisin tehdä J . E . Eimekselta. Lähellä saomalaista haalia. 58-4 Ave. Timmins, Ont valmistaa ruokaa aterloittain Ja päivittäin. Järjestyneet voivat jäsenyyteen liittyä. Box 520 59 Balsam St. Timmina, Ont XLÄtOITTAKAA VAPAUDESSA Imperialistinen rosvous, sotahuUuas sotavarustelu on koko ihmiskunnan suurin onnettomuus, suurin kirous. Se on ennenkaikkea työtätekevien ihmis, ten suurimpana kirouksena. S? nielee meiltä voimat ja varat. Se nääim]rt> tää kansat aseiden, rasitusten ja sotaverojen painon alla. Se on aina ollut hirveä kirous. Se on lyönyt kansat yhä uudelleen ja uudelleen verisiin sotiin kaikkine kau-heine seurauksineen. Enemmän kuin mikään muu komento on imperialistinen sotakomento raaistuttanut ihmisiä. Sen ihanne on rosvous, murha ja ryöstö. Sen kintereillä on aina' kulkenut rikosten röykkiöt. Sille ei ole koskaan merkinnjt mitään luotujen arvojen tuhoaminen, imperialistisen sotalaitoksen hedelmänä leviävät köyhyys, keuhko- yjn. tarttuvat taudit. Imperialistista sotakomentba vastaan taisteleminen on samalla taistelua mo- THE FINNISH BAKERY Valmistaa leipää ja leivoksia. Tarioaa yleisön käytettäväksL Ulkolähetykset toimitaan täsmällisesti. THE FINNISH BAKERY, Box 229 M. Raitanen, omistaja Kirkland Lake, Ont. UUSI SAUNA Avattu yleisön kaytettavaksL Avoinna: Tiistaina, keskiviikkona Ja perjantaina klo l:Ita ll:sta Lauantaina klo l:sta l:teen yoUa Huom.! Hierontaa j a sairaanhoitoa annetaan. Mrs. Alma Aarsiio Box 332 — 52 Dat, M Ave. KIRKLAND LAKL ONT. MIUTOIME Suosittelen yleisön käytettäväksL Maito maukasta j a puhdasta. Kotiin ajo päivittäin. A. Serenius Box 727, Kirkland Lake, • OnUrio Poika, jonka kuula tavoitti aidalla äkkiä pyörähti ja jäi aitaan riippumaan jalat ylöspäin. Iso solakka nainen päästi hiljaisen valituksen ja vaipui maahan. — Kirotut . . . . joku huusi. Joukko liikkui hitaasti ja synkkänä eteenpäin, korjaten kuolleita j a haa-vottuneita. Muutamia miehiä asettui sen rinnalle, joka puhui sotilaiden kanssa, ja katkaisten hänen puheensa myöslvin huusivat, vakuuttivat päättömästi, tuskalla ja kärsimyksellä. Äänissä kuvastui vielä nalvi usko totuuden sanan voittoon, tahtoen osoittaa julmuuden ajattelemattomuuden ja hulluuden, painaa ajatuksiinsa, että se oli erehdystä. Yrittivät ja tahtoivat saada sotilaita ymmärtämään heidän vastentahtoisen osuutensa Mpeän ja kelvottomuuden. Upseeri veti revolverin tupestaan: tarkasti sitä huolellisesti ja astui ryhmän luo. He väistjrivät hänen edestään hitaasti kuten vyöryvän kiven e-destä. Sinisilmäinen isopartalnen mies ei hikkunut paikaltaan, ottaen upseerin vastaan kuumilla sanoilla, viittauksena osoittaen ympärillä olevaa verta. — Millä te tämän teette oikeutetuksi? Sitä ettei voi tehdä. Upseeri pysähtyi hänen eteensä, r y pisti kulmakarvojaan ojensi kätensä. Laukausta ei kuulunut, näkyi vain sa> vu, joka ympäröi mvtthz^jkn käden kerran toisen Ja kolmannen. Kolmannen laukauksen jälkeen m'*hen jalat taipuivat, hän vaipui taakseiÄin Ja viitaten oikealla kädellään kaatui maalian, Jokapuölelta hyökättiin murhaajan päälle — hän perääntyen o. jensi jokaista kohti revolverinsa..... Jc^u nuorukainen kaatui hänen jalkoihinsa, hän työnsi saijelin nuorukaisen mahaan Huusi kiljuvalla äänellä, hyppi jokapuolelle kuin pahantapainen hevonen. Joku heitti häntä lakilla kasvoihin, heittivät verisillä lumlkappaleilla. Hänen luokseen juoksi vääpeli ja muutamia sotilaita työntäen pistimet eteen — silloin hyökkääjät väistyivät. Voittaja uhkasi sapelilla heidän peräänsä ja sitten äkkiä laski sen alas ja vielä kerran työnsi nuorukaisen maassa makaavaan vertavuotavaan ruumiiseen. Taas puhalsi torvi. Ääni kiiri ilmassa kuin piirtäen sotilaiden tyhjät silmät, upseerin rohkeuden, punaisen miekan kärjen ja riippuvat viikset. Veren elävä punainen väri kiihdytti silmää ja veti sitä puoleensa, nostaen juovuttavan ja villin halun nähdä sitä enemmän, kaikkialla. Sotilaatkin v i l kastuivat, pyörittivät päätään näsrttä-en etsivän kuulilleen eläviä maaleja.. Upseeri seisoi sivulla j a heiluttaeö miekkaansa huusi jotain katkonaisesti, v i l l i s t i . . . . Jokapuölelta kuului hänelle vastaukseksi huutoja: ^ Pyöveli — Hylkiö. Hän alkoi järjestää viiksiään. TyöTäinen! Oletko imdistaBiit t9aiiksesi? hinä Martti Pihkala ja Aarne Sihvo Epäilemättä he olivat noiden "ovelain ja hauskain" konnuuksien oikeita isiä. Nyt näistä edellinen on Suomen rik-kuriarmeljan j a jälkimäinen Suomen sotilasarmeijan ylipomona. Heidän rikolliset puuhansa Usääntsrvät. pahenevat ja jatkuvat. Mutta lähenee myöskin tilinteon hetkL Eräissä lahtarikirjoituksissa väitetään, että punaiset myöhemmin s^t* tivät ihan todella oma-alotteisesti tu> hota Jyväskylä—Pieksämäen radalla olevaa Pönttövuoren timnelia. mutta tulivat siitä estetyksi. Jos sellaista on edes vakavasti yritetty, niin tiuinus-tus siitäkin, mutta tuhota se olisi pitänyt Sen^ ehjänä säilyminen oli lahtareille arvaamaton apu. J a punaisille se merkitsi tuhoa ja turmaa. Lahtarien johtomies, piiri-insinööri Vinter kertoo tästä xasn. seuraavaa: "Se seikka, että tätä rataa voitiin Valkoisen Suomen sotakuljetuksiin käyttää, olikin sodan menestyksellisen kulun ensimäisiä ehtoja, vidipä mer-kit^ cseltään tatkaisevaa laatua". "Heti kapinan alusta alkaen tuli tästä radasta sodan strateginen ydin, ja erittäin epäiltävää on. minfcälaisfa vaiheita kohti o l l ^ kuljeUu, ellei sitä olisi voitu valkoisen armeijan junaliikenteeseen käyttää". "Kuinka olisi käynyt, ellei sodan ensimäisinä päivinä Keski-Suomen Jonkunverran harjoitettuja -Joukkoja olisi tätä rataa myöten voitu siirtää Mäntyharjuun sieltä päin uhkaavia ryssiä ja punikkeja seisauttamaan? l^tä tietä siirrettiin myös sodan alussa PcÄJanmaalta tulevat apujoukot ja aseet Kuopion ja Varkauden vallo-tuksiln". "Tätä tietä myöten kuletettiin ne joukot, jotka valloittivat Viipurin ja Kouvolan". . "Viikkomäärä kulki Jyväskylän ohitse noin puolitoista sataa janaa päivässä ja näihin aikoihin ruokittiin Jyväskylässä noin 5,000—6,000 miestä läpikulkevia sotamiehiä vuorokaudessa Ja kuitenkin on otettava huomioon, että kaikki läpikulkevat joukot eivät täällä syräieet". "Liikenne yhdysradalla oli ehdottomasti saatava jatkumaan. Siitä, riippui (lahtari-) Suomen kohtalo". Noin sanoo sellainen lahtaripäällik-kö jolla väitetään olevan tässä asiassa riittävä asla. Ja ammattituntemus. Lukekaa, toverit, nuo lahtarilta lainatut rivit uudelleen ja te varmaan myötmätte. että pieneltäkin näyttävä teko saattaa muodostua aivan arvaamattoman suureksi, kun se oikealla hetkellä tehdään. OiSea alote Ja teko (^kealla hetkellä — huomio siihen. Seuraavalla kerralla on punaisten osattava ottaa alote. on islcettävä ea* siksi, on hyökättävä. Tuho kapitalismille Ja lahtareille! Näin ja vain iiäin murskataan ikiajoiksi Suomestakin lahtarivalta. Työläisten Ja talonpoikain neuvostovalta luodaan. Uskomme, että Suomen työväenluokka kom. munistisen puolueensa johdolla suorittaa tämän. Ja se aika älköön o l ko" kaukana. K. Lepola. nia siveeUisiä vaaroja vastaan Ja si-vistyksen puolesta. Maailmansota ei kyennyt ratkaisemaan maailmanprobleemia. Pääoman herruus .— imperialisriii — kaikkine vastakehtineen Ja ristiriitoineen jäi e-lämään. Näin ollen jäi elämään so> tien varsinainen syy ja tekijä. Jäi'suurin kirous. Mihtarismi. porvarillinen sotalaitos kaikkinensa, on imperialismin välikap- Täytyy puhua omaisuuden ja "kor-pale sen valta- ja rosvoustarkoituksia, keimpien elämänarvojen puolustami-käjrtännössä tätä periaatetta toteutettiin usein hyvinkin Uevassä muodossa. Miten on laita nykyään? Pyritään mihtarisoimaan koko kansa — harmaapäisistä vanhuksista nuoriin poikasiin, vanhoista naisista a la ikäisiin tyttösiin saakka» Päivän t i m n u s l a ^ on: Kaikki i m perialismin hyväksi! Kaikki militaris min hyväksi! Kaikki porvariston riisto- ja ryöstötarkotusten hyväksi! — Se on "isäiunaallisuutta" se. Siinä on vallitsevan kirouksen todelliset tunnussanat. Tietenkään ei tätä kaikkea uskalleta joukoille sanoa noin suorasukaisesti. Siitähän tulisi lyliyt loppu. Sellaista imperialismin lakeijaa, joka menisi latelemaan kansalle näitä porvarien tunnuksia sellaisenaan, todel- 'isina. antaisi yksinkertainen kansa selkään. Jokainen tavallinen talonpoi. ka antaisi moiselle sotakiihkoiUjalle sellaisen opetuksen, jota ei hetikään unhotettaisi Ei siis sovi herroille paljastaa tosi-aikeitaan. Täytyy ' keksiä viattomilta ja känneiltä näyttäviä, ovelampia muotoja. Täytyy puhua '"isänmaan-puolustuksen siveellisistä velvoituksista" yjii. kauniista asioista. Täytyy puhua "veriviholUslsta" Ja "periyih(dlisis-ta". jotka muka uhkaavat "kotia", sivistystä", "oikeutta", "siveyttä" y.m sanoi minulle jälestäpäin) pyytänyt häntä vähän auttamaan astioiden kuivauksessa. Eähän tuo Antti niin vain luvannut apuaan. oU vain lähtenyt o\-ea kohden mitään puhumatta. Mutta :Eilloin tyttö juoksi häneen kiinni, veti miestä hihasta, sanoen: "tule nyt. pulska poika." J a kun Antti vain hiivasi itseään o\'ea kohti kietaisi kiusaaja kätensä Antin kaulan jTnpärl. katsoi häntä silmiin Ja sanoi: "Ethän saata olla tulematta?" Siinäpä se. Lukija menköön itseensä ennenlmin alkaa tuomita Antti-rukkaa. Sillä hän ei enää vastustellut, vaan teki työtä käskettyä ja kuivaa astioita, I^-tto p>Tsi toisenakin iltana, eikä Antti enää kieltäj-tynyt. pjrj-si kolmantena (silloin Antti jo toivoi että tyttö pyytäisi) ja — niin, neljäntenä iltana tyttö ei enää pyytänyt, sillä siiloin tuli Antti jo ilman pjytämättä. Tietäähän sen, että siinä jo muut miehet naureskelivat Antin kustannuksella. Ja oli kai siinä jo toiset vähän kiukuissaankin. E i sitä suoraan sanottu hänelle, mutta takanapäin vain toosattiin. Kyllähän Antti aina tuli kello yhdeksäksi vuoteeseervsa, vähän noin niinkuin häpeissään, mutta joka-iltaiseksi hänen "auttamisensa" muodostui. Minä joka olin hänen ma-kuutoverinaan. huomasin hänen valvovan ja huokailevan öisin vuoteessaan, sensijaan että olisi nukkunut. Sitä sitten jatkut pari viikkoa OUsl ehkä jatkunut pidemmältikin, mutta minä aloin sotaretken. Koetin puhua AntiUe järkeä (vaikka tiesin ettei näljsä asioissa järki auta), haukuske-lin ja kehuskelin \-uoronperään. Ja kun siitä ei ollut apua, valehtelin sille kokille — tletysU t>-tön kuullen. Antista kaikkea pahaa, mitä vain o-sasin. Samein valehtelin tj-töstä A n tille, ja — ihme ja kumma-— kuulin jälestäpäin, että olinkhi puhunut totta. Enkä minä turhaan työtä tehnytkään. Palummasta rakkaudcnhur-maöta selvittyään alkoi Antti Jo itsekin ajatella, lopetti vieraskäyntinsä kokkikämpällä ja sai nukuttuakin rauhallisemmin. J a kun pian läksimme yhdessä kaupunkiin, kehuskelin minä hänen nuorta, iievää, vanhassamaas-sa olevaa vaimoaan (siinä seikassa en valehdellutkaan) ja pientä poikaansa. Saatuamme palkkamme pankista, toimitin edelleen, että eiköhän tuo vai-mokulta toivo sinulta rahaakin. Ja niin Antti lähetti kun lähettikin rahaa pitkästä aikaa^ ostamatta tällä kertaa tippaakaan 'viinaa. Mennessämme takaisin kämpälle, tuntui Aterioita ja huoneita Hyvää ruokaa Ja siistejä Qudes< taan sisustettuja huoneita kohtuni» liaUla hinnoUIa tarjoaa poikatalolla Consnmers Society Sadbury, Ontario. Elm Street Puhelin 108L Postiosote: Box 1998. (Dm.) Suomalainen avattu 101 Pine Street Ruokaa ja huonolta saatavana. Mary Peterson TIMMINS ONTARIO Antti olevan erittäin hyvällä tuulella, mikä cl ole hänelle tavallista kaupungista palatessa. Mutta vietävän sievä ja kiltti muija hänellä onkin vanhassamaassa. Ihan se on tolsenmolnen, kuin tuo tiskarl. Joka aikoi Antin narrata. — Rlcna. , varten. Sen sijaan^ että maailmansota olisi antanut riittävän opetuksen kansoille imperialismin kirouksesta, sen todellisesta luonteesta ja siihen sisältyvästä kauheasta vaarasta, antoikin se ennenkuulumattoihan sysäyksen imperialismille uusia, entistä verisem-piä yhteentörmäyksiä kohti. Ei mii. loinlcaan ole imperialismi ollut pyrki, myksiltään niin pelottavan rikollinen kuin tänä päivänä. £11 milloinkaan se ole kehittänyt niin laajalle Ulottuvia, niin viekkaita ja vaarallisia militaristisia muotoja kuin nykyään. — Enneu pidettiin yleinen asevelvollisuus luonnollisena. Periaate oli. että jokainen täysi-Ikäinen terve mies on velvoIU-neu astumaan sotapalvelukseen: Mutta sen oikeutuksesta ja velvoituksesta" J.n.e. Katala kierous puetaan tfiten kaikkialla kansallispukuun. Vasta näin ovelaan, katalaan ja vai-heelliseen muotoon puettuna saadaan j'iksinkertalsemmatkin, joukot Imperialistisia rosvopuuhia ja niiden välinettä, porvarillista militarismia, t u kemaan. Vasta tällaisella provokatlo-nllla saadaan yksinkertaisista maalaisnuorukaisistakin sotahuUuja. Muuten el. Mutta aikaansa seuraavat työtätekevät asettuvat yhä päättävimmin Ihmiskunnan suurinta kirousta, imperialismia vastaan. Ja vain siten onkin imperialismin kukistaminen mahdolll. nen. Anpinrn. Utt«a op«(t«IaMr« «id I A . «iri ' M K . H I C . iunoaih* AU» Sp.rtaku». kirj. U'. Mrnirnbrrg . \UBlreD S^nmkir)*. iuioai4.ii>(.«a<i«n <ia nea Alcrbran AlkcrI. knulujrn Urprvkii, kirj. AmcrtLkUiaen TyÖTiienliikkeeo Vararikko. : •i.i _ _ E. BoD»<l«r(f, aid. kiri. Wni. »oater. nid. Tähtitiede ja muut tieteelliset tutkimukset ja teollisuus Onko tähtitiede ainoastaan "puhdasta tiedettä" vai vaikuttavatko täh-titietelUjälh tutkimusten saa-vutukset Ihmisten jokapäiväiseen elämään? Yhdysvaltain lalvasto-bbservatorin johtaja, kapteeni Preeman piti äs-kettäln tästä kysymyksestä luennon viitaten sihiä tri Bobert A. Mlllikanin kosmillisten säteiden kuuluisan keksijän lausimtoon, kim hän sanoi; " I l man tähtitiedettä, ei nähtävästikään olisi nykyaikaista fysiikkaa, ei kemiaa^ ei geologiaa eikä insinööritiedettä." Sivistyshistoria ön vain pitkän pitkä luetteicj kekshitöjä, joita alkupe-räisesti pidettiin ihmeinä, mutta Jot- Ica pian aina muuttuivat jokapäiväisiksi asioiksi. Monet noista "Jokapäiväisistä" ovat muinaisten aikojen tähtitieteellisiä ihmeitä. MUlainen kaaos syntyisikään meidänaikäisessa sivistyksessämme, Jos kalenterit Ja ajanmääräjät yhtäkkiä poistettaisiin jokapäiväisestä toiminnastamme. Ellei tunnettaisl tähtitiedettä, ei. vät valtamerimatkat olisi mahdollisia. Ihminen ei milloinkaan eikä minään aikana, ole iiskaltanut pitemmälle merimatkalle mennä ilman tähtitieteellisiä erikoistietoja Ja tähtitieteellisiä ajan- Ja paikanmittauksia. Yksinpä muinaiset norjalaiset (islantilaiset) käyttivät tähtien ohjausta yhtä tieteellisesti kuin nykyaikanakin oppaanaan tehdessään matkoja Islannin, Grönlannin ja Norjan väUllä. Tähtien ohjauksen avulla tekivät he matkoja aina Amerikaan saakka. Galileon teleskoopi ja kaikki muut samansuimtaiset laitteet ovat vain jäljennöksiä siitä nukkekaukoputkesta jonka valmisti erään hollantiiaisen silmälasien oppipoika. Siten on kaukoputki alkuisin nuoren oppipojan mielikuvituksellisista aivoista. ' Ennen kuin keksittiin hehiunikaasu, jota nyt käytetään ohjattavissa ilmalaivoissa, tiedettiin sitä löytyvän auringossa. Arabialaiset kulettivat Intiasta nu-merojärjeratelmän, jonka avulla on käynyt mahdolliseksi laskea j a merkitä tähtitieteellisiä suureita. Näin huomaamme miten iiamä ja monet muut "Ihmeet" ovat tähtitieteen Icaut-ta vaikuttaneet jokapäiväiseen elämäämme. Ne olivat alkujaan "ihmeitä", mutta kun ne ovat olleet käytännössä pitkät ajat. ovat ne ihmisten mielestä muuttuneet jokapäiväisiksi ja luonnollisiksi, niin ihmeellisiä kuin ne itse asiassa yhä edelleenkin ovat maailmankaikkeudessa. Vain tietämätön ihminen pitää nUtä jokapäivälstoä: sillä hän ei käsitä niiden merkitystä. TähtltleteeUisiä tutkimuksia Yhdys, valloissa ylläpidetään yksityisissä tähtitieteellisissä laitoksissa Ja Yhdysvaltain laivastotähtitomissa. Tutkitaan yhtämittaisesti aurinkoa, kuuta, planeettoja Ja eräitä tähtiä. Joista o-tetaan tarpeelliset tiedot Amerikan tähti- Ja meritieteelliseen almanakkaan. Näin saadut tiedot annetaan muiden maiden tähUtietellijöiden käytettäväksi samalla kuin täällä saadaan käyttää muiden maiden tähtientutkl-j£ un havainnolta ja löytöjä. Näiden tutkimusten avulla määritellään häL ritsevät >tapahtimiat maailmankaikkeudessa, mitkä vaikuttavat omalla t a valla maapalloonkin. Eräs niitä koneita ja laitoksia. Joilla tutkitaan satelliitteja, planeettoja, la>meettoJa, auringonpilkkuja, pimennyksiä jne., on 10-tutnnainen valoku-vausteleskooppi. Se on kokoonpantu kappaleista. Joita on kokeiltu eri tahoilta maailmaa. Kymmenentuuman optilliset lasit on saatu Jenasta, Saksasta. Ne on hionut tarkoituksen mukaiseksi George Henry Peters. joka siihen valmisti omat keksimänsä eri-kciskoneet. Hänen johdollaan on koko laitos koottu j a pantu toimintaan. Ylidys valtaln lalvasto-observatorin tehtäviin kuuluu tarkastaa Ja ylläpitää standardlaikaa koko maassa. Sitä varten löytyy laitoksen maanalaisissa holveissa, jois-a ilma pidetään aina samanlaisena, neljä n.k Standard-kelloa. Niillä ylläpidetään "oikea aika" vertaamalla niiden a i kaa "tähtien aikaan". Aikatiedotuk-set lähetetään sieltä kolme kertaa vuorokaudessa, kello 12 päivällä, klc 10 illalla ja klo 3 aamulla. Näiden signaalien avulla saavat marinerit tiedemiehet ja muut joka päivä niin tarkan yedon ajasta, että se on "oikea" sadannalleosalle sekuntia. Ilmoitukset aikamäärästä lähetetään Naval Observatcrystä (laivasto-obser-vatorista) laivastoradlon avulla Arling-tonlsta, Va., (NAA) Annapolista, Md. (NSS), San Diegosta, Callf., (NPL>, pa Westistä, Fla.. <NAB). Näitä hoidetaan automaattisesti Obseryatorista sähkökcntrollilinjain avulla. Useat yksityiset radioasemat lähettävät ai-katiedotuksia lalvasto-observatorin a l - kutiedotusten mukaan. Keskimääräinen erehdys aikailmoituksissa vilmels-ten 12 kuukauden ajalla oli ainoastaan kolmekymmentäyksi-tuhattaosaa sekuntia. Näin tähtitiede auttaa ajan kehitystä jokapäiväisessä elämässämme ja tieteessä. Ja kuten tri Mlllikan sanoo, eUei olisi tähtitiedettä, ei olisi useimpia muitakaan tieteenhaaroja, sillä muut tieteet saavat juiu-ensa ja alkunsa .tähtitieteestä. P- L. L S. Amerikan UnionUtiacn EduXajiiion Venäjin Uilka. ocuioatotalUn nrkri-alati oloiata ja iMa>utuk>iita, auomcnnoa : Anfie Pitoa. kirj. ••aa, o Maski, kirjoitti: Kauppia Heikki, nm. i A i i U L a . ; «aaafcumoukatn «ikoja) JS .15 S.SO .SS .40 .TS .SO .7S M Apinain KaniD(u. kitj. E . R. Burronctia. oid. - ——; — Aaanunnin Pojat. kiij. H , Conrta.Maliler. nid. „ . . Aaeiitettu Rakkaat,, kirj. Rafael! Sabatini, "riitan ja miekan romaani" keakiajoilu, nid. . M Aotnkirja. kirj. Vrjö Weilin, »id. . ; : : -S.00 Arailomia, romuni, l i r i . J . I. Vatanen, nid. , — AO Anovaimo. kirj.'Anna Baad<(aard. aid. « . M . . . . - .40 Bakteerit.. Tictoaarre. kirj. 0»c. Sireog. »Id. JO Baatiljeo Valloitua, kirj. Alexandra Duraaa, nid. (Ranakan Tallankamauk- *en aikana tapahtunol — -— .7> Babbitt, kitj. Sinclair Le»ia. nid. ~ _ —~—.- IJO CrBtbla. kiij. Conrta-Mablet. nid. -—. . — M Eterin Yiilnlrt, kirj. Ccza Cärdon)ti. romaani Unkarin mcnneiayfdeaiii. Ei Onnea Ilman Sinua. kirj. It. Courth(>Mahler. aId. _ — _ _ — ^ 1.00 2 otaa, nid., ; : IJO Ekirneitä. kirj. A. N. Koaktla. nid. M EUinoren Kapina, kirj. Jack London, tld —:— .. 1 J5 Elollinen Olentojen I.iiääntrrainen, kirj. F. Kolpin R a » , aid. —• M EU», kirj. Teawo Pakkala, nid ; . J6i Englanninkielen Oppikirja, kirj. K. Drekke. aid. — IM Englanlilait-SaomaUiiieh Sanakirja, hyy» opeltelukirja. kitj. Y. Ilalooan 2.6S Englantia AJoittelerille. kirj. Enckell-Saarinrn, »id. 1.7S Enrlantilait-Suomalainen Sanakirja, toimit. T. Valleniua, »id. Eoglantih.j.SuoioaUireo SaoakirJ», tirj. S. Nuorie»t, aid Curilttmicl, kirj. Heikki Nurora!. nid. „ Gri»eldi«. kirj H. Courtht-Mabler. nid. .„....". !.I...„., 1 Caliriclle, k i r j . tt". B . M a i K c I I (Kir.ikkj ..jrj» No. Sfi), » i .l Halikon Hakonlikat. inurrekertamiikiia. kiri. Kallio, aid. Haaknirikko. k i t j . H j l i i n l r a n a i l i Ttu""-. iii.I, _ • H r l l e ^ n - t j» B a r l . i i j n l . kiij. Sophu» M r . l i . r l i , . „i,J. ' '" Hir»ipuila, kirj. Köaii Ahmala ._. „ . nid. (jalk. kirjaan Mai*on> Hiiri, romaani, kirj. Ninna Claien. iiid. Ilirmu-Halliiuii. kirj. Alexandra Oumai, Rougen Ritari) — — • - - Huollojh-liilykicn Vuotikitja III, yjZT .... - - Hullanioiltijan Katu, r«kk«u»rnm«»nl, kirj. II. de Vera Slacpoolo, aiJ. liugll HarroUn )linirc!li»rl :<ril.lililul. k i i j . A U r r . l Clark. n ; . ! . , Humoriatinen Laulukirja, ae »iimeinrn painua Humuhannun Perinlii, noiflli. kirj. V. I.uia, nid ~ lljrpaiia, kirj. Charlea Kingilejr, nid. ./ —— — Ihmlaaydän, ktrj. Caf de Maupaaaan, aid. '—. Ihmiaiydiin, kirj. Cur de Maupataant, nid. Iiimi<::i. kirj. Kalle Tiililela (neitiemiia novellia), «id. Ilquiten Piiiviin Maa, kirj. E . K. Dorrough», nid. 2.S0 2.90 .<0 M 1.40 .9(1 .7J .30 .40 .TS .!$ .75 .10 .45 - .50 .75 1.23 .TS .73 Kun Antti rakastui Eihän se tämä Antti mikään erikoinen naisten mies ole. Paremmin on hän sellainen rauhallinen, olkansa yL' katsova urostyyppi. Joka suhtautuu Eevantyttäriin noin niin kuin välttämättömään pahaan ainakin. Eipä £ilti etteikö Antilla olisi edellytyksiä. Onhan hänellä komea ruho ja kirkkaat Silmät, joita hän toisinaan saattaa vilkuttaa hyvinkin veitikkamaisesti mutta siihen se sitten loppuukin. Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta Ja että Anttikin osaa rakastua, vieläpä hulluuteen asti, niin sen olen i t se emin silmin nähnyt^ Mutta kyllähän se poika siltä selvisi, c-aksi omin voimin, osaksi minun avullani. Tietysti tämä tapahtui kämpällä kaukana Uikemaaihnasta, Sielläliän niitä sattuu, korpien komeroissa, seikkoja monenmoisia, joilla on omat sekä ikävät että huvittavat puolensa. Sellainen se oli tämä Antinkin rakkausjuttu. Olihan meitä miehiä sillä kämpällä noin nelisenkymmentä, enimmäkseen suomadaisia^ Samoin kokki, vanhempi naisihminen, sekä apulainen, "tiskari'' nuori tytön hempukka. Tämä tiskarin vietävä, hän juuri muodostui Antin pahahengeksL Eräänä iltana, kun Antti pistäytyi kokki-kämppään tupakan estoon, oli tue tiskarin pahuus, suu messinkillä. Ja silmissä riettauden tuli (näin Antti Ihmisen Herra, tarina »)rnni»i'a, kirj. Hall Caine. 2 oaaa. nid I.7S Ikuinen Sjlaituut, kirj. Jack London, nid, . . . . . . . . . . . . M . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40 lluinrn l.inn», kirj. Rudolph Sirali, aid. ........ 1.25 Ilmojen Halki, keriomua lennotta pobjoiinaralte, kirj. Amundaen; nid. 1.50 l!>oäiil:n KnvaVirJa, kirj. Arvid Lydeckea, aid. .... _— .50 I«ck I.oiiilim Elämäkerta, kirj. Hcim! Krobo, nid. » -. .._ .90 JrnkkeiX Mjallmall». kirj. Mark Twain, »Id. ~ — — 1.75 Irrin Vrii. rriijn koiran »rlkkailuja EteliimerelU, kirj, Jack London, lid. 1.00 J.n. miellrllJvä romaani, kirj. E. M. DeUficld.. »Id. — -90 lo«p| Balumo, kirj. Alctandre I>uma>. hialoriallinen romaani No. 2 - .90 Juvenilia, kirj. Larin K f i i i l i (.Nuoruuden Muiatelroia). »Id. —•• .1.23 J':rii:ili<.-i ja llii.i)«i>n Sumikil. k.rj. El«a .'iuini. niil . l.Or» Juu«top»ronni, kirj. Kalle Riitanen, nid. - ~.. ~ - .40 Jiirjeilelmäni Miehlile, hrvii voimitlelukirj», kirj. J . Mueller 1.25 Kantakoulun I.ankuoppi, N :o 2, kirj. Neiror Ojala, »id. 1.00 Kanukuulun Kariani», uuti, loim. A. R. Blomqviai Ja E . E . Kaila ....... 1.00 Kanaakculnn Karllakirja. (oim. Jotuni, »id. — — l.OO Kan»an Mirt. kirj. A. Uuma», romaanf Rarakan vallankumoukaeita, nid. .75 Kamaran Sankarit, kirj. Jjluri Luoto, »id. 1.50 Kauhea Tarian, kiij. E . R. Burrougb», nid. ; .75 Kalrerivanki No. 117, .1 auurta o«aa. kIrJ. P. Du Terrall, »id. 3.75 Kapitalismitta So«ialitmiin, kirj. Alf. Lu» „™... ~ .15 Kananhoilokirj», kirj. Mikko Ilkka. aid. _ . . 1.25 Kahdekaan .Serkutta, kirj. Loalta M. Alcolt, »;d. ..; 1.00 Kaulanauha, kirj. H. Court»-Mahler. nid. —.. M Kairoti» Niiliin Latvoille, matkailijakertorou». kirj. Pekkala, nid .90 Kadotukaeo Kanta, kuvaui London itiipiiäatä, krij. Jack London, aid. Ii)0 Kak») Raka»t»vBi»ta. kir|. H , Courta-Mahler. nid. - - — .50 Kitllettr Hedelroii, kirj. Nataljr ron Eaebttrntb, nid. . —— M Kirjanpidon Oppikirja, kantakoulun jalkokouluja varten, k>t}. 1. V. .TS — .TJ — IM .... .Tl 1.2S Moraiutmarati. kiij.. Björnttierne RJiirn\on. tiid. ....... ...... .1% Uurroaajan Lauluja, runokirja. kIrJ. Aku Päiviö, aid. —. iJi» 7.000 Uailia HalU Afrikan Aavikoiden, kirj. Otto Zelllaa-Coldlela, »Id. I M Näitten ja Trttöjen Urhviluopa». loim. Anni ColUn (kuvitella) — .M Nainen ja Avioliitto, byvi tervejrtopillinen kirj». kirj. Margaret Stepbtna I J A NaUvoiniaiela I. kirj. Elli BJiiikiten, nid. „.; . 1.08 Nai»voiml>tela II. kIrJ. Elli Bji>tk.ten. nid. IM Neliuhlinen RiiJiihd)t»moottari. ki»ikirj* mooilotin r»k»Ma}ill«, tal~ ln»inBKii Viiinti Laurinen, »id. . i . , Neiti de Tavernejr. k l r J . A . Duma», bUloriallinen romaani No. 3. old. .Vuoren Opetiajattarnt Varavrniliill. kir). H. Valioaca, atd. .\u"rrn "(Icrihcriii Kiri>;niyk»rl, kirj. Coflbr. nid , Oaakerhiifi Earopa ml Europaa Ybdnvallal, kirj. Edo Flmmen. nid. Oliver Tvltlln Seikkailut, kiij. Cbarle» DIrkeut. aid. Pakolaloea. kiij. U u t l Luoto. »id. : - IM Pakkopaita, kuolcraatlomuutta tulUva vtnkiUtomaanI, kirj. Jack Londoa ljf$ Pariiain Salalanudei, 2 »uurta ••«•.' kIr). Eageaa Siie, »Id. iJS Papukaija Ja Kumpp.. kirj. Harold UacCralh. »id. M Pakolait Kuninga», kirj. A. Dnma». bi»lorialllnca romoanr No. 10. .TS P«Iopannc»oUi» Sota. kir). Tykrdlde». Snom. Emil litrdb, nid. • „ IJS Pematutlain Olema», klrJ. O. Saari 1 — — . — M Perheen. Yktltrltoroalaaudan Ja Valtion Alkupttt. kIrJ. F . Engal», aid. 1X0 Perintö Reinin Banaalia, romaani nrknoodti*. klr|. Ren« ScbUkal*. »id. I M Primitiivinrn eli Prrutvoiml.telu. kirj. Kaarina Karl (nallia varten) .... M Puaveitaellä Kultaa Vuolematta, kirj. Kalla RittancD M Panolnan Laulukirja, kokoelma laulaja - Puhetaidon Opat, kirj. Attbui M. L««l», »Id. _— -M Puollnelltret, kirj. Marcel Prevoit. aid. .TS Pimeri. Erik XIV ja Juhana H l . II O M . klrJ. Carl Bllnk _ M Pieni Tieto»anaki/ja, 3 oaaa. kpl., aid. : iM Pieni MehlUlaklrJa, klrJ. Mikko Ilkka . : —. •** P i . o l Komentokltja, kouluja Ja lyhyitii kurttej» varten, kltJ, E . Kailla JB P i c j i : .^vz';c:i'. kiij. Aiittfilo F r o n " . nlil. — - — ~ ~—— •<-• Poikien Oma Kirja, toimittanut Veli Giovanni, nid. M Pohjolan Kukka, kirj. Jamea Oliver Curivood. »eikkalluja Canadaa «UB-lilla taloilU, nid. ~ . .— • . . . . , „ , M - . „ . , . , . . » . . . . - H . . . r - ~ ~ — — ,W Rata. ja Kenttiiurheilun Kiialklrja, VlrJ. laaVko J . MlVkoU (172 Varu) iM lUnnereiiga». kIrJ. David Potter, nid. ; _ j40 Rakkaudetta Otaion. kirj. H. Courta Mahler, aid. ..: 1 IL-TIIIZ., M Ruttia Aflcr Ten Vetrt. -Venlijiin Matka" englanolnkletelU . - „ . M Hamrkorven UnkniieliJar, kirj. Veikko Korhonen, nid. .. ^ JM lUmckoncn Vilnakunlnkaal, kIrJ. Veikko Korhonen, oid. JO Saira» Ijpti, latlen lerveriboltokirja, kltJ. Ruotialalneo, (td. 1.2S Salaperiiinen Ruumltarkkii. klrJ. Stein Rivartun, i i i ^ . , M Saktan Suuri Talonpolkalatot». kirj. Daniel Crdner. auom., old. M Sata Kuuaikrmmeola Ohjetta Latlen Taudel».». kIrJ. tri Jule» Combf, oid. 1.00 Saiukonttl (pikkutaptlP.e). tojm. Helmi Krohn. nid. „ „„ JS Sai nkatri. Vicl. l l n i M r S.liiUli, niil. Salallittolaitet. kirj. Aleiandre Uumat, biilorUlUnen lomtanl No. Did. .TS Sakaaa Kumoutlalttelu 18*8, kirj. Karl Man. aid. . .TS Seinciilli, kirj. (;U.IWov, nid. - 1.23 Selkkailijatar. klrJ. E . Phillip. Oppenhelm. old. „ ; JS Seututtelun Taito, klrJ. Bagheera, nid. ~., .TI Seuruttelun Taito, VlrJ. Ragheeia, »id. —..... 1.00 Sclii Tuomon Tupa, l.aptille, Lybeonetly, KurUetIu, Suom , kirj. Harriet Bercher-Slovrc, nid. _.....„...„.... — !..._.„._ .25 Silniukorven Nuori Epra, kirj, Kaarle Halme, tld. ».....«..„- _—— 1.2$ Sireenien Alla, romtanl, kirj. L . M , Alcott, aid. . . .» 1.25 Slelullieeiti Saira» Ihminen Ja Uinua Hoilnnia, kirj. Karin lyeuman-Rabo I.7S Signe UJörtclh, kerlomn». kiri. Juho Kotklmaa, nid. — J J )0 .Sirrcnlcn AIlo, kiij. h. M . Alcotl, nid. - .._ - 75 .Silkkilaiva, romaani, kirj. Elonl.i», oid „ .: . .TS .Sniialitlitcn Eilotofian Juuret, kirj. Erlelricb Engelt, nid. .44 Suloiten Jiiijetiiirayydf.o Kaupunki, eriliiiin hieno rakkautrumtaol, kirj. ' E. 'T*mplo Thurtlon, tld - -..1.50 .Spariakua. klrJ. Gioranniuoli, romaani, nid. _,„_-..,. .60 Syniive Piiviinkunipu, kirj. BjiJrntljeriie fljörnaon, nid ™ M Syomlaen Taito, kirj. S. Henning Selfrege, liiäkel. tri., aid. 1.50 1000 .Sanaa Englanlia, kirj. tri ErntI Wallcncergin mukaan »uomekai luirn; Alli Wiheihrlm'., aid. — - ~ '• 2.2S 1000 Sanaa Englanlia, nlJ., 13 vihkot, mainio englanninkielen oppikirja I.7S .TS .TS 1.00 IM M IM Kaitila. aM. _ Kemia, kirj. Haan» Seikka, aid, IM Kuudet Maanota, kirj. Arvid Lyderken. nid. Ketiinen l^.kii, romaani, kirj. Fredrik BöiJk. »Id. TS M . ..... 1.25 Keltainen Domino, kir). Marcel Prevott, »Id., hieno r»kkau»romaabi — . T S Keiunpyyntiopai, k:rj. Edvard Koponen, nid. — — 1.00 Klolidyken Kuningat. »eikkailuromianl Ataikatla, kirj. Jack London ........ I..2S Kuningattaren Kaulanauha, kirj. A . Dumat, bltloriall. romaani No. S, nid. ,T5 Kuninkaan Haoi:kai, kirj. Z. Topeliui, bittoriallineo kertomu» Kutua III m ajalta. n!d. , — M Kun Ruutu J'Mhkeaa. kirj. l.oaiu M. Alcott. nid, _» . .T5 Kulkien Keralla Afrikkaan, matkailija. J» linlukert..-kir). D. Berg. sid. t.TS Kuvia XUltan Elämältä, kirj. R. H . France. Tictoaarre, Uuti Sarja I, Did. .40 Kun Ruutu Puhkeaa, romaani, kirj. L . M. Alcott, »id, — ...... 1.00 Kiiliamtan Rakkualla. k i r j . Jack t.ondon. oid, ——: M Kullai' ^n Ankkurin Holi-lli. kiri. Liijo» IJiril. nid. f. — .40 Kuningai -Salomon Kaivoltei. k-rj. H . R. Haiigtrd. «id. .75 Kunin|»iar IlaobcajaUn Raviolola. kirj. Anatole France, nid. .•. .75 Kuudet .Maanota. kirj. .\riirj Lydeckrn, nid, „ „ _ -50 Kttunlaak»o. rtyoaaai, 2 oU», kirj. Jack I/ondon, aid. Tarianln Poika. kirj. E . R . Dorrough», nid. . Taltlumalon Taraan, kiij. F... K. Burrougbt, nid. _ . . 1.. Tetveytoppl, oppikouluja varten kir). Rovert Tigcrttedt, lid Telinevoimlilelu I, kuvitettu, kIrJ. Viilnii Laherma _ „ . . . .. Terveyteen ittetuggetiionln Avulla. klrJ. H.arry Brookt, oid. „ .... Telinevoimltlelu II. kuviteltu, kirj. ViiinS 'Uherma . „ Tie Terveyteen ja Kauneuteen, oaliten kotivolmliteluopaa, kirj. Hllaia Jalkanen—Helvi Salminen (B8 ralofcavoa), nid. _ „ . . . . . . . . . . _ , _ _ „ . „ _ . . _ ,TS Tielotanaklrja. täydellinen 11 otat. vaatekantltu \.MM Tiileopiiitil Lukematta. klrJ. Sulo Vuolijoki „_ „_ „„: , Tuhalvuotfnfo Valtakunta, kirj. Upton Sinclair, old. ; .1.; j6S Tulenliekkit »eikkailu. ja rakkaatromaani, kiri. L. j . Vaoce, nid; Tuhlaajapoika, romaani, kirj. Hall Caine, aid. Tropiikin Hehkutaa. »eikkailoroouani, kirj. Maud Oiver, oid. TytfBjen Oma Kirja, toimittanut Helmi Krobn. old „ Teroplcn Vangit, kIrJ. A. Uumat .„ „ 1.30 .- IM _ M JBS Taittelu Naltetu, kirj. Edgar Rlc« Burrougha, ulkkailuja Ala»k<»la. aid. JO Työvileo OlyrapIaUiaet. loim, V. KolvuI», f.m.. »Id. IJS Tyäviien I.«oluk!rJa, 9 paino», »id. ...™~™ - . - _ _ „ . „ _ „ „ . , . . . _ _ _ . . „ M Tiede Ja VaUookumou», mainio leo», kir). Croett Uaicnaaoa, old. — » _ M Toitelle LMvatiu, kiJrj. Emille Flyg»re.(^rleB, roBoao). oid. .TS ySvilrn (.aalukirja, nuoltipaino», »Id. ~. - I.IO • " " .... M _ M — .« Tybjiit Myllyt, »atiireja ja novelleja, kir). Kalle Riataoeo, »id. TjrÖmlcheo Taloutoppla, kirj. O. W. Kuuiloeo. old. . Ty3o Hittori». kirj. Tjumenetr. »id. TyOmleben Taloutoppta, kirj. O. W, Kuuiineo UrbeitupoiLain. op»», kir). V i l n S Loberma, koiritalta, «Id. Urbeiluviien KiiaikirJ» 1925, loim. YrJS H»lma. Bid. M Kirjanpiioopa». lebnyi Juhana Toivlaiaen. nid. Kirjaop'1'., k»uppa«pitfoja r»ntn. kirj. I. Kovero Keittokirj». kirj. Mina Walli, aid, _,, _ Kruuoon Perämie», kirj. Larin KrStti, nid, „ .TS 2.00 1.25 U p p . I . i . 1 ^ KuniniMi.r. Sten Sture Vanhempi j . Hänen Aikalaloena». I ota. k.ri. Carl Blink. o/d. « U . l e n Laulukirj», k.rj. Hilja Liinamaa-Partainen, »id. naollipaiooa I,atlen Oma Kirja, toimittanut Veji Giovanni, nid. . „. „ Laj.rn Synty, laonnonbittoriaa. kirj. ChtrUt Danriör »id. ~ " Lenin ja I..enioiirai. kuulua »arjakirjaaloon, kirj. 1. Stalia, »id. "" I..enin — Taief^lij». Opettaja, JohUja, n i d . ; J5 J5 .23 3-00 .TS .40 M JiS l.obnnonlieleiden Voiiiokulko, Tietooarre. kJrj. I.*unbardl. »id,"""~.I Luokkien Sota. kirj. Jack LoadoB. nid. , „ . ^ Lumikenttien Tytär, »eikkalloromaani Alatkarta, kirj, Jack Loadon. oid. 1.25 rjtelotlen Naiminen, kir). H . Coarlt.Mah}er. oid, • . ^ LLyynhorel TOrfrtii»r«tyiKn, p,Snai laHi»tUitHiU«n. , kirkj./ rIj,. trSi. FFrle.t cHhoevri,t » nid. — JO Liiäkiria Jloiitelm:». kirj. A. Duou». bi>tor<alti»ci rosiainit No. 1 Muptllo. to/m:ta«lcunnao «oim'fi»ma, 8 oiaj, »Id, _ . . _ „ . i . Maailmaa TalotideJlinen TyCrvaeoliike. kirj. H. Iyo*»v»ky Maa;imanrak''nne, kätilielee moailmaokaikkj^atla. kirj. E. Beeber. aidr Maapallon Kehiiytfaittoria, Tietooarre. kirj. Victor Mad*ea. aid. Moailmaoliike. Tietooarre. kirj, Albreebt Wirtb. »id. Moonviljelyi, Kemiö jo Fyaiikk*. kirj. Arthur Riadell, aid. Uoonriljelyaoppi. kirj. Saoinea. »id. . . . . .Muilman Om'»tm. kirj. Cr-^rnev Diibamrt. nid. MirstyyrVo Elyoiää, »oialiiikjirjo muivtiinpaoojji, kirj, (i, Mubam?!. Martin Kden. kirj, Jack London, »id, . MaiJa-Rotivao Oani. kirj, H . Cvurtc-Mabter. nid. .»5 . M 40 J » .TS 1.TS M SO .- J.TS 1.25 — . . /.-, n i d . .40 J JO J50 M M J6i ,TS Mor»«lj<eti. romoooi B»B«k»B valUofcamoak«««U. kirj. A, Dumof. old. Mobelio Hiamatk». D. D. Weil», nid, . :— M>T»in PrintetM. krij, E . R- Bnrrooght, oid. Metzin Tyiiii. kertomoromooai. kirj. Maurin Birre», aid. » ~ Meren Erakot, kirj. Arvid Lydeckcn. oid. _ ;— — Merikotka, fceriomo» Saktao k«apparibiva<lo»to aola-aikaB», kirj, Felix «OB Lo^koer. aid. lÄ Mitä O!eo Sioolle Tebayt. kirj. M. C«ort»-Mabl«r. aid, : M Uinko Jumala on ITidittäBri. kirj. H . Omru-Mahler, aid. J _ .SO Minän Marttani, kirj. Arvid Järnrfell. »id.., k«rtomo» , 135 Miauo S»not*03 Pnatepäkol. jhultk, loautal, kirj, Uptoa Siaeloir, »id. l Ä Minä Tabdon. kitj. H . Cooriht-lJobler, nid, _ . JO M i « ' r Aikio. kirj. Arlag Jarga ~ , M Miekkomiebca Onni. •eikkoilaromoani, kirj^ B . Bnnger, oid. , — _ A VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Uuti Paita jo Maito Kenomnk»!», kirj. Dm. S«meaovk»I. oid. ~ litlorouvo jo Met»iimle», romaani, kirj. Rudolph II. Borlacb. »id. Volkoten Leijonin Mer»iittäjiit, kirj. Lauri Loolo. »id. ... M _ JS ~ .2S „ .TS . . _ 1J« VoUvelJet, rotnoanl. ttUoaio atutl»mlt«B »Joilta, kirj. C. Cuoaartoo, »id. IM Valoin. Jonka» Minulle Annoit, romUni eUmattX. kirj. Kati Calna. nid. 1.7S Valtio ja Villoakumou», kirj. N. t«nin. »aom,, old. ; JS Vallankamouirunoja, kokoelma lauiut. runoja , —.— M Vcabal Poalivaaaut, kartomukalo kirj»IlJj»eUmi<»ti, kirj. Y. liira, «Id, l.TS Vaaban Arvoitukten r»lkaltu. kirj, T . J . I.abtimln — , JO Vanhaan llyviiän Aikaan, kirj. Alm» Aarni, Kavao» kanioBelimStti _ ,75 ... .40 _ I J * _ .75 ... .40 _ .7$ _ ,7S Vonatotto JSOO-tuvnn edelliielU fuoliakolla, aid. y«nh» If»-,li.o, k r / , Kaloi.iM Mikirälh, nid. .... . Venäjänkielen Saoaato. k l ' i , A . RontaUiaen. «id. Villiriiatu, kiij. Kate Oourlt» Wiggia, kcbitya romoani. oid. . Vilkkuva T u l i . k i r j . Fric<l<.I,<-ri Tugl»». n d , . noteljeja ja katkelmia Vilmeiten Tuomion Metlari. kirj. f-eo Peruu. old. „ VleratU jo Omoo Kieltä Vlerty.te», engl.klelen oppikirjo Vr./iraiatr.Jutanttlo Sanoin ja Kuvin,' kirj. K. E , LevJIohli, ä'd. . I Järjrtlyi-. vtpaa. ja »au-'aliikke»l, H Telineliikkcrt ........„.-_.._ 1,7$ Veimltielua Teoria, kirj, Viktor Heikel, oid. .. : IM Voinitictooali aekj Vaimittetapiivul jo Tcliaiel (II karta), ylipoiao» E . Kallio» Voimitielu K7iikirjo laen o»aa Tutfti laratio .1* Volmjttelu Objetmi». S«av»-Iiikkeiii, kirj. Arvo Vartia, aid. _ .T» Voimit«»l« Objdol», Vapaa-, Seora. ja Permaotoliikkeitö, kirj. Arv» Vtrtio, oid. : ——- -TI Ve/mittelaa Rylmiharjoiluktia Mutiikin Mskaoa, (oaiaille). nid. — — VoimivteioB Käaikirja. kirj, Eioo O, Kallio, aid, (etopU Värmlanoin Molko. Lompen, nid. . kirj. Hilma Jolkoaes ooit». vortea) kertomat SctrtdlDaviaa »aliMuoiiMlaitItt», kirj. Erao Yltäväni Kirj», kfrj, Anatole Frincr. nid, _ _ YI«» Hrlveti.li, kirj. Konrad Lehtimäki, oid. yieUefl Terveyaopia Alkeer. kir). Ta»» Loitiaco. »id. _ . . .TS .T» IJOO . JO 1*.2»$ Yleinen Jobdatu» Luoaooatiateiaiia. Tietooarre, kirj. Tb, H . Halley, »id. ybdi»tv»op»t Noitvoimittelijoille, klrJ. Koarioo Kari. aid. ,TS Y5a Koaingalor, kirj, Heodoa Hill, aid, _ . -» Vaarallinen Kutipta. 5» oiuila kertoiuuk«i», kirj, Björntijerne Björnton, nid. .2$ Votkotet Intiaanit, romooai. kirj. E . C . Seliger. a i d ; — - Valtio Ja VolUolemoui. kirj. Ti. I-enin . „ — _ — , _ 55 Vedoolyöoti, romoooi, kir). Heiai To»ol«. »id, _™ Villit Vuoret, nelinäyliAtinen nSjlelmj. kirj, E'ineli Parrat, nid. .TS Vby Co-operallon. Contumer»' Co-operotive Moreroent In U . S, A , , kirj. C«orge ItoIoBeo, oid. . ., .—____ .IS Tidu>^»aa lioikti »oi V»poadea ItoattorioU titota VATERMAJfS FOUK» n..ti KYNI.l, {«iden bJBBot ovaj f2.7S. %*M, t6M )s 7.00. Uotia kirjoja tale* )afka»a»tl SaamccU oamirio kala •aUkla fauvuokolg, Storatkoa iUoolakoia VapoadciU. Tebköä tilaaluet ototteeUa Box 69, Sudbury, Ont
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 14, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-03-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290314 |
Description
Title | 1929-03-14-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
No. 62 — 1929 Torstaina, maaliskunn 14 p:nä—Thnr., March 14 Sivu 7
J U O K A A Iiemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale, y.t&
byviksi tmmettnja pehmeitä jnomia.
Tilaukset toinutetaan nopeaan j a huolella.
ORANGE SMASH BOTTLING WORKS
Box 1749. 61 Birch St.. K - Tunmlns. Osz.—^Telef 646 J . - — K . A-MerikaUi*
Timmmsin
Suomalainen Poikatalo
Alex Koskelan Saima
Avoinna 4 kertaa viikossa:
Keskiviikkona, torstaina, perjan*
taina ja lauantaina.
Puhelin 696W.
75 REA ST. N. . TIMMINS
Suurin kirous
Pakojen tilaiis
on edullisin tehdä J . E . Eimekselta.
Lähellä saomalaista haalia.
58-4 Ave. Timmins, Ont
valmistaa ruokaa aterloittain Ja päivittäin.
Järjestyneet voivat jäsenyyteen
liittyä.
Box 520
59 Balsam St. Timmina, Ont
XLÄtOITTAKAA
VAPAUDESSA
Imperialistinen rosvous, sotahuUuas
sotavarustelu on koko ihmiskunnan
suurin onnettomuus, suurin kirous. Se
on ennenkaikkea työtätekevien ihmis,
ten suurimpana kirouksena. S? nielee
meiltä voimat ja varat. Se nääim]rt>
tää kansat aseiden, rasitusten ja sotaverojen
painon alla.
Se on aina ollut hirveä kirous. Se
on lyönyt kansat yhä uudelleen ja uudelleen
verisiin sotiin kaikkine kau-heine
seurauksineen. Enemmän kuin
mikään muu komento on imperialistinen
sotakomento raaistuttanut ihmisiä.
Sen ihanne on rosvous, murha ja
ryöstö. Sen kintereillä on aina' kulkenut
rikosten röykkiöt. Sille ei ole
koskaan merkinnjt mitään luotujen
arvojen tuhoaminen, imperialistisen
sotalaitoksen hedelmänä leviävät köyhyys,
keuhko- yjn. tarttuvat taudit.
Imperialistista sotakomentba vastaan
taisteleminen on samalla taistelua mo-
THE FINNISH BAKERY
Valmistaa leipää ja leivoksia. Tarioaa yleisön käytettäväksL
Ulkolähetykset toimitaan täsmällisesti.
THE FINNISH BAKERY,
Box 229 M. Raitanen, omistaja Kirkland Lake, Ont.
UUSI SAUNA
Avattu yleisön kaytettavaksL
Avoinna:
Tiistaina, keskiviikkona Ja perjantaina
klo l:Ita ll:sta
Lauantaina klo l:sta l:teen yoUa
Huom.! Hierontaa j a sairaanhoitoa
annetaan.
Mrs. Alma Aarsiio
Box 332 — 52 Dat, M Ave.
KIRKLAND LAKL ONT.
MIUTOIME
Suosittelen yleisön käytettäväksL
Maito maukasta j a puhdasta.
Kotiin ajo päivittäin.
A. Serenius
Box 727,
Kirkland Lake, • OnUrio
Poika, jonka kuula tavoitti aidalla
äkkiä pyörähti ja jäi aitaan riippumaan
jalat ylöspäin.
Iso solakka nainen päästi hiljaisen
valituksen ja vaipui maahan.
— Kirotut . . . . joku huusi.
Joukko liikkui hitaasti ja synkkänä
eteenpäin, korjaten kuolleita j a haa-vottuneita.
Muutamia miehiä asettui
sen rinnalle, joka puhui sotilaiden
kanssa, ja katkaisten hänen puheensa
myöslvin huusivat, vakuuttivat päättömästi,
tuskalla ja kärsimyksellä. Äänissä
kuvastui vielä nalvi usko totuuden
sanan voittoon, tahtoen osoittaa
julmuuden ajattelemattomuuden ja
hulluuden, painaa ajatuksiinsa, että
se oli erehdystä. Yrittivät ja tahtoivat
saada sotilaita ymmärtämään heidän
vastentahtoisen osuutensa Mpeän ja
kelvottomuuden.
Upseeri veti revolverin tupestaan:
tarkasti sitä huolellisesti ja astui ryhmän
luo. He väistjrivät hänen edestään
hitaasti kuten vyöryvän kiven e-destä.
Sinisilmäinen isopartalnen mies
ei hikkunut paikaltaan, ottaen upseerin
vastaan kuumilla sanoilla, viittauksena
osoittaen ympärillä olevaa verta.
— Millä te tämän teette oikeutetuksi?
Sitä ettei voi tehdä.
Upseeri pysähtyi hänen eteensä, r y pisti
kulmakarvojaan ojensi kätensä.
Laukausta ei kuulunut, näkyi vain sa>
vu, joka ympäröi mvtthz^jkn käden
kerran toisen Ja kolmannen. Kolmannen
laukauksen jälkeen m'*hen jalat
taipuivat, hän vaipui taakseiÄin Ja
viitaten oikealla kädellään kaatui
maalian, Jokapuölelta hyökättiin murhaajan
päälle — hän perääntyen o.
jensi jokaista kohti revolverinsa.....
Jc^u nuorukainen kaatui hänen jalkoihinsa,
hän työnsi saijelin nuorukaisen
mahaan Huusi kiljuvalla
äänellä, hyppi jokapuolelle kuin pahantapainen
hevonen. Joku heitti
häntä lakilla kasvoihin, heittivät verisillä
lumlkappaleilla. Hänen luokseen
juoksi vääpeli ja muutamia sotilaita
työntäen pistimet eteen — silloin
hyökkääjät väistyivät. Voittaja uhkasi
sapelilla heidän peräänsä ja sitten äkkiä
laski sen alas ja vielä kerran
työnsi nuorukaisen maassa makaavaan
vertavuotavaan ruumiiseen.
Taas puhalsi torvi. Ääni kiiri ilmassa
kuin piirtäen sotilaiden tyhjät silmät,
upseerin rohkeuden, punaisen
miekan kärjen ja riippuvat viikset.
Veren elävä punainen väri kiihdytti
silmää ja veti sitä puoleensa, nostaen
juovuttavan ja villin halun nähdä sitä
enemmän, kaikkialla. Sotilaatkin v i l kastuivat,
pyörittivät päätään näsrttä-en
etsivän kuulilleen eläviä maaleja..
Upseeri seisoi sivulla j a heiluttaeö
miekkaansa huusi jotain katkonaisesti,
v i l l i s t i . . . .
Jokapuölelta kuului hänelle vastaukseksi
huutoja:
^ Pyöveli
— Hylkiö.
Hän alkoi järjestää viiksiään.
TyöTäinen! Oletko imdistaBiit t9aiiksesi?
hinä Martti Pihkala ja Aarne Sihvo
Epäilemättä he olivat noiden "ovelain
ja hauskain" konnuuksien oikeita isiä.
Nyt näistä edellinen on Suomen rik-kuriarmeljan
j a jälkimäinen Suomen
sotilasarmeijan ylipomona. Heidän rikolliset
puuhansa Usääntsrvät. pahenevat
ja jatkuvat. Mutta lähenee
myöskin tilinteon hetkL
Eräissä lahtarikirjoituksissa väitetään,
että punaiset myöhemmin s^t*
tivät ihan todella oma-alotteisesti tu>
hota Jyväskylä—Pieksämäen radalla
olevaa Pönttövuoren timnelia. mutta
tulivat siitä estetyksi. Jos sellaista on
edes vakavasti yritetty, niin tiuinus-tus
siitäkin, mutta tuhota se olisi
pitänyt Sen^ ehjänä säilyminen oli
lahtareille arvaamaton apu. J a punaisille
se merkitsi tuhoa ja turmaa.
Lahtarien johtomies, piiri-insinööri
Vinter kertoo tästä xasn. seuraavaa:
"Se seikka, että tätä rataa voitiin
Valkoisen Suomen sotakuljetuksiin
käyttää, olikin sodan menestyksellisen
kulun ensimäisiä ehtoja, vidipä mer-kit^
cseltään tatkaisevaa laatua".
"Heti kapinan alusta alkaen tuli
tästä radasta sodan strateginen ydin,
ja erittäin epäiltävää on. minfcälaisfa
vaiheita kohti o l l ^ kuljeUu, ellei sitä
olisi voitu valkoisen armeijan junaliikenteeseen
käyttää".
"Kuinka olisi käynyt, ellei sodan
ensimäisinä päivinä Keski-Suomen
Jonkunverran harjoitettuja -Joukkoja
olisi tätä rataa myöten voitu siirtää
Mäntyharjuun sieltä päin uhkaavia
ryssiä ja punikkeja seisauttamaan?
l^tä tietä siirrettiin myös sodan alussa
PcÄJanmaalta tulevat apujoukot ja
aseet Kuopion ja Varkauden vallo-tuksiln".
"Tätä tietä myöten kuletettiin ne
joukot, jotka valloittivat Viipurin ja
Kouvolan". .
"Viikkomäärä kulki Jyväskylän ohitse
noin puolitoista sataa janaa päivässä
ja näihin aikoihin ruokittiin
Jyväskylässä noin 5,000—6,000 miestä
läpikulkevia sotamiehiä vuorokaudessa
Ja kuitenkin on otettava huomioon,
että kaikki läpikulkevat joukot eivät
täällä syräieet".
"Liikenne yhdysradalla oli ehdottomasti
saatava jatkumaan. Siitä, riippui
(lahtari-) Suomen kohtalo".
Noin sanoo sellainen lahtaripäällik-kö
jolla väitetään olevan tässä asiassa
riittävä asla. Ja ammattituntemus.
Lukekaa, toverit, nuo lahtarilta lainatut
rivit uudelleen ja te varmaan
myötmätte. että pieneltäkin näyttävä
teko saattaa muodostua aivan arvaamattoman
suureksi, kun se oikealla
hetkellä tehdään. OiSea alote Ja teko
(^kealla hetkellä — huomio siihen.
Seuraavalla kerralla on punaisten
osattava ottaa alote. on islcettävä ea*
siksi, on hyökättävä. Tuho kapitalismille
Ja lahtareille! Näin ja vain iiäin
murskataan ikiajoiksi Suomestakin
lahtarivalta. Työläisten Ja talonpoikain
neuvostovalta luodaan. Uskomme,
että Suomen työväenluokka kom.
munistisen puolueensa johdolla suorittaa
tämän. Ja se aika älköön o l ko"
kaukana.
K. Lepola.
nia siveeUisiä vaaroja vastaan Ja si-vistyksen
puolesta.
Maailmansota ei kyennyt ratkaisemaan
maailmanprobleemia. Pääoman
herruus .— imperialisriii — kaikkine
vastakehtineen Ja ristiriitoineen jäi e-lämään.
Näin ollen jäi elämään so>
tien varsinainen syy ja tekijä. Jäi'suurin
kirous.
Mihtarismi. porvarillinen sotalaitos
kaikkinensa, on imperialismin välikap- Täytyy puhua omaisuuden ja "kor-pale
sen valta- ja rosvoustarkoituksia, keimpien elämänarvojen puolustami-käjrtännössä
tätä periaatetta toteutettiin
usein hyvinkin Uevassä muodossa.
Miten on laita nykyään?
Pyritään mihtarisoimaan koko kansa
— harmaapäisistä vanhuksista nuoriin
poikasiin, vanhoista naisista a la
ikäisiin tyttösiin saakka»
Päivän t i m n u s l a ^ on: Kaikki i m perialismin
hyväksi! Kaikki militaris
min hyväksi! Kaikki porvariston riisto-
ja ryöstötarkotusten hyväksi! —
Se on "isäiunaallisuutta" se. Siinä on
vallitsevan kirouksen todelliset tunnussanat.
Tietenkään ei tätä kaikkea
uskalleta joukoille sanoa noin suorasukaisesti.
Siitähän tulisi lyliyt loppu.
Sellaista imperialismin lakeijaa, joka
menisi latelemaan kansalle näitä porvarien
tunnuksia sellaisenaan, todel-
'isina. antaisi yksinkertainen kansa
selkään. Jokainen tavallinen talonpoi.
ka antaisi moiselle sotakiihkoiUjalle
sellaisen opetuksen, jota ei hetikään
unhotettaisi
Ei siis sovi herroille paljastaa tosi-aikeitaan.
Täytyy ' keksiä viattomilta
ja känneiltä näyttäviä, ovelampia
muotoja. Täytyy puhua '"isänmaan-puolustuksen
siveellisistä velvoituksista"
yjii. kauniista asioista. Täytyy puhua
"veriviholUslsta" Ja "periyih(dlisis-ta".
jotka muka uhkaavat "kotia",
sivistystä", "oikeutta", "siveyttä" y.m
sanoi minulle jälestäpäin) pyytänyt
häntä vähän auttamaan astioiden
kuivauksessa. Eähän tuo Antti niin
vain luvannut apuaan. oU vain lähtenyt
o\-ea kohden mitään puhumatta.
Mutta :Eilloin tyttö juoksi häneen kiinni,
veti miestä hihasta, sanoen: "tule
nyt. pulska poika." J a kun Antti vain
hiivasi itseään o\'ea kohti kietaisi kiusaaja
kätensä Antin kaulan jTnpärl.
katsoi häntä silmiin Ja sanoi: "Ethän
saata olla tulematta?" Siinäpä se.
Lukija menköön itseensä ennenlmin
alkaa tuomita Antti-rukkaa. Sillä hän
ei enää vastustellut, vaan teki työtä
käskettyä ja kuivaa astioita, I^-tto
p>Tsi toisenakin iltana, eikä Antti
enää kieltäj-tynyt. pjrj-si kolmantena
(silloin Antti jo toivoi että tyttö pyytäisi)
ja — niin, neljäntenä iltana
tyttö ei enää pyytänyt, sillä siiloin
tuli Antti jo ilman pjytämättä.
Tietäähän sen, että siinä jo muut
miehet naureskelivat Antin kustannuksella.
Ja oli kai siinä jo toiset vähän
kiukuissaankin. E i sitä suoraan
sanottu hänelle, mutta takanapäin
vain toosattiin. Kyllähän Antti aina
tuli kello yhdeksäksi vuoteeseervsa, vähän
noin niinkuin häpeissään, mutta
joka-iltaiseksi hänen "auttamisensa"
muodostui. Minä joka olin hänen ma-kuutoverinaan.
huomasin hänen valvovan
ja huokailevan öisin vuoteessaan,
sensijaan että olisi nukkunut.
Sitä sitten jatkut pari viikkoa OUsl
ehkä jatkunut pidemmältikin, mutta
minä aloin sotaretken. Koetin puhua
AntiUe järkeä (vaikka tiesin ettei
näljsä asioissa järki auta), haukuske-lin
ja kehuskelin \-uoronperään. Ja
kun siitä ei ollut apua, valehtelin sille
kokille — tletysU t>-tön kuullen.
Antista kaikkea pahaa, mitä vain o-sasin.
Samein valehtelin tj-töstä A n tille,
ja — ihme ja kumma-— kuulin
jälestäpäin, että olinkhi puhunut totta.
Enkä minä turhaan työtä tehnytkään.
Palummasta rakkaudcnhur-maöta
selvittyään alkoi Antti Jo itsekin
ajatella, lopetti vieraskäyntinsä
kokkikämpällä ja sai nukuttuakin
rauhallisemmin. J a kun pian läksimme
yhdessä kaupunkiin, kehuskelin minä
hänen nuorta, iievää, vanhassamaas-sa
olevaa vaimoaan (siinä seikassa en
valehdellutkaan) ja pientä poikaansa.
Saatuamme palkkamme pankista, toimitin
edelleen, että eiköhän tuo vai-mokulta
toivo sinulta rahaakin. Ja
niin Antti lähetti kun lähettikin rahaa
pitkästä aikaa^ ostamatta tällä
kertaa tippaakaan 'viinaa. Mennessämme
takaisin kämpälle, tuntui
Aterioita ja huoneita
Hyvää ruokaa Ja siistejä Qudes<
taan sisustettuja huoneita kohtuni»
liaUla hinnoUIa tarjoaa poikatalolla
Consnmers Society
Sadbury, Ontario. Elm Street
Puhelin 108L
Postiosote: Box 1998. (Dm.)
Suomalainen avattu 101 Pine Street
Ruokaa ja huonolta saatavana.
Mary Peterson
TIMMINS ONTARIO
Antti olevan erittäin hyvällä tuulella,
mikä cl ole hänelle tavallista kaupungista
palatessa.
Mutta vietävän sievä ja kiltti muija
hänellä onkin vanhassamaassa. Ihan
se on tolsenmolnen, kuin tuo tiskarl.
Joka aikoi Antin narrata. — Rlcna. ,
varten. Sen sijaan^ että maailmansota
olisi antanut riittävän opetuksen kansoille
imperialismin kirouksesta, sen
todellisesta luonteesta ja siihen sisältyvästä
kauheasta vaarasta, antoikin
se ennenkuulumattoihan sysäyksen
imperialismille uusia, entistä verisem-piä
yhteentörmäyksiä kohti. Ei mii.
loinlcaan ole imperialismi ollut pyrki,
myksiltään niin pelottavan rikollinen
kuin tänä päivänä. £11 milloinkaan se
ole kehittänyt niin laajalle Ulottuvia,
niin viekkaita ja vaarallisia militaristisia
muotoja kuin nykyään. — Enneu
pidettiin yleinen asevelvollisuus luonnollisena.
Periaate oli. että jokainen
täysi-Ikäinen terve mies on velvoIU-neu
astumaan sotapalvelukseen: Mutta
sen oikeutuksesta ja velvoituksesta"
J.n.e. Katala kierous puetaan tfiten
kaikkialla kansallispukuun.
Vasta näin ovelaan, katalaan ja vai-heelliseen
muotoon puettuna saadaan
j'iksinkertalsemmatkin, joukot Imperialistisia
rosvopuuhia ja niiden välinettä,
porvarillista militarismia, t u kemaan.
Vasta tällaisella provokatlo-nllla
saadaan yksinkertaisista maalaisnuorukaisistakin
sotahuUuja. Muuten
el.
Mutta aikaansa seuraavat työtätekevät
asettuvat yhä päättävimmin Ihmiskunnan
suurinta kirousta, imperialismia
vastaan. Ja vain siten onkin
imperialismin kukistaminen mahdolll.
nen.
Anpinrn. Utt«a op«(t«IaMr« «id
I A . «iri ' M K . H I C . iunoaih*
AU» Sp.rtaku». kirj. U'. Mrnirnbrrg .
\UBlreD S^nmkir)*. iuioai4.ii>(.«atapahtimiat maailmankaikkeudessa,
mitkä vaikuttavat omalla t a valla
maapalloonkin.
Eräs niitä koneita ja laitoksia. Joilla
tutkitaan satelliitteja, planeettoja,
la>meettoJa, auringonpilkkuja, pimennyksiä
jne., on 10-tutnnainen valoku-vausteleskooppi.
Se on kokoonpantu
kappaleista. Joita on kokeiltu eri tahoilta
maailmaa. Kymmenentuuman
optilliset lasit on saatu Jenasta, Saksasta.
Ne on hionut tarkoituksen
mukaiseksi George Henry Peters. joka
siihen valmisti omat keksimänsä eri-kciskoneet.
Hänen johdollaan on koko
laitos koottu j a pantu toimintaan.
Ylidys valtaln lalvasto-observatorin
tehtäviin kuuluu tarkastaa Ja ylläpitää
standardlaikaa koko maassa.
Sitä varten löytyy laitoksen maanalaisissa
holveissa, jois-a ilma pidetään
aina samanlaisena, neljä n.k
Standard-kelloa. Niillä ylläpidetään
"oikea aika" vertaamalla niiden a i kaa
"tähtien aikaan". Aikatiedotuk-set
lähetetään sieltä kolme kertaa
vuorokaudessa, kello 12 päivällä, klc
10 illalla ja klo 3 aamulla. Näiden
signaalien avulla saavat marinerit
tiedemiehet ja muut joka päivä niin
tarkan yedon ajasta, että se on "oikea"
sadannalleosalle sekuntia.
Ilmoitukset aikamäärästä lähetetään
Naval Observatcrystä (laivasto-obser-vatorista)
laivastoradlon avulla Arling-tonlsta,
Va., (NAA) Annapolista, Md.
(NSS), San Diegosta, Callf., (NPL>,
pa Westistä, Fla.. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-03-14-07