Vapaus, December 17, 1926

              Peijantaina, jonliik. 17 psna — Friday, Dcc. 17 Na. 147 —1«26
HULINAA!! HEI!
jodiihnii 24 pn»
, C^UmON H A A U L LA
Siilien mennessä on vielä tilaisuus ostaa
myyjäislippuja, joilla voittaa ne komeat
automobiilit y. m. voittoja
IMirojnta tapahtumaan 24 p:n iUaUa
Kirj. Väinö Pelto (Kortti n:o 22^,723)
tulee alkamaan tanssilla, joka jatkuu aa-ihiuun
asti hyvällä soitolla
Hi/OMJ lUkVI^ JATKUVASTI AUKI KOKO YON.
Siis haalilla tavataan.
MYYJAISTOIMIKUNTA.
VI Ja sitten —
ILTANA ESITETA$>( NAURUHERMOJA KUTKUTTAVA
• 1
NXYTÖSKAi*PALE
9^
KjSjmedia 4:asä niytokse*». Kirj. Peterson j« Ve«t.
Ken nauraa tahtoo saapukoon haalille.
. RAVINTOLA ;
AIKUISILTA 6Se. LAPSILTA 20e.
I
' Esirippu nousee kefUo 8 illalla
TERVEHTIEN^^ NAYTELMÄSEURA.
CladoslriaUsti
(Jatkoa)
VL
TaktilliMt beikkoadet L W. W:U«
Vaikka L W. W3sä «i olisikaan
tapahtunnt hajaantumista, niin sit­tenkään
ei I. W. W:n Jäsenmäärä
kohoaid yli sadantuhannen. Se on
sangen pieni jäsenmäärä, kun ote­taan
huomioon, että I. W. W. on
eltdottomasti täydeUisintä teollisuus.
l i HAUSKAA JOULUA
3a
työlaistovereille toivoo
• Ikfes Alma Ketola, Miss Julia Alanko, Miss Olga Koskela,
* -^^^ Hanna
Harju, Mrs. Hilma Puttonen.
(Mr. Otto Ketola, omistaja.)
Harbour Cafe
107 Cprdova St, East, — Vancouver, B. G.
ILOISTA JA HAUSKAA JOULUA
seUL
Taistointoista Uuttavootta
toivottaa
SYLVI, EXIH, KERTTU, MIMMI ja JOEL WEPSALA.
HaSting St^äm Bath
768"Hasting:srSt., E. Vancouver, B. G.
nnionismia edustava järjestö Yhdys­valloissa,
jossa teollinen kehitys Jo
on muokannu^! maaperän otolliseksi
teollisuuksittain järjestymiselle. I.
W. W. perustettiin v. 1905. Käy­tännöllistä
järjestämistyStä se on
siis tehnyt jo 20 vuotta. lOO.ObÖ
jäsentä tarkottaisi sitä, että I. W.
W. on keskimääräisesti kyennyt saa­maan
5,000 pysyväistä jäsentä vu»!
dessa. Sillä menolla oltaisi useita
sukupolvia ennenkuin Yhdysvaltain
35,000,000 palkkatyöläistä saataisi
järjestetyksi tcollisuusuinipihin, L
W: W:hen., Se on liian hidasta
työtä- Siten ei voida käydä taiste­luita,
joiden laajuus ja merkitys he­rättäisi
laajat työläismassat unes­taan.
Ja kuitenkin meidän teoriamme
ovat sangen selvät, ^ niiden helposti
pitäisi todeta vähemmänkin tietoi­selle
työläiselle, että hänen paik­kansa
on I. W. WM3ä.
Kapitalistit ovat järjestyneet teol­lisuuksittain;
niin tulee myöskin
työläisten tehdä. Taloudelliseen voi­maan
-—tuotanto- ja jakolaitosten
omistukseen, liikevoittoon — perus­tuva
kapitalismi voidaan kukistaa
ainoastaan työläisten järjestyneen
taloudellisen voiman avulh. Työ-l
^ t e n täytyy olla järjes^einä tuo­tannossa
ennenkuin he voivat pitää
tuotantokoneiston käynnissä elintar-'
peitten hankkimiseksi sen jälkeen
kun kapitalismi on kukistettu. Am-mattiuniot
hajottavat työläisten voi­mat
ja taistelevat työläisryhmien
puolesta toisia työläisryhmiä vas­taan.
Suurkapitalistit ovat siirty­neet:
pois johtavan työn suorituk­sesta
ja nyt molemmat, johtava ja
toimeenpaneva työ on melkein koko­naan
palkkatyöläisteh käsissä. Me
palkkatyöläiset olemme rakentaneet
kapitalistisen teollisen ' yhteiskun­nan,
järjestäkäämme Voimamme ja
inuuttakaamrae sC: työläisten teolli-
•seksi yhteislratinkksi. • *5T^läiset^ ei­vät
voi menettää muuta kuin. kah­leensa,
mutta heillä on kaikki voi­tettavana."
Nämähän ovat sangen -.yksinkertai­sia,
I. W. W:n edustamia, asioita,
joiden luuli^ joukottaidn kokoavan
palkkatyöläisiä ' / teollisutisunioihin.
Työläisten nykyinen tilanne puhuu
järjestäytymisen edellytysten puo­lesta..
. - •,: ...
Jotain siis 9n ollut vinossa I. W.
W:ssä. Sillä on mainiot' teoriat,
mutta se ei ole kyennyt kokoamaan
joukkdja.
Edellä olen maininnut, että mi­nusta
on kadonnut järjestö-uskovai-suus.
Käytännölliset elämän koke­mukset
ovat sen hioneet minusta
pois. Tässä esitän oman — vain
tavallisen työläisyksilön — ajatuk­seni
mainitusta kysymyksestä.
Vaari käsitya taman päivän
tehtävästä
"Sopivimmat säilyvät", on darvi-nismin
peruslauseita. Silloin, kun
vie^ä emme kykene muokkaamaan
ympäristöämme mieleiseksemme, on
meidän mukauduttava, ympäristööm­me.
Soveltumalla ympäristöönsä
käy tämä muokkaustyökin paljon
paremmin.
Me i. w. wdäiset olemme tiukko­ja
periaatteissamme ja liian jyrkkiä
suhtau^maan toisinajatteleviin työ­läisiin.
Me elämme tätä maailmaa
ja toimimme ikäänkuin luonnon laki
olisi säätänyt, että toisinajattelevien
työläisten on p^ko muuttua mei-dänlaisiksi,
mutta ei meidän toisin-ajattelevain
kaKaisiksL
Se on kuitenkin - erehdys, sillä
UdlSylyoyt jiilka£wma*to}
juovana (sanokaamme: 50,000 ;työ­läistä
käsittävänä joukkona) poikki
Yhdysvaltojen^ 35,000,000 j palkka­työläistä
käsittävässä kirjavassa ih-nusmeressä.
Kaiken minkä kanssa
me ryhdymme kosketnksUn» täy^ry
olla ehdottomasti punaista, vallan­kumouksellista.
Siten meidän vä-rimme
kylläkin voi pysyä punaisena,
mutta me yhä pysymme tuona ohu­ena,
-punaisena juovana .tuossa val­tavassa
ifamismeressä, ilman että
värimme punaisi ympäristöään, noi­ta
35,000,000 palkkatyöläistä.
Ja meidän jyrkistä teorioistamme,
meidän punaisuudestamme ei kui­tenkaan
meille,' «ikä työväenluolotl-le
ole juuri mitään hyötyä, ellei pu­nainen
värimme leviä, ulotu jokai­seen
tuotantolaitokseen, jokaiseen
työläiskotiin.
Toisin sanoen, me olemme ym­märtäneet
väärin tämänpäiväisen
tehtävänune. Uskoneet, että työn
ja pääoman välinen aktiivinen tais­telu
—- tämänlaisena pienenä jouk­k
o n a — - o n meidän tämänpäiväinen
päätehtävämme, jotavastoin meidän
päätehtävämme taytyyldn olla ka»-
•atnttyoa tekeminen. Työtätekevän
väestön luokkavastakohdista ja voi­mastaan
tietoiseksi saattaminen.
Sen jälkeen alkaa vasta todelli­nen,
aktiivinen: taistelu yhteiskun­nallisesta
vallasta. Ilman voimaa
(järjestyneisyjrttä) ja aseita (jär­jestöjä)
se ei voi olla mahdollista.
Yancbu verin Snomyäiiseii Leipuriliikkeen
tyäläiset toivottaa
RAUHAISAA JOUtUA 1926
Solidaarisuutta ja käytännöllisyyttä 1927
imremmän jHb
HELGA, HELMA ja OIVA LIND,
ARVO NURML , ARVID MATTILA,
ELLEN, H E L L E ja O T T O HEIKKINEN.
mistään me emme ole saaneet sel-laista
monopolia.
Kieltämättä hyvillä teorioilla va­rastettuina
me — kuvannollisesti
sanoen — esiinnymme punaisena
SnhtantumUeMa: tehtävä muatö«
Suhtautuniislqrsymyksessä on vält­tämätöntä
otta^ huomioon, että 'me
i. w.,w:Iaiaet olemme kahdenkym­menen
vuoden Ckasvataatyon iulok-
•et.' Suuret työläismassat eivät vie-
)& -ole joutuneet- edes kosketuksiin
teoUisuusunionisäsen ' kasvatustyön
Icanssa, joten kasvatustyössä heitä
on kohdeltava kuten lapsia. Ensiksi
alkeistietoja ja sitten yhä vaikeam­pia
ja vaikeampia probleemeja rat-
Icaista-raksi ja raskaampia > tehtäviä
suoritettavaksi.
Suhtautuminen on yksi meidän
suurimmista kompastuskivistämme.
Me periaatteessa . j a käyt^
kartamme yhteistoimintaa työläisai-nesteri
kanssa, jotka tunnustavat
luokkataistelun, mutta eivät ajat-ole
asioista juun> samalla' tavalla
kuin me :teemms^^'., Kon^ii^
ovat m€Uie.;kui&-p^35^iji^iiiUvaa^^ ha­ralle,
' Sösialidemjatoatiaii • 1^
kernit työläiseltä (huom.;^^
puhe ei ole 'l^eid^än johtajistaan)
ovat toisenlaisia . »utta' m«^ . yhtä
mahdottomia. Ammi^ttiunionistieh
vxroka ei kiannataj; vaiyata itiseään.
(Anunattiuniöissa:, 1; |*aMältäporaami-nen"
bn yritystä ^vaikuttaa ammatti-unionisteihin,
: m u l ^ me
kolamme leimata^ naurunalaiseksi.)
Monet meistä 'a|att6levat, että ai­noastaan
ammatittomaaii työläiseen,
jokA ei ole kommunisti, ei sosialide­mokraatti
eikä amniattiunionisti, si­sältyvät
todellisen ' i . w. w.laisen
raaka-aineet. . V a i n hänenlaiselle
kannattaa "puhua asiasta". v
Ja kuitenkin kaikki työläiset ovat
samanar\'oisia. ; jKaikkien järjestä­minen
' yhtä välttämätöntä.
Luokkatiedottomaan V ja: luokkatie-toiseen,
mutta ^ toisinajattelevaan
työläiseen on suhtauduttava hyvin
varovaisesti, jos mielitään hänestä
saada I. W; W-:n jäsen. Tämä suh­tautuminen
: tarkottaa sdtä, että
myofkin heidaa mieUpiteillieen, pe-riaatteelUsiUe
yakanmnkMUeen on
aaxi«ttava'. arvoa.' .•. • ' /
Työtätekevällä väestöllä löytyy
monta toimintamuotoa; jotka lu-on-teeltaan
eivät ole vallankumouk­sellisia,
mutta niillä on katyatnksel-linen
merkitya. Ne antavat työläi­sille
alkeellisempaa opetuista luok­kataistelusta,
hiljalleen selvittävät
luokkaristiriitoja.' Lisäksi ei-vallan-kumoukselliset
toimintamuodot an­tavat
niissä mukanaolijoille tehtä­viä,
joissa ykeUöt tottavat toimi­maan
jonkkolna ja joukkojen asian
h)-väksi. Tämänlainen ei-yallanku-mouksellinen
joukkotoinuhta myös­kin
karsii yksilöistä poif yksUöUistä
maailmankatsomusta. Työläiset huo­maavat,
että yltiöinä he sittenkin
ovat vain pieniä yksikköjä suuresta
kokonaisuudesta, «ttä' yksilöinä he
eivät v«i saavuttaa »^mitään, mutta
voimat yhdistäen paiUon.
Palauttakaamme . jälleen mieliim­me,
että Yhdysvalloissa ei vielä ole
tuskin muuta kuin S00,t)00~'järjes-tynyttä,
luokkataist^nn tunnusta­vaa
työläistä. On totta, että täällä
on neljättä miljoonaa ammattiunio-nistia,
- mutta kuinka moni heistä
tunnustaa luokkataistelun vallanku­mouksellisessa
mielessä? — NamS
vanhoUIuet järjestöt on saatava liik­keelle.
JEoska näin pieni prosentti järjes­tyneistä
työläisistä tunnustaa luok­kataistelun,
on "miedommillekin"
kasvatuskeinoille annettava tunnus^
tusta j a pyrittävä niitä kehittämään
jyrkemmilöi.
Porvarillisessa koulumaailmassa
ei lasta viedä heti suoraan yliopisr
toon. Endksi hän käy lastenkoulua,
sitten, kansakoulua ja vielä korkea­koulun
käytyään menee yliopistoon.
Työläisten Järjestyneet, mutta
luonteeltaan vallankumoukselliset
toimintamuodot ovat juuri tämän­laisia,-
välttämättömiä lastenkouluja,
kansakouluja j.n.e.
Jos lukijan joukossa sattuu -ole­maan
joku järjestö-uskovainen i . w.
w:läinen, en halua heti nostattaa
hänen niskavillojaan . pystyyn, joten
alan "Uevemmästä" päästä. Sellai­nen
on
jMroletaarinen' senraelama
. Haalitoiminta-on I» W. W:n jäse­nistön
keskuudessa ratkaistu kysy­mys.
Länsirannikolla sitä aikoinaan
jyrkimmin vastustettiin. Nyt siellä
melkein jokaisella paikkakunnalla,
xfissä i . vr. w:läisiä löytyy, on heillä
noista Joulua, toivoo liiketuttavilleen
, V , KANSAN KAHVILA. •
' 2A6 C4>buDl»Ia Aveone, • Vanconvisr, B. C-IR.
ja. y . LÄtfaeiu L ja H . Maekey, omistajat.
Hihoaa Morttineh, Mary Annala^ Aune Böhm, Kerttu Paananen.
''^'^'^•^''^•^mmmkmkmmttii^mmmi^
HAUSKAA JOUIIJA
TOivom^ vssyittK VIJOTTA l a ^
.toivottaa '
• ^ " . E M t t ^ ^ A A M^
SUOMI LUNCH.—. 18S HASTINGS ST.. E.. VAMCOUVER. B.C.
myöskin haali. Käytäntö on osot-tanut,
että joukkoja, vallankaan ui-;
komaalaisia, ei voida koota ilman
haalitoimintaa ja siihen liittyvää
seuraelämää. : Erittäinkin se pitää
paikkansa itään nähden. Missä hy­vänsä
siellä i. w. .w tiaisilla on haali­toimintaa,
siellä myöskin union
hranehit toimivat. Kun haalitoimin­ta
on lopetettu, on feranchien toi­minnalle
käynyt samialla tavalla....
Haalitoiminta ei ole luonteeltaan
vallankumouksellista. Ohjelma- ja
näytösiltamia voitaisi toimeenpanna
vaikka joka ilta. j a kapitalismi ei
siitä kukistuisi. Mutta haalitojmin-nassa-
on joukkotoiminnan luonne
ja vaikka ohjelmaan vähemmänkin
sisält3iisi agitatsionia, on sillä oma
kasvättavp merkityksensä. Haaleil­la
toimivat tuntevat toimivansa työ­läisten
laitoksessa ja se kasvattaa
luokkahenkeä. Myönnettäköön, et­tä
ei niinkään nopeasti, niutta kas­vattaa
kuitenkiiii. Kun luokkayais-ton
ölke^rt o^ istutetta prplet?»^
sessa seuraelämässä, on paljon hel4
pompi saajia asianomainen , . vaka­vampiin,
järjestötehtäviin.,
Toiseksi,, haalitoiminnalla; kootaan
varoja., Olisikohan liiottelua," että
esim. I. W. W:n agitatsionityöstä-on
yksi kolmasosa suoritettu haalitbi-minnalla
kerätyillä'varoilla?
(Jatk.)
HYVÄ ESIMERKKI NUORILLE
AVIOMIEHILLE Y.M.
Vienin lääketieteellisen seuran
lehdessä on muuan mielenkiintoinen
kertomus eräästä 76-vuotiaasta isäs­tä.
Hän on toisissa naimisissa ja
on hänellä 87 -lasta, joista 84 pn
elossa^'.
Miehen'^ nimi on Behard Schein-herg
ja asuu hän lähellä Saksan ra­jaa.
Ensimäisestä vaimosta, joka
kuoli 56-vuotiaana, on Scheinber-gillä
69 lasta, lausutaan mainitussa
lehdessä. • Näissä lapsissa oh neljät
neloset, seitsemät kolmoset ja kuu­dettoista
käksoiset. Heistä on elos­sa
kaikkiaan 67, mut*a niiden jäl­keläisten
luvusta ei Scheinberg sa­nonut
pleyansa varma.
Skheinbergillä on toisesta vaimos­taan,
jonka kanssa hän meni nai­misiin
57-vuotiaanä, yhteensä 18
lasta, joissa on kahdet kolmoset.
Scheinbergin toinen vaimo on vielä
elossa.
CHAPLIN EI OLLUT TURHAN
TARKKA
Muutama vuosi sitten matkusteli
Char|ie . Chaplin Englannissa, vie-raiUeh
muun muassa eräässä palat­sissa.
Palatsin eri pail^oja ja ih­meellisyyksiä
näyttihänelle /.muuan
palvelija. '*Tässä <in ihan samat
pöytäastiat, joUta kuningas Yrjö on
syönyt", Sanoi palvelija. "Haluai­sitteko
te ehkä nauttia jotakin sa­moista
astioista?''
, "Miksikä :• en", sanoi Chaplin,
"edellyttäer. että te sitä ennen pe­sette
lie huolellisesti." '
nian kaivostyöläisten
lakko on päättynyt j a kaivostyöläis­ten
häviöllä. ) Mutta tätä häviötä
jajiatellessuine puiänitkaapa seuraa­via
numeroita:
V. 1«93 • laMcoutiineitten työläis­ten
luku iiousd 2,27Ö':een.
V. 1898 oli lukumäärä kohonnut
43,7$l:een. ^ -
V. 1921 se oli 464,683.
V. 1926 kohosi kaivoslakkolaisten
luknnoäärä l,162,592:een:
Luokkataistelun jännitys !kasvaa
hirmuisella vauhdilla. Räjähdyksen .
Canadan Snomalaisfeh Järjestön Kirkia^^i
Laken osasto
toivottaa
HAUSKAA JOULUA
Terästettyä Taiäelntannoa
alkavalle vuodelle kaikille raatajatovereifle
Julilia joiilill akana
H A U S K A T
JOULUAATTONA
vapaa sisäänpääsy kaikille osaston jäsenille
perheineen ja vapaa ravintola.
JOULUPÄIVÄN n.TANÄ
harvinaisen
H A U S K A T
Hyvä soitto. Sisäänpääsy 45c.
SUNNUNTAINA, JOULUKUUN 26 P:NÄ
esitetään kaksi yksinäytöksistä kappaletta
«Sndet» ja «Ponainen \mA
UudenvDoden aatteiaBä
toimii yasta perustettu nuoriso-osasto •
H A U S K A N
vaStaäiiötto
Ohjelmassa tulee olemaan hyvä näytelmä,
vuoden vaihto-kuvaelma, Minäkuvia
- valetaan, y. m.
Saapukaa katsomaan'mitä nuoret toverit
saavat aikaan. Tulkiaa innostamaan
nousevaa polvea.
Y, G. L . K . L . O.
" esittää •
OSASTON NAYTELMÄSEURA
toisen kerran kaaniin laulunsekaisen Baytelmäa
Ulkosaarelaiset
i SUNNUNTAINA, TAMMIKUUN 1 PÄIVÄ
te«nu
I L T A M A N
Kirjastokomitea kirjaston hyväksi
Tähän atamaan saapuu m; m. ohjelman suorittajia
Timmeksestä, joten tästä uhkaa tulla oikein erikoistilaisuus, pitä­kää
muistissanne. • ^ . .
Jidilak^
4:
tonahtiimista voidaan ebkä^snrtää, laiset järjestöt tnbmitseTat britti-mutta
si. tä_ e.i voida ,mi.l.l.ä än^.ehkäis- «-.'li _ « i .i^t*fitiart aivan- Sa­tä.
Ja silloin kim.^iso tapalrtuu, on
mielenldintoista seurata mken V a t
takunnan tyttäret ja muut saman-
Iäiset alimpaan -kattaaan, aivan sa­maten
kuin Äe. jotta 1916 ylfativä*
venäjfiisiä, tuomitsevat heitä nyk}-
ään.':^ •