Vapaus, January 4, 1930

              i2 Lauantaina, taminik^ 4 p:nä —:^gat.,^ Jan.- 4
siltä riistetään korvaus kaikenlaisilla lakilulkinnoilla, vaan vieläkin ai'
'> A D A 1 t C cjT.=Min ,Bvmatai.eo t T ö T i e » t « » «sn«*=*?'»«»J»-."=f''^.^«f i veluttavaHipana on pidettävä sitä, et*ä täpaturmavaara on jaikuväsUJi-t
l , / \ ' i - » w - yjipics (Uberty) suantjTijt Ontarion teoJhsuudesäa. i i l e n julkaisirame numeroita? jois-ocuiM
UloiM Ela Streetin».
Office, Bopkstore «nd PrmuHop: V»p«iJ BmldiBC, Elo» Suect.
*n miS> to be «ddreued: Vapu*. P.O. Box 69. Sudijarr, Ost.
TILAUSHLN-VAT:
1 wkMJSO, 6 kk. »2Ä>, 3 i i . J1.75 ja 1 kk. 11.00. — Ybdjtttltoauo I» Suoneen «efcl moo
•q« •»nrntill»; 1 rk- tiM, 6 kk. »3.S0 j» 1 kk. UM. •
'* V IU10TUSHIX.NAT VAPAUDESSA:
JDijendhKuUnotokMt fj,00 kera, »2.C0 kakaj k«taa. -j^TArJoluttooo «o^«'^..fJ=°^^°*^°'7,*''°f^
iCc, paUutniuna. — NunenmBottoilmoioktet 50c
kntf. tZM 3 kerua. AMintoefoilniotakMt t2.09 «UN> kota. — Knolemsiiiiaotukiet }2.00 kerta,
ffffi*»*"' ja CMOieilxaolukaei SOe kerta. SIXO
tTii''T'niiri(TT on, *aaditue«aa. läketettätä iloiotatbinta etukäteeq.
. Cesexal «dTcrtjainc ~ ' '~ ' -
_ VapaBS u U>e beit adv
Sodan
ta ilmeni, että työtapaturmat kulurieen vuoden aikana ovat Ifeäänty-neet
tuhansilla Täpaturmavaara on suorastaan hirvittävä erikoisesti -KOSOfVNlK
rakennus- ja kaivosteollisuudessa. Tällainen lilanne ei voi johtua
: muusta, kuin törkeistä laiminiyönneisLä työnantajain taholta. Työ-
I Iäisten turvallisuudesta ei välitetä ollenkaan. JCapitalistien nykypäi­vän
vaatimuksena on eiieiniiiän lyötä, enemmän voittoja. JCaikki muu
on sivuasia. Tapaturmasuojclus maksaa rahaa. Sen vuoksf sitä kar­tetaan.
Monessa tehtaassa ja kaivannossa on huomattavia tauluja
näkösällä, joissa varoitetaan "Safety First" (Turvallisuus ensiksi), mut­ta
työläiset ajetaan mitä kiihkeimpään työvauhtiin, mitä v^arallisim-laissakin
töissä. Näin tapahtuu erittäinkin kaivannoissa.
Nykyinen tapalurmakonausjärjcstelmä öh sen vuoksi ainoastaan
heikko vastine sille kamalalle tilanteelle, mikä vallitsee teollisuudessa.
No. 3 -m
H! i i II» lAJmS -VAMä-
(Jatkoa)
vaara ja NcOTOstoliiton
Jät ette tmlloio ubuaa ^
, i ^ n o o n a l l i a e l t ä lumeUä:
Unita lajia siirtolaispropagandm
den parantamista, lapaturmavaaran poistamista ja korvauksen saanti-oikeuden
turvaamista, työpäivän lyhennystä, palkkojen parantamisia
sekä kiristysmenctelmien lopettamista, ja sitä mukaa on toiveita näi­den
vaatimusten toteuttamisesta, missä määrin työläiset järjestyvät
Kun "työväen" hallitus astui "remmiin" Englannissa seurasi se todellisiin taisteleviin ammatillisiin järjestöihin puolustaakseen yhtei-f
ylimalkaan samanlaista politiikkaa, kuin entinen Baldvvinin vanhoil- ^in voimin oikeuksiaan.
liiien hallitus oli tehnyt. Työttömyyttä olivat sen johtajat luvanneet'~~ "
poistaa, mutta kun näitten lupausten täyttämisen aika oli tullut, ei
hdllitos kyennyt tarjoamaan mitään uutta keinoa. Aivan samaa la-tp^
alettiin kulkea tässäkin kysymyksessä, kuin entiset hallitukset,
Tj^Sttomyysministeri Thomas m.m. puhui suuresti valtakunnan muit-tien
osiien tarjo3?uisla jnah^lpllisuuksiista ja suositteli työttömien lähet­tämistä
Canadaan. Hän tässä.tarkoituksessa teki jnaftkankin Csnadaan.
y^ikka tuon matkan tulokset olivat verrattain laihoja, jatkettiin
Eljg^amiissa siirtolaisten .värväämistä. Hallituksen toimesta on yllä- SiirtyTnistä maaseudulta kaupun-pi
«Mty erikoisia siirlolaisvärväysleirejä, joissa'annetaan alkeistietoja;^''^'hm — Ja kaupungeista tokaisin
cm<blaWIIe M e aikovUle Juuri näiden kur..ien läpikäynei-1 - j^JJ
tfi on sitten täältä karkoitettu -takaisin, kun satoja he»^ta on joutunut runsaasti. Aika-ajojttainen tooUi-
^O^pminä ja nälkäisinä harhailemaan paikasta loiseen.
Tä^tä on ollut seurauksena, ettei ponnistuksista huo-limaita ole
enaan
sei
t^niisel^i. .Eräs sellainen konsti on ollut vetoaminen nuorten voi- asia, että kaupunkien väkiluvun li-indj^
iden miesten seilckailulialiiun, spntyminen on harventanut maa-
•-Muuan englanUlainen maalaisherrasmics, George ^estbury, jolle '^^'Z^^'^'}' ^'^^^ ^i^^' « . . . M - " i ' 1 ' .n ' j . 1- t - . ' •• I "•• •• n tattpisen työväestön lukumäärää,
aika kavi ikäväksi kotinsa joutilaisuudesta, lahti vumc kevaana Ca- M O O C „ , „ J „ « J *. • - i
j , ,/v j „ . , . !• .^•^t^^ 1 ' i 1 ' ' Maaseudun kantajouicko, se osa
nadaan mukanaan 10 dollaria rahaa, ja Kierteli taalla kaikenlaisissa työväestöä, joka jatkuvasti kes-hommissa,
joihin'paasi tietenkin niiden suositusten auttamina, initkä-keytymättä on pysytellyt maaseu-faanella
tili matkassaan. Tämä seikkailija itse sanookin, että paik- P?™^», on pääasiassa maata-
Kojen saanti oh helpompaa, kum jiiiden pitäminen. loisin sanoen
hänessä ei 'ollut miestä "^yfiymää^i työjpaikassaan.
Saomen maattoman maatyöväes-tön
ja pieneläjäväestön elämää ku­vailee
nimim. A. T—i. Vaasassa
ilmestyv^sä "Työn Äänessä" seu­raavanlaiseksi:
«uuden .nousu on niellyt ihmisiä
maalta kaupunkeihin ja toiselta
loustyöväestöä, s.o. muonamiehiä
;ja pienviljelijöitä. Porvariston
järjestämä maareformipolitiikka on
Can^dassa kier?eyes^ään hän oli .työskennellyt Toronton raitio-' tähdännyt ennenkaikkea siihen,
jrhtiollä, nikk^ikiUvanndäsia,; iupakkäfarmillä ja kemiallisessa pesu- • että* saataisiin työväestöä niin pal-laitoksessa.
Lopuksihan palasi takaisin vanhaan ihaahan ranskalai-;J*''» J^"'" mahdollista kiinnitetyksi
"^^tilaivälla tekemällä työtä '^nalkalippunsa korvaukseksi. Tä- '^^.«^f"-^ „ ^^^,1^^ on porva-
J . -\v.- * • ' "-LI -1 ' t I T J -H * 1 u r I "stol a ollut ihmeellisen voimakas
9 » mxes tarjoo nyt seikkailujaan sappm^^^^^^ Canadan auttaja, joka kulkee nimellä maa-oloJ8f
kuinka jniesitääpä hyvin pätj . .
Samaila hän on julkaissut suunnitelman haalia [Englanni 500
nälkä. Voimakkaimmin on tuo il­miö
tiillut aina esiin maatyöläis-inukdOlle,
JQlle hallittis Mw»W^ä ni suurta huomiota, hän ei pane j ^ajattelemaan,, jotta minkäitähden
^urta paiflioft^ vahn asettabi, ptiltilalle miehet, joilla' on väh^ tämn mnnifnie+nio «i»
^i|il|öepan ja rakennustöistä. Itse hän aikoo palata takaisin liakeak-
' uusia «seikkailuja cai^^^ metsäkämpillä.
:3iirtolf?isvärväyk8^sJ[ JEhgiarais^ aletaan'siis..turvautua Jo seik-kailtlhalun
kiihdyttämiseen, jolla jnnöstetaan ihmist(en rnielikuviiusta.
Kapitalistiset reldaamitöimislol jia sanpmalehdet psi^^^ her-rasseikkailijoita.
WesthuryHekin on %|ttiläinen jau^^^ Ijslorris
tdbnyt tarjoilen, että ajaisi Morrisin fi yli Canadan.
Me saamme siis kai odottaaj että Englannissa muutaman kuukauden
jialkeen tulee näkymään loisto-ilmpiti^ia siitä, kuinka ihmeellisen
Jcestaviksi Morrisin autot ovat osoit^ytuneet Canadan huonoilla maan­teillä*
ja miten erinomaisia ovat cai^adalaiset metsäkl^
liaIui8i|legauorille mi^Mlle, jotka haluavat rakentaa itselleen tulevai-euuden
täällä •Uupauksieh*^'maassa.^ •
Jos jRiilloih tahansa tulee puhi^ksi .Canadan työväen lainsäädäntö,
jnuistaa porvaristo aina yedola CJii^aripn tapaturmakoryausjarjestel-
'^|nj'gtnäcä on leyinnyt jo i^sei Tätä esi-
^IJHl^n .Ipistqesimeridsinä työiäisten s^^ ja
^^i^etaan ynunartää, että tämä todistaa yhteisJctiiiöallisteh olojen ole­van
mitä maHikelpoisinmiäliä kaiinjälla.
Ttihaiyiet työläiset, jotka ovat joutuneet tekemisiin ,tämän järjes-
J^^q^ J^nssa, voiaiy^^^^ toista, mikä melkoisesti
laminentgisi 4ämän kehutun järjestelmän ^ X^^^ Varsinkin ypitai-esittää
lukuisia esimerkkejä tämän järjestetmän kehnosta spyel-
^luttamisesta. On aivan säännöllinen ilmiö, että hyyin suuri määrä
]|$i||^^ptunci$ta työläisistä tulevat petkutetuksi osasta korvauksia sen
^^'Jkayitt^, että vammojen jälkiseqraukset ei ole tunnustettu olevan yh-tfr^
ilessä itse tapaturman kanssa. On myöskin paljon tapauksia, jol-
' - loin komppanioiden kanssa hyvissä väleissä olevat lääkärit' määräa­la
Jy^Iäisiä takaisin työhpn panemaan terveytensä alttiiksi suurelle
iC^aile, .vaikka he eivät ole täysin parantuneet. Tällaista tapahtuu
^, ^^l^mittaa erittäinkin nildiclikaivannoissa louldcautuneiden suhteen.
?fäelä on paljon sellaisia tapauksia, että työläiset julistetaan vaille
,^])r;yausta tulkitsemalla mielivaltaisesti ioukkautumisen aiheutuneen
t^^iaisen omasta huolimattomuudesta.
Pari tapausta riittävät valaigemajin vallitsevaa lainLuIkintaa. Eräs
iMffiSilyoläinen Torontossa julistettiin oikeuden päätöksellä korvauk-
^l!E!|i oikeudettomaksi vamman suhteen, joka oli aiheutunut siitä, että
tämä maakaistale ei ole minun,
koska juuri minä sen laitan ja
muokkaan kasvukuntoon ja eaatan
sadon -korjuun, mutta sitten on
osjni lopuBsa, B.O, työn tulokset
kpijgakin toinen mies. Tätä maa-nälkää
qn porvaristo käyttänyt
keppih:eyosena.an muodostelemalla
lakeja ja pykäliä, joiden nojalla
maaton voi tyydyttää osittaisen
maanälkänsä rupeapialla niihin
valjaisiin, joika suurpääoma ja tä­män
maan rahavalta on .valmista­nut
tulevaisen olemassaolonsa yllä­pitämiseksi.
Tällä tavoin on "itse­näistynyt"
maatyöläinen säilyttä­nyt
hartioilleen velkataakan, ky,t-kien
työnsä maahan toivossa tulla
joskus velattomaksi ja paremmille
päiville. Mitä kauemmin tuo uusi
yrittäjä peltonsa eteen raataa, sitä
vaikeammaksi käy mahdollinen luo­puminen
siitä velkojan hyviiksi.
Mutta tässäpä onkin asian ydin.
Nyt on rahhvallalla, s.o. pankeilla,
varma iypsylehmä, joka koettaa
henkensä uKalla kiskoa maasta
muodosöa- ja toisessa tuo.tteita, jot-
,ta voisi ajalleen suorittaa velkojen
korot, jotta ei pakkohuutokauppa
jä pois siirtyminen "kotikonnulta"
piisi edessä. Ja kun eivät. pellon
antimet riitii, niin täytyy kiristää
omasta — ja Berheen ravinto^
osuudesta lisää. Säästäväisyysviik-ko
käsittäii tätä, tehden kokonni-tavallisesia
empimättä siirtyvät
muualle — kaupunkeihin, alkaak­seen
siellä uuden kiertokulun ka-pitalicmin
grottemyllyssä. JUsten-lapsilla
voi jo taas syttyä mieleen
uudelleen maanälkä,' ^illä- 'niiden
mielessä kammoavat kaupun^n ah­taat
sivukorttelK ia likaiset 4;eh-dassuojat.
Eipä pje suitilcaan sil­loin
ihme, vaikkapa pisiäseudun
vihreät nurmet ja lehteyMt njetsät
herättuisiyät .kaipuuta sinne.
Selvää selvempikin pn, että hel-vetillisempäa
helvettiä ei yo|da työ­tätekevälle
väestölle järjestää kijin
mitä oh itehnyt kapitalismi. Vain
ihmiskunnan hapantuneen ennak­koluulon
avulla kykenee kppitaiis-mi
valtaa känissään pitämään. Työ­tätekevä
väestö kärsii janoa, vaik­ka
se elää keskellä kirkasyetisjä
lähteitä.
Kommunistinen puoljie haluaa va­roittaa
ja .kllmiittää työläisten huo­mioon,
että tätä TOaUtaistelua ei saa
rajoittaa vain kaupungin asiain kä­sittelyyn.
Kansainvälinen tilanne ja
vöityvät ristiriidat imperialististen
terä: ^
läigä Nemps^llU«a .val^jcumouk-i
e l i ^ p T^a0!^iaus^'.'.: Mutta
nämä seikat x^^j^^^st^^
yli^Ös^t^ynä lu3dta^y|imon mene-teliniM
%öläisten"T(ääi^väis^ tais­teluihin
-fiuhtaiibanjsea^ ztyöttömyy-teeii
suhteutumisessa, y jm
SOIilDAARIAATIN PUOLESTA IM-FERIAI^
STEJA JA NIIDEN ASI-AKKArrÄ"
vÄfi?r^4N •^cyovÄEN"-
PUOLUEEN '-JOHTAJIA -VASTAAN
JA SOSIAUSMm PUOLESTA.
Työläisten ja JKöyi)äin .talonpofkain
halli tiLs
Se vaan on mielestäni ikävä tosia­sia,
että tälläkin peikkakuniialla • qjf
niin vähän henkilöitä jotka ovat in­nostuneet
kehittämään itseään ker­hotoiminnan
avulla. Onhan kyUä,
flioi?enlaisia-toimi», jotka .vaatii p a l ­jon
ai^a.pn uhrauksia naisjäseniltä
Jan;" pn jiadsia^ joiden -täytyy rs&-.
taa. pitkät päivät saadakseen niu­kan
toimeentulon _^perheell^n. ^
siis tuomitse ketäänr-<i?^ä tfliifQn^ <ät^.
Nämä kunnallisvaalit tsilee käyt-valmistautumiseiia
tuleville ja
kärkevämmme taisteluille. -Kaintalis-
. , , ... ^ . min vjdtlokoneisto ei voi soveltua
maiden k^en. Jj^to johtevat pi-. ^ ^ voida' käyttää sosialismin ra-kaisesti
sotean._oyat myikin vaa- ^ ^ ^ ^ j j ^ ja työläisten etujen hai-likysymyksia
telia hetkellä, si^^ SMT^perialistfeet hallitsijat el-jumri
työläiset ^kutsutaan taistete- "Si^ule^S^mxnaJ sitä;
maan työnostajaluokan etujen Vnoles ^^^^^ ^^^^^^^ valkolneii terrori
ta ja työjäiset maksavat Ja kärsi- »kansijv^taisen' halUtuksen»
vät kalkki hirvittävät sodan seurauk- ^^tvn^ l u r f c k a i a i s t e l un
set. Huollmatte "ra«han" Pubeiste, ^ *^Sn' ^ g ÄS
johtavat ^Pital^tlset m^t vm;j^-> S S o n e i s S T ^ t Ä e l l ä Ja
tautuvat hampaisiin saakka. Niiden i
vihollisuussuhteet, mitkä aiheutuvat
kapitelistlsen järjestelmän perus­luonteesta,
,UtR^neyät riilden .tarvi­tessa
.markklnpita, .siirtomaita, si-joitusralueit^
rikkauksiensa ylijää­mien
jakjimlseksi, mitkä puristetaan
työväeiilu(^^ • verestä ja lihasta,
johtavat; sQtaan rhtyiilman uudel­leen
jakamiseksi. Viimeisen ,maail-nian
sodan seiirauksepa pvfit Suur-
Britaiinla ja Amerikka kehittyneet
kuoleman kilpailijoiksi t^loudellises-tLUiiatin
taloudelliset edut ajavat
eotaan. Canada ottaa tällä .hetkellä
osaa imperialistien juonitteluun ja
I%aos-kansa
Tyynessä meressä/ Kiinasta kaak­koon
sijaitsevat Malaji-isaariston
lohjoisinunat saariryhmät. Niitä ni-
•nitetään lilippiineiksi. Jo v. 1521
öysi saariston Magalhaes, joka siel­lä
sai surmansa yrittäessään valloit­taa
saaria valkoisille sortajille. Ne
1565 espanjäläisteh
ch se mUbdpstuniit psakkaaksi rils-.
tpsaälli?!sa.' y^. Samanaikaisesti
kuini kapitalistiset niaat; Jännit^yat
pyi-kimyksiään yalteuksiensa voitta-;
iniseksi sotafcorvauiksleh§a. avulla:
isreuvpstoliitto, — m?iallm?;h fcyöyäen-luokaJa
.Isänm^ '—, ,vie e^^np^In
sosialistisen t^^olUsuutiensa- rakenta­mista
ja kehittämistä; VUOen JTOO-
4en ns^nnitelina^ toteutetaan Neu-:
yostpliitpn työläisten -talxplta nopeas-;
'sa tahdissa. Ma
yiapiiseyat Venäjän typlälsjien ja tia-ionppikain
spsialist^ien
kasyavän voii|ian ..edessä ja tunnus-,
tayat täy.^ellisesti että jos Venäjän
ty.öläiset ja ' talonpojat saavat jat­kaa
rauhassa.' niin in^periallstlt Itse,
tulevat tuho.tulksi loppukädessä o-mlen
maittensa työläisten taholta
Jotka, huolimatta kapltalistlluok,ar
niittämistä sumioat^mistä vpitto-
'ostogpista, ovat pakpitettyja hyväk
.symään palkan alennuksia, työnos-tä
jäin järkiperäist^ttämissuunnitel
mia mitkä aiheuttavat työn kiihdyt-
I työläisten ja -talonpoikain hallituksen
muodostaminen takaa Canadan raa-.
tajllle poliittiset oikeudet ja aseet
sosialismin - rakentamiseen.
Tämä vaalltalsteiu dh osa luok­kataistelusta.
Se ei ole eroitettuna
piaailman -tjröväenluokan historialli­sesta
tehtävästä, kapltalistls<»n rils-.
ton ja sf^ifia tilaile sosialistisen ^ta­louden
Jä kansälhvällsyydeh pysyt­tämisestä.
'
Atnpastaan työläisten ja ;köyhlen
telonp^kaln hJalfitas voi toteuttar
t ä m ä n ' ^ h l ä s ^ '
Tällä keriaa, me iutsumme teitä
Port Wllllamin .työläiset, merkitse-mään
ääneijii.e jkpii^m^nlstip^olueen
ohjetapaii Ja s^n ,,ehdpKkaan puo­lesta,'
ä ä ^ i M t l i ^ tipväepluokan
puolesta tämän r i o ^ kapitalistisia
haUltsljpita yasta^'.'
tä ine kerhpn j|senet voisimme vfä-kuttea
niihin tovereihin joilla olisi
mahdöllfeuus, että saisimme useam­pia
kerhoja perusteti^csi. Olen itse
ollut mukana- siltä asti ,kim perustet­tiin
kerhotoiminta ja se on käynyt
niin rakkaaksi minulle että en voisi
millään jäädä pois. Samaa us^n
toisistakin jäsenistä.
Yksi, mikä lähentää meitä toisiim­me,
on.se hyvä yhteisypamärrys, joka
pn vallinnut kcÄo ajan minkä olem­me
toiinin^t ja tpivpn^sen edeUeen-kln
jatkuvan. .
Olemme, useampi kerhon jäsen
£^tsemisetf S,uqmen valkohMj
mcRasiel^ iiTväli ^kuin iss^^
.saatat Venäjän Jteisariuden ai|ob
jpkiä vaan jouduttaa" Siiöinen j j^
takomennon loppua ja työlait
jä maahviljelijäm'tellituksen^^
sua valkoisen kpin^hnpn ramuoiit
Kun taikarukoiset tiedottomat ^
miset kerran saavat silmänsä an'i
silloin ei -heitä yoi^a peljätellä"5
ruilla ja kaikenlaisilla'^jrienahij&j
saiä, jumalain kostolla, - pölfe^
keil?d t.m.s. Aika (tulee, kuten «
noin, että scfkjeat alkavat
mään, kuurot kuulein^an, - ontjHji*
käymään ja silloin ^>ri koko maa-ilman
kasakkakomennoh lopptrr -
Vanh^ vuosi on .kulunut p l j
mättomiin, ja yleensä me työläi-v
set emme paljon harmittele vaikljf
vastuussa muustakin, eöcä vaan Ö-j 5e öpkin iulunut^ loppuun, siigl
Ganifiore, Alta.
;2ii^NE^T^KÄ^ glAPITALKTJSTA
RISTOA .JA ^
VASTAAN! Ä^itmm^ jMPEKiALisrns-:
TA -s0rrAÄ .JTA^ ,v
VASTAAN JA '.NEUVOSTOLnrpN
VAIJ-Al^KniVJQtlfeÄÖ^ PUO-LugrÄÄöisi^
pnoijESTA I
joutuivat " espanjäläisteh hal­uun
ja sittä Saakka saivat alkuasuk- tämistä, ..pitempää .;typ^lvää, rjyöttö-taat
;kestää hirvittävää pakkovaltaa,
/arsinkiri katolinen' munkkikunta
Tauödostul oikein painajaiseksi kan­nalle.
Lcjiulta nousi kaiisä -kapinaan'
la nousevan yhdysvaltalaisen Impe­rialismin
turvin karkclttl espanjalal-
?et saarilta. Heidän asemansael täs-parantunut,
sillä tilalle tuli nyt
ctmeirikalainen sortaja, Joka .oni oUUt
/ahilitäin yhtä ankara. Sen .vuoksi
atkuivat kapinat aina vuoteen 1907
isti melkein keskeytymättä. Sen Jäl-reen
on puhjennut Useita erillisiä!
levottomuuksia, aina vllnie .yupsiih
saakka;. Mutto yhä huokaa PUippll-nien
kansa dollari-imperialismin 1-
keen alla.
Amerikalainen R. F. Barton tun­nustaakin
eräässä Jukaisemassaan
tutkimuksessa, että espanjalaisten
valtakaudella saarten .asukkaat eivät
olleet vielä sellaisen .raa'an väkival­lan
puseniiksissa kuin amerikalais-ten
valloituksen jälkeen.
Mutta vaikka PilippUnieju saarival­takunta
pnkln valloltusmaata, pn sen;
myyttä, samanatkalsestl kuin Neu-
.ypstoUlton työläiset marssivat 7-tun-nih
Jtyöpalvään ikalkissa teplUsuiik-s&
ssc.- 'Maailman •.ImperiaUsÖt ^täh-i
t^vät JNeiivostpllitph ikasyävan ypl-man
murskaamiseen ja -tän|ä vpi-idaan.
helposti nähdä .n.s. iBritarit^lan
"työväen' baUltuksen" viimeisistä:
^•m^uuveerauksista" ,ni)ikä tällä ^het­kellä,
esiintyy Brittiläisen imperialis-mih
äähitoryena "5?]haysvaltaln rim»e--
rialistien mukana, «[p :]Sh.ettel«!yfit
uitimaattumiaan . NeuvostPliiton typ-lälstien
ja talonppikain .hallitukselle
joka uskaltaa puolustaa ;työläist§n^e-tujä,
kun OKäiiian Imperiaystls.et sp^^^
talordit tekevät liyökkäyksiään Man-chmrian
rautatietä • koskevana.
imperialistien hyökkäys bn nyt ai­noastaan
lykkäytynyt hetkeksi. Rap­peutuvan
kaplialismln ;^ytyy ja tu­lee
elttämattömästl ajautumaan so­taan
^nöijseyaa soslällsmlia vastaan
;Neuvostoillttp /vastaista propagan­daa
lakkaamatta levitetään tämär
eräissä osissa aina nykypäiviin saak­ka
i säilynyt monia omituisuuksia
Varsinkin vuorlstomaakuntUn on,
"länsimaisuus" päässyt vain pienes­sä
määrin vaikuttamaan; Siellä a-^
suu ainakin 400,000 hehkeä. Joita sa-;
jiotaan pakanoiksi ja' pääkäilomet-;
cästäjiksi. Vuprlstoasutus Jakaantuu
pääasiassa seitsemään ^erl '.alueeseen >
joiden rajat kulkevat -heimplttain
Yhtä tällaisista alueista kutsutaanjijmurskata" se. •Tämä'^öh^^v
Ifugaos, mikä tai-kolttaa "vuoristo- iky^mys näissä vaaleissa. Me k:ut-maap
työläisille; mitä villimmät ja
pJ^Ulslminat valheet Neiivostollltos-'
'ta"^^yttää kapitalistiset sanomaleh­det.
"Mitä Öanadan työläiset teke­vät?
'Ttiileyatkp lie vielä ketran
;nätra,tUksl' taistelemaaii venälälsö
tpyeieltaan yästaän, kuten" he tp-ikiyät
vuonna 1910? Tai' tulieyatkP
;he" rientämään ehslmäisen työyäen
tasavallan puplustukseeri ja estä-työnpstajäluo"
kan yritykset
sen vuoden. Lapset joutuvat kas-vapiaan
kituen ja pientilan isäntä
kulkepiaah huonoissa tamineissa
raskaassa työssään.
aiilloin tilaisuutta ilrnaantuu
liäästä jonkun suurtilallisen seson-kitöihin,
pakottaa puute ja korko-rahojen
kokoaminen siihen pienti­lallisen
empimäfctä.. Kun sitten taas
omiin töihin lopuksi joudutaan,
niin on työpäivä pidennettävä he­vosenkengän
nmotoiseksi.
Tätä "talouspolitiikkaa" on pien­ii;
eläjä pakoitettu jatkamaan vuodes-ita
on sahia, ainoat
ovat katovuodet, joi-puun-
a sellaise»aa„ .utkUtiin h„oll„,,..„,,,m,dck.i j . vieUipa sckfn 'siM Sl,; k^rS"
ä hissiaukon ovi oli epä- varistoa hätä-orgaanit, s.o. kato-pohtivaf
tilannetta,
useinkin pieneläjän tiima-f
«mnitlu työläinen horjahtanut aukkoon, kifti hän menclli Uisapainon- P^ikkohimtokaupassa. Maanäl-
; sa puukälaa; typntäessään Kun työläiset olivat pitcimnän aikaa käyt- ^'^S ^ SS^^y^S
taneet tata epäkunnossa olevaa hissiä, katsoi tuomari, ellä he olivat mutta pieneläjä, joka maasta luuli
tietoisia vaarasta, j a sen vuoksi itse vastuunalaisia tapaturmista. luonnon avulla löj^tävänsä autuu-
X-oinen samanlainen tulkinta käytettiin erästä maatvöläjstä va>^-1 °" ^ ^ ' ' ^^
«;^'äola olrfen^ealir vam„,o„ Ja iä;,tcet poikki ro„.e.,aa,. —W' J"lti.a " " " "
puita pilkotessaan -Silla seurauksella, elta sai cluikauliscn vamman, tahdot — lopputulos
Jl^.pli pudonnut rakennuksen hissiaukkoon avattuaan liissiäikon oveti vuoheen. Ral
„Jain hissi ei ollutkaan kysymyksessä olevan kerroksen kohdalla. Ta- Pf^^J^fksct ovr
patunna sellaisenaan tulkittiin huoiimattoiuuuc
^^ka selitettiin korvauksen hakijaa vastaan, cllä
\ \ %;uinossa, minkä vuoksi hissin,käyttäjien oli pakko työntää punkilla komiteat
<?yeati ja kehyksen väliin saadakseen oven auki. Tämän vuoksi olikin
JOS
tSMpäturman «uhtcen pantiin merkille, ctlä mies uU hakannut puila pjiftein kumminkin sama. Tosin
Jaalassa \'ajas?a, m kaikkien osalle ei enhätä juuri
d i s^unut vajan iattoon ja siitä singonnut käteen. Oikeus PakJvohuutokauppa tulia, mutta vav-
. 7 » . * > ; f * » " f ^ j, euä hS„ olW sr «kata™ SSf"^^*^- VOmut yalttaa onnettomuuden, jos olisi puhdistanut lastuja ymi. tör-jmänsä itarpeekseen nieleskellä. Ja
; Jkya vajan lattialta saadakseen k^^^ työskentelyä varten. Tä-'ellei ensimäinen maatilkun omista­man-
Vuoksi julistettiin, ettei tapaturman uhri ole .oikeutettu saaniaan J^'^*^^"*^ kapitalis-
* - -. jjjjn riiston alaisena pois, niin sen
tekee jo toinen. Lapset, nähdes-kansa".
Sen' asukkaiden lukumäärä on
noin 135,000, - ollen ^ se suuruudessaan
seitsemäs Filippiinien kansoista.
Ifugaos-kansa asuu vuoriston rln--
teellä jä viljelee pääasiassa riisiä. Se.:
on erinomaisen työteliäs, josta sen
viljelykset ovat parhaimpana todis-;
tuksena. Vaikka vuoristoasutps taval-;
lisesti on harvaa, on Ifi^aos-vuorls-j
to yksi koko saaren tiheimmin .asut-:^
luja seutuja. Vuorten rinteille' ovat
"vuoristokansaläiset" tehneet pelton­sa
siten, että ensin-on kiristä, jolta
usein on kannettu kilometrien jääs­tä,
rakennettu muureja Jäslteri syn­tyneet
kaltevat kuopat täytetty maal­la,
kxmnes on tullut^ tasaista peltoa.
Kaivettujen ojien veteen heittävät
he tonnittain savea ja muuta maata
joka sitten veden mukaan kulkee
pellon ravinnoksi. Ifugaos'in viiortcn
lisaii entisestään rinteille on "rakennettu niin pitkälU
muureja, että niiden yhteinen pituus
ulottuisi puoliksi maäpälloii ympäri
Ja kaikki on tehty melkein yksino­man
ihmisvoimalla.
" Vaikka IfugaiM'it övatkm eläneet
"anarkiassa", kuten amerikalsd&et
väittävät, aina viimeiseen valloituk­seen
saakka, on höldän' keskuudes-saah
kuitenkin vallinnut mitä anka­rin
järjestys. He ovat eläneet täydel-^
lisessä heimojärjestyfcsessä, jossa pe-riimäistapoja
on seurattu paljon
tunnolliseinmin kuin sivistyskansat
konsanaan lakejaan. Jä niinpä ri­kokset
ovatkin olleet melkein tunte­mattomia.
Sukujärjestelmän yleisen
säännön mukaari on nainen ollut
läjiin tasa-arvolneh miehen kanssa
Avioliittosuhteet ovat bileet länsi-summe
teitä liittymään meihin vaia-^
.timuksissamme — ALAS-IMPERIA­L
I S T I ^ SOTA. JUONITTELIJAT!
NEUVÖSTÖLHTON VALLANKU-iMQTIJKSEa^
LISEEN PUQLUSTAMt-
SEEN! ;
I^T^py^^-tpUQliieen tehtävä — ^
.tntcc^.ali:^^ ^a^a^^iji^
l»rvansta
Mutta tilanteen kehnöiiser föiiony ainoastaan siinä, että työläi- sään ja kokiessaan tuon prosessin
maiselta kannalta katsoen hyvin löy­hät
ja myöskin; aviorikPkset harvi­naisia.
Sivistys on kuitenkin mullistanut
Ifugaos'ienkin elämää. "Sivistys'* on
J5£jehittäessään sptasumniitelmdaari
ja iiyp^äyksiään Neuypstolilttoa;
vaataan, ;imperia,li5tit tervitseva,t ,ä-.'
sianäjä jia työläisten petkuttajnl-seksl.
Ne käyttävät halukkaita ja'
hmostunielta Snglaii^ työväenppp-.
liieen Johtajia,' .Saksan sos. ' döm
puoluetta Ja Its^äjs^ työväenpuo-luettia
(ILP) Canada^, pitääkseen
heippmpana toteuttaa Imperlklistl-.
s^', sp^asuimnltelmlaan J ä ' hyökkäyk­siään
työväestön .elmnäntaspn .poU<e-,
mi^eksi.
N^mä "työväen"-puoli;eet tukevat
hnperiälistista suuntaa siirtpinaiden
riistettyihin .kansanjpukkipll^n näh­den,
ij^euvpstcailttocm nähden, Torpn-,
tpn fascisti-keru»i^ kpm-;
.munlsteja vastaan kohdistettuihin;
ÄÄNESTÄKÄÄ
HARIIAANJOHTAJIA — I. -L. P::I;Ä
VA$?fAig^! ^ •
.aÄl#3TÄKAÄ KpMMUNISTI-SEIJ
PUOLt[E]^ OHJELMAA JA
^HDO:^TAJ •
Ä Ä S T A K Ä A XOy. AN1PHEW
flJSIKiqPIEN- .J^Ap^T^SMIEHEKSi
AAJ^SaispfliyjSSÄ NO. 1.---
aotis»
Opi^tpker^ptolpiiiiis^ta- JS^ksi
vuotta 'P?i. ,k4iBinii\t;,siitä ..vkun perus­timme
tänjie ityöläfenftlsten keskuu­teen
opintokerliöh. Kerhoja perystet-'
tiln ensin 2 vj^an qittep -yhdstlhmie
ne ja ;iilln pntämä yk^l Jterhp.pllut
toimlrmassa. Kpkoiiksla on pidetty 2
kertaa kuukaudessa.. KesäUa jQleni^me
ottaneet lomaa 4a. syksyllä^.te
tu toimin^ uud.ella Innolla. Opintp-alnelksl
^^tlhp)^ .<|ttjaäV ,puheljjeh
harjpltukseii; jä; omin ^take'is6Ei'';idi:-
^pittami^n. Harjoittelepupe myös
kauj^oli^ua, nippnlausj^istä, .1^
yini.' Joka .t»isB^^ ' kes­kustelua
Ja vuorotellen alustamme
keskustelukysymylälet. Kokouksessa
luemine KÖmm^unlsmln Aapista ja
keskustelemme siltä, .
rErikplsiena .hupinautiiksena oU tänä
syksyiiS; että ^kiin klrjoltanime khr-
'joituksia, niin kirjoltamme he o-
•nilntakeisestL Täten kehitämme a-
Jatiiskyh^fämme. J ä j o s tiaas lalnaam-jnie
Jorikin opettavaisen kirjötuksen,
mainitsenime 'että ^ se on lainattu.
Tämä ön , rehellisyyteen opettelemis-ita'..'
qillä se' ph:Aenkistä varkautta
jos eälttää; t^ oiiiaiiaan.'
Rehellisyys on-ensimäinen ehto luok--
,kaf»isieliissakm plevaUa heiikllöllä.
Kuuka^u^^^ keri^Däan valltsein-me
;puheenjphtäjäii. Joka samalla pl-itÄä
teidsöiiipffinöä 'kokouksien merids-'
itaV TfissS dt€h%t Äa niistä:
jiaenetielmlsta^
;kil' Ipteuttamaan. • ' " ^
Sitten "sUtähyö^ mitä kerho-toimlnnasta
on. -^\l!a;eiUä naislii­tossa
vielä, suiirl osa,; henkllöifö; jot­ka
eivät käytä puheenvuoroja koko­uksissa'
Johtuen joiiktaläisesta ar-
,kiiud(Sta; Jä qn ' yksi;"' sutMmpiia
:i^dkeuks'la nabten totaimiMsM. -^^^
höoSflöl, jotka käyttävä^^
mastä *ehityksestämme, sillä olem­mepa
useampi vitejä, joiden täytyy
kyetä ohjaamaan lapsemme luokka-
^istelun tielle ja se vaatii tietoa.
Tiedämme, että riistäjäluokka. kou­lujen
y.m. 'toiminnan avulla tekee
kaikkensa plmlttääkseen työlälslap-sla.
Vami me, työlälsäiiilt, emme sal­li
sen tapahtuvan; Kim olemme ker­ran
uksattaneet ottaa äidin tehtä­vän
vastaan. Ja kun luokkamme pyr­kimykset
ovat meille rakkaita, niin
varmaan voitamme lapsernme porva­ristolta.
Plmllystyössä nykyään on suu­rin
sotaan kiihoitamlnen ja tähän
yritetään saada työläistenkin lap­set
osallistumaan. Meidän on kyet­tävä
estäinään kapitalistien yritj's'
^ässä Suuhnitelmassa, sillä emme:
laske äitiydjsn hintaa niin halvaksi/
että' synnyttäisimme laijsemme ja
uhraisimme ne sotatantereelle kapi-'
talistieii uhriksi.
Näistä kysymyksistä meidän on
keskusteltava keirhoissa ynnä muissa
kokouksina.
Toverit työläisnaiset! Vaikka olem-'
mekin' kuormitetut osastotolmiimalla.
niiii ei xmöhdetä itse opiskelua, vaan
käytetääh aikamme hyödylliseen työ­hön
itäemihie' j ä -luokkamme tiedon
kohottamiseksi. — Kerhon, jäsen.
D,ui;iLblane, Sask. ;
^Xpi^,^>.'l?|n.P mukA*"''!^-^""'^ me­kin
-typslcennellieet ,kpipmunismin
okaisella •typvainiolla. IltapiJa pleni-ine
pitäneet kesjin aikapa melkeim-pä
joka, yiiloko, mutta talven tul­len
on tapanamme ollut ^settua
.jfaäanärien aäunnoihip. l>?äin ollen
on toiniintamme talvisin ollut puut-
•täellisempaa, olemme .pitäneet yäan
kokoukset ja niissä hoitaneet juqk-
;sevat 'asiat sekä, • niinkuin; .seura-iclämän
vuoksi ja siinä samalla kas-yattaäksemme
itseämme, pitäneet
y^llä . kehitysseuraa, mi^ä on yäi-,
telty' lÄivän kysymyksistä, puhuttu.,
runoiltu ja laulettu j.n.e.: Vaan
;tämä 4alvi näyttöä meikäläisiltäkin
.ihmisiltä ;iku'luvan vaäh viStin pe­luussa
ja kaikenmoisissa vähemmän
kehitettävissä askarteluissa. £;iko,
toverit, olisi ituhannen keriaa hyö-:
^dyilisempi, että lukisi jsenkin aikaa
;tietöi)uolistä' kirjallisuutta kuin ai­kansa
kuluttaa noissa pitkiii päi­vää
opettsaeh lapsistakin samanlai­sia
Jtyhjähtdimittäjia.
Puhujia odotetaan. Kommunis-:
(tisen nuorisoliiton organiseeraajaa
Joe Farbyä olemme odotelleet tän­ne
ja ilmoitti .Jbän .tulevansa jopluk,
=20 p., niutta syystä tai toiseslsa ön
se muutettu ituonnemmaksi, josta
;Sitt© ilmoitetaan . myöhemmin.
Myöskin seitsemännen piirin orga-
.niseeraaja Leslie Morris oh ' il-imoittanut
saapuvansa tänne. Les­lie
oh dllift kaksi vuotta'Venäjällä^
|Lehih InBtituutissä, joien hänellä'
, onkin aivan tiiöreet uutiset' Kem-iriiiiniötisen'
isänmaamme elämästä
ja'.rieiihpistär "
Toveri Perälä on- ..mennyt Setä'
Sampan maahan Portländiin -Kök-
•ko ^Piiterin sahitoriumiin saadäk-suurelta
osalta,,mejlle sillä ei oUnti
tarjolla muiitä - kuin vastuksiaf
tlutta vuotta s.entään voimme ot-^
itaa vastäian '.^mielin: virisein^, sflij'
onhan 'tiedössä''"hyvää aikaa'', fci,,;;
ei^tarvitse töitäkään j)i;skea imB-x
ta kun' puoli" "äiKa;a. Kunpa vaaiv
ei tarvitseisi velkojakaan makseF^I
niin todella olisi "hyyää aikaa" 1
i^btciiätqiinintäiQme qn ollut hitl
jäistä: Ei "oie vpitu huvitilaisuuki
siä papna toimeksi, kun jäsen-^
lukumme pn kuivunut pienenja-^
seksi- yirkailijain valinta uudelle
vuodelle pii helppo tehtävä, kuj
vanhojen oli jäätävä tehtäviinsä.
Sanom.cJehtieir .Icautta olempi
seuranneet muiden paikkakuntia I
työläisten taisteluita, ja erittäin f
mielenkiintoista on pllpt seurata?
metsätyöläisten lakkptaistelua. Se^
kahden rnetsätyöläisen katoami-^
nenkin öii' tapahtuma, joka bnl
meillje ;työ^i§U|e piielenkiintoi;ieii.[-
Niin, se metsätyöläisteh lakkoly-symys
on sellainen, joka tuo imz-t
leeni ajatuksen, että miksi me työ-i"
läiseit usein joudumme alakynteen f-voipien
initiieiyssa. Järkeilyni |
tulos on se, että kun me työläiset;'
yleensä, vaikka olemmekin rauhan i
rahvasta, niin usein varoniattomas- %
ti sieppaamVne sotakirveen ja ho-j
summe .mihin sattuu, ettei meilläp
olo sitä taitoa että löisimme sei- i
laiseen paikkaan inistä "lastut loh-kee".
Miiistän kymmenkunta vuot-;
jia sittepj 'tkuh .piin lännen tukki-metsässä
snipparina ja minun työ­höni
kuului hakata kaatuneet puut
poikki tukkien yetotie.ltä, niin olin
niiejlejstäni hyvänlainen kirvestä l^ci-
;ru't;tartjaan.; ;|ipl'ta silti minulta
pygttiir . t a i t o . . e t t ä , poosukin
iiiricjstiu näyttämään kuinka si:[ä
puuta hakataan. Vaikka heti ensi •
silmäyksellä hoksasin sen seikan,
että pposu. oli minua parempi,
lUiin ...sUti se- nxipua sapetti,
viitsikih tulla minulle paremmuus v
;täah näyi.ttämään. Niin että jos;
reiluna inieheiiä sanon ajatukseni!;
siitä lakkpjiommasta, niin siinä ollj
;li^yjm^3ineh: • niin sanottua
sapiettamiäiomm^ jä silloin kiin K
pn-SyiclrohömmK^ sapettamishöm-i;
,m.ä ^yhiiistettynä -ipillä; tavalla, .niin f
yoitpii' ipahdöUisuus on arveluilta-;
C.T.N. LHTON JtESKI ONTARION l
PIIBIN OSASTOILLE C
seen takaisin .menetetyn terveytem'
sa. jrbivomme että Ville palaa
hyökkäyksiin nähden. Kuinka voi­daan
,pdo,l£aa niiden -kustuvan työ-kuljettanut
tämie pappeja, poliiseja
.vaakilplta, viinaa, lnippa*autejä yjn
"älyistyks^n" suomia siunauksia
Kpryaiifeseksi kaikesta" tästä saavat
amerikaaais^ käpitelistlt suunnatto­mia
riktoulbia. Siksi "Setä Samtili'"
pitää kynsin hampain kiinni tästäkin
v{dlcntusmaastä^ Se cn .yksi Aine-'
rikäa' ja Jäpsmlh .hhperialistien idih-kSin-
etutaistelun kohde. Kumpikin
tahtoisivali riistää sen kansaa. •
Siksi ovat Filippiinit silloin tällöin
tulleet näitten suurvaltain politiikan
kohteeksL
ri)j£^ jouluvät monesti
:eh^ottamlei?5a asipiden t a ö ä jä vie
:l^pä:;kbk'ouksen ^tofcsisitäkiri syylx-taSn
yksitöitä, vaikka'Jbkaiseliä' oh
oikeus vastustaa päätöstä'"' jota ei
hyväksy.
Nyt 4^j^s^,^äixape 'feerhpja. Jois­sa
on piebempl Joii^o, häiäa kehit­tyy
ja uskaltaa ensm käytte
heenvucroja paremmin kuin suusem-
,missa kokPHksi;^ jägfc^^ välttää
että jos' näMättöjeh jäsJenet saisi
ik^i^ yedetyfc^' to^Vi^n k^hpUUn,
niin jpii^urr ,g,lkaä töihUtt^ii^^
kBklt^va.t laiistili' ajätukse.nsa-" iimi;
.muissakin kpkouksJ^eifiÄ yiaan,kÄ^^
hplssa-, jia Iju]^^ kir-:
jpjä ja JceskiKteBen ^hiis;täV .kelUtäm-^,
.me tietopiipIgUUtten^p^ Jökä '6n
yksi hy^. :,Eäime^^ k^ ;i|li:.liij^
jUetoisia asioista, paitsi Jös tiU.ehane
.non ylpeäksi tiedoistainine ettö ptfii-
:velemme itseämmie' Jä %rjäytänune
luokkapyrkimykset; yksilopyyteet .ei­vät
siten sovi yhteen lUokkapyytel-den
kanssa. Tämä -meidän oliä. pai­nettava
mielihrhne.%Kal^ mitä b-pinune,
joko^^kerhojen tai itseopls-kelmi
avulla, pankaamme laivele-niaan
työväen luokkkpyikhnyksiä: Ja
jos ineillä oh ; hyvä halu bfipia Ja;
oUa mukania ' avustamassa fpkalnen
kohdaltamme työväj^h liikkeen eteen­päin
öÄnoa, niin tieumime,karijitta^
mlnen el käy meille valkeaksi; ilo­mielin
aatteen Innostamana opiske­lemme.
keskuuteemme (terveenä takaisin.
'Myöskin toveritar; Hyvärinen ön
.-blluJfe heikkona'>a^ Luciky La-jKeii
sairaalassa lapsen synhytyk-s.
en jälkeen, pn l^yseenalaista jds-ifcb
STrs. Syvärinen tUlee takäism
iP^rantpneena. tapsi on kublltit.
\^ntinen os.a^tonime jäisen ja"or-ikeSterjmme
j laplun ibhtaja qhas.'
(Hietala pn k«tiutuhut mbniyuoti-ieltä
reissultaan. Toivp^^
jKalle alkaisi viiht;ymään keslcuu-
.dessamme ja ottaisi entisen paik-jkansa
riveissämme.
No olen tässä ollut slkääppää-
,mä^ä osaston .valitsemaa uutisten
ifcirjoittäjää. N ^ t ä ä että hän bn
aiy^n edellisten kalteinen. Otti
jtcfetäyän vastaan ja tietysti siinä
yakaumuksessa "ettii, kirjoittaa jos
hattu u joutamaan, . Luuletko että
{kest^.t tupmipmme ^ tai \vetäännyt-ko;:'
fcirkpn apinalle piilppn, i^^^
idimme iäyttämään; kommunistista
solmurupskaa, jota käytämme sää-liinättä
kunhan kerran alaname.
Porvarisio :käyttä|l nälkäruoskaa,
mutta .me kommunistit käytämme
polseyiikkista ; splmuruoskaa, jota
pelkää kaikki porvarispillitkin —
.että polseviikit ;käyttävät solmu-ruoäkaa
samaan tyyliin kuin ennen
itsäari Nikolain Jtasakat. Vaan rai­suista
tuntuu että ne' soJmtmioskan
Myttäjät jä rentiset paarien sol-murupskat
on .xiety iSuomen val-jkoisille,
sillä siellä on aiv^ sa­manlaista
kuin oli Venäjällä entis­aikoina,
jata osottaa Lapuan piek-säjäiset
sekä lakkaamattomat van-
Tammlkuu on kumouksellisen työ- p
väenlilkkeen useiden nierkkitapaus- [.
;teh kuukausi. ^ TiÄmmlk. 15 päivä 19191
murhattiin JElQsa Lukemburg ja Karl ,1
Lleblmecht, -21 päivä Ni-|
ktdaiMjettha ja^^2T'päivä 1518 alkoi |
Suomen' A«Ulankumöus. |
' Kaiden;tapausten muistoja on vii-
.mevuosiiia vriet^ty-yhdlstettiyin j
|tojuhliha; siispä'tänäkin vuonna noi-1
:ta ; juhlia^ yletämnie.^ f:
Ölksl^ Jcehotamme naisliiton o-1
:sastpJa^eHä^iniSsä näitä juhlia on |
Järjestetty^ komitahhisöpublu^^^^ nuo-1;
;risoUiton, tai jäyestön'osastojen ta- s;
holta,^ osaUlBtiimiaah näiden järjes-1
telyyn ja ;ylettPon. ^Niillä paikka-1
kunnlllaTmi<äsä,el .jtpu^'j^jegtömuo- k
(toja oIe,'m ef'ole" ryhdytty juhlain
Järjestelj^n,. keim^ naisliiton J|
iqsastpja irxhtypiääh tpimenpiteisiii;
li^iiden Jciahba^ : työläisille |
suuresta merjäi^estä .pleyien mul^ |
Jtpjuhlaln .aljta^äamiseksi.
C.T.N. liiton
K;eski .Ontarion piirin sihteeristö. ;;
;iUEIC:iI£N RUUMIS LÖYDETTY,
vTyi]ilQWdale, p^^ ,31. -
Yppgekaduh.. uiiä^^ siliän alta löy-
^etjölh :^u^^ kuol-
-leena' ji» rutmib paiioin rUhjoutu-peeti^.
KJaikcsta päättäen bn häD
hylännyt silkalta äläs nbin sadan
jKiän^syvyy^bsEn; ja .sillä taVaUa mure-ik^
sjhJtun^t ;kliioiläakst I^dön teki
ilähejU^'asuva-: Geflin^ 9^
ruumis vielä lämmin löydettäessä
Tapahtuniah silmliu;^jää ei ollut
Bocbcster, N. y.iV^taminik. 2. -
Mrs Shields .35 v., jplia mieheksi pU"
keutUnefenä vei mlelii^nsä jä kaksi
poikaansa varhain elleiy tiämuna va-riastamaan
••eräästä kaupast;». tuli
aanmutuksi,; jrittäess^^ -paeta. BS-nen
Äiehensä, Jamds s 45 v-ja;
kaksl pbilmansa, James, Vt ^-
John 17 Vv vangittiih.
•heillä kuusi lasta. Perh4 asui hyvia-voipaisen
näköisessä
huigton avenuella
Was-lervillessa.