Vapaus, February 11, 1929

              1^ l i '
' I l
8ivii2 Maanantaina, helmlk. 11 p;nä—Mon., Feb. 11 No. 35 — 1929
VAPAUS
A . VAARA.
T O I M I T T A J A T :
B. A. TENHU>EN. E. PtHKONXN. M. POUJANSALO.
Bc^isiered u the Po« Off«e Depirtttoit, Otutrc. u » e e o c J C U M D i U e r . /
VAPAUS (Libertr)
Tke tmir ors«n of Finoi»!i Vorken in C«o*<J«. PobtOied i i i l y »t Sa<&arT. Oat«r*-
ILMOTUSHiNNAT VAPAUDESSA: _
r:rj*T»aito:imo<nk»rt »IjCO ktrta. » 2 ^ k . i « k « m - . — ArloIKnoon met>ee:ik «"«"••T??»*?J|7
pabtal.«m«. — Niiati»mauttoilaotuk.et 50c keru, 11.00 3 kert«. — Sriuy»iam«««k.rt « » fcö». •2.00 3 k n t « . — A« D l o * r o : i m o t i i k K t »2.00 k m . . «3.00 kak»i k e r u . , — Ki:lo»il«at«kiÄ " * »
— Kw.l«ta.mlmoioU« 12.00 k e m . 50c Iiaai»k.u k i i t o . U a « ^ l t . mi. i « w f » y l u . — fUJ«i«urt««ot
eftmotakiet 50e ken». »1.0Ö kolme k«ru». — T«Upii»iimotujien i« ilB»ot««»«e«tt»«n«i on
GthetenÄxi ilmolothinti etnkileen.
TILAUSHr.NNAT: . . - ^-
1 Tk. ttJU) e kk. »2J50, 3 kk. »1.73 j i 1 kk. »1.00. — YhdTnr.Uoihai I« So»«««a «A»
•OuMniUe: t A . f t J » . 6 kk. »3J0, 3 kk. » 2 J » j . 1 kk. $1J». '
LAteea « M t n t lln>otilk»et p i t s i olU k o n i t o f i tM kello * 'P
V«pan<faa toioitnt: HBoneurto 207. Mackey Bnildiof. * DorUm St. Pobelia SKTBT.
y„Mmiem l « m o r i : Ub«t7 BnJldinc 37 Lorne St. Puheli» 1038. Po«i<«ole: B o . «i. Sm&zn,
VtpMuiea t*ioo i « Jnlomo: Libertf BniUinc. 37 Lonie St. Pnhetin 23«7W.
Ceaenl a^misiiuE r»<» 75c. per eol. ii>ch Minimum rh«re» for «infle Uuertioa 73e. T*e Vi
b Ifce b*«« •d»«i«Ja« »edium »mong the rinaitb People i a Cuuds.
^ » « f o r t . e n « « i i * « « ki, j e««en»e, ki»jotuk« oodeUeen liikke
a^nooMJUtlU nJBteUa: J. V. KANNASTO. liikkeenhomi». , _ . •
Oman Liken metsätyöläisten lakan tukenunen
Pcgion Timber Co:n palvelukses­sa
Onion Laken kämpillä olleet
mstsatyöläiset ovat lakkoutuneel.
He vaativat pientä korotusta vaati­mattomaan
palkkaansa- Suurin osa
lakkolaisista lienee suomea puhuvia
metsämiehiä. Isännistön taholta on
vittaa myös poliisituoniareiden ja
kansakoulujen opettajattarien pal­kankorotus-
vaatimuksiin, tai muuten
on moinen määritelmä tykkänään
hyljättävä. Viimeinen mahdollisuus
tuntuu johdonmukaisimmalta. Em­me
näet usko, että esim. Ontarion
OSASTON KOKOUS .
Sannuntai<!ltapäivällä t, k.
SiiranaJaiseen järj^töön, mutta sa-msSiz,
mjös. mnk^otua niihin vaikeuk-san
rm**^ ovat oUeet seurauksena
sen efiä«tystä toimintapaiiaita. Nyt /
sen sijaan tilanne on muuttiinut ko- Yhdysvalloissa on vuodesta 1914
taHaan.tcfecfcsi, kuin mitä se oli aika-!lähtien myyty yleisillä rahamarkki/
Amfriyalsteit pääomieQ s i j ^^ v. 1928
na jolltän nykiipnen haali rakennet-: noilla ulkomaisia arvopapereita • $13.-
17 Itiin. Huomattavimpana tekijänä tä- oop.OOO.OOO arvosta.; Näin selittää h a l -
pmä itello kolme pidetään osaston j hän tm se että Suomesta on tulint otuksen kauppiavirasto vuoden 1928
varsinainen kuukausikokous. Otta-!yhä enentmän siirtolaisia, jotka ovat; raportissa. Yllämainittuun summaan
Jtaapa osaston jäsenet huomioon j a ! asettuneet asuttman miltei poikkeuk-lei vielä ensinkään sisälly ne summat,
g g g p n l r a a joukolla. Kokouksessa on
paljon tärkeitä asioita, muun mu­assa
on johtokunta saanut kirjeen
jossa Johtokuntaa kehoitetaan kiin-sstta
kesköarapungille. jossa voimme' mitä hallituksen taholta lainattiin so-laskea
parin neliömailin alalla asuvan ^an aikana liittolaisille ja mitä yk-heitä
tuhansittain. Tämän seikan tär­keyden
tulisi oHa ilmeinen, kun ajät-nitt^
mä^T» huomiotaan orkesterin j a telemme, että näiHä tuhansilla vasta
lanlun Johtoon, ionka kirie«n johto- maahan saapuneilla ei ole ahtaissa
talondelDrfssa oloissa elävinä j a alku-lanlnn
johtoon, jonka kirjejohto­kunta
on päättänyt esittää varsinai­selle
icdcoukselle, etupäässä siksi,
että Jcirjeen oli allekirjoittanut jouk­ko
osaston jäseniä, eikä siis persoo­nallista
nimikirjoitusta ollut ollen-kszn.
Joten ne osastomme jäsenet.
ryhdytty toimenpiteihin lakon murs- poliisituomareita voitaisiin syyttää
kaamiseksi. Muuan Lehtinen Mont­realissa
kuuluu hankkivan rikkufei-la
Onion Laken kämpille. Tämä ca-nadalainen
Pihkala on vielä kään-lynyt
Torontossa asuvan ' Suomen
varakonsuli Saarimäen puoleen, pyy­täen
Iätä yhleistoimintaan kanssaan-
Kerrotaan eitä Saarimäki 911 ollut
siksi miehekäs, että ei ole ottanut
pyyntöä huomioonsa.
Näinä päivinä olemme saaneet sa­nomalehdistä-
lukea, että muutamien
muidenkih alain ;*'työläiset" ovat
niinikään - palkankorotus-puuhissa.
Muutama päivä sitten kävi Ontarion
poliisittiomareiden lähetystö proku-
: raattori Pricen puheilla korostaen,
että poliisituomarit tulisi asettaa va-kiluiselle
palkalle nykyisen korvaus­järjestelmän
asemasta ja että hei­dän
palkkiotaan ei ole korotettu
lainkaan viimeisten vuosien kulues­sa,
vaikkia muitten toimitsijain palk­kioita
onkin korotettu. Niinikään
ovat kansakoulujen opettajaltaret
Torontossa ryhtyneet liikehtimään»
Eaadakscen * korolusla nykyiseen
palkkätak£a&nsa, missä on miniminä
900 •dollaria ja maksimina 2,000
dollaria vuodessa. Opettajattaret
väittävät, ettei missään muussa suur­kaupungissa
maksela niin pientä
palkkaa opettajattarille kuin Toron­tossa
ja toteavat väitteensä nume­roilla.
Viinjo päivien kuluessa ovst myös
kaikenlaiset mustasielut — joneksct
ja juudckset — levittäneet suoma­laisista
mc!sätyöläisislä pöpöjuttuja.
Nämä muka silkan punaisuutensa
ja ritlelöimishalunsa takia ryhty­vät
var.;imr.an lisää palkkaa. Sa­maa
ir.aärilelmää kai voidaan so-jotka
ovat Jdrj«en kirjoittaneet ja
haluavat sanotun asian hyvässä jär­jestyksessä
tulevan keskusteltavaksi,
ovat velvolliset saapumaan tähän
kokoukseen. . Sillä muussa tapauk­sessa
ei kirjeen sisältö tule keskus­telun
alaiseksi eikä kirjeessä mai­nitut
epäkohdat huomioon otetuksi.
Saapukaa sib mahdollisiminan mo­nilukuisena
tähän kerran kuukau­dessa
pidettävään kokoukseen.
HARVINAISET K I L P A I L UT
järjestää Canadan työväenurheilu-liiton
keskusjärjestö lauantai-illalla
helmikuun 16 päivä suomalaisen o-saston
huöheustolla ja sunnuntai-illalla
Alhambra-haalilla. Kilpailu­ohjelman
suorittaa suomalaiset ur­heiluseura
Yrityksen taholta ja juu­talaiset
urheiluseuransa puolesta.
Kilpailuaiheena on useammanlaisia
sisäkilpailuiksi.^ sopivia muotoja. U r ­heilua
kannattava suuri paikkakun­nan
suomalainen väestö otta|L..,.tä-.
i män järjestetyn kilpailun' huofnioon
punaisuudesta. He vaativat palkki­oonsa
lisäystä siitä syystä, eitä tois­ten
virkailijain palkkioita on koro-lettu
eikä heidän. Johdonmukainen
vaatimus. Toronton opettajattaret
vaativat palkkaansa^ korotettavaksi
siitä syystä, "että muissa suurkau-pungebsa
maksetaan virkasisarilleen
korkeampia palkkoja. MyÖs varsin
järkiperäinen peruste. Entä Onion ja saapuu mbriisatalukuisena jouk-valkeuksien
lamaannuttamina juuri
paljonkaan tilaismitta ottaa osaa
jouÄotoimintaan ja huviin, vaan et­tä
heidän on paMto jäädä toimetto­muuteen,
ja että ajattelemattoman
Laken metsämiesten palkkasuhteet?
Ennen lakkoutumista vallinnut taso
on noin 30 prosenttia alapuolella
vuosi sitten vallinnutta tasoa, mikä
ei silloinkaan vielä vastannut pc-liisiluomareiden
tai edes opettajat­tarien
palkkatasoa. Onion Laken
metsämiesten vaatimus on siis kovin
vaatimaton, perin kohtuullinen.
Tiedotuksissaan ovat Onion La­ken
lakkolaiset maininneet, että he
tarvitsevat rahallista avustusta toi­silta
työläisiltä tämän perin oikeu­tetun
taistelunsa voittamiseksi. Ke-1 käen keUo 7.30. Saapukaa siis'jou­kolla,
nuoret ja vanhat nauttimaan
monipuolisen ohjelman esityksestä.
TOEONTON SUOMALAISEN OSAS­TON
UUDEN HAALIN BAKEN-NUSSUUNNITELMIStA
kona läsnäolijaksi. Tilaisuudessa
lauantai-illalla osaston huoneustoUa
on kilpailujen lisäksi järjestetty
tanssiesityksiä Yrityksen naisvoimis­telijoita
sekä heidän yoimisteluesi-tyksiä,
joten illan ohjelma on epäi­lemättä
arvokas. lopuksi tanssia.
V A P A A OHJELMAILTA SUN-
, NUNTAINA
Paikallisen agitatsionikomitean
puolesta järjestetään vapaalla si­säänpääsyllä
paikkakunnan suoma-larsille
monipuolisella ohjelmalla i l .
tama osaston, huoneustolla sunnun-tai-
illalla helmikuun 17 päivä, al-hotamme
että kaikissa raatajain jär­jestöissä
otetaan esille kysymys
Onion Laken lakkolaisten tukemises­ta
kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Rahallista ja oineellista avustusta
voivat kerätä yhtä hyvin työväen
J OGUustoiminnalliset kuin poliittiset
tai kulturelliset järjestöt. Lakon
voittamiseksi on myös yhtä tärkeä­tä
se, että eri paikkakunnilla teh­dään
työttöihinä oleville selväksi
minkätähden Onion Laken metsä-työläiset
ovat ryhtyneet taisteluun,
ettei kukaan tietämättömyydessään
lähtisi murskaamaan heidän lakko-rintanraansa.
Kaikki työväenjärjestöt tukemaan
Onion Laken metsämiesten lakkoa
ainscliisesti ja moraalisesti!
Taisteluun taveri Hakasin pualesta
Valko-Unkarin vankiluolissa ki-dutetaah
vailankumouksellisen liik­keen
rohkeata taistelijaa, Mathias
Rakosia. Aivan hiljakkoin hän oli
kaksi viikkoa kestäneessä syömä­lakossa,
prctestiksi^ sitä raakamaista
kohtelua vastaan, jota vankilassa
harjotctaan. Tilapäisesti ovat van­kilan
viranomaiset luvanneet antaa
tov. Rakosille paremman kohtelun.
Mutta S2 ei vielä todista sitä, että
hänen henkensä olisi tun*assa veren-
Iiimoise!:a Unkarin porvaristolta.
Kansainvälisen työväen tulee osot-laa,
että kaikkialla taistellaan tä­män
uljatn toverimme puolesta. —
Kuka on Rakosi?
Me löydämme Rakosin nimen työ­väen
taistelujen yhteydessä. Vuon­na
1911 oli pieneen opiskelevan
nuorison radikaaliseen kokoukseen
otettu keskusteltavaksi kysyTnys suh­teesta
työväkeen. Puheenjohtaja tul­kitsi
mielipidettä, että sivistyneis­tön
tulee auttaa työväen taisteluita
tietobuudelliaan. Mutta työväen tu­les
antaa sivistyneistölle johtajan
asema.
Tällöin nousi osiin pienikokoinen,
tMmmapiirteinen nuorukainen. Hän
pyjsi puheenvuoron. Nousi puhuja­korokkeelle
ja lausui; "Jos opiske­leva
nuoriso haluaa avustaa työ-väenliikctlä,
niin silloin tulee se
osolla.-j lekojen kautta. Jos hz listi
alkavat vaatimaan johtoasemaa, niin
1 1 ? lulcvat potkittua ulo?. kuten an-ssitseekin.
Työskentely puolucjär-jeslöissä,
jokapäiväisten tehtävien
suoritlamisessa, lentolehtien ja kir-jcssä,
se on silti lyötä, mitä me to-iella
tarkolamme. Työläiset itse va­litsevat
johtajansa."
Näin puhui Rakosi jo v. 1911 ja
sillä tavalla hän alotti toimintansa
tvöväenliikkeessä.
Toronton" vanhempi suomalainen
väestö, jonka toimesta ja myötävaiku­tuksella
cn paikkakunnallamme aikai­semmin
järjestötoimintaa kehitetty ja
viety eteenikin, on sljoittautimut asu­maan
hyvin hajaUeeh ympäri laajan
kaupungin. Kun asutussuhteet aikai­semmin
oUvat tällaiset, el silloin myös­kään
haalin palkka oUut niinkään
suuri tekijä, koska se el missään t a ­pauksessa
olisi voinut kalkkien mat-kasuhteita
tyydyttää. oUpa se missä
tahansa. Olihan silloin useita seikkoja
jotka puhuivat valitun paikan puo­lesta:
halpa maa, puhdas ilma, siisti
ympäristö j.n.e. Kun otamme huomi­oon
csastotolmirman ja haallnraken-nussuunnltelman
elävöittävän Innos­tuksen
koko jäsenistön ja kannatta­jajoukon
keskuudessa, niin el ole
lainkaan Ihmeteltävää, että ne jotka
näitä etuisuuksia silloisissa oloissa p i ­tivät
määräävinä, saivat tahtonsa lä­vitse.
Onkin myönnettävä, että tämä
haalinrakennussuunnitelman toteutta­minen
oli silloiselle vähälukuiselle
suomalaiselle väestölle korkean rohkea
saavutus, sillä onhan haalimme sei­nien
sisälle sopinut yksi Canadan
, irt-in .. . . . hucmatulmpia Suomalaisen järjestön
Marraskuussa 1918 tama pieni osastoja, jonka jäsenluku on vaihdel­lut
kolmen sadan valheilla. E l ole vä­heksyttävä
sitä kasvatuksellista va­listustyötä,
mitä siellä on tehty usei­den
vuosien aikana. Suomalaisten työ­läisten
kohottamiseksi. Kaikille suo­malaisille
tarjoutui tilaisuus yhtyä
aineksen joukkoa kohtaa vaara jou­tua
väärien vaikutusten alaiseksL Tä-vDä.
on valitettava seikka, mutta se
enkin opettanut meitä pyrkimään
joukkojen luokse. Olemme tulleet huo­maamaan
mistä ovat etsittävissä suo­malaisen
asutuksen sjrvät rivit, jotka
odottavat tilaisuutta lÄästä suureen
valistavaan toimintaan, jonka pää­määränä
on onnellisemman olotilan
saavuttaminen koko raatajajot^kolle
Tämä pyrkimys on ollut ratkaiseva­na
tekijänä uuden toimlntahuonelstpn
rakentamiseen keskikaupungille. R a -
kennusajatus on saanut osakseen o i ­keata
ymmärtämystä ja myötätun­toa
koko suomalaisen väestön keskuu­dessa.
Sitä osoittaa se harras innostus
millä joukot ovat käyneet haalinsa
rakennussuunnitelmaa tukemaan
Mainittakoon, että lahjotuksina on
kertynyt jo yli neljäsataa dollaria tä­hän
mennessä, suurimman lahjotuk­sen
ollessa sata dollaria. Palvelijatta­ret
ovat osoittaneet lämmintä uhrau­tuvaisuutta'
tekemällä vlldenklntolsta
dollarin lahjotuksia. Rakennuslainojen
hankinta on edistynyt mitä parhaiten
Tämän" vuoden kahden enslmälsen
viikon aikana merkittiin Torontossa
toverilainoja . y l i Jcymmenentuhatta
dollaria. Kalkki tämä on vasta alkua
sillä olemme nähneet, että Innostus ja
myötätunto asiamme hyväksi kasvaa
päiväpälvältä, ja olemme vakuutettu­ja,
että -Toronton monituhaUukuinen
suomalainen työväestö kaikista vas­tuksista
huolimatta kerää koko henki­sen
ja f s a l l i s e n tarmoiisa yhteisen
suuren päämäärän hyväksi
sityiset kapitalistirymät ovat ulkomail­le
sijoittaneet. Jos kaikki nuo sijoi­tukset
otetaan huomioon, niin ulko-
DMiat. lienevät velkaa Yhdysvaltoihin
Elspeth, Alta.
No niin, on sitä .saatu pakkastakin
ja oikein täydellä mitalla. Nenäparka
sai. ponnistella kaikkensa pysyäkseen
sulana. Ihnan mittaajat eivät jaksa­neet
merkitä asteitakaan, vaan puhu­taan
että kyllä se pakkanen oli hä­tääntynyt
jo yli viidenkymmenen as­teen.
Toveri Neli kävi täällä Red Deerin
alueella ja puhui 19 ja 20 päivinä
tääUä Elspethin haaliUa. Tov. Neilin
puheista oli paljon oppimista, sillä pu­huja
selosti yleismaailmallista vallan­kumoustaistelua
kapitalismia vastaan,
samoin kornmunlstlsen ihtematlona-len
kuudennen kongressin päätöksiä
ja myöskin sitten. Neuvostoliiton työ­läisten
ahertamista hallitsemansa val­li.
$25,000,000.000 arvosta vähimmässä
laskussa. Siitä tulee Amerikan yksi-t^
skäpltalistieh osalle suorastaan $15.-
000.000.000.
Nämä tekijät ovat vaikuttamassa
niiden kysymysten takana, joiden
vuoksi J . P. Morganin lähetystö me­nee
neuvottelemaan Europan tnaiden
veloista. Morgan, Young ja Perkins
eivät mene neuvotteluihin Yhdysval
taib hallituksen edustajina. Vielä vä­hemmän
puolueettomina asiantunti­joina.
He menevät näihin neuvotte»
luihin Amerikan kapitalistien raha­vallan
virallisina edustajina. Raha­vallan,
jonka hallussa on Europan
maiden hyväksymät velkakirjat ja
kiinnityslainat. Summat nousevat
biljooniin.
Nuo neuvottelijat menevät matkaan
siltä syystä, että entisten lainojen säl*
lyttäminen vaatii lisää lainoja. He tu.
levät laatimaan sellaisen suunnitel­man,
jonka perusteella voidaan uu­sia
lainoja ruveta myöntämään.
Yhdysvalloissa liikkeelle laskettujen
uusien arvopaperien summa v. 1928
teki $1,425.789,180. Tämä oU $166.000,-
000 vähemmän kuin edellisenä vuonna
jolloin saavutettiin korkein rekordi
lainojen antainisessa. Lasku johtui
vuoden lopulla vallinneesta rahapulas­ta,
vaikkakin vuoden alkupuolella l a i -
/öojen myyimit olivat suurempia kuin
V . 1927. - - ' • -
Europaan vietiin Yhdysvalloista pää­omia
V. 1926. 45 prosenttia kaikista
täältä annetuista lainoista. Europan
yhteissumma teki $649.550,650; latina­laiseen
Amerikaan $368,095,000; C a -
nadaan $252,892,800; Kaukaiseen Itään
$154,400.000 ja Yhdysvaltain siirtomai­hin
$8,550.000.
Europalaisesta erästä annettiin
"VaarafliEen^ jlk^is-toii
ijresideiittt
rt,'.
Ann Arborissa, Michigaaitssa ta­pahtui
erittäin kuvaava jotta siitä
miten rahaylimystö pyrMl asetta­maan
koululaitoksen ttukasti kont­rollivaltansa
alaiseksL Koululaitos­ten
on antaannnttava nöyrästi pal­velemaan
pääoman etuja, tai maas­sa
tapauksessa seoraa puhdistukset
Demokratia vaiko fascismi
Rakosi on yhtenä L^nkarin kommu­nistipuolueen
ensimäisistä jäsenistä.
Hän tulee tunnetuksi koko maan
työväen keskuudessa. Hän liikkui
kaikkialla. Puhui ja organiseerasi.
Se mitä hän sanoi seitsemän vuotta
aikaisemmin, toteutui. Työläiset va­litsivat
itse johtajansa. He valitsi­vat
Mathias Rakosin.
Maaliskuussa v. 1919 valittiin Ra­kosi
Punaisen Unkarin kauppako-missarin
apulaiseksi; samaan aikaan
hän toimi punaisen miliisin pääl­likkönä
ja punaisen armeijan ko-missarina.
Syksyllä V . 1919 oli Rakosi Itä­vallassa
poliittisena vankina, Karl-
Eteinissa, läliellä Wieniä. Vähän
sen jälkeen, kun hän o l i päässyt va­paaksi
vankilasta, puhui hän jo vap­pujuhlassa
v. 1920 Wienin työläi­sille.
Hänet vangittiin ja karkotet­tiin
Itävallan alueelta. •
Hänen monivaiheinen toimintan­sa
jatkuu. Hän otti osaa Unkarin
Kommunistipuolueen edustajana Ko­minternin
toiseen kongressiin v.
1920, ja hänestä tuli yksi K. I:n
sihteeri.
V. 192.5 joutuu Rakosi Unkarissa
Horthyn verisen diktatuurin käsiin
ja pahoinpidelläväksi. Mutta val-lankumousmieheii
dapestiin?" — Rakosi vastasi: "Le­vittämään
kommunistisia oppeja ja
järjestämään kommunistipuoluetta.
Kun Rakosilta kysyttiin, kutka
ovat hänen työkumppaneitaan, vas­tasi
hän: "Te voitte kysellä mi­nulta
niin paljon kuin.talidotte. Mi­nä
tiedän kuolemantuomipn pdotta-
A'an minua. Mutta missään tapauk­sessa
minä en tule ilmaisemaan
kanssatovereitani kenellekään, polii­sille.
Te voitte minut hirttää, mut­ta
minä en tule sanomaan mitään."
Rakosi tuomittiin 8V^ vuodeksi
vankeuteen. Mitkään
eivät auttaneet. Jokainen ylempi oi­keus
vahvisti alkuperäisen tuomion,
syyllisyydestä — maahpelokseen.
Tammikuussa v. 1929 joutui Ra­kosi
turvautumaan nälkälakkoon.
Hänen terv^eytensä tahtoo murtua.
Vaara on häntä uhkaamassa. Kaik­kien
maiden työläisten joukkovoi-täkurinan
ylösrakentamiseksi.
Ryhmäin yhden ja kahden kokous
pidettiin. v.k. 27.pnä, jossa oli esillä
edustajan lähettäminen tulpvaan puo­lueen
kansalliseen konventsloniin.
Edustajan lähettämisestä Suom.
Järj. konventsloniin on täällä myöskin
ollut . keskustelua^. mutta päätettiin
tiedustella, missä maäriia ovat toiset
alueen osastot toimineet sanotussa, a-
Eiassa. Blalrmoren ja Colemanin to­verit
ovatkin jo esittäneet yhteisen e-dustajan
lähettämistä tältä alueelta
Samoin ovat Dunblanen tov. Sask.
tiedustelleet miten täällä on pää­tetty
toimia. Edustajaa emme. kuiten­kaan
ole vielä valinneet, emmekä va-
Utsekaan ennenkuin saamme tietää
yhtyvätkö toiset paikkakunnat siihen
mielipiteeseen,: että konventsloniin lä­hetetään
vain yksi edustaja Alber-tasta.
—• M . H.
Katsauksia Red
Lakelta
Intiaanit vihaa valkoihoista siksi
kun Valkoset valtaa heidän alueitaan
jossa he kaikessa rauhassa haluaisivat
elää heille ominaista vaatimatonta e-
Me tiedämme että luokkataistelun
kärjistyessä porvariston täytyy tulla
ulos kansanvaltaisista nahoistansa ja
omaksua täydellisen fascismln eli ff-vpnalsen
diktatuurin. Onhan nähty
niin monet kerrat. Kansanvalta, par­lamentarismi,
rauhallinen kehitys, ää­nioikeus
y.m.s. porvarillisen valtion
koristukset hupenevat olemattomiin
niinpian, kun kommunistit tahi sel­vän
luokkataistelun kaimalla olevat
työläiset, yrittävät niitä käyttää eduk­seen.
Suomessa esimerkiksi on porva­risto
tämä tästä raahannut kommu­nisteja
ja työläisiä linnaan, pelkäes-sään
että nämä voiyat käyttää noita
"rauhallisen kehityksen" keinoja tais­tellessa
porvaristoa vastaan, ja sa­ma
on tapahtunut ja tulee tapahtu­maan
jokaisessa maassa missä luokka­taistelu
pn keliittynyt sille asteelle,
että työläiset eivät enää käyttäisi
"kansanvaltaa" kapitalistiluokan, vaan
työväenluokan hyväksi.
Silloin kuviteltu kansanvaltaisuus
muuttuu fascismlksl. Mutta noita his-toriallisia_
tosiasioltakih • silmäin edes­sä
porvaristo vatkaa ja isosdemit jat­kaa
uskotteluä "kansanvallasta". Tie-
$406.625,650 sellaisille liikkeille, joi- vastaanhankaajista: opettajistossa,
den lahioja ei takaa minkään maan johtajistossa, ^ hallmtakoneistossa
hallitus, mihin lainoja on sijoitettu, ^^kka missä ikänä otaksutaan vas-
Sikäll kun eri maat ovat kysymykses- taanhankaajia löytyvän. JIainitun
sä, vietiin Saksaan kalkkein suurin valtion yliopiston hallintafcunta pa-osa,
eli 58 prpsenttia kaikista Eu- kotti joku päivä sitten opiston pre-ropan
maihin viedyistä pääomista, sidentin Clarence D, Littlen eroa-
Näin selostaa Yhdysvaltain kapitalls- maan toimestaan sen vuoksi, etta
tien pääomien ulosvientiä Leland Olds. hän e i hyväksynyt Cook-mmisea r a -
Sodan jälkeen.oUvat Saksan raha- äiamiehen viidentoista miljoonan dol-pääomat
kuivuneet kovin mitättömik- larin lahjotustargousta opistolle,
si. Ainoa raharikas maa oli Yhdys- Tarjoukseen sisältyi suoranaisia vaa-vallat,
joka oli hyötynyt maailmanso- timuksia, että opiston täytyy älis-dan
kustannuksella. Presidentti W i l - tua vieseihin ehtoihin. Cook näet
srain politiikkaan kuului maailman tarjoutui rakennuttamaan $15,000,-
valloittamlnen raliapääoman avulla. 000 rakennuksen lakiosaston oppi.
Heti sotavuosien jälkeen hänen edes- laille ehdolla, että saa laatia jär-vastuullaan
lainattiin ulkovalloille $1,-' jestyssäännöt rakennuksessa suori-
500,000,000. Ja samanlaista politllk- tettavalle toiminnalle. Se oli niin
kaa on Jatkettu vuodelsta toiseen. ilmeistä verkon kutomista yliopiston
Nyt joutuvat Amerikan raharuhti-, op®'"^hJ®J"»an kontrolloinniksi, ct-naat
kuitenkin tarkasti harkitsemaan tä presidentti Little ei siihen suos-missä
on se raja, mihin asti he us-]tu"ut.
kaltavat sijoituksiaan tehdä Europan j Taantumuksen voimat nousivat
maille, joutumatta. liukkaalle polulle: j Littleä vastaan j a hänen pii erotta-
Nyt jo ovat varsinkin Europan ka-(Va toimestaan. Avoimen työpajan
pitalistimaiden velat huolestuttavana edustajat Michiganissa eivät siedä,
taakkana Amerikan finanssiiMÄomalle. että heidän Vaatimuksensa eivät ole
Mutta perääntyminen sillä linjalla! lakina ainakin korkeammissa oppi-tuskin
tiilee kysymykseen. Siinä on' laitoksissa.'. Autotehtailijat, kaivos-kapitalistisen
järjestelmän kriisin herrat, voimayhtiöt ja koko päa-synhyttö-
jä, jota; voidaan vain vissiäjoman kirjava joukko haluaa, että
aikoja erinäisillä siirroilla puoskarol- koululaitoksissa leivotaan heille us-da.
Mutta perusristiriidat eivät tule kollista joukkoa. Prof. Little aset-poistettua.
tui hieman poikkiteloihin heidän
pyrkimyksilleen. Hän ssi^potkut.
Kuvaavaa tämän, jutun yhteydes­sä
on kertomus, että yliopiston pre­sidentin
tointa on tarjottu presi­dentti
Coolidgelle, pääoman perso-Ujolta
kuin ovatkin, eivät ne sUtl a i ­noiduile
edustajalle.
na muista rooliansa:
— David Lloyd Geprge: "Jos halu­taan
estää edustuksellisen halUtus-muodbn
menettämästä kaikkia luotta­mustaan,
niin täsrtyy pttaa .uusi sys­teemi
käytäntöön. Nykyään JEnglannin
Pankin presidentti käyttää valtaa, jo­ka
tekee kuninkaista ja ministereistä
paljaita; kääpiöitä. Hän työskeritelee
Wallkaaun Salaisilla käsiUä, joitten
yksityisdiplomatia Euroopassa ja muu­alla
tekee avointa pilkkaa kansojen
edustuksesta. Nykyisyyteen, saakka o-yat
suiu:ömäisuuksien omistajat olleet
niin voimakkaita molemmissa puolu­eissa,
että ne, jotka ovat koittaneet
raivata tietä (kansanvallalle tieten­kin)
ovat kohdanneet voittamattomia,
esteitä". .
Ramsay MacDonald: "Kaksl-puolue-syst^
emi on se apuneuvo, jonka avul-'
la kapitalistit pitävät kansaa jakaan-timelne
ja hajanaisena, heidän' sitä
riistäessä. Sota, olipa se talsteltii
minkä asian puolesta tahansa, on jät­tänyt
ihmiskunnan finansslkoneistön
(financial machine) armoiUe. Tämä
URHEILU I
tystl tätä tehdään sentähden, että on i^^^^sto ainoastaan oniaa sen voiman
'jolla voi suorankin toiminnan saattaa
vaikuttavaksi. Puolen tusinan miehen
kokous voi kumota minkä hyvänsä
parlaamentaarisen enemmistön. Mei­dän
taloudellinen elämämme tulee yhä
enempi riippuvaiseksi pienenryhmän
hyvästä tahdosta tahi omanvolton
pyynnöstä, jotka voivat pitää toimeen­panevan
kokouksensa jossain Rolls
Rpyce-auton takaistuimella. Tulokse-'
na tämän ; finanssi-koneiston hallin­nasta
ovat suurtenkin maitten halli­tukset
voLtnattömia auttamaan kansaa
kohtuulliseen elintasoon ' ja toimeen-tuleen."
vielä olendassa iso osa työläisistä, jot­ka
ervät tiedä .sitä, että porvariston
tarjoamaa kansanvaltaa voidaan käyt­tää
vain porvariston, hyödyksi; ja
myöskin sentähden, että porvaristo­kaan
ei ole halukas käyttämään pak­kokeinoja
ja avoimen taistelun muo­toja,
jos se rauhallisin keinoin saa
pitää valtaansa. Kuitenkin luokka­taistelun
kehittyessä ja kärjistyessä
pcrvaristcn täytyy koettaa pitkittää
näitä, "rauhallisia keinoja" — pakko­keinoilla
ja petoksilla, ja tätäkin vie­lä
vatkaavat kansanvallaksi ja sos-demit'
jatkavat: jaa ja amen.
Tämän "amenen" perään on minul­le
erittäin mieluista siteerata pari, se­kä
porvariston että sosdemlen kansan­vallan
champlonien lausuntoa, jotka
osottayat ett^ niin oppineita valehte-
Kilpailukutsa
Ainoastaan täten kutsuinme kaikkia
G.S.T.U.-liiton alaisia seuroja jäsen­tensä
kautta, ottamaan osaa
.miestamus- s^ä yleisUn
paUoihin,
hiihtokii-
Miehet,. jotka ovat antaneet edellä-olevat
lausunnot kansanvallasta, ovat
oUeet parlamenttljäsenlnä ja päämi­nistereinä
maassa, jötä pidetään y h ­tenä,
maailman demokraattisimpana.
ja niitten pitäisi sentähden tuntea k a -
pitalistiseh sekä luokkaväUan, että
kansanvallan ihan juuriaan myöten.
Tämän kirjoIttajaUa ei ole sentähden
tällä kertaa muuta lisättävänä, kuin
teensa heikkouksia. Mies on alkoholis­min
orja. OUsi Porcupinen alueella
yhden huomatuiniman kaivannon suu-rempia
osakkaita. Ellei olisi humalas- että jää ihmettelemään ainakin k o l -
sa ollessaan kirjoittanut nimeänsä mesta syystä: l:si) mikä saattoi nup
tärkeiden, mutta Itselleen vahingolUs- riistäjäluokan kätyrit nyt noin totta
ten papereiden alle. — Edelliset ovef puhumaan j a noin räikeästi paljasta-kuvauksia
miten yksilöyrittelijöille maan luokkavallan olemassaoloa ja
^ ^ n s a n v a l l a n mahdottPmuutta luokka-
Kansallisuuteeni kuuluva juuri mie- vallan alaisena? 2:si) Miten kehtaa-huuden
ikään kehittynyt nUori mies
• harhailee epätoivoisena vailla suojaa
ja ra-vintoa. Vatsantäytettä saa aino-lämää
oman heimonsa keskuudessa^ astaan silloin kuin joku hyväntahtoi-
Valkolnen mies ajaa omien- etujensa
vUoksi tuon luonnon kansan yhä sy­vemmälle
erämaahan^ — Sivistyneenä
itseään pitävät valkoihoiset halveksi­vat
intiaaneja. Canadalainen nainen
ei suvaitse lastensa leikkivän puolii'
intiaaniheimoon kuuluvien lasten
kanssa, jotka sattuvat olemaan naa­purina.
Piemih lapsiin koetetaan mah-dcUisimman
tehokkaasti kasvattaa
vetoomukset kansallisvlhaa. — Ja kuitenkin nuo
halveksitut intlaanilapset ovat usein
kUtimpiäkin kuin noiden "sivistynei­den",
sekä samat oikeudet elämään.
Kävellessäni pysähdyn erään käm­pän
luo jossa asustaa yksinäinen i h -
misolio. Aikoinaan ollut huomattu
nen jonkun sentin lahjoittaa. Kävi
vielä taaimoln ahkerasti työssä. Nuori
ja voimakas ktm on, jaksaa raataa.
Saa kokp hyviä maksuosoituksla 1411-
päivinä. Menee "pokkeri"-.peliin. Hä­viää.
Menee uudestaan Ja yhä uudes­taan.
Aina sama huono phiiL — L o ­pettaa
työnteon. Ottaa palkkansa. Me­nee
peliin. Häviää. viimeiset rahansa.
— Nyt on kaikki meniiyt. Koko vuo­den
palkkarahat on toiset häneltä vie­neet.
B^rottu kori;tipeli! Niin monen
öMnän tuhooja. Yksi yhteiskunnan
paheita. —
Tuossa työläinen, kuUlunut ennen
järjestyneisiin. Oli innokas. Nyt vai­punut
täydelliseen pessimistisjTrteen
miesJiikemaailmassa. Saanut korkean; Parhaillaan vallitsevat työläisten v a i -
kouluslvistyksen. Ollut rikas. Lisää^ ncamiset ovat saattaneet äärimäiseen
rikkauksia tavotellessaan menettänyt i pelkuruuteen. Joka on ominaista hei-kaiken
osakekeinottelussa. Viettää nyt!koilla luokkaläsitteillä varustetulle
maila voidaan vaatia toveri Rakosin ^^^^^ erakcn elämää eristettynä maa- henkilölle. Sensijaan kun oikean luok-jallisuuden
jakamisessa, kotiagital-j seisoi lujana kuin teräs. Tuomari
sienissä ja kokouksien järjestämi-j kysyi oikeudessa: "Miksi tulit Bu
pikaista vapauttamista vankitvrmäs-tä.
Kaikkialla voidaan lausua pro-rohkeudella
hän •! testi Unkarin hirmuhallitukselle.
ilmalta ja omaisistaan.
Jonkun matkaa eteenpäin on vas­tassa
toinen kämppä, hieman ränsis-kataistelukannan
omaavalle se antaa
entistä rohkeampaa ja päättäväisem-pää
toimintaintoa. Juuri nyt, jos kos-vat
tuommoisten paljastusten perästä
vielä "rakentaa" kansanvaltaa ja tyr­kyttää
sitä täysijärkisille ihmisille j ai
3:si) Miten ihmeen laUla voi Jselvit-tää
sitä tosiasiaa että on olemassa
täysijärkisistä käypiä työläisiä, jpt-ka
tarttuvat moisiin syöttelhin. —
L - V V - r .
•.;.
Ylläplevan, ky^onys n;o l : h joh­dosta
voidaau huomauttaa, että^fflai-nitut
riistoiuokan kätyrit kuuluvat ^ -
hen poliittisten kelnotteUjain ryh­mään.
Jotka tavottelevat yksinkertai-jptka
asianomaisella; luvalla toimeen­pannaan
Kirkland Lakella alkaen
hehnlkuun 23 päivänä; ja jatkuen tar­peen
mukaan. r
Alnä valmiina vastavierailuun voin-tlmme
mukaan, merkitsemme,
työläisurheiluteryehdiyksin.
V.- ja. n.-£eara Jymy
Vilho Vihuri, Paavo Laine,
puheenjohtaja sihteeri.
Kilpailut aloitetaan lauantaina kello
3.30 j.p.p., jolloin kilpaillaan Pohjois-
Ontaripn seurojen välisestä höpea-inaljastia
viestissä 4 kertaa 5 km. Täs-
,sä viestissä kilpaillaan siten, että yksi
alle 18 y., yksi ikämles (yU 35 v.). sekä
kaksi yleisen sarjan miestä hiihtävät
kukin 5 km. Samoissa kilpailuissa suo­ritetaan
hiihto 20 km. matkalla lii­ton
mestaruudesta, lliisäksi on yleisiä
hiihtokilpailuja, ] ikämiehille 10 km.
matkallg,, pojille alle 18 v. km. mat­kalla,
sekä naisille 2; km. matkalla.
Osanottoilmctukset on lähetettävä
helmikuun 20 päivään mennessä osoit­teella
•','
VILHO VIHURI,
Box 414, Kirkland Lake, Ont.
Kauneudestakin vähän
Olemmp itsekukin' panneet merkille,
että kansan keskuuteen on perustettu
j a pystytetty monia kauheusinstituut-teja
naisväkeä vartön, eikä niihin ole
miehlltäkään pääsj^ kleUetty. Tämän
lisäksi ovat Jotikut lehdet suoneet kau-neusasjain
käsittelylle erikoisen alan
Jossa. "ammatti-ihminen" selittää
kuinka hoidetaan kauneutta Ja sitä l i -
sätään. •.; "": •'
Se. on suloinen asia nuoren nais­maailman
mielestä, Kauneushan on
naisen suuri avu. Jos kauheutta oh s i -
Eälläkinpäln Ja Jos'sillä koetetaan j a ­lostaa,
tätä, rumaa Ja hiilentärveleniää
maailmaa. Mutta sellaiista kauneutta
'sen kansan suosiota tekeytymällä i -
hanteellisiksi, "kansanvallan" kannat­tajiksi,
vaikka he varsin hyvin tietä­vät,
että tuo kansanvalta ei ole muur
t a kuin kapitalistisen harvainvallan
kurja verho.
VAATIVAT CANADALLE OMAN
• • • , L I P UN :.: •
Ottavia, helmik. 9. — Liberaalinen
parlamenttiedustaja C. R. Mclntbsh
aikoo esittää parlamentille täällä uur
tjTieempi edellistä. Samoin yksinäisen kaan tulisi jokaisen ollä kuin-sota- den ;canadalaisen lipun käytäntöönot-tattiista,
"joka tulisi edustamaan Ca-nadaa
tasa-arvoisena osana brittiläis­ten
kan^PJen tasavallasta."
Jä siinä mielessä, missä yllämainitulla
tavalla sitä edistetään, ei sovi tavalli­sen
kansanihmisen hyväksyä. Sillä
miksi tavallinen työtätekevä ihminec
niistä tousUsta Ja punaisista Ja yalkoi-sfeta
laastareista tulee. Joita "spcsia-
UstifV suosittelevat. Ei miksikään.
Sehän näet seUalneh väri hankautuu
pois, virtaa pitkin ihoa j a tärvelee
vaatteet. Eikä niitä tiaistenkaan vaal-teitki
j Vaikka .ovat ihalvempla kuia
miesten. Joka^ hetki vpl uusia, hankkia.
Eivät ainakaalnvtyöläisnalsiBt,' Joiden
täytyy lihasvoimlllaah Ja sydämen ät-keydellä
nyhtää irti Jokainen penni
mikä ruumiin ravintoon j a Jokapäiväi­seen
elämälto. kuuluu^
SitäiMitsi seuraillessanune vähin
"kauneusreseptejä" — T olemme havmn-heet".
että .iie lyövät j^rstöllään vas­ten
kasvojaan. Tänä päivänä näet
kirjoittaa "spesiahsti", että kuhnakar-voihin
pitää käyttää sitä taikka sitä
ainetta ja huomenna, hän suosittelee
kokonaan" teista J £ähän ne nyt niin
vain kulma- Ja ihokarvatkaan; siedä
kaikenlaisia myrkkyjä. Saattaa käydä
(niinkuin meille eiäiä sisko valitti)
että nuo- lääkkeet ovat itse peijoonia
lisäämään esim', ihokarvojen kasvua
Ja sitten siinä vasta liemessä saa olla.
(Cansda]
LAH£1
40e lähetyksistä
faetyksistä $20.
hetyksistä 150.1
liketyksistS Zi
26e jokaiselta 1
cadalta dollariit
Sihkosaaomal
hetyskulat $3.6
Suomen rahi
$2.4S sadasta i
Tehkää lähef
VA
Box 69, S
L A I V A P I L E 1
TIEOUSTAKA/
Vapaadelle o
vastaan mydski
VAPAUS PORT
816 1
Port AT
V A P A U S MO
1387 St
Mont
J . C
Kirklam
JOHI
South P(
CHARLES
^ OsQuskauppi
A.
967 Broadview
DA VI
TiaiVkakunn
kun; ne rupeava
Meidän niele
karvait kasvaa
sillä k a i m xnik
kaunista. E r i a
ihmisten kecnss
(ammattäbösten)
Joutuvat tdkem
kanssa^ Wc^l&^
kilöt ovat '^upi
varten. Ja Jos h
luomximsauäen.
siansa. Ja an
että maHi on a
teatterissa 'käyte
nen micseläjä i
mukaan Ja ero
alla olevan nai
Emme me nyt
timistä ^ i k ka
avulla -niin su
' että sen -aivan
sisimme. .'koska :
sakin elaniässä)
mutta me tahd*
i i a sanoja "kaui
taan^ Herään <
houkutella nuo
tyttömaailmaa i
Uin. Höille ei
tärpättiä, Tiuome
mennä Jotain mi
täisi [ säätää sa
loppulsivalt, -saisi
Jos ei erikoisten
osastoa: ""Eaur
iantaisi oUa tul
kirjoittaa teiun
siteerausta, ttiisii
hoidosta hicrmo]
la. Saisi oHa -va
denhoi1x;a vohn
avulla". Siinä
aivan lopinmtatl
tolkuta ihmisten
maisia laastarini
sitruuna, appeMi
sekoituksia (neihi
vat Ihmlsnahan
Ötsikkonime o;
nati-suomalaisIUa
tS esivanhempia:
kmmne alussa Ja
sisätöinä (n4
aika) muuttivat
tamme alueelle,
jotka aikaa jnyöl
naiseksi Suomen
heti sanottava, e
seksi tiedä pai;
hyvin vähän. Ja £
noastaan olettam
•tfetoa",..Tlede e
seen vielä luonut
Voitaneen kysy
dollistakaan eaSM
kaukaisista ajolst
lynyt mitään kfarj
Ja. Vakaumuksem
mahdolUsmidet m
CÄihan näet niii
eantapainme, niid
ti myös kilpaleikii
Ja sisun koetukset
yhteisellä nimelll
ovat menneet per
selle, kunkin ajai
nut. kokeilla kunt
doissiv.tuln b
kin rAhneet tekev
klnr totta^ että mi
pailutavat ovat^ tu
ten väUtyksellä -
tphan 011 kansanc
Bä 'ympäri koko