Vapaus, November 16, 1927

              mm 2 Keskiviikkona, marrask. 16 peliä—We<L, Nov. 16 No. 146 1927
\ / A D A I l O CMB»^ ra^tHftfit t^SrlotSa «Isoa UataktaatxuiM, OjatMrr SaJbu-
T O I M I T T A J A T .-
8. C. HBXL. T. N. CABLSO». B. A. TE.VHUNEN. K. PEHKOSEN.
VATAUS (UteitT) •
n a u l f arssa «f F i u u b V a r k c n U Cuada. Puliliiiieil ia Sadbmrr. O u . . «««7 MuJ^r.
~ " TILAUSH:NTJAT:
I Tk. MJSa. < kk. KM, 3 kk. »1.7S j« 1 kk. 11.00. — Ytdr»»aUoikia i» S»oi»eai . « k i BIBIUII»
!•: I «k. %6M. 6 kk. tiM, i kk. {2X0 j< 1 kk. {1.00.
ILMOTUSHIÄNAT VAPAUDESar.
K«iio«iIo>elBk»e» $IM henx, {2JW b i k j i kertu. — AriolUilaoDroecoItaiotokiel" SOe. pil»ut«uiai. —
K{jBeiUBuuti*Uis*»k*et SO*. k«m, {1X0 S k d t u . — Syntrmäilmotakjrt {IXO kert». {2X» 3 k . r u * . —
ATM>«oaoiotuk«» {2X0 k«t*. {3.00 k*k»i keiU*. — KijtoiiJmotuk»*! {IXO k«rU. ~ KBoIeia»iiUiaot»t-
•et {2X0 keru, SOe. l i a i u k u klitoilauieelu tai i»uut»»»x»7ia. — Hjlatiintir<<nt }• 9»ot»ai33tuk»«t
SOe. ken«. (1.80 k o l i u kertu, — TiUpSUUiaMUjiea ja UmotuueeDttaariea o a , raadilueua. UbatttUT*
Umocatkiitu etxkiieea. — TUaakaia. JMU ei «cuna raka, ci tuUa IcjietVimila, »aiui « u a o i e t i » . jaOIa
takasksct.
Lettrca aietal ilmvtukMi pitää eila IceattariMa kello 12 ilac»tym-ts.i:ii!ia. eieU-aea* afkipäl»äuä.
V«(iaui!ea toistltua: Ukectr D s l U ; b c 33 Lofne äUa«(. PnkeUa, 5 i i W .
Vapaode» koiuteri: UUitr B a i l i n j . 3i Letse St. Pakelia 1028. P««ti»»«.te: Box 69, SuJburr, Ont
Ccaeral aJirertivoj rat«« 75c. per col
{• tiie t>«<t adiertitiac aui;am amosc täe
helle, jolla ei ole vähintäin autoa,
jolla voidaan lähteä huviajelulle.
Huomaamme siis että molemmin
puolin ilmenee mitä syvin poropor­varillinen
ideologia, katsomus ja
tottumus. Ellei näin pitkälle olisi
vajottu yksityisomistuksen palvomi­seen,
niin varastelut mainittujen
tarkoitusten saavutfamiseksi eivät
varmaankaan olisi noin hämmäst)!-
tävän lukuisia.
Kommomstipnolae
Kumpi voittaa Neuvos­toliitossa,
sosialismi
vaiko' kapitalismi?
Ylläolevaan kysymykseen vastaa
Neuvostoliiton kommunistipuolueen
eräs äänenkannattaja seuraavasti:
j a varsinkin talonpoikaistaloudesta.
Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet
meidän poikkeuksellisen suurten
voittojemme vaihekautta sosialisti-sen
rakennustyön rintamalla. Talo-u&
elimien ja osuustoiminnan kautta
on proletaarinen valtiomme kyen­nyt
valtaamaan huomattavassa mää­rässä
maataloustuotantoa ja maata­loudellista
kauppaa. Meidän on on­nistunut
pää.stä vakaviin saavutuk­siin
taloudellisessa rakennustyössä
juuri sen kautta, että puolue har-
Kun otamme v a s t a k o h d a n s e l l a i - x^^^siz-^ nor,v,„r, « . , c . T>-rrcfTr+fi ijoit/ta. a^ / p»r,ol;e^ta.r»ia.a.ti—n j cja* k-eskivarak-
-jUi s-oa a oOllooiissssaa , mmiissssäa jvKkSs iutyviissoomm iisstiuuss ai•v a^n« "^uJu^d e" n ^ta"l^o"u^sj.ä^rj.e's't"efl,m ä^n7 "^^^jo*- 1 k aia-n. - . ,t, a l o n p o i k-a i s.t e n l,i i t1t-1o u-t uUm-i sTe n
o n menettänyt merkityksensä, niin
saamme räikeän vastakohdan. Ot-takaamme
Neuvostoliiton nuorukai- " ' " « « ^ peripohjin maan taloudelli-
-—;;—:—: 7 ' — ~ ~ ~ : — ~ V . . • •. * T 11 » ! set olot j a pani alkuun täyden 30-
. iDok. U : i L J » o » chuee untXe luMUn 7U. Tfce Vapaaa get ja nCltOSet. 1UO maa On ollut . • , ^ *• •
5 Föoiuii people in Uaa4a. , sialistiscn yhtciskunnan rakentami-äärimäisessä
sekasorrossa, ja vam gg„_
muutaman vuoden ajan siellä on Neuvostotalouden kehityksessä on
ehditty tekemään valistustyötä kan- erotettava kaksi suurta vaihekautta:
t, a ei. ol,e vi. ela miilJlfo^iJn^kfa^a^n" "^e"n n^en' ^? l ip^o»l, itiikk,„a a,, nojau.t.u.e n k y m•^ i^ , na...h ^t y. L_ ok, ak, uun val„l ank, umous II t,.o o..n s.e ka lis,ä änty. vi.i.n 'y hteiskujn n11a l-
' .1 usiin ja puoluevoimim maasaudulla.
Näitten saavutusten perusteella, so-loa
eue a:ilaia takaau a u TutE-j>ta eof.mäikeefl klrjeeaeeoae. k.'rje'.ukaa uadelieea liikke&abe:ujaa
^«r*eon^»elM aiaeUi •• J . V. KA.VNA5T0, Uikkeecheitaja. " ^
Tuliisiioielus ja palkat
m
• -'h
Yksi kaikkein mielenkiintoisin osa kaan tullin alentamisesta. Sadan
siitä todistusaineistosta, joka esitet- dollarin arvoisista puuvillatuolteis
tiin liiitohallituksen tulli- ja vero- ta oli canadalainen tehtailija suo
lautakunnan tämänvuotisissa kuulus- rittanut palkkaa vain kuusitoista
leluissa, oli se, mistä selvisi tullien dollaria.
ja palkkojen välinen suhde eräissä; tavaroita ulkomailta Ca-teollisuuksissa,
lausuu WorVr, huo-^^^^^^ tuotaessa täytyisi nykyisen
mautlaen, että te olette kuulleet teh- ^^jj.^^j^^^^ ^^^^^^ ^^^^.^^^ .
tailijan huudon snla miten ^ f » ^^^^^^ ^^^g^ahdesta kolmeen-joutuisi
perikatoon, elle, ^an saisi j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ . . ^ ^ ^ prosenttiin vaih-suojelusta
tulliasetuksi ta ja etta tulli. "Me väitämme", lau-hän
oikeastaan haluaakin tuJlisuo- , .. 1...
iel"u sla työlai.sp.ark. ojen vuo,k si. , su.„l.a. su.. ttiin .K ulu, ttajien « liiton • esit•ta mans -
jciuoia tjuMu y j vaatimuksessa^ "elta ei voi olla
hän muka tahtoo antaa mille tyota ^.^„„^ oikeutusta suojelustullille,
korfceilla palkoilla. . j^fc^ «n niin korkea, että se todel-
^Kuluttajien hiton edustaja R J. kaksi kertaa suu-
Dcachman esitti lautakunnalle todis- , . „• 1 ••
.. rempaa summaa kuin on se, minka
tuksia sata, etta vuonna 1924 La-, , , . . v , . t - . _ 1 , ••
, % .„ , . , , canadalainen tehtailjia maksaa tyo-nadossa
puuvillalangan ja -kankaan „
kokonaisarvo oli noin seitsemän-kymmentämiljöonaa
dollaria ja että ' Suojelustulli on kaksi kertaa kor-tuotossa
makäetut palkat olivat vain keampi kuin työläisen saama palk-vähä
yli kymraenenmiljoonan dol- ka, lausuu lehti lopuksi ja kysyy:
larin, cli noin kuusitoista prosenttia Ketä tämä\tullisuojelus hyödyttää?
tiiotteitten kokonaisarvosta. Tähän Tähän voidaan vastata, että se hyö-tosiasiaan
perusteli hän liiton vaa- dyttää tehtailijaa eikä suinkaan työ-timuksen
puuvillalangan ja -kan- Iäistä.
Miekn ja isaisen toveniiissuhteet
Otsikossa mainittu asia on aina teensä ja raliakukkaronsa kouluhuo-
S I
I I m
ollut varsin arkaluontoinen" kysy­mys,
kun se on tullut julkisen kä-eittclyn
alaiseksi. Mutta kaikessa
tapauksessa asia on sellainen, että
i r f ^ ' * ^ ' ^ ^ B i l ^ - t i a m e f - ' s a ä silmiärfime umnlis-laa.
Asiaan tarttuminen on välttä­mätöntä
sen vuoksi, että liiankin
paljon porvarillisen \ yhteiskunnan
\ tavat ja tottumukset kahlehtivat työ-väenlv/'.^
an jäseniä. Niistä ei pääs­tä
tietysti kokonaan eroon tämän
yhtciskunnan aikana, multa voin-timmc
mukaan meidän on pyrittävä
kehittämään miehen ja naisen väli-
1 ' siä suhteita toveruussuhteiksi, sen
I '• cijaan että ne porvarillisen järjes­telmän
i^uitteissa yleensä eivät sitä
ole.
Silloin kun tulee kysymykseen
nuorten mipten ja naisten seurus-tcliisuhde,
niin porvariston omat
tutkimukset antavat tässä suhteessa
vähemmän ihanteellisia kuvauksia.
Yhdysvalloissa, Californian valtios­sa,
ovat viranomaiset antaneet sel­laisen
lausunnon, että 80 prosenttia
kaikista Califomiassa viime vuonna
iapalituneista autovarkauksista on
johtmiut siitä syystä, että nuoret
miehet ovat halunneet "mielistellä
naisia". Kun autoja on mainittuna
aikana varastettu kaikkiaan 22,614,
niin naisten suosion saavuttamisen
•g
tarkoituksessa on siis varkauksia tannuksella.
i l
tapahtunut C:n valtiossa pyöreissä
luvuissa 16,500.
Tuollainen tilasto ei todellakaan
ole mairittelevaa miehille yhtä vä­hän
kuin naisillekaan. Motta otta­kaamme
vielä toinen tapaus. Eräs
Wisconsinin yliopiston professori,
M. V. 0'Shea on antanut julkisuu­teen
sen häinmästyttävän väitteen,
että: "Ehdottomasti rehelliset mie­het,
joutuessaan naisten kanssa kos­ketuksiin,
saattavat langeta valeh-lelcmaah,
pettämään ja varasta­maan."
Tämän väitteensä pohjaksi
hän ottaa Virginian yliopistoissa
vallitsevat olosuhteet, missä on vain
yksinomaan miespuolisia oppilaita.
Prof. 0'Shea sanoo: "Yleiset tavat
Virginian yliopistoissa ovat poik-keuksslliseil-
korkealla siitä syystä,
että niistä ovat naiset suljetut pois.
Oppilaiden keskuudessa tavataan
. v a r s i n vähän petosta, valehtelua ja
varastelua. Oppilaat suorittavat
siniren määrän koulutyötä ulkona.
Mennessään aterialle, oppilaat voi-
-~vat iiuoletta jättää kirjansa, vaat
neisiin ja palattuaan ei ole mitään
kadonnut... Miksi olot Wisconsi-nissa
eivät ole tällaiset? Mitä tule­vat
naiset tekemään miehille?"
Näiden tapauksien johdosta ha­luamme
ensinnäkin alleviivata, teliä,
emme halua langettaa näissä esi­merkeissä,
mainitulla tavalla syytä
yksistään naisten niskoille. Tässä
oikeastaan löydetään porvarillisten
oppineiden tutkimuksien heikoin
kohta. Tutkimatta asiaa syvemmäl­le,
vedetään johtopäätökset "väin
pintailmiöistä. Se mitä mainituissa
tiedoissa sanotaan todellista asiaa,
nimittäin epäkohtien ilmenemistä,
nÄn on hyvinkin uskottavaa että
asiat todella niin ovat.
Mutta kun me työväenluokan jä­seninä
lähdemme asiaa käsillele-mään,
niin me voimme johtaviin
perustekijöihin nähden asettua tyy­ten
vastakkaiselle kannalle. Me sa­nomme,
että syytä ei tarvitse vierit­tää
yksistään naisten niskoille, vaan
suurimpana syynä siihen on koko
porvarillinen järjestelmä. Sen kas­vatus-,
valistus- ja omistussuhteet
eivät voi itse asiassa mitään muuta
opettaa, kuin petosta, kavallusta,
riistoa ja murhaamista. Sanalla sa­noen
toisen pyrkimistä elämään ja
huvittelemaan toisten ihmisten ku3-
san keskuudessa. Siellä ei myös­kään
ole yksityisomistus vielä ko­konaan
poisteltu, joskin esim. sota-kom.
munismin aikana se oli koko­lailla
tarkkaan poistettu. Multa siel­lä
ei yleensä nuoret miehet varas­tele
esineitä neitosten seuran saa­vuttamiseksi.
Sellaista tekoa pidet­täisiin
Neuvostoliitossa hämmästyt­tävänä
tekona.
Tämä eroavaisuus johtuu siitä,
että työväen tasavallassa ovat mie­hen
ja naisen väliset suhteet no­peasti
muuttumassa aivan toisen-,
laisiksi kuin porvarimaissa. Kun
Amerikassa ja muualla nuoret mie­het
viekoittelevat naisia autoilla,
muotivaatteilla, paksulla rahakuk­karolla
jne., niin Neuvostoliitossa
sensijaan esiintyy toverillinen luot­tamus-
ja rakkaussuhde miehen ja
naisen välillä. Tämä suhde kehit­tyy
työpaikoilla, tehtaissa, työväen
kokous- ja valistustilaisuuksien toi­minnoissa.
Porvarimaissa tytöt suu­relta
osalta halveksivat raskaan työs
raatajia ja ihailevat pehmeäkätisiä,
valkokauluksisia keikareita. Sellai­set
eivät Neuvostomaassa saisi mi­tään
muuta kuin ylenkatsetta ja hal­veksumista
työläistytlöjen taholta.
He kunnioittavat vain sellaisia nuo­rukaisia,
jotka suorittavat jotain
yhteiskunlahyödyllistä työtä, ovat
rehellisiä ja avuliaiat, vaikka heillä
sitten ei olisi kuin repaleinen hui •
limekko yllään.
Se seikka, että yhteiskunnassa
esiintyy pintailimiöinä nuorten mies­ten
harjoittamaa varastelua ja pe­tosta
naisseuran saavuttamiseksi, on
vain seuraus siitä kasvatuksesta,
mihin molempia sukupuolia on por-
%'arillisessa koulussa opetettu. Jo
yllämainittujen tapauksien laatu tu­kee
esittämäämme väitettä täydelli­sesti.
Tilastoissa ja tutkimuksissa ei
mainita, että nuoret miehet olisivat
varastelleet ja pettäneet esim. kotien
perustamiseksi naisten kanssa. Ei.
Mutta sen sijaan he o\-at omaksu­neet
aito-porvarillisen menettelyta­van:
huvitella tilapäisesti naisseu­rassa.
Nauttia siltä täysin siemauk-sotakommunismi
ja uusi talouspoli­tiikka.
— "Sitoutua yhteen talonpoi­kaisjoukon
kanssa, alimman työtäte­kevän
talonpoikaisten kanssa, ja
ryhtyä liikkumaan eteenpäin tavat,
toman paljoa hitaammin kuin haa­veksimme,
mutta sen sijaan niin,
että koko joukko liikkuu todella e-teenpäin
meidän kanssamme" —
kas sellainen oli Leninin mukaan
tarkotus siirtymisellä sotakommunis-min
järjestelmästä uuteen talouspo-
J sialistisen talouden vahvistumisen
perusteella, proletariaatin johtavan
osuuden lujittumisen perusteella
maan taloudessa, on tullut mahdolli.
seksi rajottaa edelleenkin kapita­listisia
aineksia maaseudulla j a kau­pungeissa.
Talouspolitiikka, jo^a
puolue harj ottaa vastoin oppositsi-onilaisten
kirkumista, on luonut ja
päivästä toiseen luo yhä enemmän
edellytyksiä yjcsityiskapitalististen
suhteiden poistamiseksi yhä suurem,
massa määrin. Uuden talouspolitii­kan
pohjalla on sosiaiiscinen talous
lujittunut niin, että nykyisellä kehi­tysasteellamme
voimme vapaasti ma-litiikkaan.
növeera. ta, lu.nk. ie.n. y.hä. . menestyk.s el.
Uusi talouspolitiikka muodostui J^^"^'"»'» P^^^^ kapitalismia omaten
siirtymiskaudeksi proletariaatin dik­tatuurista
kommunismiin. Meidän
kehityksemme sosialismiin tapahtuu
uuden talouspolitiikan raiteilla, jo. , -, . . , , , • ^ , • ,
ka lujittaa proletariaatin diktatuu-' «^ ^f. pakokauhuiset kirku-rm
hallitsevia kukkuloita.
täyden kannatuksen ja täyden myö­tätunnon
talonpoikaiston perusjouk-kojen
taholta,
Oppositaionin leiriin kuuluvat heik-
Jos me voimme edes työväenjär­jestöjen
keskuudessa jossain määrin
kohoittaa miehen ja naisen välisiä
moraalisuhdetta loiseksi, kuin mitä
se suurimmaksi osaksi vielä tällä
kertaa on, niin se oli erittäin ilah­duttava
spikka, Sc osoittaisi, että
meillä on voimaa ja tarmoa karsia
itsestämme sitä pahaa, mitä p »rva-rillinen
järjestelmä on meihin juur
rultanut. Luokkataistelussa meidän
tulisi olla apuna toinen toisellem­me.
Luoda muodollisen, rappeutu­neen
ja suorastaan inhoitlavan por­varillisen
keikailemisen ja kiemai-lun
tilalle proletaarinen seurustelu-tapa.
Raskaimmissakin taloudelli­sissa
oloissa voidaan parhaiten tais­tella
eteenpäin, kun mies ja nainen
yhdessä tuntevat luokka-asemansa.
Yksilöllisellä pyrkimyksellä yain
harvoin päästään parempaan ase­maan.
Toisten ihmisten auton va­rastamisella
voi todellinen lyöläi
n^n kovin vähän tuntea nautintoa.
Sellaiset teot eivät kuulu luokkam­me
jäsenille. Ne ovat rappeutuvan
porvarillisen järjestelmän ilmiöitä,
jotka meissä herättävät vain inlio.i.
Mutta yksipuolisesti emme voi asiaa
korjata. Sekä miesten että naisien
tulee pyrkiä poistamaan turhamai­suudet
ja elulilalle asettaa lujien
foyeruussileiden muodostaminen.
Uuden moraalin kasvattaminen kuu­luu
meille itsellemme. — T. V,
I Erikoispiirre uudessa talouspoli­tiikassa-
on siinä, että se pitäen lop-pupäämääränään
sosialismin raken­tamista,
sallii visseillä ehdoilla yk-sityiskapitalististen
suhteitten ilme­nemisen
proletaarisen valtion rajot-tamassa
muodossa. Sotakommunis-min
jälkeen, joka hävitti yksityis-kapitalistiset
suhteet, alkoi kapita­lismi
uuden talouspolitiikan (nepin)
aikana jossain määrin kasvaa kau­pungeissa
ja maaseudulla. Mutta
samaan aikaan kasvoivat j a lujittui-vafc""
i)roletariaatin taloudelliset ase­mat
työläis-talonpoikaisen liiton
pohjalla. Jo vuoden 1922 alussa
tov. Lenin julisti puolueen nimessä
taloudellisen perääntymisemme
päättyneeksi. Seuraavana puolu­een
tehtävänä oli ryhmittää uudel­leen
voimat ja siirtyä hyökkäyk-ceen,
jonka kautta tuli järjastelmäl-lUcsU
tunkea pois kapitalismi kau­pungeista
Ja maaseudulta.
Tässä kapitalismia vastaan käydyn
hyökkäyksen vaiheessa olemme jci
olleet, viisi vuotta. Ja täytyy sanoa,
että puolueen politiikka on näinä
vuosina ollut oikea juuri sen vuoksi,
että se on ollut johdonmukaisesti
leniniläistä poetiikkaa. Meidän
maamme sosialistinen talous kehit­tyy
menestyksellä ja saavuttaa yhä
suurempia voittoja taistelussa yksi.
tyispääomaa vasta:an, 'Kilpailu so­sialismin
ja kapitalismin välillä
maassamme on antanut tulokseksi Noin kuukausi sitten alettiin tääl-ratkaisevan
ylivoiman sosialistiselle lä katkaisemaan 16 jalan paperi-vat
"kapitalimin palautumisesta
sekä "kulakkisuUnnasta puolueessa"
j a sen "väärään suuntaan" kasvamia
sesta. Trotskilaiset tolkuttavat sitä,
että kapialisiset ainekset puoluepoli­tiikan
takia muka kehittyvät nope­ammin
kuin taloutemme sosialistiset
ainekset. Mutta tosiasiat todista­vat
aivan päinvastaista. Ja juuri
puolueemme politiikan ansiosta c-lemmekin
päässeet sellaiselle ta­solle
proletaarisen valtiomme voi­mien
ja varojen sosialistisessa ka-saantumisessa,
että me nyt yhä no­peammin
syrjäytämme kapitalismia
j a jätämme sille yhä pienemmän %o\-
minta-alueen.' Meidän puolueemme
joustava manöveeraus, jossa ohjee­na
on Leninin suunnitelma maan
teollistuttamisesta ja osuustoiminta-kehityksestä,
luo edellytykset uu­sien
voittojen saavuttamiseksi so-sialistisen
raJkennustyön rintamalla.
Lokakuun vallankumouksen kym­menvuotisjuhla
tuo esiin proletaa­risen
valtiomme suuret saavutukset,
jotka antavat vastaulcsen kysymy!:.
seen: kurapi voittaa, sosialismi vai­ko
kapitalismi?
Sosialismi voittaaI
palkkamme. Vaan sitten isännistö
alkoi vaatia yhä Tiusia parannuksia
tehdyille töillemme. Sen johdosta
jouduimme tekemään näitä korjauk­sia
ja varttomaan tiliämme lähem­mäs
kaksi viikkoa. Vaan tilin saa­tuamme
oli se lyhennetty jokaiselta,
niin ettemme saaneet kuin pienen
prosentin tehdystä työstämme. Ja
nyt kun olemme vihdoinkin selviy­tyneet
tämän jo ennestäänkin kuu­luisan
työläisten nylki jän kanssa,
niin keholtamme ja toivcimme, että
työläiset pysyisivät pois tämän yllä­mainitun
herran työmailta, välttääk­seen
joutumasta ikäviin selkkauk­siin.
Yllämainitulla kämpällä työs­kenteli
36 miestä, joista oli 5 jär­jestymätöntä.
Mitä tulee toimintaan tällä käm­pällä
oli se ensiluokkaista. Heti
kämpälle mentyämme päätettiin lo-pettaa
korttipeli tykkänään ja t i ­lalle
otettiin keskustelukokouksia
kaksi kertaa viikossa, joihin osan­otto
oli hyvin vilkasta. Pidettiin
myös työkokouksia hyvin usein, jot­ka
johtuivat yllämainituista selkka­uksista.
Yleensä yhteisymmärrys
miesten kesken oli hyvä, paitsi muu­tamia
lukuunottamatta,- jotka läksi­vät
pois ennenkuin asiat olivat täy­dellisesti
selvinneet. Viimeisessä ko­kouksessa
päätimme antaa heille sa­nomalehden
kautta muistutuksen, et­tä
tulisivat ymmärtämään, että työ­läisten
on seisottava yksi kaikkien
ja kaikki yhden puolesta.
Valittu raportteri.
TYÖVÄEN URHEILU
*^ 'l^ • a^
Onko valmistuksia tal­ven
varalle tehty?
Hoyle, Ont.
taloudelle. Maan teollistuttaniis-
Euunta on jo johtanut siihen, että
meidän teollisuutemme Jjasvaa kak­si
kertaa nopeammin kuin maata-lous.
Neuvostotalouden kasvuvauhti
on suurempi kuin etummaisten ka­pitalististen
maitten kasvuvauhti
kaikkein voimakkaimpana nousukau­tena
mitä niillä on milloinkaan öllut.
Nämä vertailevat tiedot osottavat
kaikkein parhaiten, että meidän so-
^sialistinen valtiomme on luonut mitä
suotuisammat ehdot maan tuotan­tovoimien
kehitykselle. Tässä sosi­alistisen
talouden kasvussa on rat­kaisevaa
se, että se samalla kertaa
alistaa johtonsa alaiseksi yhä suu-rehimat
alat taloudestamme yleensä
puita VVlr-te-nimisen miehen käm­pällä.
Hinta oli 5 senttiä kappa­leelta,
tiet piti olla 5 jalkaa leveät
ensimmäisen puheen mukaan, mutta
kun olimme katkaisseet muutaman
päivän, alkoi kuulua määräyksiä,
että tiet pitääkin tehdä 8 jalkaa le­veiksi,
sekä uudet että myöskin en­nen
tehdyt. Sen jälkeen alkoi tulla
yhä uusia määräyksiä, jotka olivat
kaikille ennen kuulumattomia, niin­kuin
puiden uudelleen oksiminen ja
teiden tasaaminen, vaikka työ oli­kin
kunnollista. Näistä kohtuutto­mista
määräyksistä aloimme epäillä
tätä työmaata palkan saannin ynnä
muun suhteen, joten katsoimme par­haimmaksi
lopettaa työt ja vaatia
Porvariston vallan voi kukistaa
ainoastaan proletariaatti, se erikoi­nen
luokka, jonka taloudelliset ole­massaolon
ehdot valmistavat sitä
tähän kukistamistehtävään, antavat
sille mahdollisuuden ja voiman sen
toteuttamiseen, Samaan aikaan, kun
porvaristo pirstoo, hajottaa lalon-poikaisväestöä
ja kaikkia pikkupor­varillisia
kerroksia, samaan aikaan
se liittää yhteen, yhdistää järjestää
sin, vaikka tuollainen teko tapah- Iprolelariaattia. Vain proletariaatti
Lunta ja räntää satelee. Lehdet
puista ovat jo aikoja sitten putoil­leet
kolean syystuulen varistamina
syksyisen kylmälle maanpinnalle.
Kolkolta ja pois työntävältä vaikut­taa
urheilijan silmiin nyt urheilu­kenttäkin,
tuo kenttä, jossa kesäisen
kunnon ja tahdonlujuuden korkein
määrä usein toisten kilpaveikkojen
kanssa kesällä puntaroitiin. —-
Lunta j a räntää sataa. Se tietää,
että talven tulo on odotettavissa ai­van
läheisessä tulevaisuudessa. Muu­taman
kuukauden kuluttua ovat ken­tät
ja vaarat, laaksot j a järvet peit­tyneet
pehmeän, valkoisen lumivai­pan
alle. Talvi tulee, talvi, jolloin
lumi kirskahtelee kireänä askelissa
ja pakkanen nostattaa kalpeillekin
poskille heleän punan.
Talvi on kaikille ihmisille, vaik­kapa
se onkin kylmä ja jäinen viima
puhaltelee pitkin maanpintaa, ter­veyden
aarreaitta. Talven jäiset
viimat katkaisevat elinmahdollisuudet
monilta täildinsikiöiltä, joita kesä
synnyttää. Sitäpaitsi vaikuttaa tal­ven
raitis ilma ihmisen hengityseli­mistöön
vapauttavasti ja saa niihin
oikein käytettynä uutta Voimaa ja
elämää.
Kun nyt talvi on tulossa, on jo­kaisen
työläisen, jotka joutuvat työs­sä
raataissaan olemaan kaikenlai­sissa
epätsryeellisissä työpajoissa,
valmistauduttava ottamaan vastaan
tätä luonnon antamaa ja vapaasti
tarjoamaa parantolaa kuihtuneille
elimilleen. On alettava tehdä val-mistiiksia
ja suunnitelmia, miten par­haiden
voisi talven aikansa viettää,
että siitä olisi mahdollisimman suu­ri
hyöty hänen terveydelleen.
Hiihtourheilu, harjoitettako onpa
sitä missä muodossa tahansa, on kaik.
kein edullisin urheilumuoto talvis­aikaan,
(luonnollisesti sen harjoit­taminen
kesällä ön sula mahdotto­muus).
Se tarjoaa harrastelijalleen
monenlaisia mahdollisuuksia ruumiin-liikuntoon.
Ja reipas ruumiinliitojj^
to raittiissa Ilmassa pizolestaan vai.
kuttaa sisäeUmiin, hengitykseen j^e
Se lisää elämän halua ja tekee
misen luonteen iloiseksi ja eteen
päin pyrkiväksL
Me täällä Canadassa, suurimmalla
osalla maata, olemme siinä onnelli
sessa asemassa, että voimme tätä
pohjoismaalaisten mieliurheilua har
rastaa. Vieläpä siihen ovat verrat-"
tain edulliset suhteetkin. Toisilla
paijkoilla paremmatkin kuin vanhas­sa
maassa. Suuret mäet ja vaä-at
tekevät tääUä hiihtourheilun e-^it^
täin viehättäväksi. Sitäpaitsi, jaaVi
murtomaahiihto on se, joka'an*-aa
suurimmat- mahdollisuudet terveelli
seen ponnisteluun. M.m. Suomes-ä
on viime vuosien aikana ymmärretty
ottaa tämä ssikjia hiihtourheilussa
huomioon ja siirrytty melkein ko­konaan
tasaisien maiden hiihdosta
murtomaille. Vain pieni osa kilpai­luistakin
enään suoritetaan tasai­silla
mailla.
Ihmisellä on syntymästään saakka
veressään toiminnanhalu. Se puh-kee
esiin monella eri tavalla. Ur­heilijallakin
se puhkeaa talvisaikoi-na
esiin, etsimällä hiihtoretkillään
jyrkät vaarat, joiden rinteitä sitten
ponnistelee ylöspäin, tuntien ha­lua
uhmata suurempiakin pon­nistuksia,
tai kirmaisee sitten
lumen pölytessä ympärillä sakeana
pilvenä, alas mäkien korkeuksista,
tuntien huimassa vauhdissaan kuu­man
veren kiertävän raisuna suo­nissaan
j a rinnassaan elämän kutsun
j a kaipuun vapauteen...
Niin, oletteko tehneet, tytöt ja
pojat, naiset ja miehet valmistuksia,
vastaanottaaksenne talven oikealla'
tavalla? Jos ette ole.niin siihen on
jo korkea aika ryhtyä. Sukset kun­toon
ja suurin joukoin heti talven
tultua lumisille kentille, noutamaan
itsellenne tervejrttä j a elämän halua.
-— Discus.
RUOTSIN TYÖVÄEN
LIITTO
U R H E I L U -
Sosdem puolue acettunut vastusta­valle
kannalle liiton suhteen.
Joku päivä sitten kerroimme, että
Ruotsiin on perustettu työväen ur­heiluliitto.
Sosdem puolueen pää-äänenkannattaja
asettui heti alusta
alkaen hanketta vastustamaan jä
tähän kannanottoon ovat yhtyneet
muutamat huomattavat sosdem puo­lueen
johtomiehet, m,m. toimittajat
Lindström j a Hansson. On siis to­dennäköistä,
että puolue kokonaisuu.
dessaan asettuu oppositioon perus­tettua
työväen urheiluliittao vas­taan.
Ovat nekin "työväenmiehiä"!
Toronton Outisia
Tunteekohan kansa meidän Jääs- leen. Voidakseen menestyksellisesti
keläistä. Tämän Vapauden kiertä­vää,
hymyilevää ja vilkasliikkeistä
sekä laihan sutjakkaa k i r j a , j a sano-malehtikauppiasta.
Samaa, joka vii­me
Vapauden levitysryntäyksen tii­lisissä
taisteluissa menetti viiksensä,
kun kehui kilpailun voittavansa.
Kilpailun nimittäin voittikin Stahl-bergin
Jussi Port Arthurista, On­nettomuudeksi
Jääskeläisen viiksille.
Vieläpä hänestä pisti edelle piohjo-laisten
itseoikeutettu valtias, Heli­nin
Tatukin.
vastustaa Jääskeläisen kirkasta pu­hetulvaa.
Mutta nyt tämä samainen Jääske-
Iäisen " L i s s u " on saanut pahennus­ta
aikaan seurakunnassa. Kuten jo­ku
aika sitten kerroimme uutisena,
oli Jääskeläinen ajaa poUotellut
"Lissullaan" kaikessa rauhassa erääl­le
mainiperukalle Vapautta kaupal.
le, mutta eräässä jjnrkässa mäessä
oli tämä oikullinen "Lissu" ruven­nut
Jääskeläisen ja matkustajana
olleen Poikatalon isännöitsijän, V i -
Niin, tämä Jääskeläinen on äsket- ^6"^" kauhuksi reistailemaan. Se
tuisi sitten — varastetun auton avul
l a k i n . .
Tällaiset tapaukset pohjautuvat
kouraantuntuvasti siitä syystä, elttä
nuoret miehet eivät haluaisi näyt-täytyä
naisien suerassa niin köyhi­nä
kuin he todellisuudessa ovat Ja
naiset puolestaan" hyvin helposti kei­kauttavat
niskojaan sellaiselle mie-
•h
taloudellisen tehtävänsä vuoksi suur­tuotannossa
kykenee olemaan kailc-kien
muiden työtätekevien ja riis­tettyjen
joukkojen johtajana, jouk­kojen,
joita porvaristo riistää, sor­taa
ja painaa usein jopa enemmän­kin
kuin proletariaattia, multa jotka
eivät kykene itsenäiseen taisteluun
vapautumisensa puolesta." — Lenin.
täin hankkinut itselleen "Lissun",
jonka perään hän laittoi kirjakau­pan
j a itse istui pukille ookaamaan
liikettään ostajien tykö. "Lissu",
huolimatta sievästä j a siveäntuntoi-sestä
nimestään, pitää kylän raitteja
ravatessaan oikein mörköelämää,
mutta Jääskeläinen on siihen tyyty­väinen.
Sanoo, että kundit tietävät
alkaa avata napostelemaan kukka­ronsa
nauhoja, kun kuulevat hänen
rakkaan "Lissunsa" suloisen sätkä-tyksen
maantiellä. Ja emännät tie­tävät
panna vasken kuumehemaan,
saadakseen suunavausta — itsel-oli
mennä hyrrännyt ensin melkein
mäen päälle ja sitten alkanut tansr
sia jazzia Jääskeläinen j a Vilen har­tioillaan
ja sitten lopuksi köllähtä-nyt
huokaisten kyljelleen. Keskelle
kauntin tietä. Vileniltä oli siinä ry­täkässä
katkennut piipusta varsi ja
Jääskeläisen housun takamuksiin
revennyt isonpuoleinen henkireikä.
Sitten kirjoitti Carlson tästä su­rullisesta
onnettomuudesta uutisen
lehteemme, kuten sanomalehtimie-helle
kuuluukui, j a sen jälkeen se
onnettomuusjuttu levisi kaiken kan­san
tietoon. Niinkuin hyvän sano­malehden
kautta levitä pitääkin.
Ja sen uutisen oli muun muassa
honanneet erään kylän eräät mui­jatkin
— hm — tuota — misikset.
Ja siitä se pahennus sitten alkoi.
Sen erään kylän "hyväsopuinen" ak.
kojen seurakunta meni vähäksi ai­kaa
niin sekaisin, ettei siitä olisi itse
pahuuden enkelikään selvää saanut,
että kenen seurakuntaan nämä mui­jat
kuolemansa jälkeen • oikein kuu­luvat.
Miehet olivat kylästä puikki,
neet meiningin ajaksi kuka otta­maan
koiratorpasta tiiikun murhee­seen,
kuka rukoiliemaan yläpihan uk­koa
j a kenen minnekin vain oli sa­laiset
mielijohteet vetäneet.
Se pahennus oli alkanut siitä, kun
eräs muija, jolla kai lienee ollut jo­takin
pientä känää kommunisteille,
mutta erittäinkin juuri Jääskeläistä
kohtaan, se muija oli sen Carlsonin
kirjoittaman uutisen luettuaan hih­kaissut
toisille akoille, että sillä­lailla
sille juuttaan lissuttelijalle piti
käydäkin. Kumpa kaikkien kom-munistien
lissut olisivat yhtä ju­malaa
pelkääväisiä, kuin tämä Jääs­keläisen
lissukin, j a kärräisivät hei­dät
jyrknteen reujialle j a pudottai-sivat
meren syvyyteen, kuten mui­noin
. kävi piruille, kun asettuivat
sikalaumaan.
Toinen muija, jonka mielipiteet
olivat paremmin ihmisellisiä j a joka
surkutteli mielessään Jääskeläisen
tapaturmaa, sanoi sille hiUmlimai-selle
muijalle, että ikaivahan raiska
"Häitten jälkeen"-niminen kappa­le
esitetään lauantaina, 19 p:nä t.k.
Tämä on "huutopilleri", sillä muuk-'
sikaan sitä ei voi nimittää, sillä ei
kenenkään hermot kestä niin paljon
nauraa, joten täytyy pesuksi huutaa,
feanon Vain jokaiselle' rehellisellä
naamalla, että kuka pois jää sinä
iltana, niin empä voi sanoa, miksi
sitä luulisi. Kappale ei ole mikään
hävitön, etteikö sitä kuolevainen ih­minen
voi sulattaa, vaan muuten se'
pn hauskoja sattumia ja kohtauksia
täynnä. Ja niitä sattumia voi ta­pahtua
teidän öm.assa elämässänne.
Niin silloin kaikki naimisissa olevat
j a naimattomat rientäkää katso­maan,
miten voi käydä teille kim-paisellekin.
Kappaleen pesuksi tanssitaan yksi
tunti. Niin, siinäpä saatte puhua
tanssitoverillenne, mitä tykkäsitte»
kappaleesta. Muuten tätä näytelniär.
ensin omasta silmästäsi ennenkun
menet toisista ihmisistä tuomiota
tekemään. Kyllä niitä on syntejä
sinullakin, ihan lihallisista synneistä
lähtien. Niin jotta: sinulle itsellesi
kaikkein parhaiden olisi paikallaan
sen muinaisen sikalauman kohtalo,
' J a siitä se sitten alkoi. Jääske­läisen
pahelinuksen aikaan saanut
" L i s s u " unohtui taistelun tuoksinas­sa
kokonaan ja muijat selvittelivät
omia syntejään,-repien toisiaan hiak-
45ista, potkien, sylkien, sihisten ja
pihisten niin kauan, että kun he vii­mein
uupuneina retkahtivat lattialle,
ei heillä kummallakaan oUrt pääl­lään
juuri rihmankiertämätä. Ja
molempia janotti niin ettei kieli
enää suussa käänt3rnyt; epäselviä
marahduksia vain kuului turvonnei­den
huulien takaa.
J a rauha palasi majoihin.
Lopuksi Voimme ilmoittaa, ettei
nämä muijat ole kommunisteja,
vaan ihan oikeita immeisiä — niin­kuin
lukija edelläolevasta kerto­muksestakin
huomaa. Aino!» vhtevs
kommunisteilla koko rytäkässä oli,
että sen aiheutti kommunistin oi­kullinen
**Lissu". — Onmttelemme
'Tissna", ja ostamme hänelle lah-jakä
gallonaii gasoliinia siitä hyväs­tä,
kun sai aikaan jotain vaihteina
tässä harmaassa Jokapäiväisyydessä.
Joo nyt antaii
toilla tietoa tääl
Kävihän meill
ja Canadan Työ
niseeraja Sanna
kuun alkupäivinä
Tällä naisille; aa
sta, klo 2—4 ip.
laisuus 8—I^.SÖ
Sanna Kannas!
tettiin tännekin
marraskuun 2 l
tokouksessa yhty
valittiin seuraavat
'örjuriksi Aino S:
Dagmar Block,
% d i a Hietanen,
Katri Mattson,
JJksi Toverittarella
Vapaudelle Sofia !
_ Kokoukset pid
^meinen sunnunt
"•äinen kokous pl<
loHa marraskuun
pidetään vuoi
Tulkaa tekin
te vielä ole muka
«niksi, olette s
, ^onikoomme. 1
, Niin, taallähEn i
!^®än pienen koi
I ajassa toisten muk
if«istä siitä useir
j Toimintan
^Ksyn aikana hilji
ole minkäänlai
J^H vain lava k
J''- Täällä kävi
M^nnasto pnhumas
f^simme nseimn
innnnella puhujia,
vielä oppir rrft ja toveri
ttielestä kaikki huB
P « t a a aikamme
{«Tu ^'^^^e harval
P*aan tilaisaus kn