Vapaus, October 20, 1930

              ' . 2 47 1930 MaanatitäinH, loteak. 20 p-nä — Mon., Oct. 20
- - y - -
iiuvasti rahaa, joten
lahjotuksellaan t e ^ -
asiaUeinnle esim^r-teon.
iJ^oin t u n -
kireänä työttö-vaan
tolalle kaljapulloritareille.
h a l v a s s a s e on kansallis-ty^
tki." ainakin suomalainen Cana-t-"
n'o:u5 näin • ,
„ . ^ . n a csottaa selvästi, et-^r6a?a ajaa rähköttää taaksepäin,
"Tamo-ruokäla käyttää mahdol- , Tätä todistaa se että "uutiset" orat
J?ew yoridn futisten asioita seu-
Ihmisen
usein noiri vuod«i vanhoja. Kertoi
tässä hiljattam miten täällä oli joku
j u h l a jossa .Leninin kuva särkyi.! kuttava kertomus; P a-k o 1 a i n e n
olla joulun ilman ruokaa; A k n
P ä i v i ö , kaikille canadalaisille
tunnettu runoilijamme on riimittä-nji;
voimakashenkisen runon työ-
Iäisu?iieiluväelle; H e I e S a l o,
pidetty näytelmien j a kertomuksien
k i r j o i t t a j a runoilee tunnetulla t a ­vallaan
latujen veikoille.* Lisäksi
on häneltä viehkeä j a samalla väi-kJialiikkeen
tiike-
^'•-d^^Tarrao-ruokala siis on oi^
.etoaniaan luokkatietoisiin
he puoleslaan än-kflnnatiiksen
ruo£a-on
ainakin siUöln
„ .„ "-oravÄ. yhtahyvästi voi syö-
"^halvalla hvvän ruuan yhteisissä ei ollut ruumisarkulla v^an t a v a i l i - j laan työläisurheilijan viimeistä ot-
J^.-Ioissa. nuin jonkun yksityises-j^Ua pöydällä jossa oli liina pääUä. • telua rääkkääjiään, ohranoita vas-
/"ruokalasia Miiiä osuusliike täi-hPauaee epäilemään että "asioita seu-1 t a a n ; H e l l ä K o t i j ä r v i ker-
? -ueeUä on seuraava lahjottaja. raava" on henkilö joka näkee r u u - toilee lapualaisten tihutöistä viime
- i l t a a k o toivoa "Hoito"-ruofcalau miSäfkkuja, putia^uksisiä sammakoi- kesältä jutun, jossa '-sankarit" itse
Jaavan erimerkkiä?
M? satuimine olemaan silloin myös. kertoilee Suonien työläisurheilu-haalilla,
tosin ei ihan perällä, mutta ' väen taisteluista fascistisen vainon
liaönniB hyvin tapauksen. Asia t a - [ a l l a ; Pfa u 1 L a a k s o 11 a on ta­pahtui
10 Iniukautta sitten. K u v a ; rjg^^tävä' kertomuS, jossa kuvail-kapitalistiluokan
pikkxiiseätin nul-| ipairittelevalia tavalla kiinnittämään
juttajat sodan a i t o n a kdeitivat k a h - —
mia kultäJJTräsiä"- ÖiaKseiisa, * sato­jentuhansien'
Jäädes^ taistfeTutante-reelle,
niin n j t sen jälke&n' l p ' o-yat
niin armollisia että saisi' jonkun
mamman kellarissakin j ^ nukkua,
mutta ei tiäla h<ÄtTSBväen etiöaaijS<-
riin. Sekin aika kolttaa täSnäkta,
-nfkinuii"!! vapauden marraskuun Biinä taulussa oU puiset raamit e i - ! k a u t t a ; V i t i , eräs salanimen
— - — tullut kä "lasifaamif*. SUIoin ei ollut'taakse
,cn kävnnissä «onittelujea
fa' yjn. erikoisuuksia sen " k i r k - joutuivat kyydittäväksi erään työ­kään
Ja karvaan" kautta. Lisäksi! jäisurheilijan reippaan toiminnan
«jiank-nu-Tieroon. NuiÄ on -fcä lasiraamit". Salloin ollut taakse kätkevtyjiji; hiihtäjämme
^ jo joku määrä. Äsiamieblä . mitään puhujaa Torontosta. Eficä ; pakinoi hiihtourheilusta. N i c k
, .-„„."s;, -t?^\3lu Rjidonnut lattialle, v a a n J A l d e n , Vapauden lukijoille t u n -
erään kuvae^assa olleen esittäjän' nettu kynäilijämme, tutustuu u r -
liike kaatoi äferi pöydällä. Se c i ,heiijjoihin parillakin k i r j o i t u k s e l l a;
ttiyöskään särkynyt, vaan eräs k u - - E n i i l M i l l e r , Canadan T U L :n
•i/äetmässi mukana ollut pikkutyttö ; nykyinen toimelias sihteeri, k i r j o i t -
mittoi sen entiseen aseentoonsa^ pöy-i taa Canadan työväen urheiluliik-dälle
täysin ehjänä. Kukaan e i j k e e n tehtävistä; TUL:n suo-myöskään
huutanut mitään sen malaisen jaoston sihteeri U.
johdosta, vaan kaikki meni "äll R o n n i esittää yhteenvedon tä-t
l g h t ^ Luultavaa on myöskin et- .män vuoden urheilutuloksista, jossa
sife isi kukaan pitänj't minään Umenee kaikkien tulosten keskiar-joijL^
en velvollisuus olisi seurata! "enteenä". Kuva pantiin entissen' yo; L u p p o v a a r a n I s k o l ta
tinsa mukaan kaikkien maiden . asentoon ja siinä kaikki, v Yleensä ! on lyhyt "vakava" pala.. Lisäksi
,vortetaan edelleen ripeään toimin-
-,3 etä kaikki onnittelut saadaan
loissa sisälle- Toinen tehtävä "asia-
^«lillä on Piiää huoli Vapauden
"ttämLsesw Tälläkin aluefella 'or.
!-'iön tovereita mitkä tilaavat ^fa
ivat ulkomaalaLsia lehtiä. Jokai-
., joka jo on vuosikymm.eniä a s u -
Canadässa, on velvoUisuus seu-
^ia asuinmaansa työväen liikettä,
nllä ci tahdota sanoa sitä et^6ikp
-se -Oh työläisillä niin että jos sat- ; tulee kirjoituksia eri aiheista P i
tuu "misteUd" Ään se "fiksataan" R u o h o s e l t a , L J ä r n e f e l -
Ja eikä sitä uskota "enteisUn". " A s i ­oita
s e u i ^ v a " saa uskoa niihin
'jos haluaa, meUIä ön muutakin teh­tävää.
Tässä lopuksi huomautamme
että saa meiltä "uutisia" muitakin.
Voimme esim. selostaa vaikka Mon­trealin
' "kail^ällisliikettä" seri älkui.
Longr Lake
f3pahtumia. mutta ensimäinen «hto
jiaL^lla on tietää k o t i n u r k k i a t a -
tumat ja sitte vasta naapurin,
apans^-etöpääi^sä seuraa canada-
4yöväen liikrttä ja samalla
sainvälistä liikehtimistä. Sletllä
jokaisella pitäisi ensin löytyä
äänenkannattajamme ja sitte
on varoja hän hankkikoon
mpia lehtiä. Jo yksistään jofca-
TäL^essä elämässä jää aukkoja,
paikkakunnan tapahtumista ei
tietoja muuten kuin naapuriltJa
scllen. Vedotaan sitten siihen,
ä liun minulle ei tule Vapautta,
si ne eivät kirjota paikkakuh-lapahtumista
siihen lehteen
minä luen".
Canadas.=a asuville ensin Vapaus,
'j oma lehtemme periaatteelUsel-näkökannalta
katsoen ja kaikin No n i i n kesä oh kohta mennyt
=!n voidaan rinnastaa minkä piio- niine ittuistoiheen j a ompa sita ollut
•lehden kans.sa tahansa jä pitää jos jonkinlaista touhua, toisilla sita
tij)5a i _ i ' öh ollut ehfeäilpi, j a toiset ovat pääs­syt
vähemmällä. "Saksasta" saapui
vieraita Ida j a Johan Tuokolle, t u ­l
i pikkunen tytöntöllerö. Samoin
Hilma ja Emeli Ahola saivat po­jan.
•
E i • ole jäänyt naimatouhutkaRn
"sivuasiaksi", koska häitä on vä­hän
väliä. ' Viimeksi purjehtivat
"onheldan*!' nuorikot Ellen Niemi ja
S.vante Salo.
Vaaja tfikee se kuolemakin aina
tehtäviään,, niinpä vei joukostam­me
pois kunnon toverin Ja per­heen
isän Nikolai Virran, jota k a i ­homielin
muistelemme. — S. S.
t i 11 ä, J u k a 11 a, y. m.
Siinä sitä on jo pitkä jono kir­joittajia.
Näiden kirjoitukset ovat
jo ladottu. Luetteloa jatkamme
sitä mukaa kun julkaisua ladotaan.
. Kuvitus tulee erinomaisen run­sas.
Valokuvia eri puolilta Cana-että
työläiset saaVat hOkkua heltas-väen
kamareissakin — nukkuvat he
Venäjälläkin. .
Amerikan Legionan
moraalinen taso
Eteeniiäin kirjoittaa:
Väittely American Legionan mo­raalisesta
tasosta TOI kiertynyt U u ­den
En^lannih^ mutta etenkin Bos­tonin
porvärilehUen palstöiife. tTse-alta
tai»lta « n selitetty, «tra,tre päi­vät,
joina mainittu fasclstijärjestö
piti konyentsioniaan Bostonissa, oli­vat
näytteitä QibfaÄllsWta räppeiituf-neisuiidesta.'
yäitiEtääla' iÄeita te^q-nalaisia
kuolleen mvrkvUisten väki-juomain
vaikutuksesta > ' satoja sai­rastuneen.
Hdtelllssa, missä legiona-laiset
asustivat, väitetään tuhotun
omäisuuUä,' j.n;e. Jöpä pollisiktti;"i6--
ka katsoi läpi sormiensa legionalais-ten
metelöintiä, oli pakoitettu se­kaantumaan
asioihin ja kovistele­maan
villlytyneimpiä "vierailijoita".
Niinikään Ifervardin yliopiston lehti
"Grimsbn" oli päköitettii vähemmän
• - - • llt. 7 .i—ii l i . <i i.
huomiota Ifegionalaisten moraaliseen
tasoon. Se säälitteli Detroitia, jonka
täylyy ensi "^onnä ottaa vastaan A -
nier-ican Legionan. konventsionin.
'Legionan johdon taholta luonnolli­sesti
tm kielletty kaikki nämä syy­tökset
legibnalaisten moraälittomast.i
käyttäytymisestä. Kielloille tueksi
oh hankittu Bostonin majturin Ja
poliisipäällikön y.m. "arvovaltaisten"
Kirj.
1.
Vaari, kuoli, mummo kuoli, senjäl-ie3n
isii. Vain Mishka jäi äitinsä
;a kahden veljtnsä pariin. Nuorlm-henkUöiden
lausunnot. Mutta niillä ! aialla veljeksistä oli ikää neljä vuöt-ei
suinkaan voida muuttaa sellaisten i t a , keskinunäisellä kahdeksan, Mish-henkilöidön
käsitystä asiasta, jotka I kalla itsellään kaksitoista. Vähäi-
Ikää on minuUa vähän, « i minua
isompi töissä tavoita.
Mishka vaipui ajatuksiinsa.
E i "lähde hevillä mielestä tuo
Tashkent — leipälsä ka«iVimki. Jos­pa
ttlkaisi silmä kovana kulkei
kaksituhatta vustaa — eihän f*
kaukana olisi. Tieystt ' jos / j a t k a i -
persbonakohtaisestl ovat olleet t i - l n e n oli siis talonväki, ylen vähä- patikoisi olisi se pitkä taival,
lälsuudessa näkemään ja seuraa- i väkinen. Toinen pyytää puiu-oa, tö!- r j j u t t a Jos palnelsi jonalla, n i i n saa-iftaan
legionalaisten konivveennttsslloonniiee- nen vuoleskelee veitginysällään t u i i - J pu.i s,i kkoollmmeenn npääiivväänn ppäaäässt ä pierille.
Ifijmää. Tosiasiat eivät "kielloista
muuksi muutu.
American Legiona edustaa mätä­nevää
porvarillista moraalia. Sen s i ­jaan
kommunistinen liike edustita
Iivarista keppihevosta leikkikaluk-seen.
Äiti ori nälästä salr^. Jos
sattuu joelle menemään y^ttä h a ­kemaan,
jaksaa vaivoin takaisin Paa­lata.
Tällä haavaa hän Itkee, huo-t3*
vä6nluökan miusevaa moraalia. 11-; mennä itkee, eikä nälkä häntä kos-mankos
legiona tuomitsi kommunis- ; kaan armahda. Milloin kannetaan
lisen liikkeen, • työväenluokan vai- i kalmistoon mies, milloin kaksi. M i -
lähkumouksellisen asian. Mutta S3 j haila>-setä kuoli, Marina-tädin tem-
»iehee eteeripälii" kälkesti» huolimat-; pasi tuoni. Joka talossa valmistau-ta.
A. F. of L . veljeili legionan kan.s-sa.
Se o l i seuraus ensiksimainitun
fäscistisoitumisesta. Mutta se merkit­see
vain työläisten ajautumista yhä
päättävälsempään taisteluun seH
fascistijohtajia vastaan.
Kommunistipuolue johtaa työläis­ten
taistelua fascismia vastaan. Se
on ainoa puolue, joka lähenevissä
vaaleissa edustaa työväenluokkaa.
Montrealin toilauksia
-'-:ä kylässä a.sustaa nykyisin jo-tilapäisesti
tai h i e m a n vakitui-
-in elikä noin 1300—15Ö0 s i ; ö -
aista, joista on suurin osa rial-
- palvelustyttöjä. Tähän a s u -
äärään nähden on töimimiassa
a järjestömuotoja. TyÖKLiSBeii-ja
on toiminnassa ainakin' 7 ' iiii
5tö? joista kaksi yksinomaaij
'«•lie. Näistä työväenjäfjestölst%
reimakkain S. J . osasto, 'Ollen
senmäärä lähemmä kahtasataa,
a kaikki eivät kylläkääri ole
"•akunnalla. K u t e n huoinäa nöii
jestyneisyys on koko hyvässä . m i - ,
mutta täytyy vielä palJÖn l i - "
ennenkuin se on edes tyydyt-
Riutenkin jo täytyy tuiiJius-että
on tehty hyvää työtä Jouk-järjestämiseksi.
Myöskin Vö4
että työläisjärjestöjen .kan^
""piiri on koko suuri. ' K a i i & i in
järjestettyihin tilaisuuksiin
u väkeä tuvan täydeltä. K u l ­on,
kuten sanottu vielä suu-työ
edessä jos mielU Jpukfepa l i i
• edes niinpaljon kun ori" m a l i -
Hius. On lisättävä, toimintaa
enemmän kasvatustyön' a l p -
Kaikkein ensiksi olisi "siaatavä
toimivaa nuorisoa, sillä on mo-tultu
huomaamaan että l i i k a -
"tusta on olemassa seri tolmi-joukon
niskoilla joka",nyt on
•a. Siis jokaisen työläisen
velvollisuus olkoon liittyriMeii
järjestöihin, niin hän jo
teiree joalveluksen .ylilfelSjäll^
Kuule monasti p u h i i t t a V^
varattomuus on esteenä m u -
ttyraiseen. Tämä on ehdotto-
^•aärin. siliä mukaan otetaan
rehelliset työläiset j a " heifie
jäsenyys ilman rah2?ikin,
Taan asianomaisella on.halua!'
"kiiraa asioita" Mohtpfeftliki
"Nev.' Yorkin UutisiSt^'',
" a sen käsityksen että "lahta^
se tätä kylää runnaa. Mutta
Mtsisen viivähtää paikan löäll
huomaa että se on vähäistä
nyttyen -'s^- siellä Itämerph
a, SUIoin alkuaikoina, ne pys-
' «des Pitämään ääntä välÄi-
™ ^ nyt e i riitäkään enään ole
_^roiset kansallisseuran-jäse-.
£L-"''''"^* papin Utelmoje^:
toleham kerääjiksi Ja tölset
junassa paidan Vaihtöpäl-
B^Pakoiden. salaisten j a j uU
aauä. Ompa sentään joita-
"^^mn jotka "lukittayat"
s^la ei kuulu kansallisuus-
-^lyovan leiville. Autokyytiä
' - ' ' ^ ^ pyytääkin.
jatiam eras vanhaanmaa-
'.^ tnies sanoi noin ilman
Pitääpä lähteä Suomeen
ilmaista autokyytiä."
o^va.vsa joukossa sattui
eräs paikallisia v a l -
•le ..^u^'^ ^eti äräh-
' saathan sitä vaikka täUl-
. ei '"aan saanut-Väik­s
i ° f ollut halukas. Biinä
^.^m^ta että ei <>llut va-
^ iystun. vaikka halua o l i
- -en: e: sitä aina ole r a -
Äföista saakka. Muuten huomau-1 j a a tulee runsaasti.' Piirroskuvia
tamme että. kan käyttää nimim, j tulee joukkoon myöskin melkoises-
"asioita seuraava", niin se v e l v o i t - j t i . Kansikuva on harvinaisen a i ^ i -
taa" tOfiiaan seuraamaan, ei siinä Ijras. Siihen tulee nim. kaunis, var­saa
Olia 'esteenä' ki-apulaHaan. tavasten julkaisua varten kuvattu
Eöp^ymättÖtoän luokkatappelur? Timminsin kuulujen voimistelutyt-merkeissä:
— Nick Alden töjen n.s. tähtikuvaelma. Kuvia
ulkomailta, m.m. Suomen työväen
urheilun tunnetuimmista henkilöis­tä
tulee julkaisuun melkoinen ko­koelma.
Viimekesäisistä urheilu­kilpailuista
tulee myöskin useita
kuvia, m.m. kansainvälisistä k i l p a i -
i luista. Julkaisun keskiaukeaman
kuvasivut ovat kepieimmittäin sa­noen
hienot.
Kysyrhme: kuka hennoisi jäädä
ilman tätä julkaisua? Se mak­saa
ainoastaan 25 senttiä. K a h -
j dellakyinmenolläviidellä sentillä y l i
puolensataa sivua mitä parhainta
lukemista höystettynä hyvillä k u ­v
i l l a ! .
Tilatkaa j u l k a i s u!
Ilmoitusten j a onnittelujen ke­rääjät!
Lähettäkää saamanne on­nittelut
j a ilmoitukset marraskuun
, 1 päivään lehden konttoriin. T i -
I lau.>5ten Jiankinta-aika kestää mar-jraskuun
1.5 päivään.
Julkaisun osoite on: Työläisur-heilijain
Joulun konttori. Box 6Ö,
Sudbury, Ont. „
Pittsburghin virka­kunta
työttömyys­kysymystä
rat­kaisemassa
Beaver Lake
BeaVer Lake'n ja ympäristön
suomalaisille pyydämme ihuomaut-taa,
että esiin 'trulleista syistä ei
Sudburyn näyttelijät voikaan tulla
Beaver Lake'n haalille esittämään
" U u s i PÖirriäinen^'-nimistä näytel­mää
ensi sunnuntaina, 26 p:nä,
vaan tulevat he haalillemme esit-
'tätriään sanotun näytelmän ensi-kuun
9 pmä. Ottakaapa tämä huo­mioonne
ja valmistautukaa tule­maan
' Beaver Lake'n haalille mar-rask.
9' p :nä.
Kiinan vallankunioifö uudessa vaiheessa
Vallankumouksellinen tilanne
Kiinassa laajenfee jatkuvasti. Sen
aiheuttaa ensitilassa kasvava t a ­loudellinen
rappiotila, joka on seu­rauksena
yleisestä maailmanpulas­ta
j a K i i n a n omasta agraaripulasta.
Nälkä j a köyhtyminfen mitä laajim-sa
valloitetuilla varastoilla j a ote­tulla
pakkoverolla.
J a vielä .enemmän. Oleskelu
Tshangshassa antoi armeijalle mah­dollisuuden
havainnollisesti tutus­tuttaa
tuhansilla siteillä muiden
, . -Kiinan keskusten kanssa yhteydes-pien
joukkojen keskuudessa kasvaa olevaa kaupungin väestöä K i i -
uskomattömassa määrässä. Huoli-'.nan vallankumouksen ohjelmaan,
matta siitä, että Kiina tuottaa u i - H e t i valloituksen jälkeen jaettiin
komäilta joitalcin kertoja enem- " ^ . .
mäh riisiä kuin niin sanottuina nor-rriaaliaikoina,
tulee vajaus sen elitn-tarvetaseessa
yhä selvemmäksi, ja
proletariaatin ja talonpoikaiston
asema huononee "huoribriemistääri^'
€obaH
Kesän ollessa kauneimmillaan v o i -
[vat tuhannet työttömien j a koditto^
imien armeijat nukkua kaupungin
puistoissa. Mutta nyt ilmojen muut­tuessa
jo syksyn koleaksi, on mah­doton
alastomien ryysylsten työläfe-laumojen,
heikosti ravitulla rutnniil-la
nukkua enää paljaan taivaan a l ­la,
ja siksi luonto sanoo, että etsi
suojaa mistä vain vähänkin mahdol-lisssti
saisit. Sateelta ja kylmältä
tuulelta. Siksipä kohtaavatkin työt-
Suomalaisen järjestön osaston ko­kouksessa
12 päivä lokakuuta teh­tiin
päätös että kaikkiin maksulli-siiri
tilaisuuksiin peritään lö ja 15
vuoden ikärajan välillä olevilta, jot-jtömät etsimään yösijaa poliisivanki-ka
eiV&t)cuiilii'piöneereihin täi nuo- loista, itsensä poliisipäällikkö Peter,
•pa., Walsh'in antaman raportin mu­kaan,,
nukkuu poliisivankiloissa P i t t s -
löila hiarraätuun "erisitnäinen sun- burghissa noin 1,500—2.000 mieheen.
risollittoon, 15 senttiä ovella.
Pioneerikoulu alkaa osaston t a -
riuntai. »iuisläkaa vanhemmat lä­hettää
silloin lapset kouluun. — nen.
Virkakunta tullen ihmeisiinsä nil7
den tavattomasta paljoudesta. I l ­moittaen,
ettei koskaan ole kaupun­kimme
poliisivankilat ollest niin
täynnä kodittomia työläisiä. 0.sa
heistä muka pakottavat itsensä
Tämän mitä kärjistyneimmän t a ­loudellisen
pulan aikana jatkuu
luokkataistelun kärjistyminen, saa­den
kaikkialla ennen kuulumatto­man
katkeroituneen luonteen.
Tilanhaltijain kartanot ovat muu-tetut
monilukuisilta puolilgtusjöti-koilla
varustetuiksi linnakkeiksi, j a
nälästä kuolemaisillaaTi olevat
aseistetut ta1onpöj'at käyvät suol-a-naista
sotaa näitä tilanherrain l i n ­nakkeita
vastaan.
Tällaisissa oloissa laajenee mah­tava
luonrionvoiriiäirteh talonpoi-kaisvallankumous.
.'Talonpoikaisen
kapinaliikkeen uusi nousu alkoi jo
toista «*uotta takaperin j a oh jo
useamman kuukaiiden" ajan ollut
niin huomattava, että se on herät­tänyt
voimakkaan pelon Kiinassa
vallassa olevassa kotoisessa j a kän-
.«ainvälisessä taantumuksessa. Se­kä
Kiinan että ulkomaiden sanonia-lehdistö
pn päivittäin levittänyt tie­toja'
Aliinan Punaiseri ai^Jneijari me­nestyksistä,
armeijan, joka on t a ­voittamaton
j a voittamaton, joka
hallituksen joukkojein painostama­na
perääntyy vain taasen uudes­taan
hyökätäkseeri j a jölia valtaa
kaupungin kaupungin jälkeen sekä
kokonaisia piirejä, joissa sitten pys­tytetään
neuvostovalta.
Viime aikoihin asti ovat Punaisen
armeijan joukko^osastoiksi järjes­tetyt
j a kommunistisen puolueen
johtamat kapinalliset talonpoikais­joukot
toimineet vaikeastiliikutta-vissä
kaukaisissa vuoristöpiiteissä.
Ne ovat ollöet pakotettuja sivuutta­maan
suuret keskukset; joihin on
sijoitettu huoniattavia hallituksen
sotajoukkoja ja ovat samaten py-syneet
syrjässä rauta- j a vesiteis­tä,
joita myöteii hallituksen jou­kot
voivat HiMoia. Kiinan vallan­kumoukselliset
työläiset j a talonpo­j
a t ovat käyneet sissi&otaa täihän
tshangsha 50 kortteliin, joihin k u ­hunkin
perustettiin neuvosto työläi­sistä
ja kuleista —kiinalaisista
kamtajista. Näiden neuvostojen
edustajat kutisuttiin sitten yleis-
"kaupunkilaiseen konfereinssiin.
Tshangshassa pantiin toimeen mitä
ankarin järjestys, j a väestö o l i,
Vallankumoukselle mitä vihamieli-
Binten esim. kaupungissa oleskele-
Viien ulkomaalaisten lähetyssaar.
naajien todistusten mukaan, yllä­tettynä
puna-armeijalaisten malli­kelpoisesta
purista. Punainen ar­meija
asetti porvaristolle pakkove-rth
sekä takavarikoi pahimpien
riistäjien omaisuuden j a jakoi sen
Satiialla köyhimmälle väestölle. L y -
hi?iellä v^llassaoloaikanaam kaupun­gissa
suoritti Punainen armeija
suuremihoista agitatsioonityötä.
Monilukuisten rakennusten seinille
liimattujen julistusten avulla ja
poliittistien työntekijäinsä esiinty-hiieten
kautta suoritti Punainen ar­meija
laajaa Selo.stuskamppanjaa
heuvöstovallankumouksen todelli­sesta
merkityksestä j a sen päämää-dutaan
kuolemaa vastaanottamaan;
OU niissä joskus hevosia j a lehmiä",
ne syötiin, alettiinpa pyydj'stellä
koiria Ja kissoja.
Mishka joutui sjrviin mietteisiin.
Pelhe on suuri, työntekijät pie­niä.
Hän on kaikkein luotettavin!
Isähän toisinaan sanoikin ennen
kuolemaansa: •— Sinä, Mishka, jäät
isännäksi.
Mishka painui kylänraitille, siellä
miehet juttiisivat TashkentLsta. Siel^
lä se vasta leipä oli halpaa, sinne-pääsy
vain oli kovin valkea. Sin­ne
kun näet oli kaksituhatta virs­taa,
sieltä tänne kaksituhatta virs­taa.
Ilman rahoja -ei voinut läh».
teä matkalle: junalipusta o l i mak».
settava, ja matkalutasta piti siitä­kin
maksaa.
Kauan Mishka kuunteli; kjrsäsi
sitten:
—. Laskevatko lapsia sinne?
— Haluaisitko matkustaa?
— Miks'ei! Piiloudun sellaiseen
koloon, etteivät minua huomaakaan.
Äijä nauroiva.
— Ee-ei, Mishka, sinun on pys3^-
tävä kotona. Eivät sinunlaisesi mie­het
sieltä palaa. Kunhan kasvat
vielä viisi vuotta, sitten lähdet
matkalle. ^
Mutta Mishka ei uskonut äijien
puhetta. Hän tiesi, että Tashkent
oli runsaan leivän fcatlpunki — hän
ci pelännyt kerrassaan mitään.
Häntä tosin alkoi jo vähän peloit-taa,
mutta samassa hän rauholtte:-
li it-seään: r/.
— Yritänpäs kuitenkin, enhän to­ki
ole tyttö. Elleivät kerjäten a n ­na,
menen töihin. Olinhan koko
kesän kyntämässä isäni kuoltua,
osaan hevosetkin valjastaa. Vaikka
nan taantumuk.sen puolelle Kiinan
vallankumousta . vastaan. Ensim­mäinen
yhteentörmäys tapahtui jo
ennen Tshangshan valloitusta D a i -
jin piirissä, jossa japanilaisilla on
suuria etuja sekä Jolitsoun pii­rissä,
jonka läpi kulkee tie hyök­käykseen
Hankouta vastaan. J a ­panilaiset,
englantilaiset j a ameri-kalaiset
."votalaivat pommittivat siel-
-ä sijaitsevain kapinallisia joukkoja
ristä, vallankumouksen, joka on y h - j .^ laskivat maihin väkeä hyök-tenä
osana taistelussa maailman käy.stä varten näitä joukkoja vaS-Lokäkuun
puolesta. •
Sitäpaitsi Tshangshan valloitta­minen,
jota kaupunkia silminnäki-jäin
• kertomusten mukaan vallan-kumookselliset
joukot eivät aiko­neetkaan
^itää hallussaan, oli valr,
yksi kohtaus nykyään Keski-Kiinas-sa
esitettävästä loistavasta sotilas-
Vallankumouksellisesta näytelmästä
Puolitoista kuukautta Tshang-sbasta
lähtönsä jälkeen ovat P u .
na^ärmeijan sotilasosastot vielä
tämän kaupungin välittömässä lä-
"Työiäisurheilijan
Joulu"
vangittavak.si ja lähetettäväksi k a u n - sanan täydessä merkityksfessä, vält.
i t i n työvankilaan, saahan siellä aina- itäen suoranaisia yhteentörmäyksiä
jkJn ruokaa j a suojaa vaikka huonoa- Kiinan taantumuksen palkka-armei-kin.
Edellefen pyytää poliisipäällikkö • -
avukseen kaikkia armeliaisuusyhdjs-tyksiä
ottamaan osaa työbtömäin
Aikasemmin on j o moneen ottee­seen
mainittu otsikossa mainitusta
julkaisusta, mutta ei liene pahik-i
majoitukseen. Sillä vankiloihin ei
voida niitä kaikkia sijottaa.
Työttömäin majoitukselle kauppa-jan
kanssa.
Vasta aivan viimeisinä aikoina
heisyydessä j a kaupunkia uudelleeoi
hallitseva K i i n a n taantumus ei vie­lä
tunne itseänsä rauhallisek.'3i
kaupungin kohtaloon nähden. Rin­nan
tämän kanssa on Punainen a r ­meija
tällä ajalla jo ehtinyt hyö­kätä
u s ^ I l e toiselle suunnalle. Se
on ottanut haltuunsa Pojanin kau­pungin,
tärkeän teollisuuskeskuk­sen
Tsjansin maakunnassa, useita
uusia paikkoja Hunanin maakun­nassa
sekä Shasin kaupungin, suu­ren
sataman Jantsekiangin joella
Hubein maakuoman länsiosassa.
Kapinaliike kasvaa useissa muissa
maakunnissa. Semaan aikaan on
työväenliike kaupungeissa voimis
Eikä matkalupaakaan tarvita. Jos
näkevät pienan pojan matkustavan,
sanovat: "Aiitakaä hfineh xrflft rau­hassa,
toverit, "Mnhän on nälkää
näkevä Mishka. Eihän hänestä ole
vastusta! Tuskin puolta puu taa pai­naa
^Isälmykslneen." Jos ajarat
-vaunusta ulos. voi parisen päivää
plUotella katolla. Hän on kUpcil-lyt
puissakin varisten pesillä, sin­nehän
on paljon vaikeampi päästä
kuhi katolle, eikä hän sittenkään
ole sieltä pudonnut....
Hän -näki ystävänsä Serjosa K a r -
puhtinin. joka oli häntä vuotta nuo­rempi
ja ilostui suiuestl.
— Lähdetäänpä yhdessä!
— Mihin?
— Leipää hakemaan TashkentLsta.
Kahden on hauskempi. Jos isinulle
jotakin sattuu, n i i n autan. Jos taas
minulle, autat sinä. Yhtä kalkki,
emme voi hankkia elatustamme
täältä.
Serjosa e i , h e t i ota uskoakseen.
— Entäs jos sattuu satamaan?
— Kesällähän sade on lämmin­tä.
— Entäs jos sotilaat ajavat vau­nuista
ulos?
— Olemme hiljaa heidän lähei­syydessään.
Serjosa epäröi, sitten hän hieroi
nenäänsä pari kertaa j a v i r k k o i :
— E l lillshka, emme me pääse pe­rille.
Mishka vannoskeli:
— Totta jumaliste pääsemme var­masti
perille, älä vain jänistä. N y t ­hän
on puna-armeijalaisia kaikkial­la
ja hehän «ivat aja tieltä pois.
K u n saavat tietää, että olemme n äb
käänäkevlä, antavat kenties leipää­kin.
— Mehän olemme pieniä, eksym­me.
*
Mishka alkoi todistella: eivät he
ensinkään ole pieniä. Eihän £iitä
ole väliä, että Serjosa on nuorem­pi,
Mishkahan itse huolehtisi kai­kesta:
etsisi palkat junasta ja k y ­selisi
asiat Ihmisiltä. Ehei, hekl^
sitten tyttöjä olisivat! Jos käy huo­nosti,
eivät he malttiaan menetä.
Jos karkolttavat junasta — yhden­tekevää
— kahden ei pelolta* He
viettävät yönsä aamuun, kulkevat
Jalkapatikassa; Jonktn matkaa ja s i t ­ten
taas Jotenkin pujottautuvat j u ­naan,
kun virkamlehtet eivät sitä
huomaa,
—• M i l l o i n k a takaisin tulemme?
kysyi Serjosa.
— Pianhan me takaisin, Slnno
on enintään • neljän päivän mat­ka,
sieltä tänne samoin neljä päi­vää.
Kerjäämme kumpikin pari­kymmentä
naulaa lelpäÄ — sehän
riittääkin, ettei olisi vallan, p a l -
€anadan fi^lknsiii
VAPAUS,
Box 69. SUbBÖOT> ONT*
— Kuules, "lÄli!fikft/«i-lBd«U-f^
tä kenenekään! • • • ' i ' " ' - :
— El kenellekään! '
— Sina tiedät ja ttlinä eUca itu­kaan
muu. Muuten Kosjka ja- Vattf-ka
lyöttäytyvät ÄiflM»», Ja «tevt»!-
käävät aaveitakin. J^hln nyt Itel-dän
kanssaan-pääslsll
— Ettc5 sinä resitten pelkää?
— Mitäpä minä iJeUcjUsin! -M^nfeA
ifatfUalusmaallekln vaikka Jcädc^
yötäJ- • ••' f'»'-^^'
• <Jiiti»t.)r
'• ' " ' ri^ F i r i i l f f i M i M
SATAVUOTIAAKSI «'CMMHMlN
taan. Tshangshassa j a sittemmin „ava kantamus
Shashi.s.sa sama näytelmä uudistui, , serjosan slbnät sädehtivät rie­mutta
suuremmassa mittakaavassa, mmta
Shansan^ rantakadulla olevat r a ^ ^ _ ^Inä, poika, kannan puudan-nukset
kantavat paljon jalkiä an- j^jjj '
;cara.sta pommitnksesta jonka a l a i - ' _ tarvitse puutaa. Ryöstävät
uksi ne joutu.vjjt ulkomaalaisten j p^jg ^^^^^^ paljon. Plkemmin-sotalaivojen
taholta, jotka laivat, km matkustamme toisen kerran,
Kuten impcnalistmen sanomaleh-' tienkin opimme sinne tunte-uisto
itse kehuu, näyttelivät mita '
.«uurinta osaa taistelussa punaisia maan.
Monien mtriden hyvien asHkl»
mukana näkyy myös vantiuuft -441111.:
kertaa olevan mnadtasB^- AIIiii^il:ftrii.
ja siinä tapaulB3Wfca< sa*a,c«W^
mutta sitä parempi Jflitä' iisftMMteAlie
sen yli on «htlnyt. Alnoa^aati-iylt
puolisentolstasataa -ajastaikaft'kuu­luu
olevan yha .pirteän idÄettftVol-malsen
4ikon harteilla, >
Olkien satfivuöttBKIen-kohgreaii p i ­dettiin
^ettäitt' Ttaaassa^-^i^PMBStliii
kaupungissa. Osatfottajla-; oll|S: —
bllsl ollut tietysti tenemmänkin.'mut»
ta kuinkas motil ^ plteintfläti tlnatk6>
jen takaa saattoi sinne matkuktäs?
MleienkUntolstnta tästö koagMnfiftA
olivat oaanofctajaln selofttitkfafrelft-ihänsä
valhelstftSbkä ntlaM^eeflcoista,
joita -heiaän -mleleÄtilänittl Mtttämi-nen
korkin Iän mLvtttttuimsiä.
Niinpä Btäs arv; piihujft^ ött^VÄaaifcl
sitä mieltä, että vaJtt - htlttewisat«-
vuotlnen naimattomuutensa '611'.voi­nut
auttaa hänet - terraemil ^VMIta-maan
tuon koko pitkän elämäntfiiipi.
leensa, kiin taas iannaaU)iuea4»an--
ottaja oii aivan vastaftkMB^ Jaa­nalla:
tyyni, sopusolntulbiMi petb$.
elämä oll^n&et hänen'4iafelestAät^ ai­noa
autuaaksibeket^ 's«ttab-'«Uivmo-den
r«septlv firäli^taasen pitr^nilköllU
maa Ja kylpyjä kalkkein 1»Mlm'
nä„ toisen naapuMb Jlt^ tafetlMtt^^e-llttäessä,
ettei mll^n «te ^»nWaä-rallisempaa
Icuin nämä^'W)öARnmde.
Tuskan kaksi kongressin '«edttetiftjto-t
a " saattoi täten olla '>äamas ^mMtft
&atavu%>t)ia^i ^ tul«Dhif&l)tt '«^«UeM^I^-
slstä, ioieiime 4iu(»ibfliplia ptftvtin
kuuluvaiset. Jotka kai myös mlelel.
lämme halualslomie pääBttt maUdol-lislmman
:pi1«:&31» 4äs(ä,^-«ihme (Ak^-
oBta&n^mäai^:'ttAfiSa^ ?luotettavaa
osviittaa satavuotiaiäeä- kongresslista.
— Muuten mainittu kongressi, vas­takkaisilta
infe&plteMä «HukJOimatta,
näkyy sujuneen (kaikesta päättäen
melko rauhalllSfeStr. ' -. •
^'^^1 se vanhäanmaahan
«> viei,, vhtään kommu-t3?
u" työmailta, et-
"^u^ tilaa kansaillseiie
rr^-rSi^-^^V^ on Vritetiy
" iom siihen että se.
^ " ^"laiisi hyväkseen.
, - , ,. . ,..y. ^ , kamarin herrat ovat myöskin tulle.-;t
keeks^ vaikka siifa y i e a k i n ennen- ^^^^ löytäneet kaupungin
kun teydelhnen.sisaltoluettelo jul- laidasta vanhan vuasla tyhjänä seis-fcai^
taan, jotam pakistaan.^ ^^j^^ ^^^^ ^^^^ luovuttavat
Julkaisu on j u u r i ty^^^^ Kir- ^ ^ ^ ^ ^ i n nukkumapaikaksi. Hell
jöituksia on j ö ladottu noin v i i t i ­sentoista
j a jokainen voi uskoa, et­teivät
ne ihan huonoimpia k i r j o i ­tuksia
olekaan. Avustaj'amme, jot­ka
julkaisuun ovat kirjoittaneet,
ovat panneet parastaan lehden on-niiltumiseksi
j a t ^ ä n yhteistyön
tuloicsiena saadaan ensi kuun. lopus­sa
nähdä julkaisu, jollaista ei vielä
Canadassa ennen ole suomalaisten
keskuudessa julkaistu. Kirjoitta­j
i en himia emme vielä julkaise k o ­konaisuudessaan,
niistä tullaan
myöhemmin . laatimaan täydellinen^ vinvointiin
.... .. , ^ • ^ tunut j a joissakin paikoi-ssa, kuten
"^J^^:"^^^ ^ ^ ^ . ^ esimerkiksi Nitshenin kaupungissa
Tsjansin maakunnassa on puhjen-enslmälsenä
yönä ilmoitetaan siellä
satojen etsineen Suojaa syysyön k y l ­myydeltä.
,
Vastaus selvä
on se, että hooverilainen .hyvinvoin­ti
ei edes kykene tarjoamaan miljoo­nille
työläisille suojaa eikä ravintoa.
Työläiset valitsevat ennen vankilan
kuin vapaana kuljeksimisen. Siis -»fö-mä
demokraattinen maa tarjoaa työ-läiseUe
"kaiken mahdollisuuden" hy- nicija saanut paljon voittoja, joista
niinhän meitä aina tiirlcefmnänä ATI nirf<iffilvn Hiina-tömuuclen
partaälfe saiatettujen työ­läis-
ja tälonpoikäisj*oukkojen l i i ­t
y ttyä ' kapinajoukkoihin j'a J*unai.
seen -ariiieijaan «eka Punaisen a r ­meijan
sotilaallisten mieneStysten
johdosta muuttunut. Punainen a r ­meija
ei enää väistä taisteluja vas­tustajan
kanssa, se ei ehää vältä
suuria keskuksia j a liiketeitä; V u o -
r i p o l k u j a ^a kyläteitä pitkin on
aseisfcrttu vallanicuinöus kulkenut
suurille valtäTnaäntteille. Jo enem­män
kuin kahden Ikuukauden ajan
Puna-armeijan jputcfco.osastot toi­mivat
aivan Jahtsekianlcin j a sen
sivujokien rannoilia, saman joen,
j o t a ei turhan takiia kutsuta K i i n an
selkärangaksi. Tänä kahden kuu­kauden
aikana on Punainen ar-joukkoja
vastaan.
Ensimäinen vaikutus Tshangshan
valloituk.«e.?ta oli, että imperialis­tit
jo keskustelivat laajemmasta
interventsioonista. Mutta tämä
aj.'itus raukeni toifetaiseksi pää­asiassa
Yhdysvaltain Icysymyksessä
ottaman kannan johdosta. Yhdys-vallat
tahtovat nimittäin niin
kauan kuin se on mahdollista r a -
, , ^ T , » t e ? , ' ' ' ^ ' i i ? l i PJiivän Vapaus on omistettu erikoiseksi V A L X A N K U -
M O U K S E N MUISTONUMEROKSr, johon kerätään vallankuäiöästörteh-dyksiä
kaikilta vasommiötolaiKilta POLtlT^TISlLTÄ, ^^Äl^TJÖCLMÖH,-
O . S y U S p i M I N N A L L I S I L T A , N A I S T E N , URHMXr-^ajtiJMFil-aiK.
. . . „ . „ VILJELIJÖIDEN JÄRJESTöfLTÄ J A OSAsVoiLTA, ^eTeäi^ S f f i.
joittua vähemmän avonaiseen ja »»"»fsenisilta yksityisiltä jäseniltä. Koska tiedämme olevan^paljSk»!**!-
rfvpT^nl^r^^^fJl^f^S" nlTlj lankumoukselalsisiaiam ietsotväe-r eniitian vyalrai tlaakasjaemn mCeaYnealddäaini o-s^eälnlaöistoisnslaä häp^a^ik^o^i ssa. t e r y e n t M o o n i m . Mutta n n l l a pai- L A N K U M O U , S N U M E R O O N , voitte kerätä nimiä, tai nimen j a Shettäa
tänne. Tervehdyksen hinta 09 25 senttiä. . E r i k o i s i a «scJnipiaUmotul^ia
Paikkakunta
luettelo. Mainitsemme vain, että, opetetaan. Kuitenkaan ei herroilta
siellä joukossa on ensiksikin n r f i e i - j puutu sisua huutoon radioiden ^ ja
l u n ja voimailun alalta sellaiset; sanomalehdistön kautta "että äänes-tärkeimpähä
on pidettävä Huna
nin maakunnan pääkaupungin
T.sbangrslBin valloitusta j a hallussa
pitämistä 9 vuorokauden ajan.
tietoniekat kuin Y r j ö J o k e 1 a, i täkää meitä työläiset, me lupaammei Punaisen armeijan oleskelu
j o k a k i r j o i t t a a keskimatkojen juok-'teiUe lähitulevaisuudessa täysinäiset Tshangshassa, huolimatta pienestä
susta; P e k k a P i r s k a n e n , tineripaksit". 'ajasta, vaikutti koko jBTiinassa rä-yanhpja
Helsingin J y r y n mestari-i](
iainiJ0ita, ki^jfoittaa .painista, sen
fhyvistä ja huonoista puolista;
T y y n e R a u h a k o s k i naisten
voimistelusta; K i r i yleisesti kau-
Merrat nimittäin uskovat, että a r -
melialsuuspaloilla voidaan nykyinen
työläiseen nälkäkuolema pelastaa...
Armopaloissako siis työläisen ositu»?
Eräskin matami kirjoi ttöa ^orvarilli-beiXäj^
ta, terveydeltä j a voimiste- sessa lehdessä, "että annetaan edes
lasta; P e n i l c k a on piirtänyt
m u i ^ I m i a ^aojpen vankileiriurhei-luata
sbatiBkalla tavallaan, urheilus­ta,
'jonka tuloksena pojat saivat
noiden työttömäin raukkojen nuk­kua
meidän lämpöisissä kellareissa"
lämmityslaitoksen vieressä. iSkö ole
autuaallinen t a r j o u s . . . . Silloin kuin
jähtävän pommin tavoin. Tshang-sha
on rautatie- j a vesiliikenneyh-teydessä
muiäen K i i n a n keskusten
kan.ssa, siellä on puoli mfljoonaa
asukasta j a useita hallinnollisia j a
valistu.sIaitoks|a. Tamaii kaupun­gin
yailoituI«elIa l u j i t t i PiAäinen
armeija tavattomassa nij^räsaa v a i ­kutusvaltaansa
sekk vöiniistntti sen
lisäksi suuresti aineellista pohjaaa-nut
työläiskapinoita. Eikä ole
kummaa, että sekä kansainvälinen
että K i i n a n taantumus tulee yhä
'rauhattomammaksi j a että porva­riston
Tnaailmanlehdistössä edel
leien vilisee otsikkoja, kuten " P u ­nainen
armeija uhkaa koko Jantse­kiangin
laaksoa" jne.
Tässä uudessa vaihees-saan Kii­nan
neuvostovallankumous ens!
kertaa törmäsi yhteen imperialis­tien
kanssa. Niillä vuorisilla kau­kaisilla
paikkakunnilla Guandunis-sa,
FUtsjänissa jä Tsjansissa, j o i l ­l
a tämä, vallankumous vietti voit-tojaah
edellisen vuoden kuluessa
ei ole ulkomaalaisia, ellei oteta
huomioon .sattumalta oleskelevia
lähetyssaarnaajia, ei ulkomaalais­ten
erikoisetuja tahi omaisuutta,
eikä ulkomaalaistasotavoimaa. Toi­sin
ovat asiat Jantsekiangin joen
varrella. Suuris.sa jokikaupungeis-sa
on ulkomaalaisia asutuksia.
Nii.ssä on ulkomaalaisilla omaisuut­ta
ia koko Jantsekiangin laakso
kuuluu usean imperialiRtisefl-vallan
välittömien etujen piiriin, j a u i . ! "Moskovan kullasta", ön selvää
komaalaiset pitävät joella suuria I tyhmyyttä. Kiihko, jolla Kiinan
koilla mi.ssä taistelua käydään p u ­naisia
sotilasjoukkoja va.staan, j jiilkastaan lähetetyn rahasumman jälkeen.
kiertelee useita kymmeniä uiko- Ki>jottakaa nimet mahdollisemma/n selvään. AlempahablfeVaÄ "Tfaä-maalaisia
eri valtioiden laivoja JB vaketta voitte käyttää. Nimet pitää olla täällä viimeistiänr 27 i>.'j!oteik.
kuljettavat mukanaan tuhansia | R^^^n tulee seurata mukana. , ^ t^jiju^
aseistettuja sotilaita, eivätkä n ä -
den laivojen lykit viimeisren viik­kojen
aikana ole vain yhtä kertaö
soineet.
Mutta näinkin ollen, imyerialia-tien
avonaisesti auttaessa Kiinan
taantumusta, koettavat tämän taan­tumuksen
ja kansainvälisen pää-oman
ostamat kynät syyttää Neu­vostoliiton
vaikutusta syylliseksi a l ­kaneeseen
luonnonvoimaiseen työ-läistalonpo
ikäiseen vallankumouk­seen.
Tshangshan valloitus oli
muka tuloksena "Moskovan agitat-
'•iooni.sta". Töhertajät ponnistele­vat
kaikki voimansa voidakseen
edes jollakin tavalla peruoiella tä­tä
kertomustaan, j a j o kahden päi­vän
perästä Tshangsan valloituksen
jäii<een levitti amerikalainen säH-kösanomatoimifito
Mukdenifita pe-rättömäii
uutisen, että Itä.Kiinah
rautatielle, muka matkustajien a n ­tamien
tietojen mukaan, on ilmes­tynyt
neuvostoratsuväkeä j a kai­ken
todennäköisyyden mukaan
avuksi K i i n a n Punaiselle armeijalle,
joka toimii y l i kahden tuhannen
virstan matkan pääs.sä täältä. On
ilmeistä, että yritykset Selittää K i i ­nan
mahtavaa neuvostovallanku-mousta
tuloksena jonkinlaisesta
laivastoja. Heti en.si hetkestä, ja ulkomaalainen taantumukselli.
kun 'j>unäiset sotilasosastot ilmes- n e n sanomalehdistö käyttää enti-tyiyät
tähän p i i r i i n , alkoivat im- siä .^alaviittäuksiaan Neuvostolitt-r>
erialfstit toimeenpanemaan suur- toa vastaan, on v a i n todisttiicsena
ta interventBioonia. Niiden meri-» mitä suurimmai»ta hämmiBT»-.ykeefe-sotavoimat
liittyivät taisteluun K i i - tä taantumuksellisessa leirissä. «
i«*««a>««4
• • • • « « • • * « a • • • a a a a » « « # • « • • • • • a « a « « « * r « * a « a 4 a « » a « * « ft
' • * * « * • • • • • * • • « • • • • > • • a-a a* • ««a«*aa«**aar4«aa*a*««**'aaa«
• • • • • ' a i a v a a a r -
• a t « • • « • • * • • • a a a a a a « « « k t a a a »
• ^ • « • • » « • a a a a t f aa >a*aaBaa«»*«*«'*a«««M*«s^f»«««a«V
• ••lt • • « • • a * tf^a ••«••««Vaaaa • ••aa*Ba«aa««*a«M»
• a « t f a p « a * « * « « * « » a i a a « ' » » * > t f « » « t ' i « « « « « « « »»
• •aaa<««l«a'«a<'*«a>«a«aa««aV«a«Waaa«V«i'«irb«'«i^*'««««-«»««
• » • • « • a a a l i a a * a a « i ^ a a a « * « # a * « a « « » a « » ' a a « * » ^ «,
Lähettäjä
Osöte-
•a«»«a*«***a»««*»»«<«a«*a»»« Silmittä-IH»»^...^*