Vapaus, August 21, 1930

              «ivu 2 Torstaina, elok; 21^^^ Aug. 21-
VAPAUS. (LOxivK
4 ^ Ml» M i a of P I ^ d A Vodifcm' U fcö? at SUbsir.
Cmnl «IteitUux n t c i . 7S« per cvi. toeh. M i a l M a cfc«|» te
Nikkeli- jä kttpätiteoUims soi utaiä
Offic* (ittb wofk. ulvBtiMausU. «Cc.) l<B»-i!«Mr ( M V ^
ILUOTUSMINMAT VAJAUDESSA t
^«Imlbtoitaatskxt I i i » kaitm,tfJmri*k» kmtM..— AtMttMM» . ,
« |Wi«tata»au. — NincaamaUeUBOtBkMt 50* k o U . S lfOTt«fc. — ,.«f)|
«la. tXJOO ~i k«ma — AtaolocroilviMBkMC |2J» karta. $34M lillaL '"^•ijT iMta. - KDOU
•-«jdggM ti*lof; Ja eaoicnmoiukaet SOe k«iM,
•''*'Wmfr«<<'iri • - n" " T T T - - ' i i i e u i U a Ua^UuUata. c l a U t q w ; ' < z i ; < : i
«7P
KikaiUa
tala. — KaoiaaaaiisoiakMf «3U» kota. SO li^ioakaa iuUoalaaaat)t4,tfl;,ll(fJ««*>(nlVi>' ~
- 11.00 koUoa katua. — TfUftUlmäufim Ja OiMta»
rr^- fil
, ~W
. T^«Ik.Äini-- I . k . «6.00, o^kk. t3M Ja l kk. K M J ' - < '*i<t(i<irrh
J . V . A U « ^ - '
'OttUa, Bookdoia aad* Priat^'o|li Vtpäu 9M)WBa^ Ibm Somtt.
40 B i U le ba addraia^i Vapaoa. P.O. Boa fi9. Sadbair. OM.
. ' ^ atr« BJUaia ubaaM aaa^vaauofta «Miotliuaa Ufja
«Altui.HnaoaaBitaUa a i n a l U i - i . W. AU^tiat. Uikkaao^fuja.
kirjactakaa
MacDonald on taas lörpotellyt saam-ittksistäan
Englannin "tyoyapJiljalHluksen"
. pääministeri MacDpnay, pn iisKel-
, t$in eräälle ruotsalaiselle lehdelle,
^ t^jkka paremminkin sanottuna:
. sea edustajalle, lörpotellyt halli­tuksensa
"saavutuksista". Mainit-
, t^^^ herra on niistä Hpubunul "kan-
..je^lle" jo useamman kuin yhden
jkerran, joten tämä. kehuminen on
väin eräänlaisena lisäria edellisiin.
~"'*^TälJii tavalla se l^apitalistien ren-fö
puhelee ruotsalaisen Ny Tidin
edustajalle haliitufeensa toimin-
. lioista kapitalistien livväksi:
r — "Me olemme itchneet lujasti
'Vyötä ja vaatineet lujasti työtä
alahuoneelta; sanoi Mac
nopeasti leviää kautta maailman
syistä, Joita tämän maan eikä
muunkaan yksityisen maan Kalli-tus
ei voi kontrolloida.
Kysymys eroaa laadultaan ja
.MfaalTraan suursodan niöfc^- ja
kupariteölTisuuiä suoritti tar£eaa
osaa sotatarpeftten valmistamrses-sa.
Nikkeliä käytetään nioniin. tar­koituksiin,
kuten panssarilevyjen,
pyssyn piippujen, patruunäiri, ras­kaan
lykin kuulansuojuksien y.ia,
armeijan ja laivaston varustuksien
vaFinistajniseissa. Kuparilla on
tarkem,, käyttöarvo pommien ja
kuulien valmistuksessa ja sahkö-laitteissa
jaskaitten tykkien ja lair.
ya-stokanuunain sytysvalineissa.
Sudburyn alueen kaivannot tuot­tavat
90 prosenttia maailman nik­kelistä.
Frood-kaivanto, joka on
suurin alueen käynnissä olevista
kaivannoista tulee näytteleiilään
hyvin huomattavaa osaa tuTevaVsa,
sodassa. Samoin Garson, Erriipg-ton,
Falgonbridge y. m. Työläi­set
kaivavat nikkelin ja kuparin,
kaivannoissa ja heitä vastaan val­mistetaan
kuulat, jotka tappavat!
Niin pitkälle kuin nikkeliparoö-nit
ovat kysymyksessa, nijh vii-'
raelnen maailman sota osoitti että
niiden rikkaudet kohosivat suun-nattomasti.
Samanaikaisesti kun-
herää ''^ u u d d l e en
joukkojen? l u d e s s a , . ;
poikain « J ^ ^ o s o i t u ^ , .mjatta sen­sijaan
tdy£eU»at pjämieBi kanssa.
määrältään siitä, joka oli edes-, ,„iijoonia työläisiä teuralstettnrt
sämme, kun vuosi sitten astuinune) " ' '
ÖonafA
-t^ivOn mahdollista, että yleisö ei
. ole kiintjiittänyt siihen huomiota,
. mutta lainsäädäntötyön tulokset
tulIä istuntokaudella ovat suuret,
'paljon suuremmat kuin tavalli-ätali.
^ ^ ]We, lujpasji^me parantaa leskielä-
.^%eljikia,ja,ipj5„J;^jfl|me sen.
, Me ryhdyimme^ heti parantamaan
\ ^työttömyysvakuutusta ja saimme
. lakiiu lisäykset, jolka^pvat praiän-
4,en .pahimpina, epäkohtia ^ppista-
..jiiaan. • . , . •
Me' olemme jättähe^t: esityksen
: ^äSöttolailuttj^'^^^
*'>irdripmiiisiOe tdrviirseniarisa: vai-,
etuudet JcurjienasuhtöjlEitfpPistämi-
, ^fisf ja 'pareniiJien' 'asuntojen
JiankkimiseksiC • • ' ' " ' ^
Uudessa kaivosTäki^Hyksessäm-ine
otetaan eiffdimraäiiiän asker tär­keän.
kaivoslieölBäuuläen ^jorganisoi-iniseksi,
sanIUl!k"'^kuifj^'ltaivo8työ-
' Iäisille tahilSfä&^Tiittkki^ oikeuk-
! sia heidän tySaikaan^h'i[iäh
LakiehdotukseUiimine kulutta­janeuvostoissa
pyniaSri turvaa­maan
perheen äitejä- kohtuuttotnia
tavaraiiintoja vastanm.
' Bi^djeltimme on saattanut kansa­kunnan
raha-asiat ,,leseelle poh­jalle.
Siinä on as^tietlu taloudelli-
. Bristi. vauraampien,;, hartioille ne
. rasitukset, jotka jojui^vat edeltä-
- j'iemme kykenemättön^yydesta suo-rit]
wa menojansa. 7;.,;-,
Kaikki tämä on suoritettu yhtenä
^tuntokautcna lainsäädäntötietä.
Millä muulla parlaipenJtJlla on täi-
.'laiset tulokset näytettavänaän?
Kuitenkaan tässä ,ei ple kaikki.
Lupasimme kulkea, eteenpäin rau­han
tietä ja me pleqime tehneet
• sen.,.
Minä kävin Yhdysvalloissa, kos-kai
minulla oli sellainen tunto, et-
. syntynyt tarpeetpt) epäsopu mo-
„'J[ertipien kansakuntien, keskuudessa
— oli poistettavissa, kun minä ja pre­sidentti
Hoover keskustelisimme
^^hktlökohtaisesti ; ja rehlliseati
,Jpiste;ume kanssa, ,:Tu]os käynnia»
•tä oli parempi kuin psasin toivoa.
'> o Solmittu laivastbsbpimus on ar-
, >. p:\^kkaana lisäuä aseistariisumisky»
„jSryroyksen ratkaisemiselle sopimus-
- ; ftietä. Se poistaa mahdolliset rii-v-
fdanaiheet kansojen.;väUltä. Siinä
petetään rajat merlvarustelulle ja
r^e^. on ratkaiseva askel oseistariisu-
;^.>»ii,3ta kohti. ^
fUjjJfj^sainliitossa ^olenune tpimi-i
u ! i l ? ^ t^man ihanteen puolesta.
..Ui'ir,)(3fft%isuudessa me aiomhie. jaK
:p'Jtaa: aloittamaamme työtä.
"u Paljon on viel»'aikaansaatava
.. niin kotona kuin ulkomaiUalän.
Esiintyy kysymyksiä^-..joihin on
rohkeasti ja taitavasti käytävä kä-
. -siksi, ja kansa luottaa,^ kykyymme
< ,,jlfhdä oikein. <,..
Intia. Tänä syksJtBä.p^dettäväs-
. -;sä- valtakunnallisessa kpnferenssis-sa
pyrimme aikaansaamaan Eng-
.••;^taiuiin maarltnanvallaii; poliittisel-
'1e ja tdloudelliselle: tulevaisuudel­le
tärkeitä ratkaisuja. ... -
Kotona meillä on ennenkaikkea
rakava työttömyyskysymys, joka
vaikeampi käsitellä. Ellei tätä
muutosta olisi tapahtunut, olisivat
mr. Thomasin hyvin hyödylliset
ja tehokkaat pyrkimykset saavut­taneet
huomattavia muutoksia
työttömyysnumeroissa. Maailman
teollisuuspulan jqhdosta ovat kui­tenkin
monet ihmiset kadottaneet
nämä- pyrkinaykset näkyvistään.
Kansakunta voi olla vakuutettu
siitä, että kaikki, mitä hallitus voi
tehdä niin maan taloud^^tiiseh ka­pasiteetin
vahvistamiseksi kuin pu­lakauden
raskaiden seurausten lie-ventämi.
seksi, tulee myöskin tehtä­väksi,
vastaisuudessa. Päättävästi
me katselemme tehtäviämme sil­miin
ja ystäviltämme me pyydäm­me
lojaalista apua niiden • ratkai­semisessa."
Siinä ne MacDonaldin hallituk-spn
"sa'avutuk8et" ovat. Kun kat­selee
niitä työläifiten' näkökannal­ta,
niin niisiä ei hakemaJläkäan
löydä mitään sell^bta^ ajolla oljsi
jbtäiii merkit^mtä .tyofäisten' aio-liian
parantarnisessa. Hefra pää-<
ministeri puKuu m.ni. työttömyys-vakiiutiiksen
"järjestämisestä" ja
me myöhtiämme, että kyllä sitä
järjestetty todella oiikin, sillä usei­ta
satoja tuhansia on nyt vähem­pi
työttömyysavustuksen saajia,
vaikka työttömyys on huiinasti
noussut, kuin vuosi sitten. Sillä
tavalla sitä "järjestellä" pitääkin,
kun on
lihoivat sotateollisuuden
hallitnkseen, ja se ph nyt paljon j omistajat ja niiden voitto-osingot.
Se seikka, että Sudburyn alueej-.
lä tuotetaan 90 prosenttia maail­man
.nikkelistä, johtaa, taistelu^un
brittiläisen ja amerikalaisen^ pää­oman
välillä canadälais^n nikkelin
ja kuparin kontrollista. Tällä
hetkellä määräävä kontrolli on
AUred Mondin sijoituksien kautta
brittiläisellä rahapäaomallä, sillä
Mond on yhden nykyajan laajim­man
trbstin, Chemical Industries
Limited, pää. Tälle raliämiehelle
on trusti ja kartelli (>ääasia. Sen
pohjalla hän lähentyy Yhdysval­tain
ja Saksan teräsyhtiöitä, Cana­dan
vehnänvalitysreiikaita, -Argen­tiinan
ja Australian liharenkaita
y.m/ , • , •;• ; •
Tiijlaisten voimien.,ta'i4^|lW^,
nliäailnian valtiudesta, mark^inois->
ta ja niiden yhä uudelleen jaka­misesta,,
muodostuu kemialliset ja
sotötacvetedllisutidet erittäin tär-
1 ^ 1 ^ ^ t a ä ä^
t P ^ n l l c i i ^ J ^ y h d e i l ä i
k o n t r o l l i maailfinan niS-.»,.»»,^.». „ . , . »
«n r-. Puolassa, 1928 t a p a h t u i yhteenot­o
i n 9ft p a a s e a U t t i ^ » e i l t t t M e - so- uusien r e k r y y t t i e n j»
dm yfakuwi\ai MW^^äiam välfflfii Tati&SJx vuoden
niraisö^ yBöfefef M Ä johtävam- niim tamiisäaxase^ kaptnaan non-maVfti
ffvvksi' • l«jfi3!M m a t k a l l a Warsovaan. pitivät
fyyBÄltkuMoukseUisi» puheita; kai-k
e v i e n g'|äUi;i^|jkfotk«>l|q piitä: kokoulfift^'ti^>f?Ti3«i^^'fr. vastaab,
e l i P v a i m ^ "oivatta" Ä k i t y s Isekä v ^ & l v a t ; EkuJltMävausa NeU-vostolUttoa.
- 8 a m < ^ m u u t a m a iMifi.
p i ö t a - t u i l t a * ' ' t u k a i i d u t e t t u a . - Puöiaii
£Pt^oinist<U.^, puheessaan... jputid
kiinnittämään huomiota ^ t U a i d en
'^aÄmalentien' " k a s a r m i " JA "sotl^-
l a l d e n - u u t i s e t " s u u r ^ l e v i k k i i n k a .
' gä»ul sotalaivffistoväes vaUaiikUj-
' ^ i i l B s e l U s t a henkeS kuvaa v. V9S9
iSpvinz^ poAjehnut k a p i n a sotaris-
"Efläateniim". Miehistö k i i n -
eeno; hudnästa ruuasta ! j^
u s t a nosti punasen l i p o n j.ä
:-«^tiVat Hetalle palaamista. Sota.
imhi "HesaeniUä-" j o u d u t t i i n isiaisi-
•ttsiait " e p f t l u o t e t t a v i a " . L o d z i s s a t S -
i f a l f ^ i y q v Tf^iaia n i P v i ^ ' sotilai^M pakbtätutT vetö^iiaäh jäsenis-mikä
heiBä on sodan valmistelus- ^ . i l . Mimm»^=^'M^mtulee
oivaltaa etteii;;hifc|4än tdbl99^sä pui­taisi
olla ainoastaan valmista^ kuo­leman
aseita iltneäsui(^^* juo^ians^
varjten,. tai atninnäftftqiKin^ >v6itto-osinkojen
k^t>:^inen näckelipa'
rooaeille. Nikkelin- - JJL ktijiarin
kalväjain täytyy! rmio^^m todel-
UseläT ycnääkät ^al^^usuf impe-rialistisra
sotaa vastaan ja^typlais-
, tea. vapatUuksen^^^^^
Tämä £ay mo]^töjlli^el^ väin sen
Kautta' etta mklcie!SSaiväälo|al tvö-öiset
ja^jesta^^yyät lihavat
ej^ä satoja toyeieistaari on menet-ti&
iyt henkenä '"^^e^^auään"
kaivbsparooneille. Melkcm' - jokai­nen'
viikko tiio' £äiplfeman!i^^äisfl-ttf
vansta. u s l M i n ^ i a l ^ jpubJm' sur-nifan.
lotääfuvatr^kiO!^
n t i t : kttluniMnr KesS^^ sekä^
ifiiiföm tafii^ni^ v ö f i m s n ^ Hpl-lijD^
eein h i i ^ . ^ , j^puklcom^lp. U i r -
vMavä työUJ^^i]^^ sit» -se«¥aa-vä£
yleiset l|UQnPntunefet työsuli
ovat läheisiä . kysymyksiä, 'joidenr
^ h ^ a (M^ järj^käylbym^ia ilet-rava,
ja yhms'^!! t i i i ^^
paxem^ien p a l ^^
tk iais0ii, xim mjw^stän ewal^aea
tärkeytensä, maailnian typtäteke*
edessä o l e v i e n ' suurteÄ Icy^^^
yhteydessä.
NikSielitt kaivä^^ lapita^
Hstinen ppli&'ilaifo» ja; bikeustai-toj^
et pyaf nyö^Snyäe^ 1^0 va^-
faahVtainaii ^ a i i
piä ktHojai S^&lä^fohi^ tilan-teesfa;
, teotlisnuden itf^^iiiylcsestä
^ a a . , ti||j||^fes«| j^.j^nenlpikke^
siitäj puikk' merkitys tuliee oleioaaQ,
^röievMsu^^ Mer.
!taliitypläi/ten teoäi^^
' tyks^iiMsi;^ m^päftaa^ kaut.
ta taist^uik \tain sen^änÖ^ kast;
V M ineidäitt \^>iäate^
ItäÖÄ lainölrai' j a , lÄtiJbluksien saa-j
i f f l ^ s l : . T ä ^ ilhienfee yksi huono
-piiri» työ?aainmei j 4 tämä on k o r ­j
a t t a v a kaikessa tulevassa t o i m i n -
N y t , kun v a a l i t a i s t e l u on ohi,
'puolueen k s i l d E i voimat täytyy k o h ­d
i s t a a lehdistömme rakentamiseen.
Jäsenvärväys- ja Workejulehden
ievttf«ryntäyksen? s i l i n e k i i u k a u d e l -
ifeH—i«,eipk5Mn> i J 5 B;stä syysk, . 1&
— täytyy h a i j k k la
män, ^fXllälä:en hieinUkuassa sotilaiden
f^ääniDt jäUestivät mielenosoituksen.
jsjksai^äOn edustalla, sotilaat vasta-s
l v ^ / i , "kansainvälisen" l a u l u l l a . Sä-n
j p i n . työttömäin. mielenosoituksia
yh&ydiessä menivät sotilaat työttä-mäija
aäuiin. poliisien hyökätessä
n l i t » -vastaan.
A l d e r s h o t s b t a l e i i l lK
l-jupcaisi kommunistinen sotilassollu
' ^ f t i l e h d e n otsikolta "Emme s^
t ^ ^ f i a a työläisiä j a . t a l o n p o i k i a " ja
Juippien' Jä k o n s e r v a t i i v i e n ihmeeksi
'0/y)aBi^n palkaimien sotilas m e n -
^ ' n ^ m ^ l l s k u u i s s a (193Ö) K i r k k o o n,
' k o s k a sawnait o!t tähdätty Nfeuvos- .
keiksi ja niiden tuptantiön kiiKty-miiien.
tapälituu. Miittä sahianai-
Vötlittoa vastaan.
KreOcassa^ A t e e n a n r y k m e n t i n so-tOa^
t ktäM^rtyivät kuuntelemasta
k^dipiMlrvä^taisiä {iuhäta. Täl­löin
pataljoona n i m i t e t t i i n "epät-
^^^yästi komniiMistiseksi".
' 'siakmesm p n p o r v a r i s t o ollut mo­n
a s t i kovin . h u o l e s t u n u t armeija-jpokkol^
n. valveutimeisuudesta |
"ep$lu6tettaväjstuudesta", kömmu-
' n l ^ i l f l t e n fäybUasjäiij^töjen solujen
tbiniäutssta, y.m
^den u i t t a m i n e n ki^Eoiiyan l a i -
i j Q i n l y ö ^ K y e t ä k c e m ^ t u o n a a i ­k
a n a juHää^naan l^iteäV me oUm^
ä^tt&tävä-iröiaaan
Tt^pöstäNguoEltfcaitj<-jg3i>mife vedämme
: j o k a i s e n « . - p p o l u e j ^ n p t i , ,ty9.1>^n.
. V a a l i t a i s t e l u n aikana me lähen-
; i i y i m i n e tuHailsia. sellaisia' työläisiä,'
j o i h i n me e m m e - o l l e e t aikaisenMnin
saaneet 3*t»yttä. Y k s i tehtävis­tämme
on h u o l e h t i a siitä, attä nä­mä
työläiset lukevat meidän leh­distöämme.
S u u r i n osa heistä V O I ­D
A A N ja T Ä V T Y Y saada Worker-l
e h d e n t i l a a j i k s i - Tässä on kon.
k r e e t t i n ^ n tehtävä puolueelle! M I -
TEit "idttjtAii snHftri S U H T A I T -
T D M A A N ?
L a k e n kentällä. U r h e i l m m osan. | y v i
o t t a j i a o l i k i n koko runsaasti, vaan ' k ä t c i / ° ° ^ ^ "
mmuuuu aaegiittfatttssiioonniinpuuoolUi jiääfi >Wpoci s. O l i - ' tre^'ii^n<^;„äT^.;= i "« lost
h a n tämä ensimäinen kerta vasta, ^ ^ ^ ^ " " ^ ^n
k u n " J y m y " j a " I n t o " viettivät u r -
heilupäiyää, n i i n ei
m i l l i n l i i l l e e n sitä puuiuijiisi, etta tekeväiip n * ^
se hyvän t u l e n o t t a i s L V a a n toivo- t-tut HL , ^
t a a n , ettär tulee se urheilupäivä vie. • V . . , " . ^ ^ ^ t tehsv
l a k i n , n i i n s i l l o i n . . ..
toteuttamista u
Järjestön j ä s ^ e n olisi myös hy\-ä tivat osai-.pcn
o t t a a tämä työväen urheUupäivän ' suurnatto^L hj
.merkitys huomioon. eh« " - h e a u s e u - v aT
rat saisivfet myös h a a i m käyttää.; S c u t t a t ^ ^ ' "
jossa voisi agitatsionityptä tehdä.' voihimme ^ C O H " ^
Että ei h a a l i l l e o l e m u u t a järjestetl I hotvöntekiSL l " ^
t y ; siUä- Useassa p a i k a s s a on u r h e i - i spe^afctSi „
iluseiöur vielä' heikossa toimlrmassä.' ymmärri ^, ^ P ^ ^ . j
- mm. : , ^ « , , ^ m a u t u s ei tee P a - i v S S u t S a ^
" I n t o " • järjestää oikem, hauskat temme sn.„w
l l l a m a t t.k. ön kappale " k a - telmien pohlalla
öonneet housut" y.m. Sitte ukot j a k i a on t ä h ä T L f ^ -
pojat kiistelee sUt& k u k a sen r u o k a - tettävä mitä s u S ° ^ ^
nä!
Eteenpäin kirjottaa:
Kiiiviius on YK(fysval.tain jirlpriis.-.
sa valtioissa aiheuttanu^,^Jkji|4pn^- JP-ka
koskee etupäässä|> m^ii^i-; j ^
vehnäalueita .ja heinää., .Mutta bn-kuvaajaa,
eitä he^ kiin Hadi^k-työväenhaUituksen"
pää- sen. toimesta ryhdyttiin katoaluei-
/deri färiniirien avushispiiuKaaiii, ajl-koi
mitä häikäilemättömin'viljalla
keinottelu, jonka seurauksena mo^
iiien viljalajien hinnat ovat jb huo­mattavasti
kohonneet. Se ei kui­tenkaan
merjdtse sitä, että ne far­marit,
joilla bn jotakin viljalajia
inarkkinbilte antaa, saisivat siitä
korkeamman hinnan, sillä suiiriih-malta
PsaJta vUjäVatadtot ovat: kei­nottelijain
käsissä, jotka heti liäfyt-tävät
tilaisuuttia liyväkseen, kun
v a i r i tarjoutuu, mahdollisuus hinta-kiskontaan.
Jopa mainitaan yk-sihpäfvtn
dsakemärkkiiipillä tapah­tuneeni
nousuja katbtietojen saäviit-tua.
Asiallisesti ön selvää, että vii-.
Kaivosteollisuutta on myöskin
"organisoitu", 4iiten herra minis­teri
kehaisee. Mutta se "organi-sbitiiinen"
bh käynyt siihen suun­taan,
että kaivoksissa on otettu
yhä suuremmassa määrin käytän­töön
hiestytysiärjestelmä, jPsta
työläisille on ollut se "etii", että
heitä on joutunut entistä enenimän
työttömiksi.
Intian kysymys on "työväenhal­lituksen"
Akilleen kantapää. Mul­ta
herran läusiinnosta kuitenkin;
niin niukkasanainen kiun se ohkiii,
pääsee hyvin selville, että siinä ky­symyksessä
tehdään valtakunnalli­sessa
konferenssissa todellakin
"Englannin maailmanvallan poliit­tiselle
ja taloudelliselle tulevai­suudelle
tärkeitä päatsksiä", kur
ten herran sanat kuuluvat. Mitä­hän
ne päätökset mahtanevat olla?'
— Luonnollisesti eivät ne voi muu­ta
olla kilin että Intia on "turvat­tava"
Englannin rii^tokentäkst
edelleenkin. Se on selvä juttu.
Työttömyyskysymys on toinen,
arka paikka "työväenhallituksen
herroille. Niinpä edelläpl6vasta
haastattelusta selviääkin, etfa Hal­lituksen
"pää-äijä" o i i antanut ky­symystä
kovin vältteleväi vas-laukstih'.
Vältaäh" äätUessaaii väit-*
jjia bn infiiäi^^
i^lKn::kyiiy^^Ä ae on ke^bite-
^iury]pSiäti,.l^ ; ^itfyttiideli; ai-
:i»ei|t^^ftf§. ^ ^ j c j ^ i s f ; sptiä-käao;
bV>^ ylit^^nn-ta,
rnitä jbhde^ii^ t j ^ i i s f ^ ijä
typ^teiceväp;
:kaisesU. ^ .•lTOtti..^nyt\se. mefip[tJ^
m^k^lo<t8ki;Main atyv^tymi^ija^
:kp94iieii iä*Miilbid^ lääJM
ähieilfä ajaiäiffli^a. keppiketjfilär-'
syy teen. ;
Presidentti Hopyer -on nii
ryhtytty^, ytBi^e^^ kui^us-katoätö^
ideii^ aiu^tiii^ ja sita
yatt|ii pn kdtSii^tu koolle eri vai
kjivetn^orejä neuvotteliitin
mutta voimme olla vakuu
siitä; etiS n i i ^ Avustiiäptiui ^
eivät tule loyliäi KyÖ^
mään ehetai^i^ kmii he ovat hyär
tpeet iiopvenn famtläiitafct&irt^:
"äviiäujpiist^*' ; i p ^
neet ^Ififcäi^jl lannärSiile jä i l i -
daä.sitoÄÄ;-!..,^^^ >: •
r i i l l s t t s t e A mÄlden hyökätessä N e i i -
-«eiatöliittbsi v a s t a a n , tai i m p e r i a l ^ -
ästeti vaitbjett vällljä soäan pu?iJ^-
tesäa, tiiletSLb sotätjoukko-psastiat
« i ^ t U n ä ä i i äänensä, omia. päällik:
köjään. j a Pman maan porvariston
I j^UMjoukkpja, " l u o t e t t a v i a " vs^-
tääii. Näin niurittutr i m p e r i a l i s ti
zlfii^ sbtältipkkasdd&M. :
K a n s t ^ y ä l l s e n . nuorison viikon
rsyysk. 1—7 j u h l i e i r V a l m i s t e l u s s a ön
e r i k o i s e s t i , kiinnitettävä huomicÄa
kominim^säisen htiötfeipti i t i e t k i t y k -
W& IskiijiBukkoIita, isekä ylefens» P .
^ t t a v a kasitJESniääii tytiit merkitön
-armeijoissa jä laivastoissa, saxtK^n
ittife tjrötiajölssä Ja työttömäto j o i i -
^ ^ b ^ i d i i . ttakentäkaäihine koih-rintinistfetfe
ntiörisbmhba j ä "Young
>rtEeHa"r Osaliiistukaammifi KU:
X:n iskusuunMtelman toteuttanii-
JJ./jk! VÄtiistautttkäteiinfe k a n s a i n.
micHrlison p ä b ä n mlielenPsöi-
-trtifeffln!
. K e s k u s .
VALMISrTA,i]TUMALI.A JA O S A t t l S!
NUOBISÖN VIIKON JUHLttTi JA
maa nousua, idunpa sen
on herrojen täytyhytkiii' n^t" tun­nustaa
itseiisä voitetuiksi. Syy
täytyy l)-kätä yleismaailmallisen
tilanteen kontolle. Mutta kiiiten-kaan
ei herrojen suusta tule oi­keaa
tunnustusta sen syistä. Sii­hen
asti vain myönnetään, että se
on kapitalismin. kansainvälinen
tauti, mutta "lääkeitä" sille ei her­ra
MacDonaldin "sosialistisissa"
aivoissa löydy!
Jäämme odottamaan Herrojen
uusia oman häntänsä nostamisia.
- K u r i n , säil^täminen armeijoiissa
j a sotalaivastojen miehistöissä ph
a i n a ollut yksi p u l m a l l i s i m p i a k y -
symykisiä kapitaiistisUle h a l l i t u k s i l l b .
K a p i t a l i s t i l u o k k a ei ole vifelä
t a n t i t sodanjälkeisten vuosien kdk$*
muksia, l i i t t o l a i s t e n a r m e i j a - j a l a l -
vastosotilaidjet) solidaarista suhtau­t
u m i s i a vienäjän vallankumoukseen
j ä kidtäyCynäEUä - t d i s t ä e pn-mn
jäi.sotalelrellle, K a t k e i t i a . s b t aa
ka^daan sotainrteenvamtäljia .Vas­t
a a n jä lifSriritä j S f j ^ t Ä S ä H ^ Ä T et
lisiBstl. Jatkuvasti ännetaäri jidik-t
u k s i a kommunismin "vaäriöa" i l ­taan.
,
T e n o r i i kil&lisietasui täiHnaltHa
abidbsi» vastaan
R a n s k a n sbtaviraston viraUfsten
tietojen mukaan y l i 1400 v a l L ^ n k n -
mouksellista sotilasta j a meirimtes-tä.
t u o m i t t i i n kuolemaan täi raia.
gaistusvankeuteen Mbrokköä vas­t
a a n käydyn sodan aikana. C l a i r -
v a u x i n vankileirillä ollen y l i k a h ­deksan
sataa sotakurin r i k k o m u k ­s
i s t a t i t O T s i t t U ^ |a äsitettäin. b i ,
kpkoaaisiä {^uUlJ
rlttämaan ivallisin tehtävää sotaiak-t
a i s t e n . miei^nnsoltUkaien est
si .a<jtsaeii«UlL
j a
niteienosbliufetoa.. 4tlteh väpuiit)Sl'>
:^äi^ ja p a a i ^ M päivänä, r> tyi.*
Iäisten ja. sotli<4deä; v e i ^ l i y M^i^
keelle kokonaisia ry^c^ i^Ue^
ka vastasivat työliUsien teive
äiln huudartdriif^iia
nainen' äiniicijä'" ' «Eiäkö8ii'?W-
^ i . , K b Ä i « t o i * >itajoukko-:bsjis^
tot, U^lt&ytyiVät m a t a m a s t a k S ^
lijfcott yhtey»!^
ViäBe va&uaa «it^^tui useM^I^^
k ä p l n a & ö i ^ t ä ä ä k a ^ i s^
laivoissa i^ & i i ^ l l a.
äebk.Rbtiäseitt^':iis^ Od^ä^
sr. iaustsfi-^ten historlaiil^
iiapiiiitii ylHeytifesil ptm; """^
BiaeÄ liösUEktä nyt
lölyaöa. v
tilaat Ml^yi^rivife taistefenSii^
B e s s a r ä t ^ ihäyidbäHslft
Joukkoja vast*4h V . 1926. Joka k ^ -
AVtiosäsen: k a h d e n vuoden kulues­sa.,
on yiidy)miIiM&. armpijassar o l l ut
i ^ e ^ I ^ tapauksie^. joissa v a l l a n ­k
u m o u k s e l l i s e n sotilaan ääni bn
ii^ynyt tUkÄhduttaa. M u i s t i s s a n i -
o n v i e i a ' ' t d y i : Ckroutohix^; Tratm'-
.iiblti»: j a Jblwifi?pi*eri|»,;iqjfei^,,yyni^"
n i a i ^ t u a i v a n äsk^ttSt^^ j j ^ i i o j i ^ l i i n
j i i h ä ^ vuoden v a n k e u t e e n . . ' ' ;
•^iitfeDise^a meckitylEsestä'=nyt pn
^l>i^aiikumoukseUinen t o i m i n t a liian-,
aaBIsiästi^; a n n e i j c ^ s i ^ s U r t o m a l s^
nidb- k i i n a n j o u k k o j e n kapina Y*
B ^ a ; iBtiaätiv. Peshawariaä
Ä b j t e . kiätÄyty.mta^ am;
tgK]^^^eeeI»^^A^Ita8sä,-
- l ^ l i k t pprtugaltoiaisten; jp^kkpjen:
. fei u y t v l l m ^ t e n k i i u k a u s i -
e s t ^ i j & v i i k k o l i ^ kuluessa Ja^kuvaitt
;l|iti|bsa J s S i i n a s s a , k a l k k i näm^
:piiölttaV<G^ s i ^ t b armeljajouk'
• k o j ^ l^äräSn^ imperiallsffiia vas­taan
kanuuhan . ^äänt^^i^^en,! ija
r[i>rkUMSei«*rtot8ai*ät Rulttka kai|i-f
ä l l s t i a t ^ nrsldeh ansleijäin ''ep@:
:rubtettä*aistiti&" ifinenee^.. niikä pn
t a k e e n a ätitä. että
K^mmuiiistipuolueeh
käitilieeiuiiilte jä
Wortter-lehdien" r a h a - a s e m a on v a .
ksiva! kaluan, e i l e h t i v o i pysyä pys­tyssä
l a i n o i l l a . Jokaisen p i i r i n , jo­k
a i s e n solun ja Jokaisen puolue,
•jäsenen täytyy tuntea itsensä vas­tuunalaiseksi-
avunantamLsesta ny­k
y i s e n rahapulan voittamisessa.
WOÄKEIt-LEHDEN TÄYTYY I L -
» i E S t Y Ä SÄÄNNÖLLISESTI!
Y k s i p a r h a i m m i s t a keinoista r a ­h
a - a s e m a n parantamiseksi o n m a l -
n l t t u j e i i 1000 U U D E N T I L A A J AN
H A N K K I M I N E N . Tällä voidaan o-s
i t t a l n r a t k a i s t a kysymys rahan­puutteesta.
Ja s a m a l l a kertaa se
o n askel, k o j i t i JÖUKKOLEVTKIN
Ä i ( y K B l ! J T A M I S T A W O R K E R - L E H -
D B L L E .
N Y T — HEn TYÖHÖN! T U -
H A N N E J J UUTTA T I L A A J AA
W O ! R K E R - L E H p E L L E ! , JOKAI­S
E N PUOLXJEJÄSEtJEN T U L EE
H A N K K I A Y K S I U U S I L U K I J A!
R A K E N T - A K A A M a C E J O U K K O L E -
V I K K I W O H K E R - L E H D E L L E!
T b v e r i i D s e s t l teidän,
W. S Y D N E Y , l i i k k e e n h o i t a j a.
k o r i n saa. N i i l l e se~ a n n e t a a n j o i l la
on enempi rahaa. 24 p. o n sitte vielä
jäsentenväliset k i l p a i l u t järjestön
kentällä. Siellä s i t t e n tavataan. T e r ­vetuloa
v a a n ! — H .
Pohjois-Ontarion i y ^
läisnaisliitto-osasto'
, jei^ jäi^enille
Hyvät toverit!
PohJPlS-^öutarion naisslhteerlstö
'im jäl-jestänyt p l l r l m n i e aluenume-iron
Ilmestyväksi Vapauden n a i s t e n -
psastossa syyskuun 9 p:nä. K e s k i -
O n t a r l o n n a S ^ tekivät alotteen,
^1<mka i l o m i e l i n turmustamme. Siksi
kpett^äainme j o k a i n e n n a i n e n puo.
Iestämme J a t k a a tätä työtä, e t t ä s a i .
simme n a i s t e n ...osaston , kasvamaan
i a täyttäroään sitä t a r v e t t a jonka-
'tai&6ätiae rttätstöt^^ehtöä '^edhidaa'
RasvatUstyöntekijänä, meidän j a j ä r -
^ t y p i ä t t ö m l e n naisten keskuudes.sa.
;5lkslpa, k e h o l t a m n i e joitaista n a i s t a,
jbka ymmärtää merkityksfen n a i s t en
vetämiselle luokkaHlkkeeseen, otta­m
a a n osaa k l r j o l t u k s i l l a a i t , avustar
maan j a r i k a s t u t t a m a a n n a i s t e n o-sastoa
Va,paudeSsa J a e r i k o i s e s t i n yt
' ; ^ r l . tätä plirlinme «luenum^oa.
Site Jokainen kynä käteen j a pape­r
i l l e ajatukset Ja kokemukset, jot­k
a vaan . k i i n n o s t a a n a i s i a j a siten
lUttää yiiteen luokkamme Jäsenet,
lukiessamme heidän kohtaloltaan
tunnemme yhtäläisyyden välilläm­me.
k t r j b i t u ^ e t tulisi olla valmiit
k u u n loppuun mennessä j a tulee ne
iähettöS palfckakuritlen v a l i t s e m i en
altienuÄterokpmiteain kautta. Jotka
kerää päikkakuniillla k i r j o i t u k s e t Ja
h u o l e h t i i n i i d e n - perille s a a t t a m i ­sesta,
—o —1. '
O l e n h a n k k i n u t yhden uuden jä­senen
k.-puolueseen, samoin haas­t
a n .tekemään D a n Helan. -Antaa,
käimlmi kiertää vaan edelleenkin.
—jälnpa" Byidr.oos,
^ k a i n i t tbv&rlt!
iPÄöliiefen jäsfeiivärväysrynöysiä
'i&tifettÖn-stl^sfcinm 15 pälvöSh. Tä-
S&./iÄet^feeb' sltä^ e t m , ryntäystä
otei i&S-ni^aS^^-j&tkäajfijtotfa^ff
i n e i i n e ^ o n U n yleeas&n^ätrle '
v i i i n V»^ iff^tenttiä aäetetusta inäS:«
r&st£ ^ ^ ^ e t i ^ i k t i d ^ i k ^ r enemniis^,
A puolueemme s o l u i s t a ei kuitäi-^
l^slkfir^^ o l v a l t i m t i t , että ryntsystä on
[atkettava Worker-leI«reh levikin
^fiälstetty
. ääJentatiDtiselä;!. a i v a n samaten k mn
ijitiMon ] & ä i t e n puolaeesäeft- vetä-m
i ^ ^ j sflOt^ u u s i ^ tOänksien tulo
# a r i e e r . f ö l Ä ^ l » > n t ^ ^ tä.v-d
e l l e e n l a k a n n u t . iHtä an tapah-uäut?
ä^in&lbiun ajan pikfliieen u s e l i h -
iiBt piäfh t^r^skenteBvftt l i l t t p p a r -
i J ^ n ^ - väalltalstäuEäisi: B^äa
, eklät vaaUrjmtäyä olisi
lehdiätöimme tmmietuksi*
tekemisen j» s i l l e u a r i e i - l o U J a in
l a n k k i m i s e n tehtävään, W o r k e r - l e h -
toiitiihiiasta
V i r k a on helppo ottaa vastaain;
Vaan tehdä,, se . on n i i n j a näin. N i i n ­pä
aHeklrjölttanut V a l l t i i n jo k o i -,
me v i i k k o a s i t t e n u r h e i l u s e u r a n k o ­kouksessa,
r a p o r t t e r i k s i , vaan eipä
niitä u u t i s i a ole vielä Vapaudessa
näkynyt. Päätimme kokouksessa u -
selta. tärkeitä, a s i o i t a . V i l k k a a n kes­k
u s t e l u n s y n n y t t i se. eitä mitähän
o l i s i jos 'suomalainen urheiluliitto
y h t y i s i yleis-canadalaiseen liittoon,
l^iidme t^hnieet. ..vielä päätöstä. k(6-
H i e m a n selitystä
Edelläolevassa kirjoituksessa mai­n
i t a a n , että seuran kokouksessa on
k e s k u s t e l t u suomalaisen u r h e i l u l i i ­t
o n liittymisestä yleis-canadalalseen
työväen u r h e i l u l i i t t o o n . .Asia näyttää
o l e v a n hieman epäselvä, eikä k a i ­k
e s t a päättäen yksistään Rosegro-vessä;
j o t e n lienee p a l k a l l a a n huo­m
a u t t a a , että suomalainen u r h e i l u ­l
i i t t o o n k u u l u n u t ylels-canadalaiseen
työväen u r h e i l u l i i t t o o n virallisesti
lähes k a k s i vuotta. Se pitäisr myös­k
i n ilmetä siitäj että k a i k k i suoma-
Iäisen l i i t o n , eli v i r a l l i s e l l a n i m e l ­lään:
suomalaisen jaoston,- seurat
käyttävät ylels-canadälaisen liiton
veromerkkejäkin. Se Jo yksistään o-s
o i t t a a kuulumisemme koko maata
käsittävään l i i t t o o n.
V i i m e a i k o t a a .mi o l l u t liittomms
seuroissa, n i i n suomalaisissa kuin
myöskin m u u n kiellslssä, keskustelua
a i n o a s t a a n ytels-canadalaisen liiton
edustajakokouksen pidosta, joka oli
määrä pitää t. k. alussa, mut­t
a on s i i r r e t t y tuonnemmaksi. Syy
s i i r t o o n on ollut simä. ettei y l e i s l i i -
t o n t o i m i k u n t a ole l a i n k a a n v a l m i s ­t
e l l u t edustajakokousta. Nyt o n k u i ­t
e n k i n v a l i t t u l i i t o l l e m.m, uusi s i h ­teeri
Ja edustajakokouksen valmiste,
l u t ovat täydessä käynnissä. M i l l o in
kokous tulee pidettäväksi, siitä ei ole
vielä päätöstä tehty, ainakaan sitä
ej ole a l l e k i r j o i t t a n e e n tiedossa.
T u l e v a s s a ylels-canadalaisen työ­väen
u r h e i l u l i i t o n edustajakokouk­sessa
tulee yhtenä k a i k k e i n tärkeim­pänä
esille uusien sääntöjen hyväk­s
y m i n e n - l i i t o l l e . Tässä tarkoitukses­s
a s u o m e n n e t t i i n keväällä j a j u l k a i s ­t
i i n Vapaudessa ehdotus uusiksi l i i ­t
o n säännöiksi, että suomalaiset seu­r
a t voivat niistä keskustella j a . l a u ­sua,
mielipiteensä. A s i a a ci k u i t e n -
k a a h k a i k e s t a päättäen ole yhdessä.
k^Ett^^tibtoälätefen jä6stön-"'seurass&.
käsitelty, koskapa niistä e l ole l a u ­s
u t t u julkisuudessa minkäänlaista
arvostelua. N y t k u n edustajakokous-v
a l m i s t e l u t y l e i s l l i t o n taholta ovat
käynnissä, olisi seurojen kaivettava
e s i i n vapaudessa Julkaistu sääntö­luonnos
Ja t a r k o i n h a r k i t t a v a onko
se t a r k o i t u s t a a n vastaava, vai o l i s i ­ko
s i i h e n mahdollisesti tehtävä,
muutosehdotuksia. .
Seuroissa el s i i s ole l a i n k a a n kes­k
u s t e l t a v a siitä, että liitymmekö y-leis-
canadaialsefen liittoon, sillä, k u ­t
e n jo ylempänä m a i n i t s i n , siihen
Jokainen suomalaisen l i i t o n alainen
seUra Jo k u u l u u , v a a n on keskuste­l
u n alaiseksi otettava yleiselle työ­väen
urheUuliltoUe hyväksyttävät
l a i d e t säännöt. T o i v o t t a v a s t i näistä
a s i o i s t a a n t a a n i i n ylels-canadalaisen
k u i n myöskin suomalaisen jaoston
t o i m i k u n n a t t a r k e m p i a ohjeita, joten
s i i h e n näin yksityisen t a h o l t a lienee
t a r p e e t o n t a enempi kajota. Tämä
v a i n selvennykseksi ylläolevaan R o -
segcoven " I n n o n " kokousselostuk-seen,
ettei t o i s i l l a pttlkkakunnilla
tehtäisi samaa, virhettä. — U r h e i l u ­osaston
t o i m i t t a j a.
tämän takia se vaatii
S|la meidän ca kasvat^Sl
K a i k k i t.vö neurtBtomu
slalistinen, rakennustyö
valmistammen, yleiii
kaytantöönottamlnen. se'
t i i suunnattomia varoji-keen
tanuttavien vatet
Y u k s i kerätään väestöltä'
nojen kautta ja ovatkin j i^
varat huomattavana oanal
suunnitelmissamme, B ole
tava. että lainat kapiiL
maissa johtavat kiertämä^
tekevien aseman i
Lainojen takaisin m a , .^
pitalistimaissa merötoe t
j a talonpoikien riiston
tömyyttä. köyhy>ttl ja mL
vastakohdaksi NeuvostoitS''^
listisen teollisuuden sumnitä
nen kehitys pelastaa meidät 1/
listisen maailman vaik
N K P ( b ) : n XVI. edustjjj
antoi tarkan analyysin Na
t cn sisäisestä ja ulkoisesta
ta; Täysin vakuuttavasta a'L
että meidän hallitaksemme
min hallitus maailmassi i
t c n sodanlietsomisyritykset'
toliittoa vastaan saavat;
voimakkainta vastarintaa
maiden työtätekevien
edistää rauhan säilymistä
r i n osa porvarillisista _
onkin pakoitettu ryhtymSini
lisiin suhteisiin Neuv
sa. Me olomme pyrkineet
me kailjin keinoin säilytti
han, mutta sitä varten on']
oltava voimakkaita, el ole i
tava myöskään maan
sen lujittamista. Punaisen j
taistelukuntoisuuden
Taloutemme sosialistisen!
sen tiellä ei voida välltMl
sia. Paitsi yleistä ta
joka on yhtenä jarruna
tiellä, tulee meidän torjui 1
vastustus ja f uho
hingollinen: työ. Vo
taa tapajuisuutemmfe,
lyödä kulakin, torjua^ tnhoj
iriaä]' ori' meidäii"Äniiali»*(
vänsä täytettävä vii
telma neljässä vuodessa,;
va loppuun maatalouden
kentaminen sosialistisille
Je- Lainalla "vilsiv
ma neljässä vuodessa" on (
merkitys. Tämä laina -3%
see sosialismin voittoa
jätteistä maassamme. Se
rauhan lujittamista. Se
kansainvälisen p:oletaria^J
darisuuden lujittumista. St (
sosialismin voittokulir.:;
me.
M I K S E I NAINEN VOI
SALAISinjTT.4T
"Viisivuotissuunnitel-
/ ma neljässä vuo­dessa"
A l k a n e e l l a uuden v a l t i o l a i n a n l e -
v l t y s k a m i H ) a l l u l l a on mitä suurin teakin salaisuus pulpa^ä»*
k a katspinune sen olevan hjrvin v a ­k
a v a n ' irysymyfcseni vaan päätettiin
vielä- keiskustella • siltä. jos tufe»
ftb&l:-iSUti^ kon,<?«ift)öeiaista,.;miln m:
_ _^ JotJJÄUii^-lä- iähefetään-tÖ><
i«Öt^nseSl^^'feaifets9ä koriVetttsio-itäiitt
n i j | i ? ? ^ V . r . f p i b ^ - p s a s t o t -myös
a n t a i s i m m e valtuutemme ja alus-tuksiemme,
k i m v a a n tietäisimme
inistä seurasta edustaja lähetetään
j ä ottaakp M n t o i s t e n seurojen eväi­tä
mukaansa.
S i t t e n päätimme lal^joittaa met-
^työläisiiiilblle "Innon" ostama!
p a l k i n n o t . Että osaltanune myös a -
Vustiinme metsämiesten kesäjuhlia.
Vielä keskxistellmme seuran mer­kistä^
ja. p u v u i s t a , v a a n jäi keskene­räiseksi
vielä, koska sekin tarvitse»
i n i e t t i i n i s a i k a a .
Työväen mrhiellupälvää vietimms
myös t i . 3 päivänä K i r t l a n d L a k en
' J y m y n " kanssa yhteisesti F^i-fcHnd
m e r k i t y s : n y t j o k a i n e n työläinen ja
t a l o n p o i k a näkee o m i n s i l m i n suun­n
a t t o m a n teollisen rakennustyön ja
m a a n sähköistämisen, suuret asuin-rakennustyöt
j a ennenkaikkea maa­t
a l o u d e n sosialistisen utidestiraken-t
a m l s e n maaseudulla.
Työläis- j a talonpölkaismaamme
ön nopeasti uudestisakennettava t a ­loutensa,
sillä ollen vihollismielis.
t e n k a p i t a l i s t i m a i d e n jmpärölmänä,
emme s a a minkäänlaista apua ulko-puoliBlta,
vielä enemmän: vihollinen
u h k a a hyökätä r a j o i l l e m m e ja siten
tehdä mahdottomaksi rauhallisen
rakennustyömme. H u o t e i a t t a mo­n
i s t a epäsuotuisista seikoista, on
h a l l i t u k s e m m e l i r a m i s t u n u t kehittää
tsötatekj?«ieni; työmtO;. ennenkuulu-m
a t t o m ^ j j , , k o r k e a l l e , kaikki keinot
se ön suunnannutL sosialistisen r a -
keiiriöi^öh'^ kehittämiseen. Tulkoon
vielä k e r r a n sanotuksi, että h u o l i -
n j a t t a k a p i t a l i s t i m a i d e n r i i s t o r i k k a -
u k s i s t a . k e h i t t y y siellä talouspula s i ­tä
kärjistyneemmäksi nitä pidem­mälle
mennään. O n merikttävä, että
meilläkin sattun vaikeuksia raha­m
a r k k i n o i l l a , m u t t a ne ovat ohime­neviä
ihnliötä, ne häviävät sitä m u ­k
a a , k u n s a a d a a n poistetuksi, vissit
vaikeurföt rakennustyössämme.
N e u v o s t o l i i t t o e i s a a keltään apua,
se e l mene aineelliseen r i i p p u v a i ­suuteen;
k a p i t a l i s t i m a i s t a . K a s tä­män
t a k i a h a l l i t t i s t u r v a u t u u sisäi­s
i i n laöiflähin, l a i n a a vä^töltä j a tä-
Ylcensä on tunnetta »ditfj
nainen kykene yhtä liyvln_^
säilyttämään hänelle
suutta. Onhan tunnettu^
ystävätär uskoo toiselle
rclle jonkun salaisuuden
mä sen pian taas ' '
tävättärelleja tämä taas^
le^ Tällainen lörpöttely ei TÄJ
kään olla aiheuttamatta _
rimpia ikävyyksiä ja pei
Tämä naisten itävä .
johtuu pohjaltaan
lisistä ominaisuuksista. HB"
nainen melkein ainapuim
ajattelee vasta pera^täiaaj
luonteensa on paljon
kuin miehen ja sutä s J ^
on 2iiin vaikea tävsm t
taan. Useinkin häneUe
inän l a k i a <m myöskin,työtätekevien
o m a k s i eduksösn j a hyödykseen o-s
o i t e t t a v a a p u a työläis-talonpoikais-h
a U i t u k s e l l e . '
Uttömästi hänen o^e3^^
tamattakaan sitä k e n ^ i
j a lisein hän heti katuuf
tomuuttaan. .
Toif^elta puolen pitas'
ka tahtovat uskoa m
jonkun salaisuuden, « a t ^ .
.heillä itseUäan ei ole vm.i
henkistä tarmoa, etu
säilyttämään salaisuutta^
dän myöslcään pitäisi
sellaista ponnistusta,
ponnistusta Hellaii^nl
silta vaatii v a r s i n t o n ^!
, myksessä toisten
' „jia asioitaan . n ^ ^ ^ »
I säilyttää melkein
paremmin kuin m i ^
asiat jollakin tavQir^
mainettaan. Mies J , , ^ .
avomielisempi ^ Ä Ä . f
asioistaan. niutU
nun häneUe ustotu^
Mies ajattelee ensmPl
senjälkeen. joten
paljon helpompi
NaL.luonteen ^^^1
taa l u o n n o l l i s e s t i ^ , -
leensä P i d e J a n J » ^,
vana ja siitä « 7 ?^
välillä mitaan
Naisillakin o° ^ S m S "
halu "purkaa ^ ^ ^ ^ s j
j ^ t ä v ä t t ä r e l l a l u o ^ g l
neen taikka _ e L T g
levät t i s e i n k m . ^
mat perheasiat y ^ * ^
. e u t t a e n i k ä v T g^
selle. — ^ ^