1921-08-16-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ajri, j.,!" 4
skairin Vort AYiJjufiJn Ja hoites Saon&lgista osastoa
an
Cor. B a y i U s o D j a St.
lääkkeitä saatavana. — PostJtilauiset täytetään.
Inien, ThosssieJi, Longsetien, Sem»
jtjea y, ra. tsantuniBkselliEten joilta,
jitn Msistä.
Gompers ja hänen kannattajansa
sa, pettivät Saksan työläisiä marras,
kuussa 1918 ja jok» kerla sodan lop
pumisen jälkeen kon työläiset ovat
telineet vapautanjisyritykMä. Hiljat-sanovat:
«SJeillä Amerikassa €i ole tain pettivät be Englannin hiilen
mitään tekemistä Eurppan työläisten {kaivajia ja' nyt «V€ljesjärje£töjen>
kanssa. Me tölemme hyvin toimeen virkailijat Yhdysvalloissa valmirtau-ilraan
heidän apuaan. Sle emme ha» tuvat pettämään rautatietyoläisjä, ea
Uiasesti. Vastavallan
•astaan ei ilmennyt
i-aan oli ratkisevana
1 etuja tarkotuksen-muutaroia
kuvaavia
1 äiti oli varastanut
vaatteita nälkäisille
t vapautettiin ja yel-imaan
hänelle toimi
puhemiehistö määräsi
komissareja toimitta-autetuiDe.
'
tioTlise^ jutussa oli
työläisnainen, punse-ai/
ankaramman l a n -
pörvarilliset.
aikana toimensa me-rkaiiija
oli pitkän ha-saaAut
työtä 40 krnn
älk Kun a l l a ei
htii hän vajiaBteen
tiin ja työnantaja SBii
ä jos häniräelä niak'^|
ija, saa hän anaksiBm'
sen. ,
issa esiintyvästä •oppi-lijain
riistosta aangäis
lestareita. • Jos oppi-
, meni heidän «siansa
jistoimea HateKävak
n, että Tang^tuB- jä
Imä on. -yanhEritunut,
komissariaatti ehdotuk
hoidon TiBi&tBmisek^^
lopettaa irolemanran-^
tcotuTcseton Trarikilaki-ja
puolen kuulauden
i Butepesfin tribu-an
^ henltilöä, joista
inknmonteellifita ja 2.
aa. Vankiloissa 'tehtiin
dettiin Tneiitoja, 'annet
a järjestettiin .töitä,
tnomittiin 'yleisiin töi-
, oli järje^ä iyosiirto-aille
tnomittiin isakko-äen
menetyksiä. Prole-
.istun' -paTOolIifiten oi-ityksellä,
jolta nierkitsi
1 neuvostotdimirn. Näir
eksivät tuomioistuimet
ikkumenetelmiä, . joi-jantapaisia
autettiin hy
imään fenssaihmisten
rokasta työtä t e k i k r i -
institmrtfj, joksi, psy-
3s laajennettiin.' Täinä:
fikoFisiraaen tufkimus-fseen
TilkcQaisten sano-vaihtäjain
jakamatto-ksen.
^önä oli "knmaustuo-ennestään
fhreillä ole-likvidoinräen.
Siinä
jeriaatetta, että jos oli
i, josta nyfkm rangais-
.-, . elintarverikTfomus,
tm.s.), niin sen 'käsit-n.
Jos taas jtfttu joh-sen
järjestelmän" eri-tka
jo oli poistetfcu> sai
rityiset oikeudehoBBstot
uristien aTOlla -näitä
järjestelmältä irerin-i
vyyhtejä. rniaen jou-
2,500 knnnianloiikkaus-ntettiin
siten, että iäik,
äet kutsuttiin kokoon oi'
alle. Senaatin presi-i
lie puheen,' jossa seTitti!
oloja ja kehotti riita
aan pois vanhat vihat.;
1 tapahtuikin. Vain: TS:^
uomioiatuimelle. •—.Kn-loppupuolella
alettn a i -
stieteellinen käsittely
tettu, oh mefitans epä-inhimillineh j u l
muus, jonka ehdottomasti tuomits
e n . ! . C " . ' " ' ' • ^
•m» - •
limsaiiivälmeii luokka-ui^
nismi
lua olla minkäänlaisessa kanssakäymi
sessä Europan bolshevikkien kanssa»
j . n. e. IWW.liitto ei usko tähän.
Me tiedämme, että jos Europan
työläiset kärsivät, on sillä välitön
vaikutus Amerikan työläisten oloi
hin. Näinollen me lupaamme olla solidaarisia
koko simlman työväneluo-kalle.
K i r j . George f a r d y;
'yiläolevaUa otsikolla kirjottaa TW-j
^vii viimevuotinen: sihteeri George
Bardy Industrial Pioneer JnTkaisus-'
sa, joka on niainitnn luton, viTailirien
! lehti. • Hardy o l i ^ I ^ ^stajanä
3eHiirifssä pidetyssä ra
inioitten henyottelnkonferenBSBsa
män vuoden alassa, ^moii) 'Icävi hän
aina Venäjällä astiV jossa Mhtutustui
europalaUee%1yöväen vallahkumouk^
selliseeriJliikke^seen.
Kapitalismin'yhä pijjemmalle'kehittyvä'
rappeutuminen on saattanut
Ämisrikan työtätekevän 3n'okan tietoiseksi
äitä, ettei se VOI säilyttää
teisiä .etujaan ellei IjyOTaestö
koko maailmaa käsittävän iuökkatÖi-tpinnan
pohjalla. Tämä luonnollisestikin
vetää meidän huDmiotamme parhaillaan
"MoskprasOT, Ibolla 6^^^
Ammatti- jS; TeoTlismisnhioide^^ kansainväliseen
kongresäin,.; sillä siellä
meillä on muodostamassa kansainvälinen
luökkaunio. ..
•, Mäilman TeoTliEoustyoläisten' järjestö
—".rrov^. —
tehtäväni kuusitoista vuotta sittien^
Sen tehtävänä oli aikaansaada taloudellisella
alalla työläisten -järjestö,
jonka aVuHa lieistä keHitetään luok-katietoisia.
' •
Asteettaan javoiinalkaasti me olemme
täyttäneet ikrftsurraiksemme;. aina
muuttaen takfiikkaa.lnme ja- ohjelmaamme
sen imikaan ^uin muutokset
työläisraailmassa ja Itsessään kapitalistisesi
JOTJestelmassä ovat vaatineet.
Ta,niän', ohjelmamme mukaan
me - Mefimnre « t o Moskovan
kongressnnlcln. l^e haluamme
yhdistyä,;Iraten usTcomme, voimat
kaampaan kansainväliseen järjestöön
mitä on' Icoskaan TÖeläijerustettu- taloudellisella
taisteltrareehalla. Se on
meidän ^ämääiäntme, niihin me py-rimniie.'
:,
moin kuin United Mine Workers jär-jeston
virkakunta petturimaisesti
saattoi härioön 'biilenkaivajai v.
1919. ;
Uusi InteroatlooBle.
: Itsenäiset .liiiiot.
ikumouksellisten aktii-minen
pakotti asetta-
)ikeuksia. Niitä'nimitti
äto ja sota-alueella ar-
• Näiden kolmen jäse-inen
päätös tarvittiin
nioon. Käsittely pU j ul
Instus pakollinen, kent-esimieheksi
/nimitettfin
ely ja häneen kohdistui
imoukseHisten raivo^ se-panettelu.
Rakos ker.
ei suinkaan ollut se ve-jölmjiri,
joksi hänet oh
än OK hintelä sanoinaleh
wkarti lapsia. Hänen sii
poheegsaan leimusi tuli-
1. Vakanmus oli hänessä
vihankin VÄllaHkumouk-
Ja vastavallankumonksd
aan toimi hän päättäväs
'Tiossa «siintyneen Jänsi-vastakumouksen
aikana
en johtamansa oöteus
tohenkilöä kuolemaan.
Jntnt kidutuksista ovat
^ 24 P/lausui tän:
''astakumous elää;
fenki yhtä vähän kuin
»».'^ paljon tahansa kaa
'a. se pannaan sodan t i -
vastakumous on voi-
I.W.W.-liitto d ole suinkaan sokea
sille seikalle, että on 'tarpeellista
perustaa läheiBeinpi •yhteistoiminta
niiden mpriieii itsenäisten unioiden
kesken, imtä PohjoiSTAnrerikässa on
täfiä haavaa olemiassa.i-Ue emme ole
tyytyväisiä, niihin saavntuksiin mita
on "saavutettu viimeisen kymmeneh
vuoden knlnessa ja' siitspä .johtuukin
se, että me haluamme saavuttaa täydellisen
yhteenliittymisen. Minkäänlaista
toivoa ei ole ^ ä , että A;F. o
{..-liitto tekisi- virallisesti mitään työ
Iäisten ^jyväksi. Liiton Johterjat tule
vat edelleenkin, olemaan työläisten rasituksena;
mutta sen rfja^n meillä on
toivoa liiton jäsenistöstä. ;.
Meidän pääasiallisin haliAnme on
saada yhdistettyä kaikki'ne "kapinoimat
ainekset, jotka ovat eronneet van
hoista ämmattiunioista. On olemassa
seitsemän tai. k a h d e ^ n itseiräistä
järjestöä, jotka, jos ne saadaan H t -
tymäkn yhteen, olisivat mahtava telci-jä
^järjesteittäessä suuria järjesfymät-tönjiä
työläisjoukkoja. Suurta osaa
tästä joukosta ei voida koskaan saada
liittymään A.P. of K - l i i t b o n .
B^lcentamalla yhtenäisen vallankn-motflcs^
llisen .union jonka; yksiU'
omaisena päämääränä on kapitalistisen
jäi^estelniän kukistaminen ja joka;
on hraodostettu monista itsenäisistä
unitÖBta - r nie olemme valmiit
kohtaamann minkälaisen kriisin'.' hy-
•vähsä; oiud snrkuteltovaa jos yksi
kaän häistä iteenäisistätuiioista^^^^^f^^
tjisi kanhättamaÄn-mädä^^
mattinijioideh po^lälkkaa. '
Tämä ei taricöta stä, että me vas-tji^
taisimme vällanlcnmoukse^isten
ryhmien pejrostann^ ammattiunioi
hin. 'Tosiasia oh, että me uskomme,
että palkkajärjestelmän poistamista
suosivia i a olevia oloja vastaan tyy-
^Tnättönriä ;oppeja on levitettävä
kaikkih tyiöläisten järjestoihin.^^
läpä me uskomme sonkin että järjestyneiden
-menettelytapojen tidisi
oBa määrJSvinä niissä ryhmissä,: jot-
Ica tällaisia ojipeja levittävät. Erikoisesti
me uskomme siihen yleisenä
kofko mailman käsittävänä menettelytapana
"'sentähden^ että Englannissa,
Ranskassa,;. S a k ^ s a ja muissa maissa
kuuluu suuria työläisjoukkoja am-mattiuniöihin.
Työläisten kohtalo
täytyy ottaa poJ5Gomper3in, liC^e-
• JirJeslS "ja smihttdti tilsntre.
Me näemme -ne taloudelliset syyt,
mifkä johtivat siihen, että Yhdysvaltain
armeija otti osaa mailmanso-taan.
Kapithlistfluokan täytyi pelastaa
ne miljoonat, mitkä öli lainattu:
liittolafemaiHin. "Yhteiskunnallinen ti-;
lanne johti "Yhdysvaltain rahamiehet
j a teollisuusparoonit kamppailuun,
mfl^ on sittepimin puristafltit heidät
: ta^delliseisti — taloudellisia j a elä-mänopiUiiia'lakeja
ei'käynyt väista-noinen.—-
että se jää olemaan, joilla:
siihen ön suurimmat edellytykset;
heikoimmat aina sortuvat. •
Samat lait pitävät paikkansa "i^o-i
väenluökan järjestöihinkin nähden.
Ne vaativat, taataksemme "ialoudelli--
sen värniuuden ja säilyttääksemme;
olemassaolomme, että meidän täytyy,
tulla määrääväksi; luokaksK
me tehdä täniäh ainoa^tean ^rakenta-:
mälla' liiklEeemme känsaihvä^
iiöhjallei IWVV-liittö ^etää^^^
sota on jättänyt jälkeensä; hävitystä
Europassa; me tiedämme, että iaksl
kolmannesta mailman työläisistä' on
ästeettain vaipuniassa nälkälmoie-maah
kapitalisihin raut^iten puristäk
sen alaisena; me näeinme j a tunnemme
sen ylisimiljoonaisessä' Amerikan
työttömät laumassa. Me tiedämme
että minkäänlainen parannus 6i ;ole
mahdollinen nykyisen järjifBtelinän
vallitessa, sillä samaljaineh tilanne
vallitsee kaikissa kapitalistisissa mais
samailmassa, joskin erilaseillaan.
Soilakin päivänä Euiropan työläiset
ryhtyvät toimiihaan ja Amerikan tyo
väestön asema asteettaih huononee,
jos he jatkavat välinpitämättömyyttään.
Tehiaita tullaan sulkemaan, sll
lä kapitalistit kieltäytyväts pitämästä
niitä käynnissä antaakseen tuoteita
vallankumoukselliselle Europalle. Nyt
jo he kieltäytyvät käymästä kauppaa'
Venäjän kanssa, joka taistelee.vallan
kumouksellista taistelua yksinään.
IWW-liitto suhtautuu , Amerikan
ämmättiunioihin samalla tavalla
kuin kansainväliset ammatti-, ja teOl-lisuusuhiot^
uhtsjituyat Amsterdamin
keltaiseen «Internation aleen». . - Me
jatkamme AF of L-liiton ulkopuolella
itsenäisten .unioiden kokoamista
ja yhtenliittymistä sikäli kuin
hajaannus vanhoissa unioissa alkaa.;
Se n.k. - ammattijärjestöjen Ihterna-tibnale,
'jonka"-johtajana' on ollut J . H .
Thomas —• sanih ,mies, 'ipka petti
Englannin työväestöä hiljattain tapah
tuneessa hiilenkaivajain lakossa ---
hajaantui V. 1914. Legien Saksassa
yritti käyttää sitä välineenä Keski-
Europan. valtoj. tukemisessa. *rämän
johdosta liittolaismaiden - työväestön
fakiirit protesteerasivat ja liittyivät
yhteen omien maidensa yerenhimois-'
ten ^ riistäjien kanssa. Näin me näemme
kansainvälisiä työläisten pettä
jiä — pettäjät olivat juuri niitä, joil
l e . työväestö oli uskonut, liikkeensä
johdon.
Taantumukselliset^ liikkeet. .
Sitten mäilmansodan .loppumisen
ei -vällassaöleva" hiökka, öle silinkaan
vitkastellut käyttäessään; hyväkseen
jokaista tilaisuutta saadakseen näi-'
den sosialistipetturien kannatuksen
puolelleen. Nämä kaksinaamaiset
ctyöväenjohtajat* ovat jfätkaneet su-;
rullisen osansa näyttelemistä, väittäen
edustavansa työläisiä; He otta
vat kansainliiton yhtieyteen perustetun
iansairivälisen työtöimiston öljy-
'tyitä iraikkflja; he kehöittavat työ-
Ssiä tySskentelemään nopeämmasti|
a jödernrpää työp. piienemm. palkoilla,^
fiytfäen -samoja fraaseja, kuin kapi-taKfitäflän
iSyttävät, että - r käyt-taakamme
ed^mainitun.J. H . Thomasin
mbntatapaa-^^^ emme
cärsi liikatnotannosta, - m h V HiJM
pienestä bitotilkseBta» (?);.
Josi, että me. 1^4nfflie ^ j a n ;pie-nestä;;
ktflhtukMsta,, yks^iyiset
omistavat tarvikkeiden / iaotenn
Hyödykkeitä ^ tf ^ 2 ^ ^ - toJntusta
varten, vaan my^tiil^Jlh'Ärplittoja varten.
Meillä on liij^iii^tu^toa fientSh-en
kun "kapltalistienTfdh^
Ilen tämä sodan «£airwfc8ena ~
tehnyt kuperkeikhh.'' ^^^d^Aiäma
nykyisjfä jäijesteljraää puolustavat
: 'raasit elivät saa yälihpitämättomin'
äkään imyaihtojentejdjää muuttamaan
Jjäsityksiään, varsinkin niitä
miehiäTa naieih, jotka tänä päivänä
kävelevät työttöminä kaduilla ja kuilla
samälfe kertaa kun kaupat ja
arastohupneet ovat täynnä kasaantuneita
hydykkeitä.
Näniät samat, henkilöt, sellaiset
kuin Albert Thomas, »Bianskasta, ja
Barnes, Englannista, yhdessä , Amsterdamin
keltaisen ämmattijärjestö-jenrinternationslen
virkailijain kahs-
Näraät tpsisfikat tekivät uuden
ammatti- ja teollisuusjärjestöjen i n -
ternationalen perustamisen väittä-mättomäksi
— Internationalen' mikä
perttstau luoklcatBUtelune ja mikä
on aina valveilla ja valmis avustamaan
mitä hyvänsä siihen kuuluvaa
ryhmää, jota vastaan hyökätään tai
jotka 'huomaavat joutuneensa ahdin
koon. .Be tulee ; sulattamaan tähän
asti jalcäUtuneet vallankumoukselliset
uniöt yhdelsi kokonaisuudeksi. Noin
14 miljooniia työläistä on nyt edustettuna
4ÖÖ edustajan kir.tta mail-nian
'^h^imäiesää todellisessa teolli-suusumoiden
kon^essissa.
Sen toimintaÄytyy blVa k>skitetty.
Kapitälismiia "vastaan ei voida hyökätä
menestylcsellise&ti, ellemifte me
toimi > ylitenaisesti. Uuaes»a inter.
nätiaaa1eii«& ttaytyy v«täa ylM {(uria.
. Anihiattipnioiäeh •«
epäöhrii^toi töydellisesti sentähden
että siflä ei ofliit ohjelniaa, jonka pe
rusteellä öTisi voitu' tolihla kriisin
tiilien ja sentähdehvkun sHlä oli pel-kuriraaiset
johtajat.;
"Missä h'yvänsä" tyiöläiset 'saavuttavat
työmaakontrpllin tehtaissa, tay^
ty heidän muodostaa Icomitea. Näiden
komitean tulee kieltäytyä kaikesta
yhteistoiminnasta työnantajien
kekMmien Samantapaisten laitosten
kanssa,: sellaisten: kuin esiri). n. k.
'Whitleyn järjestelmä on, jota parhaillaan
sovitetaan käytäntöön monissa
tehtaissa. On tosi •että vallas-saölevan
luokan käsistä on' saatava
valta -pois mutti se Hyttää väkir
valtaa puoinstaissaan, Icuten fascistit
Italiassa, orgechit Salcsassä ja kai-kellaiset
. yalkofaaTtilaisjärjestöt
muissa maissa, joita «i tässä voi luet
e t a . ' / - : / - ; - . •;•;•.• ,
Tämän voiman .vähentämiseksi on
tarpeellista saada niin paljon kuin
mahdollista työväenluokan järjestöjä
ymmärtämään'yhteiskunnallisia toimintamuotoja
ennenkuin ' lopullinen
yhtenotto tulee, "Uuden liikkeen tulee
varustautua työväestön diktatuu-r;
in, sillä kuten TWW on aina sanonut,
«ne jotka kontrolleeraa;vat taloudellisesti
kontroHeraavat myöskin
poliittisesti». Tämä on tosiasia, jota
ei kukaan, joka ajattelee tieteellisesti,
voi kieltää.;
Työväenluolca"[la näin ollen täytyy
olla edessään .kuva Iceskitetyssä työväenluokan
hallituksesta, joka antaa
määräyksiä joilla jäljestetään kansan
toimintaa, laatien lakeja, jotka sanovat:
«Joka ei työtä tee, ei hänen
syömäänkään pidä», pitäen porvareita
työläisten määräysvallan piirissä —
tämä bn työläisvaltion diktatuuria
Tämä, kaikesta päättäpn, tulee olemaan
uuden intemationalen toimintaohje.
IWW liitolla on; olemassa ' sen
jllrjestämät kaupunkien keskusneU-vostot,
jotka kapitalistisen järjestelmän
vallitessa levittävät kirjallisuutta
ja. tekevät propagandatyötä alueil
laan. Ne' ovat yhteiskunnallisia orgaaneja,
joiden kantta tehdään keskitettyä
työtä ja jotka toimivat kor
konaan erillään .' ieoTlisuusunioiden
paikallisosastoista. Siitä huolimatta,
kaupunkien, keskusneurostot saavat
edustajansa näistä teollisuusunioiclen
osastoista.
Laajennettajfoon tätä ajatusta pidemmälle
ja me haomaaEune tulleemme
työväenliikkeen poliittiselle
puolelle — iiurinalliselle puolelle, e-rillään
suoranaisesta tuotannosta teollisuuksissa.
ksytettäviksi tySHistovcriamme vss.»
taan «ekä kotinmssa «ttä ulkomailla.
Keskustoimiston kautta saamme
me tietoja muiden maiden työläisten
toiminnaMa ja saavutammp tietoja
jotka tulevat meidät liittämään yhteen.
Tähän asti me olemme harhailleet
pimeydessä samalla kertaa
kun tuhansia tovereitamme,. on ammuttu
ja heitetty kapitalistien vankiloihin
kitunjaan sekä kotimaassa
että muissa maissa.
Ammatti' ja Teollisuusunioiden Internationale
on työläisten korkein
neuvosto taloudellisella alalla. Se ei
enempää kuin I.W.W. liittokaan
tunnusta minkäänlaista kansallisuusrajoja,
ei väri- eikä rotueroayaisuuk-sia,
ei minkäänlaista jakavaa rajaa
idän eikä lännen välillä. Voimalcas
luokkaunionismi on sen tunnussana,
työläisten yapauttabinen, tuotantolaitosten
j a maan saattaminen työtätekevän;
luokan käsiin sen päämäärä.
Keskittäkäämme maailman unionistien'
toiminta' ja me kukistamme tämän
epäinhimillisen järjestelmän. ,
Tehiäämme, kuten venäläiset työ-läistoverimme
ovat tehneet — lopettakaamme
porvarien; riistomahdolli-
6uudet.'Tunti«ssatnmeitsenime vapaaksi
me voimme toimia ennpn kuulumattomalla
innplla. Kaikenlainen
prpstitutsioni tulee häviämään maailmasta;
'Syntyy entistä päättäväisempi
ihmiskunlii, jota ei voida ostaa
puurokupilla; lapset tulevat saamaan-paremman
kasvatuksen ja palkkioksi
solidarisuudestaan, liittymällä Ammatti-
ja Teollisiuusunioideh K a n
sainväliseen Neuvostoon,; saavat työläiset
onnellisemman kodin ja parem'
mat olosuhteet.
North Brahch, Ont.
Osa?ton kokouksessa SI päivä heinäkuuta,
päätettiin panna kirjeenvaihto
ja osoiteilmoitus Vapauleon,
vnosiilmoltuksena, siten avustaaksem-me
järjestön lehteä. Tilitettiin kesäjuhla
tulot j a menot 17 ja 24 päiviltä,
sateinen ilma häiritsi kesäjuhlamr
me 17 päivänä niin päätettiin jnhlia
24 päivä, sinäkin päivänä satoi, mutta
siitä huolimatta tulot juhlista oli
toista sataa ja menopuoli oli pieni
kuin kaikki kahvileivokset ja osa kermaa
ja maitoa saatiin ilmaiseksi jäseniltä
ja asiaamme innostuneilta
paikkakuntalaisilta.
Kiitos hiilien kaupunkllaisillen ja
ulkokohtrilaisillen, jotka sateen la
massa pistäytyvät juhlissamme, o
mankylän väestö oli juhlissamme kum
panakin päivänä niin tarkkaan, että
komie perhettä, imustpsmaisessa ku
möusihnossaan; pysyi ^pis.
Ägitatsipnityön jäljestäminen paik
kakunnalla ja koko alueella, oli keskustelun
alaisena. Alueeseen nähden
ei vielä tehty mitään alu8tuksia''kuin
aluetoimikunta ei ole vielä ilmaissut
virallista toimintaansa, mutta paik'
kakuntaan nähden päätettiin' alkqa
pitämähfi keskustelu-ja väittely kokouksia.
Ensimäinen väittely-ja kes-kustelukokons
on syyskuunneljäs
päivä, se on sonuntai, jos-koulun j
tokuntaei anna huonetta hiin .Vitt
kokopnnu:&an tov. Selkämaan asunnolla,
kokous alkaa kello 8 illalla,
Sanna Kannasto alustaa keskustelu
kysymyljsen aineesta «Mitä Unionism
nyt on ja miksi sen pitää tulla ennen'
kö se tulee todella kumoukesllisek'
ii. ,f ^. <jC ^
,Nu2a-Tone
mm i^fäifjif iun, iijiifdi.
illSlillillMlMSIl
^Kon olette menettäneet terveytenne, kun aja-,
taksenne tylsistyy j a roumiinvoimanne heikkenee,
kuo olette. turhsankMttoneetpsrentAtttoa kllbottueAlDritta Ja
iuumaavUU l&äkkelUa. niin koetuk&a Ku^-a-Tonea. sSiöia ,
olette ibmeeksenna tioomaava, miten pian tutanette itsenne
uud«k*i ibmistksit YhdektlinlcynrocRettÄ osa& kBik{«t« iiunis-xuDiun
vaivoista, kuten baooo ruokalialu. ruuaniolatus, vatsa-luuuu
Ja torpatva vatsa, kova vatsa, nuiksauudit, reumaattiset
eäryt, pBänkivtstys, • hermotaudit, ellnvcfmcn puute, hermostu-
Beisuu» Ja unettomuus. Johtuvat Hermo-Yolman puutteesta, hei*
kosta, vestmfilsesta verestä Ja huonosta vereakierrosta.
Jokaisen elimen. Jokaisen ruumiintoiminnan tchokkBisOus riippuu
Herm(>.VoimB8ta. Hermo-Voima on vatsan, maksBri, mumUoisten
Ja sqpUston, sydämen lyCnAin j a verenliiUrron toimeenpaneva voi'
ma., Nuira-Tono on parhain npt» hermoille sekft fyyslUisestl rop
;efis' . kahd • -
on
peutuneelle. MikslT Siksi etUl se on yhdistelm.a kahdeksasta t&r
Ja sqpHston, sydämen lyCnAin j a verenliiUrron toimeenpuicva voi.
rhaJn
- _.k8l et ,
iBtÄ luovasta aineesta, Jolto parhaat IKfikSrit suosittelevat. Ja
siinK c;l!{fiseD runsaasti rautaa j a fosfortar-ravintoa verellä,
JOcrmoUfe. . ... •
Muca-Tona )tane« makean toimintaan, tp^ suoliston kuntoon,
titia ett& ne lUkknvat eaunDSllIsestL 60 . eloiltaa munuaiset,
poistaa myrkylliset liika-aineet. E i eni&n kaasua eikä turvotusta, .
ei pahanhajuista henKttystft e i k i tahnaista kicltfil E i enlfin kipua Ja
sarkyät Nuca-Tone antaa Ihmeellisen ruokahalun, byvSn muansula»
tuksen, lujat hermot j a slkeSn, voimistavan unen. Nuga-Tone rikas,
tottaa veren, parantaa verenkierron, antaa terveyden punan kasvoille
iv*
S e e o sokerilla piUllystettyl. hy.vSomakuista j a heljppo» paattia. Koettakaa oitfi, ja t«
tulette eslttSm&ln s i t l tuttavllienhekln. v ' • c^.: 'V^^^^-^^ ;
. MEIDÄN EHDOTON T A K U U M I H E I Nusa-ToQsn t t i n l a e a y l t s l ($14)0) ddlorl p u l lolta.
Jokcdnea pullo etsHlOiä vMekfilnliyiiuBeatB ( S O ) ' p l D ^ dekeoalsen^kuukaudca'''
tarpeen. MvJrdSkn k u t i |mtl«v k u u ^ buukoudraitam^^
Nauttikaa Nuta-TeBea kokSKymmentit (20) ipSlviiS, l a cUstta <^,tyytyvSln«i-tulokisito,
palauttakaa l&tdUi olevat loattkoa kanssa msille, n lm me Uihetilmrae raboaa» heti to»
koitin. Te ette hSvitt ecattUtkii&n. Mo pldKmme vahiafoa, . ' . .
• • i l lUVTTAKM T m K U P O N m T I U T E S S j^
National Laboratory, Fin.' 30---1018 So. Waba8hVAye.,;C^^^ -III.
Herrat^^]:^etan t&ssii k i r j e e s s ä . . . . . . ' . jolia' lUiett£k&B n i n o l l e ^ . p u l k a
:«oga«Tonea. . . . • ..• v
X^iOlt a.a • e e ^ e a e e e a t e » i e « t i a a a s i « • ( • • « « • e i «eaa
^ I ^ \ ^ %
E A I U i a numero tfthi R, F» D. « . . . . . e a , . . a M . o V ' e r . v « « r v v^^f^^
AftUpU&Icle e a •« «•.•e « • a« «e •••«•« tV tt • • a VfiJtlOe'• # t • • * >• • V«t'igOv
• -.' ''f
:';-\-V'-^NÄEN^V^
Box 1028 : Sudbury; Ont. , IT^
Suosittelee-^hyviksi tunnettuja virvoitusjuomlaan. Kaikdlaiaia htt*
lihöppoisia juomia, raittiusolutta j a pörtteria. Chewing Giiralai
: Chocolate y.m. Gändiä aina varastossa. ''•'•^ y:''^:'•:'}'':>'
Te^mmb myös huonekaluj-eh j a muiden tiävaroiden muuttoa tro-
M i a . :A•••'-•-.••^^:^:v•::•:;,:•JW;-^
ti
f"
><ii
SI.
4
Valtiovalta ja unionisnii.
Ammatti.^ ja teollisuusunioiden
kongressi ei voi sulkea silmiään ja
sokeasti kieltää valtiovallan olemassaoloa,
kuten jotkut yksilöt Amerikan
työväenliikkeessä halusivat meidän
tekevän. Sen (Teollisuus- ja Am-mattijärjeirtöjen
Intemationalen) täy
tyy-varustautua kaikkien tapahtumien
-varalta. KapitalistilUokan suh-tautnniinen
Englannisisa hiilenkaiva-jien
Jakon aikana^ oli mainio näyte
siitä mitä aikoo tehdä: sen ensi-mäiseiiä
;ajatukiBena oli armeijan so
takannade asettan^inen, antamalla
julistuksen laivaston ja maa-armiei-jan
- as^stautumiseen. Sotalaivoja
j^hetottn l^eenkaupalla kaikkiin; tär
keimpiin eatamiin kostamaan horjuvan
riistäjälaolcan puolesta niille, j o t
ka tukaJsirat epäillä sen kontrollivaltaa;-,••^
^
Tämän nuoren luokkatietoisen y n -
temationalen tehtävänä on vastustaa
caikkea tätä — sotaa mitä'hyvänsä
työväenluokan osaa kohtaan" täytyy
vastustaa lakoilla. Jos sota julistetaan
kahden kapitalistisen maah v ^
ille, täytyy vastauksen olla: Yleis-lakko!
Kuljetustyöläisten täytyy valmistautua
kieltäytymään käsittelemästä
ampumatarpeita ja aseita, jotka'ovat
, tarkoitettu lähetettäviksi
Kaikkia paikkalcuntamme unio
kiihkoilijoita vaaditaan tulema'an
väittely kokoukseen, (ulkokyläiäiset
tervetulleita) jos ne ei tule niin meil
le vamenee se asia, että tinionismia
pidetään vaan sinä ratsuna, jonka
selässä ratsastetaan, ja voi olla ulkona
köyhälistön kumousliikkeestä. Nyt
on pitkä aika tutkia unionismin syntyä
ja kehitystä Canadassa (Canadan
unionismin historia alkaa varsinaisesti
vuotiestä 1827) ja muissa
maissa, kuin on ensin lukenut ja tutkinut
(jotaih muutakin kuin industr
rialista edellämainittuja hiin' sitten
on helppo . käsittää että* vasta köyhälistön
hallinnan alaisena union peri
aatteet toteutuu, se on työläiset kyke
nee määrittelemään j a omistamaan
työnsä tulokset.
North Branchin osaston kokoukset
pidetään jokaisen kutin kolmas sun
nuntai, ensimäinen kokous on elokuun
18 päivä tovi Widgrenin asiin-nolla
kello 2 päivänä. — — ?
|Ji|iiiiiiiiiiiii(iiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiHin
i niinikään "vielä § 'V'"V^'?
linkerrpin • täriteäv: 55 /-' ''«^KiÄI
!. •\Tilatkaa:Jteei:.'s^-^lpi«o'^^f^J^Jii
i kirjallisutolisää S ^ ' ••;Jfi^jjl
Muutamia tämän Vuoden Vapun numeroita on hiinikään^vielä^^ >^
s myymättä. Vappu on erinpmainen julkaisu ja moninkerroin
s lukea vielä nytkin vaikkakin Vappu onkin j o ohitse.
S lenne kappale, että ette jäisi ilman tuota arvpkasta
5/ tänä vuotena. Hinta 90c.^^^^^^^^ ^^^/> . ; _
5 • Seuraavia kirjoja niinikään pitäisi jokaisen aikansa tasolla olevTO S
s toverin hankkia: "•''^'''^-^
= PENIKKA TAUTI, kirj. N. Lenin, ..
= MAAIMAN VALLANKUMOUS
5 NAL, kirj, G. Sinovjev .......
= RANSKAN KANSALAISSOTA,
s KÖYHÄLISTÖN DIKTATUURI
5 KYMMENEN SOKEAA JOHTAJAA.
ÄIDINKIELEN QPPIKIRJA. kirj. E. N . Setälä
Kaikkia näitä'kirjoja voidaan tilata oaotteella: ieet«ls(«««M******' '
1 Box 6a SUDBURY, ONT. 1 '
iiiiiiriHniriiiKnniiiiiiiimiifiuiiis ^
- I
Tarkastakaa'seuraavia hintoja;
Harvest Queen jauhot ...i..,..,,,,„..,...;i,...;;.,.,,,,..,..,..,l,,|5.8g;t^^
Five Roses jauhot .,..,„.. ., .»;..;;...;,„.,.....;... 0.85; tynhöii
Rolled Oats 1.2O^Z0lb.:
Nisut ,.,„ . . . . . . . , . . . . . i „ „ . „ . , v , . „ „ . , , . , . „ „ . „M 4,90-—tOO Ib.
^ o r t s i t .,..,,.,..,,.;..„ ........^J........,..„,....^.,^^,^^^^ Sr?" . •"• • • V • • ' • • • • • • • • • • • • " < » " . . . . . < . . . . . . . . ; . . . M . . . . . . i . . . ; . . vi2.1S säkki;
Viheriä kahvi 2Sc, 30c/3Scr40c ja 4Sc^^I^
' Ohraryynit 8c Ib,, Pavut 8ff Ib,, Peas 8c ib., Primes 1 2 ^ , 15, 25c Ib.
R i i s i t i 2 % , i ^ 20c'ib. •,, •^v:;:'-
KANNATTAKAA OMAA UIKETTÄNNE ;
:; -. , ,•" o?..'i
Vapaudessa ilmoitta'
jtaj^^^ V
Lehteen aijotut ilmptukset pitää
olla kpnttorissamme seuiraaVasti:
Tiistain lehteen viimeistään kello
12 lauantaina.
Torstain lehteeii^limeistään kello
12 tiistaina. ' ;
Lauantain lehteen viimeistään kel-o
12 torstaina.
Osastojen ja yleensä kaikkien i l -
mottajiemme on parasta ottaa yllä^
levän huomioonsa. Myöhäset flmo-tukset
vaikuttavat helposti lehtemme
myöhästymisen ja siksi niitä on valettava.,
^iiniiiiiiiifiiniuiniiHiiiimiiiiiiiriiiiiii
^^^^^^^^^^^ M
Kaikkea ruokatavaraa saatavana j a lähetetään tilausten mukaani ^
Nopea j a huolellinen tilausten suoritus.
^^^^^^
s 513 SInpMB St. Pulwliii Fort William, Ont. i ' p ,
äiiiiiniiiiiHiiiiiiiiimiiiHHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiii^^
Esitetään
B E A W L M E N H A ^ P ^
Suurta huomiota osakseen saanut ^6-näytä:siheri kappale: 1
Kappale alkaa kello 8.30. SisäSnpä
Loppu yötä tanssitaan.
HUOM.!*PitempimatkaiEet saavat olla haalilla aamuun asti ja yksityi^sk^
perheissäkin voi saada tilaa.
Ssy 40c.
isissa '
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 16, 1921 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1921-08-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus210816 |
Description
| Title | 1921-08-16-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
ajri, j.,!" 4
skairin Vort AYiJjufiJn Ja hoites Saon&lgista osastoa
an
Cor. B a y i U s o D j a St.
lääkkeitä saatavana. — PostJtilauiset täytetään.
Inien, ThosssieJi, Longsetien, Sem»
jtjea y, ra. tsantuniBkselliEten joilta,
jitn Msistä.
Gompers ja hänen kannattajansa
sa, pettivät Saksan työläisiä marras,
kuussa 1918 ja jok» kerla sodan lop
pumisen jälkeen kon työläiset ovat
telineet vapautanjisyritykMä. Hiljat-sanovat:
«SJeillä Amerikassa €i ole tain pettivät be Englannin hiilen
mitään tekemistä Eurppan työläisten {kaivajia ja' nyt «V€ljesjärje£töjen>
kanssa. Me tölemme hyvin toimeen virkailijat Yhdysvalloissa valmirtau-ilraan
heidän apuaan. Sle emme ha» tuvat pettämään rautatietyoläisjä, ea
Uiasesti. Vastavallan
•astaan ei ilmennyt
i-aan oli ratkisevana
1 etuja tarkotuksen-muutaroia
kuvaavia
1 äiti oli varastanut
vaatteita nälkäisille
t vapautettiin ja yel-imaan
hänelle toimi
puhemiehistö määräsi
komissareja toimitta-autetuiDe.
'
tioTlise^ jutussa oli
työläisnainen, punse-ai/
ankaramman l a n -
pörvarilliset.
aikana toimensa me-rkaiiija
oli pitkän ha-saaAut
työtä 40 krnn
älk Kun a l l a ei
htii hän vajiaBteen
tiin ja työnantaja SBii
ä jos häniräelä niak'^|
ija, saa hän anaksiBm'
sen. ,
issa esiintyvästä •oppi-lijain
riistosta aangäis
lestareita. • Jos oppi-
, meni heidän «siansa
jistoimea HateKävak
n, että Tang^tuB- jä
Imä on. -yanhEritunut,
komissariaatti ehdotuk
hoidon TiBi&tBmisek^^
lopettaa irolemanran-^
tcotuTcseton Trarikilaki-ja
puolen kuulauden
i Butepesfin tribu-an
^ henltilöä, joista
inknmonteellifita ja 2.
aa. Vankiloissa 'tehtiin
dettiin Tneiitoja, 'annet
a järjestettiin .töitä,
tnomittiin 'yleisiin töi-
, oli järje^ä iyosiirto-aille
tnomittiin isakko-äen
menetyksiä. Prole-
.istun' -paTOolIifiten oi-ityksellä,
jolta nierkitsi
1 neuvostotdimirn. Näir
eksivät tuomioistuimet
ikkumenetelmiä, . joi-jantapaisia
autettiin hy
imään fenssaihmisten
rokasta työtä t e k i k r i -
institmrtfj, joksi, psy-
3s laajennettiin.' Täinä:
fikoFisiraaen tufkimus-fseen
TilkcQaisten sano-vaihtäjain
jakamatto-ksen.
^önä oli "knmaustuo-ennestään
fhreillä ole-likvidoinräen.
Siinä
jeriaatetta, että jos oli
i, josta nyfkm rangais-
.-, . elintarverikTfomus,
tm.s.), niin sen 'käsit-n.
Jos taas jtfttu joh-sen
järjestelmän" eri-tka
jo oli poistetfcu> sai
rityiset oikeudehoBBstot
uristien aTOlla -näitä
järjestelmältä irerin-i
vyyhtejä. rniaen jou-
2,500 knnnianloiikkaus-ntettiin
siten, että iäik,
äet kutsuttiin kokoon oi'
alle. Senaatin presi-i
lie puheen,' jossa seTitti!
oloja ja kehotti riita
aan pois vanhat vihat.;
1 tapahtuikin. Vain: TS:^
uomioiatuimelle. •—.Kn-loppupuolella
alettn a i -
stieteellinen käsittely
tettu, oh mefitans epä-inhimillineh j u l
muus, jonka ehdottomasti tuomits
e n . ! . C " . ' " ' ' • ^
•m» - •
limsaiiivälmeii luokka-ui^
nismi
lua olla minkäänlaisessa kanssakäymi
sessä Europan bolshevikkien kanssa»
j . n. e. IWW.liitto ei usko tähän.
Me tiedämme, että jos Europan
työläiset kärsivät, on sillä välitön
vaikutus Amerikan työläisten oloi
hin. Näinollen me lupaamme olla solidaarisia
koko simlman työväneluo-kalle.
K i r j . George f a r d y;
'yiläolevaUa otsikolla kirjottaa TW-j
^vii viimevuotinen: sihteeri George
Bardy Industrial Pioneer JnTkaisus-'
sa, joka on niainitnn luton, viTailirien
! lehti. • Hardy o l i ^ I ^ ^stajanä
3eHiirifssä pidetyssä ra
inioitten henyottelnkonferenBSBsa
män vuoden alassa, ^moii) 'Icävi hän
aina Venäjällä astiV jossa Mhtutustui
europalaUee%1yöväen vallahkumouk^
selliseeriJliikke^seen.
Kapitalismin'yhä pijjemmalle'kehittyvä'
rappeutuminen on saattanut
Ämisrikan työtätekevän 3n'okan tietoiseksi
äitä, ettei se VOI säilyttää
teisiä .etujaan ellei IjyOTaestö
koko maailmaa käsittävän iuökkatÖi-tpinnan
pohjalla. Tämä luonnollisestikin
vetää meidän huDmiotamme parhaillaan
"MoskprasOT, Ibolla 6^^^
Ammatti- jS; TeoTlismisnhioide^^ kansainväliseen
kongresäin,.; sillä siellä
meillä on muodostamassa kansainvälinen
luökkaunio. ..
•, Mäilman TeoTliEoustyoläisten' järjestö
—".rrov^. —
tehtäväni kuusitoista vuotta sittien^
Sen tehtävänä oli aikaansaada taloudellisella
alalla työläisten -järjestö,
jonka aVuHa lieistä keHitetään luok-katietoisia.
' •
Asteettaan javoiinalkaasti me olemme
täyttäneet ikrftsurraiksemme;. aina
muuttaen takfiikkaa.lnme ja- ohjelmaamme
sen imikaan ^uin muutokset
työläisraailmassa ja Itsessään kapitalistisesi
JOTJestelmassä ovat vaatineet.
Ta,niän', ohjelmamme mukaan
me - Mefimnre « t o Moskovan
kongressnnlcln. l^e haluamme
yhdistyä,;Iraten usTcomme, voimat
kaampaan kansainväliseen järjestöön
mitä on' Icoskaan TÖeläijerustettu- taloudellisella
taisteltrareehalla. Se on
meidän ^ämääiäntme, niihin me py-rimniie.'
:,
moin kuin United Mine Workers jär-jeston
virkakunta petturimaisesti
saattoi härioön 'biilenkaivajai v.
1919. ;
Uusi InteroatlooBle.
: Itsenäiset .liiiiot.
ikumouksellisten aktii-minen
pakotti asetta-
)ikeuksia. Niitä'nimitti
äto ja sota-alueella ar-
• Näiden kolmen jäse-inen
päätös tarvittiin
nioon. Käsittely pU j ul
Instus pakollinen, kent-esimieheksi
/nimitettfin
ely ja häneen kohdistui
imoukseHisten raivo^ se-panettelu.
Rakos ker.
ei suinkaan ollut se ve-jölmjiri,
joksi hänet oh
än OK hintelä sanoinaleh
wkarti lapsia. Hänen sii
poheegsaan leimusi tuli-
1. Vakanmus oli hänessä
vihankin VÄllaHkumouk-
Ja vastavallankumonksd
aan toimi hän päättäväs
'Tiossa «siintyneen Jänsi-vastakumouksen
aikana
en johtamansa oöteus
tohenkilöä kuolemaan.
Jntnt kidutuksista ovat
^ 24 P/lausui tän:
''astakumous elää;
fenki yhtä vähän kuin
»».'^ paljon tahansa kaa
'a. se pannaan sodan t i -
vastakumous on voi-
I.W.W.-liitto d ole suinkaan sokea
sille seikalle, että on 'tarpeellista
perustaa läheiBeinpi •yhteistoiminta
niiden mpriieii itsenäisten unioiden
kesken, imtä PohjoiSTAnrerikässa on
täfiä haavaa olemiassa.i-Ue emme ole
tyytyväisiä, niihin saavntuksiin mita
on "saavutettu viimeisen kymmeneh
vuoden knlnessa ja' siitspä .johtuukin
se, että me haluamme saavuttaa täydellisen
yhteenliittymisen. Minkäänlaista
toivoa ei ole ^ ä , että A;F. o
{..-liitto tekisi- virallisesti mitään työ
Iäisten ^jyväksi. Liiton Johterjat tule
vat edelleenkin, olemaan työläisten rasituksena;
mutta sen rfja^n meillä on
toivoa liiton jäsenistöstä. ;.
Meidän pääasiallisin haliAnme on
saada yhdistettyä kaikki'ne "kapinoimat
ainekset, jotka ovat eronneet van
hoista ämmattiunioista. On olemassa
seitsemän tai. k a h d e ^ n itseiräistä
järjestöä, jotka, jos ne saadaan H t -
tymäkn yhteen, olisivat mahtava telci-jä
^järjesteittäessä suuria järjesfymät-tönjiä
työläisjoukkoja. Suurta osaa
tästä joukosta ei voida koskaan saada
liittymään A.P. of K - l i i t b o n .
B^lcentamalla yhtenäisen vallankn-motflcs^
llisen .union jonka; yksiU'
omaisena päämääränä on kapitalistisen
jäi^estelniän kukistaminen ja joka;
on hraodostettu monista itsenäisistä
unitÖBta - r nie olemme valmiit
kohtaamann minkälaisen kriisin'.' hy-
•vähsä; oiud snrkuteltovaa jos yksi
kaän häistä iteenäisistätuiioista^^^^^f^^
tjisi kanhättamaÄn-mädä^^
mattinijioideh po^lälkkaa. '
Tämä ei taricöta stä, että me vas-tji^
taisimme vällanlcnmoukse^isten
ryhmien pejrostann^ ammattiunioi
hin. 'Tosiasia oh, että me uskomme,
että palkkajärjestelmän poistamista
suosivia i a olevia oloja vastaan tyy-
^Tnättönriä ;oppeja on levitettävä
kaikkih tyiöläisten järjestoihin.^^
läpä me uskomme sonkin että järjestyneiden
-menettelytapojen tidisi
oBa määrJSvinä niissä ryhmissä,: jot-
Ica tällaisia ojipeja levittävät. Erikoisesti
me uskomme siihen yleisenä
kofko mailman käsittävänä menettelytapana
"'sentähden^ että Englannissa,
Ranskassa,;. S a k ^ s a ja muissa maissa
kuuluu suuria työläisjoukkoja am-mattiuniöihin.
Työläisten kohtalo
täytyy ottaa poJ5Gomper3in, liC^e-
• JirJeslS "ja smihttdti tilsntre.
Me näemme -ne taloudelliset syyt,
mifkä johtivat siihen, että Yhdysvaltain
armeija otti osaa mailmanso-taan.
Kapithlistfluokan täytyi pelastaa
ne miljoonat, mitkä öli lainattu:
liittolafemaiHin. "Yhteiskunnallinen ti-;
lanne johti "Yhdysvaltain rahamiehet
j a teollisuusparoonit kamppailuun,
mfl^ on sittepimin puristafltit heidät
: ta^delliseisti — taloudellisia j a elä-mänopiUiiia'lakeja
ei'käynyt väista-noinen.—-
että se jää olemaan, joilla:
siihen ön suurimmat edellytykset;
heikoimmat aina sortuvat. •
Samat lait pitävät paikkansa "i^o-i
väenluökan järjestöihinkin nähden.
Ne vaativat, taataksemme "ialoudelli--
sen värniuuden ja säilyttääksemme;
olemassaolomme, että meidän täytyy,
tulla määrääväksi; luokaksK
me tehdä täniäh ainoa^tean ^rakenta-:
mälla' liiklEeemme känsaihvä^
iiöhjallei IWVV-liittö ^etää^^^
sota on jättänyt jälkeensä; hävitystä
Europassa; me tiedämme, että iaksl
kolmannesta mailman työläisistä' on
ästeettain vaipuniassa nälkälmoie-maah
kapitalisihin raut^iten puristäk
sen alaisena; me näeinme j a tunnemme
sen ylisimiljoonaisessä' Amerikan
työttömät laumassa. Me tiedämme
että minkäänlainen parannus 6i ;ole
mahdollinen nykyisen järjifBtelinän
vallitessa, sillä samaljaineh tilanne
vallitsee kaikissa kapitalistisissa mais
samailmassa, joskin erilaseillaan.
Soilakin päivänä Euiropan työläiset
ryhtyvät toimiihaan ja Amerikan tyo
väestön asema asteettaih huononee,
jos he jatkavat välinpitämättömyyttään.
Tehiaita tullaan sulkemaan, sll
lä kapitalistit kieltäytyväts pitämästä
niitä käynnissä antaakseen tuoteita
vallankumoukselliselle Europalle. Nyt
jo he kieltäytyvät käymästä kauppaa'
Venäjän kanssa, joka taistelee.vallan
kumouksellista taistelua yksinään.
IWW-liitto suhtautuu , Amerikan
ämmättiunioihin samalla tavalla
kuin kansainväliset ammatti-, ja teOl-lisuusuhiot^
uhtsjituyat Amsterdamin
keltaiseen «Internation aleen». . - Me
jatkamme AF of L-liiton ulkopuolella
itsenäisten .unioiden kokoamista
ja yhtenliittymistä sikäli kuin
hajaannus vanhoissa unioissa alkaa.;
Se n.k. - ammattijärjestöjen Ihterna-tibnale,
'jonka"-johtajana' on ollut J . H .
Thomas —• sanih ,mies, 'ipka petti
Englannin työväestöä hiljattain tapah
tuneessa hiilenkaivajain lakossa ---
hajaantui V. 1914. Legien Saksassa
yritti käyttää sitä välineenä Keski-
Europan. valtoj. tukemisessa. *rämän
johdosta liittolaismaiden - työväestön
fakiirit protesteerasivat ja liittyivät
yhteen omien maidensa yerenhimois-'
ten ^ riistäjien kanssa. Näin me näemme
kansainvälisiä työläisten pettä
jiä — pettäjät olivat juuri niitä, joil
l e . työväestö oli uskonut, liikkeensä
johdon.
Taantumukselliset^ liikkeet. .
Sitten mäilmansodan .loppumisen
ei -vällassaöleva" hiökka, öle silinkaan
vitkastellut käyttäessään; hyväkseen
jokaista tilaisuutta saadakseen näi-'
den sosialistipetturien kannatuksen
puolelleen. Nämä kaksinaamaiset
ctyöväenjohtajat* ovat jfätkaneet su-;
rullisen osansa näyttelemistä, väittäen
edustavansa työläisiä; He otta
vat kansainliiton yhtieyteen perustetun
iansairivälisen työtöimiston öljy-
'tyitä iraikkflja; he kehöittavat työ-
Ssiä tySskentelemään nopeämmasti|
a jödernrpää työp. piienemm. palkoilla,^
fiytfäen -samoja fraaseja, kuin kapi-taKfitäflän
iSyttävät, että - r käyt-taakamme
ed^mainitun.J. H . Thomasin
mbntatapaa-^^^ emme
cärsi liikatnotannosta, - m h V HiJM
pienestä bitotilkseBta» (?);.
Josi, että me. 1^4nfflie ^ j a n ;pie-nestä;;
ktflhtukMsta,, yks^iyiset
omistavat tarvikkeiden / iaotenn
Hyödykkeitä ^ tf ^ 2 ^ ^ - toJntusta
varten, vaan my^tiil^Jlh'Ärplittoja varten.
Meillä on liij^iii^tu^toa fientSh-en
kun "kapltalistienTfdh^
Ilen tämä sodan «£airwfc8ena ~
tehnyt kuperkeikhh.'' ^^^d^Aiäma
nykyisjfä jäijesteljraää puolustavat
: 'raasit elivät saa yälihpitämättomin'
äkään imyaihtojentejdjää muuttamaan
Jjäsityksiään, varsinkin niitä
miehiäTa naieih, jotka tänä päivänä
kävelevät työttöminä kaduilla ja kuilla
samälfe kertaa kun kaupat ja
arastohupneet ovat täynnä kasaantuneita
hydykkeitä.
Näniät samat, henkilöt, sellaiset
kuin Albert Thomas, »Bianskasta, ja
Barnes, Englannista, yhdessä , Amsterdamin
keltaisen ämmattijärjestö-jenrinternationslen
virkailijain kahs-
Näraät tpsisfikat tekivät uuden
ammatti- ja teollisuusjärjestöjen i n -
ternationalen perustamisen väittä-mättomäksi
— Internationalen' mikä
perttstau luoklcatBUtelune ja mikä
on aina valveilla ja valmis avustamaan
mitä hyvänsä siihen kuuluvaa
ryhmää, jota vastaan hyökätään tai
jotka 'huomaavat joutuneensa ahdin
koon. .Be tulee ; sulattamaan tähän
asti jalcäUtuneet vallankumoukselliset
uniöt yhdelsi kokonaisuudeksi. Noin
14 miljooniia työläistä on nyt edustettuna
4ÖÖ edustajan kir.tta mail-nian
'^h^imäiesää todellisessa teolli-suusumoiden
kon^essissa.
Sen toimintaÄytyy blVa k>skitetty.
Kapitälismiia "vastaan ei voida hyökätä
menestylcsellise&ti, ellemifte me
toimi > ylitenaisesti. Uuaes»a inter.
nätiaaa1eii«& ttaytyy v«täa ylM {(uria.
. Anihiattipnioiäeh •«
epäöhrii^toi töydellisesti sentähden
että siflä ei ofliit ohjelniaa, jonka pe
rusteellä öTisi voitu' tolihla kriisin
tiilien ja sentähdehvkun sHlä oli pel-kuriraaiset
johtajat.;
"Missä h'yvänsä" tyiöläiset 'saavuttavat
työmaakontrpllin tehtaissa, tay^
ty heidän muodostaa Icomitea. Näiden
komitean tulee kieltäytyä kaikesta
yhteistoiminnasta työnantajien
kekMmien Samantapaisten laitosten
kanssa,: sellaisten: kuin esiri). n. k.
'Whitleyn järjestelmä on, jota parhaillaan
sovitetaan käytäntöön monissa
tehtaissa. On tosi •että vallas-saölevan
luokan käsistä on' saatava
valta -pois mutti se Hyttää väkir
valtaa puoinstaissaan, Icuten fascistit
Italiassa, orgechit Salcsassä ja kai-kellaiset
. yalkofaaTtilaisjärjestöt
muissa maissa, joita «i tässä voi luet
e t a . ' / - : / - ; - . •;•;•.• ,
Tämän voiman .vähentämiseksi on
tarpeellista saada niin paljon kuin
mahdollista työväenluokan järjestöjä
ymmärtämään'yhteiskunnallisia toimintamuotoja
ennenkuin ' lopullinen
yhtenotto tulee, "Uuden liikkeen tulee
varustautua työväestön diktatuu-r;
in, sillä kuten TWW on aina sanonut,
«ne jotka kontrolleeraa;vat taloudellisesti
kontroHeraavat myöskin
poliittisesti». Tämä on tosiasia, jota
ei kukaan, joka ajattelee tieteellisesti,
voi kieltää.;
Työväenluolca"[la näin ollen täytyy
olla edessään .kuva Iceskitetyssä työväenluokan
hallituksesta, joka antaa
määräyksiä joilla jäljestetään kansan
toimintaa, laatien lakeja, jotka sanovat:
«Joka ei työtä tee, ei hänen
syömäänkään pidä», pitäen porvareita
työläisten määräysvallan piirissä —
tämä bn työläisvaltion diktatuuria
Tämä, kaikesta päättäpn, tulee olemaan
uuden intemationalen toimintaohje.
IWW liitolla on; olemassa ' sen
jllrjestämät kaupunkien keskusneU-vostot,
jotka kapitalistisen järjestelmän
vallitessa levittävät kirjallisuutta
ja. tekevät propagandatyötä alueil
laan. Ne' ovat yhteiskunnallisia orgaaneja,
joiden kantta tehdään keskitettyä
työtä ja jotka toimivat kor
konaan erillään .' ieoTlisuusunioiden
paikallisosastoista. Siitä huolimatta,
kaupunkien, keskusneurostot saavat
edustajansa näistä teollisuusunioiclen
osastoista.
Laajennettajfoon tätä ajatusta pidemmälle
ja me haomaaEune tulleemme
työväenliikkeen poliittiselle
puolelle — iiurinalliselle puolelle, e-rillään
suoranaisesta tuotannosta teollisuuksissa.
ksytettäviksi tySHistovcriamme vss.»
taan «ekä kotinmssa «ttä ulkomailla.
Keskustoimiston kautta saamme
me tietoja muiden maiden työläisten
toiminnaMa ja saavutammp tietoja
jotka tulevat meidät liittämään yhteen.
Tähän asti me olemme harhailleet
pimeydessä samalla kertaa
kun tuhansia tovereitamme,. on ammuttu
ja heitetty kapitalistien vankiloihin
kitunjaan sekä kotimaassa
että muissa maissa.
Ammatti' ja Teollisuusunioiden Internationale
on työläisten korkein
neuvosto taloudellisella alalla. Se ei
enempää kuin I.W.W. liittokaan
tunnusta minkäänlaista kansallisuusrajoja,
ei väri- eikä rotueroayaisuuk-sia,
ei minkäänlaista jakavaa rajaa
idän eikä lännen välillä. Voimalcas
luokkaunionismi on sen tunnussana,
työläisten yapauttabinen, tuotantolaitosten
j a maan saattaminen työtätekevän;
luokan käsiin sen päämäärä.
Keskittäkäämme maailman unionistien'
toiminta' ja me kukistamme tämän
epäinhimillisen järjestelmän. ,
Tehiäämme, kuten venäläiset työ-läistoverimme
ovat tehneet — lopettakaamme
porvarien; riistomahdolli-
6uudet.'Tunti«ssatnmeitsenime vapaaksi
me voimme toimia ennpn kuulumattomalla
innplla. Kaikenlainen
prpstitutsioni tulee häviämään maailmasta;
'Syntyy entistä päättäväisempi
ihmiskunlii, jota ei voida ostaa
puurokupilla; lapset tulevat saamaan-paremman
kasvatuksen ja palkkioksi
solidarisuudestaan, liittymällä Ammatti-
ja Teollisiuusunioideh K a n
sainväliseen Neuvostoon,; saavat työläiset
onnellisemman kodin ja parem'
mat olosuhteet.
North Brahch, Ont.
Osa?ton kokouksessa SI päivä heinäkuuta,
päätettiin panna kirjeenvaihto
ja osoiteilmoitus Vapauleon,
vnosiilmoltuksena, siten avustaaksem-me
järjestön lehteä. Tilitettiin kesäjuhla
tulot j a menot 17 ja 24 päiviltä,
sateinen ilma häiritsi kesäjuhlamr
me 17 päivänä niin päätettiin jnhlia
24 päivä, sinäkin päivänä satoi, mutta
siitä huolimatta tulot juhlista oli
toista sataa ja menopuoli oli pieni
kuin kaikki kahvileivokset ja osa kermaa
ja maitoa saatiin ilmaiseksi jäseniltä
ja asiaamme innostuneilta
paikkakuntalaisilta.
Kiitos hiilien kaupunkllaisillen ja
ulkokohtrilaisillen, jotka sateen la
massa pistäytyvät juhlissamme, o
mankylän väestö oli juhlissamme kum
panakin päivänä niin tarkkaan, että
komie perhettä, imustpsmaisessa ku
möusihnossaan; pysyi ^pis.
Ägitatsipnityön jäljestäminen paik
kakunnalla ja koko alueella, oli keskustelun
alaisena. Alueeseen nähden
ei vielä tehty mitään alu8tuksia''kuin
aluetoimikunta ei ole vielä ilmaissut
virallista toimintaansa, mutta paik'
kakuntaan nähden päätettiin' alkqa
pitämähfi keskustelu-ja väittely kokouksia.
Ensimäinen väittely-ja kes-kustelukokons
on syyskuunneljäs
päivä, se on sonuntai, jos-koulun j
tokuntaei anna huonetta hiin .Vitt
kokopnnu:&an tov. Selkämaan asunnolla,
kokous alkaa kello 8 illalla,
Sanna Kannasto alustaa keskustelu
kysymyljsen aineesta «Mitä Unionism
nyt on ja miksi sen pitää tulla ennen'
kö se tulee todella kumoukesllisek'
ii. ,f ^. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-08-16-03
