Vapaus, May 19, 1930

              Sivu 2 l^laanantaina/tcjukok. 19 p:nä — Mon., May 19
V ^ A P A U S
25Ä
fcil«i«. Xl» flCMC
«a M a M k*
"TT-Poliitillisten
vankien kidutus
Jugoslavian vankiloissa on muo­dostunut
semmoiseksi kansainväli-äftfcsi
hSpeäjutuksi, etteivät porva-ri.
in.sfctkaan lehdet voi siitä enää
vaiifia. Niinpä julkaisee' Berliner
Tu/fiUluH huhtik. 29 p. "Silminnä­kijän"
seikkaperäisen kuvauksen
"Juj/o.-.Iavian diktatuurin hornan-kuiJu-^
ta Siinä kirjoUaja muun
uhfisa kertoo: • ,
'"VangiUujen £;äännöllinen kuu­lustelu
tapalMuu päiväni aikana,
mutta jos milloin j,pku noudetaan
kopistaan yöllä- kuulusteltavaksi,
niin se merkitsee, että hänet vie-
• ^ ' I dään kidutettavaksi.
tLMOTUSHDiNAT VAPAUDCSSAt i i-t^- i . i , • , i ,
/ M «tM auHoia t.fcf.äf aM rn^f^nr^m.iwilnai >'r|ii i i r i i r . iijjottifa» tnSfUtm iiikk—a-i Fviuuiuk»cl aiua tapatituvat po-yma(
«.iu«ite *iiMiav J . V v A U t i t e , l u k ^ ^ : i liisipiiäUikkci Bedekovilchin läs­näollessa,
erikuisissa äänen-läpäi-
««U. »M » U- t M . — Am0»^UltMMlim* tXJ» karu. l U » UkM tofM. — KSiumlau«U^
tmmtltm, 7S*. tb*
iapM* <• dw U M a d M i r t U i v u c d i u aMW tfc« r)as]«h »Myte te
Jugoslman pänMiyrmisiä . noifca tahaaza porranillstaniiy-en
: niahdciiisuuäct ja sinä niiteokla se
: v i i r : i . Osuu:;tcrlinin:a on fcauppalli-
_ _ . _ , r-että j2 siksi siinä on kasvatostyö-semättomissa
huoneissa. Vankie-n enemmän välttämätöntä kuin mH-r
murhat toimeenpannaan, kellarinsa. !iiiän muulla työräenliikkeen toimln-
Kidutusmenetelmät ovat monenS^i-ji^^ haaralla. Sille cn porvariHismis
set, vaihdellen kantapäiden pr,]t- jc-^päiväisessä toiminnassaan enem-tamisesta
kynttilällä käsivar.iVn seVoitustan tarjoilemassa ja
. turmelee sen kautta luokkaluontei-taj
sormien vääntämiseen sijoiltaa» .utelen, mikä työläisten osuustol-tai
katkomiseen. Kidutuksien aika-jr.innalie kuitenkin täytyy tunnustaa
na soitetaan gramofoonilla hil---!- kuuluvaksi.
ta säveliä, etteivät uhrien h u i i i ^ ! ^ Ja paitsi edeiläsanottua, on osuus-kuuluisi"
' • toimintaliikkeen • laajenemisellekin
, . Pu.h ufösa kahden ny'k y'i sessä o^iS' äs ^o'n^ ^vä- 'l^tt-äum'ä' ^tö-n*t' ?ä Tm- ^m^ 'h^yiv^inf kau-keusjutussa
syytetyn, • enti-:,. paiiiselta puolelta iuin myösMn sik-ever-
sti Begiteh in ja Marko H r j n i - « t t ä ss säilytetään ja yhä enem-lovitch'in
kohtalosta, kirjottaja t o i m i i n kehitetään työväen taisteluiden riston vastustavia toiminnan muoto-teaa:
jtuek.ti ja avuksi. Jos missään, niin' Jä osuufetoimiiit^mö . f t ^ e n . Ka^^
"Begitchiä pieksivät poliisipääl-!^»"" Canadassa on aatteellisen kas-jki^ta; nä^tä ja,^3<g_mgstakin_ky-likö
Bedekovitch ja Agramin ko-toimiöij^
en- papezikBris,.© taie fecs-kaan'
päaiymäsn aiscanuks^isa pe­rille,
että joskus tuonemRana alan
kirjoittelemaan, kunhan tässä opin
taiklca kjmhan se ja, se toimittaja
sieltä sörtyy pois. Aivan yksinker­tainen
työläineii voi örjoUtaa y k s i n ­valtaisista
ai^ip^^.iasi. kirjoittaa y k -
sinkertaisestL E ole tarpeellista pyr­kiä
sellaisiin laatiuanoihm. joissa
luullaan olevan Mrjoltuksen viehät-taväisyyden
salaisuus. Helpostihan
voisi jokaiselta paikkakunnalta a l ­kaa
kirjoittelemaan: xoiksikä olette
perustaneet osuuskq,U]^, mitä vai­keuksia,
teillä on siiliä ollut^ miten
on porvaristonne silhfen suhtautunut,
oletteko ppjfinpej; s ^ feönlmian a i -
kanai ttmtemaan mlnkatqWa porv^-
vatuksen kautta edellytykset voittaa symyksistä voitte kfejoittaa. Ensl-,
. T) 1- 1 - , j G: uu.stoijninlaliiiikeelle myötätimtoa mäinen kirjoituksenne antaa teille
mentaja Beiunarkovitch yhde-a. I ^yö^äestön keskuudessa. Maan teolli-
Lopuksi muuan santarmi ujxlii jsjus si:^ltäa suurimman osan ras-:
pistimensä hänen riritaansa." ^ kVru^^s^t a ft^e^ofljliiisiusmuittttaa jiaa .s«etpllialniissepnn >t*e!oollllli -
r-i:usrahvaan mieli on aina parem- .
min altis ottamaan vastaan kaiken ymmärtää Jaria-jhmmen
alun. JatkamlseUe jääpi yhtäpaljon
a l ^ h l s t p a , kuin mitä oli ensikerral-l^
y^n- ^ " S J ^dkft tullessaan uuti-ta
aineiiistoa j a yhden sama» jan^-
Jiimalan aseina vnndiikkeessä j luokkakasvatuk.sen ja ymmärtää :sen
.paremmin yhteiskunnallisen aseman-
J sa tähden.
kiifiiiiilen tuotanJpa . väbenne-täa
» kÄ«J?kiaJJa, ^ f W e n «tfä W-vjfaiiiella
ei ole,, eiji^ miO^ia Y
»iin enää ole oHbt entutä nieniBlf
Jfjä; Sen aijasta oi» ruvellii fluii-reasa
mäSrä^sä lcä^äma|(ri ö l ^.
vesiypjl^a y^nv %wM}lpn,
vähenee »ykyÄW IM>B?«in^^
koskaati'ennen. Yh% eo^ojinän; on
ruvettu rakentaniaiui d)|)rä]iiölttavifl
laivoja, niro. hoyryIaivi>JBj jbi&isfi.
ei kSjit^rtä kivihiillä, v i^
polUoaliieen^i puhumsä^tjMn
roöbitpwIaivoJlst9^ yä|t?it|an nykjr-iigu
oievai» k?Jcsi, ^Ijyjäpoltl^y^
lalviiä jokaista )(iyi)4Ölä ppJilbiV40
kohden.
Paitsi Ihivoissä, on kiyihiilen.
ykyiv^ siipistunui my^» tJjrSsteoMv
siijudessf^ jjokft 0 0 suuicii^ kiyijli^ltp
hemmällä kuin puoleUa. V4eiÄ vii­tisen
vuotta takajierih tarviUiih:
ri^lja; tonnia kiviKii^^^^ te-
1'ästbniiin tuottamiseen, j^^^,] p^^-
ronnettuja menfeteliniE iäytt2e%
man m^jrkkihojJiia •— vaaraiUsia
niiden peräti alhaisten työpalkko­jen
takia, joi^a noissa maissa k i-vihiiJtfi
tuotetaan. Näistä mai.sia
yle/ima; \tup3ijti3in noiin 50, miljoo­naa
tonnia;, työpäivä .sikäläisissä
Erään Yhdysvaltain kieliolon
lievennys-ehdotuksia tutkimaan
asetetun komitean edessä oli, mui­den
joukossa, kuulusteltavana
myös Kapakkavastaisen liiton
e Anti-Saloon (League) esimies,
j)a.slori McBride; Hänen todistuk-sansu
oli pääpiirteissään näin
^^^^'^^'^^^'^^J''!^':. kuuluva: "-lama liitto on juma-fk?
2Q---2^ centtiii päivältä. Nämä
kaivpkset omistaa pääasiallisesti
brittiläinen kapitaali. Canadan
Ijtoyalrpankin pi:e8idenlti Sir Her-
, taanyä^ilel^aaak^^^
...tehtaiaifn, ^ n . M ^
-'i.vnotv;.'
f (»kr
lenlm^siltg.-^^^^^ in'-','. ViBL
*.''^9V^''Bäng<n t i j i n^
'kivihiilen menekkia. AailU^ Qipi^yjri-tetty
auttaa keksimällä säästäväin:
. piä kiyihiilen pioljttq^
nittamällä su^Kinp.aa^ nubmiöta
kivihiilen siv^tiiotteihin, käyitä-m^
llä ki,vi)i^iiltä o l j ^ . valrjni^tami-seen
jne,, muitta t t ^ i i i ; on j^ai^ä
kokeiluissa vielä pliaLy lyyiiyJttä-viin
t u l i s i i n , kosltopa kiyihlilt^
menekki ei ole ottanut, yilltastuak
seen.
Vwda JeUpailijoit»
on kaiken tlmaa Uajätal
nyt mailmaii iharkkinMil<% Färi
kymmentä. viibtta tit]|aj^enh otl^vat
l>^a, jrai Jtih» i f t r f ^ l jk^hf^j^
vien(ipaiä;oja^ N)tt n j i i ^ oj^j^
IiU vaar^Iisia k.ijpai.lijolta vaf^
Ibcrt Koit, joka «lyös on Nova Sco-tlnn
kivihiiiikentUä hallitsevan
Bescon pääjohtaja, tiettävästi on
syvästi kiintynyt näihin Kaukaisen
IdSh kaivosyrityksiin, joissa hä­nen
poäonii^lpen juoksevat suuret
ypiipU, Mitäpä: liöntä liikuttaa, jos
]|e»coj9 h.ijlenkaiyajat näkevät näl­kää,
kun saavnt olJa työssä vain
muutamia tunteja viikossa?
, Viipie ih^ilniansoi^ässa tai^tel-riiii,
kap^^iistieh. eduista. Voitettu
Sql(^ pi:^olettiin niaksamaan voit­tajilla,
suuniiattomain rabosum-niien'
liäaksi, 62 miljoonaa iojihia
löyiiiiiitä !ki-1
.yjlj^ili.,jo;ut,Ujtt kjijp^JTMnalan^
mm niÄrlfJiiiioiiio ItJsUUlä eh­kä,
'ycänodalaisenkin i ikivihiil^ii
.^{|k«nääa. ' Sd(ä^^^ kdivosmi^liet
•MäVat tehdä ^ nälfclffiiÄlfti^'9
^tMi;ijain , paiyia s.uoriUaakseen jiot-
|.vji»l|MW!t sodistfcJom.!^^^ taialeiivat
^jiai hävisivät. B|Uti}äi^!Bl kaivosmie-fieti
jbtkii" pÄäsivl^t yoitt
lyatttyt lu mi!-;
ibpiiäa iönhitt 'kuin
maujton; sentähden on tiiöh' ^§uu:
ruisen. nijuilajan..tuottamiseen tax-
ViuVva^ määiia niiehiä nyt joulen,
SOÖjÖÖO; HtiM^ilä^ Icaiyoamiestä
^ Tiyt Ijröt^inänov eivätkä kosi
kiGian «ttää» kc^itaJismin vallitessa,
^uJB^^ääseniään takaisin kaivos-ty^
on.
Canadan kaivosmiesten on muis­tettava,
että kivihiilen menekki on
vähenemässä. Kapitalismin aika-liji;
M ta^Jkol^a .sit^^^^ että suur?
mäai^a. kaivosn^iehiä tulee ennen-
'j l^^j/im. fliienettämäön työpaikkansa;
että palkkoja alennetaan ja työpäi­vää
pitennetään.
JBil^li&':4f^P he liity mailman
1 yaDankumbuksellislen kaivosmies­ten
kanssa taistelemaan 6-tunlisen
^t^rppäj^van ja taatun alimman pal­ikan
puolesta.
Sitä taistelua varten on Cana-
1 dOssa perustettu Kaivostyöläisten
TeolliBuus-unio (Mine Workers'
'rndiDStrial Union).
lasta syntynyt. Hän on .sitä' johta­nut,
ja hänen johdollaan se tulee
eddhx-n taistelemaan. Pääasia
011, että sellaisten seikkain,' jotka
ovat jumalan v^iltakunnon edisty-mi.':
en tiellä, tulee väistyä tieltä
pois."
New York Times leimaa papin
ottamaan asenteen jum^lanpjjkak-.
välttää.
Mainitsin jo alussa, että liikkei­den
rakentamisen i ä r j ^ a olevan
sillä ajatuksella, että koska maan
teollisuus luo perustaa työläisten
luokkatajunnalle, niin ne valistuu it-si.
Vaikka tuollainen papin j,ys-[saa kuitenkaan tuudittaa itseämme
tyttamä jumalanyalta olisikin oi- " '
keutettu uskon kannalta, ei se o i c
oikeutettu niiden seurauksien kan­nalta,
joihin tuo jumalanvaltakun-nari
lähestymistä' edistävä' ki*flin-laki
on. johtanut ja joista n i a i n i l -
t^}iopn: "julkisten viranomais !;.i>
- lahjominen; yksityismoraaiin - tur-meltuminen;
jumalanvaltakunna^i
asiamiesten ja ala-asiamicstcn te­kemät
murhat ja - tapot; tarp<'«l-lisen
virkistys-aineen kieltämin('ii
jv^ijhoilta. ja,sairailta; melkein mie­letön
juopoUeluliimo nuorison kes-kuudesa;
ahdinko lakituvissa, vie­lä
sietämättömämpi ahtaus; vanki­loissa."
Edelläsanolun penisteeUa emme j o u k q n o n huolehtiminen tästä va­listustyöstä
jokaisella paikkakunnal­laan.
Siis valistuskomiteat eivät saa
olla kokoonpanoltaan taantumuk­selle
alttiita eikä edistyksen heikolm-taan
Toim^^telspaolelia, j a sen Jäl­keen
km» siitä on häntä huisini^-
tettu, cn hän eroimut .S. J . osas­tosta,
kuulumatta nykyään, m i h i n ­kään
työväenjärjestön jäsenxijryt^n.
K c s k a seuramme säännöt njääiMäi
jäsenten kuuluman työväenjärjestö­jen
jäsennyyteen j a kieltävät otta­masta
osaa mihinkään pcnrvariseiun-jen
toimintaan päätettiin hän eroit-taa
seuramme jäsennyydestä. Nos­tettiin
kirsymys vaw>ujuhlassa esi­tetystä
ohjelmasta. Paheksuttiin ja
armettiin muistutus nienettelystä
seuran muutamille jäsenille, kun e i ­vät
saapimeet esittämään ohjelmaa
jota piti esit^ä. ja. myöskin että ei
paremmin vsämistfettu vap^ujuhlain
ohjelmaa, vaifeka s e t n ^ j o gaJä Riih­tä
eimen päätti ottaa osaa juhlan
Ohjelmaa tuFee 01 _
iaista. Sovintojuhk-lc
'^Snpirikko", hyvä yht..
nen draama j a varsinkia
opettavamen, tannetun
miehen Felix Hyrskeen K ,
na. Hinnat 35c kertansa,
miksi illoiksi yhteenaäeS'
nämäkin juhlat mielessl'
Y>—nen.
ohjelmaan ja oli edustettima vap-piäcomiteassa-
Pää«?ttlin läjiettää
^ t u s t a j i 9. J . os^^on kenttäjuhla
komiteaan, joka tulee järjestämään
juhlan kesäk. 29 p. Päätettiin pyy-tp.
S. J . osastolta kenttää urt^iTu-juhlien
tbiineenpanoa varten h e l n^
13 pnä. Vielä pii muutamia pienem­piä
asioita, jotka saivat asianonital-sen
keskustelun ja päätökseiL
S. 3j osaston kaukao^kofcoos
tullaan pitäpiään sjijmHntaiaa 25 p.
kello 3 iltai^iväUä. Mulstafeqajfet
kaikki saapua tähän fcokbukseen.
sestään. Ei! Valkopropaganda on C a - ; P i a puolustajia. Ne tulee olla henki-nadas.
sa sangen ovelasti juurrutettu laoista, joita e i vaivaa hellämielisyys
järjestymättömien työläisjoukkojen 'aisteUes-keskuuteen.
Se on viekkaasti tunkeu­tumassa
myöskin järjestyneiden työ-m;
Rinnan Kiinan talonpoikain v a l -
lankumoukseflllsei:^ Wi|;k€ien. kanssa
nousee vAllaiiJiumoukselilne^' lllkö
Intiassa.. Tämä ' todistaa sitä, että,
ImperiaiJstieii''' herruus 'oh. Idässä
iihätturiä^
j.^ip^maleht^ viimeisteli', 'yimk<^:
sallisestaklihtymykse^TS', j'ittti»3sa'.
K a i k k i ' i h t i a n yhteiskuhnajl|sj?|i'.>Wo--
ka^.,JIi|£ehtlyät, La^oaalto,, <;&''va|^^
lannut kalkki suurimmat tiebÖisuus-käupunglt
— Kälkuttah. Bomtjöyn,
Sanonudi^dissä on kerrottu
Gandhin protesteerfmneen; Inlaan
Brittilmsille vitanioinaiisille sen>
johdosta, että bpttilais^t ^tilaftt
tekiviit yäkiyaUaa ^'aiylilitottf^e*
mattomuuteen" osaUlsluneilte heh-kiloille.
Hän mainitsee sellaisia
pieniä rikkeitä kuin käsiran^idbii
ja sormien murskaamista poliisi-kapulalla
mieiiiltä ja nabilta,
joilla on ollut pivollinen suolaa:
kourassaan. Tuosta litettuaan. kir-j
ottaa eräs lähettäjä N. S. Ililiner-lehdessä:
' •
Jos hjrvät, huTskaät krbtityt ei­vät
saa ilman protesteja kuuletaat-ta
katkoa polianain raiiteita ja sor­mia,
niin ^pä enää maksa vaivaa
olla koko kdsmty.
Vielä rohkenee Gandhji valittaa,
että brittiläiset ovat; tuoneet Intir
aan uusia paheita: ja moninkertai­sesti
lisänneet vanhoja. (Hettd^o
moista kuulleet? Pakana moittiF
kristittyjen paheita —• ikälunjniin
eivät kristilliset paheet olisi yh­tään
parempia kuin pakanalliset
paheet
Gandhi kysyy kristityillä: "Onko
teidän jumalallanne kuolevaisten
ihmisten sydän, aina vaihtuvine in-tohimoineen?
Kelpaako hänelle,
joj^ te saJnOtte meidän kaikkien
'yhteiseksi isäksemme, teidän pal-iveiuksennO,
vaikka kätenne liöy-ryavät
verestämme? Te sanotte,
ietlä teidän jumalanne on muuttu­maton,
ja kuitenkin te rukoilette
häntä muuttamaan mielensä. Ra-
-kastaako hän ja vihaa vuoroliain
— jos ei, niin kuinka voi häntä,
lahjottavan tuomarin tavoin, le­pyttää
uhreilla?"
Me' laitamme lähetyssaarnaajia
noihin kaukaisiin mailiin saarnaa­maan
kristinoppia, nöyryyden ja
rauhan uskontoa. Milloin mc olem­me
heikot,, ylistämme suvaitsevai­suutta,
ra.uhaa ja vapautta: mutta
milloin olemme voimakkaat., har-jotanune
vainoa ja väkivaltaa.
Qn.ko ihme, jos pakanat alkavat
epäillä vilpillomyytlänime? kysyy
kirjoUaja lopuksi.
pj^iidti;" "valtäyia Jbukkomleicnosol
tukäaf^jSi^'- johjäyat verlsihi' ' k a ^
'Äelläirö^hlii-^'':'ja ^' liMrtl^iaäÄjte^'
luihin. Kylissä puhkeaa'' tälpijpi--
k a l n kipinöitä i^^
englantilaiisia sortiajia.. vastaan.
KaiJMrt', "Kfciu^^
kerroksöt .byat^ syvän Mihtymjk^^
vallassa, Jonka splvimpähä tocUstuk-sena
on ylioppilaiden — ttibh pik­kuporvariston
mielialan, selylmmän
mittarin, — vallankumoukselliset
esiintymiset.
Vallankumouksellisen joukkoliik­keen
j a taloudellisen kriislh painos-,
tuksesta, aloitti Intian kansallinen
porvaristo teeskennellyn "totteler
mattomuuskamppailim" Isb-Britan-nlan
imperialismia vastaan, saadak­seen
riistetyksi aseet proletaarisilta,
vallankumouksellisilta aineksilta ja
kääntääkseen joukkojen tyytymättö­myyden
rauhallisen demokratian
raiteiUe. '
Gandhin aloittama "totelematto-muuskamppallu"
ori juuri tällainen
vastavallankumouksellinen manööve­r
i , jonka tarkoituksena on jarruttaa
j a johtaa toiselle tielle vallanku­mouksellista
liikettä. Se seikfca, et­tä
kansallinen porvaristo on paköl-tettu
sovelluttamaan edintsnnisterisä
muodon kiihkeisiin luokkatalstelui-h
i n , puhuu vallankumoukseUIsen
liikkeen syvyydestä ja kansallisen
porvariston avuttomuudesta lähene­vän
vallankumoukselliseh myrskyn
edessä.
Intian vallanki^ouksellisen tais­telun
pohjana on Icapitalismin syvä
yleismaailmallinen taloudellinen
kriisi^ joka on vallannut myöskin
Intian. Puuvillan j a . m u i d ^ siir­tomaatavaroiden
hintaln alenemi­nen
vaikuttaa tavattoman raskaasti
Intian taloudellisten dämään. In­tian
kutpmateoUlsuus aivan toivot­tomassa
tilassa. JuteteplUsuus, joka
on englantilaisten väilttö;man kon­trollin
alla ja joka aikaisempina
%'uosina tuotti 1(K>—140 prosenttia
voittoa, on täj;delllsen rappeUtuinl-sen
vallassa. Samallalsen kuvajj me
näemme muillakin Intian teoll^uu-dehalollla.
Myöskin agräarlkriisi kärjistyy.
Useat peräkkäin sattuneet katovuo­det,
elämän yleinen kallistuminien ja
verojen kasvu ovat huomattavasti
huonontaneet Intian talonpoikMston
elinehtoja. Intian talonpoikaisjoukot
ovat tukehtumassa tilanherrojen ja
hallltusviranpmaisten ikeen aHa;
heidän taloutensa tuhoutuvat, mil­joonat
talonpojat ovat nälkäkuole­man
partaalla. Talonpoikien tyyty­mättömyys
ja kiihtymys ilmenee
toistaiseksi vain yks^ityisissä leimah­duksissa,
mutta s i l t i kaikki timtevat
sen. että talonpoikaisli&keen nou­su
cn kiertärnätön.
TeoUisuudöri. kehittyminen nojaa
työn mahdollisimman suureen kiih­dyttämiseen.
Työvoiman riisto on
fsaanut ennenkuulumattoman ratke­at,
muodot, Kuten Kijnassa, niin
imyöskin Intia5.sa kulkeje kapitalisti­nen
ratslonalisointi käsi kädessä te­ollisuuden,
rappeutumisen kanssa.
Teollisuuden rappeutumisen ja maa­talouden
kurjistumisen johdosta
.kasvaa teollisuuden reservlarmeija
Ctyöjtt^pil^n firmelja), joka .Iptian
olosuhteissa .tekee miljoonia ihmi­siä,.
jotka.faJRaa. täydellisessä merki-
;t«ks^ä, tuliQUtuvat , nälkMubletnan
lläissä talpuöelll^lssa, olosuhteissa
jeti.^ f^dot puhuvat . yalla|rikimc^^ ri"-'.exat (j^iyjäslqn;,:: xhteis^TO»Qniset>
^selkkaukset en^ijtil^lle.. Tämän, vuo­den
.epsijjo^teQ, .koljnen kuukauden
aikana'.pft^'^^ yhtä paljon lak­koja
kuiri koko vilnae vuoden:^'^ilta­na,
' jblcä ei inyöskääri 'öÖut''nii:^aän
Karachln y.m. Miltei joka päivä t a - rauhalUnen yqbsi, jotapaltsl lalkko-ileicnosol-.
llilöcefeim^^bn:'-nykimään ;täysin ppUit-rf<
rtfri'--vai^-^iiiett''lu^e^':^^ .
^ Sahgeri kttyäayää ^.^äss^'" suh|ees-'_
K» '^bVi 'totiäh ' suuren''raiitttlieri r a u - '
t a t l e i ä i s^ ...läkkb; ' Refomisiisteri
aiiämiSltiHiCtöjen jbhtajyri''''vää'tus-i
tuksesta Ja 35ltiah •känäalllsen pbr-
Varision''' fasfeväöählniöiöuksellisssta
rjTiriistykSöstä' höölimatta jätkiiu
jäsJfeo «r^äleai^öh väliaikaisesta kat­keamisesta
huolimatta tänäkin päi­vänä.
Taloudellisen kriisin tuottamat
tiuhot jp.uduttav^tt luokka jakaantu­misen
vauhtia. Jpukkotaistelu on
käynnissä • Gan«jhin keinottelusta
huolimatta. Luokkataistelu nousee
kprkeinipiiälle asteelleen. Barrlkaa-ditaistelHt
Kalkuttassa ja, Bombays-m.
kapinalUce pesbavarissa, talon-
.ppftaisle.vf>ttomuudet ja kaupunkien
pikkuporvariston kiihtymys puhuvat
vallankumouksellisen tilanteen ke­hittymisestä,
tilanteen, joka asettaa
tjoukkojen liikkeen johtoon Intian
vallaiikumpuksellisen proletariaatin ja
sen komnturiistisen puolueen.
KilnnittääJkö Canadan
osuustoimintaliike
valistustyölle
huomiota
Yimeisten vuosien aikana on C a ­nadan
työläisjoukkojen keskuudessa
osuustoiminnallinen liike saanut
nuosun jä heräämyksen merkit nä-kjrville.
Osuuskauppoja on ilmesty­nyt
useita. Ja o n hyvin luultavaa, et­tä,
sikäli kuin Canadan eri seuduille
UsäSn^ siirtolaisuus, tulee edelleen-kha
ohjuskauppoja lisääntymään.
Nykyiset osuuskaupat lienevät
poikkeuksetta saaneet alkunsa suo­malaisen
tyqläisalneksen alottsesta
j a enimmältä osallaan ne ovat suo-m^
aisten kannatuksestakin riippu­vaisia,
joskin siellä ja täällä on n i i l ­lä
hyvällä alulla jo kansainvälien
luonne. Kansainvälisyyteen on n i i l ­lä
pyrkiminen, silKi suomalaisina
liikkeiriä niiden kehitys ja ulkonai­nen
vaikutus tulisi olemaan sangen f
rajoitettu.
Mutta vaikka onkin osuustoimin­nallisia
kauppalaitoksia jo toista­kymmentä
n i i n meidän sancmalebr
distömme ei ole vielä saanut niilr
tä vsdlstustyölle välttämätöntä pro-pagas^
a-ainehistoa. Tuskinpa on
i laisten keskuuteen Ja siksi vaatii o-
Euustoimintaliikkeen ottaa tilanne
liuomioon ja on sen, käytävä täydel­lä
tarmolla käytettävissään olevilla
keinoilla harjoittamaan
OKubstounliinallista vallstnstyötä!
Jokaisen osuustoimintaliikkeen onj
perustettava valLstuskomitea. joka on
edesvastuun tuntevista pantu ko­koon.
Jokaissn liikkeen valitseman
valistuskomitean on käsitettävä vält­tämättömänä
tehtävänään Järjestää
lehdellemme, Vapaudelle, osuustoi-mintaosaston
^avustaja. Osuustolmin-taosasto
lehdellemme saadaan pääa­siallisesti
vain sen kautta, että sen
alan edustajia järjestetään sen le-venemisalueella
kaikista osuusliik­keistä.
Ösuustoimintaosastolle on
£aata\'a sekä teorettista että myöskin;
osuustoimintarintamaUa ilmeneviä'
uutisluontalsiar, ^. käytännöllisyyksiä
luettavaksi. Se avartaa' lehden sisäl­töä
tämän tärkeän osastonsa t.kautta,
Iphden levittäminen onohelpprapaa
jji .kokonaisuudessaan; ogixusJtolm}nta
saar s e n kautta laajempien joukko-jeni
4:eskuudessä vyleisfin.ija selvehi-män-
jymmärryksen • • työvättiUikeen
yhtenä - tärkeänä toimintamuotona.
Tässä juuri o.vatkin teoreettiset kir­joitukset
välttämättömiä, osoittaak­semme
ni^9ljpn,..avy^Ji^.ja valossa ^tö;
osiiustoiminhari tulee olla lojaaiis-<-
ta^-^Än-vaitseVaista j ä ' ' myöfcäftiöito^ta-
Varsinaiselle- tyi^väenluökan^töistelu-liikkeelle.'
, ,• 'v ' - M-.:;. , , - : - v i:
Miksikä sivuuttaa täinä' -nilistuätyö:
eäelleen?i EaköS'' tämä- ole 'yleisesti
hubitfattU'tunnustuksen;alaiseksi o-^
suustoimiötarahvaan'keskuudessa;
Ainakin sen kairkijoukon keskuudes­sa
tämä täytyy saada tunnustuksen
ja käytännöllisen alkuunpano^, en­nenkuin
Canadan nuori j a ' nouseva
osuustoimintaliike pääsee porvarUlis-tumisen
tielle pelkkänä kauppahul-luutena.
Sanomme kauppahuUuutena sik­si,
että silloin, kun siitä kitketään
liiokkaluonteisuus • pois, el se tule
hyödyttämään, vaan päin vastoin v a ­hingoittamaan
työväenluokkaa- Siitä
kehitt3or kulutustarpeiden jakelusyn-dikatti,
jolla on ikäänkuin erikoisoi­keus
yksityisen kauppiaspprvariri y-litse
kontroUeerata jakelumarkkinpi-ta
työläisomaisen raJivaan keskuur
dessa. Yhdysvaltain keskilännen o-suustoimintaliitto,
jota johtaa suo­malaisten
keskuudessa ' Warbassec
koneen nappulat, on hyvä esimerkki,
jolta me emme saa täälläkään pub­ien
sukea silmiämme. Samaanaikaan
kun meidän proletaariset liikkeeinme
ja sen luokkatietoinen jäsenistö ovat
välinpitämättömiä, saattaa ta^ t u -
mus jäiyestellä propagandatpiinin-taansa
Canadan osuustoimintaliik­keen
sisällä. He valloittivat tilapäi­sesti
taantumukselle Keskusosuus-kunnan
Yhdysvalloissa, Heillä on
tarkoituksena tunkeutua naapuri­maahan
samalla ohjelmalla, samoil­la
metoodeilla ja samassa tarkoituk­sessa.
Keskusosuuskimnastä on riauor
dcstunut tuollainen kauppasyridi-kaatti,
joka on ilmaissut k y l l i n sel-viisti
vihamielisyy^nsä luokkätaiste-luun.
eroittamalla kesken määrä-ai­kaansa
johtokunnastaankin sellaiset
liikeen rakentajat kuin toverit Tten-hunen,
Corgan j a Vainonpää. :Slilyt-tääkssmme
Canadan osuustoiminta­liike
sellaisenaan, jolta pohjalta sitä
on lähdetty rakentamaan, on muo­dostettava
vartioketju sen jmpärille,
jonka tehtäväksi jääpi tämän vaa­ran
torjuminen. .
—Tähän saakka on valliimut h i i r en
hiljaisuus osuustoimintaliikkeen k a i -
kJllia kulmilla, paitsi kaksoiskaupun-kien
csuustoimintaliitto on harjoit­tanut
uloskinpäin näkyvää valistus­työtä.
Kuvitteleeko eräät siten että
kaksoiskaupungissa olisi erikoiset a-gitaattorit
tätä työtä varten? Jos
samme. Henkilöistä^ joilla on k u r i n -
alataen tahto työskennellä edistys­mielisen
osuiistoimintalilkkeeri r a ­kentamisessa
jä- Jotka tunnustavat
iinkimättä osuustolriiinnjui suuren
suuren merkityksen luokfeitalstelus-sa.
—• k . H . k .
Montrealin uutijsiä
Se hienons
k u k a p a maittaa, olla kateqmatta
mitenkä Jänkkä Ja Malviiria opette­lee
hienoutta, voidakseen paremmin
esiintyä hienoissa seuroissa, mihin
he nyt ovat Joutuneet kun tytär on
päässyt naimisiin paroonin kanssa.
Gsastbri näyttämöllä tapaiituu tä­män
hienouden opettettelu t.k. 25
päivän illalla. Muistajcäapäs saapua.
Sotapropagandaa
\ jibliö;ealisBa;k^ ori nätoä^^päi^lrjä
tehty paljon* .;tiaa?^ , sotapr^^4^T.;
daa, aiUä, i5UHr:e|;;.,,foy^Räfaam_3pvati
cUeet;:ikaupungtea ,kolmisoS;ftR^iTä-nä
peräkkäin.-.TarJfiOj^ft^Bna 0R;>^o-ranainen—
Ä)tilasmieiialan Uetsoijil-nen
joukkolhlri, yat
r i a Joukkoja . , , -
vella kiintymyksellä seuraavat näitä,
vieläpä päästävät hurraarl^^do"*^,'*
"meidän pojille". Viimeisen maaij-naaI^
pdan^lpui?^^
lep.^i^y)&xuä^ n)iele?.^;,vai!£^a,^|h-
:mftksi mmi^.'
)piass£k ^nälkäJ^a-^o^^V^Ua^^iSV^
työttömät ar^iigp'j^i,,köyl|}(yfen
seassa,-. JpJ^;>':sii<;B5afi>alf^t^;r,«i£.?»^-
thupmata: että JpuMEOja.; ];s|^^,a4vJuri
viimeiset maa|lm,an sodan vAteeraa-,
i i l t , jotka mene.ttivät kausensa tais­tellessaan
"man j a kullinkaan" puo­lesta,
kuitenkaan saamatta, vasti­neeksi,
muuta, kuta kerjuusauvaa jä
riälk^, sUloinkuln: tpisllla pn y l e l ^ -
syyttä j a hyylnvDintia. Kommunisti­puolue
on ^nöa puolue joka tekee
.työläisille selväksi tämän katalan
vääryyden, j a Jpka taistele tällai­sen
Järjestelmän muuttamiseksi,
uuden J^h^iskunnan lupmlsekd, jos­sa
jokaisella olisi mahdollisuus elää.
Vciiriistielii- ja nrheihisenra Jousen
vaikka kesäiset päivät jp mahdol­lisesti,
houkuttelevatkin, ujpg.. Osas-toinme
kokoukset on meille kui­tenkin
kaikkein tärkeipiä. ^ K a i k k i
j^enet kokoukseen. — J> S.
Fort WiHiamin
uutisia
"Iloinen Talonpoika"
Lauantaina .t k. 24 päivä kello
8 i l l a l l a on F o r t TVilliaijiin näyttä­möllä
kaunissi.sältöisen j a ihana-miisiikkisen
operetin "Iloisen talon­p
o j a n " ensi ilta. Tämä operetti on
.ollut jo pari kuukautta (laulut)
harjotuksen alla j a vihdoin oleni-me
saaneet siihen kuntoon, että
voimme'niitä yleisölle tarjpta.
"Iloisen talonpojan'" sisältä poik­keaa
tavallisista "tingel-tangel"
opereteista, kauniin musiikin ohelr
la löytyy operetista aivan tosielä­mää
siihen määrään, että katsojan
silmään tulee kyynel tietämättään.
Emme käyi sisältöä selittmään,
:syystä,, että se on omiaan aina yä-
^)jfuat^{i}ään; esit^itiävän nkiinnosttis
.^Jl^eitaj .tanssia .tulee a^na pi,tn
k i n matkaa,,; m.m, tprikohtiiuksessa^
jJJ .jn^ytöksessä avustaa tanssiife|a
ukrairiaiaisia notkeita tanssijatta',
r i a myöskin neidit Margit .Tuomi-
.etjta'esitämme a i v a n ; l y h e n t i i^
•rriähä*'kaikki l a i i l u t j a öperetiri' vaar
tiVäiÄ^Äiät mp^vit länMli$et;:^ö
varmoissa käsissä, (MaiiWuö)' A l f ­red
Saari, erisi kerrari tällä näjf-;,
täyhtökaudellar-mukanaT (Annär,
mirJ),. Aino. Turunen, (Stefan) ^^y.,
nö kpii4in^jj,^«^inseus) m^;
viime kuukausikokouksessa dii pa)l-jon
asioita. Järjestettiin toiminta
kesää varten. sUlä ensi k e s ^ a i -
Hana aikoo Jousen pojat saada. MX-.
hellupuolen Bftremmin järjestetyiksi
kuin edelliseni kehänä. Tupliin i l ­mi,
että Jousen yksi jäsen, Lep S a l ­mela,
on Qttanutj osaa Nuortenmies-ten
kristillisen, y h d l s t y k i ^ tpimin-
Berglun&J ' (Liridbber) Lauri Jäjr.
v.elä, lisäksi..^susEi joukko pienempi
piä osia. a • t
i' Kaikista kustMriuksista huoH-
; matta olemme huonon työaj'an-täh­den
pitäneet lippuien iiinnat enti-sellään^
40c etukäteen,. 45c ovella-
Säestää kaksoiBkaupunkien pa­ras
pianisti Armas L a ^ O .
Toivomme yleisön pitävän tä­män.
24. päivän mielessään, täyttä­mällä
haali seiniä myötep- Farma­r
i a muistutamme taas aiva,n erik­seen,
sillä tahdöm.me saada näyttää
ulommaksikin ^.ömme tuloksia.
A l k a a täsmälleen kello S iliallä.
Sovinto j u h l a t
Ne paljon puhutut sovintojuhlat
ovat sitten t. k. 2 9 - - 3 0 päivä, tors­taina
j a perjantaina. Siitä on kuu­l
u n u t pitkän aikai', kuiskeita ohjel­mankin
sujliteen,. voimme näin en­nakolta
j o mainita, että ukkomies
Syrjä on ahta.nut painihaasteen
pojille (paino 270 Ib.). Poikairiie-
.het kuuluu: panevaji: . samallaisen
No. 117 _j
painomlärräann vastaan, jjfi,
saa 5400 paunan -
• Luonto se alkaa taas
j p k a mieliä ihmisten;.^'
M u t t a onko nykyinen j - ^
sopusoinnussa luonnon ka^
hannesti e i !
Nytpä on alettava oilteaS.
a. Lasten kasvatustj-ö on
voimin tehostettava, sOlä
vassa polvessa on tvöväen
tuki ja turva. Meidäa rat,
dä työtä pioneerien hyväk^
kea niiden pyrinnöitä.
maankaan voi kuvitella
seksi lapsen mieli tulee
huomaa, että isä ja äiti
jeita heidän pyrkimyksilleen.'
Nyt kun lap,et toimii "
t; k, 25 päivänä, niin
tietysti menee haalille, si
.taen suurta j a jaloa
tä.
Toverit, katsokaa "jätkSi,
hia; ne ovat laittaneet k^"
ruokalan, jossa saa vatsan
kolme kertaa päivässä. J,
työläinen istukoon sen po­reen,
minkä osatoverit on-;
pistäneet. Luota tositovi,
j a liity jäseneksi osuu
Silloin yksityiset näkee mi
pojat runnaa, sillä ne jo
perheillekin lihomisen n)a_-
den j a ne avuliaat toverit (f-'
saavat lainaamansa SUBIIMB^
sin pienen koron kanssa.
Osuuskanpparame valvon
tea kuulemma pistää
tilaisuuden pystyyn, jomiir
etempääkin tulla kuunfc
kuinka täällä myydään
halpaa, sieltä saapi mieHe _
pakat j a tikut parhaat, ely":
enää ostaa "Ookeestäkään";'
kaupassa on reilu palvelus
tävä tavara puhdasta ja
— Rei.susälli.
Rosegraye^iJpi
K . . p : n kokous oli .1. kc
Inä,-: ijossa yhtyi 1; uusi;ji
senryjitäys on ..'käymästSä!'
rvqmme . iuottavah: hjndäij-i';
•Keskusteltiin Workerim':'
hankinnasta^ i vaan. se näytti
toroaUe^: koska .tämä.:on.
.seen > suomalaista asutusta ji,
kille tulee suomalaisia klitilv
ker. -tahtoo^ o)la visaa, lukein
kuitenkin;: kfl*iaipme,/i
tilauksien ,.hankinnassa,
taholta. ei: oltu, lainattji
ihupmioto; -NeUVjosto^Jfejsi^j
tHiihetystön suhteen, :^h;
pitää: sen asian hyKäi!si>i,
i l Tf.! p m iltana.." ,,Bäät^^
.muistutus kaikille puoyiii^;
nilley että jokaisen jäsefleB,
tava kokoukseen kerta kollia ^
ajalla eli jätettävä kirjaBfaB^
lostus syystä miksei voi ko! _
sapua. Onhan se kyllä ylä
syy kun on pitkät matkalv
henkilön, joka pitää ve"
:naan lunastaa puoluek«Ä.
myös velvollisuus käydä,!
kus kokouksissa. Rago.rf
: voitettiin tästä haos
lehdessä.
Aloimme S. J . ofa»ton 1
jossa yhtyi 4 uutta jäsenti
Päätettiin pitää oikein
tamat metsätyöläis-union.'
t.k. 24 p. iltana. Jokaisen
on tuotava piirakka eli _
muuta purastavaa.
Laadittiin vastalause
hertyn puolesta.
V . - j a u.- seura Innoll?
tiin haali j a kenttä '
vaksi kesäjuhlia varten.,:
Innolla seurainväliset
j o t k a viimeinkin veivät
neellä Waterloon sUlaUe.ft
Morleyn hotelliin Chapi*
siin.'' „
"Seuraavana päivana
n i i n , n i i n on se ensimäinen erehdys»
jolla nukutetaan itsensä edeBeenkin
hiljaisuuteen. Jokaisen liikkeen kes­kuudessa
täytyy nousta omat "pror
mpoellakaan osuusliikkeeUä olluS-feettansa". Ellei sellaisia ole, on
kisymys edes käsittelyn alaisena, s i l ­lä
Idrjeenyaihtajia ei näytä olevan
jokaisen likkeen alettava niitä itse
kasvattamaan. KUei ole ennen k i r -
lehdeSämme tältä alalta ensinkään. Ijoittanut lehdelleen, on alettava k ir
OsuQStpiminta. on siis saanut Cana- joittamaan. saa pelätä paperiko-dassa
sellaisen alkunsa että sillä on r i a . Sellainen aikoja, j c ^ p e l kM
Eräs englanninkielinen työväen-lehti
kertoo vanhan jutun erään
^italialaisen kenraalin vastaanotosta
työläisten, puolelta. Lontoossa v.
1850. kirjoituksensa otsikoksi pa­nee
mainittu eriglarininlneliheri työ-väenlehti:
" S i l l o i n kun miehet oli­vat
riiiehiä. Kuinka Lontoon työ­läiset
tervehtivät erästä entisajan
f a s c i s l i v i e r a i l i j a a - " Kirjotus on ta­vallaan
huvittavakin, joteri l a i -
'naamme sen tähari kokonaisuudes­saan:
" K e n r a a l i Haynan, saanut arvon­sa
'sankaritekojerisa' kautta, osal­listumalla
- jbukkopieksajäisiin,
jpis.sa ei säästetty i m i s i a l c a a r i , ' i t a ­liassa
j a Unkarin, vallaiikumouksen
kukistamisessa, oli- t i J b s s a näiiJen
tekojensa Itautta kuuluisaksi E u r o -
passa, hankkien niillä itselleen hy-enan
t i t t e l i n ,"
, "Haynan saapui vieraisille Lon­tooseen
v. 1850 sjryskuussa jä sai
aristokraattien taholta niitä läm­pimimmän
vastaanoton. Muiden
käyntiessä ohella kävi häa myös-
: k i n vieraisilla B a r c l a y n j a PerMn-sin
o.lntpaailmpila Southwarkissa,
mukanaan suosituskirje eräältä
Rotschildsilta. j a seuranaan adju­tantti
j a t u l k k i . Hän merkitsi t a ­vanmukaiseni
nimensä käyjien.
vieraskirjaan, khupittaen: Sota-majcski
von fiaynon. Ja hänet oli
päästetty olntpanimon sisälle."
"Muutamat ihmiset oUvat tut­kineet
vieraskirjaa ja, pian levisi
uutinen hänen 'korkeutensa' tulos­t
a työläisten joukkpon."
" K u n hän saapuf sisälle tehtaa­seen,
heitettiin suuri olkikääi^ö hä­nen
päähänsä, sitten t o i ^ , j a kes­kellä
yleistä pilkkaamista, hänen
hattunsa nakattiin pois päästä, o l ­l
e n suuren joukon piirittämänä,
j o t k a huusiyat hänelle: 'Bävallan
naisten hirttäjä!'. 'Villi hye.naj? ja
muuta s e l l a i s t a ."
"Joukko repi plalasiksi hänen
takkinsa, nyhtivät häntä, poskipar­rasta,
heittivät mutaa' j a l i e j u a hä­nen
päälleen j a lopuksi; laahasivat
: hänet ulos kadiijlte.', Papimpn. u l ­kopuolella
safitni olemaan joukko
oltttkaskeja. Nämä jouduttivat
tUanteen kehitystä, hyökäten hä­nen
kimppuunsa j a huutaen: 'Siellä
tulee m i e ^ j o k a on piinannut n a i ­s
i a ! ' , alkaen pian näiden kiukustu­neiden'
a j u r i e n 'piiskat soida viha­tun
sotamarskin selässä. Suurella
vaivalla j a puolikuolleena pääsi
hän vihdoin pakenemaan . vieressä-olevaan
St. Georgen k a p ^ l c a a n ."
"Siellä hän p i i l o t t i itsensä JTos.
kakasan taaksö, mutta laafaattiis
jälleen t n k a ^ takaisui.^ kadulle.
K a d u l l a antoi väkijoukko hänellE
perinpohjin selkään, ^rirines v i i ­mein
kapakoitsija " pelasrti hähel
väkijoukolta ja^ v e i faOkaisin taloon­sa,
jossa sotamairaiki linnottaritn.i
sänkykamariin, odottaen poHiseja,
katosi epäystävällisestä
t a . "
-Sellaisen vastaanoton
1850 Lontoon työläiset
fascismin esitaistelijalla
vierajlee tällaisia 1
j i a Lontoossakin
mutta heillä on turvalbs^
vahhaan aikaan Lontoo?
set öUa ravakampiottf-"
teihin nähden kuin nyi
ainakin edeliäkerrottu
taa.
Meillä puolestamine ei •
mitään lisättävää, t a w .
siihen paljonkin,
vaa oikein ruveta pite™
siin. Satumme vielä,
.himillisessä e r e h t y ^^
munimaan jonkun
sen" lauseen, josta hcn*:
vojat saisivat sellafeen-että
olemme alkanerf^
työläisiä antamaan sr
teiUe, joita tässäkmt
kum Vilkkilän k e f ^
tenkaan ole tarkof"
rojautamme koko
nurin, niin siinä sa
ne lienevät nabten
"urheilevat" fascistrffc»
Paras siis
tulppa sanatalvamme
Muuten, muistak» -7
pantta t U a t t a v ^ T -
Mn, eflei häneUe sa»
tulemaan.