Vapaus, January 21, 1929

              Maanantaina, tammtik. 21 p;na—MOIL, Jan> 21 No. 17 — lt29 No 17 — I92ä
s
VAPAUS Ostaria. k>£kUw. »aita tcasMtai. i« » a r f a T M J« > 1 i t l l i t o l.
T O I M I T T A i A T .
VAABA. B. A. TENHUNEN. R- PEHKONEN. M- POHJAKSALO.
B^iMrad at tha P a « Offiea OapaztaMSZ. Otuva. aa marnd eUaa Mttcr.
VAPAUS (Ubattri
'n» a«ly <«s>a cf TiaaiA WoA«r» 10 C u t u U . pBbli«!«4 dvij «t SaJtary. Otari».
TttAUäHlKKAT: ^
1 « , HJQ. 6 a. «tao. S kk. n.» }. YTdkPH-oaT- Tkirt^aJtoifci» Ja S o o . ^ M U
•aMaaOle: I »k. K J » 6 kk. $ 3 J 0 . S kk. « 2 0 0 U l ik. «1.00. • •
ILMOTCSHDfNAT VAPAUDESSA s
i S « e u n « t o a a o h > k . e t SOe. kota. »LDO S kmaa. - SratjBHtaotak-t S-^L^Tt-^^lL^^o^.
OMotnahiau «takäiae». — THaakaU. joUa ai • « a a laba. ei taOrn UkatuaOS». pauai aaMMiaaaa. i « u»
tm ttraakaat. • *
f ; ^ a ä *«S«ori: Ubmy Baniiat, «S Utna.St. fntato lOM.. Pa«toao». Bo. «t. 8 « « « y ^ ^ * » .
M t l J a ^ 2 ? « ^ ^ S ? o « H a a aa»a^ tba FinaUh Peoyla ta »Canada.
for a)B«U taaaröo» TSc, Tha V,paaa
joa «tt* Baioia lahaota Ma nMntu ea«im*l«««i kineeaeaana,
I M , i i i t l f i r ' l i BlrD»Ui: / V: fcANNASTO.' li>kk<i«nht«;a>a
Unoltakaa aadetlaea iiikkMahoiuiaa
KofflinterniD ^ennen koopssin teesit ja pa
iansaioYälisen sodanvastaisen kamppailun iärjestäfflisest^
'^Sahafyö^steQ karjat
palkat YlidysvafloKsa
(Jatkoa edelliseen nianeroon.)
51. Ei missään tapauksessa ole taan tarvitsee jffoletariaatti voimakas-imohdettava,
että imperialistisissa mais' ta. kurinalaista, byvin aseistettua Ja
sa proletaarisen miliisin eli pima-kaartin.,..^^
olemassaolo "rauhallisessa"
tilanteessa on mahdoton.
Proletaarinen miliisi on proletariaa­tin
diktatuurin puolesta taistelevan
talstelukykyistä Punaista Armeijaa.
Nykyisissä oloissa voi tämän tehtävän
täyttää vain vakituinen armeija, joka
muodostaa työtätekevän väestön a-seellisen
voimien ydinjoukon- Viipy-työväen
aseellinen järjestö tahi tä-1 mättömän ja täydellisen miliisijär-män
proletariaatin diktatuurin elin' Jestelmään siirtymisen vaatiminen
riistäjien kukistamiseksL Täten "mcl-fproletariaatin diktatuurilta on pikku-
Osttttskaupat ja trustit
ÄskeUäin pidettiin Genevessä kan­sainvälisen
osuustoimintaliiton kon­ferenssi.
Tässä konferenssissa käsi^
lelliin muun muassa osuuskauppain
taistelua trusteja vastaan. Kysymyk­sen
alusti ruotsalainen toveri Albin
Johanson. Alustuksessaan esitti Jp-hanson
kaksi tärkeää toimenpidettä
•suuskauppain vapauttamiseksi kan­sallisten
ja kansanvälisten trustien
ja kartellien vallan alaisuudesta:
kansainvaluen osutistukkuliikkeen
järjestämisen ja kansainvälisten
•suustoiminnallisten teollisuuslaitos­ten
perustamisen' - '
Johansonin alustuksesta käydyssä
väittelyssä esitti toveri Kissin, Neu­vostoliiton
psuualiikkeiden nimessä,
tfttä taistelua kartelleja ja trusteja
vastaan on käytävä, ei vain talou-
(jellisilla mutta rayios poliittisilla
toimenpiteillä. Mtä tätä taistelua
'voidaan käydä tehoisasti, on sitä
varten mobilisoitava proletariaatin
kiaikki voimat. Toveri Kissin edel­leen
osotti, että yhtenä keinona
taistelussa trustien ja kartellien mo­nopolia
vastaan tulee käyttää Neur
vostoliiton järjestettyä ostoa, ja tur-vantua
monien tärkeiden ; ja yleis­ten
kulutustavarain ostossa suoraan
länsi-Europan osuustoiminnallbiin
tukkuliikkeihin. Kansainvälbiin
osuustoiminnallisiin teollisuusyrityk­siin
nähden voi Neuvostoliitosta olla
myös melkoista tukea. Neuyostoliit-to
saattaa näet hankkia tarvittavia
raaka-aineita sekä kansallisille että
kansainvälisille osuustoiminnallisil­le
teollisuuksille, kuin myös myön­tää
konsessioneja Neuvostoliittoon
perustettaville tehtaille.
Tämä Neuvostoliiton edustajiston
ehdotelma, että laajat työläisjoukot
pitäisi mobilisoida taisteluun kar­tellien
ja trustien hyökkäyksiä vas­taan,
tuli hyljätyksi taantumuksel­listen
ansiosta. Konferenssin työ tä­hän
Uisteluun nähden rajottui näet
siihen, eitä se hyväksyi vain muu­tamia
Johi^isonin tekemiä vähempi­arvoisia
esityksiä, kuten esim. jon­kinlaisen
tiedusteluviraston laitta­misen,
minkä tehtävänä tulee ole­maan
asiatietojen hankkiminen'trus­teja
ja kartelleja koskevasta kysy­myksestä
ja laittaa asianmukaiset
suunnitelmat niitä vastaan käytävää
taistelua varten.
Suomen ja H^n-jan kunnallisvaalit
Norjassa ja Suomessa bn äsket­täin
toimitettu kunnallisvaalit. Näis*
sä maissa ovat luokkaeroavaisuudet
paljoa huomattavammat ka||i Ruot­sissa
ja ovat hiitteh työläiset tulleet
kokemukeista huomaamaani ettei
kansanvaltaisuuteen ole liiaksi luo­tettava.
Sugmessa on poliisiterrori
ja jatkuva kommunistisen puolueen
toiminnan kieltäminen osottanut,
että kansanvaltaisuus on vain naa­mio
mitä räaimmalle riistäjäin dikr
tatuurille; Norjassa taasen työläis­ten
oma-alptteinen taistelu pakollis­ta
työselkkausten säädöstä vastaan
viime kesänä osotti, että he ovat me­nettäneet
kaiken uskonsa siihen, et­tä
kapitalistinen luokkavaltio voi­taisiin
tulevaisuudessa muuttaa pro­letaariseksi
rauhallisin keinoin. Ta­ina
seikka on ilmeisempää Norjassa
kuin monessa muussa^ "kansanvaltai­sessa"
maassa.
Näin ollen Vallitsee puheena ole­vain
maitten objektiivisissa olosuh­teissa
verraten suuri yhtäläisyys, jo­ten
samanlaisia tuloksia saatettiin
hyvinkin odottaa kummankin maan
kunnallisvaaleista. Myönnettäköön
että pintapuolisesti katsoen oh näit­ten
maitten välillä varsin suuriakin
aineellisia eroavaisuuksia. Norjan
vaalien tuloksista. onkin Ruotsin ja
Tanskan sosialidemokraattinen leh­distö
suuriäänisesti toitottanut mi­ten
sosialidemokraatit saavuttivat
suuria voittoja-ja kommunistit kär­sivät
tappioita. Suomen kunnallis­vaaleista
taasen on sama lehdistö
ollut hiljaa kuin hiiri, sillä Suo­messa
sosialidemokraatit kärsivät
raskaita tappioita kaikissa tärkeim-
. laissä piireissä, kun sitävastoin val­lankumoukselliset
työläiset saavutti­vat
melkoisia voittoja heihin koh­distetuista
vainoista huolimatta.
Näitten maitten tilanteissa vallit­seva
erilaisuus ei ole kuitenkaan
niin suuri kuin niiltä se saattaa
näyttää ensimäisellä silmäyksellä.
Norjan kommunistinen puolue on
vielä, perin nuori, vasta noin viiden
puolue kyennyt huomattavammin
edistymään; se oli kutakuinkin a-manlaisessa
tilanteessa • kuin .sen
ruotsalainen veljespuolue, mrk$ pys­tyi
saavuttamaan nykyisen jöukko-luonteensa
vasta sen jälkeen, kun
se antoi potkut Höglundille. Niin­pä
sosialidemokraatit Ruotsissa pu­huivat
kommunistien surkeasta hä­viöstä
vuoden 1924 vaalien jälkeen,
mutta jo neljää vuotta myöhemmin
joutuivat myöntämään^ että' kommu­nistisesta
puolueesta on muodostu­nut
vakava vaara.
Huolimatta kärjistyneistä luokka-vastakohdista
» joutuivat Norjan
kommunistit kuitenkin toimimaan
varsin epäsuotuisissa olosuhteissa.
Tässä suhteessa pn ennen kaikkea
pidettävä mielessä sitä seikkaa, et­tä
Norjan sosialidemokraatit kallis­tuvat
vasempaan melkoisen paljo,
ettei heillä ole vielä ollut tilaisuut­ta
ryhtyä kokoomushallituksessa ka­pitalistien
kanssa yhteistoimintaan
ja että he pitävät joukkoja matkas­saan
vallankumouksellisilla fraa­seillaan.
Jos me pidämme näitä
seikkoja mielessämme, tulemme me
siihen johtopäätökseen, että Norjan
"sosialidemokraattien" voitto on
verraten yähäiseslä merkityksestä;
sitäkin suuremmalla syyllä kun tie­dämme,
että suurin osa Norjan työ­väenpuolueen
jäsenistä pitää vielä­kin
• itseään kommunisteina — Nor­jan
työväenpuolue kuului Kominter­niin
191^^—1923 — ja tuhannet sen
jäsenistä tuntevat itsensä loukatuik­si,
jos heitä nimitetään sosialide­mokraateiksi.
Meidän tulee vain muistaa, että
huolimatta johtajainsa voimaperäi­sistä
yrityksistä, ei Norjan työläi­siä
saatu liittymään Amsterdamin
kansainväliseen ja että Martin Tran-mael,
joka on Norjan työväenpuo
lueen valtuutettu johtomies, osallis­tui
yhtenä Norjan ammattijärjestön
edustajana Neuvostoliiton ammatti­järjestön
edustajakokoukseen, missä
hän julkilausui ty>1>-Aäis>7tensä
dän proletaarisen mlllistn tunnuksem­me
eroaa reformistien suunnittele­mista,
erikoisesti valikoiduista, tie­dottomista
tahi lahjotuista ainek­sista
kokoonpanimista keltaisista
"työväen suojelusjärjestölstä". T&-
mäntapaisla "työväen suojelusjärjes-töjä"
käytettiin työläisten rivien ha-joittamlseksi
ja taltuttamiseksi tais­telussa
Ruhrin alueella toukokuussa
1923 ja Wienin kapinan jälkeen vuon­na
1927. Kommunistien on sitkeästi
taisteltava sella^ia sosialidemokraat­tien
petollisia temppuja vastaan.
52. Työtätekevien miliisistä, prole­taarisesta
miliisistä ja punakaartista,
joka muodostuu ennen vallanottoa ja
Joka on Punaisen Armeijan ittunuo-to,
Ja jota esitetään talstelutimnukse-na,
on erotettava ne miliisin muodot,
joiden täjrtyy ilmaantua proletariaa­tin
diktatuurin pystyttämisen ja lu­jittamisen
Jälkeen, valtion kuolemisen
Ja luokkien häviämisen prosessissa.
Puolustautxiakseen imperialismia vas-porvarillista
ya vastavallankumouk­sellista
mielettömyyttä. Benemmän
tai vähemmän täydellinen rnilllsljär-jestelmän
toteuttaminen sen puhtaas­sa
muodossa, ilman sotilaallisen voi­man
heikentämistä, -pn mahdollinen
vain tuotantovoimien täydellisen ke­hityksen
perustalla sosialismissa ja
joukkojen kommimlstlsen kasvatuksen
pohjalla. Vain proletaarisen vallan­kumouksen
voitto useissa suurissa ka­pitalistisissa
valtioissa voisi (kuten
totesi jo Kominternin Tpkin VHI
täysistimto) viedä siihen, että pro*
ietaarinen valtio sotapolitiikassaan
voisi ryhtyä välittömästi vaihtamaan
vakinaista Punaista Armeijaa luok»
kamlliislin.
Joka tapauksessa täytyy, proleta*
riaatin diktatuurin puolustuksen jär­jestelyllä
olla selvä luokkaluonne se­kä
henkeen, kuriin että Järjestelmään
nähden. Sellaisia aineksia, jotka kuu­luvat
rllstäjäluokkaan, el ole päästet­tävä
palvelemaan rivistössä.
c) Työväen siihde armeijaan siirtomaissa ja
maissa
53. Sorrettujen kansojen imperialis- havaittavissa nämä molemmat armei-min
vastaisten kansallisten vaUanku- " ' " '
mousten ja sotien kauden alkaessa on
sotUaskysymyS kalloissa, siirtomaissa
ja puolslirtomaissa saanut ratkaise­van
merkityksen. Tämä pitää paik­kansa
niihin maihiii nähden, jotka
Tarkastaessamme Yhdysvaltain työ-viiaston
kprp5"iiä tilastoja eri teol­lisuusalojen
työpäivästä ja työpalkois­ta,
ilmenee tosiasiana se, että sa-hamyllytyöläiset
kuuluvat kaikkein
huonoimmin palkattuihin raskaan
teollisuuden aloihin. Ei siinä kylliksi,
että palkat ovat alhaiset ja työpäivät
pitkiä. Mutta tämän rinnalla on vielä
sellainen Ilmiö, että palkkojen kohoa­minen
ei ole tapahtimut samassa suh-
„ teessä elinkustannusten kohoamisen
jätyypit, kuin myöskin esimerkki sh- ^g^ssa.
tä, kuinka kansalliset armeijat to- viime vuoden aikana maksettihi
slaslalllsesti muuttuvat Imperialismin keskimäärin sahamyllytyöläisiile 37
armeijoiksi: Tshangkaishekin suOTit- sentin tuntipalkkaa, työviikon ollessa
tamaix vallankumouksen' jälkeen Ete- 56.6 tuntia. Vilkkopalkaksi niin ollen
lä-Kiinan kansallinen anneija muut-ovat
tahi ovat olleet sodassa imperla- tui armeijaksi, Joka tosiasiallisesti pal-lismia
vastaan (Kiina. Marokko, Syy-i;veli imperialistien tarkoitusperiä. On
ria, Nicaragua) kuin myöskin niihin
maihin nähden, joissa sotaa ei vielä sii­nä
muodossa käydä (Intia, Egypti,
Meksiko, Filippiinit, Korea). On sel­vää,
että sotilaskysymyksen asettelun
Imperialismlnvastaisten kansallisten
sotien yhteydessä täytyy olla oleellises­ti
toisen kuin imperialistisissa val­tioissa.
54, Ei ole unohdettava, että nyky­aikana
on näissä maissa olemassa
kaksi aivan erilaista-armeijatyyppiä:
toiseltapuolen kansallinen armeija
(joka ei aina ole vallankumoukselli­nen),
toiselta puolen imperialistien ar­meijat
(jotka ovat joko emämaista
lähetettyjä siirtomaaretkikuntia tahi
armeijoja, jotka on kokoonpantu siir­tomaiden
alkuasukkaista tahi vihdoin
armeijoja, jotka on värvätty kysymyk­sessä
olevassa maassa). Kiinassa on
tuli $21. Viimeksi kultmeiden viiden
vuoden aikana ei ole tapahtunut siis
minkäänlaista parannusta palkkasuh­i^
ivää, että proletariaathi, vallanku- t^ei»sspa,a Äsililä^ iVM. 1 923 oli vastaava vilk-mouksemsten
työtätekevien joukkojen ^g^^ston tilastot osoittavat, että
suhde näihin kahteen armeijatyyppiin verrattuna sodan edelliseen kauteai,
nähden on oleva aivan erilainen. Kan- y igj^^ oy^t tuntipalkat kohonneet
sallisiin armeijoihin nähden on. muu­tamin
korjaukän, sovellutettava Mar­xin
ja Engelsin sotilasohjelmaa vtio-sUta
1848—1870, — näiden armeijain
demokratisoimisen ohjelma, niiden
muuttaminen vallankumoukseUisiksi
armeijoiksi; imperialistien armeijoihin
nähden me voimme sovelluttaa vain
defaitistista ohjelmaa — niiden ha­jottamista
sisältäpäin; jos on olemas­sa
erikoisia upseerijoukkoja tahi por­varillisia
sotilaallisia luokkajärjestöjä,
on pyrittävät niiden eristämiseen Ja
tuhoamiseen ulkoapäin, s.t.s. sovellut­tamaan
samaa ohjelmaa, jota on nou­datettava
imperialistisissa valtioissa
C Jatk.)
Farmarin mietteitä
'^Googin sodasta"
Kuka el timtlsi ennustiMarua "Goo-gln
sodasta", tuota vanhanajan ih­misten
hurjimman mielikuvituksen
tuotetta kalkkien sotien sodasta, hir­veästä
Ihmisteurastuksesta, johon ei
ainoastaan kalkki kansat riennä saa-lilnblmossa,
mutta, johon eläimet ja
koko luontokin ottaa osaa.
Äskeisen maailmanspdan edellä Ja
sen aikana oU näitä "Googin sotien"
eimustajla koko maUIma täynnä. Nii­tä
kulki Joka kylässä kuin vilkkilän
kissoja. "
Nyt on taas vanha Juttu edessä.
Äskeinen maailmansota ei ollutkaan
Googin sota", kbska ei vielä sen lo­puttua
taottu jousia vanteiksi Ja
miekkoja viikatteiksi Ja koska ei tullut
Ikuista rauhaa. Niin pakisevat en­nustajat.
Todellakin. Emiustelematta i ^ m -
me, että ei ole tullut rauhaa Sodan
vaara v&Vskyy päittemmp päällä. Se
ymp&röi meidät. Uusi imperialistinen
sota uhkaa.
Jokaisen nähtävänä on, että sota-aseita
taotaan tulisella kiireellä.- So­taan
vanistaudutaan kaikissa imperia­listisissa'
maissa Tarvitseeko pila
profeetta sanoessaan, että so(lan vaa­ra
on olemassa. EI niin varustau­duttaisi,
ellei niitä varusteita aiottai-si
käyttää. Maailman imperialististen
valtojen sotilasmenot ovat paljon
suuremmat nykyään Ja aseissa olevaa
cotaväkeä paljon enemmän kuin v.
1913. Jokaisen kapitalistimaan sivlli-
Väestö on pian viimeistä miestä Ja
naista myöten mllltuisoltu.
Näin ollen ei tarvita taivaallista
ilmoitusta sanoakseen, että sota kau­heampi
kuin minkään mlelikuvltuk-tauduttava
niin kevyesti kuin taval­lisesti
tehdään. Kalkeissa naivissa
yksinkertaisuudessaan — ja Juuri sen
vuoksi — oh tällä mystiikalla suuri
vaikutus tiedottomiin joukkoihin. Ku­kapa
ei olisi kuullut monen luokka-tietoiseksi
luullun työmlehenkin pu­huvan
jostain vapaakirkkolalsten saar­noista.
"Se puhuu kuin paras työvä­en
agitaattori", sanovat he. Kun va-paaklrkolaiset
imhuvat omalla taval­laan
kapitalistisen maailmanjärjestyk­sen
pahuudesta ja synnistä,, ennusta­vatpa
Joskus raamatun perusteella
sen tuhoakin, syimyttää se vissiä vas­takaikua
tiedottofplssa, toimettomissa
työväen Joukoissa. Sitä suorempaa,
mitä tietämättömämiÄä joukot ovat.
Siinä piilee vakava vaara. Sillä
niin pian kuin kapitalistisen Ja im-van
yhtä avuliaasti kuin nykyaikaiseen
sosialidemokratiaankto. Sosdem Joh­tajat
ovat kaikkialla varmoja porva-rlkomennon
kannattajia. Sotavarus­teluissa
porvareitakin villimpiä, ku­ten
noskein panssarllalvatn rakenta-misvimma
Saksassa, sekä Suomea
noskelmme suhtautuminen, panos-
Ja asetehdas-, ilma- ja sotalaiva y.
DLS. rakentamisiin, kaasusotavalmis-teluihin,
suojeluskuntiin ym, porvari-hommiin
osottaa. Jos tuollaiset Mul-lerit,
Macdonaldit yjn. joskus työ­väen
peittämiseksi {värkl^vät "rauhan"
artikkelin, tai puhuvat kavalin sanoin
sodanvaaran olemattomuudesta, niin
periailstlsen J^rjeistelmän realisille to­siasioille
annetaan yliluonnollinen mer­kitys,
on joukkojen > taistelutarmo Ja
tahtoi herpaistiL' Jos^ken saadaan sitä
uskomaan. Jos ken alkaa moisUla
"hengensilmlllä" katselemaan sodan
vaaraa, kapitalismin tuhoa ja tapah­tumia
ja näkeinään niissä "Jumalan
ihmeellisen ja salaperäisen johdatuk­sen",
hän ei itse tee enää mitään. Se-litettäköönpä
tuon Vliluonnolllsen "joh­datuksen"
vievän mihin lopputulok­seen
tahansa. Vaikkapa lopputulok­sena
mainitaan kapitalismin kukistu­minen
Ja ikuisen rauhan valtakunnan
syntyminen, ei moisiin "johdatuksiin"
uskoja pane enää rikkaa ristiin tämän
kapitalistisen maailman kukistamisek­si.
Hän ei tee mitään sodan vastusta­miseksi.
Mitäpä hän tekisi Ja mitäpä osai­sikaan'
tehdä, koska jumalan sanalla
hosu jäin "jumala" on muka kaiken te­kevä.
Ja onpa Jo muka tuhansia
_ vuosia sitten tuo huitojain "jumala"
sen Ja' tarujen "hahmöittelema""GÖo- ilmoittanut, mitä hangon tekevä, mitä
gin sota" on oven edessä. Meitä uh­kaa
todellisuuden imperialistinen so­ta,
eikä loruilijain "Googin sota".
Kaiken maailman "raamatuntutki-
Jain" Ja saarnamiesten ennustelut o-vat
lörpötykslä porvarillisten valtaher-rain,
avoimen sotavarustelun ja mui­den
realististen tosiasiain edessä, va­rustelujen,
jotka ovat kaikkien näh­tävissä.
Tällä varusteluhumbuukilla on sit­tenkin
vakava puolensa, johon luok-katietoisen
työväen taholla ei ole suh-
- OIKAISU
Viime lauantaina julkaistiin näil­lä
palstoilla kirjotiis: "Spector ja nen suhtautuminen, josta jo
vuoden vanha, ja on sen läpäistävä J^orjan ja Neuvostoliiton työläisten
ankara kehityskausi, ennenkuin se välisten suliteitten vaurastumisesta.
saavuJlaa sisäisen vakiintumisen ja Kun koetamme kuvitelLi, etlä
fehyyden. Alussa oli sitä ohjaile-1 Ra"isay MacDonald tai Hermann
massa useita opporlunisteja. muun I osallistuisivat '"kotimaiden-muassa
ammattijärjestön puheenjoh-! ^i^"' työläisten edustajiston mukana
laja, joista ei ollut varsin helppo :-^"fuvostoiiiton ammattijärjestön
pääslä eroon i konventsioniin. niin huomaamme et- .l/ocZ)onflW. vaikka olisi pitänvi oi-1 minkäänlainen vaara. Moiset
ouhen saakka kun tuo puhdistus-; Norjan reformistit, jotka eivät la vain / MacDonald Pvvdämme ^ ^'^^^ vaarallasi
lidemo- •• ' ' - i • ; Pasifismi, porvarillinen "rauha:
massa asemassa taistelussaan kom­munismia
vastaan kuin minkään
muun maan reformistit ja ettei vale-radikaalisen
työväenpuolueen voit­toa
saateta pitää sosialidemokraat­tien
voittona.
Norjan työläisten on vielä luo­vuttava
muutamista harhaluuloista
ja he tulevat niistä luopumaan.
Kun jälleen tulee kjsymys teoista,
niin silloin tule\at he näkemään,
miten sisällyksettömiä ja tyhjiä
ovat olleet heidän johtajainsa fraa­sit;
silloin myös kommunistinen
puolue, mikä on vielä verraten pie­ni
mutta mikä toimii silti sansen
hyvin, tulee asettumaan johtajan
paikalle.—L. H . LAXDEX
tulee tapahtumaan. Tällaisiin taruihin
uskovalle ihmiselle ei jää muuta teh­tävää
kuin jäädä . odottamaan mitä
tuleva on, ja julistaa kanssaihmisil­leen
mitä tuleman pitää.
Nämä tällaiset cvat porvareille mie­luisaa
väkeä. Kapitalistit ohranoineen
ja tuomareineen sen hyvin tietävät ^ . ...... »
ja ymmärtävät. Siksi he antavat ^
kaikissa maissa tällaisten lörpötteli-porvari
ottaa sen yhtä tervetulleena
kuin pasifistien ja vapaaklrkkolaisten-kin
lörpötykset., KaikiUa nliUä on sa­ma
mehilnki: auttaa saamnhimolsta
porvaria sotavarusteluissaan, johta-maUa
työtätekevien katseet pois jo-kaiÄlväisistä
tosiasioista, estää työ­väen
toimintaa kapitalisteja ja sodan
valmistelijoita vastaan.
Työväen Ja talonpoikain asiana on
moisten porvarien apurien paljasta­minen.
On osoitettava miten ne ovat
joko Imperialistien ostamia tietoisia
kätyreitä työväen . pettämistä varten,
tai sitten seUaisia raamatun jä tai­vaan
merkkeihin viittovia työväen
luokkataistelutahdon tappajia, työläis­ten
astraali- y.m. tasoiUe taluttajia,
joiden touhu ja toiminta hyödyttää
vain riistäjiä, sotahuUuja porvareita.
Kaikkia moisia työväen taistelutarmon
ja -tahdon tylsyttäjlä on varottava.
Niistä osa on susia lempeästi mäkät-täväin
lampaiden hahmossa, osa joko
tietoisia tai tiedottomia imperialismin
apureita
Kun kapitalismi hyökkää, kiristää
jä valmistautuu verilöylyihin, uuteen
imperialistiseen sotaan, ei meillä ole
hetkistäkään aikaa töllistellä taivaalle,
eikä hymähtää niille jotka sinne töl-listelevät.
Meidän täytyy toimia.
Täytyy taistella kaikella väellä ja voi­malla
kaikenkaltaista uskonnollista
pimitystä ja porvarillisia "rauhan
oppeja", pasifismia yjn.s vastaan, e-siintykööt
ne minkä laatuisina ja muo-toishia
tahansa. Pitää muistaa, että
kapinallisuutta nykjristä^ yhteiskun­tajärjestelmää
vastaan ja yksinäisen
vanhuksen viiineisen toiveen toteu­tumisen.
—- Mutta on turha jatkaa.
Tulkaa osaston haalille tammikuun
26 päivän iltana, niin siellä sen
kaiken näette ja kuulette 40 sen­tillä
ja jos ostatte pääsylipun etu.
käteen niin se ei maksa kun 35
senttiä.
RIKOSTILASTOA
Poliisipäällikön yasta julkaistun
selostuksen mukaan käsiteltiin täkä.
Iäisessä poliisioikeudessa viime vuo­den
kuluessa kaikkiaan 1,655 eri
juttua. . Suurinta osaa rikollisista
syytettiin juopuneena yleisellä pai­kalla
esiintymisestä eli 720, liiken-nesäädösten
rikkomisesta 252, väki-juomalakien
rikkomisesta 164, ir.
tolaisuudesta 100 j.n.e. Syytetyis-tä
oli 1,524 miehiä, 58 naista, 71
poikaa ja 2 tyttöä. Heistä tuo­mittiin
vankilaan 399 miestä jä 9
haista. . Sakkojna jä oikeuskuluiha
kei-ättiin 29,990 dollaria ja 77 sent­tiä.
— S.
85 prosenttia Mutta kun työaika on
pienentynyt 9 prosentilla, jää nykyi­set
viikkopalkat vain 69.7 prosenttia
korkeammiksi kuin v. 1913. Elinkus­tannukset
sensijaan ovat kohoneet vä­hintäin
70 prosentilla Ja Jos verra­taan
keskimääräisiin tehdastyöläisten
palkkoihin, jotka ovat 117 prosenttia
korkeammat kuin- v. 1913, niin havai­taan
helposti, miten alhaalla saha-myllytyöläisten
palkat yleisesti ovat.
Vielä kurjemmaksi osoittautuu t i ­lanne,
kun vertaillaan ammattitaidot­tomien
ja parempaa palkkaa nautti­vien
ammattilaisten välillä vallitsevia
palkkasuhteita. Ensimainitut usein
eivät saa kuin puolet ammattilaisten
palkasta, tai sitäkin vähemmän.
Eri valtioihin nähden pitää paikkaa»
sa sellainen suhteellisuus, että siellä,
missä työpäivä on lyhempi, ovat pal­kat
paremmat. Ja missä nämä etui­suudet
työläisillä Ilmenee, siellä ovat
työläiset käyneet sitkeitä lakkotaiste-luita
olojensa parantamiseksi. Ja uni-oiden
kontrollin muodostamiseksi. Ida-hon,
Oregonin Ja Washingtonin val­tioissa
on sahamyllyissä 48-tuntinen
työviikko. Ja niissä ovat myös pal­kat
kaikkein korkeimmat verrattuna
muihlh valtioi^iin, liiku^unottamafta
Califomlaa Jossa palkat ovat kaöt-kein
korkeimmat, vaikka työviikko <m
56 tuntia.
Kaikkein kurjimmin palkattuja ovat
etelävaltioiden puutavaratyöläiset. E -
äm. South Carolinassa saivat viime
ka voidaan vapauttaa uskonnopisten
yan. haihatteUjam, keinotteUjain, puos­kareiden
kahleista, sikäli meidät myös
voidaan vapauttaa kapitalismin kah­leista.
Vain valveutuneet joukot voi­vat
toimia sodanvaaraa vastaan. Vain
työväenluokan ja talonpoikain yhteis-vomUUa
voidaan turvata työtätekevien
elama ja tulevaisuus imperialismin
rosvohankkeilta.
Farmari.
Toronton nuorten työ­läisten
anunatillinen
konferenssi
Port Arthurin uutisia
K-PUOLUEEN SUOMALAISILLE
JÄSENILLE
Kaikkien k.-puolueen Port Arthu-rm
suomalaisten jäsenien yhteinen
kokous pidetään sunnuntaina tammi­kuun
27 päivä alkaen kello 7 illal.
la. Kokouksessa tulee esille m. m,
kysymys trotskilaisuudesta y.m. tär-keitä
kysymyksiä, joten kaikkien
suomalaisten puoluejäsenien läsnä-j
olo on välttämätön.
"33,333"
Nuorilla työläisillä on tärkeä mer­kitys
Canadan teollisuudessa. Jokai­nen
vuosi liittsry tuhansittain nuoria
työläisiä teollisuuteen ja niinollen tu­levat
alistetuiksi pääoman riistettä­väksi
tehtaissai kaivoksissa jne.
Teollisuuden mekanismin yhä edel­leen
kehittyessä yksinkertaisenunaksi
tulevat nämä nuoret työläiset lyhyes­sä
ajassa n.s. ammattitaitoisiksi ja
siten yhä enenunän ja enemmän S3nr-jäyttämään
teollisuudesta vanhempia
työläisiä.
Torontossa työskentelevät tuhannet
nuoret työläiset kutomatehtaissa, ku-mitehtaissa
sähköverstaissa,, vaate­teollisuudessa
jne, ja valtavan suuri
osa näistä työläisistä on järjestymät­tömiä.
Siitä on seurauksena, että
työnantajat käyttävät heitä polke­maan
alas yleensä vanhempien .työ­läisten
elintasoa ja siten myöskin vä­littömästi
heidän itsensäkin.
Jokaisen työväenluokan taistelevan
järjestön tehtävä ja velvollisuus on
koettaa saada nämä nuoret työläiset
järjestjmiään ammatillisiin järjestöi­hin.
Niinpä on jokaisen työläisten Jär-jäin
ja ennustajain aivan vapaasti
soittavan suutaan. Saavat haukkua
kapitalistista järjestelmääkin ja en--
nustaa sen "tuhoa". Heillä onkin ka­pitalistien
antamat roolit käsissä.
Kansamvälistä Raamatuntutkijato seu­raa
mjn. avustaa ieri maiden raha-miehet.
Niiden johdatuksella ne toi­mivat.
Varsinkin amerikkalaiset suur^
kapitalistit ovat sen käytettäväksi luo­vuttaneet
suuria summia. Näillä va­roilla
seura työntää eri kielillä mitä
ilettävmtä, mystiikaUa kyllästettyä
"khrjallisuuttaan" työtätekevien kes­kuuteen.
Ei siinä porukassa yleensä
napilla pelata
Valtaherrat ovat havainneet, että
uskonnollisuus vanhassa muodossaan
ei enää vetele riittävästi. Valtiokkkon
papit ja inuut uskonnönpylväät tulivat
maailman- ja luokkasotain aikana en­tistä
enenunän vihatuksi. Olivat ja
ovat ase kädessä porvarien asehom-missa.
Nämä veripapit kaltaisineen
eivät vedä kaikkia uskovaisiakaan
mukaansa. Epäröiviä varten asete­taan
"raamatuntutkijoita", teosofeja^
ja monia muita hommailijoita. XJseim- i
mat niistä saavat rikkailta suurta ra-I
hallistakin apua. j
Ja lisäksi se valtiovallan myöntei-i tuttuna hyvin yksitoikkoinen* Ja " " e - i k a n s s a kapitalismia vas-jo
edellä Pätaiteelliselta näj-ttävä luku. Mut-'
vuonna ammattitaidottomat työläiset
$9.93 viikolta; ja kaikki sahamyllytyö-läiset
keskimäärin $13.67 viikolta: Ca-lifomiassa
vastaavat numerot- ovat
$23.96 Ja 28.61. Eroavaisuus on siis
hämmästyttävät suuri, vaikka käsi­tämmekin,
että Callfomian palkka*
suhteetkaan eivät ole mitkään kehut­tavat.
Tällaisten olosuhteiden 'valfltessa
kaivattaisiin erittäin kipeästi voima-k'asta
puutavaratyölälsten teollisuus-uniota,
joka järjestäisi kaikki tämän
teollisuusalan työläiset yhteen lujaan
järjestöön. Metsätyöläisistä puutava­ran
jalostajiin saakka Vain voimakas
xmlo voi saada mainitunlaiset nurin­kuriset
olot korjautumaan työläisten
lujan järjestäytymisen kautta. —
l^teenpäin.
jestön omaksuttava itselleen tehtävä
voittaa nämä nuoret työläiset pois
porvarillisista nuorten järjestöistä ja
saattaa heidät vallankumouksellisen
työväenliikkeen vaikutuksen alaiseksi.
Niinpä on Toronton kommunisti­nen
nuorisoliitto ottanut tehtäväkseen
kutsua koolle alustavan nuorten työ­läisten
ammättiliittokonferenssin- Tä­mä
nuorten työläisten konferenssi
tulee olemaan luonteeltaan sellainen,
että sen tarkotuksiin kuuluu nuorten
työläisten ammatillinen järjestäminen
ja samaUa luonnollisesti yhdistämi-
HARVINAISUUS NAISTEN
JOUKOSSA
Hiljattain kuolleesta kuuluisasta
englantilaisesta lääkäristä Abernet-hystä
kerrotaan, että hän vihasi
kaikkea keskustelua ja tarpeetonta
jaaritusta, ja pahimpana kauhunan­sa
olivat naispotilaat, joita oli pai-joa
helpompi saada paranemaan
kuin vaikenemaan. Hän sanoikin,
että ihmeellisin nainen, minkä elä­mässään
oli tavannut, oli eräs, jo­ka
kerran kävi hänen luonaan saa­dakseen
apua . eräässä tapaturmas­sa.
Hän tuli sisälle, näytti haavansa,
jonka jälkeen syntyi seuraava kes­kustelu:
Tohtori: "Naarmu?"
Potilas: "Purrut."
"Koira?"
"Kissa."
"Eilen?" ^
"Tänään."
"Tekeekö kipeää?"
"Hiukan."
Ellen olisi jo aikoja sitten mennyt
naimisiin, selitti tohtori Abernethy,.
niin olisin heti kosinut tätä ihmeeU
Iistä naista.
Viisi kolmosta. Numeroilla k i r j o - y h t e i s e e n taisteluun koko työ­opit
o- näj-töskappaleessaan?
a kuin tä eläm
'rauhan aate- kautta
Jokapäiväis-'
ON PUHELINLANKOJA, JOS ON
PUHUJIAKIN
New Yorkin kaupungissa tapah­tuu
päivittäin puhelinkeskusteluja 7
milj|,757,500. Tämän puheUnliik-keen
ylläpitoon tarvitaan n. 13 milj.
km. lankoja, joista saataisiin yli
30 puhelinlinjaa maan ja kuun vä-liUe.
New Yorkissa on puhelmyh-tiön
palveluksessa 41,000 henkilöä,
niistä 17,600 keskusasematyttöjä.
Keskusasemia on 144, sijoitettuina
139 eri rakennukseen ympäri kau­punkia.
Puhelimia on 1,678,664—
enemmän kuin koko Englannissa,
konferei;ssiin, siten avus- enempi kum Etelä-Amerikassa ja
•enempi kuin Japanissa, Kiinassa ja
taan.
Kaikkien työväenluokan i)aikallisteh
kehoitetaan lähettämään
aikuttavasti sen ohnistumista
pidetään Alhambra- Englannin Intiassa yhteensä.
... .. ^ „ , , - .>>v.au.mc, . .„ , ^.änkanippailua, %-iatonta rak-i^^^f^;
prosessi saatim täydelleen toleute- edes nmnta itseään sosialidemo- lukijain ottamaan tämän ' oikaisun ! k— ""^"^^^ ^^^^^ elämäniloa, kevytmielistä i ^ ^ ^ ^ P - ; kissa ole vielä automaattisia puheH-tuksv
ci No^a„ .„™„„„i.i„e„ k„a,ci!<.. „va= paljoa . , o . „ i s e „ , . l h „ „ „ i „ _ . - T.^.,.s. ' { P^^^^™,.»/suhtautuu a. j J^a i^SSS^. i a l Z Ä ^ " ^ ^ ^ ' Ä S l Ä Ä ^ ' toja yhdistellessääh.
Kurssi SDomen
Canadan Dol]
LÄH£TYSKUL
40c lähetyksistä aUe $2C
hetyksistä $20.00—-$49
betyksistä $5tf.00—$79.
lähetyksistä $80.00—-$
25c jokaiselta seuraava]
sadalta dollarilta.
SSUcoMnomalahetyksl
faetybkolat $3.60 lahet^
Suomen rahaa otteti
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset os
VAPAUS
Box 69, SUDBUR^
LAIVAPILETTEJÄ M
TIEDUSTAKAA PILEl
Vapaudelle ottaval r^
vastaan myöskin:
VAPAUS PORT ARTHU
316 Bay Stta
Port Arthur. Oi
VAPAUS MONTREAL
1387 St. Antoine
Montreal, Qu
A. T. HILL.
957 Broadview Ave., T<
J. OKSANEf
Kirkland Lake,
JOHN VUOR
Sonth. Porcupine,
CHARLES HAAPJ
Osaoskauppä, Timmii
DAVID HELI
eri paikkakunnilla Pohj
KUQU tik VUOSISA'
liEMMIN KUIN V E
äskettäin meni Lonto
maille mies, joka test
' esitti sellaisen toivomuks
net haudattaisiin veljei
viereen. Mainittu veli
15Q vaotta sitten. Äsk<
midien isän oli ensimmä
mennyt naimisiin 19-v\j
seuiraavana vuonna oi
poika, joka samana vu
kuolL Kun isä oli tä
vuotta meni hän uusiii
ja hänen nuori vaimoni
pojan. Tämä poika oli ^
lut henkilö, ja hän oli
94 vuoden ikäinen. H<
joka nyt on pystjrtetty
•n ' molempien veljesten
kuolinluvut 1778 ja 1921
-:— Ajattelehan! Pär
häittemme kaatui vaimoi
teu jalkansa.
—'• Niinhän sananlasku
tä onnettomuus tulee ha
nään.
Ravintolavieras: — O:
etten löytänyt tätä teidä
laanne jo ainakin viikkoa
m i n . . . .
Ravintoloitsija: — Mit
levaa
— Ei . . tarkoitin vain
koa sitten tämä kala olis
ollut huomattavasti tuore
Otteita Sulkasen
funistien
YHDYSVALTAIN WORI
TINEN KOMITEA OI
DEMOKRAATTIS1
KOMMUr
. (Jatk(
iSnlkasen knulnsteli
Ensin luettiin Victor Ber
Salin, Elis Sulkasen, Lauri
Virginia Brusilan, £äno Saai
Siikkosen,. Annie Keinäse
Luodon ja Chas. Morsonin
tama kirjallinen selostus,
teeltaan on pääpiirteissään
nen kuin New Yorkin TyÖ\
tyksen alustus, sillä erotuks
että se oh tähdätty puoluett
lueen johtoa Vastaan. Pu(
sen suomalaisen jaoston va
syytetään stinä puolueen nyk
toa Sen mukaan on Komn
Internationale saanut tilant
oiteltuja ja vääristeltyjä tietc
ki toiminta pn tämän selostu
kaan "vailla vastuunalaisuutt
öitonta" jne., Jne. Puolueen
järjestely, sumetaan siinä ka
tain ymmärtää, oli myöskin
muutta ja se ajettiin läpi
mättä suomalaisia työläisiä
joukkoliikkeitä ja niitten etuj
kea; johtaa "kykenemätön ry
täinen juojnitteHjoiden klik
vannoo uskollisimtta puolueez
le," jne., jne. Siinä vältetään,
lekh-joittaneet olisivat oHeet
puolueelle (!) ja yrittänee