Vapaus, January 21, 1929

              No 17 — I92ft
AHAA
S U O M E E N
Kurssi SDomen Markkaa
Maanantaina, tammik 21 p;nä—Mon., Jan. 21
39 60
Cana dan Dollarista
j LÄHETYSKULUT:*
40c lähetyksistä alle $20.00, 60 c HU
hetyksistä $20.00—$49.99, 80c VS^
hetyksistä $5tf.00—$79.99 j a ?1.00
lähetyksistä $80.00—-$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta d o l l a r i l t a.
S&bkoMnomalShetyluuta ovat lä-hetyfikulot
$3.60 lähetykseltä.
Suomen rahaa ottetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDXXN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Pakkofyon miDstomeitöejä Snomessa
Vapaudelle ottava, rabavälityksiä
vastaan mySskiD:
V A P A U S P O R T A R T H U R B R A N CH
316 Bay Street.
Port Arthur. Ontario
V A P A U S M O N T R E A L B R A N CH
1387 St. A n t o i n e St.,
Montreal, Que.
A . T. H I L L.
957 Broadview Ave., Toronto, O nt
J . O K S A N EN
E i r k l a n d Lake, Ont.
J O H N V U O R I,
South. Porcupine, Ont.
C H A R L E S H A A P A N E N.
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID H E L IN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
K U O U D i VUOSISATAA MYö-
HEMMIN KUIN V E L J E N SX
Äskettäin meni Lontoossa manan
maille mies, joka testamentissaan
esitti eellaisen toivomuksen, että hä­net
haudattaisiin veljensä haudan
viereen. Mainittu veli oli kuollut
150 vuotta sitten. Äsken kuolleen
m i d i e n isän oli ensimmäisen kerran
mennyt naimisiin 19>vuotiaana ja
seuraavana vuonna oli syntynyt
poika, joka samana vuonna vielä
kuolL Kun isä oli täyttänyt 75
vuotta meni hän uusiin naimisiin
ja hänen nuori vaimonsa synnytti
pojan. Tämä poika o l i äsken kuol-'
lut henkilö, j a hän o l i kuollessaan
94 vuoden ikäinen. Hautakivessä,
j o k a nyt on pystjrtetty haudalle,
• n ' molempien veljesten nimet ja
kuoUnluvut 1778 j a 1928.
Suomen herrat, yhtä hyvin kuin
valtaluokat kaikissa muissakin maissa,
ovat jo historian varhaisista ajoista
sa^yVfV mitä hnifrnilpmättnTriiTnTnm
sortaneet työtätekerää vä^töä. Aate­l
i a t j a papit ovat keskenään oikein
kilpailleet mielivaltaisuudessa. Varsi­naista
kansaa, menneen a j a n tilaton­ta
väestöä ja talonpoikaistoa, pako­tettiin
palkatta rakentamaan maalli­sille
ylimyksille j a piisixjillekin l i n ­noja
j a sekä viimeksimainituille että
papeille kirkkoja j a pappaoita.
K u n me nyt katselemme vanhoja
linnoja j a kirkkoja, ihmettelemme u-sein
miten vuosisatoja sitten, jolloin
nykyajan teknillisistä apimeuvoista ei
ollut aavistustakaan, • v o i t i in tehdä
n i i n suurenmoisia rakennuksia. Näyt­tää
näet melkein mahdottomalta, et­tä
ilman koneita olisi voitu hyvinkin
korkealle siirtää niin sumia kivimöh-käleitä
kuin kysymyksessäolevanlaisis-sa
rakennuksissa näemme. Mutta kun
kodeistaan j a konnuiltaan temmattu­ja
työläisiä oli paljon j a v o u t i ^ piis­kat
iilvoivat tuimaan, liikahtivat ras­kaammatkin
kivet.
Virallinen historia ei omista monia­kaan
rivejä hiille kauhuille, jotka t u ­livat
näiden pakkotyölaisten osaksi.
V a i n -mhingossa j a muiden asiain y h ­teydessä
on historiankirjottajilta pu­jahtanut
joitakm viittauksia niistä.
Siia ei ole voitu salata, että varsinkin
linnarakennuksilla on tapahtunut u-sein
tyq^akkoja. jopa kapinoitakin.
Tokkopa onkaan keskiaikaisissa l i n ­noissa
j a kirkoissa yhtään kiveä. Jo­hon
ei yhdistyisi rääkätyn rakennus­miehen
katkera kh-ous. Mutta sitä
emme tavallisesti tule ajateUeeksi. kat­sellessamme
näitä vuosisataisia työn
mestarituotteita.
Mitään yksityiskohtia silloisista työ­oloista
emme tunne. Työläinen näet
ei osannut kh-joittaa. eivätkä kh-jan-oppineet
katsoneet arvolleen sopivak­si
ruveta kuvaamaan halveksittujen
työläisten asemaa. Vain jotkut vali­tuskirjelmät
j a Turun tuomiokirkon
"mustankirjan" merkinät antavat vä­hän
valaistusta.
Ankaraa linnärakennusvelvollisuutta
on epäilemättä käytetty jo ennen
Ruotsin vallan alkua, joskin se s i l ­loin
pn ollut pienempää. Suuremman
laajuuden se sai vasta 1300—I40b-lu-vulla.
Jolloin Suomen useimmat linnat
rakennettiin. Vasta myöhäifiempl aika
antaa enemmän todisteita. Esim. Jou-luk.
24 p-.nä 1561 päivätyllä kkjeel-lään
Raaseporin lääniläisille määräsi
Ruotsin kuningas Erik X I V varusta­maan
työvoimaa Räävelin linnan r a ­kennustöihin.
Kirjeessä sanotaan
mjn.: "Ruotsin lain kiminkaankaari
sanoo, että milloin kuningas haluaa
linnaa t a i linnptusta rakentaa, on k a i -
Lodzin ohranaveljet
täyden ylläpidon sekä miehille että Venäjän keisari oli ennen Puolan
hevosille. Pmckeä ei tarvinnut kahta tsaari. Puolassakin vallitsi ankara
kertaa käskeä väkivaltaisuuksiin r a h - sorto. Se kohdistui myös työläisiin,
vasta vastaan. Muutenkin rääkkäsi isoissa teollisuuskeskuksissa oli se a i -
hän alustalaisiaan melkein huvikseen ba-ajoin ihan hirveä. Näin varsinkin
ja tappoikin heistä useita.
Kansa joutui rakentamaan vielä
voutienkin talot, kuten eräässä: Juhana
n i i n n e l l e aiotussa, lähes 300 Suomen
liOdzissa, joka oli suuri tehdaskaupun-ki
ja j o s ^ oli huonoon tilaan. puris­tettua
j a myös siten luokkavihaiseksi
kiihoitettua väestöä. Hallintovalta
talonpojan aUekirjoittamassa vaUtuk- hoetti urkkia erikoisen innokkaasti,
seissa sanotaan. mitä ajatuksia, aatteita ja hommia
Vielä n.s. uskonpuhdistusajan. alus- oU kuUomkin Lodzän työläisten päissä,
sa tiilisavi valmistettiha sotkemalla j a u f t o j o i t a oU paljon,
tiilitöihim tarvj(ttiin uskomattoman; Kaikista varokeinoista huolimatta
paljon työvoimaa. Täten tulivat käy-;iimenj yksissä työpaikoissa j a samassa
täntöön n.s. savityöpäivät, joita talon- j kaupungissa työskentelevien työläisten
pojat joutuivat suorittamaan Unnoi- j keskuudessa kiellettyä yhteistoimintaa,
hin aina vaadittaessa. Esim. Hämeessä y 1905 vallankmnousliikkeeseen otti-oli
kunkin koukun, veroyksikön, suo­ritettava
vähintäin 6 savitTöpäivää.
vat siellä melkoiset joukot osaa. Kä­vivät
veristä taistelua keisarivaltaa
N.S. neljänneskunnan, johon kuului vastaan. Tuhansia työläisiä tuhoutui
11 koukkua, oli suoritettava 66 savi-työpäivää.
Tämän lisäksi oli varustet­tava
Ihmat vielä "muurimestareilla".
siinä. K u n tsaarin valta voitti lopuk­si,
tukahutti se vallankumousliikettä
j u l m i l l a j a verisillä keinoilla. K e n r a a -
livat ison sotilaspatrullin kanssa ka­duilla.
Jos sattui epäilty työläinen
tielle, nun voi häntä! Lyötiin Ja rää­kättiin.
Frömelit johtivat joukkonsa usein
myös työpaikoille. Yksityisiä työläisiä
K a i k k i a muitakin ammattilaisia oU. n Kaznakoff, joka oli aika peto, pani
linnojen rakentamisiin varustettava. sotaoikeudet toimimaan — j a tappo-
Mutta linnojen haltijat eivät suin- tuomioita pantiin täytäntöön joka i ^ l -!
kaan tyytyneet siihen, että olisivat
rahvaalla vain rakeimuttaneet lin­nansa;
Eivät. He vaativat kansan kus­tantamaan
itselleen vielä vakituista­kin
työvoimaa. ^Puhumattakaan tava^^ esimJrkki sellaisten herrojen
vä. Urkkijakoneistoa johti santarmi-ratsumestari
Zadko-Andrejeff, ja hä­nen
kätyrinsä raahasivat yhä uusia
uhreja hirttäjille.
lisistä veropälvätöistä, oUvat alusta-{j^gj^j^j^jj^
laiset pakoitetut kustantamaan l i n ­naan
vielä n.s. pitkiätyömiehiä (long-arbetskarlar).
Jotka olivat talonpoi­k
a i n koko vuodeksi tai määräajaksi
linnan palvelukseen palkkaamia k i r -
vesmiehiä tai muita työntekijöitä.
Tällä tavalla joutuivat tavalliset i h m i ­set
hankkimaan linnoihha palvelusvä­keäkin.
Esim. eräässä T u n m linnan
työveroja koskevassa asiakirjassa vuo­delta
1450 ipäärätään iokaiseii 40
savun (1 isavu = tavallisesti 1 talo)
toimittamaan mies linnaan työhön
vuodeksi.
V. 1908 vangittiin kaksi sosialidem.
puolueen jäsentä, veljekset PrÖmel.
Nämä olivat nuoria, vanhempi vasta
22 V. täyttänyt. Heidän isällään oli
pieni kapakka.
Heti sen jälkeen, kun nuo veljekset
oli pistetty vankilaan, alettiin panna
toimeen kotitarkastuksia kaupungilla.
Puolueen jäseniä vangittiin kovasti,
Tyrmät tuUvat täs^teen.
Ohranan johtaja Zadko-Andrejeff
oli riemuissaan. Luuli kukistavansa
työväen pyrkimykset ijäksi ajaksi.
Tavallista talonpoikaistoa vielä huo­K
u n oli jo satoja työläisiä vanki-nommassa
asemassa olivat n.s. i r t o - ' loissa, raastettiin heitä sotaoikeuteen,
laiset, j o i h in keskiaikana l u e t t i in k a i k - Silloin tuli ilmi kummia: mainitut
k i maalla asuvat käsityöläiset j a t i - Prömelin veljekset latelivat syytöksiä
-:— A j a t t e l e h a n ! Päivä jälkeen
häittemme kaatui vaimoni, katkais­ten
jalkansa.
—'• Niinhän sananlasku sanoo, et­tä
onnettomuus tulee harvoin yksi­nään.
Ravintolavieras: — On vahinko,
etten löytänyt tätä teidän ravinto­laanne
jo ainakin viikkoa aikaisem­m
i n . . ..
R a v i n t o l o i t s i j a : — Miten imarte­levaa.
. . .
— E i . . t a r k o i t i n vain, että viik­koa
sitten tämä kala olisi varmaan
ollut huomattavasti tuoreempi.
ken rahvaan siinä avustettava." K u -
nifagas kirjoitti erikseen myöskin
Suomen silloiselle kä^kiynhaltijalle,
veriselle Kustaa Finckelle. 'että k i m -
kin Raaseporin läänin talonpojan oli
suoritettava vähintäin 6 päivätyötä.
"Gubemaattori" Pincke saattoi Jo
Kuhtik 12 p:nä 1562 kuninkaalle vas­tata,
että oli käsketty Raaseporin
läänin asukkaita viipymättä tohnitta-maan
50 miestä Rääveliin muutamik­si
kuukausiksi varustus- j a muuraus­työhön.
Saman vuoden lokakuun 24
p:nä Mncke ilmoitti kiminkaalle, et­tä
suurin osa Raaseporin lääniä v i h ­doinkin
oli suorittanut velvollisuuten­sa.
Mutta hänen täjrtyi samalla m a i ­nita,
että 3 pitäjää, mjn. Siuntio,
niskottelivat, eivätkä luovuttaneet
miehiään Viroon pakkotyöhön. Jouluk.
10 p:hä lähettämässään kirjeessä ko­mensi
kuningas väkisin ottamaan työ­miehiä
noista kolmestakin pitäjästä.
Hän arveli, että siuntiolaisetkin p a l a i ­sivat
järkiinsä j a kuuliaisuuteen, jos
Suomen ratsumestarit majoittaisivat
heidän luokseen joukon ratsumiehiä
ja pakoittaisivat talonpojat antamaan
laton väestö yleensä. Jos heillä ei o l ­lut
vähintähi 3 markan omaisuutta,
mikä siUoin vastasi n. 18 tynnöriä
ohraa, täytyi heidän antautua tarvit­sevien
palvelukseen. N i i n sääsi maan­l
a k i j a siten he joutuivat melkein r a ­jattoman
mielivallan alaisiksi.
Pakkotyövelvollisuus papeille Ja v a r ­sinkin
linnoihin o l i hyvin yleinen. L i ­säksi
oli se n i i n ankaraa, että esim.
vielä v : n 1734. l a i n mukaan oli vapa-usrangaistiiksen
ankarampana muoto­na
"työ kuntakaan linnassa", "työ
kruununlinnassai tahi pajassa". Ja
vielä tänä päivänä nimitetään kan­san
'keskuudessa rikosvankeutta " l i n -
nassaolemiseksi". K a i k k i tämä taval­l
a a n osoittaa, että työ entisajan l i n ­noissa
on o l l u t ' j o t a k t a kauheata, kos­ka
sitä myöhemmin on pidetty sopi­vana
rangaistukseksi rikoksista.
Vanhoissa khrkoissa j a linnoissa e-siintyy
lukemattomien lupkkatoveri-emme
pakkotyö, jonka suoranaisesta
orjuudesta eroitti vain nimitys.
N. VäJJärl.
M A K S A A P U O L E S T A V A A N P U O L ET
Otteita Sulkasen ja toisten suomalaisten oppor-tumstien
kudustelupöytak^^^^^
Y H D Y S V A L T A I N W O R K E R S ( K O M M U N I S T I ) P U O L U E E N P O L I I T ­T
I N E N K O M I T E A O N S A A N U T K U U L L A V A N H A I N S O S I A L I ­D
E M O K R A A T T I S T E N T O I M I T S I J A I N KÄSITYKSET
K O M M U N I S T I S E N P U O L U E E N K E S -
KITTYNEISYYDESTÄ
(Jatkoa .viime keskiviikon numeroon)
iSnlkasen knulusteln
E n s i n luettiin W t o r Bergin, Kalle
SaUn. Ells Sulkasen, Lauri. Brusilan,
V i r g i n i a Brusilan, E n o Saarion, K a l le
Siikkosen,. Annie Ketaäsen, Tilda
Luodon Ja Chas. Morsonin a l l e k i r j o i t ­tama
MrJaUinen selostus, joka luon­teeltaan
on pääpiirteissään samallai-nen
kuin New Y o r k i n Työväenyhdis­tyksen
alustus, sillä erotuksella vam>
että se o n tähdätty puoluetta Ja puo­lueen
johtoa vastaan. Puolueen Ja
sen suomalaisen Jaoston vaikeuksista
syytetään siinä puolueen nykjristä joh­toa.
Sen mukaan on Kommunistinen
Internationale saanut tilanteesta l i i ­oiteltuja
Ja vääristeltyjä tietoja. :Saik-ki
toimmta o n tämän selostuksen mu­kaan
" v a i l l a vastuunalaisuutta j a t a h ­ditonta"
jne., Jne. Puolueen uudelleen­järjestely,
aimetaan siinä kautta r a n ­tain
ymmärtää, oli myöskm tahditto­muutta
j a se ajettiin läpi "ymmärtä-;
mättä suomalaisia työläisiä", niitten |
joukkoliikkeitä j a n i i t t en etuja". K a i k -1
kea • johtaa "kykenemätön ryhmäkim-tainen
juonittelijoiden klikki, joka
vannoo uskoHisimtta puolueen johdol­le,"
Jne., jne. Siinä väitetään, että a l ­lekirjoittaneet
olisivat olleet lojaalisia
puolueelle (!) Ja yrittäneet saada
korjauksia aikaan, mutta turhaan ja
että he katsovat välttämättömäksi
nostattaa joukkomielenosotuksen, jot­ta
johtava valta puolueessa Ja sen
suomalaisessa jaostossa kukistetta:'-i.
Sen jälkeen kun selostus o l i luettu^
alkaa varsinainen kuulustelu:
LOVESTONE: Halimako toveri Sul­kanen
esittää mitään lisää suullisesti?
S U L K A N E N : E n -
LOVESTONE: Haluaista tehdä joi­t
a km kysymyksiä. Ensiksi: Laatiko
tov. Sulkanen yhtään niistä alustuk­sista,
joista äänestettiin?
SULKLANEN: OUn komitean apuna.
LOVESTONE: Otitko sinä nämä e-sitykset
suomalaisen fraktsian kanssa
käsiteltäväksi?
SUIiE^ANEN: Komitea teki sen.
L O V E S T O N E : Hyväksyikö suoma­lainen'
fraktsia esityksesi, vai äänes­tikö
se sen nmin?
S U L K A N E N : ^ äänesti sen nurin
12:11a äänellä 8:saa vastaan,
L O V E S T O N E : Ajatteletko sinä sit­ten,
että simm velvollisuutesi olisi
kommunistina ollut toteuttaa fraktsi­an
päätöstä?
S U L K A N E N : Minä vastasin siihen
kirjallisessa selostuksessanL '
L O V E S T O N E : Sinä olit eri mieltä
päätöksen suhteen- Vetositko sinä kor- j
Ottawa. — Vastota yleistä käsitys­tä
ei hallituksen rahaministeriö mak­sa
rikktaäisistä dollarin Ja kahden
seteleistä siinä tapauksessa, että vaan
puoUkas seteliä on Jälellä, muuta
k u i n puolet sen edustamasta arvosta.
K u n setelistä on jälellä 3|5 n i t a kä­sitetään
se kokonaiseksi.
Mutta rahan arvon perimisessä on
suuri joukko muodollisuuksia j a asia­papereita
täytettävä, joten rikkinäis­ten
ijaperirahojen arvon perimisessä
ei maksa vaivaa uhrata aikaansa.
T I L A T K A A V A P A M S»
keampaan komiteaan fraktsian pää­töksestä?
S U L K A N E N : - En.
L O V E S T O N E : Mutta miksi et sinä
vedonnut?
SULBIANEN: Vastasin sUhen kir­jallisessa
selostuksessani
L O V E S T O N E : Smä vetosit kuta e i -
puoiueen jäsen puolueen jäseniä vas­taan.
S U L K A N E N : N i i n me lelmme.
L O V E S T O N E : Ajattclotko sinä, että
sellataen on kommunistinen menette­lytapa?
S U L K A N E N : Weil, me selitimme
sen kirjalliseissa selostuksessamme.
L O V E S T O N E : Järjestitkö sinä puo­lueen
ulkopuolella olevia työläisiä k u ­moamaan
puolueeseen kuuluvia työ­läisiä
työväenyhdistyksessä?
S U L K A N E N : E n minä niitä järjes­tänyt.
L O V E S T O N E : Ne tulivat siten vata
luonnostaan?
S U L K A N E N : Se on mtaim miellpi-teenL
L O V E S T O N E : iSinä pilhut omasta
katsantokannastasi?
S U L K A N E N : Niin.
L O V E S T O N E : Sinä puhut puolu­een
kat^ntokantaa vastaan?
S U L K A N E N : "VVell, kun luet Wr-
Jallisen selostukseni, nita siitä näet. [
L O V E S T O N E : Seuraava kysjmiys,!
johon haluan vastausta, on: Mikä bnl
suimnitelmasi? Onko staulla aikomuk-j
sena järjestää joukkoa Suomalaisessa!
Työväenjärjestössä kukistamaan prtio-!
lueen johdon? " • ^ '
S U L K A N E N : En, meillä ei ole m i - :
tään sellaista mielessämme. '
L O V E S T O N E : Mikä on ajatuksesi?
S U L K A N E N : Weil, meidän ajatuk-seinme
on julistuksessamme ja alus-'
tuksessamme. . |
L O V E S T O N E : Kysymys on nyt
seiuaava- Te valitsette nyt edustajia
kansalliseen konventsionita?
syytettyjä vastaan! Veljekset olivat
siis olleet ohranan kätyreltä, harjoit­taneet
provokatsiota puolueen sisällä
— j a "todistivat" siten korkeiden her­rojen
toivomusten mukaan. Heidän
lavertelujensa nojalla tuomittita 22
työläistä kuolemaan.
Eikä se riittänyt vielä veljeksille.
He tarjoutuivat toimimaan noiden
tuomittujen hirttäjtoä — ja hirttivät
kylmäverisesti omta kasta ihmiset,
joita he olivat ennen sanoneet puolue-tovereikseen
ja sitten Ilmiantaneet.
Niiden joukossa oli myös heidän oma
lankonsa.
He tekivät noita murhia vankilan
pihassa. Hirttivät neljä ihmistä kuna-kta
yönä.
•»Herra ratsumestari osoitti olevansa
hyvin kiitolltaen noiUe pyöveleille.
Laski heidät pois vankilasta j a otti
heidät julkisesti valtiollisen poliista
palvelukseen. Olivathan he suoritta­neet
erinomaiset virkanäytteet! He
saivat asunnon, mikä oli vankilaa, vas­tapäätä.
Hyvta aseistetut poliisit suo­jelivat
heidän kallista henkeään ja
elämätään. Siellä pitivät veljekset
juomtokeja. He ~ raahauttlvat sinne
myös naisia, sellaislakta. Jolta olivat
ottaneet kiinni. Ja taivuttivat niitä
onnettomia uhkauksilla j a lupauksilla.
Läheisten talojen asukkaat kertoivat
kauhuissaan, miten oista oli kuulunut
hirvittäviä, tukahutettuja kirkuja
noiden elostelijoiden asunnoista.
Eivät yksityiset, eivät sanomalehdet,
uskaltaneet tuoda j u l k i , mitä nita t a ­pahtui,
sillä veljekset, jotka olivat
isojen valtaherrojen mielestä hyvin
ansioituneet, olivat myös häiden her­rojen
suosiossa j a suojeltavina.
Vallankumouksellisten salainen tals-telujärjestö
päätti tehdä lopun siitä.
Veljekset saivat kaiketi vihiä vaaras­ta.
Lähtivät sen jälkeen vain poliisien
mukana ulos asunnoistaan. Kuljeske-komennettlta
astumaan etualalle. Hei­tä
pieksettiin hirveästi ihan ilman a i ­hetta.
Sellaista kesti kuukausittain. Vel­jekset
olivat Lodzin kauhuna. Suuttii-mus
heitä vastaan oli y l i äyräiden
kuohuva.
K e r r a n he uskalsivat astua ilman
suojeluskuntaansa jonkun matkan
päähän. Eräs työlätaen ampui nuo­remman
heistä, mutta vanhempi pää^
si pakenemaan. Tämä murha tapahtui
20 askeleen päässä poliisiasemalta ja
keskellä päivää.
Vähän aikaa sen jälkeen tapettiin
ratsumestari Zadko-Andrejeff pom­milla.
Vanhemmalle Frömelille kävi olo
Lodzissa yhä kuumemmaksi. Hän sai
hyvät rahat mukaansa j a meni ulko­maille.
V. 1918 kerrottiin Lodzin lehdissä,
että hän oli pitänyt pientä kapakkaa
Saksassa Postdamissa j a että eräs en­tinen
Lodrin työmies oli joutunut
kiistaan hänen kanssaan ja lyönyt
hänen päähänsä haavan, mikä el o l ­lut
kuolettava. Sen jälkeen el ole hä­nestä
kuultu mitään uutta. Mutta
Lodzin työläiset ajattelevat vieläkto
kauhuissaan hänen hirveitä tekojaan.
Tämä saksalaisesta lehdestä otettu
selostus on vain eräs sellaisista.
Tämä muistuttaa osaksi esim. kuu­luisaa
Asevia, Joka oli Venäjän sosla-livallankumoukselllsten
talstelujärjes-tön
Johtaja, johti mtaisteri Plehyen
ja suuriruhttaas Sergluksen murhiaa-mlshommaa
— ja oli salaa ohranan
palveluksessa. Hän oli perta kuuluisa
aikanaan. K u n hänen puolueensa tuo­mitsi
hänet tapettavaksi, pakeni hän-kta
ulkomaiUe, piUeskell Saksassa
väärät nimet Ja hahmot suojeluksina
ja kuoli siellä pian sodan jälkeen.
SOTA
Huolimatta siitä, että Neuvostoliit­to
on antanut kaikketa tietää järkky­mättömät
sotavastaiset mielipiteensä:
sekä myöskta siitä, että herrat impe­rialistit
ovat soitelleet rauhanpasuu-naa,
keskitetään asevarastoja ja so-tatarpeita
Neuvostoliiton rajamaille.
Tämä kaikki puhuu peittelemättä t u -
le-rfsta tapahtxmiista, jotka saattavat
puhjeta pikemmta kuta osaatmne a a ­vistaakaan.
Näitä tällaisia asioita pitäisi jones-laisten
seurata, erittäin tarkasti, n i in
Neuvostofiitosta
M A L L I V I L J A T A L O U S
VUjatrusUn haUli^to on katsonut
välttämättömäksi kutsua Amerikasta
korkeastlopptaelta. spesialisteja aut­tamaan
malltaeuvostoviljatalouden
Järjestämisessä.
V i l j a t r u s t l on komentanut Ybdys-valtoihta
komlsslan Joka tulee tutus­tumaan
suurita vlljataloukslta Ameri­kassa,
tilaamaan malltaeuvostotalou-delle
koneita Ja neuvottelemaan spe­sialistien
kanssa heidän saapmnises-taan
Neuvostoliittoon.
F O R D I N KANSSA N E U V O T E L L A AN
Neuvostoliiton K. Kansantalousneu-vpston
puheenjohtaja tpv. Lobov' on
Itaiottanut, etä nykyään neuvotellaan
amerikalaisen tehtailijan Fordta kans­sa
sum-en äutomobiiUtehtaan rakenta­misesta
Neuvostoliittoon konsessloni-
Järjestyksessä. Suunnitelman mukaan
tulisi tehdas rakentamaan 100,000 a u -
tomobillä vuodessa. Paitsi Fordia on
samanlaisen suuren autotehtaan ra­kentamisesta
tehty ehdotus eräältä
toiselta maailmanliikkeeltä.
P U N A - A R M E I J A N YHTEYTEEN
JÄRJESTETÄÄN YLEISSIVIS­TÄVIEN
AINEIDEN K O U LU
S U L K A N E N : Me tulemme ne v a l i t ­semaan.
L O V E S T O N E : Oletteko te jo valta-neet
ne?
S U L K A N E N : Emme vielä.
L O V E S T O N E : VaUtsetteko te ne
puoluevastaisella ohjelmalla?
S U L K A N E N : Se ei ..ole puoluetta
vastaan.
L O V E S T O N E : Oletko sinä m i l l o i n ­kaan
valmistanut minkäänlaista esi­tystä
johdon parantamiseksi joukko-
Järjestöissä?
S U L K A N E N : En, me voimme val­mistaa
kaikenlaisia ohjelmia tulevaa
federationin konventsioonia varten.
L O V E S T O N E : Mutta alistitko staä
niitä Suomalaiselle Toimistolle?
S U L K A N E N : En.
LOVESTONE: Alistitko sinä niitä
Keskustoimeenpanevalle Komitealle?
S U L K A N E N : E n .
L O V E S T O N E : Alistitko sinä niitä
millekään suomalaiselle fraktsialle?
S U L K A N E N : E n .
LOVESTONE: Mutta sinä esitit ne
työväenyhdistykselle puolueen ulko­puolella?
S U L K A N E N : Sen teta.
LOVESTONE: Seuraava kysymys:
Täällä on esitetty, että sinä olet p u ­hunut
jofcakta Trotskista. Teitkö sinä
nuo huomautukset? -
SXTLKANES: En
LOVESTONE: Mitä staä sanoit täs­mälleen
puhuen?
S U L K A N E N : Ne syyttivät meitä
siitä, että me menemme sosialidemo­kratiaan
j a minä sanoin, että yksinpä
sellaisia tovereita kuin Saarta Ja
Trotskia nimitetään nyt sosialidemo-kraateiksL
E n sanonut mitään sellais­ta
mitä ne väittävät minun sanoneeni.
L O V E S T O N E : Ajatteletko sinä että
Trotski oh tänään kommunisti?
SULEIANEN: E n loole hänen olevan
sitä. (AllevUyaamme tämän siksi, et­tä
jouluk- 6 p , eli paria, kolmea v i l k -
Neuvostoliiton Sotilasvallankumouk-selllsen
Neuvoston päiväkäskyn mu­kaan
tullaan kaikkiin Puna-armeijan
joukko-osastoihin järjestämään yleis­sivistävien
aineiden koulut, jotka kes­tävät
2 vuotta. Opiskelu näissä kou­luissa
tulee käymään vapaaehtoisuu­den
pohjalla.
pääsisivät totuuden mukaisita käsityk­siin
siitä keissä tuo sodan henki o i ­kein
elää Ja raivoaa. Mutta koska
meitä kommunisteja näin vainotaan
maaliman laajuisen rintaman muo­dossa,
nita lienee kaiketi oikeutettua,
että asetumme samanlaajuisena puo­lustusrintamaan.
Sy5'skuulla v. 1916 oli Suomen Työ-miehessä
silminnäkijän kertomus s i l ­loisesta
"Pietarin" elämästä, hän k u ­vasi
tilannetta seuraavin sanoin:
"Harvoin näkee puodeissa työskente-lemässä
nuorehkoja tai keski-ikäisiä
miehiä, vaan ovat ne lapsia tai van­huksia,
sekä naisia, tuoden siis sel­västi
esille, että rintamille oli täyty­nyt
siirtää paras työvoima. Eltatarve-pula
oli mybskta huutava. Oltiin pa-koltettu
perustamaan yleisiä ruoka­loita
työmiehiä varten, jolhta hanklt-tita
ruokatarpeita suoranaisesti saa­tavissa
olevista palkoista, sillä ne
farmarien tuotteet mitkä tuotiin k a u ­punkiin
yleisille myyntipaikoille, jou­tuivat
suurimmaksi osaksi sotllaska-sarmeihin.
Plenipallgkalsten perhei­den
äidit joutuivat palaamaan ostok­siltaan
tyhjin koreta kotita, sillä 60-
tilaskasarnuile ostajat viskasivat maa-mlehelle
muutaman kopeekan yli hä­nen
kysymänsk hinnan Ja veivät myös
tavaran. M a a o l i todella asteella. Jos­sa
ataoastaan työläisten valtaannou­su
toi huojennusta ololhta." Yleisen
sodan päätyttyä Jatkui vielä saartoa
Neuvostoliittoa vastaan j a tämä saar­to
kysyi sillota ylimääräisiä ponnis­tuksia
venäläisiltä, yU-InhimilUstä
voimaa Ja kärsivällisyyttä.
Nyt tämän muutaman lepovuoden
Jälkeen, Jollota se on saanut uutta e-linvolmaa.
suoniinsa Ja näinä fi<Mnft
mennyt kylläkta eteenpäta enempi,
kuin mitkään muut valtakunnat,uhkaa
sitä taas samat koettelemukset. Mei­dän
tulee muistaa, että 10 vuodessa
el kasvateta miespolvea, eikä luoda
uusia tarpeeksi voimakkaita puolus-tusarmeljoita,
koska valtakunnan o-malsuutta
on suurin mSärta käytetty
teollisuuden sekä maanvlljelyksenkta
vaurastuttamlseen. Mutta Neuvostolii­ton
työläiset luottavat kapitalististen
maiden' työväenluokkaan. Osottakam-me
että ansaitsemme heidän hiot-tonsa.
Spdain vastustaja.
Suomen
Pääkonsiilivirasto
koko Canadaa varten suorittaa k a i k -
kia maan viralliselle edustukselle
kuoloTia tehtäviä, antaa pa»feja
matkustusta varten kotimaahan t ai
muMalJe, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- Ja
muita Suomen kansalaisim kohdis­t
a v i a asioita.
Osoite:
CoBtnlate General of Finland,
Boom 918
1410 Stanley Street, Montreal,
(Comer St. CathEu;ine &nd Stanley)
A K S E L I R A U A N H E I M O.
pääkonsuli
Lisäksi on Suomena ednstajtaa
Canadassa: Konsuli Ehick J . K o r t e,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari­mäki,
319 Bay St., Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St., Winnipeg, Man. — Thomas
Franssi, Box L.. Copper C l i f f , Ont.
Charles E . Maffnusson 54 Dock St.,
Saint John, N . B.
SUOMESTA
SUURVILJELIJÄT SAIVAT 5 M I L J.
M A R K A N LAHJAN
J U T T U , JOTA MEILLÄ J O K A I S E L ­L
A ON L U O N N O L L I N E N HALU
VÄITTÄÄ V A L H E E K SI
Eräs amerlkalainen lääkäri on tut-ktout
mlkroobien (mikroskooppisten
pieneläjäta) lukuisuutta alusvaatteis­sa,
jolta; käytetään pesemättä pitem­piä
aikoja.
Paidassa, jota on käytetty yhden
päivän ajan, on näitä plkkueläjlä
400,000 Jokaisella neliötuumalla.
Jos paitaa käytetään kuusi vuoro­kautta,
kasvaa mlkroobien lukumäärä
10 mUjponaksi 1 neliötuumalla. K u n
viikon käytetty paita oli pesty Ja k u i ­vattu,
havaittlta mlkroobien lukumää­rän
vähentyneen 1 neliötuumalla 1
tuhanteen. Jo itsestään pesukta puh­distaa
vaatteen mlkroobeista, mutta
erittäin edullista tässä suhteessa on
kuivattaminen auringonpaisteessa.
Jos ihoa pidetään pesemättä Joku
aika, synnyttävät Juuri nämä näky.
mättömät mlkrooblt näppylöitä j a i
hotauteja.
Maatalousministeriön ylimääräisten
menojen ollessa esillä eduskunnassa
esittivät maalaisliittolaiset edustajat
myönnettäväksi 5 mllj. markkaa Jaet­tavaksi
palklntotaa sokerijuurikkaan
viljelykselle. Keskustelun kuluessa työ-lälsedustajaln
taholta osoltettlta, ktita-ka
tämä palkkioiden Jako on vain
lahjolttelua muutamille harvoUle suur-maanvUJellJöllle.
Jotka sokerijuurikas­ta
viljelevät, kuta myöskin niille, Jov-ka
ovat kelnottelutarkoltuksessa aika •
neet puuhailla raakasokeritetot&l u .
Tällä viljelysalalla el kuiteskaa:
vaikkapa sitä avustetaankln, olo mi
tään kansantaloudellista tulevaisuutta,
sillä kothnalnen s o k e r l ^ e l y s kykenee
tuottamaan ataoastaan plenea pro­sentin
maan sokerta kulutuksesta. Jos
tähän tarkoitukseen vielä miljoonia
heitetään palkklotaa. nUn sUtt vain
kuluttajille Jo ennestään raskaan so-keritullta
lisäksi sälytetään kannetta­vaksi
uusi kuorma.
K u n esityksestä eduskunnan istun­nossa
tolmltettUn äänestys, n i i n tuU
se hyväksytyksi 80 äänellä 76 vastaan.
Ja näin salvat harvat etelä-Suomen
suurvlljelijät 5 m l l j . markan labjan.
koa tämän^jälkeerTEuli Sulkanen itse
kuorestaan New Yorkta Työväenyh­distyksen
talolla ulos täydellä kansain-i
välisellä vastakumouksellisella ohjel­malla,
ylistäen.. Trotskia saurimmaksi
kommunistiksi maalimassa ja hänen
asianajajaansa, James P. Cannonla;
Amerikan suurimmaksi kommnnlstikKf.
— S K T . )
LOVESTONE: Ajatteletko sinä, et­tä
Trotski nyt taistelee Kommunis­tista
Internationale a vastaan, vai
(auttaako se sitä?
1 S U L K A N E N : Ajattelen, että hän
! taistelee sitä vastaan,
j LOVESTONE: Oletko sinä hänen
' kanssaan yhtä mieltä taistelussa
Kommunistista Intematlonalea Vas­taan?
S U L K A N E N : Olen aika monta ker­taa
puhunut Trotskia vastaan.
L O V E S T O N E : Oletko sinä Trotskia
vastaan?
S U L K A N E N : Olen.
L O V E S T O N E : Oletko sinä yhtä
mieltä Cannonln, Abemin j a Sliacht-i
manin kanssa niitten yrityksessä jär­jestää
trotskilaista ryhmää?
S U L K A N E N : En tunne tätä kysy­mystä.
j LOVESTONE: Ajatteletko sinä, että
\ iteskus Toimeenpaneva Komitea oli
I oikeassa erottaessaan Cannonln A -
i bemin ja Schachtmanta trotskilais-
! ten katsbmuksiensa vuoksi?
! S U L K A N E N : En tunne tätä kysy-
; mystä. •
L O V E S T O N E : Onko Cannon, A -
• b em tai Schachtman tavannut staua,
; t a i keskustellut sinun kanssasi täsfä
; kysymyksestä?
i S U L K A N E N : EL fJouluk. 16 p. se-
: U t t i Sulkanen, että hän "jo viime ke-
I väänä o l i yhteydessä Cannonln kans-j
sa j a ' e t t ä hän tiesi Cannonln too-
; v a n j o t a k i n nntta ioUessaan Trotski
kysymykseen Neuvostoliitosta palates­saan
Ja Jö viime keväänä ilmcritettifn
Y l i kolmas osa, sadan vuo­den,
on Dodd's munuais pille­rit
ollut huomatuin lääke selän
pakotukselle, reumatismille,
virtsarakko vaivoille j a moneen
muuhun kipuun, j o n k a on a i ­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa kaupoissa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
$2.50 tai tilaamalla suoraan
The Dodds Medicine Conipany,
Ltd., Toronto 2, O n t
Sucmalalselle Tohnlstollc Sulkasen lä­heisten
luuinantUnecn puhuneen t u ­lossa
olevasta hajaannuksessa Sooma-laisessa
Työväenjärjestösi». — S K T . )
LOVESTONE: Oletko sinä saanut
heidän asiakirjansa?
S U L K A N E N : E n .
LOVESTONE: Ajatteletko sinä, että
jos puolue tekisi päätöksen Ja antaisi
sinulle ohjeen puolustaa puolueen oh­jelmaa
^Suomalaisen Työväenjärjestön
piirikonventsloönlssa, New Yorkissa,
että sinä tulisit n i i n tekemään?
S U L K A N E N : Weil, . , siihen on
annettu vastaus kirjallisessa selostuk­sessa.
LOVESTONE: Mutta tuo lausunto
el ole minulle selvä, taikka sitten en
kykene sitä ymmärtämään olketa. O-lettakaamme,
että Poliittinen Komitea
antaisi kaikille puolueen jäsenille,
jotka ovat edustajtaa tuohon Joukko-järjestön
piirikonventsioniln, ohjeen
seurata jotakin vissiä politiikkaa. O l i ­sitko
sinä valmis seuraamaan tätä
ohjetta?
S U L K A N E N : Minä tulen seisomaan
sillä ohjelmalla, taikka sen päätöksen
pohjalla, jonka me jo olemme esittä­neet.
" L O V E S T O N E : Ja jos Keskus K o ­mitea
antaa sinulle ohjeen luopua s i i ­tä,
— oletko valmis sen tekemään?
S U L K A N E N : E n .
LOVESTONE: Sinä olet valmis y k -
slnpä katkaisemaan puolueen kanssa
välisi tästä kysymyksestä?
S U L K A N E N : Weil, minä en sitä
tiedä nyt -minulla el ole mitään * ^^i^^^erL Staä tiedät, että puolueella
vastausta siihen tällä kertaa. 1 o » vissi poUtlikka, että sillä o n k u r i,
L O V E S T O N E : Toveri Sulkanen, h a - j pyrkii panemaan täytäntöön Ja
luan päästä selville seuraavasta ydta-'; 01^"^"" s i l i ^ toisinaan, mutta t o i s l -
kohdasta, Plettakaammel nyt vata 1 " ^ ^ ^ P ^ ^ i i s t u u . — M u t t a oletko s l -
väitteen vuoksi, että Keskuskomitea nä valmis auttamaan puoluettasi, Jottai
poikkeavan päätöksen, vaikkapa se o-llsl
vääräkin (me myöskta teemmie
joskus virheelUsIÄ päätöksiä). —
p i i s i t k o sinä valmis rikkomaan välisi
puolueen kanssa sen antamasta oh­jeesta
hyljätä päätösesityksesl sen s i ­jaan
että taistelisit Keskuskomitean
päätöksen puolesta, Jonka se hyväksyi­si
tuota Joukkokokousta varten?
S U L K A N E N : Se riippuisi kokonaari
filltä, minkfllataen tuo päätös olisi.
L O V E S T O N E : Minulla el ole m i ­tään
tietoa . silta, mtakälalnen tuo
päätös tulisi olemaan, mutta oletta­kaamme,
että Keskuskomitea sellalseä
valmistaa Ja että se eroo sinun esit­tämästäsi
paätöslauseesta — o-llsltko
sinä valmis hylkäämään puo­lueen
esityksen Ja puolustamaan o-maa
esltystäsl?
S U L K A N E N : Minä en voi sitä s a ­noa
etukäteen.
LOVESTONE: Suhtautumisesi tuUsI
clls kokonaan riippumaan siitä, m t a ­kälalnen
Keskuskomitean päätösesitys
tulisi olemaan?
S U L K A N E N : Nita.
LOVESTONE: Jos se olisi eri m i e l ­tä
staun kanssasi, nita sinä et sitä
hyväksyisi?
S U L K A N E N ; Weil, en voi' vastata
kyllä "taikka ei tämänlaatuiseen k y -
sjTnykseen.
L O V E S T O N E : Esittämäni kysymys
on hyvta konkreettinen. Kysymyksessä
on vissi Joukkoliikkeen kokous \SSSi3k
New Yorkissa. Staä olet vanha puo-on
tuota staun päätösesitystäsi vas­taan,
ehkäpä se ei sitä ole.
M u t t a plettakaanune. että Keskusko­mitea
tekisi staun katsomuksistasi
se saisi katsantokantansa läpi ajet­tua
tässä Joukkokokouksessa, Joka t u l ­l
a a n pitämään New Yorkissa?
(Jatk.>