Vapaus, May 7, 1925

              Bile
m^hmm». ÖBt.. J Ä » t o i terst&l js l«u»tai-.
f ©imSttalst:
M Ä E E I A • AEVO VAAKA.
VAFÄCS (Lib«rtF>
• Kss «ijiy organ of Finnish Worker9 ia Caoada. • Pob-
UBl)«d ii'Sadbury,. Oat-, every Toesdajr, Tbm-sdsF S M
^ ^ ^ g i ^ r e d at the Post Office BegsrtmeBt, Ottaws,
•s ge^oad claaa inatter. • -
General advertiBiBg ratea 76c per coL inch. MJ-nlmum
charge for single imertion 15e: The Vapam
b the best, advertisips mcdiam among the Flnnisö
People in Canada. • '
Kuinka WviWilikaivokäIk palldkoja
. 'alennetaan: '
Belgian hiilikaivosmidbia Ixhotetaaii sutfötmnaan
alhaisempaan palki:atabaan, Joka «takaisi heille vaki'
naisemman työnteon j a ?iten enentäisi heid^ vuotuisia
ansioitaan». Pennsylvanian hiilikentiHä on miuiden
ohessa suuri Berwind-White yhtiö alentanut palkkoja
20 prosentilla, ja mieh^ ovat alennukseen suostun^,
koska alempi palkka «takaa heille vakinabemman työn
ja siis lisää heidän. vuotuisia ansioitaan». Albertan
kaivosmidbet on saatu tarttumaan samaan syöttiin, kos­ka
porvarilehdet kehuvat, että «avopaja-järjestelmä on
saatu käytäntöön enimroissä Cro^/s Ne&t Passin faiili-kajvoksissa;
kaivosvirkailijat lupaavat U . M . W. of A:s-ta
(Kaivosmiesliitosta) eronneille miehille vakinaisen
työn kesäkuukausien ajaksi. Hillcrestissäkin ovat
midhet 183 äänellä 91 :tä vastaan hyväksyneet yksilö-sopimukset
työnantajien kanssa samoilla ehdoilla kuin
muissakin Crovs Nest Passin kaivoksissa. Työ kai
voksissa alkaa heti>.
Wolvin syöttää samaa oppia Cape Bretonin kaivos
miehille. Saksassa, Britanniassa ja Ranskassa sitä on
jo Baaiu kuulla pitkät ajat.
Kun kerran palkkojen alentaminen yhdessä paikas­sa
aiheuttaa palkkojen alentamisen kaikissa toisissa
paikoissa, niin eivä&ö kaivokset tulisi seisomaan aivan
yhtä paljon kuin ennenkin? ' ' '
Tiettävästi — sillä kivihiilen liikatuotantoa ei pälk
kpjen alennus yhtään vähennä.
Ainoa muutos mikä tapahtuu, on se että m i e l ^ &äa<
\at eniista vähemmän palkkaa silta a}alta,> minkä ovat
työssä.
viljelyfellJi ja taksissa vslkta lyäliisim tiÄillttss tn&i
mailman, rahataloudellisia kysj-mjfcll, amsAm fcnomät-tavan
suuret lierot- frasgio, «arkaa, dollarm, pmnm^
y. m. fahsyksikkojeö vallasta ja voimasta.
Anisea mielestä yecsSjä tulee toipumaan nj^yisratä
maailmaa kaaoksesta nopeimmin, ja Venäjän rastaja-rahvas
tulee pian onnellisemmaksi kuin minkään
muun maan.
" O n oltava valmiina
«Imperialistien «iusi sota, 'jos saavat sen toimeen,
tulee puoliksi kohdlstuiaaan Köm^teimia v^ta^n ja
puoliksi meidän -— 6. o. Neuvostoliiton — voimankas-vuamme
.vastaan». — Nuo. sanat lausui Kömimmisti-
! - f
Vallc©sii0|iialaista'älplq-
'. . • matiaa
Muutamia viikkoja takaperin • he­rätti
erityii^ huomiota Englaimissa
olevan Suomen lähettilään Donne­rin
"suuri" valtiollinen puhe erääs­sä
kokouksessa Lontoossa. Hänen
intotlun^ siitä, icuinka submakiset
eivät "halua ymmärtää" edes venS-Jinkieltä
eikä olla missään tekemi-jsi^;,
y(|j\|Iäist^^ kanssa,. Uene^;,^,sq-pisuomalaisell^
lahtarihengen heb-kullflan
pannat Jcylmäveiiset enkels-mannit
- sydämessään hymyilemään.
Aikasemmin Jo oli Ruotsissa he­rättänyt
yleistä paheksumista Välko-
Suomen diplomaattien pekaantuminen
Venäjän työläisten tasavallan edis-
.tyksestä j a tehtävistä': - ;^'
Venäjällä ei missään tavata anterikkaloista, työte­hoa.
Mutta Amerikan uhratessa ihmisten: hyvinvoinr
fiia työtehon vuofeijVCTäjä'asettaa'etuK^ hyvin-
"Voiijnin, kertoi Anna Louise Ströng XAoise), f^erated
Pressin Moskovan kirjeenvaihtaja, äskettäin Winnipc'
gissS. . • ./ .^.\,. y':-..
Huomiotaherättäyin seiMca VenäjällJi " j - sanoi hän
— on maan ihmeellinen elpyhiin^n epdast^i saaiirpsti^
ja nälänhädästä. Kaikkialla' kaupän^eis^^^ .yä^litse^'
normaaliset olosuhteet.' Riaitiot^lkenfe^
johto-, likaviemäri- ja puhtaaiiapitoJaitoksÄ' i^()S^^
levät yhtä tehokkaasti kuin emien sotäa,,'|a^rj^i^^ia^^^
lirkotine on säännöllistä^- Kuh, y^^itj*is(>mai8uus on
joutunut valtion haltuunj%iinvalti<);^
myymälöitä j-n.e., käyttäen vuoJcirat korjauksiiik^j^ pä«
^ rannuksiin. • ^V'> ''"'/f v V'v!
Työttömyyttä ilmenee paljon siitä syyistä, että. ta-lonpoikaisväestöä
tulvii kaiipuhkeihih, joissa koneitten
puutteen takia heille ei ole työtä. Vuokrat ovat jär­jestetyt
siten,- että keirioltelijal maksavat' 5Q--100 -ker­taan
enemmän kuin samassa , rakennuksessa; asuyät. työ­läiset.",;
•„'•'.'•','••'' • -k/'
Rautaa on löydetty Siperiassa, niin^rika^ta, ritä ei
ole vielä keksitty koneistoja ja menette
kaivamiseksi. Mies, joka löysi tämän' luonnonaarteen,
ei omista sitä, vaan on hänet kohotettu kansallissanka­riksi,
ja niinkuin menetellään muissakin asioissa, niin
tämä löytökin tehtiin koko kansaa hyödyttäväksi.
Kansanvalistuksellisesli on Venäjä melko takaperoi­sella
asteella, sanoi Anise. Osa Venäjää oti hyvin va­listunutta.
Joissakin kaupungeissa kaikki ovat luku­ja
kirjotustaitoisia, mutta on olemassa seutuja, missä
lukeminen^ja kirjottaminen ovat vielä unelmana. Tsaa-rivallan
aikuisia kouluja hallitsi kiridco, joka on nyt
siitä syrjäytetty — vaikka uskonasioihin ei ole sekaan­nuttu
ellei uskonto ole astunut maan hällituben tielle.
Kansanvalistus on työiräen taloudellisten järjestöjen
valvonnassa. Jos oppilas osottaa omaavansa erikoisia
lahjoja «lähetetään hänet ylempiin kouluihin ja edel­leen
yliopistoihm valtion kustannuksella, mutta jbs
joku, joka ei ole työläinen, haluaisi saada vapaata
valtion opetusta, tulee Känen esittää melko hyvin perus-
.tellut syyt anoraubensa tukemiseksi.
Tsaarin aikuisten muualla oleskelevain maanomis-tajain
tilanhoitajien lahjottavaisuus teki melko helpoksi
talonpojille suurien maatriojen valtaamisen. Tilanhoi-laJQt
uskoivat vallankumouksen . lyhytaikaisejcsi. Jos
heidän ulkomailla olevat isäntänsä palaisivat takaisin,
niin he hyvin^yksinkertaisesti selittäisivät, eitä talonpo-jat
ottivat kaiken. Tähän tapaan menetellen ei useim-missä
paikoissa ollut mitään kamppailua maan vahaa-
. misessa. • -
Joissain paikoin Venäjää on taisteltu yli 16 ottee-seen.
Kun yastavallankumoukselHset liittolaisten ja vi-hollisvaltojen
tukemina — samaan arkaan kun ne tais
tel ivat toisiaan vastaan läntisillä rintamilla — yhdessä
taistelivat Venäjän vallankumouksen nujertamiseksi ja
kun he joutuivat perääntymään, hävittivät - he yksin
Punaisen ristin tarpeetkin, niin etteivät ne vaan mis­sään
tapauksessa joutuisi bolshevikkien käsiin.
Venäjä oli ensimäinen maa, joka palasi rahatalou­dessaan
kultakantaan. Tämä aiheiittaa palkkojen ai-haisuuden,
mutta se oli välttämätöntä. Venäjän kun
oli eaatava tarviyceita ulkomailta. Työpajoissa,, maan-sea
Intenialsionaalcn esimies tov. Sinovjeg Leningradin
läänin puoluekonferenssissa, tammlk. 26 p. Ja niissä
on nyicyheCken maailmantilanteen ydin- Tov. S. pe­rusteli
asiaa viitaten seuraaviin tos^eiytoihin:
Sosialistisien Neuvostotasavaltain Liiton (SSSR)
taloudellinen riousu on ilmeinen. Rahan lujittuminen
on taattu. Ja tov. Lenin jo sanoi: <Josmeidän onnis­tuu
pitemmäksi aikaa, j a sen kautta lopullisestii va­kiinnuttaa
rupla, niin me olemme voittaneet». — Lali-tarit
koettavat johtaa huomiota tästä pois hälyttämällä,
että me muka käytämme 2(K) milj- rpl. Kominternin
asioihin — mikä on ilmeinen valhe. »Tosiasiana pysyy,
että rahareformirame on varmistunut. Toinen tosiasia
puuvilla, kutomoteollisuus y^m.) Kolmas on maata­louden
nousu. Ukraina on jo miltei sodan edell. ajan
tasolla ja kylvöalue on koko Liiton alupplla noin 90
prosentissa. Sitten teollisuus; Hiilen ja naftan tuo^
tanto on jo rauhanajan tasolla, ja ni&in pohjaa ras-kasteollisuus,
Sosialismin perusta- Tämä kdhosi viime
vuonna 30 pros., metalli koho^ 40 pr<)ä. ja tänä vucm-na
kohotetaan 55 pros. Jo rakennetaan uusia tehtaita
Uraalille ja etelään. Budjetissamme on ensi kerran
180 milj. ruplaa ylijäämää. TyöpalMca on jo eräissä
kesktiksissa sodan edell. tasolla — mikä ei meille ole
mikään ihanne. Työn tuottavaisuus kasvaa.
Kansainvälisellä alalla on merkittävä sopimus Ja­panin,
kanssa ja Amerikan tunnustus kai tulossa. «Mut­ta
arvelenpa, että juuri nyt on aika katsoa hieman uu­delta
kulipalta kansainvälistä asemaamme, (fe jo ai­van
selvää, että tuimiistusten ajanjaksoon liittyy, valta­via
yeikeukiäia niin hyvin finanssi-materiaalisella kuin
myös kansajhvälisellä poliittisella olalla». Ranskan
kanssa alkavat keskustelut ja jos maksaisimme tsaarin
veloista edes 5---6 kertaa vähemmän (niin paljon on
frangi aierintit)i niin tekisi se jo 700 milj., r p l , tie-tenkäär^
fenipie suostu tätä maksamaan- Mptta ne ei­vät
tietenkään kokonaan luoyu vaatimuksistaan. Ja sii­maan
muihinkin - sisäisiin asioihin.
Njrt on Tukholmassa ilmestyvä to-verilehti
"Politiken" paljastanut
Suomen lahtaridiplomatian ennätyk­siä!
vielä vaiihemmalta ajalta — sil­tä
ajalta kun Vorovs&i oli Neuvos-tohallitukseii
lähettiläänä Tukhol-inassa,
sama Vorovski, joka sittem­min,
ollessaan hallituksensa edusta­jana
iBCansafnliiton konferenssinsa
Genevessä, Jkatalasti murhattiin.
Suomen ulkoministeri tahtoi vält­tämättä
saada tietoonsa, mitä Vo­rovski
haUituisensa puolesta oikeas­taan
puuhaili Ruotsissa, ja velvotti
eehtähdehMTukholmassa olevan Suo­men
lähettilään Gripenbergin hankr
kimaan selvän Moskovan hallituk­sen
salaisesta k/rjecnvaihdosta lä­hettiläänsä
kanssa. • r,
Siinä ei vielä ole mitään erin
«maista. .Diplomaatin toimi on san­een
äiistiä ammattia. Eri valtojen
lähettilästen tärkeimpiä tehtäviä on
toiste93a.;^>: ,1^^^ ja,, milloin
suiiikiriV.raäMoBiata, heidän . kirjeit­tensä
^'ä salaisuuksiensa varastami-
Sentähden eivät diplomaatit
apnreikseen joitakuitarrenttaja, joil­le
'kyUä meni sievät rahat, mutta
jotka eivät kyenneet edes Jkunnon
va'lhezt| keksimään. Yksi niistä -oli
eräs suomalaisesta tySylenliikkees-tä
pois potMttu juopporatti, jonka
Politiken aikoinaan paljasti valko-soomalaisten
urkkijaksi. Tälle otuk-iselle
sai Cajanus maksaa muutamia
tuhansia kmnnuja, ennenkuin asian­omaisille
selveni, että koko hänen
urkkijätöimensa rajottui vain 'kapa-
,k;Qlma> juopottelemiseen. * ' '
Useamman tällaisen epäonnistu­neen
kokeen jälkeen ei auttanut
muu kuin CaJanuksen itsensä täytyi
ottaa orjan muoto päällensä ja ru­veta
kulkemaan merimieskapakoissa.
Oltiin näet melkein varmoja siitä,
että' Vorovskin kuriireina toimivat
jotkut suomalaisilla laivoilla palve-
!evat merimiel^t.
Kauan sai Cajanus kulkea kaikis­sa
kaupungin huonommissa kapa­koissa
ja ruokapaikoissa, ennenkuin
löysi oikeat merimiesten käymäpai­kat.
Se oli ikävää tointa herra Ca-jan
ukselle, joka oli tottunut sään­nöllisesti
istumaan hienossa Ooppe
rakellarissa same^enklsten toven
en seurassa. Nyt hänelle tuskin jäi
aikaa edes kerran päivässä pikim-mältään
pistäytyä Oopperakellarissa.
Mutta Neuvostohallituksen aikeista
täytyi hankkia tietoja ulkoministe
riölle ja ohranalle Helsinkiin. Muu
ten ero viralta ja ikävät selvittelyt
harien, auttamattomasti sekaantu­neista
raha-asioistaan.
mm. paperilisajsasta ja «i3jm psina-tettää
samanlsiMt Mijottikset imin
VorovsMn kaoÄEaMn oH. .Kafcri
vilxenaettyi smettiä oli, /teetetty,
ihan ssaianlaiEta lakkaa •haaMttc
kuin varastetuissa kuorissakin oli,
jne.
Näin varastettuna meni Cajanus
seuraavalla''kerralla'laisille-. Eaä
työkseen hän otti puheilleen sea
"kuriiriksi" ruvenneen merimiehen
ja hyvä«ti_jnsksBsta saijämin lu­pautumaan
yhteen juoneen venä­läisen
"kuriiripostin'' urkMmisessa-
Mies lupasi, siiloin kun hänellä "ku­riiripostia"
oB-teljetettavana, ilmot-taa
siitä ennen Turusta lähtöä pääl-ijrstölle,
joka sitte sähköteifcse il-mottaisi
Cajanukselle, että tämä tie­täisi
/olla heti vastaanottamassa.
Kun Cajanus oli postin käsitellyt,
toisi hän sen takaisin kuriirille, joka
sen dtte "salakuljettaisi" Vorovs-kille.
Hyvillä mielin erosi Cajanus
merimiehestä, varmana . siitä,^ että
nytainakia oli asfe oikealla tolana.
Kallista jälkeähän ,tässä. tuli,~ apu-sen.
nen
Sama juttu-muiden maiden suhteen.[käytä yleistä postilaitosta m^iuta
kuin joskus näön Vuoksi; sieltä hei­dän
kirjeensä kuitenkin otettaisiin
jä jäljennettäisiin. Läbettiläid^^
postia' kulettavat. erityiset »luotetta­vat
kuriirit,'.. Joiden'ialluBsa ole­viin-
papereihin' 'on vaikeampi pääs­tä
käsiksi, r-yjitejnä varokeinona, on
vielä, että kajkki rtiedpnan^pt j a oh­jeet-
•. annetaan ^-^akirjotuksella tM
sivHllisiiie käElt^mattSmällä ' merfe-kikielellä.
.Diplomaattien «käytettä­vänä
, pn kuitenlSn, taitureita, jotka
ottavat- ^elvän inelieinpä. vaikka
mistä .merkki- täi saiakielestä.':
Vorovskilta oli kielletty. kuriirin
käyttöoikeus, sillä tekosyyllä,- 'että
hän muka oli kuriirilla tuottanut
n?aahap-;,polsevistu|^: prp^
jallisuutfer^ -oliK
joitaklri tUastollisia julkaisuja, joita
tarvitsi ^ toimessaan. Jtse asiassa oli
tuo: kielto tarkotettu vain, loukkauk­seksi
., heriroijle vastenmielisen työ­väenhallituksen
edustajaa kohtaan.
Postia hän . sai käyttää,' niinkuiti
muutkin kuolev^isftt. {Jokainen kui­tenkin
yiinnärsi, Vorbyski ehkä -par­haiten,
että hänelle öli 1 yhdenteke­vää,
sulkiko postiinpaneinansa kir­jeet
vai jättikö auki." Aavistet­tiin
xVorovskin j^irjestäneen itsel­leen
oman salaisen ku;riiriyhteyden
Moycovaan,: ja urkkijair»; kautta saa­tiin,
varmuus, että niin todella oli
asianlaita.
Ulkoministeri Helsingissä uhkaili,
että. jos Tuldiolmassa. oleva lähetys­tö
ei ala saada selkoia Vorovskin? sa-
Jaisesta, kirjeenvaihdosta, niin täyr
tyy vaihtaa sinne p|ireitmiat miehet.
Niin täytyi icripenbergin ruveta to-sitöuhuun,
jos aikpiinrkansa pitää.
Tietys^ti Gripeiilbei^ itse oli jiiiä^^
hieno mies tällaisiin hoihqiiiQ, jpt^
kg Toivjat tulla ilmi J a vahingoit­taa
hänen ja koko. suomalaisen dip­lomatian
arvoa. Kaikkiein, parhai­ten
olisi sopinut^ Jos olisi voinut
saada tehtävän siirtetyksi kokonaan
ulkopuoliselle henkilölle, joka olisi
ollut kyUin taitava ja J konnamainett
ryhtyäkseen , tehtä^n^ mutta;;J^i-tenldn
jossaiii määrin luotettavaa
Kauan . etsittiin soveliasta ;henkildä,
ja monta tulikin terJöUe^
sä ei:öattiinut olemaan- k^ val­koisten
mielestä 'oikein' luot^
Vihdoin ei liäyttSiiyt olevan: imjuta
neuvoa kuin uskoia tehtävä "omalle
miehelle".
Oikeiii la&t&ridij^äiiuatiB tyypp^
/ Lähptystöahteerinä pii silloin en-tinenii
jääkäri Cajanus, . j o k a S i^
.8a:?;4^i::'lmhkkiriuti;itete^
ioito-tphtoriig;-'^
sentähden puhutöiiin":*'!?^^
Janukseksi. Häries^/tpsin oli yksi
vika, joiika hänfen- esimw^nää.^^ h^^^
vin tiesivät: että-Mn ''käsitteli rä
hpja" väiä iiiaji^ i^vöästi,; mutta se
oli .pikku seikka l^kosaomsJai^
niiÄ • tärkeässä aMä^':^"-' •
tä johtuu vaikeus.
«Eärisainyälisellä alalla öii joukko suurempia ja
pienempiä piirteitä, jbtica osfrftätati uuden: sotaretken
ThBhdpIIisuuttä nieitä vastaan lähivuosina, läbia^na».
Kuten jo tenin vuosia aitteit ennusti. «Taloutemme ja
Kominteniin,-.vaikutuksen kasva' panee imperialismin
.*6ikkailuhäluisei|i siiyeiy kiuSauMeörii Jopa ehkä (hei­dän
kalinaltaan)• välttämättö^ny^^ ' i ^ ^ Vi^lä,^ keijraii
kpettaaj Itutiiktf liijBi m^^^ ;^
" 'Englaruiissä öii' tajmtpnjukseU ,'hallituks^p älla
ikalöi*iniinää; Idib kysymys ja.ityöväenkyisymyB. Mac-
Donald . pääsi Työyäenpuölueen johtajaksi ,56 äänellä
50 :r pidättyessä äänestämästä.' Ajan merldci. Tilarine
ön Englannille' aivan uusi.. Saksassa on monarkistien
höllitus ja Raiiskassa kasvaa faiscismi. Useissa niäissa
paisuu työväen, talonpoikain ..jp vähemmistökansalli
suuksien :ty7tymättomyys. -Oito lujittava talous
tieteökin edistää 'kapitalistieii halua lähestyä meitä.
Mutta on; muistettava «dialektiikka». • Heidäii töiveen-saj
että • etnme voisi nostaa talouttamme, <)vat pettäneet.
«Kapitalistit käsittävät, että 2—3 vuoden päästä, ehkä
erinenkin, tulee ^Iputemmeiiousu olemaan niin ^^^m
ya kommimismin tekijä;; jollaista :4ähän asti eivät ole
u n e k s i n e e t k a a n » . . ; - ' - • • ' • ^ " V;
Eldellisvuosina täytti Kominternin toimia tilantees
sa^ jolloin proletaa^sen diktatuurin ensimäisessä. maas­sa
työväki näki nälkää. Jolloin koottiin roposia Lännen
maissa ja sikäläineij poroporvarilliseen suohon vaipu­nut
työläinen ajatteli, että: saattaisi olla se proletariaa­tin
diktatuuri jotain, mutta kun sitä' seuraa nälkää^ nrih
tuumaanpa vielä. ^ Nyt voidaan osottaa taloi^den ja
työpalkan kohoovan Neuvostovallassa. Porvaristo yra
märtää^vin tällaisten todistuskappaleitten merkityk-
Samalla kasvaa kommunistien vaikutus. Englan­nissa
ovat meikäläisten toimeenpanemat kokoukset suor
sitjiimmat. Ranskassa on bolshevistinen mielenosoitus
pannut porvariston pelkäämään.
^Näinollen täytyy imperialistien harkita uutta sotaa.
Chamberlain järjestää liittoa meitä vastaan ja yli maa­ilman
puuhataan samanlaisia kuristuslakeja kuin'Pa­riisin
kommuunin, jälkeen. Vasta kim Kominternin
voimat ja meidän taloudellinen mahtimme on niin kas­vaneet,
ettei kelienkään päähän pälkähdä yrittää meitä
kukistaa, on vaara voitettu.' Nyt uhkaa iinperialismi
meitä kätyriensä kautta (RuinWa,JR{^la^$äksa). ^ i
tä ylemmä vesi kohoo idiperialisiiiin sutifa kohden^-sitä
suuremmaksi kasvaa vaara.' Ne eivät,siedä valtiollisen
vaikutdcsemme kasvua' Idässä, ei taloudellista nousuäm^
me. — Niiden keskuudessa on kyllä ristiriitoja. Ei ole
helppo yhtyä meitä vastaan. Mutta valmistauduttava
on" pahimpaan.
Valmiina on oltava. 'Vihollinen varustautuu. Ja
ne voittavat meidät,- jos emme ajoissa näe vaaraa, jos
enune sitä osaa ajoissa selvittää työväelle ja talon-ppjille.
Tähän tapaan puhui tov. Sinovjev. Ja Venäjän
holshevikkipuolue on aina valppaana ryhtynyt toimen-piteisiiii
sisäisen tilan lujittamiseksi, ' ^ n ehtona on:
työväen ja talonpoikain liittoa on varjeltava'kuin s il
mäterää! j a : puolueen pitää olla ehjä ja luja, kuin
yhdestä kappaleesta vaalettu! Kun älyllä ja toimella.
Leninin tapaan, hoidamme asioita, niin voixnamme kas-vavat
ja liljana pysyy valIaidcumouksemm&
— Proletaari. ,
Olplojnaattla vedettiin oenSsta.
Merimieskapakoissa toivoi Caja-
.nus tapaavansa suomalaisia meri­miehiä,
joilta saisi kuulla jotain
mikä . auttaisi pääsemään jälille
-Mutta" ennen ;'pitkää kiihtyi?(meri­miesten
huomio tuon herrasmiehen
uteliaisuuteen ja hänen suhtefensa
oltiin varuillaan, sillä yleensä eivät
suomalaiset merimiehet olleet haluk­kaita
avustamaan valköstiomalaisten
likaisia hommia.'
Kerran onni suosi herra Cajanus-ta.
Hari sattui istumaan lähellä
kahta' hieman päihtynyttä merhnies-tä,
jotka luulivat voivansa jutella
Vjapaasti, koska hyvin' tiesivät,^ ette
tämän . seudun 'ka|)akoissa;'-'SUomea
ymmärretty. Ujostelematta • he lau­suivat.
ajatuksensa . valkosuomalais-ten
menettelyistä. Se sai Cajanuk-sen
heristämään korviaan; Häu
odotti, kunnes- merimiehet läksivät
kapakasta, seuraili heitä ja sai si­ten
selville, miltä laivalta; he olivat.
Heti in^ni Cajanus laivaan, pääUys-ton
puheille, selittij kuka hän olih ja
'millä asialla, ja sai 'aluksella toimi­tetuksi
perinpohjaisen/ nuuskimisen
Mitään ei kuitenkaan .löytyny.t,. ei­kä
miehistö sanonut tietävänsä mis­tään,
mitään. Cajanus oli taas saa­nut
pitkän nenaji.
Merimiehet -arvasivat heti, mistä
oli Itysymys, ja päättivät vetää ne­nästä
herra lähetystösihteeriä. Lai­van
tullessa seuraavalla kerralla
Tukholmaan oli hänen varalleen val­mistettu
, "kuriiripaketti'.' ja pistfefc-ty
sen verran piiloon, ettei se ihan
ilman vaivaa ollut löydettävänä.
Tuskin roli laiva laiturissa^. kun Ca-januakitt
jo oli vastassa ja päällys­tön
avulla riensi tfflriastamaian paik­koja.
JTyt olikin oiini myötäinen^
^'kuriiripaketti" löytyi; Miehistö
otettiin kuulusteltavaksi, ja se me­rimies,
joka tuniiusti paketin kuu
luvan hinen hoidettavakseen, estiet-tiin
pääsemästä maihin. Laivan pi­ti
lähteä samana iltana, niin että
Cajanukselle tiili kiire. '"
Pa&etti iSylyi jSttK aokatenuitta.
' Cajanus rieiisi suoraa päätä lähe-tystöön.
Paketti oli niin huoletii-sesti
kääritty ja sinetöity; että näh-
.tiinL^mahdottohiaksi avata sitä taval­lisilla
postinhnuskintakeinoilla, kuu­mennetuilla;
neuloilIii,;:ohutteräisiM^
jveitfiillä ;ine.^ M
sopinut eikä koko'pakettia anä
jos mieli saada nuaa tällaisia aar­teita
käsiinsä .tulevaisutidessa. Ai--
^noa keino pK &nkkia.väär«mnetyt
kuVret ja sinetit, joiflasais
entiseUeen, Jcuni sisältö olisi valoku­vattu.
Mutta siihe tällä kertaa
ollut mkaä. , Täinä paketti täytyi
palauttaa ankäsemattömana, vastai-sen
saaliin toivossa. '/-'^ ;'' - '»/
Cajanus vei paketin sellaisenaan
Isdva^, 3ä se^^nettiin taksusin sille
medmiehelle,!!^
öHat.r'-^imä^^!t^^^
fiauröi makeasä^^ onnistuneelle
fcepppselleen. "\'v\.. .•'•"^•-.\--'v'
Seuraavalle laivan talolle oli Ca­janus
^ • apure^een ;. v^i^aafainnt
paUpa • paretnmin. VenSjän lähe­tystöstä'
oli; varastettu; pte; käytet­tyä
paketin Icuorta, jokseenkin ehd-
Herra Ciuanus siis sai ieihtä-van ne sinetteineen. Samastaisia
suorittaakseen. Alokd ban hankMria oli saatu ostaa eräästä Tokhol-reille
meni tuhansia kruunuja, mat­ta
sittenkin sieti tämän päälle syödä
paremmanpuolineh päivällinen Oop­perakellarilla.
"Kuriirilla" tietysti myös oli avus-tajansor
joille hänen täytyi maksaa
osa Cajanukselta saamistaan lahjuk­sista.
Nämä avustajat valmistivat
"kuriiripostiin" pantavia papereita.
Ensi kerralla kun Cajanus tuli nou­tamaan
"kuriiripakettiaan", olikin
niitä kokonaista kaksi. Piruuttaan
olivat ryssät kuitenkin käyttäneet
aivan uutta - sinettiä, yhtä ainoata
isoa-kirjainta, joUaista sinettiä Ca-i
Janus ei ''ollut arvannut teettää.
Mutta hän päätti käyttää niitä si-pettejä
mitä hänellä oli, sillä mis­täpä
'Vorovski tietäisi, mpikälainen
sinetti paketeissa oli lähetettäessä
oUut?
Paketeissa olevista papereista toi­set
olivat ihan puhtaat, mutta ke­miallisilla
liuoksilla käsiteltäessä nii
iun ilmestyi joitakin salamerkkejä,
tietenkin hirveän vaarallisia. Toi
sissa taas oli numeroita mitä eris-kummaisimmässa.
ryhmityksessä. Ku.
kaan Cajanuksen käjrtettävänä ole­vista
merkinselittäjistä ei osannut
näitä salakirjotuksia tulkita.. Mutta
olipa kyllin pkaa niitä tutkistella,
pääasia oli että nyt oli'"mustaa
Valkosella" osottamassa Ckijanuksen
ahkeruuden ja- taitavuuden tuloksia.
RieniuiteV ilmotti hän' saavutuksis­taan
esimiehelleen Gripenhergille ja
ulkoministeriöön "Helsinkiin.- "<
Kerran' löydettiin näistä "kuriiri-paketeista"
-viuhkan muotoinen pa­peri,
täynnä numeroita. Sitä pidet­tiin
salakirjotuksen avaimena, ja
sen ; avulla lienevät ammattimiehet
saaneet, joitakin* asiapapereita taval-laaiv,
selitetyksi, . j • . . „
'Politiken , kertoo hyvin seikkape­räisesti,
, kuinka Suomen lähetystö
sitte kävi ka.uppaa näillä < varaste­tuilla,
Vorovskin papereilla, myyden
niitä toisten valtojen lähettiläille tai
vaihtaen .niillä näiden hallussa ole­via
"salaisuuk8ia"i ' /
£un Vorovski Ruotsista karkotet­tiin,
loppui tämä diplomaattinen ku­jeilu.
Cajanusta ei enää Tukhol­man
lähetystönV palveluksessa vält­tämättä
tarvittu, joten . hänet tässä
siistissä hommassa osottamansa "ky-
Jceneväisyyden johdosta ylennettiin
Suomen lähettilääksi Kööpenhami­naan.'
Cajanus- oli Vorovskin • postin
nuuskimisen nimellä kuluttanut
Suomen valtion varoja) PoUtikenin
laskelmain mukaan, noin 37,000
kruunua. Noista varoista ci tie­tenkään
ollut pennin hyötyä valko-suomalaisten
hankkeille, sillä Caja.
nusta vedettiin nenästä aivan jou­tavilla
papereilla.
Vaikka Cajanus noin ^runsaasti sai
varoja tähän tarkotukseen, jätti
hän kuitenkin Tukholmasta lähties­sään
maksamatta muutamille apu
reilleen lupaamansa palkkion. Ja
se selittää, kuinka Politiken on saa­nut
juonen tietoonsa. .
Kööpenhaminassa .lähettiläänä ol­lessaan
Cajanus sitte kuoli pois
tästä pahasta mailmasta. . Virallises­ti
ilmotettiin hänen .kuolleen silloin
liikkeellä olevaan '"Espanjan tau
tiin", mutta .kuolema oli siksi äkil­linen,
että sitä. on asiantuntevissa
piireissä selitetty aivan toisista syis­tä
johtuneeksi. Joka tapauksessa
olivat h6rra Cajanuksen raha-asiat
jääneet niin pahaan 'epajärjestyk-,
seen, että otti pitkän aikaaj ennen­kuin
Suomen ulkoministerio'ön saa-
'iin -laadituksi miiikäänlaista selos^
usta Kööpenhaminan lähetystön ti-eista.
avo-nim
TAIDEARVOSTELUA
Dollarikuningas, näyttäen tutta­valleen
saksalaisen kuuluisan maar
arin maalausta: Mitä pidätte muo-tokuvastoni?
— Tuttava: Saanko olla
taielinen?
Dollariicuningas: Olkaa
hyvä. _ • : , .
— Tuttava: Niin mestarillisesti
kun kasvonpiirteet ovatkin tehdyt,
vaikuttaa kuvassa ottamanne asen­to
-vieraalta.' . .
—> JDolIarikuningas: Kmnka niin?
— Tuttava: Koska pidittie käfc-änne
.omassa taskussanne.
A:
-NalilöBMiima So.
maialrille j a etesld®"!.-P., j ä s a ^^
Lyöanit :pi.tä!^..oBaiJi|.MB
tuvat, vaan veteleiaine ayt
aluksi .pltMn pintaa, , Hiivaa
siitä kun oUttI poissa vappai^i"'
cesta. Kaadlls jokseenkin oa oSat
se tekosyy, ^ettäoH niin iyia^ ^
Ä:-Taricenihan ,-MeIiäfeiiteOfe^;:
pikkmapsxensa kanssa
jotka' hoksasivat asian
my|rden ja tärkeyden. TääHä ta^
kin ; oli kulkueessa kahtakyrameiiB
su|iinalaista, joka oli oikein hä^ta.
vän pieni joukko. Onko sikoaiEk:
senne nyt jäädä syrjään ja
tavoin nurkantakaa kurkistella, fcg»
toiset kansallisuudet ottavat' 004
kulkueisiin. En sano etteikS sao.
maläiset ote; olleet, innokkaita työ,
väenliikkeen edesauttajia tällä Ejan.
tereeHa,"vaan emme saa jäädä vieli
levähtämään kun jmrei olemme p£ä.
semässä mäenpäälle. Tarkoitan, kan
toiset kansallisuudet alkavat liiieh-timään;
niin miksi me nyt jäisög.
me isyrjään..; •Muistammehan hx\
'auomalaiset* takavuosina innostu­neena
asiaan johtivat lakkoja js
kulkueita. Kuinka sanoi porvaristo:
"Nehän on Suomen pyoreäpäät, jot­ka
kiihoittavat kansaa kahdeksatnn-nin
4yöpäivän vaatimuksiin ja mnj.
hin vallankaappauksiin." Nyt on ai-kanut,
liikehtimään ukraina], ja osa
muita kansallisuuksia, paljoHa Mine
Workers unioon kuuluvia englan­ninkielisiä.
Pitäisikö heidän erik­seen
kulkea saman asteen läpi, ikuia
suomalaisten on täytynyt joutua 11!.
komaalaisena työnantajien vainon
alaiseksi; Nyt pomot syyttävät uk:
rainalaisia,' että mustat ryssän su-kukansat
haluavat levittää bolshe-vik.
kisia oppejaan ja sypstä vapaan
kansan turmioon; tai taas irlanti-laiset'
tohlot siellä- yrittävät rette­löltä
aikaan ja n.e.p. Miksi emme
joukolla ' astu vappukulkueisiin ja
seiso niiden voimalauseiden takana;
joita kulkueessa kannettiin. SeMn
on ainoa voimanmittari, mitä meDJä
nykyään onkaan, jolla näytämme
•joukkiämme yksimielisyyden mahdin,
saamalla kaikki " työväenliikkeelle
myötätuntoiset mukaan vappuna. Si­tä
t toivorikkaampi on tuIevai^UDt;,
mitä suuremmat joukot eri kansal­lisuuksista
on mukana. ^
Voi helposti ptxiksua kuinka kar-vantppösöt'
tekevät laskelmiaan, et­tä
niin monta prosenttia olivappn-na
töissä ja kulkueessa ei ollat ä-kikään
kaikki, jotka olivat pois
:työstä, kun pelkäsivät näyttäytyä
jonossa; Nytpä.on aika laskea työ­palkkoja;
sillä eihän ne raukat us*.
kalla nousta -^-vastaan lakoilla taM
muutenkaan, napista. Palkanylen-nyksestä
ei tarvitse. ajatetTakaan
ennenkun on saatu. suurin osa rm-noreita
mukaan näyttämään : siti,
että. me vaadimme ja uskallatnme
seista, mukana.
Nyt kun uutiset saapuvat maa­ilmalta,
kuinka kansat ovat jubll-neet-'
työväen kevätjuhlaa, niin ei­kä;
häpeästä, painuu pääsi alas, kun
et ollut mqkana. — Silloin ajattele
sinä, että ensi kevännä minäkin
astelen pää pystyssä rivissä.
Timmiasiii naytelmaseura kävi
esittämässä näytelmän "Jaoni"
huhtik. 26 p. .Kai>pale kuvasi niitä
juonia, joita työnantajat käyttäjät
lakljojen j i . iyöväenliikkeen mnrs- ,
|taamispen. 'lleisö palkitsi esittä­jille
vaivat saapuen • runsaslukuisena
katsomaan esitystä.
Haalin v^oujulilaa vietetään 10 ,
p. toukokuuta.
Koiijahla.' on 31 p. toukokuuta.
LONG LAKE, ONT.
Vierailaretken Lonff Lakelle te­kee
Creighton naytelmaseura enri
sunnuntaina tJc. 10 pmä esittäen
nelinäytöksisen kappaleen Martun»-
ta. Esitys alkaa täsmälleen kello 8
illalla. Sisäänpääsymaksu on 80
senttiä. Lopuksi tanssitaan. Ter­vetuloa
läheltä ja kaukaa — X.
AUTOT HENGENVAARALLISIA
Nevr York. — Yhdysvalloissa sai
V. 1924 auto-onnettomuuksissa .
mansa 5,700 lasta ja noin 13,-3ÖI>
aikuista eU yhteensä 19,000, J»
loukkaantui noin 450.000 hMfloa-
Näihin lukuihin sisältyvät nekin »C;
toilijat, jotka rautatieylikäyttSvilia
y. m. sellaisissa rysäyksissä .
saaneet surmansa tai 'liiikkaanto-neet.
-YUkäytäviUä surmatnita
1,'688 ja ruhjoutuneita 3,650.
Keskhttäarin ' saa auto-onnetto­muuksissa
Yhdysvalloiasa surnmJis
jokä-päiva S2 henkUöälarlonkiöss-tuu
1,180. ^
Niin pahalta kuin nuo nume^
nayttävStJdn, eivät antotapataiaias
V. iS24 lisääntyneet edeUisesö ^
desta enemmsillä Icuin 4 proseati^
vaikka autoja oli kaksi lailjoj^
enemmSji kSytännSssa. . ^'
oli .auto^nnettomniteien Ink» ^
pros, fiuijGFempi kaia v. 1922.
^^.[^'V.li'l'^lll/i•!^..;p;|•^;ll'•' i:!ri.:-u:li :!^'j;''no;''ii!-.;''.