Vapaus, April 10, 1926

              Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsens~a kautta!
y^iii. järjest5pieenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
1926 Federated Pressin jäsen Lauantaina, huhtik. 10 p:nä-«at>, April 10,1926 Member The Federated Press X Vuosik.-^Vot X
(mkä TyöväenpuolHeea ( h t m
jaosten vuoslonventsieoista
ÄÄRIMÄISOIKEISTOLAISTEN HA JOTUSYRITYS TUOMITTU .SX:
D A L l A K U U D E l i A T O l S T A ÄÄNELIJi VIlttÄKYMMENTÄSElT-SEMÄÄ
VASTAAN, NOIN NELJÄNKYMMENEN EDUS-TAJAN
PIDÄTTYESSÄ ÄÄNESTÄMÄSTÄ
hLs-eh temvae -nime numerossa selo&-
tin^ire Londonissa, Ont.^ viime v i i ­ton
perjantaina j a lauantaina pide­tyn
Canadan Työväenpuolueen Otti.
tarior jaoston- seitsemännen vuosi-konventsionin
ensimäisen. kokouspäi-vär.
työtä. Tuossa selostuksessa
oUeen lauseen " . . . . v a a d i t t i in T o ­rontossa
olevan Ontarion varakuver­nöörin
talon — jonka kustannukset
1925 oliTOt $47.00, josta ?10.o'0. o l i
jner.r.yt ' v e t e e n *— muuttamista las­tensairaalaksi"
ajatusviivoilla erote.
tun sivulauseen olisi pitänyt kuu­lua
: "jonka kustannukset 1925 o l i ­vat
1$47,000, josta $10,000 o l i men­nyt
'veteen'," joo^a täten oikasem-me.
Lisätä voimme, että päätös­lauselmassa
vaadittiin varakuverr^öö-rin
viran lakkauttamista •Ontariossa,
ja selitettiin Canadan kenraalikuver­nöörin
j a e r i maakuntain varakuver­nöörien
talojen kustannukset 1925
kaikkiaan kahdeksi miljoonaksi dol­lariksi.
^'Mitähän kaiken tuon ve.
den mukana on mennyt?" huomautti
eräs edustaja, kun päätöslausehjian
perusteluissa mainittiin edejlä' ker­rotusta
" v e s i l a s k u s t a " . . ; ^
Kfsjrmys kommunistipnolueen yksik­köjen
erottami«esta
tuli väittelyn alaiseksi,. k u n . ponsi-valiokunnan
taholta esitettiin , hy­lättäväksi
<kommunistipuoIueen esit.
tämä päätöslauselma, missä vedot­tiin
Qaebecin jaostoon, j o t t a se pe­ruuttaisi
päätöksensä kommunistien
erottamisesta j a säilyttäisi työläis­ten
poliittisen yhteisrintaman, ja
kehotettiin :puoiueen yleistä tp.. kor
miteaa vaikuttamaan tähän suun­taan.
Väiteltyään jonkun aikaa s i i .
tä, tulisiko t a i ; ei sen "sekaantua?
QuebeciA jaoston asioihin, päätti ko­kous
-palauttaa päätösehdotuksen
ponsivaliokunnalle siksi, kunnes pää­tösehdotus
kommunistien erottami­sesta
Ontarion jaostosta tulisi ealle
ja kokouksen kanta siihen nähden
määriteltyä. ,
Ponsivaliokunnalla olikin seuraa-vana
tämä .\.y^^-'-
xorkeanknuluisa päätöslauselma.
• ehdotus,
kuten tov. J a c k MacDonald sitä p u ­heessaan
ni^iptti. Sen esittäjäksi
mainittiin Brotherhood of Railway
Carmen of America-järjestön Lon­donin,
Ont., osasto j a k u u l u i se jok-,
seenkin se uraavasti: "Ottaen huo­mioon,
että edellisissä konventsioi
neissa on oUut paljo tarpeetonta ki-<
nastelua j a keskustelip. kommunis­tisten
ryhmäin j a muiden järjestö­jen
jäsenten välillä - asioista, jotrfa
eivät oi© olleet mistään arvosta j ä ­senistön
suurelle enemmistölle/ tä.
mä konventsioni katsoo, että jäse­nistöä
parhaita etu la valvotaan
kormmunutipuolueen erottamisella
yhteydestämme. Niin ollen, olkoon
päätetty,' että tämä konventsioni
päättää heti' erottaa kommunistipuo­lueen
j a k a i k k i sen paikallisosastot
tästä, Canadan Työväenpuolueen
Ontarion jaostosta." Pomdvalipkun-nan
enemmistö ehdotti päätösehdo­tuksen
hyväksymistä.
"Minä>vastustan minkään ryhmän
erottamista tästä puolueesta", Jausui
tov. Jack JVIacDonald, ryhtyfessään
esittämään ponsivaliokunnan väbem-anistön
raporttia, " j a jokaiseii ok.
työväecryhmän yritystä jonkun toir
sen ryhmän /erottamiseksi." ,
Erottamista - kannattavain taholta
vaadittiin MacDonaldin: puheen r a -
jottamista kokoussäännöissä määrät­t
y y n viiteen, minuuttiin, mutta , p n -
iieenjohtaja Äuomautti, ettei mää­räys
Jcoake päätösehdotuksen j a vä-hemonistöraporttien
esittäjäin pu-iheenvuoroja
. j a määräsi puheajan
kymmeneksi minuutiksi. ' /
"ÄlfcSä ajatelko, etta'kommunisti­puolue
lakkaa olemasta, vaikka tämä
s n i ^ n k u u l u i s a x>äätosIansehna hy-i-
äksyttSisiinkin. Se tulee toimiÄaan
siitä huolimatta, mutta Canadan
Työväenpuolue tarvitsee: kommunis.
tiaia ryhmiä. . M e olemme työväen-
•liikSceen etujoukko", lopetti Mac-
I ^ n a l d .
James Muldöwne^, Torontosta,
esitti muutosehdöttikaeksi, " e t t ä tä-tnä
konventsioni lausuu mielipitee­nään,
-että konnnaniatipnolne on m i ­tä
tärkein osa menestyksellisestä
työväen luokkapuolueesta Ontariosi
sa." Tätä eivät kommufiistitkaan
kannattaneet, väittäen ei haluavansa
mitään erikoista tunaustusta eikä
mairittelua.
James . Simpson eheyden kannalla
James Simpson, Canadan Työväen­puolueen
ja sen Ontarion jaoston
monivuotinen sihteeri-rahastonhoitg-ja,
jota äärimäisoikeistolaisten kuul.
t i i n jälkeenpäin sysittävän siitä, että
hän o l i s i muka heitä "pettänyt", s a ­noi
olevansa,.pahoillaan, että pää­tösehdotus
tuli konvontsionin käsi­teltäväksi.
"Minä vastustan min­kään
'osan erottamista tästä puolu.
eesta. Minä teen sen tosissani, niin
tosissani, että minä uhraisin minkä^
hyvänsä tässä puolueessa omaamani
"aseman tämän periaatteeni puolesta.
Meidän täytyy olla yhtenäisinä j ^
yhtenä eheänä • rintamana yhteistä
vihollistamme vastaan. Meidän täy­tyy
työskennellä yhdessä, toistenune
/kurkkujen katkomisen' asemesta,
tai. ime telemme hävitettyä. Te, j o t ­ka
vastustatte kommunististen r y h ­mäin
kontrollia täällä, menkää ko­tianne
j a järjestäkää ryhmänne n i in
hyvin, että saatte kontrollin ensi
vuonna. Ja j os /kommunistit edel­leen
tulevina vuosina saavat kon­t
r o l l i n , niin-meille e i j ä ä muuta teh­tävää
k u i n tulla vakuutetuiksi siitä,
että he edustavat enemmistön mieli­pidettä
Ontarion työväenliikkeessä",
latfsui Simpson m.m.
A s i a meni äänestykselle, jossa,
kuten olemme jo maininneet, pääi
tösehdotus hylättiin 116 äänellä 57
vastaan, äänestämästä pidättyneiden
luvun ollessa lähes 40, joukossa p a l ­jo
sellaisiakin, j o i ta on totuttu pitä­mään
perin vihamielisinä kontmu-nisteille
j a heidän edustamiljeen tais-:
telumenetelmille. : N o i s t a 57 voidaan
siis silmää räpäyttämättä sanoa t o ­tuus
j a se o n : he olivat konventsio-nissa
työväenpuolueen hajottajina,
vaan eivät rakentajina, j a se pahek­suminen,
minkä, he saivat ja-tulevat
rehellisiltä työläisiltä saamaan, tuli
heidän puoleltaan täten ansaittua.
K u n äänestyksen tulos ilmotettiin,
uousi valtava enemmistö,- edustajis­tosta
seisoalleen ja puhkesi neljällä
viidellä e r i kielellä laulantaan " K a n .
sainvälistä", jonka voimakkaihin j a
.tenhoaviin säikeihin päättyikin per­j
a n t a in istunto.
: Prof. Scott Nearingin
samana iltana kokoushuoneessa p i ­tämästä
puheesta, jossa hän omien
havaintojensa perusteolla icäsitteli
kysymystä Neuvostoliiton nykyisen
hallituksen "vakiintuneisuudesta",
on" selostus lehtemme tämän nume­ron
toisella sivulla. '
-Toisen kokouspäivän tyotS
oli aikomuksemme selostaa jo tässä
numerossa, mutta koska selostuk.
semme siitä tulisi liian suppeaksi,
j o s ahtaisimme sen kaikki tähän,
niin • pidämme sopivampana: tehdä
sen vasta ensi numerossa.
NälkaUnen-mies kuollut
vankUassa
Toronto, Ont. — Viime viikolla
vangittiin täkäläisten poliisien toi­mesta
eräs mies, nimeltä Frank P i k ei
irtolaisuudesta. "r, Vangittaessa- o li
mies Jllut nälkäisessä j a erittäin hei-;
kossa tilassa. Hänet oli lähetetty
täkäläiseen vankilaan puhdistamista
-varten.; Lääkärin -tarkastuksessa
t u l i ilmi, että mies oli sairastunut
ikeuhkokuumeeseen, jonka sairauden
takia mies • ilmotetaan nyttemmin
kuolleen- Miehen nälkiintynyt tila
o n tietenkin jouduttanut kuolemaa.
Mies oli ollut pitkän aikaa työt­tömänä
j a harhaillut ympäri kau­punkia
kodittomana. Kuvaavaa on,
että mies on vasta j o k u aika sitten
tullut Canadaan siirtolaisena Eng­lannista;
j a huolimatta siirtoiaispro-
Y^gandan kauneista -lupauksista, j o u ­tui
hän tällaisen kohtalon uhriksi.
. Oivallinen esimerkki Canadan ' ' h y ­vinvoinnista."
SAKSA KbRTTINA ENGLANNIN
KOURASSA
B e r l i i n i , 23/in. — Saksan valtio­päivillä
selosti Stresemann eilen Ge-nevefiaskoa.
Sosialidemokraattien
pääpuhuja Breitscheid luopui suu­reksi
kummastukseksi puhevuoros-taan,
mikä merkitsi, että sosialide­mokraatit
kannattivat täydellisesti
Stresemannin politiikkaa. Kommu­nisti
Stöcker arvosteli sen sijaan a n ­karasti
Saksan suurkapitalistien u i .
kopolitiikkaa. Saksa o l i v a in kortti
Englannin diplomatian jcourassa.
Ranualla oli kuitenkin useampia
kortteja kädessään Englantia vas­taan.
Tärkein o l i ranskalais-turfcki-lainen
sopimös, koskeva m.m.. S y y ­riaa,
minkä Ranska uhrasi havitel-lakseen
muita etuja Kansainliitossa.
Mutta - Englantikin uhrasi korttinsa:
Vakory^t
ärätusb
Saksan. Englannin diplomatiasta • , . _^ , .„
oli edullisempaa järjestää suhteitaan K^!?**"!^'^! ^X?^^'"^^ "^^^^^
Ranskaan, k u i n tukea Saksaa, lausui
Stöcker.
TYKKEJÄ J A RATSUVÄKEÄ TYÖ-
LÄISKIÄ VASTAAN METZISSÄ
B e r l i i n i , 2 3 / I I L — Metzistä i l ­motetaan,
että sikäläinen poliisi on
provoseerannut r a j u j a yhteentörmä­yksiä,
jotka ovat päättyneet veren­vuodatukseen
j a joukkovangitsemi-siin
Kommunistiset työläiset p i ­tivät
useita kokouksia j a aikoivat,
sen jälkeen järj«"5tää mielenosotus-kulkueen
kautta kaupungin^ Tämä
kuitenkin -kiellettiin. Mielenosotus-kulkue
lähti kuitenkin liikkeelle ja
etukaupungeista Vpainui kedkustaa
kohti pienempiä kulkueita. BJielen-osottajia
vastaan lähetettiin joukot-;
t a in poliiseja j a sotilaita- . Ratsas­tavat
santarmit koettivat painaa työ.
Pitävät vielä'mahdollisena Neuvosto^
. v a l l a n kuldstnmiseB —r Valkorys-
- V sien kongressi i»detty Pariisissa
P a r i i s . i . -— Täällä pidetyssä venä­läisten
monarkististen "emigrantti-en*^
kongresassa oli fkoolla noin 500
"edustajaa", jotka vieläkin pitävät
mahdollisena kukistaa venäläisen so-viettitasavallan^
Edustajien joukos­sa
o l i tanssijoita; ajureita, t a r j o i l i ­j
o i t a , konttoristeja, y.m., j o t k a ovat
suurimmaksi «saksi entisiä Venä-jäh
aatelisia. Jotka ovat olleet p a .
kotettuja hankkimaan toimeentulon­sa
jonkinlaisella työllä, kun heidät
syöstiin pois vallasta Venäjällä...
Kongressissa- o l i ollut jonkunlais­ta
kahnausta siitä,, että kuka tulee
valituksi '^johtajaksi", mutta lopul­ta
t)äästiin siihen tulokseen, ettS
päätettiin pyytää ruhtinas Nikola-jevitchia
monarkistisen puolueen
johtoon, j a johtamaan "suurta työ­tä
isänmaan vapauttamiseksi."
erenssissa
jouduttiin''^mmSllej kun eräs tun­tematon
kommunisti oli tuUut ko.
koushuoneen «teiseen j a ottanut p a i ­kan
erään t i s k i n ' luona, jossa o l i
myytävänä tsaari Nikolain y.m. k u ­via;
sekä monarkistien kirjallisuutta.
Tuntematon miesf o l i alkanut kaup­paamaan
kommunistisia sanomaleh­tiä
j a marxilaisia lentolehtisiä läsnä­oleville
edustajille; PaikaHa olleet
5)6liisit olivat kuitenkin toimittaneet
tuntemattoman miehen ulos kokous-kä
hän o l i miehiään.
• Kokouksen järjestäjien tarkotuk-sena
on perustaa erikoinen *-poliit-.
t i s t e n - pakolaistenf^r jäiiestö,.4Qnlca.
FascisHt ja Yhdysval­tain
merisotilaat
tapelleet
. Vieni.- - ^ ^ I t a l i a l a i s e n -sensuurin
toimenpiteistä huolimatta, -on tänn^^
saapunut tietoja kahakasta, j o k a : t a ­pahtui
yhdysvaltalaisten merisotilai­den
j a italialaisten fascistien välillä
pääsiäispyhien aikana Venetsiassa;;.
Neljän amerikalaisen häVittäjälai.
van miehistö o l i laskettu Venetsiassa
maihin. Fascistit olivat käyttäneet
loukkaa-vaa kieltä amerikalaisia koh­taan,
josta oli seurauksena yleinen
tappelu. Fascistiset ainekset- sano­taan
olevan kiukuissaan sen johdos­ta,
että Yhdysvaltain ikongressi. on
viivyttänyt Italian velkasopimuksei^i;
'hyväksymistä, sekä ; siitä, että se-*
naattori Borah on puheissaan hyö­kännyt
Italian väkivaltaista diktai
tuurihallitusta vastaan.
Kahakat olivat alkaneet pitkänä-'
perjantaina, k u n fascistit olivat 'koh­distaneet
kiukkunsa yhtä merisoti­lasta
vastaan, haukkuen häntä n i J
mttyksillä "lihava a i k a " j a " k i s k u r i -
hallituksen edustaja.'*
vangittiin _ kahakan aikana j a v i e t ti
hän yöri- putkassa. Seuraavana päi-:
vänä olivat raivostuneet f aseistit,
useaan eri otteeseen hyökänneet
kaupungilla kuljeksivien amerika-laisten
merisotilaiden Kimppuun.
TULIPALO CANADIAN PACIFIC-YHTIÖN
HOTELLISSA
kautta ; tulisivat pyrkimään suhtei­siin
Kansainliiton kanssa, j a sitä tie­tä
"alkaa vehkeilemään Neuvostoval­taa
vastaan. I
Saa sitten nähdä, josko Kansain­liitto
ryhtyy mainitunlaisen järjes­tön
kanssa mihinkään .tekemisiin.
Iäisiä taaksepäin, mutta saivat itse
l^eräytyä. Nyt lähetettiin uusia
joukkoja j a tykistöä, minkä johdos­ta
työläisten suuttumus paisui y l i
äyräidensä. He puolustivat itseään
urheasti hyvinvarustettuja sotilaita
vastaan, mutta olivat lopuksi pako­tetut
peräytymään. Molemmin puo­lin
haavottui joukko hei^cilöjä, j a
20 mielenosottajaa vangittiin,
Calgary, Alta. •— Tänne saapu­neiden
tietojen mukaan, on. t u l i
päässyt i r t i Caoadian.^ Pacific rauta­tieyhtiön
omistamassa Banff Springs
hotellissa, Banffissa, Albertassa.
Pohjoispuolella oleva lisärakennus
on tuhoutunut kokonaan j a viimeis.
ten tietojen mukaan Uhkaa t u l i t u ­hota
koko rakennuksen.
Hotelli on ollut;: suljettuna koko
talven, ollen paikalla ainoastaaiy r a ­kennustyöläisiä,
jotka .-rakentavat
uutta^'-lisiirakenitusta•,. hotelliin,, ja
arvellaan, että tuli on päässyt i r t !
niissä huoneissa; joissa miehet ovat
olleet majotettuna;
SÖI 40 KANANMUNAA
Kentville, N . S. — Äskettäin hä­visi
täällä eräs mies harvinaisen
vedonlyönnin, kun o l i lyönyt vetoa>
ett^ voi syödä 8 tusinaa kananmunia
yhtämittaa. 40 munaa syötyään, oli:
hän tunnustanut hävinneensä. • Äs­kettäin
oli sama onies saavuttanut
paikallista kuuluisuutta, kun hän
oli yhtämittaisesti syönyt 17 lauta­sellista
papuja» sekä neljä koko-i
naista leipää.
Italian faspstiifttaattoriavastaaii
teky eiäoiuustnnat iDorliayritys
BRITTILÄINEN AATELISNAINEN .AMPUNUT MUSSOLINI A — LUO-TI
OSUNUT MUSSOLININ NENÄÄN,
IMPERIALISTIEN JUOKSU­POIKA
CANADASSA
Siirtolaisjuna suistunut
^ raiteilta
North Bay, Ont. — Viime pyhänä
suistui täkäläisessä ratapihassa hal­lituksen
rautatiellä 'kulkeva ylimää­räinen
siirtolaisjuna raiteilta. - J u ­nassa
o l i noin 500 s i i r t o l a i s t a , ' j o t ka
olivat matkalla lännen maakuntiin.
Ketään matkustajista ei loukkaan­tunut,
sillä j a n a oli kulkenut aino-
^astaan neljän mailin tuntinopeudel.
Ta, Joten liikknyalle kalustollekaan
ei aiheutunut mitään suurempaa va­hinkoa.
Kolme vaunua o l i suistunut pois
•kiskoilta j a o l i raiteilta suistnmi-
Jälleen on toistunut. aika-ajottai-nen
brittiläisen imperialismin, näy*,
täntö Canadassa, sillä ^.^bi-ittiläisen
imperialismin juoksupoika, kenraali
Allenby, on -vieraillut Canadassa.
. Porvarilehtien raporteista, hänen
puheidensa laadusta käy selville, e t ­tä
loordi Allenby on Kiichenerin
kaltainen — y k s i niitä voimakkaita,
vakavia j a v a i t e l i a i t a ' miehiä, joiden
voima j a vaikutusvalta ei riipu yk-^^
siiiomaan suunsoitosta. . Allenbyn
Canadan-matkan tarkotuksena on
tietenkin pääasiassa- militarismin
lietsominen. Hän on^^. auttamassa
niitä voimia, joiden tarkotukdena
on salaisesti koota j a solmia y h .
teen niitä voimia, Joita Sunrbritan-nia
tulee tarvitsemaan tällä mante­reella
tulevassa^ Yhdysvaltoja vas­taan
käytävässä sodassa. •
Viitataksemme toisaalta Allenbyn
vierailun .militaristhäii: motiiveihin
siteeraamme erääseen Labour H o n t -
hly-nimisessä julkaisussa jnlkastonn
terä-vään artikkeliin; jossa otsikon
"Mihinkä Baldwin ön menossa?" a i .
la kirjotetaan seuraavasti:
"Jo8 brittiläiset kapitalistit o l i s i -
vat marxisteja 'katsantokannaltaan,
niin he tietäisii^t, että voimat, jotka
ovat heitä vastassa; ensiksi, Y h -
nen aiheutunut erään -yannun-viot- dysvaltain ikapi^alistilaokan eteväm-
^tnneista pyöreistä. Jos juna"' olisi
o l l u t kovemmassa vauhdissa, olisi j u ­na
malidollisesti vierinyt alas rata­penkereeltä,
jo^^a mainitulla kofa-,
d a l l a o l i 25 j a l k a a korkea.
Siirtolaisten matkaa o l i jnnarikko
-viivyttänyt 4ioln kuusi tuntia, jonka
jälkeen juoa oU lähtenyt. jatka­maan
matkaansa.
tnyys, j a toiseksi, vallanknmoukseL
linen työiräenlnokka; -ovat- vastusta­mattomia
/ , . ; K i l p a i l u , tuotannon ko­hottaminen,
'^säästäväisyys; mikään
näistä keinoista e i v o i estää b r i t t i ­läisen
kapitalismin rappenttnnlsta,
ollessaan kytket^mä Y i d y s v a l t o i h in
kultaisilla laina]ce^'uilla. Mikään
näistä keinoista, ei jvoi vapauttaa
brittiläistä kapitalismia Yhdysvaltain
vasalliherruuden alamaistiodesta.
l l u t t a ennenkun tämä imperialisti­nen
kone luuhistuu,; n i i n totta kai
meidän brittiläiset kapitalistimme
koettavat amerikalaisten kanssa ase-;
voimiaan, j a siten saada ratkaisua
asialle. Mikään ei o le s en varmem.
paa kuin se, että k i l p a i l u maailman
markkinoista j a taistelu taloudcllis-
-ta vasalli valtaa vastaan johtaa so­taan,
Tätä^tietä kulkee myös Bald-win,
kultakannallaan, optlmistisuu.
dellaan j a säästäväisyydellään."
' P o l i i t t b i a kysymyksiä ^ käsitelles­sään
käyttää Allenby tavanmukaisia
kuluneita fraaseja valtakunnan " y h ­tenäisyydestä".
Hän sanoo, että a i ­noa
keino -välttää sotaa on se, että.
Britannian valtakunta seisoo yhte­näisenä
j a kieltää sodan,'varustau­tumalla,
n i i n voimakkaasti, että k u -
•kaan ei *uskalla hyökätä sitä vastaan.
Toisin sanoen. Canadan on siis p a ­ras
allekitjottaa j a hyväksyä L o -
camdn sopimus. Hä» vertaa. valta­kuntaa
keppikimppnun j a lausuu:
" N i i n kauan, kun kimppu gysyy l u ­jasti
sidottuna, ei kukaan voi kimp­p
u a taittaa, mutta lövhyttämällä
kimppua, on verrattain i^helppo k e ­pit
yksitellen katkoa." AUenbylla
oli täysi työ kootessaan keppejä j a
sitoessaan niitä kokoon tyypillisellä
brittiläisellä tavalla Palestiinassa.
Kuitenkin sai anti-imperialistinen
mieliala aikaan sen, että l o o r d i B a l -
f o u r ajettiin pois Palestiinasta, j o ­k
a osottaa sitä, että Allenbyn h aL
litseminen voimalla J a väkivallalla
ei onnikaan «ikein tehokasta.'
itykynikaiaet hallittiScset ovat ex-perttejä
kamoflaashin - j a kaikkien
salaperäisten keinojen käytössä. Se
on niille ominaista^ Mutta samalla
ne kohtaavat yhä suurempia vaike­uksia
kulkuteillään, kun kommunis­tit
kautta maailman ovat kohdista,
neet kiritkään valonheittäjän heitä
vastaan j a alkaneet paljastamaan
heidän l i k a i s i a töitään.
Valmistaakseen asianmukaista
näyttämöasetusta Allenbyn vastaan­ottoa
varten, oli Torontossa haalit^
tu kokoon useita ryhmiä «ionisteja,
egyptiläisiä, y.m. Eräs torontolai-nen
pappi oli t u l k i n n u t omalla t a ­vallaan
juutalaisten läsnäolon vas­taanottoseremonioissa.
• Juutalaiset
olivat läsnä siksi, että he " s a l a a j u .
maloivat Jesusta". Sitten o l i pappi
kysynyt, e^tä miksi juutalaitTet ym­päri
Canadan olivat niin innostuneet
Allenb}m vierailuun. Miksi juuta-J
lainen polvistui nykyaikaiselle risti-retkeilijälle,
joka oli vapauttanut
Palestiinan turickilaisista j a arabia,
laisista j a tehnyt mahdolliseksi
maan kehittymisen uudelleen juu­talaisten
kansalliseksi j a viralliseksi
kodiksi? Siksi, että brittiläisen
mandaatin kautta on juutalaisille l u ­vattu
kaikki, j a vielä «nemmänkin,
k u i n mitä he. menettivät roomalai­sille
19 vuosisataa takaperin.
Kysyttäessä, mUsä. hänen mieles­tään
on silmäänptstävin ilmiö C a ­nadassa,
o l i A l l e n b y vastannut : " C a.
nadalaisten. luottamus maansa tule-
-vaisnuteen." Hän on varmaankin
lukenut niitä -valoisia kavanksia, j o i^
ta kapitalistinen «anoDialehdlstdpl*
tää tapanaan j u l k a i s ^ : siirtolaisnu.
den IdibottamiselcsL
Sotilasvastainen propa­ganda
Ruotsissa
Tukholma, 21/111. — Ruotsin t o i .
nen kamari keskusteli eilen koko­naista
neljä tuntia ikommunistien
härjottaman antimilitaristisen pro^
pagandan johdosta. Porvarit molt*
.tivat haKitnsta siitä, ettei tämä o i .
iut nostattanut enemmän kantelut
kommunisteja vastaan, j a sosialideV
fflokraatit —- sos.-demi; sotaministe-''
ri,: ent. sotil^svastaisen propagandan
intohimoinel»"harjottaja, muiden m u ­assa
—- myönsivät, että kommunis»
tien propaganda oli omiaan heiken.
tämään maJan,puolustuslaitosta. Syyr
tettyjen penkiltä vastasivat Samu-elsson
j a Herou. Edellinen lausui,
että asian puoli päivää kestänyt kä­sittely
oli j o sinänsä imartelevaa
kommiinisteille. Kysymyksessä ole.
va agitatsionilehtinen e i kuitenkaan
ole mitään muuta kuin nykyisen
sotaministerin aikoinaan -kirjottäman
"Tovjeri asetakissa" jatkoa. Soti-lasvastaista
agitatsioniä on harjotet^
tu jo v. 1916. Tällöin ei ollut m i ­tään
kommunistipuoluetta eikä kom^
m u n i s t i s ^ nuorisoliittoa. Kutka s i ­tä
sitten harjottivat? JSamafset so.
sialidemokraatit, jotka ' n y t - r - : v a l ­taan
päästyään ~ tuomitsevat kom­munisteja.
Tosiasiassa tuntevat nos-tokkaat,
; ennenkun; edeS' saapuvat:
leiripaikoille, vihaa kapitalistista y h .
teiakuntaa kohtaan.-. Hätä j a k i e l -
täytymylcset ovat synnyttäneet tä­män
heissä. Sotapalveluksen takia
menettävät he myös usein työpaik»
kansa, j a saavat olla pitkiä aikoja
työttöminä. Tällaisissa oloissa ei
siis voi odottaa, että sotapalvelulta,
suoritettaisiin ilolla. Ja': JcunV hätä
j a kurjtxus on jatkuva ilmiö, ei
kommunisteilla ole mitään syytä l o ­pettaa
toimintaansa millään- alalla.
Me «nnne yksinkertaisesti luovu so-,.
sialistiaesta toiminnastamme, kuten
herrat. sosialidemokraatit ovat t e h .
neet. Me Jrmmärrämme, että tais­telu
tulee kärjistymään täällä, k u ­ten,
muissakin, maissa, .kanteiden
y.-m. muissa muodoissa, mutta so­sialistisesta
taistelusta ei s i l t i voida
tehdä loppua, ennenkun, me oldm-'
me saavuttaneet päämaalLmme, k u ­kistaneet
kapitalistisen - yhteiskun*:
-nan. Oikeisto pitää meidän propa­gandaamme
rikollisena,-mutta itse
se turvautuu sotamahtiin ipuhtaissa
taloudellisissa taisteluissa ilman et-^
tu pitäisi tätä lainkaan rikollisena.
Herou imhui samaan suuntaan,
lausuen m.m.: Meidän taistelumme
on rikollista porvarisluokan silmis­sä.
Me katsomme kysymystä,'* t o i .
sin. Meille on selviö, että kuten
I>orvarisluokka on vapautunut val­lankumouksellisen
taist«lun kautta,
myös työläisillä j a ta;onpojffla on
sama välttämättömyys. Juuri tältä
näkökannalta on konununistien
kamppailua arvosteltava.
Rooma, Italia,
kona tehtiin
Imperialististen voi­main
yhtyminen
Kiinassa'
Ulkomainen työväenlehti kirjottaa
ylioppilasten joukkomurbain johdos­ta
Pekingissä, että sota Kiinassa on
joutunut uuteen vaiheeseen. Impe­rialistiset
vallat. Yhdysvallat muiden
mukana, ovat avoimesti asettuneet
heräävää'^Kiinaa vastaan, j a K i i -
nan nk. keskasballitue Pekingissä j a
Tshangtsolin ovat paljastuneet tä­män
imperialismin lakeijoiksi. Kii­nan
kansallisia armeijoja vastaan
taistelevat e i ainoastaan K i i n a n vas­tavallankumous
.Tshangtsolinin ja
Wupeif un . Johdolla, vaan myöskin
koko nk. yhdistyneet valkoiset j a j a ­panilaiset.
Tilanne Kiinassa kärjistyy tavat­tomasti.
-Imperialististen valtain
aseellinen sekaantuminen tulee kui-r
tenkin kuten Moskovan Pravda
hyvillä syillä sanoo - r - synnyttämään
valtaisen kansanliikkeen Kiinassa,
mikä tulee -vuorostaan antamaan i m ­perialismille
aiheen hyökkäyksen t c .
kemiseen koko rintamaHa. K i i n a on
tällä haavaa «uun^aton ruutivaras­to,
minkä räjähdyksellä tulee ole­maan
kansainvälinen merkitys^ Niin
hyvin työläisten kuin .muiden k n n -
Riallisten JhroistenvelvoUlsuutena
on paottna asiaan: J a protesteerata
Imperialististen pyövelien ryöväri-toimien
Johdosta häpeällisesti teiTO-ri)
M>itna K i i n a n kansaa Scohtaan^
i - V i i m e : kesktviik^p
I t a l i an fascisti-diktaattori
Mussolinia vastaan mar.
hayritys, j o k a kuitenkin epäonnistui.
' Mussolini oli Juuri tullut ulos
Place D i C a p i t p V s t a , jossa hän o l i J
ollut läsnä kansainvälisen kirurgien
kongressin istunnossa, kun murha­y
r i t y s «tapahtui. Suuri Jou£ko f a s -
cisteja oU o l l u t rakennuksen sisään­käytävän
edustalla, l^un Mussolini
tuli-u^os. Väkijoukon läpi o l i Jtui^.
keutunut eräs nainen, ^-jofka, pääs­tyään
Mussolinin läheisyyteen, o\h
paljastanut revolverin Ja ampunut
Mussolinia kohti sillä' seurauksella,
että luoti o l i lävistänyt Mussolinin
nenän^
Heti laukauluea jälkeen -
olivat fascistit ympliröineet Musso­l
i n i n . Osa joukosta o l i hyökännyt'
naisen ikimppuun j a ojisivat «hkä
tappaneet naisen siihen paOckaan,
ellei poliisijoukko olisi ehtinyt nai­sen
avuksi. Poliisit vaivoin salvat '
pelastettua naisen raivostuneiden' ,
fasclstien kynsistä, jonka jälkeen
nainen oH kulotettu vankilaan J a
teljetty yhteen vankilan naisosaston
koppiin.
Naisen nimeä el heti annettu jvU
kisuuteen, mutta jälkeenpäin kävi
selville, että nainen oli Jtmottanuv ^
nimensä olevan Violet A l b l n a Gib­son
' Ja olevansa Britannian '>aIama{->: V
pen. Kun tämä tieto^tuU ilmi E n g - "
lännissä o l i se saanut suurta häm­mästystä:
aikaan, etenkin Lontoossa^ .
Jossa nainen o n jonkun verran t u n - *;
nettu. Hänen Hmot«taan olevan
•loordi Ashboumen kohnannen tytta<
ren, ollen kotoisin Irlannista, sekä
50 vuoden ikäinen: Eräs Lontoossa
oleva sukplainen on ilmottanut,.<että
mainittu nainen on v i e r a i l l u t näinä
päivinä Roomassa.
Mussolinin llmiijtetaai),
ryhtyneen samana^- päivänä toimit­tamaan
tehtäviään,! Osun oli ensin
saanut lääkärin apua. Hän o l i a n ­tanut
viranomaisille ankarat mää­räykset
kaikkien mlelenosotusten ^ es.
tämiseksi. Samalla ilmotetaan, että
Mussolini oli kieltänyt fasclsteja
ryhtymästä mihinkiiankoÄtotoimen-piteisiin.
^„ , ,^ ? , ^ ^ '
Tapaus oli kuitenkin" soJ^nut fa$-j i /
cistit ympäri maata miiä' suuriin^»,
man -kiihkon p a l t a a n . ^Roomassa' ole­vat
f aseistit Icoonneet joukkonsa Ja
hyökänneet erään fascistivastaisen -
sanomalehden, >Il Mundon, kiijapai» l
noon j a tehneet siellä hävitystyön >.
tään, rikkoen kaikki kaluston Ja^hakv
jottaen ^kaikki painohuoneen koiieis^
ton. ' ' ' •- '
Murhayrityksen
tekijältä el ole tähän mennessä saa­tu
mitään selvää syistä. Jotka J o h t i . '
vat hänet tekoon. Naisen ilmotetaan
käyttäytyneen eriskummallisesti jo
pitemmän ajan. Hänen kerrotaan
tehneen itsemurhayrityksen viime
vuoden helmikuulla vieräillessasl^
Roomassa viime vuonna. Tietojen
mukaan oli hän laukaissut revolve­rin
panoksen rintaansa. Josta' J o n - ,
kun ajan kuluttua o l i kuitenkin t o i ­punut.
Ent keisari kähveltäjä-nä
— varastanut
keisarlkruunun
Saksan ent. keisarin ; mennessä : s
toistamiseen naimisiin katosi ennen ^
vihkhnistä Berliinin linnan aarre­aitasta
keisarikruunu. tTutta akkaa
e i käynyt vihkiminen l i m a n sellaista.
Mutta kruunu on valtio-omaisuutta.
Sen vuoksi kysyy "Äote Fahne":
Onko kruunu sen Jälkeen palats.
t e t tu BeriiJniin? Ellei,' niin miksi
ei ole nostettu kannetta varkaita
vastaan? Kruunun arvo o n • '3,5
ntiljoonaa kultamarkkaa.
Tämä sosialidemokratian malli­maasta
saapunut tieto e l lainkaan
hämmästytä. Kan poispotkitut ruh-^
tinaat voivat laillisesti kyniä näl-kiintyneeltä
kansalta satoja «liljoo-i
i i a , niin miksi eivät he voisi " t a ­savaltalaisen"
esivallan avuHa v a :
rastaa sellaistakin pikku esinettä
kuin 3.5 miljoonaq arvoisen k m u - v
nnn?
Sosialidemokraattien ihannoimat
tasavallat o v ^ lystikkäitä, e l l e i ote-f4
iakttan kanaan ktujantta. ^ •