Vapaus, September 19, 1930

              Sivu 2 Perjantaina, syysk. 19 p:nä — Fri., Sept. 19
t r A "P A TT C e»nadan »oomjU;»«l «yöräotön «ino» äänrnkintuttaja, iXm^rr Sa<J
T X X X X X O Aiurjfx, Oau, LalkkJiu. paiui »unnunuj. ja jn:.5rittyioä jobUpiitini.
^ " ' VAPAC3 (Liberlr)
. - T M «air O<S(D o f Finsid» Warker> ia Cai^adi. Publi<Ji«<) <UiIr <t Suilburr, OsUrio.
Hv^stcred «t the Vtl Otfiee Drpartuieat, O i u v t , «» iccoad cUt» cuxtet.
£ ^ * K n ] . «d*«tuilBS m e « , 75e per coL incfa. Miniaioo chirse for rlcsle iotettion, 7Sc. Tte
U the b e « •drrrtitloe medium among thr FinnUii p«ople ia Canada.
Mikä ero on fascisteilla ja sosiali-
JascisteiUa?
- Tönitä», lEonUoti, iprjaJuappa ja paino osazia talossa Elm Streetillä.
_ foetioeote; Vafiaiu, Box C9, Sjclburr. Oat.
l^Bhelimet: KonUori 1038. — Toiraiiai S36W. — Kirjakauppa 1'387W.
^ fh»D« i Office (job work. «dverti»'mrni». tte.) 1CJ3 — Editor 536W. — Bookjtore 2327T.
- - .- ILMOTtSHlNNAT VAPALBES.SA:
. lUrjcvaihto^lxziotnkaet 41-00 kerta, S2.C0 Vak»i kertoa. — Avioliittoos menoeille oonentoiTotuktet
.4Pe,JP«J»*«1iniS5. — Nimenmuuttoihcotcktet SOc L-rrU, 41iX) 3 kertaa. — S»otymäiliaotuk*ei $IM
Jutta, tZJM 3 kertaa. — Aiunlueroilmotukvt !2.00 kerta, $3.00 kakai kertaa. — KiiloiilmolBktei
tl.00 keru. — KuoIeiuanilmutuUct ii.Vi kccvt, iOc l i u l u a l ^ J kiitoiIauMelu tai inuiKOTartyllj. —
BalnUaa lieilol j » «aotcilmotakrrt SO- kerta. UJ.H k<,Jme lert*». — Tilapiiiulmoltajien ja ilniolu»-
Ct«otloari<n on, vaaditiacMa, UbcieiiJivii ijmojusbinta rtnkaleca.
TII,M;Sin.V.VAT:
1 i k . Si.50. « kk. $2.50, 3 kk. «173 ja I kk. Sl.OO. — YhdyaTaltoibin Jt Soomeen »elä muu­rit*
ui;. «Mille: 1 «k- t6jD0, 6 kk. (3-^0 ja 1 kk- tl-OO-
- 7»«imoil>ijä J.' M!. .\hlq\'M.
AjU««w«t» J- V. Ah»<i»i»«.
Office, Bookatore aod Priolihop: Vapaua Buildins. £Lm Street.
A l i nuil to be addretMil: Vapyit, P.O. Box 69, Sudbury. Oat.
.Jem <BI1« milloin laluoaa asa Taatauata enaim^ilaeen kirjeeieeone, kirjollakaa Dudelleeo Jiikkeen-teltajan
pfraoonalliaella niroella: J. W. Alilgvi»!. liikkeenhoitaja.
••—•ii; , ' •
Canadan imperialistit puhuvat maailman
metallikartellin perustamisesta
Tästä kysymyksestä lausuu tov.
O. W, Kuusinen m.m- seuraavaa:
''Fasristit ovat natsionalit-teja,
iniperiali-sleja, sotaan ylhltäjiä,
.>f>sia]jsmin vihollisia, itsenäisen
työväenliikkeen tukahduttajia, työ­läisten
murhaajia j.n.e. Sosiali-fa
«cistit ylipäänsä toimivat fascis-lien
tapaan, multa eivät tee fascis-tista
tekoaan avoimin kypärinsil-mukoin,
vaan sokaisevan kaasu-
1 pilven suojassa. Sosialifascismil-
; le on luonteenomaista: imperialis-
>linen politiikka — internalionalis-
! min lipun alla, kapitalistinen po-
" litiikka — sosialismin lipun, alla,
: työtätekeväin demokraattisten oi-
I kcuksien hävittäminen -— demokra-
} tian lipun alla, reformien poista-j
minen — rcformismih lipun alla,
! työläisten murhaaminen —• työ-
^ „. . ... I 1 . . .. • •. •] r ; vaen politiikan lipun alla j.n.e.
K a u p a l l i s i a asioita koskevassa tuottajamaita maailma.ssa. Lana-: . . ,-.
• * - f j M1 i . . • 1 . 1 l u h t a a n ' lascismin paatos loytaa
dan nikkeiivarastot, joita kontrol-; . . . •> , '
' ilmaisunsa tunnu.^^lauseessa kan-
Can^dan Commcrce-pankin syys­kuun
Jdrjeessä tehdään katsaus
'maailman metalliteoliisuutecn ja
Ictxrostelaan, eitä olisi tarpeellista
-pitää "konferenssi tuotannon kont­rolloimiseksi".
Kirjeessä osotetaan, että melal-
• lintuottajana on Canada ensimäis-itu
joukossa jn että pikku ryiimä
, semmoisia maita kuin Canada,
• -'Austraaiia, Meksiko ja Belgia pi-
• itävät käsissään maailman metalli-varastoja.
Yhdysvalloilla ja Suur-l>^
itajmiaUa on suuret ja vaikutus-
"TjJtaiset osuudet Eteläafrikan, Etc-laamerikan,
Canadan ja Meksikon
".inivosteollisuuteen, vaikkapa ca-jiadalainen
pääoma onkin "miltei
. t^-jckänään canadalaisten konlrol-ioimaa".
.
Kun metallien iiinta on tällä
loi International Nickel Co., ovat!
. . . , , , ..- ! sakunta", ia h i l l i t t ö m ä s s ä a^ita- un» un v a m l u i m u s i a u s c i d ä a ja
fiiiureminal kuin yhdenkään muun, . , ' . i c- • • • i • •> /v . uxr-
. , . ,. , , c 11- • i tio-^sa ek-spansion puolesta. Sosia- o.sUlain nietodei.ssa. (Kai. Vic.'.-
niaan nikkeiivarastot. bullivanm; . . . . .' .„ , .., . ,
1 -. 1. . ; . r> - , . 1 r I J ' • l i f a s c i s i n in paatos ilmenee valtion ti , kesäkuun numero, siv. l o o . )
S. J:n l:nneii"alueen osastmfie
tarkastaa sitä toiminnan ohjeena.
Onko tätä pöytäkirjaa jaettu osas-s
ä i l y t t ä m i s e n tunnuslauseessa:;
"Me olemme pela.staneet v a l t i o n - / osastoiUe on lähetetty neljännes-ilman
meitä olisi v a l l i o joutunut: vuosi tilastokaavakkeet, jotka on
tuhoon." Sosialifascistit ovat ]ä- täytettävä ensi tilansa j a l ä h e t e t t ä v ä I tois.«;a? Jäsenet, muistuttakaa v i r k a i -
hemmässä vhteydessä proletaarisen •^'-"^"'"^^^f^^^"^^"^^"^- ^^F^'^"^- lijoita«ne. jos ette ole s i t ä saaneet.
^ ^ 135 Lome St., Sudfaury, Ont. Nama tu
I naisten konferenssiin. 2 p. syysk. o-
\ limme perillä, mutta konferenssi
loppui sinä päivänä, joten emme
; saaneet olla s i t ä kuunteJemassa kuin
muutaman tunnin. Nyt valihlst«lem_
me takaisin lähtöä Canadaan päin.
Toveriterveisin — Elsa.
No. 221
lyijykaivos British Columbiassa
kykenee luottamaan lyijyä noin sa-j
dan vuoden ajan miltei mistä'
hinnasta hyvään ja voittoa tuot-!
taen, sanotaan mainitussa kaupal-| •
lisessa Commerce-pankin kirjees-j Kymmenen vuotta on kulunut s i i,
sä. Lyijyyn liittyy myöskin sin- tä, kun Suomen lahtarien kätyrit ja
Lahtaririkos
joukkoliikkeen kanssa kuin muut j ^ j ^ t on t e h t ä v ä toiminnasta kesäk.
fascistil, h e i l l ä ovat yhteydet pro- i pstä syysk. 1 p-.ään 1930. Älkää
letariaatin historialli.sesli muodos- jättäkö t ä y t t ä m ä t t ä tai muuten v i i -
tuneihin j o u k k o j ä r j e s t ö i h i n ja he \ '''y^'}}? " " f ^^n täyttämisessä, vaan
, 1 — " t&hkää se heti.
koettavat kayllaa naila ilsensa työ­v
ä e n l u o k a n vahingoksi. TavdUi- Onko osastoissa pantu jäscnryntäys
s e f f a s c i s l i t käyttävät y k s i n k e r l a i i - i - käyntiin?
la taktiikkaa, tulen j a miekan tak- i Sj-yskuun 15 p. oli erikoisen jä-tiikkaa.
Sosialifascistien on Jcäv-1'"-^"^J^täyksen alkamispäivä- Onko
. .. 1 1- tettava kombme era.l,.l,u. a t.a .k1.t.i..i..7k k1a a'. oSt taJn.e e03t a.t'#a>rmjeonl „lja„ä sk.e.ni.me tm jaj. .a.sv eirnkrayinlritj.aa.^-t
varovai-sempaa, lieidan pilaa ma- yj^en onnistumkeksi, Nyt ei ole e-nää
aikaa siekailla, toiminta on saa­tava
ripeästi käyntiin S. J . osastois­sa
ja uusien jäsenien värväys on
alettava heti, ja kohdistettava se
etupäässä varsinaisiin- Froletaari-siin
aineksiin ja työttömien keskuu­teen.
Nyt jos koskaan on meillä ole­massa
kaikki edellytykset jäsenr3m-täyksen
ormistumiseksi.
Kesällä l ä h e t e t t i i n kaikUle alueen
osastoille viime keväänä pidetyn a-lueen
edustajakokouksen pöytäkir­jat.
Tämä tehtiin tarkotuksella että
jokainen jäsen saa ainakin yhden
kappaleen, jonka voi säilyttää ja
növcerata, enemmän käyttää kaik­kia
parlamentarismin kulissien ta­kaisia
juonitteluja ja vaalidema-frokian
kaikkia silmänkääntötenip-piija,
heidän on ulkopoliliikas.-^a
])elattava pasifistisilla tunnuslau­seilla
j.n.e. Päämäärä on fascis­teilla
ja sosialifascistcilla sama,
ero on vain tunnuslauseissa ja
lein kontrolli, kun sinkki on lyijyn
sivutuote.
Tässä mc taasen näemme yhden
todistuksen siitä, miten Canada on
sclviltämättömästi sotkeutunut ka­pitalistista
yhteiskuntaa kurista­viin
imperialistisiin ristiriitoihin
ja miten se samalla terävästi työn­tyy
etualalle omine imperialistisi-ne
etuineen ja pyrkimyksineen.
haavaa perin alhainen, kuten esim. | Vaikka melallikartellin peruslami-lyijyil,
kuparin ja sinkin, ehdolc- nen onkin perin tarpeellinen ka-taan
kirjeessä, että olisi pideltävä jpilalismille hintojen alentumisen
"yhteinen konferenssi" monopolin ehkäisemiseksi, niin risliriilaisuu-hmmisdksi
näihin metalleihin näh-! det ja vastakohtaisuudet metalli-
' Tämä on merkille pantava seik­ka.
On totta se, ettei Britannian
•ja Yhdysvaltain konlrpllin alai-'sen takia
kartellia eniten kaipaavain mait­ten
kesken tulevat ehdoHomasli
pahentumaan kartellin peruslami-jselJa
monopolilla voida voittaa
. Afiltten maitten välis.iä ristiriitoja.
ipÄstä kielteisestä esimerkistä huo­limalla
näyttää kuitenkin sillä,
^ :cttä" Canadan imperialiätit, tilan-
, 'le^n pakottamina, ryhtyvät perus-
Utroaan maailman metallikartellia.
• Canadan työläisten tulee tässä ot­taa
huoraiqon entien kaikkea sen,
. fnä's|^uimitelma on saanut olkun-ta
canadalaisen pankin taholta ja
• että metaillikartcllin luominen kbs-
Icee sangen läheisesti Canadaa, jp-
%ji on yksi suuriinpia metallin-
Metalliteollisuus on yksi tär­keimmistä
sotateollisuuksista. Ja
kun iraperialislisen sodan puhkea­minen
tulee yhä lähemmäksi teol­lisuus-
ja maatalouspulan pahen­tumisen
kanssa, niin pitäisi tämän
maan metallityöläisten —, erikoi­sesti
metallinkaivajain — Järjestä­miselle
ahtaa paljoa enempi huo­miota
kuin mitä siihen on tähän
mennessä kiinnitetty. Sillä tais­telu
sodan vaaraa vastaan on suu­relta
osalta sotateollisuuksien työ­läisten
järjestämistä.
Profinf^rmn jtonjST^ssi hyv^^^^ K^^kus-ne^
vpsfon poliittisen linjan
Profinlernin viidennen kongres­sin
hyväksymässä, Keskusneuvos-
• ton poliittista linjaa koskevassa
|>äätöslauselmassa sanotaan m.m.
'Jseuraa,vaa:
Kuultuaan selostuksen Profinler­nin
Keskusneuvoston toiminnasta
IV j|a V'kongressin välisenä ai-i
Ikana Profintemin V.maailman-ikongressi
kokonaan ja täydelli-
. sesti hyväksyy Keskusneuvoston
poliittisen linjan ja toiminnan* V
Itongressi toteaa tyydytyksellä
Profinlernin huomattavan organi-
- satorisen lujittumisen ja vallan-
• Icumonksellisen ammatillisen liik-
. keen kasnainvälisten yhteyksien
.voimistumisen. Samalla kongressi
katsoo välttämättömäksi merkitä,
että vallankumouksellisen ammatil­lisen
liikkeen tärkein kansainväli­nen
tehtävä — suurten lakkotais-telujen
kansainvälistyllämisen teh-
• tävä ei ole tullut riittävästi toteu-
• letuksi. Antaen erikoisen tärkeän
merkityksen tälle kysymykselle,
kongressi kehoitlaa Kcskusneuvos-toa
r y h t y m a a n kaikkiin toi­menpiteisiin
kansainvälisen taiste-lusolidaarisuuden
H raikasten ;rtiitä
nopeimmin luomiseksi ja vaatii
kaikkia sektsioita kehitläm,-än
maksimaalisesti aktiivisuulta tä­män
päätöksen täyttämiseksi.
Kongressi katsoo, että työväen­liikkeen
vallankumouksellisen nou­sun
ja joukkojen kasvavan aktiivi­suuden
olosuhteessa on välttämä­töntä
paljon lähempi yhlcys Kes­kusneuvoston
ja Profinlernin
läikkien sektsiain välillä. Kon-jgressi
katsoo välttämättömäksi
jnyöskin kutsua säännöllisemmin
koolle Keskusneuvoston istuntoja.
Kongressi jättää keskusneuvoston
tehtäväksi muodostaa toimistoja
maaryhmittäin Europassa ja Ame­rikassa
lähentääkseen johtoa välit­tömästi
luokkataislelupaikkoihin ja
ryhtyäkseen toimenpiteisiin Kan­sainvälisen
Punaisen Avun työn
paremmin kontrolloimiseksi ja
Profinlernin Europan sihteeristön
voimislami.seksi.
Todeten nuorison ja naisien yhä
kasvavan osuuden Vallankumouk­sellisessa
t a i s t e l u s s a , kon­gressi
kehoitlaa Keskusneuvosloa
ryhtymään toimenpiteisiin tämän
työn laajentamiseksi kansallisissa
scklsioissa sekä tämän työn johta­misen
voimistamiseksi itse Keskus­neuvoston
ja Profinlernin toi­meenpanevan
hyron taholla, lujit­tamalla
työläisnaisten • kansainvä­listä
animaltiliitlokomiteaa ja nuo-risosihteerislöä.
Antaen suuren merkityksen nee-kcrilyöläislen
vetämiselle ammatil­liseen
luokkaliikkecsecn, kongressi
jättää Keskusneuvoston tehtäväk­si
suorittaa systemaattista poliit-lis-
organisatorista työtä Afrikassa,
Pohjois- ja latinalaisessa Amerikas­sa
sekä Anlillien saarilla neekeri-työläisten
keskuudessa, taistellen
päättävästi pienimpiäkin valkoisen
shovinisinin ilmauksia vastaan.
Kongressi jättää Keskusneuvoston
englantilaisen vakoilukeskuksen a-slamiehet
järjestivät inholttavan
murhateon Suomen Kommunistisen
Puolueen keskusjohdon tuhoami7
seksi. Elokuun kommuntstimurhiin,
tuohon törkeään lahtaririkokseeu
osallistui myös aineksia, jotka sa­noivat
Itseään "kommunisteikfi",
vieläpä aitouttaan korostaakseen ni-j
m i t t i v ä t itseään "työläis-kommunis-teiksi".
T ä s t ä tapahtumasta, — joka oli
"siinä määrin vihamielisen typerä
j a samalla rikoksellinen, ettei ole
ollut, eikä ole m i t ä ä n siihen ver­rattavaa
koko sosialistisen liikkeen
aikakirioiEsa"w kuten Kominternin
Tpk. siitä sanbi, — an suomalaisille
työläisille tehty selkoa kuluneen
kymmenen vuoden aikana monissa;
yhteyksissä sekä suullisesti e t t ä kir­jallisesti.
On valaistu murhaoppo-sitslonin
ulkoiset ja sisäiset teki­j
ä t , luonnehdittu teon järjestäjäin
tarkoitukset, niin avoin itsensä
niyyminen vihollisen palvelukse2ri|
kuin vissit kuimianhimoiset pyrki­mykset
ja yksityiset pyyteet, yksin­kertaisuus,
tietämätitömyys ja se
naivi kataluus, että muka kommu­nisteja
murhaamalla • "autetaan val­lankumouksen
asiaa", sanalla ••sa,
noen, on valaistu murhateon kh*-,
javaa kokoomusta eli murhaoppo-s
l t s i o n ^ sen eri puolilta, että kaik-kl
oppi mitä saatavissa on tulisi
vallankumouksellisen proletariaatin
voiton hyväksi. . ,
On sanottava, että rehelliset työ­läiset,
— jotka aikanaan toisellcD
korvallaan kuuntelivat lahtarlagent-tien
ja "työläis-kommunistien" pe­tollisia
kuiskutuksia j a valheita, j o i -
t a ne levittivät S K P : n johtajista,
mielettömiä juoruja muka "rikok­sista",
joita johtajat olivat tehneet,
— s e n t ä ä n heti tapahtuman jälkeen
havahtuivat hirveästä valhekuvasta
j a alkoivat aktiivisesti taistella lah-;
tarimurhaajia vastaan, koko sitä
fasclstista kataluutta vastaan, joka
oli tuon liikkeen yhtenä osana, ja
tekivät selvän pesäeron valhevallan-kumouksellislsta
"työläis-kommunis-teista",
jotka olivat heitä saaneet
hetken horjutettua ja surkeasti pe­t
e t t y ä . ,
Mutta murhaoppositfionin johto
j a itse tekoon osallistuneet päämle-;
het eivät ole vielä selvittäneet o-suuttaan
siihen. Sensijaan muuta-tautua,
vai onko h ä n t ä katsottava,
kuten konsanaan epäselvää j a hoi­pertelevaa,
proletariaatin vallanku­moukselle
vierasta ainesta. Ilman
pääasian selvittämistä. Ilman vir­heen
selvää tunnustamista ovat kai-,
kenlaiset muut vakuuttelut merki^
tykscttömiä.
Tämän yksinkertaisen periaatteen
oikean ymmärtämisen puute jo o-scittaa
murhaoppositsionin johtajain
joissakin kirjelmissään lausumat
vakuuttelut valheellisiksi, nimittäin.
ettei heillä muka ole ollut kom
Myöskin uusille jäsenille on sitä
jaettava, .sillä jsiitä he n ä k e v ä t m i ­t
e n k ä järjestö suhtautuu työväen­luokalle
tärkeisiin kysymyksiin. Sen
avulla jäsenelle tehdään selväksi
miten hänen on toimittava luokka­taistelun
edistämiseksi
vannoja tietoja, onio & ^
varatyöläisten i ä r w L , ^ »
«ittäin Van^SSr "^^l
Tältä kylältä , i % ^ '
^^la nykyään kiijottaa. fa? ,
maa paloi elokuun ^^"^1
vielä kuulunut miS?'
^ t t a myll.vä rakenna
Touhussa sitä on täälläkin oltu ^^sä. imilt
vaikka ei sitä ole maaiUnalle huu.'i 5?:?^ lukuisiUe
dettu. Monet toverit ja toveritta- , °^ ^^'^ syyskesällä
ret ehkä ajattelee e t t ä tämä mei- ^ lautatarhoja
d ä n naisjaostomme bn kuollut. E i ' Iff^,^ näyttää olevan
• sadetta. O: -
Wa]tijip
Osastoille huomautetaan vielä, et­t
ä aluekomitean järjestämänä tul­laan
alueen osastoja avustamaan
jäsenryntäystilaisuuksien onnlstumi- r",^ ""x.ciw.uu xyo j a rassaus
sessa. Näytelmä on harjoituksen a l - ^ ^ ^ ^ P ^ 5 ^ , ^ ° " ^ " ^ ^^^ä katso-l
a ja muuta ohjelmaa myöskm han- ^"^f- ^-
se ole kuollut. Mb p i d e t ä ä n koko­ukset
joka kuun ensimäinen sun^.
nuntai, huolimatta kesän kiireistä.
Naisjaostomme päätti pitää
ohjelmäiltamat syyskuun 27 p. i l ­lalla.
Siellä on ohjelmaa ja kap­pale
nimeltään "Työ j a rakkaus".
kitaan. Osastoja kuitenkin velvote-taan
myöskin itse hankkimaan oh­jelmaa.
T ä s t ä ei tule osastolle koitu­maan
mitään lisäkustannuksia, sillä
matkakustannuksien peittämiseksi
kootaan kolehti.
L ä h e t t ä k ä ä ajoissa tieto milloin h a ­luaisitte
tilaisuuden pidettäväksi. A -
luekomitea pidättää itselleen oikeu­den
tehdä tarpeelliset muutokset t i ­laisuuksien
järjestämisessä.
S. J . 4:nnen aineen Alaekofmitean
puolesta
H . Elimen.
laisuus mm
tietojen» rjJossa
N.k. lapuanliike on n ä i h i n asti
k i e l t ä n y t olevansa osallinen vallan­kaappaukseen,
mutta nyt se on
tehnyt tunnustuksen. Mainitun
liikkeen johto on antanut pitkän
tiedotuksenr jonka "Uusi Suomi"
ensiksi julkaisi. Lainaamme joi­takin
kohtia.
säähpääsykään ei "ole kun yksi vai­vainen
vartti.
Kuolema kävi vierailemassa t ä ä ! ,
l ä meidän paikkakunnallamme IG
p. elokuuta. O l i kaksi kuoleman­tapausta
samana iltana j a samoina
tunteina. Se oli e n s i m ä i n e n sellai­nen
tapaus Wanupin historiassa.
Paikkakurman asukas Abel Mäki
'n Qllat paljon
Toja lautatarhoilla tänäleS
su-anniboua. Y h d y s v ^ , ^^
Mn on palanut sahafflyiiy«^
tavarastoja. _ Sattui rVL*''
^ ^ halpa l a J ^ , ^
yhtä aikaa. — _
tuksi taalla vieraalla T
Näkyi olleen kirjotus vL^
englanninkielessä lehde^3
ta. Vihtori Kosolan Ä
monessa kohti vähä v ^ ^ *
kai se siellä Lapualla Q. «n-
S8 Suomen päälukko j i
nempiä. lukkoja on
paakkakunnalla. Jos s l e l ^
ta pääsisi kaikki ne koaiintt
armeijan tulo paikkakunnalle tie- , „, „ , , . ..
si sitä. e t t ä työläisiä, olivatpa he ItT ^"^"^""T ^
Muistakaapa i a i k k i naisosaston jä­senet
saapua j a uudetkin On terve-tuUeita.
Ensikertalainen.
"Muistelkaapa mieliinne kuvauk­sia
vallankumouksellisten pääma­joista.
Eikö niissä ole y h t e i s tä
7 suuret kuhisevat väkijoukot, no-munlstisen
puolueen prinsiippien, pgat s a n a n v i e j ä t , ei rauhaa vaan
taktiikan ja politiikan alalla eri- h ä l i n ä ä kaikkialla?" Senjälkeen
mielisyyttäl iKq|j<Oäntö kynunenen, y r i t e t ä ä n todistella kuinka "lapuan-vuoden
ajalta osoittaa toista. Ett:» l i i k e " on ollut tästä poikkeava,
kommunistien murhaaminen oli r i - T ä m ä vertailu vallankumoukseen
kos kommunismia ja Kominternia
vastaan, siitä vaikeneminen heidän
taholtaan on osoituksena lievemmin
paljastaa sen, e t t ä todella on l i i k ­keen
p y r k i m y k s e n ä vallankaappaus,
j a sitä inyös todistaa se, e^ttä hal­litus,
joka lapualaisten hyväksymä-sanoen,
paatuneesta sosialidemo-. „ ^ ^ ^ ^ j täydellisesti, on kuu-kraattisesta,
lahtarisosialistisesta jljiainen kaikille lapuanliiklceen p ä ä -
katsomuksesta, joka heihin on a i ­kojen
varrella niin syöpynyt, ettei
kymmenen vuotta ole ollut riiitä-van
pitkä aika heitä siitä suo|ta
nostamaan. Porvariston onkeen ovat;
he niin sitkeästi takertuneet.
imkkui Wanupha jokeen j a toinen! ^l^LffT^^ ""^^^ ^
qli Piina j a Jack Mäen tytär. S y l v i , ! toSaan. " «
Olisi hyvä että lehden lukij»{J
tasivat uutisia lehteen, feg,
meenkuntolsempi. SenlaisT
kilolle etenkin haluaisinhL
taa jotka usein ovat valmiita,
nostumaan uutiskirjotuskia ettäi
sivat hyviä ja kirjottasivat
paikkakunnaitaan. Näihin
saanee asiaUisesti kirjottaa
ei ole osastojen puolesta'
kaan. — v. H.
joka sairasti lähes koksi vuotta h i ­vuttavaa
tautia. Hän o l i kuollessaan jottasivaruuHd! l^l^'"" '"^^
14 vuoden vanha. Paljon sai Sylvi ktt
kärsiä nuorella Ijällään ennenkun
kuolema katkaisi hänen elämänlan-gan.
Seuraava naisosaston kokous on-m
ä ä r i l l e . Suhde valtion viranomai­s
i i n on saanut myös selityksen:
"Sanotaan, ettei viranomaisten val­t
a ulotu Lapualle saakka. Päin­vastoin,
Lapua elää hjrvässä sovus­sa
viranomaisten kanssa. Ero on
vain siinä, e t t ä toiset niistä ym-
Elokuun murhien kymmenvuotls- m ä t t ä v ä t t ä m ä n liikkeen paremmin
" - -• • kuin toiset." Siinä se on. O n '
tunnettu tosiasia, että se viran­omainen,
j o k a ei ole aikanaan ym­m
ä r t ä n y t lapualaisia, on saanut v i ­hat
päälleen. Esim. maaherra Sar­l
i n . Hän , katsoi oman valtansa
päivänä — samalla kun paljastam-;
me päämme murhattujen toverien
hautojen ääressä — On meidän l u ­jasti
muistettava, j a juuri nyt muis­tettava
kapitalismin kolmannen val­heen
kärjistyvien luokkataisteluiden,
kapitalismin kukistamiseksi käytä­väin
taistelujen kärjistymisen kau­della,
että proletaarmen vallantai-mous
tarvitsee itsetietoisia toverei­ta,
jotka eivät takerru mihinkään
porvariston onkeen, jotka käsittä­vät
kurinpidon proletaarisessa, tals-teluarmeijassa
ei leikkikaluna, vaan
ankaran, suuren ja julman pää-j
omaa vastaan käytävän taistelun e-lämän
lakina ja voiton ehtona. T ä ­t
ä vastaan ei voida sallia mitään
kieroiluja, ei mitään poikkeamisia.
Tietoisille työläisille tämä onkin
aakkostotuus, heille se on elämää
laki ,jota käytännössä toteutetaan
j a totellaan. Mutta syvästi suohon
vajonneet murhaoppositsionin joh-suuremmaksi
kuin Lapuan "vallan­kumouksellisten"
j a y r i t t i l i i a n myö­h
ä ä n y m m ä r t ä ä l i i k e t t ä ja seuraus
o l i e t t ä hän lakkasi olemasta val­t
i o n virkamies. Samoin seuraava
maaherra j ä t t i virkansa, koska h ä ­nen
oli mahdoton vähänkään teh­d
ä muuta kuin noudattaa lapua­laisten
tahdonilmaisuja. Kuiten­k
i n t ä y t y y y m m ä r t ä ä se hyvä sopu
siten, e t t ä virkamiehet suurinimal-t
a osaltaan ovat innokkaita lapua­l
a i s i a.
Sitten selostetaan liikkeen toi­mistoa
j a työvoimaa siellä. Toi­mistoon
kuuluu kaikkiaan 8 hen­keä,
joista kolme on johtajaa, kak­si
kirjuria, kaksi henkilöä jotka
huolehtivat propagandasta, sekä
rahastonhoitaja. Rahastonhoitaja
hoitaa toistaiseksi kassaa joka on
t y h j ä , mutta pian saadaan apua
lakkolaisia tai ei. t e r r o r i s o i t i in kai­k
e l l a tavalla. Tappelut, murhat,
varkaudet y.ra.s. teot olivat joka­päiväisiä.
Järjestynjrt työväki an­t
o i näille teoille tuomionsa j a se
synnytti sen pohjalaisten rikkurien
kommunismivihan. Vanhempi vä­ki
pohjanmaalla taas kuuluu vihaa­van
kommunismia siksi, e t t ä nuo­ret
miehet r i k k u r i r e t k i l l ä ä n oppi­vat
pahoja tapoja. Tämä viha
kyllä kohdistuu v ä ä r ä ä n paikkaan.
S y y p ä i t ä tähän ovat Kosolat ja
Pihkalat, jotka toimittivat värväys­t
ä rikkuriarmeijaan j a johtivat sitä.
Joka tapuksessa antaa lapualai-,
suus näille entisille rikkureille toi­mia
samaan tapaan mihin he rik­kureina
ollessaan tottuivat.
V i i m e i s i n tieto lapualaisten edes-ottamisista
kertoo, että on pää­tetty
pitää uusi "talonpoikaismars­s
i " . Jos sattuisi e t t ä uusi edus­kunta
kaikista varokeinoista huoli­matta
tulisi olemaan e p ä l u o t e t t a v a,
n i i n pannaan "voimaa sen taakse"
j a pakoitetaan se hyväksymään
"tasavallan suojeluslaki". Uusi
marssi pannaan toimeen jos sosia­listit
saavat enempi kuin 66 edus­tajaa.
Luultavasti sosdemit jo
p e l ä s t y v ä t 4i1ikaustakin ja^ j ä r j e s ­t
ä v ä t niin että " l a k i " hyväksy­t
ä ä n . Näin he ovat tehneet en­nenkin,
joten ei tottelemattomuus
sosdemeissä kovin lujalla ole.
- Nick AIden.
Viime kirjeessä mainitsin Canadan
Kommuunaan menosta Odessassa
30 päivä elok-' No, se kävi nyt sillä
l a i l l a että oli elonkorjuuaika joten ^^^^^
autot oh n im ylösotettu, ettei o l l u t / ^ j ramilkoUa. kuten kuuluu kaik-ÄQsei^
QYe
Nalosastoir' kokouksessa 11 p.
syysk. päatfettiin p i t ä ä S. J . osas­ton
kanssa yhteiset tanssit puolus­tusliiton
hyväksi 20 p. t.k. s e k ä nais­osaston
ta,nssit 4 p. lokak. S. J . haa-l
i l l a kello 8 i l l a l l a . Toivomme run-sesti
osanottoa näihin tilaisuuksiin.
Keskusteltiin myös nUstä turha­maisista
kirjoituksista joita paik-kakunnaltamme
on kirjoitettu V a ­pauteen.
Tämänluontoiset kirjoituk­set
johtavat erimielisyyksiin j a siten
tuottavat i k ä v y y k ^ yksityisille jo-pa
joukkotoiminnallekin, joten on
toivottavaa ettei n i i t ä - j a t k u i s i , vaan
itsekasvatuksen avulla pyrkisimme
yhteisymmärrykseen.
Ne suuret osuustohnintajuhlat p i -
•detään 5 p. lokak. S. J . haalilla. A -
letaan kello 1 päivällä. Siellä tulee
olemaan paljon ohjelmaa. J a sitten
saadaan "punaisentähden" kahvis­ta
keitettyä kajivia, Timminsin o-gyusleipomon
valmistamien leivosten
kanssa. K a i k k i On vapaata. Silloin
tietysti ~ mehnäMi jqukbllä' haalille.
Kaunis ilmakin on t i l a t tu siksi päi­väksi.
Seuraava naisosaston kokous pi­d
e t ä ä n A. B r ä n n y n talossa 9 p. lo­kak.
kello 11 aamupäivällä. Jos Sil­l
o in sataa, n i i n sitte m e n n ä ä n seu­raavana
jpäivänä .Koettakaamme
mennä Jonkolla tervehtimään kau.
kana asuvia tovereltamme. — Maiju.
Websters Coriiers
kuin 2 käytettävänä. Ne vartoilivat
ranskalaisia edustajia kaupunkiin, et­t
ä olisivat vieneet heidät hotelliin!
ensin ja sitten lähteneet viemään
meitä, mutta juna oli myöhästynyt
monta timtia. Vihdoin kun se saapui,
edustajat vietiin hotelliin syömään.
Siellä oU tervehdyspuheita j.n.e. Me
vartosimme koko ajan, sitten oli l i l ­an
myöhämen lähteä, päätimme o l ­l
a kaupungissa yhden päivän lisää
j a l ä h t e ä seuraavana aamuna klo 6.
I l l a l l a kävimme pienellä kollektii­visella
farmilla, joka oli juutalai­silla.
He selittivät meille toimintan­sa
ohjelmaa. Myöhemmällä kävim­me
punasoturien kasarmilla. E i isin-asiaa
murhaamalla kommunisteja,
eivät opi t ä t ä yksinkertaista totuut
ta kymmenessäkään vuodessa. Sii­n
ä o n ' m y ö s yksi osoitus murhaop;
positsion vararikosta, jolle kaikki
mat aktiiviset toimitsijat, kuten e- rehelliset työläiset ovat kääntäneet'
tajat, jotka "hyvin aikomuksin" b - ' j b o b r i k o f f i l a i s r y s s i l t ä , josta on kai ^^^^^^^^^ kuka sattuu, täytyy
vat kavaltaneet vallankumouksen ! seurauksena kassan kavallaus ja '
k i a l t a muualtakin, joten tämä ei
ole paikallista laatua, eikä kuulosta
/tietomiehiUäkään olevan varmaa
tietoa maloin ajat paranee. .'Nyt
olisi varmaankin liyvää alkaa puu-tavaratyöläisiliä
järjestyä, vaan «i
nä3^ä mitään erikoisempia järjesty,
misen merkkejä tällä rannikolla.
Vancouverin kaupungissa on jon­kun
kerran pantu touneen järjestöä
perustavia kokouksia, vaan mitä o.
Ien kuullut, niin ainoastaan joita­k
i n satoja korkeintaan on ollut
näissä kokouksissa, mikä on hyvin
pieni määrä Vancouverin työttö­m
i i n verraten, joita on tuhansia, eh­k
ä kymmeniä tuhansia, eikä ole
sim. Käärlämen, on antanut fuo-ran
vastauksen suhteestaan murha-oppositsioniin
ja avoimesti tunnus­tanut
virheensä ja harhautumisen-j
sa oikealta Unjalta.
Mitä tämä murhaoppositsionin pää-johtajam
tekoonsa suhtautuminen
osoittaa? •
Yhdeltä puolen on se osoituksena,
siitä, miten horjuvia ja selkeämät-tömiä
aineksia he ovat olleet ja
edelleen ovat. Toiselta puolen se
myös heitä kuvaa yksilöllisesti,
henkilökohtaisesti. Heissä ci ole oi-'
lut sellaista persoonallista rohkeul-ta
t^onsa arvioimiseen ja osuu­tensa
selvittämiseen kuin he jois-)
sakin kirjelmissään ovat yrittäneet
on
jolla ei
tervehtii Ncuvosloliiton Ammatti-1 Kommunistisen puolueen periaate
liittojen Keskusneuvoston päätös-j virheisiin nähden, puhumattakaan
tä kansainvälisen ainmattiliillo-j törkeistä rikoksista, jollainen elok.
koulun perustamisesta ja jätlääi^l päivän kommunistimurha oli, on
Keskusneuvoslolle vhdessä Neu-j yksinkertainen ja mutkaton ja se
vostoliiton Ammaltiliitlojen Kes-i''"- virhe On tunnustettava ..suoraan
kusneuvoston kanssa jouduttaa hv- ? «^"tkittelematta ihnan diploma.
tiaa. Ilman kieroilua. Vasta sel­västi
tapahtuvan virheen tunnusta^
misen jälkeen on mahdollisuus näh-jdä,
onko odotettavissakaan todeUis.
selkänsä jo aikoja sitten ja seiso­vat
horjumatta Kommunistisen In-ternatsionalen
periaatteen ja sen
asian puolesta lujasti vakuutettung
siitä, että Suomen Kommunistiser^
Puoiucen, Suomen proletariaatin
voiton järjestäjäin • johdolla 6n
Suomen proletariaatin voitto por­varistosta
varma j a kiistämätön, sy­yksi
ulkomaanmatka.
Konttorikalustoon kuuluu 3 pu­helinkonetta,
kaksi lainattua kirjo-tuskonetta
sekä gramofooni ja
k a k s i k y m m e n t ä levyä. Emme oi­kein
käsitä sen gxamofoonin tar­koitusta,
mutta arvelemme, että
.sillä innostetaan ihmisryöstöön läh­t
e v i ä entisiä lakonmurtajia ja an­nekaan
viimeinen messu korpeen
v i e t ä v i l l e kommunisteille.
Lapuanliikkeen tärkeimpiä toi­mia
on n y k y ä ä n valvoa vaalitoi-mintaa.
Kuten tiedetään, vaatii
l ä p u a n liike y h t e n ä i s t ä vaaliliittoa
jonka avulla saataisiin eduskuntaan
"vannoutuneita lapuan liikkeen
väk.-sytyn päätöksen loleuttaniisla.
Kongressi katsoo välllämätlö-niäksi
voimistuttaa Piofinlernin
johtavia elimiä ja Keskusneuvosloa ta käännettä, voidaanko virheen teh-eri
maiden työläisillä. ^neeseen henkilöön vakavasti suli-kä
Kommunistisen Intematsionafen kannattajia". Lapualaisten mää-johdolla
koko maailman mitassa, räys on: " e i m i t ä ä n puolueohjel-
Lenlngradin "Vapaudessa" ••
J . K . Lehtinen.
TROMSOE. Norja, sy.vsk. 16. —
"IsbjoerrT 'saapui tänään täkiiLrH-seen
satamaan, tuoden mukanaan ! k a i k i n keinoin y r i t t ä v ä t vaalivoit-mia,
vaan y h t e n ä i n e n lapuan liik­keen
sanelema ohjelma". Kuiten­k
i n n ä y t t ä ä e t t ä ajatus ei onnistu
t ä y d e l l i s e s t i vaan on ruvettava aja­maan
vaalikysymystä e t e e n p ä i n vä­k
i v a l l o i n , sillä e n t e i t ä on jb näky­nyt.
Äänioikeutettujen lukumää­r
ä ä on lyhennetty useilla paikoil­l
a s a t a m ä ä r i n j a muutamat. edusta-jaehdokkaat
(sosdemit) ovat saa­neet
autokyytiä. Näyttää siltä,
e t t ä Lapuan vallankumoukselliset
Andreen retkikuironr» ^-^Imannsn
jäsenen, Knut Frankelin jätteet, tai
joiden uskotaan olevan hänen jät­teensä.
Laiva saapui satamaan lial-.
lituksen höyrylaiva "Mlchale Saar'-
In" ja ruotsalaisen sotalari-a "Sven-kundenm"
saattamana, Frankelin
j ä t t e e t slsältäi^ä arkku vietiin heti
sairaalaan, inlssä tiedemiehet tu-levät
tutkimaan nämä jätteet. Sa­tamassa
oli ankaran myrskyn vuoksi
ainoastaan pieni joukko ihmisiä dt.
tamassa laivaa vastaan.
t o ä , joka ei n i i s s ä oloissa ole ensin­k
ä ä n mahdotonta.
Kirjoituksen lopussa t e h d ä ä n sel­koa
lapuanliikkeen synnystä ja
todistetaan e t t ä alku on rikkuri-i
v ä r v ä y k s i s s ä . Todistetaan s i t ä sil-»
i ä , että pohjanmaalta on ollut
rikkuriarmeijassa 22,000 miestä ja
munalta Suomesta 6,000. Sanotaan
e t t ä tämä rikkuriarmeijassa olo on
kasvattanut välitöntä kommunis-mivihaa.
Tämä on t ä y s i n ymmär­r
e t t ä v ä ä . Tiedetään, e t t ä r i k k u r i -
olla lupa ensin. Meille n ä y t e t t i i n poL
k a i n asunnot ja sitten kyselimme
h e i l t ä kaiken minkä osasimme. Jo­kainen
heistä olisi halunnut vasta­ta.
Halusivat tietää Canadan soti­laiden
asemaa, siihen emme paljoa
t i e t ä n e e t , mutta kuitenkin vähän,
joten keskustelua voitiin jatkaa.
. 31 päivänä elokuuta heräsimme
varhain. T u l i autot j a sitten lähdim­me
ponnistamaan Canadan kbm-muuhaa
kohden. Sinne on 75 kilo­m
e t r i ä Odessasta. Kun pääsimme
kaupungista ulos, n i i n saimme kuul­l
a e t t ä siellä oli edellisenä yönä sa­tanut
j a tiet oli v ä h ä n saviset, jon­ka
tähden ajuri kääntyi takaisin.
.Siis loppujen lopuksikin - se matka
j ä i . Kommuunassa olivat varttoneec
meitä 3 päivää asemalla, joka on 15
kilometriä sieltä, sillä me^ olimme
l ä h e t t ä n e e t 2 eri p ä i v ä n ä sähkösano.
man että tulemme. Tapasimme kui­tenkin
muutamia . kommuunassa a-suvia
henkilöitä. Joten selvitinmie
heUle vaikeutemme.
Oii liian aikainen aamiaiselle, sitä
se annettiin vasta klo 10. Meidät vie­t
i i n nseman luo vartomaan ranska,
laisia. HeUlä oli itseltään vaunu,
jossa söivät ja asustivat. Tunnin
yartottuamme menimme papeross!-»
tehtaaseen. Siellä näytettilii miten
n i i t ä valmistetaan j.n.e. Iltapäiväl­lä
ajoimme kaupungista ulbs erää­seen
naisten parantolaan, mutta e m ­me
ehtineet olla kun puoli tuntia,
kun meille soitettiin e t t ä juna läh­tee
älkaisemmm, tulla, takaisin. Me
tietysti heti takaisin j a kUn pääsim.
me kaupunkiin nim se ei lähtenyt
vielä moneen tuntiin. Niin. meiUe
sattui sellaisia pikku onnettomuuk­s
i a paljon. •?
Yhdeksän tienoissa i l l a l l a lähdun.:'
me Moskovaa kohden, ehtiäksemme
KUINKAHAN KÄYNEE
Poikaparat taitavat oUa h
onnen lapsia. Jos sivultahti
ohsi nähnyt sitä poikamiestä.,
rukulkuetta, joka viime pjiäb
ukko- ja poikamiesten kilfail
jaJkeen lähti kentältä, niin
maan olisi aavistanut jotain
haa. Niin, suuret tapahtumat i
jättävät jälkensä. Tällä ke
poikamiesten itserakkaus sai
van kolahduksen. Mutta, äl^
vielä, näyttää että tämä samai
rakkaus on rakennettu ka
sillä ovat jo uutta seitiäni
vailla. He näes jättivät tytöt j
deksi illaksi rauhaan ja tulevat 1
san kokoukseen ukkomiehiä ni^
lemaan uuteen yritykseen em\
hänä. Kas," he selostivat, JcnnJ
vittiin ottelu ainoastaan pn
pisteellä ja viestin vain
mällä sadalla metrillä.
_ Nyt tuli ukkomiehilie sil
rilke, että kuinkas tässä kävia']
ottaisi haasteen vastaan ja
syisi näitten poikien asettamati
jit. Edelliset kilpailut olivati
ukkomiesten pitkän järkeilyä 1
si, että niissä lajeissa ja matk^
varmaan voitetaan, niinkuin'fi
vätkin. Poikamiehet valitsivat S
raavat "spesiaali"-Iaiit: 30Ö in
riä, 60 metriä, seiväshyppy, koh
loikka, moukari ja 12 paunan n
la. Viesti tulee olemaan 8ö0i|
+200- f 100. Pisteitä saa 6
mäistä seuraavasti: ensimi
kuusi, toinen viisi j.n.e.
Kun lajit ilmoitettiin, niin'
komiehiä ei enää saanut pa
tuomariksikaan; kaikki vaan !
vat mennä puolustamaan sitä
vaallista (?) ukkomiestilaniic^
johonka jokainen poikamies soM
ti pjTkii, kunnes joku neito l i^
auttaa sinne kehuttuun paratii
Juu, rakkaus on sokea, mnttag
misiinmeno kyllä silmät an
Kirjoittajakin innostui osanotl
mutta kun ei ole oikein TJ
kumpaanko leiriin kuulan, ^
ensi pyhänä tavataan i^entällaM
1. Palkintotuoniarit kehoitnil
tulemaan aikanaan kentälle. ' 1
RaraAt?!
9 Mian työläis^
Joka päivä saamme lukea sähkö,
sanomia Intian vallankurnousliik-
Jkeen voimistumisesta. Se vertais­taan
vaiUa ^ e v a imperialistien riis­to
j a sorto, joka kohdistuu raskaa­na
Intian työtätekeviin on tämän
vallankumousUikkeen esiin lietsoja.
AUa oleva kirjoitus Intian työläisten
eläniästä antaa meille osittaisen ku­van
siitä hirvittävästä kurjuudesta,
johon kapitali§i(4nen järjestelmä on
painanut tämän ralita-ainelähteis-t
ä rikkaan maan todelliset arvojen
luojat-
Kalkutta komeilee kuimiasta olla
"toinen kaupunki mahtavuudessa
valtakunnassa". S e l l a i s i a "kun­niasta
tavallisesti maksetaan Ja
Kalkuttan työläiset maksavat siitä
h i r v i t t ä v ä n , i i ä t a - a s u t u ^ n kautta
— liika-asutuksen, joka siioranai-sesti
. aiheuttaa tuhansia kuolemia
joka v u o ^ K a l k u t i a i l a ön vielä toi­nenkin
"kunnia". — "kunnia", jo­t
a se el koskaan ole luovuttanut
muille kuin toisille Intian kau­pungeille,
sellaisille kuin Madras,
Bombay y m . —- k i u u i i a olla kuo-fevaisnustasossa
kaikista maailman
kaupungeista ensitilalla.
Katsofaiainme mitä se merkitsee.
Kukaan, ei vd kutsua Xontöpta eri-faiiseri
terveelliseksi fcaupun^ksi.
Keskimäärin 11.7 henkeä tuhatta
a s u k a s t ä ^ ^ h t l i K m t o t ^ a kuolee j o ­k
a vuosi. Mutta JSilkntiassa (vuon.
na 1^6> kuolev^sitnstaso bli ^ -7
h ^ k ^ inhatta Ja
iponena .vuonna ' K ä l k u t t ^ : kude-vadsuiistaOTn
övat-^ toiset
I n t i a n kaupimgit. Niinpä vuoima
1925 ottaaksemme muutaman^
merkin, Benareisissa biolev^
taso oli 46.1, Poonassa 3U
bayssa 27.5 (seuraavana
kohosi 32.7:inään), ja ^ ^ ' ^
47.9 henkeä tuhatta asukasta
Kapteeni Wcdgewood
väenpuoluelainen- imperiali^*
tlan lähettiläs, sanomalehdiK^^
tamassaan haastattelussa
viikko sitten.- oli ' ^ l ^ ' ^ . " ^
toinen myöntääkseen, J"^
suhteissa intialaL^ten Jt«**ojeni
suhteet ovat hyvin huonoa
h ä n vuttasi "suuren e d i ^ '
mikä on tapahtunut ^BHB
vallanalaisuudessa
suhteessa muiden seiktor-nOP»
Tarkastakaamme tata saur^
tystä", ottamalla numeroiU^
tasta viimeisten neljar
vuoden ajalta. V"onna
levaisuustaso oH 28.7 i^^JL
ta asukasta kohti, vuonna W g
vuonna 1914 28.3. " ' y'
j a vuonna 1926 34.7^ J^^?^
kvmmentävuotisen b n t t l a^
Jan jäLkeen ^ a l l a i t t ^ ^ -;
kuolevaisuustaso on suureffll».
koskaan ennen. , «Häj»
On tarpeetonta -^anox e r a ^
levaisuustaso europalaist^
l a alueilla ^ ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ . ^ -^
sa on vain noin ivlmB.^^
jäsosa siitä, nuta
keskuudessa- ^.
Pahimmat köyhäin
{gaaibnass»
Bombay on kanan
kuuluisa "maailman