Vapaus, May 29, 1924

              Torstaina, toi&olamn 29 p. — Thur» Sfay 29
TeoUisuusunionismi
iarv-ioitava. Yhdeltä puoklta on huo-i.
liattavissa taipumusta ffuurenneila
jsaavutuksia j a toisella puokn halua
syrjäyttää koko homma hyödjttö-
, mänä. Kävtannollinen kokemus on
• odottanut, että vaikkakin nämä saa
jvutukset rajottuvat eaiteelliseen
ivaikutuivaJtamme ka3-<'s.T.-r4een, o-vat
ne todellisuudessa voimistutta­neet
pu'-aluettamme arganisatoori-
.sesti.
.' Suurimpana vaikeutenamme ofl
'yhteistoiminnan puute pohjajoukko-ijen
kesken ja eJimeilisen yhteyden
I kehittäminen eri ryhmäin välille.
iEdistääiE»erhme yhteistoimintaa, o-jlemme
-suunnitelleet julaista sarjan
:lentolehtisiä jotka käsittelevät teol­lista
liikettä. Yksi lento-entinen on
jo lähetetty ulos, toinen on vastai-
(kään tullut ulos painosta ja joka
Puolueemme on annettu jo
telien aineita: «Yhteinen rintama>,
tUnioiden it=enäisyys', «Unoiden
työväen
saos
Canadan krymmunistip-joluoen te-!het olisivat olleet avoimesti taan- yhteenliittäminen», «Ammattiuniot
olli.-uusorganiseeraajari M^lfstus toi-Itumukselli.-da. Samalla kun he j a r - j j a poliittinentoiminta», «Ammatti-rii.!
na"rt.ammfc Canadan unioni.stises- rattivat puolueen toimeenpiteitä ja uniojen valistusliitto» ja «Punanen
fca liikkeessä:
Pu.-.iueen-.mc teollisuusjaostolle on
viime vuosi ollut monessa suhteessa
kaikkien vaikein ja samalla kaik­kein
kohtalokkain tähänastisista ko-
Jvernuk.sista. Työttömyyn, eilrtolalv
tf-n maahansaapuminen ja entisten
työläisten maasta pois muuttami­nen,
palkkain laskeminen Ja jär­jestyneiden
työläisten «epäjärjes­tys:.,
kaikki yhdessä «vat tehneet
jaoston työn äärimmäisen ralkeax-
Vaikkakin YhdysvalloLssa on teol-hsuuselämä
ollut hyvfn viika.sta,
min canadalainen teollisuus on mel­kein
luhistumisen partitalla. Yk.sis-tiiän
joulukuussa viime vuonna 57,-
000 teollisuusorjaa pantiin pois
työstä; työttömäin luku nykyään
nousten yhteensä 100,000. Raken­nustyöt
ovat vähentynee: miljoo­nalla
dollarilla joka kuukausi 1923
huhtikuusta lähtien. Sama pitää
paikkansa kaikkiin toisiinkin teolli-
Buuksiin nähden.
Huolimaita huikeista liikevoitois­t
a f inanssi-korporatsiohit vaativat
verojen alennusta (joka suoraan
sanottuna tarkottaa palkkojen alen­tamista).
Erottamattomana osana
tästä alennusauunnitelmasta on
maan täyttäminen siirtolaia:iIa, j o i ­t
a houkutellaan tänne yhä suurem-niassa
ja suuremmassa määrin l i ­säämään
entuudeltaiin vakavaa
työttömyyttä, tehden työnantajille
mahdolliseksi ostaa työvoimaa noin
puolella aiitä hinnasta mitä Yhdys-
.valloissa maksetaan.
Seurauksena siitä on ollut työ-alaisten
mututaminen Yhdysvaltoi­hin.
JCun 1922 62,000 työläistä me-
:ni Ihdysvaltoihin j a 1923 178,000,
•.niin- Itämän vuoden kuutena ensi-
::inäiseDa. viikkona muutti ci vähem-
•mim kuin >60,ÖÖÖ j a Yhdysvaltain
«äirtijlaisviranomaiset. laskevat, et­tä
eriiien vuoden loppua vähintään
puoli ; miljoonaa työEfatä tulee
muuttamaan Canadasta Yhdysvaltoi­hin."'
kieltäytyivät yhteistoiminnasta la­kon
vallitessa, he edelleen säilytti­vät
huomattavassa määrin .syvien
rivien luuttamuksf.-n. DrumhelJer,
joka oli ainoa poikkeus ja ainoa va­lopilkku
kokopiirissä, antoi kauniin
esimerkin mitä radikaAnnen Johta­jisto
voi tehdä, j^s se pitää liik­keen
kokonaisetua tärkeämpänä pal-kallisetuja.
Koko Nova Scotian kokemus to-niihin
johtoasemassa ollen luopiot,
kykenemättömyyttä kuin puolueem­me
kypsymättömyyttä ja läheisen
j'hteyden puutetta piirien j a kes-kusvira.
ston välillä, joka on niin
välttämätön toiminnan onnistuml-
.selle suuremmassa mittakaavassa.
Äärettömät välimatkat, nurkka-kuntamielipiteet,
, henxilökohtalsen
yhteyden vaikeus, vuosikaudet toi­mintaa
kotinurkillay vähän taT ei
mitään huomiota lainoituna maan
toisten seutujen toimintaan, näistä
johtuu hataruus järjestössämme ja
suuri voitettavanamme oleva vai­keus,
iMeidän t^uytyy saada maan
eri osat läheisempään yhteistoimin­taan,
voittaa paikalliset ennakko­luulot
j a mikä tärkeintä, puhdistaa
eri piirit epäluuloista ; yhdistettyä
toimintaa vastaan j a kasvattaa tar­peellinen
puoluekuri sitä varten.
iKun/puoluetoiminnan voitot tai
häviöt ovat edelleenkin melkein yk­sinomaan
aatteellisella alalla, niin
voimaamme ja vaikutusvaltaamme
on mhdoton mitata numeroilla .tai
oreanisaatorisilla tuloksilla, vaikka
viime vuoden saavutukset eivät kyl­läkään
ole alin hu^bmattavat kuin
»en edellisen vuoden, ovat ne t u ­lokset
siltä tyydyttävät.
Tästä pn johtunut uniofden jä-eenmäarän
nopea väheneminen,j ä-lelle
jääneiden .epäjärjestykseen va­joaminen
ja radikaalisten voimain
asteettainen työstä erottaminen. Jä-eenmäärän
,' vähentyminen sitten
1920 tekee yhteensä y l i 130,000, e l i
y l i 35 prosenttia kaikista järjes­tyneistä
j a heidän kanssaan on me­netetty
se vaikutusvalta j a luotto
mitä työväenluokalla on unioihin o l ­lut.
Estetuomiot, sotavoiman käyt­tö
ja raakalaisnlainen, palkkojen
murskaaminen ovat/ puolestaan li­sänneet
tuhansien radikaalien me­nettämisen.
Niin suuri on taistelu-voimain
menetys, että kautta maan
on huomattavissa avuttomuuden
tunnetta palkkatyöläisten taholta.
Amnlattiylidistyspomot, Kun ovat
saaneet • voimansa järjestykseen,
tappelevat raivoisesti meitä vas­taan.
Edellä mainittua tilannetta
liäyttävät hyväkseen u.seat taantu-mukSeUiset
taistellessaan unioiden
yhteenliittämistä vastaan, rajottaen
toimintansa tarkoin ammatti rajain
sisälle. Useat unioiden leipäpaikoiU
l a olUatjotka pelkäävät menettä­v
ä n i kallispalkkaiset paikkansa
järjestöjensä hajotessa; koettavat
kynsin hampain pelastaa asemaan-
8a,. rupeamalla yhteistoimintaan
työnantajain kanssa työtehoisuuden
kohottamisessa y. m. liettävin kai­kista
sen laatuisista toimenpiteistä
on n. 8. (B, & ö . suunnitelma xä-u-tatiepäjanuesteh
j a yhtiön välillä."
Keskusvirastoa on jonkun verran
arvosteltu siitä^ ettäse »t. syventy­neet
kyllintarmokkaasti ohjaamaan
Nova Scotian viime vuotista lakkoa.
Käsitämme . kylläkin, että tulokset
evät läheskään ole niin hyvät Kuln
niiden tulisi olla, samalla on kui­tenkin
vaikeaa käsittää miten kes­kusvirasto
olisi voinut muuten teh­dä
koska lakko kerran alkoi voim-mepa
sanoa melkein itsestään. Tie­donantojen
välittäminen, oli heikkoa
ija keskusvirastolla oli vaikeuksia
seuratessaan tapahtumain kulkua.
i l 8 : ^ piirissä tilanne oli seka­sotku
j a tahallisen saboteesin välil­lä,
tehden kerta kaikkiaan mahdot­tomaksi
sjiäda mitään aikaan. A i ­van
toisin kuin 26 :ssa piirissä, jos­sa
:kommunisteilld on suuri vaiku­tusvalta,
ryhmä, uskollisia vallanku-m
o u I ^ U i s i a - on vastuunalaisissa
johtoasemissa, hiin lÖ:sta piirissä
meidän , vaikutusvoimamme ' rajot-tnu
' yksinomaan pohjakoukkoihin,
piihin jöhtoaseinassä ollen luopiot,
Öotka' ovat kiivenneet niihin joko
John !«: Lewisin huvalla, tai sitteu
Mvälsseetvailankumoukselliseh liik­keen,
käyttäen meidän puolueko-neistoaiime
yksiloetujeiisa saavut^^^
miseksl ,••:
Jöaduimme . noiden . luopioiden
tähdlen huonompaan asemaan kuin
snitä olisimme olleet, jos johtomie-
Huomioon ottaen vanhoillisen
johtokoplan järjestymisen meitä
vastaan, j o s t ^ ennemmin mainittiin,
nie olemme saavuttaneet voittoja
pitkin linjaa j a puolueemme on saa­nut
luottamusta työväenliikkeen
kaikilla aloilla. '
Meidän kolmesta taisteluhuudos­tamme
Canadan Labor Party, unioi­den
yhteen liittäminen j a unioiden
kansallinen itsenäisyys) Canadan
Lahpr Party on edistynyt sexä aat­teellisesti
että örgänisaatorisesti
parhaiten.. Canadan LaDor Partyn
uusia maakuntajärjestöjä on Nova
Scotiassa, Quebecissa, Ontariossa,
Albertassa j a British Columbiassa.
Puolueemme tUnnustutetaan yli
maan olevan kaikkein toimeliain ja
vaikutusvaltaisin tekijä Canadan
Labor Partyssa, j a yleensä hyväk­syttynä
vasemmistoliikkeen johtaja­na.
Huolimatta C L . P,virkailijain
j a pikkupolitiikusten vastenmieli­syydestä
läheisestä, yhteistplminnas-t
a kanssamme, on meillä siinä silti
hyvä jalan sija. .
Taloudellinen Kansainvälinen».
Puolueemme on annettu 30 niin
niin täydellinen tunnustus vasem­mistoliikkeen
johtajana, että sitä p i ­detään
vastuunalaisena kaikesta m i ­tä
tapahtuu. Sitä huusi Jack Bruce
Trades kongressissa ja McKenna
rautatietyöläisten konventsionissa.
Kaikesta huolimatta «jca on nyt
käsillä, että voirfmme ja meidän
myöskin pitäisi ottaa vasemmisto-laisliikkeen
johto tiukemmin käsiim­me,
agiteerata hyväksymlemme eri
suunnitelmain puolesta puolueena
ja sen lisäksi avustaa eri jaostojen
toiminta yksilöinä. Tämän kanssa
rinnan tulee tietysti kulkea symba-tiseeraajien
organisatoorinen yh­teenliittäminen,
jotka nykyään ovat
ainoastaan aatteellisesti vaikatus-v^
tamme alaisia. Täina herättää
kysymyksen menettelytavoista.
Teollisesta taktiikastartiine on lau­suttu
melko paljo arvc-vieruja
toisin pakoin tahdotaan snaen muu­toksia,
Uieat toverit jaV&a ovat pa­rin
vuoden ajan ahkerasti toimi­neet
j a saavuttaneet iraomactavaa
menertystä verrattain ahtairea olo-suhteissao,
jättävät haomioon otta­matta
sen seikan että paikallinen
edistyminen samoinkuin paiTBiaiinnen
taantuminenkin ovat välttämättö­miä,
j a ovat s«ni tähden rulleet epä­toivoisiksi
ja alkaneet mjetttoään
kon^romissiä kälpailevAir uniofnis-min
kanssa sinä mahdollisena, tiienä,
jota' vallankumoukseilisen liikkeen
on tässä maasa» kulettava. latä
raporttia varten minä olen koetta­nut
saada niin pienelle alalle kuin
mahd;a!Iä>ta- koTnw p^kohtsat nsei-dän
taktiika5=tamme, jotka samaHa
me j a saatamme Canadan järjesty-j^^^^^ ^^^^^ Suomessa 30
simaan kohti tyo]äi.nen tasavaltaa. | mannan ponjalla olevaa kaunokir-
Tim Buck, Teollisuusjärjestäjä. f jallista teosta. Ja uusia on yhä
syntymässä.
Että ne monessa suhteessa ovat
heikkoja, varsinkin muodollisesti,
on kieltämätön tosiasia. — mutta
useimmissa niissä kulkee kuitenkin
läpikäyvänä lankana se tärkein puo­l
i , että ne sisällöltään ovat työläis­ten
: kannalta katsoen terveellä poh­jalla.
Muodollisen puolen tärkeim­mäksi
asettaminen onkin vierasta
luokkatietoiselle työväestölle, sillä
nykyinen vallankumouksellinen ai­kakausi
loihtii kaikilla ailoilla esiin
tendenssin, joko puolelle eli toiselle,
j a sisältöön perustuva tendenssi on
voimakkain ainakin työväenluokal­le,
joka oppineisuudesta takapajul­le
jääneenä ei muotoihin nähden
oraista yhtä perusteellista ja vivah-dusrikasta
arvostelukykyä kuin elä­mänsä
ajan koulun penkillä istu­neet
porvarilliset arvostelija-saivar-telijat
»
On siis todettavissa, että työvä­en
kii-jaDisuus — vaikkakin vielä
heikkona j a hapuilevana — on he­räämässä,
Graccus.
Lisäksi Ariime konventsTonissa ra-porteerattuihin
. toimenpiteillemme
annettiin kannatuksiin, olemme vuo­den
kuluessa saaneet kannatusta a-van
tukuttain,kuten esim. kone-miesten'
(Machinists) u^ion piiri
•No. 2;nen, jossa on 53 paikallis­osastoa;
Grand Drunk j a Canaoian
Northern pajamiesten yhteisen kon-ventsionin;
seitsemän suurinta
ilTrades and Labor Councillia», rau­tatieläisten
neljännen piirin «Biehi-al
» konventsioni j a satoja paikallis-unioita.
Montrealin teolliguusunio-komitea
yksin on saanut 300 rauta-tieunion
kannatuksen. '
Viime vuonna Vancouverissa pi­detyssä
«trades Con^essin» kon-verttsionissa
oli 53 puolueemme te­ollisen
ohjelmanhyväksyvää edusta­jaa.
Tuo yksistään on j o niin suuri
saavutus, että sitä ei voida liian
suureksi arvioida,ottaen huomioon
Konventsionien p a t a vanhoillinen
luonne kolmena edellisenä vuotena.
Joissakin kysymyksissä kuten esim.
C. L. P . kysymyksessä kannattaja-
Joukomme oli huomattavasti suu­rempi,
mutta nämä '5'3 olivat var­moja
puplueemmekannattajia sil­loinkin
'kun parlamentarisen kieräi
lyn avulla jouduttiin äänestämään
kommunistisen ohjelman ja puhtan
ammattiunionistist^n ohjelman välil­lä,;'
•
Itsenäisyysliike kasvaa voimassa
ja tärkeydessä, mutta emme ole s i ­tä
vielä riittävästi painostaneet. Tä­tä
suunnitelmaa tulee Kaikkien puo­lueen
jäsenten huolellisesti harkita
j a täydelleen selittää sentärkeys jo­kaiselle
ammattiunion jäsenelle.
Aatteellinen kehitys uniolssa edis-tyy
hyvin. Eri suunnitennlemme
saaman—tukuttaiskannatuksen l ^ k ^
si monet pitämämme neuvotteluko-epäilyksien
että • propagandamme on
osunut qikeaaT\ paikkaan.
Toronton neuvottelukokous, jos­sa
oli 3 edustajaa ja Edmontonin
neuvottelukokous, jossa oli 45 edus­tajaa,
olivat kumpikin työnsä laa­tuun
nähden vallankumouksellisten
kun-ne! ovat sopusoinnussa iPUnasen
TalouddKsen iKansainvälisen t a k t ii
kan kanssa, sopivat tSmän maan
oloihin, ja ne voidaan inääraiellä
seuraavasttt ' .
(1) Taktiikkamme täytyy cHa
sellaisen, että. puolaeemme: pystyy
saamaan hyvän jalan sijan n j ^ y i -
sessä tySväenliikkeeaaä.
(2) iSen täytyy fiatsellffl valEtae-via
olosuhteita eeHaiaenaan, tuntea
niiden syyt avustaA aellaicsia ryhmä
pyrkimyksiä, otka ovat periaatteelli­sesti
oikea,ssa,ja siten tehdä meille
mahdolliseksi vasenunistoliLkkieen
johtamisen.
(3) Sen täytyy, ilman pakoile-noatta
tai huomioon ottamatta asiaa
koskevia .tekijöitä t a i eristäytymät­tä
työväen joikoista^ osottaa tie, j o ­t
a myöten meidän järjestömme va­semmiston
johdon alaisena voidaan
ylösrakentaa taloudellinenliike poh-jajoukot
tehdä tietoisiksi vallanku­mouksellisiksi,
j
Jos edellä oleva pitää paikkansa,
niin puolueellamme on taktiikka, jo­ka
alkaen siitä missä me nykyään
olemme, tekee meidät tunnustetuk­si
osaksi työväenliikkeestä ja voi­massa
olevissa taloudellisissa järjes­töissä
vallankumouksellisten ele­menttien'
järjestäväksi johtajistoksi.
Nykyään vallitsevan tilanteen alaise­na
toisenlaisella tjaktiikalla. ei ole
muuta mahdollisuutta, kuin kehittää
pieniä vallankumouksellisia lahkoja.
Taipumista repeytymistaktiikän
kannattamiseen, taipumusta L W.
W. ja toisten.samallaisten järjestö­jen
kannattamiseen on tiukasti vas­taan
taisteltava. Meidän täytyy ko­ettaa
laajentaa radikalien näköalaa
j a kehittää heitä ymmärtämään l a a -
jempijB, tärkeimpiä kysymyRsIä. Tä­mä,
ynnä poliittisen käsitteen tar­peellisuus
ovat radikaalisten yksi­löitten
suurimpia heikkouksia nyky­ään.
Sen tähden ön tärkeää että
niihin käydään käaksi heti.
Yksi niistä puutteista, joka osot-tautui
sangen selvästi vnme vuonna
on jäsenistömme käytännöllinen jär­jestäminen
teollista toimintaa var­ten.
Mielenkiintoista eroavaisuutta
toimintatehoisuuteen nähden voi
huomata erilaisista aineista ^ kokoon­pantujen
osastojen välillä, tolmin-takykyisimpiä
ollen ne osastot, joi­den
jäsenistö työskenteJee samalla
teollisuusalalla. Se pieni jäsenmää­rä,
mitä meiiläön useimmissa teol­lisuuksissa
j a alueissa, teKee mah­dottomaksi
puolueen teollisuusosas­tot,
ja kun vaalitaistelut muodosta­vat
vielä toistaiseksi yhden meidän
päätehtävistämme, niin osastojen
maantieteellinen kokoonpano; on
edelleenkin tärkeä. Sinä huolimat­t
a ammattiuniojen jäsenten imee
pitää kuukausikokouksia, huoUmat-ta
siitä mihin kielijärjestööh he
kuuluvat, että Uniotoiminnassa yh­teistyö
tulee tehpisempaa kuin se
on tähän saakka ollut,
Ammattiuniotoiminnan järjestä­minen
laajemmassa mittakaavassa,
agitatsionin tehoistaminen^ teolli-suusunipjen
muodostamisen unioi­den
kansallisen itsenäisyyden ja
Canadan Labor Partyn rakentami­sen
puolesta, jatkuva j a tehoisa pro-
Työväenluokka on riistonalaisena
^ osana yhteiskunnasta ollessaan jou­tunut
aina olemaan poikkeukselli­sessa
asemassa kaikkiin yhteiskun­nan
omaamiin vai siuksellisiin har­rastuksiin
nähden. Vallassaoleva
porvaristo on o-nistanut itscllean
tieteet ja taiteet, ja sikäli mitä se
omasta tahdostaan on niitä työvä­estölle
luovuttan-jii, on se tehnyt
sen vain omia työläistään riistäntään
perustuvia tarkoitusperiään silmäl­läpitäen.
Peitety.ssä muodossa ovat
valistuksen välikappaleet aina sil­loin
työläisiin nähden muodostuneet
todelliselta pohjaltaan pimityksen
tehoisiksi tekijöiksi. Työläisten 0-
makohtainen valistustoiminta taas
aikaisempina aikoina menehtyi nii­den
mahdottomuuksien edessä, joita
vallitsevat olosuhteet, ennen kaik­kea
taloudellinen riippuvaisuua, sen
eteen nosti. Yhteistoiminta työläis­ten
keskuudes^ oli heikkoa, valiri-tuslaitosten
perustamiseen tarvit­tavat
varat puuttuivat; ja jos j o i ­t
a k i n yksilöltä silloin tällöin nousi
työläisten keskuudesta, jotka ky­vyillään
olisivat voineet tehdä iztan-uurtajien
t/Ätä työläisten valistok-sessa,
käytti porvaristo kaikki kei­nonsa
saadakieen heidätkin; palve^
lemaan omia tarkoitusperiään. S i i ^
nä se onnistui ennen ftaikkes talott-cfcllisten
mahlxkeinojensa- avuUäi,
m^tta knmt sittenkin luolskatie^
toisuuden kasvaessa yMl vounak'
kaaarmaksF. työtätekevien joukossa
— yksi- j a ' toinen näistä, yksilöistä
pysyi vakanmukselleen. jiehellissn^',
silloira turv-tutui p«rvaristp. tässä,
kuten! muissakin luakkapyyteis^iänv
ankaraan vainoon aäita yksilötifcäi
kohtaan..
Työläisten. va.r.i situspyrkimyksist
joutuivat- hiin; ollen ottamaan, a i k a -
askeleen.sa mitS- vaikiiimmissa. oliv-suhteissa,,
ja- vitikään, eteni sem maik­ka
eteenpäin.- Vähä vähältä se- s i t ­tenkin
vaMsi-iuiaa, siliäli- kun t a -
loudellineni taistelu tuotti hetkellir-siä
parann iksia. Jyöväeriiuokan elihr-ehtoihin,
j a sikäli kun pocvarilUsen.
iärjestelmäni yhä selvemEi tappeu;-
tuminen vaatii uudelle pohjalle pe­rustuvan
valistustoiminnani herääV
mistä. 'Viimeisera vuosikymmenem
GooieVn piti toeasti saada aeolo.
t u k d napin h a o ^ m l a n j a j a käyt-t
i aina tällöin tilaismitta pitemjma
keskusteluihin. Hän ei roinut mnu-t
a kun imarrella Claudinea. fia-maila,
kun hänen yksinkertainen
MUen MlastDS
CKTääiiTrSg rangasta,)
— Kias vaan — Claadine on u n -
boittanur laukkunsa.
Rouva Bintois otti pienen ompe­l
i j an laukan kahitfen sPTaiensa Ta­liin.
Se oir kuruHut j a kiilsi kuin ta
kapuoli vanlioissa- housuissa, Siuu-taman
silmäräpäyksen- kuluttua pa­ni
hän lornjettinsa. terävälle ne-nalleen
ja aukasi. laukun, joka. si­sälsi
pienen nenäliinan, pari tai­tettua
laskua, ntuistikiEJan sekä pie­nen
sinisen kirielapun, jonka rou-elämänsä
tällä tavalla kävi m i d -
lyttävämmäksi, alkoi hän huoleirtia
ulkoasustaan. Pani uudet siniset
naahat hattuunsa, pienen valkoisen
kauluksen mustaan leninkiinsä ja
osti pienen . kirkasvärisen kauj^s-palan
uuteen hienoon laukkuunsa.
Hänen kasvonsa soivat väriä, hä­nen
päivänsä sisällystä, häneUä ei
enää ollnt aikaa ikävöidä. Erit­täin
h y v i n viihtyi hän tohtori
Gouch'in seurassa ja tohtori itse
oli niin tottunut häneen, että hänes­tä
tuntui koin nauttisi hän kodin
onnesta ainoastaan i»ari päivää v i i ­kossa,
jolloin Claudine oli siellä
korjaamassa: Itänen vaatteitansa.
Eräänä päivänä, sanoi hän Claudi-nelle
melkeini kMtkkuisella äänellä:
— Olen kohta vanha mies. E n ­si
syntymäpäivänäni täytän 56
vuotta.
Claudine katsoi kysyvästi tohto­ria
vanhana, 'Seuraavana päivänä
kun Claudine tuli, käveli tohtori
kauan edes takaisin huoneessa, mis­sä
Claudine istui j » öiapeli, pysäh­tyi
vihdoin hänen: eteensä j a kysyi
h i l j a a :
— Rakastatteko häntä vielä?
Claudine katseli: ihmeissään hä­neen.
Säästäkseen: häntä ikävistä
selityksistä, jotkoi tafatori:
— Koko maailma, tuntee; joka
tapauksessa teidän 1 juttunne.
mutta jos ette eiiää ajattele häntä.
lei maanviljtiijäj
feen liikkeeseer
^Jiostoon vaihitä
^^^^ ^^^^t^^^
jat yksimielL^ii^S?? ^
^^ekin aatteelle, r . ^ ^
ta vahttänyt. vaanT-i* «
fayvään kuntoon. T ä l S ^ ^
takaan, jjoottkkaa ^tJ^eLtä^r äL^I^fT ^-?* «a
iurjoittanut us^J^J?*«
vallisina. Vul^T' ^^'^ «i- taioudems^ef^Cl^t^ niin Jäi se hyvin ni». C ^ ^ ^ ^
lifomiassa kannattaa ^
jelys. vaia
Haastattelijan kysyn,yis,,„
ka Jack Undonista t Ä f ^
lausui i £ r ^ L o ^ ^ ^ « ^
tui hän tekenusiii~„3eS"lli;^
ten kanssa, jotka
Jackin kulk-ariaik7nrTiS^
-vuttaneet ' « t ^ ^ Ä ^
^aan jotka tailattiia y h S ^
pohjalle,, karuun elamäS?^^
nä aikoina oppi hän tmtenai'!:
ta syy. oli nykyisessäyiS«r
JärjestelmäsKä: Jo: Z^^^
Hittyi sosialistiseen ^ ^ ^ ^ ^^
eeseen. Mutta myöhemmin £
.y.^^^^^^^än ortodoksiseen ^
va Bintois myös avasi, mutta antoi
sfen heti pudota- helmaansa,, yläreur
uaan oli.näet kirjoitettu: Rakaatefc-tuni
»
Hän pyyhki lornjMtinsa. l a d t e n -
nenkuis hän jatkoi-lukemista. K i r ­je-
ei poikennut tavallisista- rÖt'-
kauskirjeistä, jotka olivat, kirjote^-
t u i onnellisina hetkinä. Puhuttiin,
kullanvärisestä tukasta,, marmori--
ihosta, rviu&usuusta;, se- o l i lyhyesti
sanottuna ylistyslaulu Veenukselle
j—- sille Bftenukselle,, jota. varten.
Ikirie; plL.
E a ole kaskaan. kuuHut ihmeellir
sampää.,..; ajatellessani,, että. Claur-
Idinella on ollut rakkausseikkailuja,,
hänellä, kHt'"". melkein, nöyrällä
varmoja toimenpiteitä. Sen lisäksi paganda ahdasmielisyyttä vastaa,
aikana' ovatkin. vaiistukseOiket diar-rastnkset
kehittyneet runsaasti! työ'»-
väenluokan keskuudessa,: Xoskin n i i ­den
toiminta %'ieUL. edellie«niani on,,
porvariston pitäessä yhteisSannallis-t
a valtaa käsissään, samojen väike--
uksient alaisenau kmh.. alkaral£oina>-
kin.
Yksi valistuksellisen toinshnani ta-hoisimpia
edistäjiä, o n epäilemättä
kirjallisuus. Sillä- alalla « a aimsu
viimeisiin aikoihin asti verrattain.
väMn ollut tuloksia nähtävänä työ>-
väeluokan keskuudessa, johtuen tä­mä
tietenkin, useastakin e r i syystä.
Oppilaitoksien a^ien pysyessä ver­rattain
tiukasti suljettuina tyäväJen-luokan
nuorisolta, ei ole sen kes­kuudesta
voinut nousta siEe alalle
pystyviä yksilöitä, j a suuria varoja
kysyvä kustannustoiminta on käy­nyt
mahdöttnmaksi työvtenjärj es­toille,
jotka tyystiih ovat tarvinneet
pienet varansa taloudellisen taiste­lunsa
tukemiseksu Varsinkin kau­nokirjallisuus
on viimeisiin vuo­siin
asti kulkenut työläisten kannal­ta
katsoen aivan lapsenkengissä,
kun taas taloudeliiseHe taistelulle
välttämättömämpi < teoreettinen kir­jallisuus
on ehtinut pääsemään hie­man
pidiemmälle. Omien kustannus-liikkeittensä
tuotteet on porvaristo
kontrolloiinut siksi tarkasti, että
vain harvat työläisten elämää ja
taistelua ymmärtävät j a valaisevat
tuotteet ovat sitä tietä päässeet j u l ­kisuuteen.
Työväenluokka on saa­nut
kaunokirjal^suuteen nähden
pääasiassa tyytyä näin ollen vain
porvarillisen ideologiansynnyttä-miin
j a ensikädessä sen halpahitai-siin
roskatuotteisiini j a niiden a i ­heuttama
taannuttava vaikutus työ­läisten,
eritoten sen nuorison hen­kiseen
kehitykseen, ei ole suinkaan
vähäiseksi arvioitava
Edistyskykyiselle, vallankumouk­selliselle
liikkeelle, on kuitenkin aina
jä kaikessa Ominaista' se, että se
suurimpienkin vaikeuksien alaisena
jatkuvasti jaksaa kulkea eteenpäin,
kykenee murtamaan esteen toisensa
jälkeen, ja kykenee, joskin hitaasti,
niin kuitenkin varmasti, herättä­mään
kaikilla aloilla esille uutta,
kehityksen kanssa sopusoinnussa ole
vaa materiaalia. Että.näin on käy­nyt
varsinkin kaunokirjallisuuden
alalla, siitä ovat viimeiset vuodet
selvänä todisteena Eri maissa ma-olennslla,,'
hänellä^ jplla. olivat. 3j6r-vuotiaan
viattomat kasvffit. E i koiSr-kaan
pidä, vannoa mitään.. Ehkä.
hän. sen tähden tuli tahna Barisista
i a madoittui tänne — sieJQä. o l i vai?-
masti männyt asiat hullusti..
Roma. Bintois odotti IsKottomana
isieheusä katiin tuloa j a kertoi här-nelle
i,utun omalla tavallaan.;
— Mitä pidät Claudinesta?
-—• Hän ani konnollineas I ^ S j , i —
ehkä vähäisen ujo.
Rouva Bintois sai naurankohtaak:-
aen.
-— Tässä, näet, mitem voi esfSx-tyä.
Ola h^vä j a lue. täniä. selitys
siitä kuinka hän osaa. saudalla.
Hecra Bintois pudotti teitsonsä
nosti sen jälleen ylös. i a l u k i kir­jeen.
Pariskunta istui ja heidän
kirjeestä, vielä puiiuessaaa tul£ hei­dän
naapurinsa, toÄtori Bonich
heitle tapansa mukaan, iltapäivä­kahville.
niin pidän minä sitä- imoruudenhai-rahdnksena.
— E n ynunärräi mitäi tarkoitatte,
sanoi Claudine hiljaisella ä ä i n^
ja se oZi totta. Hänellä e i oQot
aavistustakaan siitä,- mitä- tohtori
tarkoitti, •
Mutta tohtori tahtoi- saada vaa-jnmudcni
«siasta j a - kerttri rva Bin-tois'eB
döydöstäj» j a kii-jeestäi.
Claudine punastui —- pfiuia^ui knTa
olisi haiint t e ^ y t todelliseir rikoksen;
Jx kuitenkin hän ainoastaan, ojt-tsasxt
Scadhrlta pa^teripalan, joka lä­hemmän
iarkaätuksCT. jälkeen; näifftr
tii «lievaa raikkacasMzje,. ilmam nimeä
jat osoitetta. <S& QK olliit: niiiit koui-
'nis-., että. häa c i vcännt heittää! £ätä
p o i f eikä tahtooxit hävittääi sitäi..,..
hähi o l i j i i a n y t mistä kauniista, sar
noiaSai.
\ Hänen ensi aöatuks]ensa oli. pudi-lUstautua
9S»yt(Htii vastaan; että^här
nellat m u ^ oliä. oUiizt jokul s e i l a i ­l
u , mutta yhtäMiä fiieräsi hänesBäi
häheni nBäBdlimenn vaifetonsa,. — - hän
vaikeni, käänsi pois; päänsä; jm p i t -
nastaä;
RaSJauaBirje ei oJUt Kähelliav.
muttm kmkki ailvadt uskoneet sen;
'ja ttnu cBOto imkkaus. o l i . hedttäntst
rakkaudktt höäastuEsseni y)i: Häöeni
lelämähsä^ HSm, ei asaääi olliitj vanha
/tytt^. josta d kotaan! välittänyt-
Juorut olivat antameett hänelle; um^
den mnfflruudiaE; j a oudfeni;vifehäiiykr
sen>Mnelläi ei ollut, rohkeatta
nyt EiBÖäytyÄlaiitai.
Nbjaien pfenen päähsäi toläörim
olkaa vastaan Itipasi häh untiottaat
c n t i ^ d e n ^ . tuBäh Kährfle hyväksi
j a uskolliseesi yaimoksit, aamaÖa; a i i -
k a a t u i n isauva. Bintoiäe yiidennen-kymmenetaten
kenran. kertoi., te»--
seeaassa jjatjih, jota ek kosteaan, u i -
l u t tapahfiunut;
MiiJu
dankta
Loa-
— Kuka olisi uakeoat sitä C l a u ­dinesta,
sonoi' rouva. Bintois, k e r r o t ­tuaan
jutun toisen, kerraia. Mitä.
ajattelette? '
Tohtori Göuich, « vastinnut m i ­tään
hän ajatteli,. Hän karisti tuhr-kan
tupakasta,, kääntyi sitten taion
herraan j a sanoii
— Hän e i ole ollenkaan hullum-
^ • , . . . . .
Rouva Bintois rypisti silmäkulmi­aan
i a kohautti olkapäätänsäl Her^
ra Bintois sai ajattelevan ilmeen.
Seiuraavana' päivänä tuli Claudi­ne
j a k y ^ oliko hän unohtanut
laukkunsa, j a rouva Bintois huotna-si,
että Claudine ei voinut peittää,
hämmäatystään. Öh, ei ollut sVytö.
pitää juttua salassa kaupun^n niuil
ta naisilta. E i kestänyt kauan en­nenkuin
juttu, <neiti Claudinesta»
oli puhearheena jokaisessa seuifas-sa
j a missä vain kaksi ihmistä t a ­pasivat
toisensa Naiset pitivät
juttua skandaalina, mutta herrat,
jotka ennen eivät olleet näkevinään-kään
Claudinea, alkoivat huomata,
että hänessä oli jotakin" intressan-tia.
Hänen silmänsä - olivat tun­teelliset,
nenänsä pikantti j a hänen
pieni neitseellinen olentonsa miel­lyttävä.
Claudine itse ollut niinkään vä-,
hän hämmästynyt _ siitä, että , o ' i '
joutunut huomioon esineeksi, sillä
siihen hän ei ollut tottunut Haa
ei voinut olla .huomaamatta, että
hän oli alkanut pelaamaan pientä
rollia siinä talossa minne hän oli
t u l l u t Ja vielä, hiljaisen tohtori
MJaaamaifc kuuJTun kirjailiiaaraii.
naan Jack; Lönifonin. leski^ Cfiaap»
raian; EondtMi', o n erääisaäi biaaatattÄ-lussa
kertonut mitelenftiintoiisia tie-;
tojiai pufljföova&ajaslaafn.: Haastat­telijan
ensimSnen l^rsyijBya Bamski
lutainoll5s»stii fecfc iondotti&'^j'a hä­nen
töitääte..
— Mrs London itastas»„ - että mitä
tutee AmeriJtaan:, n i i n ovat Jack
Londonin jdigat yha edeUeesn Ixsat-san
saosio^ai >E»iiremia pidettyjä ha
nen monista teoiksistaan ovat enneh-kaiikeä
•cEtämään äänU j a «Susi
Larsen». • JMutta hyvin pidettyjä jä
suuripaihoksisia. ovat olleet .myös­k
i n M a r t i n Eden», Saarien Jerry»
j a «Sauren talon piikku rouva»; K i r ­j
a , joka nykyään on aivan loppuun
niyyty amerikalaisilla. niarkkinoilla
j a jota heti sodan jälkeen luettäin
hyvin r ahkerasti, pn dSäutakorko».
Sitävastoin ei cLuökkatäistelu» eikä
cEadotuksen;kansaa» /ole saanut m i ­tään
suurempaa levikkiä. Tätä jäl-kinaäistä
ymmarretänee paremmin
Europassa
Luonnollisestikin otetaan suuria
painoksia Jack; Londonin kirjoista,
mutta on suuri erehdys! luulla, et­tä
ne olisivat tuottaneet minulle ja
Jackille niin paljon, että meistä oli­si
tullut rikkaita, kuten sanomaleh­det
ovat useasti sanoneet, J a c k osti
kappaleen maata C a l i f o m i a n ihana-sasta
Kuulaaksosta, voidakseen a n ­ne
muodostaa mallitilan. : Se- ofi
vain hyvin pieni omaisuus, eikä
edes puoliakaan siitä 30,.000 eek-keristäj
josta sanomalehdet kerto­v
a t Jack oli nimittäin! vakuutettu
siitä, ettei sosialismi; v o i voittaa, e l -
siahpuoluee.seen, jossa hän aktiS
sesti toimi: vielä koline fcuukaötx
ennen kuolemaansa. Kuitenkin ^
tunsi Itsensä suuresti pmmehi
puolueen harjoittaman .sotakiioi.
tuksen johdosta.;
Mitä muuten tulee JacKn « j .
maan sosiaUstina, niin on.kii^-jii^;
jan asema Amerikassa aivan toinei
•kuin Europassa ja koko elämänsi
ajan sai hän kestää hiilitöiltä kji.
hoitusta 'kapitali^sten sanomalet
tien taholta. Käpitatistisinjf sm»,
malehtimiehellä on pysyvä määriyr
nalkutella kaikkia sosiaEsteji j i j»
Jack sanoi tahi teki: jotain,, jota voi
väärin ymmärtää, niiir OJL händll
heti kakorsanoinaliditilakeijbittealii
ni^' niskassaan.. J ä vasta .sflten, h a
•Miiestä tufi yldsen; tmustnkjea;-
saanut kirjailija, hiljennettiin hin..
kan ääntä. SaztomalelBfefc erät
p a i n e e t vacn- hänen, pelkkääi kyky-,
ään, vaan niySskin hänen kykyäia
ansaita Kirjailijana' rahaa. Ja ku­ningas
dollarin e-fessä ryonnvät s^
nomareStimieifet maEallaan. Snm
oljyfcnnihgas, .antotehtaiDi» taii'
pankinjolitaja. onr Esnsänn jff lätiat
mielestä' pttolljiimalä;. Sienlffleii!
puuttuukin amerikalaisSta kunteiti
I katsantokantoja. Vain dolTari pi-j
t ä a tätä kansakuntaa koossa^ kan­sakuntaa,
tfosta suuriin osa- eSÄ a-ivastyksen
puitteissa.
—-Eirtäsr. M i s - Eondörair omat. kii>-
' jaliiset suunnitelmat?
- .Or«n juurii' päättänyt Mao-
^saxsen teoksen «Jack-Londar ja H«-
)yw». Ehnen olfen-j"triKais$tit k ^
k p j a a : »SnarMh laiikirja» ja Jack
jLondönin elämäkerran. HaMolli-iSKsti'
VOThi vastaisuudessa Hrjoittaa:
;e!nemmäii, nuatta nykyäär. tunneit
Iftseni henkisesti, väöyneeM
•Kaksi J^cKh kirjaa ilmestyy vie-ilä"
paahostto. Hiaien-.-dinieBeJKä.
Toinen 'on hänen poikahistpriansa j i
toin«ai «kajeita- venä^isJjapanilai-.
^esta sodasta», |assa.Bfi'n oB soU-kirjeenvaihtajana
JäffiiinäBen^ ni­menä
on ^isteTujä» jli onsetäyn-nään<
sellaisia seikiailuji», joHi
Ja*k' mielellään palantti mieleensä.
Oc!ko> Mas: tosadon Jse^soä»-,
ISsti?
>TruulUia 'sosiiliätifeaoltteeseffi,
mutta erosihi siitä ylitä aikaa inUk.
Jack; Nyt tutkia vala miraffin»».^
jw'nä5yttäa kuin maai&ta olisi nF-ikyään
hyvih haonosa asemassa.;
.Uskon, etiä nyfcyiiieasivistjs
seuraava edeltäjiänsä hautaan,
t e n tullee parempia .
•Nykyiseltä Europan »aftaltoM,
olen.saanut «,i)nak&3in,n»t Ta|W-,.
teet Ranskasta, J*»^ « * f"
tennettiin .J^*^'»
nyi: onaan menty r&r&i^
eSi Jackia on ^ ^ n t s u ^ ^ ^ :
Cort^-ksi sentähden, «ttä fattsoa» ,
hänen, kirjoissaan »U^an f an^:
tuuden 3a ibmisrakkau|n > ^
kuin tuon suuren venala.se» ^
jailijaii teoksissa.
Hevoskuormittain la­keja
Teall. S t r e e t i S a l i s s ^
Nassäu, että Yhdys^lloi^^:ä
tiih vuoden 1923 aikana^
200.000 lakia. N ä i ^ l a a n . k " '^
si 300.43 valtiota y h t e e ^ . l^
i a loput olivat kaupunkie^jaö^
tien virkakoneistojen -laatimia ^
nöksiä. n. k. " o ^ d i n a n s s e j a^
ten lakien «^^"'^""^Sen.
liittohallituksen ja vataoitten
, e t ^ 5 0 n i d o s . J - t ^ - ^
tien massan. Mutta /'"jrjj j , .
tiputetaan kuin tnrkin a « ^ j g.
,illä alalla on käynnissä JJ
nen teollisuushaara, min « ^
.ivat tuottäjaluokan edut o
turvatuiksi ^ ^ ^ . ^ ttfri-'
j a tarvitsee lakia suojaljseea^.
taan lakia tulkitsegiaan
ammattimies ja ^^"^J^^^
lakfluotsin itselleen
n a a n hänellä on nun W«
kens puolellaan.