Vapaus, January 29, 1948

              Hsenaisyyden
KirJ. Johannes Steiei
l Itov, «tb ]»n. iUitiiofJzed
iftoootf >du8 naU bjr the FOst
Mee Orptftment, Ottawa, pub-
" " tbtfpe «reekly; Tuesdayi^.
I and 8attirda7£ by Vapäiis
rJCooipBDy Ltd:, at 100-102
St W., Sudbiuy, Ont., Canada.
Sditorial Office 4-i269. Stoaaeer
E. Suitsi, Editor W;JSklui3d; Mkiling
Itanglation £ree of cfaaigev
TILAUSHINNAT:
Canadassa: lvk.f5^ 6 k l L $3.00
3kJcS1.75
Yhdysvalloissa: 1 vk.$6^6 kk: $3.50
Suomessa: i vk. $7.006 kk. $4.00
Frangin arvon alentaminen
Viikko sitten torstaina Britannian ulkoministeri Bevin uhkui
fepelitkää rakkaiilla Ranskan taantumuksellista hallitusta kohtaan.
äKiivaaiiDolUsesti puhuen mr. Bevin otti Ranskan .kyliinsä ja ehdotti
^^sille Jconununismivastaisen ^-läntisen l i i t o n ' muodostamista "kaltais-t,
temine kanssa".
Tällä viikolla sir Stafford Crjp])5 kuitenkin ilmoitti Britannian
pfliaintuksen vetäneen Ranskan kanssa väkikapulaa siitä, että suunnin
teltu frangin arvon alentaminen voitaisiin ehkäistä,
ffev- Tällaista on perusolemukseltaan kapitalistimaiden välinen k u -
p^hfertelu. Mitä kiihkeämmin ne toisilleen:rakkautta, ja ystävyyttä van-,
i^novkt, sitä varmempana voidaan pitää, että joku pääomaryhmä jos-i
l i i a k i n maailmaa kolkassa astuu vakavasti toisen ryhmän tai kansa­nkunnan
varpaille.
« • * ^ -
P " : Mitä itse Ranskan frangin arvon alentamiseen tulee, niin se on
;vennen muuta merkki kapitalistisen maiden keskinäisten ristiriitojen
|i lisääntymisestä kansainvälisellä areenalla samalla kun kotimaassa
^1 pyritään kansan elintason alentamisen hinnalla ratkaisemaan vallitseva
'kriisitilanne.
V Ranska ei suinkaan ole rahan arvon alentamisessa ainoa synti-
Kpukki tässä kapitalistisen kaaoksen kurkunkatkaisukilpailussa. V i i -
:me kesänä Britannia joutui tekemään vissejä järjestelyjä punnan suh-feteen
mikä iski pahasti Ranskan .Italian ja, kuten tiedetään, myös
Suomen talouselämään.
Ä li Jokin aika sitten Italian hallitus alensi rahansa arvoa ja nyt
li-Kanskan frangin arvon alentamisen johdosta puhutaan avoimesti sir
isJrStafford Crippsin vastavakuutuksista huolimatta, että Englannin
||punnan arvon alentamiskysymy^ on vakavasti harkinnan alaisena.
Mitä frangin arvon alentaminen sitten merkitsee käytännössä?
Se tarkoittaa..että ranskalaiset joutuvat heti maksa­maan
noin 100 prosenttisesti kohonneen hinnan kaikista ^
amerikalaisista tavaroista. Toiseksi se tarkoittaa, että rans-kalaiset
kapitalistit voivat hetkellisesti nienestykselUsemmin
kilpailla vientitavarallaan maailman markkinoilla ennen
kaikkea Britannian ja muiden eurooppalaisten vientiliikkei-: ,
den kanssa.. Kolmanneksi se tarkoittaa kotimaistenkin tuot-; .
teiden hintojen suurta kohoamista Ranskassa; \
Yllämainittujen seikkojen perusteella, jotka huolestuttavat B r i -
tannian ja Euroopan muiden maiden vientiliikkeitä, me emme häm-imästyisi
vaikka Yhdysvaltain hallitus ja Wall Street suhtautuisivat
Jfei^frangin arvon alentamiseen jonkinlaisella 'isällisellä ymmärryksellä'\
Me emme liioin hämmästyisi sitäkään, vaikka Ranskan maine-gf?
lukkaan työväeniuokan^^^y taisteluteho suuresti lisään-f
i t y i s i tämän toimenpiteen johdosta ja nostaisi kansan liikehtimisen en­tistä
korkeammalle poliittiselle tasolle. •
Nykyisen kehityksen suuntaa antavana merkkinä voidaan pitää
sjjfsiiä kun Neuvostoliitto korotti rahansa arvoa aikana jolloin Ran.ska,
Itltälia, ja monet muut • maat kilpailevat rahansa arvon alentamisen
kanssa.
"t^kypt* neavoiielee
Neuvostoliiton kanssa
kauppaisopimiifesista
Kab«. — Neuvottelut .Veuvostolii-
:on. ja Egypii.i vählJä alkoivat tääilä
viime maananiaina. Neuvostxjlijtö.i
edustajana neuvottelussa o».kauppa-'
ministerin apuIäine.T M ^ M ; MeiUhi-,
koy ja Egyptin edustajana pää-Jä f i -
nans.^i.TiinLsterl :, Mahmoud Fahmy
f Noita jahti vie turmion tielle
Lehtemme uutisosastolla julkaistaan tänään huolestuttava uuti-
||^en missä kerrotaan,-että Ontarion Lcgionan "johtokunta on päättä'^^
fe^yt^ että kaikki kommunisteiksi todetut jäsenet tai sellaiset jäsenet.
;*|}oiden tiedetään antaneen kommunistia lausuntoja, erotetaan täsi-.;
fljBdes'".
jiSjj>- .1 Kuten uutistiedosta ilmenee, niin tämä noitajahti menee vielä-;
fe&iri pitemmälle; sillä Ontarion johtokunta uhkaa erotuksella sellaisia
^JLegionan osastojakin ''jotka ovat saattaneet jouttia kommunistien
Iraikutuksen alaiseksi".
Ylläolevista lausunnoista kiinnittää laajuus ja;
sjepämääräisyys. Mikä hyvänsä osasto, joka syystä tai toisesta joutuu
^johtokunnan epäsuosioon, voidaan leimata ''kommunistien vaikutus-
Ijvallan alaisuuteen joutuneeksi". Ja mikä hyvänsä Legionan jäsen,
l^joka vaatii veteraaneille asuntoja ja .siinä yhteydessä arvostelee halli-lÄuksia
sekä niitä Legionan johtajia, jotka eivät ole mitään tässä y h -
if4eydessä tehneet, voidaan ensin leimata •'kommunistiksi'' ja sitten
, lerottaa Legionan jäsenyydestä.
|; • tämä Ontarion- Legionan johtokunnan omaksuma
If^enne uhkaa hajoittaa Legionan .poliittisten niiclipiteid^
.^teellä. Tosiasiassa "kommunistivastaisen" huudon varjossa yritetään
%iälakuljettaa taantumuksellisen torypuoluecn politiikkaa Legionan t o i :
Vniintaan ja samalla kieltää loisin ajattelevilta Legionan jäsenillä oi-i'keus
kuulua siihen puolueeseen.mikä heidän mielestään parhaiten
edustaa veteraanien ja koko kansakunnan pyrkimj^ksiä.
Jos Legiona lähtisi Ontarion johtokunnan viitoittamalle noila-
Mijahdin tielle, niin se olisi lopun alkua Xyt jo kuulee valituksia var-
'sinkin toisen maailmansodan veteraanien keskuudessa siitä, että b i i u -'
P^fisodan aikaisilla aatteilla on heidän järjestössään liian suuri vaiku-f:^
us.i: Seuraus.tästä poliittisesta jälellejääneisyydestä on.se, että suu-fcfetijäsenjoukot
ovat tulleet välinpitämättömiksi Legionan toimintaa
Äjjolitaan aina siinä määrässä, että kaikista: vastaväitteistä huolimatta •
irlesimerkiksi Ontariossa • sanotaan jäsenmäärän suuresti laskeneen; .
r.fr*^ • Mutta välinpitämättömyys jäsenjoukkojen taholta merkitsee vain
asiain entisestä huonontumista.' Jokaisen jäsenen asia olisi omalta
pkohdaltaan vaikuttaa niin; - että - tulevan kesän e
^säilytettäisiin Legionan. ei-puolueellinen. asenne, mikä antaa jokaiselle
jäsenelle oikeuden kuulua itse \alitsemaan5a puolueeseen, olkoon .-ie
" sitten LPP,- C C F . liberaali- tai vaikkapa itse konservatiivipuoluekin.
MM-Koko
maailma näkee Italiaiusa nyt
20. vuosisadalla samanlaLsen kan-san-noa?
un kumnalitiin 19. vuosisadalla,.. NoJcrashy. Paslia. Kuminatkaan eivät
joka aikaansai .suuren poliittiäen yh­tenäisyyden
kaikkialla maassa. Sil­loin
Italia yhdistyi kansana, muodosi
tui valtioksi 3a saavutti itsenäisyyden.
Nyt e.siintulevat • polntiLset voimat
ovat samanlai.=et kuin ne, jotka '.u-livat
esiin .JugcsJavias-sa marsalkka
Titon johtamina. Nämä voimat ha­luavat
toteuttaa Italian iisenäi-syyden
ja murtaa entisen- taloudellisen ja
rahallisen •.siirtomaa-aseman. Ne ha­luavat
myo.skin saada aikaan maata-,
loasreformln, mikä vapauttaisi maa-:
talou-sväeston puutteesta, ; orjuudesta
ja maaorjuudesta. Ne pyrkivät va­pauttamaan
kansallinen teollisuuden
ulkomaisen paäoirtan kahleista. On
huomattava, että tämä ulkomainen
pääoma'on vaikuttanut huomattaval­la
tavalla Italian sisäisiin a.sioihin.
Tämä liike törmää yhteen Mar­shallin
suunnitelman kanssa, mikä
suunnitelma Italiassa tulisi vain brit­tiläisen
monopolin ja amerikkalaisten
kontrolloiman kapitali.stisen hallinT
non tilalle. Tällä liikkeellä ovat .sy­vät
juuret, ja .se kehittyy ennenpit­kää
vallankumoukseksi, mikä onnis­tuu,
ellei suurisuuntainen Amerikan
sotilaallinen väliintulo mur-skaa si­tä.
De .Ga.sperin hallitus pysyy viras­saan
sen takia kuin Amerikan laivasto
on Välimerellä. .Mutta- 'ettei .sekään
voi pitää de Ga.speria .'iatulas.sa pit­kää
aikaa, ilmeni presidentti Trumar
nin äskeisessä lausunnossa; mirsä hän
lupasi ryhtyä aktiiviseen interven­tioon,
jos tilanne muuttuu: vallanku-mouk.
sellisek.si. De Gasperin hallituk-'
sen kukistuminen on vain- ajan ky-
.symys huolimatta kaikesta siitä ra­hasta;
mikä on virrannut maahan,
sillä: nämä rahat on käytetty poliit­tisten
päämäärien hyväksi eikä ta
loudellisecn jälleenrakentamiseen. •
Tämän rahallisen tuen turvin hai--
litus kävi kampanjaa kunnallisvaa­leissa
tehden lupauksia, että hinnat
laskettaisiin alas. Mutta heti vaalien
jälkeen hinnat kohosivat, kun myyn-tiveroa
korotettiin kolmesta neljään
prosenttiin. Kiinteitten ruokala varain
veroa kohotettiin kolme ja puoli pro­senttia.
. Tupakan hintaa korotettiin
30 prosentilla, petroolin hintaa 60
prosentilla ja sokerin hintaa 160 lii­ralla
kilo. Lisäksi korotettiin maidon,
kaasun, sähkön sekä transporttimak-,
sujen hintaa. Tupakan: hintaa koro­tettiin
jo toisen kerran kolmen kuu­kauden
aikana ja näinollen halvimr
man hintaisten savukkeiden hinta on
40 kertaa korkeampi kuin jennen .sor.
taa.
Mutta teki Gasperin hallitus sen^
tään yhden . alennuksen. Se . alensi
pörsikeinotteluveroa neljästä yhteen
prosenttiin ja antoi verovapauden yk­sityisille
bondcja omistaville yhtiöille',
mikä verovapaus on voima.ssa. ensi
vuoden joulukuun 31 päivään saakka.;
Uudet hintain korottamiset rilstär
vät 170 biljoonaa. liiraa lisää vuosit­tain,
kuluttajilta. Tämä ja; Italian ,3
miljoonaa työtöntä on .<;e hinta; min­kä
italialainen työväki maksaa Mar­shallin
.suunnitelmastav Tämän joh­dosta
lujittuu sosialistien j a kommu­nistien
voima ja rauhattomuus lisään­tyy
aivan samoin kuin Ranskassa vii­me
helmi- ja maaliskuussa. Näinollen
Yhdysvalt ain on tehtävä päätös, käyt­tääkö-
se tai el laivastoaan murs­kaamaan
liikettä, mikä edustaa Ita­lian
kansan .suunnatonta enemmistöä.
ole suostu.neet antamaan tietoja neu- j -alkovaltain
vottelujen kulusta. .i Vaivanne.
NeuvostoIfJUm lähetti­läs
Suomeen jättänet
valtakirjaJnsa
IlelsJnki. — (S-S) — Tas>avallfcn
presidentti vastaanotti tammikuun 37
pnä juhlaJL-sessa audlensls.^ Neuvos­toliiton
vastanimitetyn lähettilään*
kenraaliluut.':antii Savonenkovin, jo^
ka tällöin jatii valtakirjansa. THai-suude£.
sa oli lä.snä ulkoasiainministeri
Enckell .sekä Neuvostoliiton lähetys­tön
virkamiehistö. Esittelyn • toimitti
lähettiläiden e-ittelijä
Suomen taantumukseliisef työntävät
valtion talouden raskaan taakan
köyhien veronmaksajien kannettavaksi
Helsinki. — (DLP) — Valtioa tulo- ! kartanonomistajia ja suurkapitaliste­ja
menoarvion lähetekeskustelu edus­kunnassa
muodostui tyypilliseksi näyt­teeksi
porvarillisten puolueiden ha­luttomuudesta
saattaa sodan rappeut-tama
talouselämä uusille, terveille rai­teille.
' Var.sinainen tulo- ja menoarvio le­pää
yhä edelleenkin tulojen osalta,
kansalaisten verorasituksien vara.s.sa.
Mitään uusia muotoja valtion paisu­neiden
menojen rahoittamiseksi eivät
porvarilliset ;cnempää kuin sosdem
edustajatkaan kyenneet osoittamaan.
Verotaakka on kuitenkin paisunut
palkarmauttijoiden kohdalta, jo niin
suureksi, etta se ennenpitkää käy
kestämättömäksi. Se: uhkaa johtaa
valtion talouden umpikujaan ja lisää
maan työtätekevän väe.stön taloudel­lista
kurjuutta.. .Vaikka tämä tosia-
.sia todetaankini niin aina, kun on
tullut- e.sille kysymys . verohelpotuk-
.sista työtätekeville, ovat porvarilliset
ryhmät esiintyneet niitä vastaan ja
huonontaneet esityksiä vähämerki­tyksellisiksi.
Porvariston ohjenuora­na
valtiotalouden- rahoittamiseksi on
kansan verottaminen.
V Maalaisliiton jo sosdem .edustajien
taholta; kilpaa kokoomukselaisten
kan&sa, toistettiin syytettä kansan­demokraatteja
vastaan poliittisella se­kä
taloudellisella alalla.
Porvarilliselta taholta ei esitetty
m i t ä ä n myönteistä talouselämän
suunnaksi ja nykyisten taloudellisten
pulmien ratkaisemiseksi. Maalaisliit­to
toistaa yksipuolisia valituksiaan
maatalouden "kannattamattomuudes­ta"..
Hinnat eivät tyydytä vieläkään
ja. Tj'ölai5ten palkkojen kohoaminen
a.setetaan perussyyksi rahanarvon a-lonemiselle
ja siitä johtopäätöksenä
/esitetään vaatimus,; että ; palkat on
saatava yhä syvemmälle toimeentulo-rajan
alapuolelle.
Sosialidemokraattisen ryhmän pää-,
puhujien esiintyminen on erikoisesti
merkillepantava. Sosdem eduskunta­ryhmän
puheenjohtaja Peltosella oli
esitettävänään kolme oleellista "huol­ta".
Hän valitti .sitä. että palkka.sul-kua
ei ole .saatu aikaan, ja sen vuoksi
ei ole myöskään voitu toteuttaa hin-tasulkua.
Tässä on täysin suurkapi­talistien
etujen mukainen asettelu,
.silla sUenhän toistetaan vain kapi­talistien
väitettä, jonka mukaan työ­palkat
ovat inflation aiheuttajina.:
Peltonen korosti; että palkkojen ku­rissapitämiseksi
tarvitaan muutakin
kuin puheita, tarvitaan voimakkaita
tekoja, mitä kapitalistitkin .ovat jo
aikaa sitten vaatineet. Toisena oleel­lisena
kohtana hänen puheessaan oli
valittelu sillä, että hinnat ovat liian
alhaiset, erikoisesti kotimarkkinate­ollisuudessa
suorastaan tappiolliset.
Sen vuoksi "ei kannata" harjoittaa
tuotantoa. Kun SKDL:n taholta vär
lihuudahduksena huomautettiin: "Jo
riittää hinnankorotukset", vastasi Hil­tunen:
."Niin, mutta järkeviä hinnan-korotul^
sia". Siis huolimatta demar
gogisista paheistaan hinnankorotuk­sia
vastaan^ suosittelee Peltonen .to­siasiassa
yhä uusia hinnankorotuksia.
Kolmas "raskas epäkohta" maan ta­louselämässä
oli edustaja Peltosen
mielestä se, että yksityisautoja ei ole
Camdabissynlyi-nen
Uo Sievänen
saapui Suomesta
fhmnville, Ont. — .l€-'.-uotia5 . Leo
Sievänen saapia Nev; Yorkiin t>. 13
p'':nä ja siellä hän vieraili sukulals-ten.
sa luona - toista viikkoa ja-jatkoi
sitten matkaansa: V.. Mäkivcrran farr
m'.lle Dunnvilleen. •
• .Leo on syntynyt .Sudburyssa. Kol­men
vuoden vanhana vanhempan.sa
veivät pojan Suomeen, jossa, asettu:-
\'at asumaan Nokialle. Myöhemmin
kuitenkin Leo halusi paasta takaisin
.synnyinmaahansa. Viime keväänä
hän ilmoitti Vapaus-lehdessä halua­vansa
: tulla Canadaan jcs löytyl<ji sel­laista
perhettä,. joka:: ottaisi: hänet
vastaan.
— Tuliko .-lehti-ilmoitukseen paljon.
vastauk.sia?..-tiedusteltiin häneltä.
. — Tuli: niitä yhdeksän en puolilta
Ganadaa, aina länneltä saakka ja
kaikki tarjouk.sen tekijät olivat mi­nulle
tuntemattomia.
— Kuinka sitten niistä tuntematto­mista
tarjouksista teit: valintasi.? Mi­tä
pidit mittana? . .
— Hyväksyin sen tarjouksen, mikä
tuli lähimpää New.: Yorkia, etta pää­sisin
välillä katsomaan, sukulaisiani.
MinXilla on 3 tätiä New Yor.kissa ja
vielä toisiakin sukulaisia.
— Harjoittelitko urheilua Suomes-
.sa?. •
Chalk Kiverin atomitchtaan yksi rakennus.
Kommunismi ja kristinusko
Kirj. K. L. Kulo
Parituhatta vuolta sHten toimi ja [ "Luonto antaa kaikki lahjansa kai-vaikutti
juutalaisten keskuudessa P a - ! kille ihmisille yhteisesti, sillä Jumaia
lestiinassa essealaiset- niminen kom- I on luonut, kaiken, nnn että nautinto
munistinen .yhdistys, jonka, jäsenyy-1 ohsi; kaikille^ yhteinen. — Luonto on
•teen m:m. Johannes Kastaja kuului. | synnyttänyt yhteisen oikeuden ja ai-
— Kyiläi^v Painonnosto ja- nyrkkeily.
olivat harrastuksiani. Painoa nostin
85. kiloa työntämällä; ylös..
— Pidettiinkö minkäänlaisia laksir
äisiä kun lähdit-Nokialta?
— Pidettiin ja tanssittiin aamuun
kello viiteen-saakka..
— Itkivätkö Nokian tytöt kun läh­dit?
En nähnyt tyttöjen-itkevän, mut­ta
äiti itki.
— Jäikö sinulle tyttötuttavaa Suo­meen?.--..
— Hm — ei minulle.mitään-sellaista
jäänyt. Yksi: tyttö oli kyllä sellainen
mukava tyttö, jonka kanssa tykkäsin
tanssia 'paremmin kuin toisten.: tyttö­jen
••kanssa.;-':•-.•
. — Kummassa massa ovat tytöt nä-timpiä,
täällä vaiko Suomessa?
. — Canadantytötovatkyllä nättejä,
mutta nättejä, ne ovat Suomenkin ty­töt.
— V. M.
Iisakki Mäenpään muistolle
Barbara Ann julistettu
Canadan huomatuimmak-si
naisurheilijaksi 1947
Caprcol, Ont.—- Women*s Amaceur
Alhletie Federation of Canadan . ' S i h ­teeri
mrs. G. LorraineCouch on il­moittanut
täällä, että liiton vuoaen
1947. ruusumaljakko on annettu .Bar­bara
.Ann Scottille Canadan huomi-tuimpana
naisurheilijana \-uonna 1947.
Miss Scott sai saman tunnustuk.scn
vuonna 1945. Canadan urheilutoimit­tajat
olivat äänestäneet hänet myös­kin
Canadan huomatuimmaksi .nais-,
urheilijaksi viime vuonna. Tämä . ot-tawalainen
..neitonen voitti. viime
vuonna kannoluistelun Euroopan ja
maailman : mestaruudet j a puolusti
menestyksellisesti A^ionna:. 1945 voit­tamaansa
pohjois-.Amerikan mesta-
• ruutta: -Hän menetti kuitenkin Euroo,-
passa ollessaan. Canadan mestaruur
den* koskr. ;hän ei ollut tilaisuude.ssa
osallistumaan kilp.iiluun.
:Eilen kätkettiin maaemon .syliin
täällä Sudburyssa ystävä-. ja tovferi-joukon
saattamana hyvä-kansalainen,
esimerkillinen työväenliikkeen .jäsen
ja yleisesti kunnioitettu toveri. Iisakki
Mäenpää.
- Toveri Mäenpää syntyi, lähes 66
vuotta sitten Kauhavalla, Suomessa,
mistä hän saapui: elämänhaluisena ja
tarmokkaana ' nuorukaisena tähän
maahan. Täällä ollessaan hän työs­kenteli
metsä teollisuudesa ja ennen­kaikkea-
kaivoksissa. Mutta varsmal-
.scn leipätyön.sä lisäksi Iisakki Mäen­pää
osallistui aktiivisesti ja suurella^
antaumuksella työväenliikkeen toi­mintaan.
Hyvällä .syyllä voidaan sa­noa,
että hän oli Sudburyn piirin
canadansuomalaisten työläisurheilun
isä ja huoltaja. Hän osallistui monen
urheiluseuramme perustamiseen sekä
seurojeni välisenä yhdyssiteenä toimi­van
liittojärjestön aktiiviseen toimin-:
taan . sellaisella: väsymättömyydellä
mitä vain työväenliikkeen oikeudesta
ja sen ehdottomasta tarpeellisuudesta
vakuuttunut henkilö voi.tehdä.
Helppo on olla työväenliikkeen mu­kana
myötätuulen vallitessa. Mutta
myrskyt ja suuret: vastoinkäymiset
antavat vasta lopullisen kokceiv mie-
;hcn l.u j u u d e s t a . Jisakki Mäen­pää
näki pitkäaikaisen toimintansa
aikana tyoväenliikkoen riveissä sen
nousu- ja: lasktikaudet, mutta näistä
ulkonaisista seikoista huolimatta me
näimme hänen toiminnallisuutensa l i ­sääntyvän
vaikeuksien edessä. • Erääs-'
•• sä murroskaudessa hänen Icmiseu-ransa
Alerts fcntincn Kisa) oli ^miltei
kokonaan sen: toiminnan varasv-^a. mi­tä
Mäenpää teki. mutta .se ei lannis­tanut
: häntä ja' niin seura. lopulta
nousi, entistä ehompana. Kun hä­nen
oma puolueensa. Canadan kom­munistinen.:
puolue julistettiin: laitto­maksi
Bennettin nälkävuosina, niin se
vain terästi Iisakki Mäenpää valp­pautta
ja lisäsi hänen toimintatar-moaan.
Kun • Mannerheimin ; '^talvi­sodan"
aikana kaikki mustat voimat
nousivat Iisakki. Mäenpään lehteä
Vapautta: \vastaan. niin han:jatkoi
rauhallisena mutta päättävästi .leh­tensä
jakamista.; tilausten hankintaa
ja vakaumuksellista keskustelua Va-:
pauden-puolesta.-. ..
Iisakki Mäenpää oli miesten mies
kaikissa tehtävissään. Ja hän työs­kenteli
työväenliikkeen hyväksi niin
peräänantamattomalla tavalla avara-mielisen
maailmankatsomuksensa ja
syvästi inhimillisen ;luonteensa joh­dosta.
: Oikeamielisena ihmisenä hän
ei voinut ollatoimettomana siinä t i ­lanteessa,
missä vähempiosaiset olivat
häikäilemättömän riiston r ja sorron
alaisena* missä ahneus ja valloitus­halu
johti kansakuntia sotapolitiik­kaan.
Iisakki Mäenpää,oli iloinen ja
rakasti elämää. Siksi hän vihasi so­taa
ja kaikkea sitä, mikä kieltää nuo­risolta
onnellisen ja terveen elämän.
Iisakki Mäenpään sydämen hyvyyt­tä
kuvaa ehkä sittenkin kaikkein par­haiten
tämä: Oltuaan; monta vuotta
keuhkotautiparantolassa.: ja siis va-rattomanav
Mäenpää kertoi viime ke­sänä,
allekirjoittaneelle silmät hyvyy­destä
loistaen kuinka hänen veljensä
lapset olivat iloisia saadessaan hänen
lähettämänsä lahjapaketin Suomessa.
Iisakki Mäenpää kielsi itseltään pie­net
välipalat sairaalassa, että : voisi
ilahduttaa ja auttaa omaisiaan Suo­messa.
Terveenä" ollessaan hän toimi
yhtä epäitsekkää.sti ;osatoveriensa,
työläisten ja erikoisesti työläisnuorten
hyväksi, joille hän halusi omalta koh­daltaan,
jättää paremman maailman,
minkä hänen sukupolvensa oli saanut.
Tehdessämme kunniaa edesmen­neelle
toverillemme, meidän velvolli­suutemme
on myös täyttää se suuri
aukko, minkä hänen , poistumisensa
työväenliikkeen riveihin jätti.-^W. E..
saatettu vapaaseen käyttöön. Kai-
.kilia oleellisilta osiltaan ovat nämä
esitykset suurkapitalistien etujen mu­kaisia
ja . täysin sopimattomia työ­väen
edustajan suusta lausuttaviksi.
Toinen sosialidemokraattinen pää-puhuja,
suksitehtailija Käkelä,, esitti-avomielisen
näytteen-^Sosdem johto­miesten,
halusta esiintyä sotasyyllis­ten
ja asekatkijoiden puolustajina.
Käkelä moitti kokoomuspuoluetta sii­tä,
että se on heikosti esiintynyt far
sistien puolustajana mainiten, että
tulppaanien lähettäminen - sotasyyl-:
listen omaisille on tosin kaunista,
mutta sillä ei puolusteta "vapautta".
Sotarikollisten ja asekätkijöiden asia
on lähinnä sosdem edustaja Käkelän
sydäntä. Hänellä näyttää 'olevan
hyvä halu-' taistella kansandemokra­tiaa
vastaan "etulinjassa": kokoomukr
sen toimiessa.:.tukilinjana.
;: Eduskuntakäsittely .valtion .talous-menoarviosta
osoitti eduskunnan, ny­kyisen
enemmistön olevan haluttoman
hoitamaan maan talousasioita kan-santaloudellise.
sti :,: terveellä, tavalla.
Vain SKDL:n edustajat kykenivät e-sittamään
uusia ja myönteisiä ehdo-'
tuks'.a kansantalouden ja valtiotalou­den
nykyisen -tilan parantamiseksi:
Edustaja Pessin ohjelmallinen puhe
kansantalouden "demokraattisista pe­rusteista
avaa toteutettuna uudet nä­köalat
maamme talouselämän nou­sulle
ja kan!;an hyvinvoinnille. Mut­ta
sen toteuttamisen esteenä on edu.s-kunnan
taantumuksellinen enenunis-,
tö. Aivan aiheellisesti voidaan tode­ta,
että nykyinen eduskunta on inuo-<
dostunut.,-taantumuksellisen politiikan-voimakkaaksi
liraioitukseksi. joka: on
murskattava; työtätekevien v vaalivoir
'tolia ensi kesän: eduskuntavaaleissa. .
Yhteiskunnan sisäiset luokkaristirii­dat
olivat jo silloin saavuttaneet: niin
turmiollisen asteen, että. ihmiset tu­hansittain
liittyivät yhdistyksiin, jois-
£P. yksilöllinen rikkaus tuomittiin: ja
yhteinen kommunistinen omistasmuo-to
selitettiin jumalan ja luonnon jär­jestyksen
mukaiseksi, -. Kukoistusai-kanaan
lasketaan essealaisten yhdis­tykseen
kuuluneen nom 4.000-^5,000
-jäsentä. -
Alkukristillisten., seurakuntien elä-,
maa on essealaisten .aatteilla: ollut
määräävä vaikutus ja kaikesta päät­täen
myös Jesus: Natsarealainen lu­keutui
mainittuun -yhdistykseen. Jee-suk.
sen opetukset kohdistuivat selvästi
maallista rikkautta - ja sen yksityi.s-omistuksen
turmiollisuutta vastaan.
Kehoitus rikkaalle miehelle: "Myy,
kaikki, mitä sinulla on ja anna vai­vaisille';,
ja huudahdus: "Helpompi on
kamelin kulkea neulansilmän läpi,'
kuin rikkaan päästä . taivaan valta­kuntaan"
csoittavat tämän; mahdolli­simman-
selvästi. . ' .
Näiden Jeesus - Natsarealaisen ope­tusten
pohjalle näyttää'elämä alku­kristillisissä
seurakunnissa kehitty-,
neenkin. Se käy mahdollisimman sel­västi
ilmi Raamatun Apostolin teot
2:sta . luvusta, jossa m.m. sanotaan:
"Mutta kaikki, jotka uskoivat olivat
yhdessä ja ;pitivät kaikki• yhteisenä.
— Ja he myivät heidän hyvyytensä ja
tavaransa, ja jakoivat ne kaikille, sen
Jälkeen kuin kukin tarvitsi." Samaa
asiaa kosketellaan Apost. teot. 4 lu­vussa,
seuraavasti: "Jos- ei myös ollut
yhtään, tarvitsevaa , heissä, sillä niin
monta: jolla, pellot, eli huoneet olivat.:
ne he. myivät ja toivat myytyinhin^
n a n ^ ja panivat apostolein jalkain
eteen ja jokaiselle jaettiin- niin.kujn
kukin tarvitsi."; :Omaisuuden yhtei­syys;
näyttää alkukristillisissä 'seura­kunnissa-
olleen pakollista. .-Havait-;
semme.sen Apost. teot 5 luvusta, jossa
otsikkona on: ''.'^nanias'- emäntineen
valehtelee ja rangaistaan kuolemalla.".
Ankara oli apostoli Pietari .sen mu­kaan:
Seurakunnan jäsenet Ananias
ja hänen vaimonsa. Saphiira myivät
tavaransa, ;mutta kätkivät; osan hin-noastaan
väärä anastus. -Cusurpatio)
ort luonut omistusoikeuden.-
: (Milanon piispa Ambro.sius,;
v:.sta 370)
•'.-'ilköon kukaan nimittäkö mitään
omaksensa: Jumalalta olemme kaikki
j'hteisesti saaneet, ja — "minun" ja
"Sinun" ovat valheen sanoja.": , .
(pHspa.Johannes Ghrysostomes,
kuoli V. 407 i
Syytä on ottaa vakavasti nämä lau­sunnot
ja liittää niihin vielä n. 60fl
eläneen .paavi- Gregorius Suuren sa.
.nat: -• •
"Tietäkää, etta maa. josta: kotoisin
olette, on kaikille ihmisille yhteinen,
ja siis myös sen hedelmän tulee kuu-
.lua kaikille.eroituksetta."^
. Historia osoittaa .selvästi, etta •alku­kristillisissä,
seurakunnissa suuren-moisesti
huolehdittiin köyhistä, josta;
johtui, että köyhälistö liittyi koko kir-kon
ympärille.Että näin.on ollut asia,
sitä todistaa, Konstantinopolista .V.
1875: löydetjty vanha käsikirjoitus ni­meltä
Didakhe (Herran - oppi), jossa
terotetaan n-i.m; "velvollisuutta auttaa
tarvitsevia . rajattomiin asti." Tär-keätaoli.
myös todeta alkukristillisissä
seurakunnissa orjilla olleen aivan sa­mat
. oikeudet kuin vapaillakin.
Edellä esitetty:aineisto osoittaa eh­dottoman
sitovasti alkukristillisten
seurakuntien kommunistisen luonteen.
Silloisen kommunismin ja -nykyai­kamme
kommunistisen liikkeen välil-
Ir. on kuitenkin suuri eroavaisuus si­käli,
et tä a Ikukristillinen; kommunismi
oli täydellistä omaisuuden yhteisyytr
tä. nykyajan kommunismi. sensijaan
rajoittuu vain tuotantovälineiden yh­teiskunnalliseen
omistukseen, mutta
sensijaan tunnustaa yksityisen: omis-,
tusoikeuden - henkilökohtaiseen . irtai-;
mcen omaisuuteen nähden.
V. 313 antoi Rooman: keisari Cons-tantinus
' historiallisen suvaitsuvai-suu-
sjulistuksen. .- ;Hän,: lopetti tais-
.telun kristinuskon-hävittämiseksi ja
"teki kirkosta Rooman valtion hitto-laisen
ja palvelijan." Papisto vapau­tettiin
kunnallisista rasituksista ja
keisari antoi sille rahastostaan mel­koisia
-apurahoja. :• Seuraukset näistä:
nasta. Siitä seurasi.: että molemmat j. toimenpiteistä näkyivät nopeasti. .Jo
lankesivat maahan apostoli Pietarin |-A.relaten kirkolliskokous v. 314.oli kei-cteen
ja antoivat henkensä.: sarin johdettavissa ja Nikaian.kirkol-
Julkeata tosiasioiden vääristelyä .on I liskokouksessa v. 325; Rooman; .paka-yritys
selittää edellämainitut lausun- jnallisen keisarin päätöslauselma oi:
not ja tapahtumat vain. vertauskuval- ' keasta-- kristillisyydestä.,tuli hyvaksy-lisina
tai. vain henkistä köyhyyttä tai
rikkautta tarkoittavina .:; Voimme
näet seurata omistuksen yhteisyyska-sityksen
ulottuvan-kristillisen kirkon
piirissä melkoisen pitkälle.' Sutä to­disteeksi
otamme eräiden huomatta-:
vien kristillisen kirkon johtomiesten
kiUvSuntoja:
"Kaikkien tavarain käytäntö maail­massa
on oleva kaikille yhteinen. On
väärin sanoa: tämä on minun omaa­ni;
tämä kuuluu minulle, tuo .sinulle.
Siltä on ihmisten eripuraisuus,tullut.
(Piispa Glement I.;kuoli; v. 1D2)
tyksi. Huomattava näet on; että kei-
.sari Constantinus .ei:;itse; kääntynyt
kristinuskoon ja - mainita ansaitsee,
että vuosi sen. jälkeen ,kun"häncn chr
dottamansa ; :paatoslau.selma; oikeasta
kristinopista oli; Nikaian • kirkollisko­kouksessa
hyväksytty hän surmautti
poikansa: Crispubsen .. ja .puolisonsa
Faustan.
Kristinopin hyväksyminen roonia:
laiseen orjayhteiskunnan valtioims-konnoksi
teki' yhdellä iskulla lopun
a l k u kristillisyyden kommunistisista
(Jatkoa 4:nellä sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Taistelu korkeita hintoja vastaan
Kun, päämuiisterlMacKenzie King.iterinsä kehoi-ttivat nuoria canadalai-
Raivaajan ennustuskyky entisellään?
' Entinen työväenlehti ••Raivaaja" julkaisi tammikuun 23 pnii
f toimituskirjoituksen missä uudelleen riemuitaan Ranskan työväen-r,=;
teliikkeen riveissä tapahtuneesta hajaannukses
%'kommunistien mahdollisuudet Ranskan taloudellisen elämän häiritse-
,misessä ovat paljon pienemmät". Samassa yhteydessä ennustetaan,
betlä ^'seuraavissa vaaleissa' kommunistien vaikutus Ranskan polilii-i
a s s a .sama.5sa suhteessa supistuu".
..Toisinsanoen '-'Raivaaja" iloitsee siitä, että Ranskan työväenlii-fke-
tule^ taistelukyvyttömäksi niin-taloudellisten kuin poliittistenkin.
ifkys5'm3'sten suhteen Raivaajan ihannetila olisi .se, missä Ranskan
iömmum'stisen puolueen vaalikannatus vähenisi;yhtä; pieneksi^^^^n^
B V I on mr. Bluniin sosialistipuohie. Se antaisi porvaristolle ehdotto-
\Oian ylivallan hallituksessa, kuten työmaillakin.
i.^.tr. M u l t a jollakin käsittämättömällä tavalla asiat eivät ota edi%äk-secn
Raivaajan piirlJ5l.uste^.^nnlkais,esl^.;.,:--•--Vahän•.t(>ista--;Yiikkoa•^si.t.teniv
eli .-^en jälkeen kuin Ranskan työväenlikkeessä oli tapahtunut k.o. ha­jaannus,
kominunistinen: puolue - sai. ^ialakoi f in kunnallisvaaleissa,:
luulen vaalivoiton. Se ei vain pitänyt entisiä asemiaan vaan lisäsi
kahnaitajainäärhänsä., Sen sijaan, että kommunistinen puolue oli--i
supisUima.ssa kuten Raivaaja ja muut taanlumusvoimat ennuviavat
.se sai Malakoflin vaaleissa 4S.4 prosenttia valitsijain kannatuksesta
verrattuna ;45.S prosentin kannatuksen viime lokakuun vaaleissa.
Ja kommunistit saivat tämän suuren, vaalivoiton Amerikan dollari-im-perialishiin
vaaliliittoa- vastaan, niihin; kuului kaikki. oikei5U)laiset;
iaina Leon Bluniin sosialisteista de. Gaiillen kansanliikkeeseen asii;v
Tämä luonnollisesti on huono uutinen Raivaajalle. Mutta
näyttää siltä, että jos^työväenpuolue on. uskollinen periaatteellee'!?;!
työväenluokalle ja oman maansa parhaille eduille, niin se saa kansan^
joukkojen kannatuk.sen ilman \Vall Streötin dollareitakin!
puhui Ottavassa liberaalipuolueen
järjestämässä tilaisuudessa; niin se
herätti sensatiomaista; huomiota. Tu-'
leeko vihdoin.kin uusi johtaja liberaa­lipuolueelle?
Kun seuraavana päivänä
haastateltiin; hänen omia ministerei­tään,
niin useammat heistä sanoivat,
etta he eivät ole varmoja mitä pää­ministeri
Oikein tarkoitti. Jos kerran
liberaalihallituksen Jäsenet eivät tie­dä
mita heidän "päänsä"-sanoo, min
kuinka sen tietäisi varsinainen kanr;
sa.
; Olisikohan asia niin. että pääminis-;
terin arvoisat virkaveljet .olisivat, käy­tännössä
tulleet, sellaiseen käsitykseen,;
eitä pääministerin puheesta ei pääse
kuusälle mitä hän: tulee;'tekemään.
Taitoisinsanosn hänen suunsa puhuu
toista kuin mitä:hänen kätensä tekee.
^ Jos puhuminen, on ajatuksen sa-:
laämista varten, niin;-äiinä. cm päär
ministeri mestari. Ainakin käytäntö
on sen osoittanut.
Sodan alu.ss.i hän ja hänen minis-sia
liittymään armeijaan ja lähettivät
heitä, meren taakse- taistelemaan.
V e t.er a a n e i 11 e kyllä luvattiin
riittävästi asuntoja kun he' palaavat;
meren takaa.:. Pääministeri- erikoisesti
korosti; - että sodan päätyttyä jokai­sen,
canadalaisen elintason on nous­tava-,
entista., korkeammalle - tasolle.
Eikä tallaist-a lupausta annettu -hal­lituksen
taholta' yhta-::kertaa.:; vaan
sitä jatkuvasti, toistettun sikäli, kuin
hallitus- katsoi sen; edistävän:, polut-.,
tisia tarkoitiisperiaan.
;- Nyt .sodan päätyttyä on. meillä; ti-:
laisuus tarkata .mmka .verran lupa­uksia
on toteutettu. Todellisuus osoit­taa;
etta kaikki lupaukset ovat täyttä­mättä.
Veteraaneilla ei ole riittävästi
asuntoja ja canadalaisten elintaso on
jatkuvasti laskenut. Sensijaan suur­ten
monopoliyhtymien voitot ovat jat­kuvasti
kas\'aneet.
Pääministerikin puhuu nyt koko­naan
toisella; nuotilla kuin sodan; ai­kana.
Äskettäin pitämässäan:.puhees-
Saan hän sanoi ::r"Sen mmka lapi me
j nykyään elämme,; on todellisuudessa
sodan:toista.vaihetta; aseet ovat.eri­laiset.;
mutta, taistelu- jatkuu. Kaikki
käytännössä tulee osoittamaan.^ ettei
yksikään maa voi toivoa; jatkuvaa ta­loudellista
tervehtymistä-;; sairaassa
maailmassa ..:;'•: Edelleen hän. sanoi,
ettei hänen hallimksensa voi tehdä
mitään sille jos hinnat ovat korkealla
ja voittöilu . jatkuu; "niinkauan- kuin
ihmisluonne.onsellainen kuin-se on':';
• Näin aikoo nykyinen liberaalihalli-;
tus sivuuttaa Canadan kansalle elin­tärkeät
kysymykset.- .Kaikki; merkit
viittaavat siihen,: että. on - kehittymäs-päammisteri
elikä: niin luulee. Kun
leipä loppuu pöydältä., niin ihmisiä
ei. peloitella variksenpelättimillä. -
Yleinen liikehtiminen korkeita.hin­toja
vastaan: :on alkanut. Molemmat
suuret- uniokeskukset-, vaativat ..hinta-kontrollin
palauttamista; . Ontarion
työväenliitto. joka' edustaa noin 200,-
.000 järjestynyttä. työläistä, on .hy.vaic.-.:
synyt päätöslauseen, jossa sanotaan
mml seuraavaa:
- "Jatkuva.- rajaton inflatiospiraali
saattaa Canadan;taloudelIiseen:krii^..
siin/ On selvää;ettei hallitus edes yri-laatia;
.lakia :-tämän, onnet-tom.sn
liksi hHlerili
itavenibNa
Se» yoik. — Vastate5$J
.^uin valtJodepartaMntis
fciifce-': .natsien asiakirjat:
rsesuseen ukälainen I
r idrjoitti:.
Vjjtiodepartmentti tarvj
^.-jie-ta erotakseen Roos»
•:.Po'.sd3niin ratihan:<
euvö='.oliiion kanssa.
T.ni.-nan hallitus t^.rvitsj:
pi:uso'.si!skojen' sensation
;p; pahasTJ lävistetyn ,
iunrJteknan, jorsa olevai
iritelmät murskattiin B
ichin j a John Poster Du
J^lia sotakiihotuksella. ,
Tosiasia on. että Truma
;iihr.i'elman sotakohde 01
"J: Jatkuvasti kasvavaa h
uutta tässä maassa. Henr;
2ii.han ohjelmaan perusti
uolue on saanut. sellaiseni
en mikä peloittaa sodanli
srvitsevat jotakin rauhan
Ditellakseen-.,
Vufien 1939-41: natsien
umin julkaiseminen Nei
aksan välisistä suhteista
pnimanin hallituksen hoi
vy sen.uudelle sotaan pyr
Elmalle.--
j05 Trumanln hallituks
Bitään- liiuuta kuin, koins;
Ien yksityisarkistojen
r.i!lä oikeutetaan rauhan
K)h kielto Neuvostoliiton k
Hoin se on paljastanut i
istä enemmän kansakunl
looseveltin. rauhansopimu!
toi jä uuden maallman-s-o
ksi.
Ajatelkaamme näiden:
nsatiomaisten; asiakirjo]
ia. Ne todistavat, vieläpä;
neltä osalta mikäli ne o.v£
iiäkirjoja eikä yksityisiä
oja, aivan toista mitä kir]
ot sanovat niiden todista^
stavat Stalinin käskenee
lennä helvettiin vieläpä ;
een kun Hitler yritti la
ostoliiton lupaamalla
lyönnytyksiä.;-.
Tämä tapahtui sen jälkec
vallat antoivat Tshekkosl
oko Euroopan Hitlerille li
ä, että hän hyökkäsi - N
son.
Miehet jotka yrittävät
udelle "Kominternvastaise
etsonnalleen tekosyyn [\j
liitä samoja miehiä jot
lasti kannattivat Saksan
'n japanilaista liittolaista
istivastaisena etulinnakk;
nä miehet ovat:; Herlje
ohnFoster Dulles. jasenai
enberg.
.Vyt nämä- miehet, "rrum
uksen kautta, vetoavat. An
stöön seuraavasti: "Katsoi
litler voinut olla rauhasi
oliiton kanssa. Miten n
!la?" Tässä logiikassa; he
itlerin katsantokannan .o
Jos Hitler ei tullut toime
anssa, se johtui siitä, e
oskaan horjunut hellittär
iiiamielisyydestään Saksa
ohtaan. Tämä oli totta vi
a Neuvostoliiton hyökkäät
opimuksen aikanakin, mih
in oikea, ja viisas vastau
Iin petokselle, minkä.:Bi
hanska allekirj oittivat. .1
oryt meidän valiiodepart]
ne tukivat -Mynchenin so
amoin miltei kaikki ne J
let, jotka ovat uudelleen 1
attaneet^natsien propags
talin on ."vihollinen". . ;
.Ne tosiasiat mitkä todis
ostoliiton kieltäytyneen
litlerin kanssa, todistava'
mksi: oli- eittämätöntä,: et
lojiittojä',- Yhdysvallat :-i
uurensotaliiton yhteistä':
lastaan.
Ne tosiasiat todistavatv
f^-ek voi Jaltassa muodo
iin pitkäaikaiselle rauha"
äelle Amerikan ja Neuvos
lirien ystävyyden perustee
Nämä...tosiseikat .tödist
^lukaa nsatempaava h
sa sellainen myrsky ettei-King ja: h ä r I.summan: estymiseksi . . •
nen h-a Hiluksensa voi^ siitä näin.hel-posti
päästä.
Kun CCF.n johtaja M..J;Cold\vell
äskettäin sanoi, etta :nou5evat, hinnat
ovat huomattavasti siviiuttaneet. pal^
kat.niin .fmanssiminiseri Abbott--sa­noi
:; ettei: sima ole perää; Kuitenkin
hänen oman hallituksensa tilastotoi-.
mlsto tiedoittaä; etta ,.v.: 1947. helmir
kumi. !• päivästä vmarrask.: 1 päivään
palkat kohosivat 7.5 prosenttia ja sa­maan
aikaan; hinnat nousivat : 13:3:
prosenttia. .Tämän jälkeen,:hinnat, o-vat:
jälleen.huimasti :kDhonneet::palkr.
kojen :pysyessa eimallaan.
. K u n ihmisten, elintaso :pairmu jat-:
kuvasti alas ja eläminen käy - päivä
päivältä tukalammaksi, niin.ihunajal­la-
sivellyillä sanoilla ei voida ihmisiä
tJTdjtlaa.irEi myöskään ;"kommuniSr
milla" peloittelemmen' tef>.=n, vaikka
House\vive5 Consumers League To­rontossa
on alkanut;yleisen nimien
keräyksen hallitukselle :::läheteTtavan
prötestiväatimuksen alle: Sitä'~ o>3i
seuranneet'va.staavat-;järjestöt kautta
-Canadan.'Tarkoituksena:on hankkia
vähintään . miljoona- allekirjoitusta.
Torontossa on luvattu hankkia 200.-
000, Montrealissa 250.000 ja Windso-rissa
40,000 allekirjoitusta.
Suuria joukkokouksia pidetään en
^puolilla maata. -Taistelu korkeita hin­toja
vastaan näyttää saavan sellaiiea
kansanliikeen laajuuden. jollaisia
tuskiiy koskaan on nähty maamme
historiassa.
; Kaikkien velvollisuus on yhtj-ä..tä­hän
taiiieluun: Tehkäämme jokainen
kohdaltamme parhaamme tämäU; oi­keutetun
taistelun onnelliseen lop­p
u u n saattami-seksi. — Uoti.
mm «m
M
H
SI
on kuoloisan ame
STONEN kuvaus JA<
kailorikas ja täynnä
.-Seikkailuromaaninsa.:
kiinnoUa kuvausta Ji^
!>>sta. jolloin :hän heiti
kutsumus hänelle väli
|astaan uloudelisten '
nänen vihdoin onnisi
Päröivä "noidankehä'
"KipUng". — Trfdjä
.I^bdonln tuotannosta
kunnallisista kysjrmyl
aäkemystä.
"MERIMIES HEV<
: romaani; - Tilatkaa j(
taone asiamiehen kai
340 sivua
Vapaus Pui
B O X 69