Vapaus, October 1, 1926

              nm/ '' •
'im mmm
» V O 2 Perjantaina, lokak. 1 prnä—Friday, Oct, 1
VAPAUS
Caliädati-snomalaiscn tydväeston ainoa äänenkannattaja,
ilnicityy Sndbnryssa^ Ont^ maanantaina, keskiviilckoDa
Ja ^^^jantaina.
T o i m i t t a j a t :
^'S. G.^JEIL. ARVO VAARA.
iiiii
S I
JilÄ
; , V A P A U S (Liberty) , ^ ^
' only organ o f F i n n i s h Worker8 i n Canada. P a h -
lished i n Sudbnry, Ont., every Monday, Wednesday
and Priday. :
•Re^tetered.at the Post Office Department, Ottawa,
as-second claBs matter.
T I L A U S H I N N A T -
^Canadaan yksi vk. ^4.00, p u o l i vk. $2.25, kolme k k .
81.160 ja^yksi kk. 76c. ^ ,
^Yhdysvaltoihin j a Saomeen, yksi vk. $5.50, pnoli v k .
/ f 3-00 j a kolme kk. $1.75. . . „ ^
Tilauksia, j o i t a e i seuraa raha; e i tulla lähettämään,
j paitsi asiamiesten jo»lla op takankset^
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
; Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatnuma.
?'JNimenmnutosiImotukset 50c kerta, $1.00 8 kertaa.
, . Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
, Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Jl Knolemanifanotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
fciitoslanse^lta tai tiiuistovärsyltä.
Halntaaotiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa..
^ Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
iiii
; Maanantain lehteen aio
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
General advertising r a t e s T S c per c o l . inch. M i -
: til^nuni: charge f o r single insertion 76c.? The Vapaus
,Is>the best advertising medium among the F i n n i sh
F^räle^in Canada, : [
\'i Vapauden konttori j a toimitusi Liberty B l d g Loxne
St:. Puhelin 1038. Postiosote; B o x 69, Sudbury, Ont.
^>'jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
.kirjeeseenne, kirjottakaa andelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
h' 3. V.,KANNASTO, Liikkeenhoitaja» .
mm.
Kapitalistinen ^apaa sanoma-malehdistö''
harhaluulo «vapaasta ' sanomalehdistöstä», samaten i
m
' Dä^vapandesta» ja muusta perustuslaillisuuden hum-ptfUkiSfo,
on yksi kapitalismin suurimmista harhäluu-loilta.
Kun lukee viime vuosisadan historiaa, niin on
> huvittavaa tehdä se huomio, että oli patavanhoillisia
oitfisfajia ja heidän intellektualbia orjiaan, jotka oli­vat
'^huolestuneisuudella katseluinaan» mahdollisia
hfävittävjlä vaikutuksia, mitkä kansanvalistuksella ja «va-
' paalia J a ka^Ieistaanpäästetyllä» sanomalehdistöllä oli­si
jo^kkojen ajatuksiin. He kuvasivat «punaisen anar-tkian
» ^ ja «yhteiskunnallisen sekasorron» olevan seu­railkaa.
Radikaalit sekä vanhoilliset kiinnittivät par­haimmat't9iveen9a
, «vapaaseen sanomalehdistöön» sei-
' ^ laisena pyhimys Yrjönä, joka tulisi tappamaan kaikki
panettelut, paljastamaan kaikki valheet ja vastusta*
inaan^-:^ikkea; sortoav
• Mfcajtiyt: tiedämme asian ^.olevan tobin. Vapaan
^sanomalehäiaton nostattamat toiveet o li
vallankumouksen vapausaatteista. Kansaa,' joka niin
' «djaästxlcukisti feudalisinin ja hävitti itsevaltaisen mo-
- norkian ,«vSpaud^n,7v<!ljeyden j a tasa-arvoisuuden» n i -
: messäfX'^^ tänään' Poincaren tasavallassa,- Joka
järjestää viralli^n vastaanottotilaisuuden'^ Primo de
Riveralle Bastiljtn linnan antautumisen vuosipäivänä.
; pian ymmärtämään mitä merkit­si
hallinta' «yleisen mielipiteen» voimien y l i . Mitäpä
p ^ a a sen tarvitsi odottaa yleiseltä äänioikeudelta ja
^; ^kansanvallalta."niin kauan, kun se hallitsi opetusjärjto-lelmää
ja omisti «vapaan sanomalehdistön»? Nähtä*
N västi eivät vapaan sanomalehdistön ja vapaan opetuk­sen
ensimäiset edustajat ja kannattajat ymmärtäneet,
etta mitä suufimmasta merkityksestä o l i yhteiskunnan
IuokI$:arakenne. , Me olemme eläneet nähdäksemme sen
julkaiseminen kysyy satoja-
^ tuhansia dollareita ja jona joku suuri yhtymä tahi
miljooneri, kuten hearstit Amerikassa ja rothermeret
: j a : beaverhrookit Suurbritanniassa, omistaa suuren jou'
V määrää niiden sisällöstä. Raport'
terit valitaan keräämään uutisia ja muokkaamaan ne
^ikkakunnan uutisten toimittajan :^ mielen mukaisiksi.
Tämän toimittajan taaä puolestaan täytyy «toimittaa»
osastonsa päätoimittajan määräysten mukaisesti. Pää-
- toimittajan palkkaa lehden omistaja. Pienimmästäkin
kapitalistiselta; kannalta poikkeamiaesta tulee rangais­tus
' erottamisen ' muodossa. Suuren sanomalehden toi­mitus
on intellektualinen porttola. Niiden palkkaa^
mat miehet j a naiset ovat. «tekemässä. elämäänsä», ja
vastaavat tähän syytökseen fcyynillisyyden pilkallisella'
hymyllä.; Tosiasiaksi jää, että ; «vapaa sanomalehdis-
: ; t ö » kapitalismin alaisena on mitä suurin petos. '
Kapitalistisen sanomalehdislpn tulo on merkinnyt
tukkukauppamaisen valehtelun leviämistä tätä aikaa
eppen tuntemattomassa mittakaavassa. Se on ollut
suurin turmeluksen levittäjä yhteiskunnassa^ Se on
antautuAut puolustamaan ihmisten riistoon perustuvaa
järjestelmää j a nostattamaan kansainvälistä vihaa, ylis-
.tämään sotaa ja irstailemaanmieltenkiihottamisella. Se
on.ollut yksi parhaista välikeinoista «yleisen mielipi­teen
», mobilisoimisessa rikkomaan lakkoja kapitalisti-luokan
hyväksi.
Kansainvälinen sanomalehdistön päivä järjestettiin
: r tarkötuksella saada työläiset käsittämään oman lehdis-
.. tonsä' tarpeen. Niin pienet kuin ^ työväenluokan käy-
/ ; (ettävissa olevat varat ovatkin kapitalistiluokan varoi­hin
• j a keinoihin verraten, on aivan välttämätöntä, että
o luokkatietoiset työläiset oman lupkkalehdistqnsä avulla
vastustavat kapitalistilehdistön kautta ' levitettyä myrk»
kyä j a sen vaikutusta. Elnnemmin tai myöhemmin sei-viää
kaikkein takapajuisimmallekin työläiselle se tosi-vasia,
että porvarislehti, jota ^hän lukee, on häntä vas­tassa,
kun hän menee lakkoon, että se on työnantajain
ja iwpitalistisen Valli Aivan samaten kuin
työväenluokka' antaa uhkahaasteen valhekansanvallalle
järjestymällä poliittisesti työväenpuolueeseen tai kom-'
munistiseen puolueeseen, aivan samaten alkavat-työläi­set
käsittämään, että ei ole yleensä olemassa mitään «va­paata
sanomalehdistöä»: Kapitalistisessa yhteiskunnas,
sa on vain luokkalehdiätöä ja näin ollen täytyy työ­läisillä
olla oma luokkalehdistönsä. . : /
Että s ^ työläiset että kapitalistit täydelleen käsit­tävät
kuinka täriceästa merkityksestä «vapaa. sanoma­lehdistö
» on, sitä osotti englantilaisen Daily Mail-^
lehden työläisten toimenpide, kun he kieltäytyivät an­tamasta
ulos lehteä, johon aiotussa kirjotuksessa hyö­kättiin
heidän työläistovereitaan, kaivostyöläisiä, vas­taan
näiden taistelun aattona. Välttyäkseen antamasta
työläisten tuntea oman voimansa, lopetti Baldyanin
hallitus neuvottelut. Samaten tapahtui Winnipegin
lakon aikana. Milloin hyvään työläiset haluavat tehdä'
jotakin omaksi edukseen, parantaakseen «linsuhteitaan,
vastustaa hyökkäyksiä palkkojensa polkemiseksi tai
taistella työläisten yhteidcunnan puolesta, löytävät he
kapitalistisen sanomalehdistön vastassaan. :
Me näin ollen vetoamme lukijoihimme, jotta he
tänä kansainvälisenä sanomalehdistön päivänä lisätyllä
tarmolla työskentelisivät yhä laajemman levikin saa­miseksi
yhdelle parhaista aseista työväen herättämisessä
luokkatietoisuuteen — työväen sanomalehdistölle.
Maurice Spector.
Valtakunnankonferenssi
Nyt; kun vaalit ovat ohi, ovat konservatiiviset ja
«Toronto Globe»-lehden väriä olevat fascistiset liberaa­liset
lehdet alkaneet propagandansa Kingin valtakun-nankonferenssiin
lähettämisen puolesta. Me olemme jo
lausuneet julki käsityksemme, että valtakunnankonfe­renssi
on tarkotettu hajoavan kapitalistisen valtakun­nan
siteiden lujittamiseksi;: Baldwinin lakonrikkoja-hallitus
tulee tekemään kaikkensa saadakseen alusmaat
antamaan sanansa siitä, että tulevat tekemään yhä suu­rempia
uhrauksia valtakunnan sotilas- j a sotalaivasto-menoihin
j a rientämään Englannin avuksi .tulevassa
sodassa.
Mikäli Canadan kansan suuren enemmistön mieli­pide
on kyseessä, niin King ei varmaankaan ole oikeu­tettu
tekemään mitään tuonlaisia lupauksia^ Konser­vatiivinen
lehdistö hyvin tietää, että viime vaalitaistelu
käytiin vielä Quebecissa' viime, sodanaikaisista kysy­myksistä—
pakollisesta- sotapalveluksesta y.m. Kon-servatiivitr
kärsivät melkein yhtä • täydellisen tappion
lännellä. Yksinpä muutamissa Ontarionkin valitsija-^
piireissä on perin vähä innostusta Englannin sotiin.
Jos valtalainen hajoamiä^n jatkuu nykyisellä vauhdil­la,
Irlannin, Etelä-Afrikan, Intian j a Egypttp pyrkies­sä
eroon valtakunnasta, * niin ^pian tulevat ainoina . im­perialisteina
olemaan j^oukko /Ramsay MacDonaldin ja
Arthur Hendersonin laisia sokeita tai pelkurimaisia
«työväenmiehiä» ja heidän laisensa^Canadassa, jotka
kaakattfkvatniistä «sentimentaalisista siteistä,:mitkä s i ­tovat
täman^iaän Britanniaan», ikäänkuin he voisivat
jättää kokonaan huomioonottamatta Canadassa olevat
kaksi ja puoli miljoonaa ranskalais-canadalaista j a sa­dattuhannet
'muut canadalaiset; jotka eivät ole «anglo-,
saksilaisia».
.V .Työväenliikkeen vasemman siiven velvollisuus on
katsoa, ettei «perustuslakikysymys» tule haudattua
ihaahan seuraaviin vaaleihin tahi. johonkin muuhun
samanlaiseen tilaisuuteen saakka. Vasemman siiven
tulisi työskennellä tehdäkseen tunnetuksi täydellistä
ohjelmaa Canadan itsenäisyydestä ja uudesta perustus­laista
Canadalle. Vaalit ovat ohi j a Mackenzic^King
ei tule enää puhumaan mitään perustuslakikysymyk-sestä.
Mutta Brittiläisen Pohj ois-Amerikan laki, j oka
kahlehtii yhteiskunnallisen lainsäädännön ja poliittisen
vapauden, meillä vielä on.
Luopio puhuu alhaisempien palk^
kojen puolesta
Meidän epämiellyttävä velvollisuut«nme on ollut
kuunnella useita tyÖväenpettäjiä. Me olemme kuulleet
Ethel Snowdeniai Olemme kuulleet .Arthur Hender­sonia
j a muita^ lausuu «The iWorker»,- mutta väärentä­mättömänä
pettäjänä entinen kommunisti j a nykyinen
li^opio, Walter Newbold^ voittaa' kaikki edellämainitse-mamme.
Tämä mies, joka^rosi kommunistipuolueesta,
kun hän hävisi siinä. vaalipiirissä, jota oli edustanut
Englannin parlamentissa, ja.«^ka on siitä saakka ollut
MacDonaldin kengänrausteena .(hän kerran kutsui Mac-
Donaldia «Morganin kengänmiisteeksi»), puhui Työn
itempelillä Torontossa j a avoimesti j utisti; ^tä Englannin
kaivosmiesten, olisi tullut hyväksyä palkkojen alenta­minen
ja työpäivän pitentäminen, kuten kaivosten
omistajat vaativat.
Me voimme ,hyvin ymmärtää, lisää lainaamamme
lehti, miksi hän on valinnut tämän hetken tullakseen
Canadaan. «Vanha maa» on varmaan alkanut polttaa
hänen jalkojaan. Me voimAie hyvin ymmärtää, miksi
hän-vain hädintuskin pelastui joukkokokouksessa o l ­leiden
kaivostyöläisten käsistä Fyfessa, jossa hän saar­nasi
tätä antautumisen ja petturuuden evankeliumia.
; , > ^ s
: Fnutavara^öläisten:
: teollisuusliit asioita \
TILITYS LAKKOAVUSTUKSESTA
SYYSKUUN 18 P. SYYSKUUN
28 PÄIVÄÄN
M i l l a r : K p . osasto $15.00
Emil Virtanen: Yksityinen,
lahjotus ^— 6.00
25.75.
25.00
50.00
Sudbury: K p . kaupunkik.
Sudbury: . K p . . piirivirasto
So. Pdrcupine: K p . os.
Port A r t h u r : L . W . L U . of C.
; tanssit .1.;.................. — €0.70
Nipigon: Kp. - os. - 39.05
Timmins: K p . os 100,00
K e o o g a m i : ' ' L . W . L U . of C. 23.50
PottsvilM: Kp. os. j a L.W..
L U . of C 27.50
Summa $362.60
Kuten ylläolevasta näkyy, ovat
toverit hyvin ymmärtäneet asian
tärkeyden j a lähteneet kiireen kau­palla
avustamaan Port , A r t h u r in
alueen taisteleyia metsämiehiä.
K a i k i l l e avustustoimiin osaaotta­ville
tovereille haluamme metsä­miesten
; puolesta; sanoa, että kaikki
karttuvat yarat- tullaan käyttämään
— Jokaisen kommunbtin tulisi olla järjestäjän, tiu­kasti
puhuen. Hänen ei ainoastaan itse tulisi ylläpitää
agitatsionia ja propagandaa, mutta ennen kaikkea hä­nen
tulisi oppia järjestämään toisten ulkopuolella ole­vien
työläisten työtä. Vuosi sitten,' valmistelujen a i ­kana
Kominternin toimeenpanevan komitean laajennet­tua
istuntoa vartcn,kun joku tojveri halusi kehottaa puolue
tovereitamme kapitalistisissa maissa tulemaan «ammat­tivallankumouksellisiksi
», hylättiin tämä ajatus. Mutta
toveri Sinovjev on ilmaissut tämän ajatuksen, parem­min:
Jokaisen kommunistin tulisi olla järjestäjän.
Minun mielestäni tämä on oikea sana. Joukkotoimin-nan
vallankumoukselliseh järjestäjän. ' <
f O. W. Kuusinen.^
bsian hyväksi parhaimman harkin­nan
ja säasteliäisyyden mukaan.
Lakkoavustuksen järjestelyssä olem­me
saavuttaneet erinomaiset edut,
sillä Port A r t h u r i n j a P o r t W i l l i a -
min osuusmokalat j a tietojemme
mukaan myöskin Nipigon ruokata-
,lot , ovat' tehneet unioiden kanssa
seuraavaxilaatuiset sopimukset: Ruo­ka-
aterian hinta on laskettu lakko­laisille
kahteenkymmeneen s e n t t i i n;
ja tästäkään summasta ei unioiden
tarvitse maksaa käteistä muuta k u in
puolet. ; Se tahtoo sanoa kymme­nen
senttiä ateriasta; lopun-: jää­dessä
velaksi siksi kuin : uniomme
lakon jälkeen kykenevät sen suo­rittamaan.
N i i l l e lakkolaisiUe, jotka todis-tettavasti
ovat aivan rahattomia,
.annetaan ruoka-ateriat ilmaiseksi.
Ne taas, jotka varojensa puolesta
rpystyyät ^ maksamaan ^ kymmenen
senttiä ateriiasta, maksavat tämän
summan. Täten unioUe./ei käteis­rahassa
tule : heidän ruokansa mak­samaan
mitään, vaan . ainoastaan
sen summan, 'joka jää maksetta­vaksi
sen jälkeen kuin lakko on lop­punut.
Näin- 'järjestettynä kyke-nemine
me täällä huolehtimaan huo­mattavan
'• suuresta lakkolaisjoukos-ta
erittäin pienillä .varoilla.: y Joten,
vaikka lakkolaisten lukumäärä on­kin
siinä parin tuhannen "seuduilla,
kohtuullisella avustuksella toverei­den
taholta olemme kyvykkäitä p i ­tämään
lakkorintamamme lujana - ai­nakin
lumen tuloon ^ a k k a , j a s ii
hen .mennessä o n ' yhtiöiden taivut­tava
jos mielivät seuraavana ; vuote­na
käyttää paperimylly jään. Taas
^mikäli rikkurijoukon . hankkiminen
ja Asaaminenv on kysymyksessä, niin
siitä .ei ole pelkoa, , sillä paperipuun
katkaisu, on ammattia, mihin eivät
pysty' ne ainekset, j o i t a tavallisesti
käytetään lakonrikkojina. Ainoa
vihollisemme on nälkä, joka varat­tomuutemme
tähden kylläkin irvis­telee
nurkissa, elleivät toverit' kaut­ta
koko Ontarion ryhdy tarmokkai­siin
j a kiireellisiin toimenpiteisiin
varojen hankinnassa. .
Nykyinen metsämieslakko on suu
rin ja ' parhaiten järjestetty metsä-työläisten
lakko mitä vielä koskaan
on Ontariossa tafsteltu j a siksi j o ­kaisen
työläistoverin on ehätettävä
antamana apunsa > mitä pikemmin
sitä parempi.
Kertyneet varat on lähetettävä
allaolevalla osotteella.
Lumfaer Workers Industrial Union
of Canadan j a lakossa o l e v i e n m e t -
sätyöl-äisten puolesta . '
A L F . H A V T A M Ä KI
223 Secord St.,
Port Arthur, Ont.
Pöytäkirja ^
Canadan : suomalaisten työ
Iäisten urheiluliiton liittotoi-m
i k u n n a n ' kokouksesta' 26
p. syyskuuta 1926 klo 9 ap.
Sudburyssa, Ont.
Saapuvilla Seppälä/ Ruohonen' ja
Sula. Poissa 'Jehun . j ä Kipinän
edustajaa '
1. Luettiin e d e l l i s e n , ' ! päivä hei­näkuuta
pidetyn kokouksen pöytä­k
i r j a . Hyväksyttiin..
2. Murtomaajuoksu-joukkuenies-
5. Hyväksyttiin 1.50 dollarin
matkalasku:'''-''''-'
6. Hyväksyttiin viime kesän k u ­luessa
saavutetut seuraavaj; uudet
ennätykset:
. • NaUten enaatylMiai
kuulantyöntö: (8 naulan kuula)
A . Ranta, Ho, 8.77 m. 4. 7. 26 T i m -
minsissä. . Pituushyppy: Elna Jor
e n s u u , , Creighton Yritys, 4.20 ml
15. 8. 26 Creightossa. 4x100 m.
viestinjuoksu: 61 sek.. K i s a , 1. 7. 26
Sudburyssa. 60 mv j u o k s u : E . T y n -
jälä, no, 9.9 sek. 29. 8. 26 Tim-minsissä.
.. '
A l l e 18 V . poikain ennätyksiä:
Kuulantyöntö: (12 naulan kuu­la)
Lauri Kolari, Jehu, 11.42 m
12^ 6. 26 Beaver Lakella. 1,500 m',
j u o k s u : V. Salminen, Jehu, 5 m.
6 sek. 12. 6. 26 Beaver Lakella.
Keihäänheitto: Lauri 'KÖlw^,' Jehu,
40.02 m. 8. 8. 26. Beaver Lakella.
43C2QO m. viestinjuoksu: Jehu, 1
m. ^ 7 sek. 8. 8. 26. Beaver l a k e l l a.
200 m. ;\juoksu: ,V.: Valenius, Ho,
26 sek. 29. 8. 26. Timminsissä,
Miesten ennätyksiä: '
5x1,000 m. joukkuejuoksu: Jehu,
15 m. 20.6 sek. 13. 6. t26-.t;.Beaver
Lakella. 3x1,000 m. viestinjuoksu:
Jehu, 9 m. 1;L sek. 17. 7. 26. Soos-sa.
100 m. j u o k s u : H . S u l a , Kisa,
11.9 sek. 17. 7 . 2 6 . Soossa. 5 km.
juoksu:v P . Jansson,;Ki»a, 17 .min.
4 sek. 17. 7. 26. Soossa. 10 kmy
juoksu: M . Kyrölä, Jehu, 36 m'.
20 sek. 15. 8. 26 Creightossa. 200
m. juoksu: P. Häkkinen, Creighton
Y r i t y s i 25 sek. 8. 8. 26. Beaver L a -
^kella. 4x100 m. viestinjuoksu:
Coteau H i l l i n Y r i t y s , 67 sek. 7.8.26.
Coteau Hiilissä. Keihäänheitto:
H. Soini, South Porcupinen Vies­t
i , 48.14 m. 29. ' 8, 26. Tim­minsissä.
300 m. ; j u o k s u ; Pauli
Jansson, Kisa, 40.8 sek. 29. 8. 26
Timminsissä. 1,000 . m . juoksu:
Pauli Jansson, Kisa, 2 \tdn. 49 sek.
29. 8. 26. Timminsissä. 800 m.
juoksu-: Pauli Jansson,/Kisa, 2 min.
16.3 sek. 5. 9.-26. Sudburyssa. l l O
mr^aitajuoksu: (matalat aidat) P ,
Häkkinen^ Creighton Yritys, 19.6
sek. 6: 9: 26. Sudburyssa. Korkeus­hyppy:
P . Häkkinen, Creighton Y r i ­tys,
1,62 m.: 5. 9. 26 Sudburyssa.
Kuulantyöntö:'* E . Ristonen, Kisa,
11.36 m. 5. 9. 26. Sudburyssa.
Sihteeri velvotettiin lähettämään
kaikille ennätyksen saajille kunnia­kirjat.
Mestaruuskilpailujeh yhtey­dessä
saavutetuista ennätyksistä on
kunniakirjat jo annettu.
7. Kokous .lopetettiin kello' 11.30
ap.
Pöytäkirjan vakuudeksi
) Hannes Sula.
t&ruuskilpailujen : kiertopalkinto o l i
valmistunut j a annettiin Seppälän! 3 A . Salminen 5 min. 23 sek.
TIMMINSIN. ONT., I L O N JÄSEN­T
E N VÄLISET K I L P A I L U T ,"
joihin kuului 10-ottelu; 10>000 m:n
juoksu; alle 18-vuotiaiden .6-ottelu;
naisten 4-ottelu; tyttöjen j a poikain
100 m :n juoksu, toimitettiin syys­kuun
19 j a 26 päivänä. Tulokset
tulivat huonoja, joihin vaikutti i l -
masuhteet. Edellisenä - päivänä s a ­toi
vettä j a jälkimäisenä vähän lun­ta.
Osanotto oli runsas j d näytti^
että urheilu tulee saamaan enempi
huomiota kuin tähän asti. Alle 18
vuoden sarjassa oli p a r i hyvää t u ­lokasta,
joista voi j o ensi kesänä
toivoa, että voivat kilpailla parhaim­pien
kanssa. E r i lajeissa' jakautui,
vat tulokset:
10-otteIun mestariksi tuli V . J er
milä saaden 615.43 pistettä.
2. M. Mäkelä 608.06 pist.
3. K. Scneder 59^.06 pist.
100 m:n juoksu: l.s^.V. Valenius
12.9 sek.; 2. V . Jermilä 13 sek.;
3. V . Grönholm 13 sek.
Pituushyppy: 1. V . Valenius 5.39
m.; 2. V . Jermilä 5.31 m . ; 3, K,
Scneder 5.17 m.
Korkeushyppy: 1. M/Mäkelä i ; 42
m.; 2. Kuusisto 1.40 m . ; 3. K . Scne­der
1.40 m.
K u u l a : 1; K . Scnedfer 10.27 m. ;
2. M . Mäkelä 9.48 m.; 3. V . J e r ­milä
8.70 m.
Keihäs: K . Scneder 44.78 m.; 2.
M. Mäkelä 43 m . ; 3. Kuusisto
36.80 m.
110 m:n aitajuoksu: 1. K : Scne­der
20.9 sek.; 2. K . Mäkelä 21.6
sek.; 3. V . Valenius 22.3 sek
Kiekko: K. Scneder 25.90 m.; 2.
V- Grönholm 25.22 m.; 3. V . J e r ­milä
24.23 m^
400 m:n j u o k s u : 1. V . Jermilä
62 : sek.; 2. V . Valenius 64 sek.;
3. E . Kuusisto 64.2 sek.
Seiväshyppy: 1. V . Jermilä 2.50
m;; 2. K . Scneder 2.45 m . ; 3. A .
Salminen 2.40 m.
.' 1,500. . m :n J u o k s u : .1. V , / Jermilä
5 m.; 2. V ; Grönholm 6 m- 18 s.;
183.15 pist.; 3. A . Grönholm 179.45
pist. ^
"100 mm j u o k s u : 1. E - Tynjälä
15.7 sek,; 2. H . Niemi 16.3 sek.; 3.
A . Grönholm 16-5 sek.
K u u l a : 1. A^ Grönholm 7 m . ; 2.
E . Tynjälä 6.85 m . ; 3. Ä Niemi
6.72 m.
Korkeushyppy: . 1 . H . N i e m i 1.15
m.; 2., A . Grönholm 1.10 m . ; 3. E .
Tynjälä 1.05 m.
Pituushyppy: 1. E . Tynjälä 4.11
m.; 2. H . , Niemi -3.49 m . ; 3 . A .
Grönholm 3.42 m . -
Tyttöjen 100 m:n juoksumestariksi
t u l i H . H i l l , ajaUa 16.8 sek. .
'Poikain 100 m m juoksumestarik­si
T. N i e m i , ajalla 18.9 sek.
Kesäurheilu on lopussa j a pian
alkaa luistelu j a hiihto, j o i h in kum­paankin
voi ottaa osaa. Ja .mies­ten,
naisten j a lasten voinfiisteln- on
taas täydessä käynnissä, joihin so­pii
paljon lisää osanottajia^ Sa­moin
painimatto on seuralla hyvä
ja se odottaa painijoita.
Ilon kirjeenvaihtaja.
Toronton uotisia
toimitettavaksi - Jehulle.
3. Sihteeri selosti liiton talou­dellista
asemaa. Rahaa kassassa lä-
. A l l e 18, vuoden mestariksi -tuli
V : 'Valenius saaden^ 375.80 pist.;
2. E . Kuusisto 362.99 pist.; 3. V .
hes 60 dollaria, eikä lainkaan vei- ^Salomaa 206.9 pist.
kaa.
4. Keskusteltiin 'niistäf. toimenpi-
.teistä, joihin pnheenjqhtajan tulee
siinä tapauksessa ryhtyä, j o s 'sih­teeri
eroaa liittotoinaiknnnan jäse­nyydestä.
10,000; m m juoksumestariksi tuli
V . Grönholm, aika 38 m i n . 47 sek.;
2. A . Salminen 40 min. 7 s e i t ; 3.
V . Koski 41 min. 20 sek.- ; ^ r
Naisten 4-ottelumcstariksh. t u l i : E .
Tynjälä, 193.11 pist.; 2, H . Niemi,
l "^iJulen • snnnnntalkoala alkaa v l o ­kakuun
3 päivä, . sunnuntai-iltapäi-vällä
kello kaksi, osaston huoneus-tolla
957 B r o a d x i e w A v e . Paikka­kunnan
suomalaista työväestöä k e ­hotetaan
lähettämään lapsensa kou­luun.
Koulua .pidetään jokainen
sunnuntai-iltapäivä kaksi tuntia.
Opetus tapahtuu kahdella kielellä,
suomen- j a englanninkielellä. Oiu>i-aineina
tulee olemaan suomenkiefbn
l u k u - j a kirjotus, työväen luokka-liikkeen
maailmankatsomukset aak­kosia
sekä laulua j a leikkiä. Sano­mattakin
tiedämme, että työväen­luokan
lasten suuri enemmistö ei
ole tilaisuudessa "^saamaan muuta
koulua kuin kansakoulun, j a siksi
heille on- perin tärkeää j o lapsina
ollessaan avartaa eteen tiiaiine, mis­sä
j a ; minkälaisessa asemassa työ­väestö
elää nykyisessä järjestelmäs.
sä.
Siis lasten vanhemmat, älkää u n ­hottako
sanottua päivää. Muista­kaa
lähettää lapsenne kouluun, jos­ta
koituu hyötyä lapsille sekä van­hemmille.
-
Kommunistipuolueeseen kuuluvien
suomalaisten jäsenien yhteinen k o -
'kous pidetään suomalaisen osaston
huoneustoUa • lokakuun "3 päivä, i l ­lalla
kello 7.80. Saapukaa joukolla
piioluejäsenet yhteiseen kokouk­seen,
jossa keskustelaan kysymyk­sistä,
joita eri asuntor j a tehdas-ryhmät
/6vat harkinneet puoluetoi­minnan
vilkastuttamiseksi j a jäse­nistön
lisäämiseksi.- • r
-Gbjelmakokottksten uudelleen jär.
jestSminenv jätettiin keväällä a g i -
tatsionikomitean huoleksi >siksi, et­tä-
tapa jota ohjelnftakokouksien oh­jelman
hankinnassa käytettiin- o l i
niin perin kehno, että se toisinaan
kulutti aiotun kokouksen pitoajasta
puolat eri ohjelmanumeroiden esit­täjiä
kun etsittiin kokoukseen saa­puneesta
yleisöstä. Toisinaan k u ­lutettiin
' tunti kaksi aikaa eikä s i t -
tekään saatu' esittäjää, joka olisi
seuraavassa kokouksessa ottanut
jonkun ohjelman esittäjän paikan.
Siksi annettiin. agitatsionikomitean
huoleksi järjestää ohj^lmakokouk-sissa
esitettävä ohjelma.^
Lokakuun 10 päivänä on syys­kauden
ensimäinen «ohjelmakokous,
•komitean huoltamana. ' Ohjejimaa
on hankittu useammilta suomalai­silta
ryhmiltä^ j oten ohjelmaa tulee
olemaan runsaasti j a monipuolista.
K a i k k i ohjelma- j a muutkin koko­ukset,
jotka sunnuntai-iltaisin pide­tään,
on komitea päättänyt ; alkaa
7.30, koska jotkut valittavat, että
kokouksien pitoaika mene.e liian
myöhään. Ohjelmakokoukset alo-
-tetaan siis täsmälleen 7.30 alasa-lissa,
jossa suoritetaan kaikki ne
ohjelmaesitykset, jotka helposti voi­daan
. esittää, eivätkä vaadi näyt­tämöä.
Jälestä kokouksen väliajan
siirrytään yläsaliin, jossa' voidaan
käyttää näyttämöä, koska- tästä a i ­kain'
jokaisessa kokouksessa • esite­tään
jokin kuvaelma tai lyhyt näy­telmä,
kupletteja ynnä muuta. Saa­pukoon
siis paikkakunnan' suoma-jainen
työväestö suurilukuisena
joukkona ^ tähän ensimaiseen valisr
tuskokoukseen lokakuun 10~ päivä
7.30 illalla. Mitään puoluejäse-nyyttä
e i vaadita. Tervetullut on j o.
kainen seuraamaan hankittuja oh-jelmaesityksää.
Eikä mätään s i ­säänpääsyä
kanneta; Vapaa tilai­suus
jokaiselle. ^ ^
Suomalaisen osaston hnonenstol-
I» pidettävien varsinaisen - kokouk­sien
pitoajat ovat jaetut seuraa­vasti:
kommunistipuolueeseen »kuu­luvien
suomalaisten yhteinen! k o -
No. 114 mA I j^o.lU
Ineen jäseniä kutsutaan oäaaotb.
j a k s i puoluelehden, Workerin y f e !
^snumeroiden myyntiin laaaotai-na,
lokakuun 2 päivänä. Kaupnaid
komitean sihteeri on tavattavissa*
Alhambra-haahssa keHo kahdesta­toista
alkaen. Häneltä saa lehden
yksityisnumeroita. joita voi myydä
missä^ osassa kaupunkia tahansa.
K a i k k i puolueen suomalaiset jäsenet
ottakaa tämä huomioon ja hankki^
•kaa puoluelehden yksityisnumeroita
j o i t a jo saa aikaisemminkin tilaa­malla
lehden toimituksesta. Koet^
taanpa kunnostautua tuossa lehden
leyityksessä parhaiden joukkoon.
Prof. Nearing puhui Torontossa
syyskuun 24 päivä Hygeia-haalissa,
avara haali ollen kuulijoita ahdin,
koon asti täynnä. Nearing .palaa
Englannista^, ^oita näkemiään' hän
puhetilaisuuteen saapuneelle yid:
söOe kertoeli, selittäen tilanteen
ezittäin; vakavaksi Englannissa. Me-netetty
suurlakko ^on johtanut snn:
ret työväen joukot liittymään kom­munistipuolueeseen,
jossa valmistan,
tuvat uuteen suurlakkoon ja BGQ
kautta , hävittämään imperialismiR
. Suomalaisen. nuoriso-osaston IUSI»
vietto pidetään suomalaisen osa»i
ton huoneustolla lokakuun 5 p ä i^
siis. tiistai-illalla. Tilaisuuteen knfc
sutaan kaikkia paikkakunnan hno-ria^
jotka j o ovat nuoriso-osastossa
tai j o t ^ aikovat siihen liittyä- TiJ
laisuudessa on monipuolinen ohjel­ma,
leikkiä j a tanssia. Saapukaa­han
paikkakunnan ^suomalainen^ naö-riso
monilukuisena j a muodostakaa
suomalaisesta nuoriso-osastosta kau­pungin
suurin; sillä teitä on paljon,
kun vaan tajuatte yhteenliittymi­sen
voiman j a kulutatte edes pie­nen
hetken vapaa-ajastanne yhteis­toiminnan
rakentamiseksi keskuu­dessanne.
Sillä yhteenliittymisen
kautta saavutatte aseen, jolla voit­te
taistella sen riiston hävittämi­seksi,
jonka alaiseksi nuorisokin jo
yarhaisesta lapsuus-vuosistaan ai.
kain joutuu. Astukaa arkailemat­ta
- paikallenne, oman järjestönne
ri-viin j a alkakaa taistelu riiston lo­pettamiseksi.
Siten teette parhaan
palveluksen itsellenn^j Ja koko luo­kalle,
jonka nuorisoa olette. Saar
pukaa siis joukolla nuoriso-osaston
rakennustyöhön. , r
Huvia ja naurua. Ensi lauantai­na,
lokakuun 2 päivänä; esittää
osaston näytelmäseura hauskuudes­taan
kuuluisan "Herra RoSmanin
holhokin", 3-osaisen huvinäytelmän.
Saapukaamme siis joukolla katso,
maan ja- nauramaan. Esitys alkaa
täsmälleen 8.15. Lopuksi tunti tans-sia.
— ~ J . .,••,:••,'•
Eri paikkakimiulta
SOINTULA, B. C
Vastausta "Shanghai"-jull«nn.
Luultavasti tämä paikkakunta tun­netaan
' maailmalla vielä tällä enti­sellä
nimellään, vaikka olihan tääl­tä
nimcnmuutosehdotus kirjoissa ja
kuvissa joku aika, takaperin. Kaap-ro
Jääskeläinen esitti nimen '"Soin-t
u l a " muutettavaksi Shanghai, B.C.,
perustellen aihettansa sillä, kun
tänne on tullut kiinalaisia suoma­laisten
sekaan j a taas sillä, kun
suomalaisia on mennyt kiinalaisten
sekaan työhön kalakannuttimoUe.
Mielestäni ei tuossa pitäisi olla
•vielä tarpeeksi aihetta Sointulan
nimen muuttamiseen, jos mongoolit
ovat tavanneet toisensa täällä vie­r
a a l l a maalla. Onhan tunnuslau­seemme:
"Koko maailman työläi­set
yhtykää". Rotu tai väri ei saa
'estää.'..':"•••':'.
Nimi Shanghai. Olisikohan tuossa
mitään yhteyttä "shanghaiaamisen"
kanssa, joka varsinkin merimiesten
•keskuudessa käsitettiin vapaankyy^
din saamiseksi maasta toiseen, ha­lusi
tai e i.
En tunne perinpohjin ^män siir­tokansan
alkuhistoriaa/ Kalevan
kansan ajoilta. Enkä 4 myös tieda
onko" tänne ketään "shanghaiattu^,
j a jos olisikin, niin niitä on UJan
vähän antamaan aihetta nimen
muuttamiseen Shanghaiksi. Kaapro
on siis laskenut leikkiä, jossa on
totta vaiu toinen puoli.
Mikäli työolot ovat kysymykses­sä
täällä sijaitsevassa kannatuslai-toksessa,
niin tunnen ne kutakuin­k
i n tarkoin siksi, että asunhan vain
muutaman sadan jalan päässä tuos­ta
laitoksesta j a tunnen ikäänkuin
virkavelvollisuudekseni pitkän vaiö-ok)
n jälkeen nousta sotajalaUe
Kaapirba I vastaan muutamien lan-suntojensa
johdosta kirjotuksessaan
Vapauden heinäkuun 30 p. nume­rossa.
Ensiksi se on kaikki totta, etta
tuota, kannutuslaitosta rakennetta­kous
jokaisen kuukauden ensimäi- essa tehtiin laittomasti pitkää typ-senä
sunnuntaina; jokaisen kuukau- päivää, 9 " % j a kymmentäkin tun
• • i i a 3a ilman korvauksia ylityöstä,
j ä o l i siinä mukana muutamia SOIB--
tulankin miehiä. Vieläpä vapn«-
päivänäkin. Ihme kyfia. Ihme JO
siksi, että ollaanhan totuttu ^Ke­ihään
vaan 8 tuntia ainakin rake^^^
nustöissä j o vuosikymmenen aja
Mitä yötoÖiin tolee, nun n ö » r
^ i aina voida välttää,, ei tässä eu»
den kolmas sunnuntai-ilta suoma­laisen
osaston kokoiis; v jokaisen
kuukauden toinen -ja neljäs sunnun­tai-
ilta on ohjelmakokous. Kaikki
kokoukset aletaan täsmälleen 7.30
illalla.
Kansainvälinen puoluelehden le-vityspaiva
on Torontossa lokakuun
2 päivä. . K a i k k i a kommnnistipno-